Uljas 2/2018 by Uljas

2018

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Ei kiitos politiikalle Opiskelija saa yliopistolta apua kohtaamaansa häirintään, mutta apu on ripoteltu moneen paikkaan. >> 5 Kun humanisti lähtee virkistämään osaamistaan, vanhoista teoksista löytyy monia oivalluksia. >> 14

HAE

VA I K K A

H ET I

T A M P E R E E N

Y T I M E S S Ä

JOURNALISMI | ELOKUVA- JA TV DOKUMENTTI | NÄYTTELEMINEN VALOKUVAUS | KASVATUSTIEDE VALTIO -OPPI | PSYKOLOGIA

Tommi Toija, Ajattelija, kuva Jussi Tiainen

K ÄY K AT S O M A S S A L I S ÄT I E T O J A www.voio.fi

TOMMI TOIJA

Fragmentteja 15.2.-13.5.2018

Opastukset näyttelyyn 14.3. klo 18, 18.4. klo 18 & 13.5. klo 14 Taiteilija tavattavissa 25.4. klo 18 Joensuun taidemuseo Onni Kirkkokatu 23, Joensuu ti, to-su 11-16, ke 11-20 3-5 €, pe klo 14-16 vapaa pääsy

Hoidamme vuokrauksen vastuullisesti noudattaen Hyvää Vuokratapaa.

OVV Asuntopalvelut Kuopio Puijonkatu 16, 70110 Kuopio 017 363 5566, 044 363 5561 kuopio@ovv.com

Vuokraa asuntosi turvallisesti OVV:n avulla! Nettisivuillamme ovv.com voit tehdä asuntohaun (kohdassa Vuokralaisille), minkä jälkeen saat asuntotarjouksia suoraan sähköpostiin. Ota rohkeasti yhteyttä - koulutettu henkilökuntamme on apunasi.

Uljas 2 | 5.3.2018

OVV Asuntopalvelut Joensuu Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu 050 531 0758, 044 538 0759 joensuu@ovv.com

Tähtää tavoitteisiisi säästämällä Me haluamme olla mukana tekemässä omistaja-asiakkaidemme haaveista totta. Säästämällä se on mahdollista. Omistajaasiakkaana ostat ja myyt rahastoja kuluitta.

Aloita säästäminen: op.ﬁ/aloita OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy

Uljas 2/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Kuopiolaisopiskelijoista teh-

14–15: Kirjallisuus. Humanistin kannattaa välil-

ty realitysarja ilmestyy Youtubessa. Itä-Suomen yliopistoon saattaa tulla lakko.

lä vilkaista alansa klassikoita. Joku on todennäköisesti pohtinut jo samoja ongelmia.

5: Häirintä. Yliopiston tarjoama apu opiskelijan

16–17: Kansi. Tuoreen uskontotieteen professo-

kohtaamaan häirintään on ripoteltu moneen eri paikkaan.

rin Timo Kallisen mielestä tutkijan tehtävä ei ole ratkoa poliittisia ongelmia. Lisäksi musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo oli kiinnostava tapaus.

6: YTHS. YTHS:n kahdesta vakituisen hammas-

lääkärin paikasta on täytettynä tällä hetkellä vain yksi. 8: Lukiolaiset. Kuopiossa lukiolaiset voivat

suorittaa yliopisto-opintoja jo lukioaikana. Lyseon lukiossa toista vuotta opiskeleva Emma Päykkönen tähtää ravitsemustieteen opintoihin.

10: Kielten opiskelu. Lääketieteen opiskelija

Antti Laaksonen osaa nyt kysyä venäläiseltä potilaalta, mihin sattuu ja mitä on tapahtunut. Laaksosen mielestä lääkärin kielitaito hyödyttää potilasturvallisuutta.

Kulttuuri 9: Column. For some unfortunare reason,

reading has suffered a decline in the age that is all about the visual. Aderemi Fayoyiwa asks what went wrong. 18: Teatteri. Anna Kareninassa yhdistyy kriitik-

ko Sanni Koivumäen mukaan kiihkeä intohimo, kauniit puvut ja taidokas tekniikka. 19: Konsertti. Animalia Joensuu järjesti Eläinten

ääni -tukikonsertin Kultturikahvila Laiturissa. Konsertilla tuettiin eläinsuojelulakiesityksen päivittämisen puolesta kampanjoivia.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Soundcloud Uljas

”While it is very respectable (and perhaps even admirable) that some people do follow a straight career path, it is only natural to expect that not everyone will. s. 22

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Kalevi Hämäläinen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Aderemi Fayoyiwa, Luana Galoiu, Nina Räsänen, Tuuli Hyp-

pänen, Ari J. Tervashonka, Mira Asikainen, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Kalevi Hämäläinen, Sanni Koivumäki, Paulina Bouzas, Tiina Marila, Elisa- Maria Heikkinen, Itäinen Turhan Tietäjä

Pahan tarpeellisuudesta

ahuus on loputon luovuuden lähde. Kasku kertoo, että kirjoittaessaan Jumalainen näytelmä -teostaan italialainen Dante Alighieri kärsi suorastaan luovuuden tuskasta, kun hänen piti kuvailla paratiisia. Helvetin kuvaaminen oli hänelle paljon luontevampaa. Englantilainen vankilapsykiatri Theodore Dalrymple puhuu kirjassaan Our Culture, What’s Left of It (2005) siitä, että yksilön on tarpeen uskoa oman käytöksensä moraalisuuteen, olipa se tosiasiassa miten kammottavaa hyvänsä. Olen välillä pohtinut, että lisääntyykö ihmisten välinen aito empatia vaatimalla parempaa käytöstä, vai oppivatko he vain kätkemään todelliset vaikuttimensa entistä syvemmälle hiilenmustiin sieluihinsa. Dalrymplen mielestä ongelma ei ole niinkään se, että länsimaisissa yhteiskunnissa kuten Isossa-Britanniassa ihmisiltä olisi vaadittu ylen määrin kuristavaa, normeihin pakottavaa hyvää käytöstä, jonka vastareaktiona he tekevät rikoksia, laiminlyövät perheitään ja kohtelevat sekä itseään että toisiaan välineellisesti. Dalrymplestä kukaan ei vain halua tuomita yksilöä vastuuttomuudesta ja kaikki ihmisen elämään liittyvä nähdään ainoastaan omana, yksityisenä valintana. Jos tähän uskoo, on julistautunut saareksi. ”Kun nuoret ihmiset haluavat ylistää itseään, he kertovat, että he eivät tuomitse mitään. Heille korkein moraalisuuden muoto on moraalittomuus”, Dalrymple toteaa. Täytyykö jokaisen lopulta myöntää oma valmiutensa pahuuteen voittaakseen sen puolen itsestään? Ajatus on mitä suurimmassa määrin kristinuskon sävyttämää: ihminen on langennut olento, jolle hyveen tavoittelu on tarpeellista, vaikka siinä ei voi koskaan onnistua täydellisesti. Asian voi oikeastaan nähdä niin, että vain pahaan kykenevä ihminen voi olla todella moraalinen. Tarkoitan sitä, että on paljon moraalisempaa tietää kykenevänsä johonkin väärään – edellyttäen, että uskoo oikeaan ja väärään sekä pitää jompaakumpaa tavoittelemisen arvoisena – ja sen jälkeen olla tekemättä niin. Jos virheistä oppiminen jätetään laskuista, niin onko oikeastaan muunlainen kasvaminen mahdollista? Miksi edes puhua pahuudesta jos ei koskaan pohdi omaa osuuttaan siinä? Mikäli ajatus tuntuu vaikealta, niin voi miettiä luottaako ennemmin ihmiseen, joka ei omasta mielestään koskaan tekisi mitään kärpäsellekään, vai tyyppiin joka sanoo: ”Minulla on kyky toimia epämiellyttävästi lähimmäisiäni kohtaan. Pystyn varmasti myös paljon pahempiin tekoihin. Tänään päätän olla tekemättä mitään niistä.”

”Teko oli suorastaan Toimittajalta | Mitä opin tänään profetiallinen.

Jussi Turunen

Tekstini Anteeksiantamaton-dokumentista vaati paljon ajatustyötä. Aloitettuani aiheen pohdiskelun en tiennyt lopputulosta tai sitä, miten siitä muodostuisi pitkä essee. Dokumentin katsottuani pääsin hyvin käsiksi tekijän ja uhrien pintapuolisiin tunteisiin, joista avautui syvällisempiä näkökulmia sekä niiden välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja. Keskeiset teemat, anteeksianto, vapaa tahto ja pahuus, olivat paikoittain haastavia käsitellä. Kuitenkin lähemmässä tarkastelussa inhimillisyys paistoi voimakkaasti teemojen läpi ja siitä muodostui tekstin ydinsanoma. Elisa-Maria Heikkinen

Uljas 2 | 5.3.2018

Uutiset GALLUP Mistä stressaat ja miten purat sitä?

Tilannekatsaus

Iisa Manninen, Luana Galoiu & Nina Räsänen

Kuopio

Ida Alakörkkö Terveystaloustiede, 3. vsk. - Kandi stressaa. Olisi pitänyt olla ahkerampi ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotena. Nyt kevään aikana pitäisi saada 50 opintopistettä kasaan. Puran stressiä liikkumalla ja näkemällä kavereita.

Janita Lampio Terveystaloustiede, 3. vsk.

- Koulu stressaa. Olin viime syksyn vaihdossa niin sen vuoksi pitää kiriä opinnoissa. Kandikin pitäisi tehdä. Samalla mietin onko ala oikea, koska kurssit tuntuvat niin vaikeilta. Se helpottaa, että asettaa tietyt aikataulut kouluhommien tekoon.

Joensuu Ali Senhaji Tietojenkäsittelytieteet, 4. vsk. - Minua stressaa esimerkiksi, jos on joku tärkeä tapaaminen, johon ei ole ollut paljoa aikaa valmistautua, tai kun odotan tuloksia. Tuloksia odotellessa täytyy ottaa voittaja-asenne, tietäen että on tehnyt parhaansa.

Hanna-Riitta Härkönen Oikeustieteet, 2. vsk. - Pääasiassa stressaan opiskelusta. Etenkin tällä hetkellä, kun täytyy samaan aikaan lukea tenttiin ja kirjoittaa muutama tehtävä. Tykkään urheilla ja yritän rentoutua iltaisin, mikä auttaa stressiin.

Savonlinna Anu Nurmenniemi Käsityötiede, 1. vsk. - Stressaan deadlineista ja kaikista käsityöprojekteista. Yritän aikatauluttaa viikkoja sekä syön ja nukun hyvin. Kavereille puhuminen auttaa aina.

Kuopiolaisopiskelijoista realitysarja YouTubeen Kansanterveystiedettä toista vuotta opiskeleva Saara Närä esiintyy Kuopion kaupungin tilaamassa viisiosaisessa realitysarjassa. Sarja julkaistaan maaliskuussa viikolla 12 ja sen pääkanava on YouTube. Lisäksi sarja markkinoidaan muun muassa Instagramissa, Snapchatissa, ja Finnkinon teattereissa ympäri Suomea. Sarjassa seurataan viiden kuopiolaisen opiskelijan sekä yhden viisihenkisen opiskelijaporukan elämää viikon aikana Kuopiossa. Sarja kuvattiin viikolla 8 helmikuussa. ”Olen ollut tämän lukukauden ajan UEF-lähettiläänä ja kuulin samalla tästä tuotannosta. Hain, kävin haastattelussa ja tulin valituksi”, Uljaan avustajana ja kampustoimittajan sijaisenakin työskennellyt Närä kertoo. ”Veikkaisin että haussa suurin kriteeri oli, että sarjassa esiintyvät opiskelijat olisivat aitoja, näkyviä persoonia. Kuvauksissa meni melkeinpä aamusta iltaan, ja mukana oleminen oli hyvin kokonaisvaltainen kokemus. Nettisarjan tekeminen oli minusta nuorekas ajatus Kuopion kaupungilta. On jännittävää kun on kysytty, että miltä kanavalta sarjan voi katsoa. Se julkaistaan siellä missä nuoret ovat eli netissä.”

Tuomas Moilanen sarjan toteuttavasta kuopiolaisesta tuotantoyhtiö Oddy Incistä on kiitollinen sarjassa mukana olleiden panokseen. ”Kuvattavat olivat mukana tosi hyvällä asenteella. Tarkoitus oli mennä mukaan opiskelijaelämään ja aistimaan, mitä nuoren ihmisen elämä on. Koimme että realitysarja olisi tähän paras vaihtoehto. Sarjan on tarkoitus olla viihteellinen, mutta tietysti siinä tuodaan myös ilmi, millainen Kuopio on opiskelijakaupunkina. Materiaali on nyt jälkituotannossa ja jaksojen pituudeksi on muodostumassa 10–20 minuuttia.”, sanoo Moilanen. Sarjan tuottaa maakunnallinen yhteismarkkinointi, jota Kuopion kaupunki koordinoi. ”Perinteisillä keinoilla ei enää tavoiteta nuoria, joten lähdimme hakemaan uudenlaista lähestymistapaa. Olemme tehneet aiemmin yhteistyötä muun muassa tubettajien kanssa, mutta heitäkin alkaa olla niin paljon, että kunnolla erottautuakseen pitää tehdä uudella tavalla”, selventää viestintäsuunnittelija Reetta Airaksinen Kuopion kaupungilta. Jussi Turunen

Lakko uhkaa Itä-Suomen yliopistoa Yliopistosektori on ollut sopimuksettomassa tilassa helmikuun alusta lähtien. Sivistystyönantajat hylkäsivät tiistaina 27.2. valtakunnansovittelijan jättämän sovintoesityksen yliopistojen työehtosopimuskiistassa. Kaikki palkansaajajärjestöt JUKO, JHL ja Pardia olivat hyväksyneet sovintoesityksen. Vauhdittaakseen yliopistojen työehtoneuvotteluja koko Helsingin yliopiston henkilökunta oli vuorokauden mittaisessa lakossa keskiviikkona 28. helmikuuta. Kaikki Itä-Suomen yliopiston henkilöstöjärjestöt näyttävät tukea Helsingin yliopistolle. Järjestöt osoittivat tukensa samana päivänä kello 12 alkaen. ”Yliopistolaisista halutaan tehdä yliopiston johdolle uskollisia ja lojaaleja työntekijöitä, jotka kaikki uivat samassa parvessa ja samaan suuntaan työnantajaa sekä yliopiston strategista linjaa samalla ylistäen ja hymistellen”, ilmoittaa ItäSuomen yliopisto.

Aiemmin maaliskuun 7. päivälle annettu lakkouhka koskee kuutta yliopistoa. Itä-Suomen yliopistoa se ei koske. Palkansaajajärjestöt antoivat tiistaina 27. helmikuuta jo kolmannen lakkovaroituksen. Kohdennettu työtaistelu toteutetaan 14. maaliskuuta myös Itä-Suomen yliopistossa, jos sovintoon ei päästä ennen sitä. Itä-Suomen yliopiston jukolainen pääluottamusmies Antero Puhakka kertoi Uljaan nettisivuilla julkaistussa jutussa aiemmin, että tähän mennessä työnantajien tarjoukset ovat olleet poskettomia. ”Työnantaja näyttää olevan haluton edes keskustelemaan yliopistotyön kipupisteistä, kuten suurista määräaikaisien määrästä, vaan on hirttäytynyt ainoastaan omiin vaatimuksiinsa palkkausjärjestelmän uudistamisesta.” Iisa Manninen

Sähköiseen reseptiin ollaan tyytyväisiä Emmiriina Myllynen Kasvatustiede, 2. vsk. - Stressaan siitä, että asioita jättää suunnittelematta ja viime tippaan. Yritän laittaa kaikki pienetkin asiat kalenteriin ja liikun paljon, että saan muuta ajateltavaa.

Uljas 2 | 5.3.2018

Apteekin asiakkaista 96 prosenttia on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä sähköisen reseptiin. Asia käy ilmi vastikään julkaistussa tutkimuksessa Itä-Suomen yliopistossa. Vain joka kymmenes oli kohdannut ongelmia sähköisen reseptin kanssa viimeisimmällä apteekkikäynnillään. Ongelmat liittyivät siihen, että reseptillä ei ollut enää jäljellä lääkettä tai resepti oli vanhentunut asiakkaan tietämättä, tiedottaa Itä-Suomen yliopisto. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena syk-

syllä 2015. Apteekit jakoivat kyselylomaketta täysiikäisille asiakkailleen. Lopullinen aineisto koostui 1288 lomakkeesta apteekeista ympäri Suomen. Tutkimus on osa laajempaa Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella tehtävää projektia, jossa selvitetään, ovatko sähköiset reseptit toteutuneet lain mukaisesti lääkkeen määrääjien, apteekkien ja lääkkeiden käyttäjien näkökulmasta. Iisa Manninen

”Muun tyyppinen kuin seksuaalinen häirintä on ongelma yliopistoyhteisössä.

Apu häirintään hajallaan

Yliopiston yhdenvertaisuustoimikunnan sihteerin Minna Väisäsen mukaan opiskelijanäkökulmaa voisi häirintäasiassa lähteä edistämään tehok-

kaammin, jos esimerkiksi ISYYltä tulisi selkeä toive mitä yliopistolta tarvitaan.

Yliopistolla on tarkat velvoitteet siitä, mitä sen täytyy mahdollisissa häirintätapauksissa tehdä työnantajana. Nyt haussa on vastaavat selkeät käytännöt opiskelijan suuntaan. - Jussi Turunen, teksti & Iisa Manninen, kuva

äirintäkeskustelu on noussut esille myös Itä-Suomen yliopistossa. Itä-Suomen yliopistolta puuttuu tällä hetkellä työntekijä, jonka vastuulla olisi puuttua nimenomaan opiskelijaan kohdistuvaan häirintään tai kiusaamiseen. Yliopistolla on kyllä muun muassa kaksi tasa-arvoyhteyshenkilöä, joihin myös opiskelija voi ottaa yhteyttä, mutta näiden yhteyshenkilöiden rooli on toimia pääasiassa yliopiston työntekijöitä, ei opiskelijaa varten. ”Yliopiston tasa-arvoyhteyshenkilöihin voi ottaa yhteyttä tasa-arvo- ja häirintäkysymyksissä. Toiveena on, että kynnys ottaa yhteyttä olisi matala ja että asioihin voitaisiin puuttua nopeasti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin pääsee muodostumaan isoja väärinymmärryksiä”, kertoo henkilöstöjohtaja Jouni Kekäle, joka on myös yliopiston yhdenvertaisuustoimikunnan puheenjohtaja. Yliopisto on aikeissa käynnistää häirinnän vastaisen kampanjan nimellä Hyvä käytös sallittu. Nimi sekä idea ovat

lähtöisin teologian osastolta Joensuusta. Yliopiston tarkoitus on käydä läpi yhteisiä pelisääntöjä ja herätellä siihen, että häirinnälle ja asiattomalle käytökselle on nollatoleranssi. Mikä tilanne yliopiston sisällä on? ”Yhdenvertaisuustoimikunnassa naispuoliset jäsenet ovat kertoneet kokevansa, että muun tyyppinen kuin seksuaalinen häirintä on ongelma yliopistoyhteisössä. Seksuaalista häirintää ei nostettu erityisesti esille. Toimikunnassa nostettiin käytännön esimerkkeinä esille muun muassa väheksyvä käytös, joka aiheuttaa mielipahaa. Näissä on tietysti valtavia aste-eroja ja kyse on kokemuksellisista asioista, mutta siitä huolimatta on turhaa, että tällaista esiintyy. Jokaisen pitäisi oppia sivistynyttä sekä kunnioittavaa käytöstä, ja sitä pitäisi kovasti korostaa”, Kekäle sanoo. Riippuu osapuolista ja tilanteesta, mitä

käytäntöä mahdollisissa häirintätapauksissa sovelletaan. Yliopistolla on tarkat velvoitteet siitä, mitä sen täytyy mahdollisissa häirintätapauksissa tehdä työnan-

tajana. Nyt haussa on vastaavat selkeät käytännöt opiskelijan suuntaan. Opiskelijapalvelun päällikkö Tuija Pasasen mukaan yliopiston opiskelijoiden opiskelukyky- ja hyvinvointiryhmässä (HYRY), jossa ylioppilaskuntakin on edustettuna, tulevat opiskeluun liittyvät häirintäasiat keskusteluun nyt tulevan kevään aikana. Työryhmä on järjestäytynyt ja aloittanut toimintansa vuoden vaihteessa. ”Hyvinvointiryhmässä haetaan koordinoivaa roolia ja näkemystä siitä, kuinka paljon erilaista häirintää on ja kuinka laajasti sitä ilmenee. Tällä hetkellä selkeää kokonaisnäkemystä ei ole oikein kenelläkään, koska kyseessä on niin monitahoinen asia, jota voi kanavoitua monesta suunnasta”, Pasanen toteaa. Minna Väisänen, yhdenvertaisuustoimikunnan sihteeri ja henkilöstöasiantuntija, sanoo että häirintäasiassa opiskelijanäkökulmaa voisi myös yhdenvertaisuustoimikunta lähteä omalta osaltaan edistämään tehokkaammin, jos esimerkiksi ISYYltä tulisi selkeä toive mitä yliopistolta tarvitaan nykyisessä

tilanteessa. ”Yhdenvertaisuustoimikunta voisi esimerkiksi antaa tästä suosituksen yliopiston johdolle, ja olla yhteydessä opintopalveluihin ja hyvinvointiryhmän toimijoihin”, Väisänen pohtii.

Kommentti

Mistä selkeä tieto keneltä saa apua? Yliopisto suosii häirinnän ehkäisyssä ennemmin hajautettua kuin keskitettyä mallia. Yliopistolla on yhdenvertaisuustoimikunta, johon kuuluu henkilökunta- ja opiskelijajäseniä. Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin, ja yliopistolla on erikseen tasa-arvoyhdyshenkilöitä, joihin voi myös olla yhteydessä. Lisäksi on tehty vuosien ajan fuksikysely häirintään ja kiusaamiseen liittyvistä asioista. Kyllä yliopistolta apua löytyy. Tällä hetkellä se on vain ripoteltu laajalle. Jussi Turunen

Uljas 2 | 5.3.2018

Hammaslääkäripula ei näytä paranevan YTHS:n kahdesta vakituisen hammaslääkärin paikasta on täytettynä tällä hetkellä vain yksi, ja resurssipulaa on paikattu ostopalveluilla. Joensuussa hammaslääkärin vastaanotolle pääsee vaivasta riippumatta kahdessa kuukaudessa. - Tuuli Hyppänen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

lioppilaiden terveydenhoitosäätiön pitkän jonot suuterveyden palveluihin aiheuttavat mielipahaa opiskelijoiden keskuudessa. Käytävillä on kuhistu jopa vuoden mittaisista jonoista. YTHS:n vastaava hammaslääkäri Anu RostiSiira kuitenkin kertoo, että suuterveyden vastaanotolle pääsee vaivasta riippumatta kahden kuukauden sisällä. Esimerkiksi seuraava kiireetön hammaslääkärin tarkastusaika löytyy jo kahden viikon päästä. ”Nyt on vaikea ottaa kantaa mistä tulee käsitys vuoden jonoista. Meillä jonoon on laitettu ainoastaan potilaat, joille on tulossa leikkauksellinen viisaudenhampaan poisto. Nyt keväällä näyttäisi jopa siltä, että jono saatetaan saada purettua kokonaan, mutta sitä on vaikea ennustaa varmasti”, Rosti-Siira ihmettelee sähköpostiviestissään. Ajanvarauskalenteria avataan sitä mukaa, kun vallitseva työntekijätilanne selkenee. Uudet ajat menevät hetkessä, mutta peruutusaikoja voi saada tilanteesta riippuen hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi akuutteihin hoitoihin varattuja aikoja voi toisinaan jäädä käyttämättä, jolloin ylimääräiset ajat täytetään kiireetöntä hoitoa tarvitsevilla potilailla.

Uljas 2 | 5.3.2018

Joensuun toimipisteellä on kuitenkin suuterveyden puolella ollut pitkään rekrytointiongelmia hammaslääkäreiden osalta. Kahdesta vakituisen hammaslääkärin paikasta on täytettynä tällä hetkellä vain yksi, ja resurssipulaa on paikattu ostopalveluilla. Toisinaan palveluiden takaaminen myös ulkoisilla lääkäreillä on osoittautunut haasteelliseksi, sillä hammaslääkäripula koettelee koko Pohjois-Karjalaa organisaatiosta riippumatta. Suuhygienistien osalta tilanne on kuitenkin parantunut YTHS:llä, sillä helmikuusta lähtien heitä on aikaisemman yhden sijasta kaksi. ”Vähitellen tilanne alkaa siis helpottaa suuhygienistien osalta, mutta se vie vielä jonkin aikaa, sillä vajetta on ollut pidempään. Joensuun yksikkö on pieni ja haavoittuva. Sairastapauksissa olemme joutuneet käyttämään suuhygienistin työpanosta myös hammaslääkärin avustamiseen, jotta olemme saaneet pidettyä hammaslääkärin vastaanottotoiminnan käynnissä.” Rekrytointiongelmia yritetään ratkaista jatkuvasti erilai-

sin keinoin. Avoinna olevat paikat ovat julkisessa haussa, rekrytointia tehdään aktiivisesti YTHS:n puolelta ja pohditaan myös uusia keinoja rekrytoinnin toteuttamiseen. ”Olen ollut myös yhteydessä Kuopion kampukselle

ja hammaslääkäriliittoon, sillä ajatuksella että olisimme ottaneet loppuharjoitteluaan tekeviä opiskelijoita YTHS:lle ohjaukseen ja sitä kautta mahdollisesti saada vastavalmistuneita hammaslääkäreitä innostumaan tehtävästä, mutta tällä hetkellä laki sallii yliopiston tehdä sopimuksen harjoittelusta vain kunnan kanssa.” Myös yleisterveyden puolella vallitsevaan lääkärivajeeseen on etsitty lisäresursseja teknologian keinoin. Etädiagnostiikkapalveluiden avulla lääkärin ei tarvitse olla paikan päällä tutkimassa potilasta, vaan esimerkiksi HD-laatuista kuvaa korvasta voidaan lähettää lääkärille suojatun yhteyden kautta. Potilas saapuu tutkittavaksi vastaanotolle, jossa hoitaja käyttää tarvittavia laitteita, jotka otetaan Joensuussa käyttöön ensi syksynä. ”Myös suun terveydenhuollon puolelle on tulossa etäneuvontaa chat-palvelun muodossa, jolloin asiakas voi saada ohjausta ja neuvontaa ongelmaan, joka ei vaadi käyntiä välittömästi vastaanotolla. Samoin on tulossa palvelu, jossa asiakas voi ottaa etäyhteyden omalla laitteellaan, jolloin asiakas voi keskustella suunterveydenhuollon ammattilaisen kanssa omahoidosta. Esimerkiksi hammashoitopelkopotilaille tämä antaa uusia mahdollisuuksia saada tukea ja apua hammashoitopelon voittamiseen”, Rosti-Siira sanoo.

Etsin

Kolumni | Nostalgia

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Rehtorin perässä avantoon

annattaako pyörä aina keksiä sata kertaa, jos joku asia elämässä toimii hyvin? Nostalgia kaikessa kukkeudessaan saattaa kuitenkin estää uusien asioiden löytämistä. Joskus nämä asiat, teot, ihmiset ja kokemukset voivat avata monia elämän osa-alueita. hetkistä, mahtavista toimintatavoista ja ruokkii mieltä kevyesti dopamiinilla. Jos mieli pyörii jatkuvasti nostalgiapärinöissä, voi miettiä onko tämänhetkinen elämä täysin kunnossa. Ihmisen mieli toimii usein tasapainottavalla tavalla, ylimääräinen stressi voi nostaa nostalgian määrää. Nostalgisointi voi olla myös ajattelutapa. Hyvistä vanhoista asioista puhuminen yhä uudelleen muistuttaa meitä yhteisistä hyvistä hetkistä, tuo uskoa tulevaisuuteen ja tekee kokemusmaailmasta ehyemmän. Onko vanhemmilla ihmisillä jotain tietoa mitä nuorilla ei ole? Ehkä hyvien aikojen muistelussa on jokin elämän viisaus, minkä hahmottaa vasta silloin kun elämän kiireen ääni vähenee ja ajatukset kirkastuvat.

”Uudet kokemukset avaavat nostalgisoinnin realismille.

jarru ja ankeuttaja. Perusteeton ei, on heikon mielen yritys pitää koherenttiutta väkisin kaaoksessa. Se päivä kun sanotaan että tämä on hyvä, ei kosketa enää mihinkään, on se päivä kun mieli alkaa surkastua. Jos mieltä ei kastele uusilla ajatuksilla ajattelu kehäytyy ja vääristyy. Nostalgia itsessään harvemmin tuottaa

näin äärimmäisiä tuloksia, mutta siinä piilee samankaltainen vaara. Jos ajatuskokemuksellisesta elämästä tulee stagnanttia, uusien ajatusten muodostumisesta tulee vaikeampaa. Jos esimerkiksi elämän ehdot muuttuvat, nostalgiasta on harvemmin hyötyä. Se saattaa muistuttaa hyvistä toimintatavoista, jotka toimivat eilispäivänä. Mutta kun ympäristön säännöt muuttuvat, joutuu etsimään uusia toimintatapoja. talgisointiin narahtaneella ihmisellä on toivoa, sillä uudet kokemukset avaavat nostalgisoinnin realismille. Tapahtumahorisontti lähtee laajenemaan hurjaa tahtia kun lähtee ulos ovesta tekemään jotain, mitä ei ole ennen tehnyt. Mene hyppytunnilla satunnaiselle avoimelle luennolle (ne ovat muuten lähes kaikki avoimia), kutsu uusi ihminen kahville, aloita uusi harrastus. Missään näistä ei tarvitse onnistua, mutta ajoittainen yritys uuteen on tärkeää. Hyvien ihmisten ja asioiden löytäminen kun harvoin tapahtuu ilman avautumista uudelle.

Laskiainen liikkuen Iisa Manninen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

oisin kuin Railumneja käsittelevässä jutussa Uljaan numerossa 1/2018 kerrottiin, Sara Launio oli ISYYn edustajiston puheenjohtaja vuosina 2010-2011, ei hallituksen

JOENSUU. ISYYn hengailuillassa Suvaksella helmikuussa päästiin kokeilemaan erilaisia lauta- ja korttipelejä lautapelikerhon johdolla. Eri alojen opiskelijat tutustuivat toisiinsa pelipöytien äärellä ja naurua riitti. Tämä oli ensimmäinen hengailuilta, jonka järjestämiseen pyydettiin mukaan ISYYn kerhoa. ”Ylioppilaskunnalta toivotaan jatkuvasti lisää alkoholitonta toimintaa, joten tänä vuonna edunvalvontajaosto pyrkii tekemään alkoholittomat hengailuillat näkyvämmiksi ja houkuttelevammiksi muun muassa osallistamalla ISYYn kerhoja”, Joensuun edunvalvontajaoston puheenjohtaja Saara Tenhovuori kommentoi.

Ari J. Tervashonka Kirjoittaja on deadline-pohtija.

Oikaisuja | Numerosta 1/2018

Pelailua hengailuillassa

Mitä nostalgian ansalle voi tehdä? Nos-

Nostalgian hyvistä puolista huolimatta

siinä piilee myös ansa. Tapojen orjuus on yksi pahimmista ansalangoista. Näiden lieveilmiöitä ovat esimerkiksi töissä kuullut sanat ”ei ennenkään olla”. Niinpä. Se voi tuntua kurjalta jos työnantaja on jämähtänyt 1800-luvulle. Tämä mentaalinen ”ei” uusille kokemuksille ja yrittämiselle on pahimmillaan henkisen kasvun estäjä,

JOENSUU. ISYYn hallitus haastoi pääsihteerinsä, sekä Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin ja opintopalveluiden johtajan kanssaan avantouinnille. ”Ajattelimme että olisi mukava tehdä jotain yhdessä, koska usein vain istutaan pöydän ääressä”, kertoo ISYYn viestintä- ja kulttuurivastaava Susanna Haverinen. Uinti tapahtui Joensuun Jääkarhujen saunalla, jossa Jääkarhujen puheenjohtaja tarjosi rannekkeet ja esitteli toimintaa. Kuvassa peukuttaa akateeminen rehtori Harri Siiskonen, jonka perässä kaikki flunssa-aallolta välttyneet paikallaolijat uivat kiltisti.

Sanni Koivumäki, teksti & kuva

Nostalgia muistuttaa meitä hyvistä

Iisa Manninen, teksti & Veera Kananen, kuva

Nostalgian vanki

puheenjohtaja. Saman lehden jutussa “Hyvä paha alkoholilaki” mainittu YTHS:n johtajaylilääkäri on nimeltään Jarmo Kantonen, ei Kantola.

JOENSUU. Hampaat irvessä ei vietetty liikuntailtapäivää tänäkään keväänä. Laskiaistiistaina 13.2. opiskelijoille ja henkilökunnalle oli tarjolla jälleen lukuisia aktiviteetteja iltapäivän viettoon. Mikäli halusi urheilla ulkoilmassa, saattoi päätyä pelaamaan hankifutista. Pelit potkittiin Joensuun luterilaisen kirkon takana olevalla jalkapallokentällä viiden pelaajan joukkueissa. Hankifutiksen järjestäjänä toimi ISYYn alla toimiva Kaikenlaisten Liikkujien Kerho KaLKe, joka kokoaa matalalla kynnyksellä liikkujat Joensuussa yhteen.

Uljas 2 | 5.3.2018

Elimistön rakenne ja toiminta kiinnostaa Kuopion Lyseon lukiossa toista vuotta opiskelevaa Emma Päykköstä, joka haaveilee ravitsemustieteen opinnoista.

Valmiuksia yliopisto-opintoihin Kuopiossa lukiolaiset voivat suorittaa yliopisto-opintoja jo lukioaikana. Yliopistokurssien läpäiseminen vaatii itsekuria ja oma-aloitteisuutta. Lukiolaisen jaksamisesta huolehditaan opintojen huolellisella suunnittelulla. - Iisa Manninen, teksti & kuva

tä-Suomen yliopiston Avoin yliopisto, sekä Kuopion kaupungin lukiopalvelut solmivat vuoden alussa sopimuksen, jonka mukaan lukiolaiset voivat opiskella yliopistokursseja jo lukio-opintojensa ohessa. Ennen kurssille ilmoittautumista on opiskelutaitojen oltava jo hyvällä mallilla. ”Opiskelun ja oman elämän rytmittäminen, sekä aikataulutus täytyy olla kunnossa. Tarvitaan myös omaaloitteisuutta ja sinnikkyyttä, koska kukaan ei katso vieressäsi missä asti lukemisissasi olet”, kertoo Kuopion Lyseon lukion opinto-ohjaaja Pauliina Pöntinen. Viime marraskuussa opetus- ja kulttuuriministeriö

julkaisi lukioselvityksen, jonka mukaan lukiolaiset kokevat yhä enemmän uupumista, tytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia. Myös Pöntinen pitää koulu-uupumusta todellisena ongelmana. Miten lukiolaisen jaksaminen on otettu huomioon yliopistokursseilla? ”Yliopisto-opintomahdollisuus ei sovi kaikille. Jos opiskelijalla on vaikeuksia jaksamisen kanssa pelkkien lukio-opintojen kanssa, niin silloin ei lähdetä suunnittelemaan yliopistokursseja. Hyvinvointi on aina etusijalla. Yliopistokurssit toteutetaan suunnitelmallisesti muu

Uljas 2 | 5.3.2018

opiskelu ja elämäntilanne huomioon ottaen. Suunnittelu ja ilmoittautuminen tapahtuu aina lukion opintoohjaajan kautta.” Lukioselvityksessä kävi myös ilmi, ettei lukio kaikilta osin vastaa korkeakoulujen edellyttämää tasoa. Haasteet liittyvät erityisesti asioiden syvälliseen ymmärtämiseen sekä tiedon käsittelyyn ja kriittiseen ajatteluun liittyviin taitoihin. Pöntinen kuitenkin uskoo, että lukiolaiset selviytyvät yliopistokursseista jo lukion toisena tai kolmantena vuonna. ”Yliopistokurssit, joita oppilaat suorittavat, ovat peruskursseja, joissa näitä taitoja voi hiljalleen harjoitella ja oppia. En myöskään näe suurta eroa siihen, että opiskeleeko ylioppilaaksi samana vuonna valmistuva näitä kursseja keväällä lukiossa, vai syksyllä jatko-opinnoissaan.” Kuopion Lyseon lukiossa ilmoittautuneita on helmikuun

loppuun mennessä viisi. Kiinnostuneita keväälle on useita ja ensi vuotta ajatellen yli 20 on kertonut olevansa kiinnostunut. Koko kaupungissa ilmoittautuneita on kaiken kaikkiaan yhdeksän. ”Eniten ilmoittautuneita on yleissivistävän lääketieteen perusteet -perusopintojen opintojaksolle ”elimistön rakenne ja toiminta”. Opintojakso on neljän

opintopisteen laajuinen”, toteaa Avoimen yliopiston opinto-ohjaaja Leila Saramäki. Yksi opintojaksolle ilmoittautuneista on Lyseon lukiossa

toista vuotta opiskeleva Emma Päykkönen. Verkossa suoritettava kurssi valmistaa Päykköstä tulevana syksynä odottavaan biologian ylioppilaskirjoitukseen, sekä edistää tulevaisuuden haavetta ravitsemustieteen opinnoista. Päykkönen on tyytyväinen siihen, että yliopistokurssit mahdollistavat ajankäytön hyödyksi itselle mielekkäällä tavalla. ”Opintojakso korvaa minulla kolme lukion kurssia. Koska minua ei kiinnosta humanistinen ala, esimerkiksi historia, niin tällä saan korvattua sellaiseen mikä oikeasti kiinnostaa. Tällä tavalla opiskelu tuntuu helpolta.” Mitä ajankäyttöön tulee, on Päykkösellä jo selkeä suunnitelma opintokokonaisuuden suorittamiseen. ”Ensi jaksossa tulen myöhään kouluun ja pääsen aikaisin pois. Silloin aikaa jää opiskelulle. Kurssissa on varmasti haastetta, mutta minulta löytyy itsekuria.” Avoimen yliopiston opinto-ohjaaja Leila Saramäki iloitsee siitä, että yhteistyön myötä Itä-Suomen yliopisto tulee tutuksi nuorille jo lukioaikana. ”Avoimen yliopiston kurssit ovat myös hyvä vaihtoehto välivuodelle”, vinkkaa Saramäki.

Column | Reading

What went wrong with leisure reading?

t is no news that global reading culture has taken a turn for the worse, the rate at which leisure reading declines worldwide is alarming. Nowadays, most people read only when it is necessary. Gone are the days when people, particularly youngsters, had insatiable appetite for knowledge, and what are the better ways to acquire knowledge than reading? Days when young folks devour books after books in search of knowledge and entertainment especially in areas of interest are ending faster than we think. I couldn’t agree more with this quote by Lemmy Kilmister:

”People don’t read anymore. It’s a sad state of affairs. Reading’s the only thing that allows you to use your imagination. When you watch movies it’s someone else’s vision, isn’t it?” When some of us pick new areas of interest, we would rather watch documentaries than read about our objects of interest. This, as Lemmy Kilmister rightly pointed out, is seeing things from someone’s viewpoint. How about reading up, forming your opinions, and drawing your conclusions? Reading used to be an admirable quality and people will describe themselves as avid readers to score points and earn respect, but as of today, we live in a world where leisure readers are perceived as nerds and uncool people to be ”Advent of technology should around. I bet we

improve reading culture.

have the same question: what went wrong? Many blame this drastic decline in reading culture on evolution of technology, but I beg to differ. If anything, advent of technology should improve reading culture and not cause a decline. I mean, the invention of e-books for instance has made reading much easier; humanity is forever indebted to Michael S. Hart for this amazing invention as far back as 1971. Some will argue that e-books came into existence before then but in any case, their existence is a blessing to humanity. With e-books, you can read anywhere without the hassle of carrying heavy books around and you can have as many e-books as the storage size of your digital device can permit. Some other people belong to the school of thought that

time for leisure reading no longer exists as they used to in the past. Truth be told, the world is busier than it was some ten years ago but if we can find time to catch up on our favorite TV series, sports, YouTube vlogs and regularly mark attendance at the gym, then we can create time to read at least a chapter of a book in two days. It takes conscious effort to cultivate good reading habit for school related studies and much more for leisure reading. Reading has many benefits that extends beyond exercising the mind. Reading also helps to wade away depression; research has shown that on the average, people who read for leisure are happier and more satisfied with life than people who do not. Let’s revive the reading culture, one person at a time and the best person to start with is you. Get a book about something that interests you, you could buy/borrow printed books or download e-books for free or otherwise. If you were to get a book today, which book would you get? I think I will get a book on fashion (don’t judge me, that’s my interest for now). Also, I will get some printed books so that once in a while, I get to put my feet up in front of my heater (no fireplace) in my tiny apartment and enjoy the cold winter evening with a lovely book. Aderemi Fayoyiwa The writer is from Nigeria and currently a Ph.D student of chemistry at UEF.

Uljas 2 | 5.3.2018

Uhkana kielivarannon kaventuminen Kielikeskus haluaa osaltaan tukea opiskelijan kansainvälistymistä tarjoamalla tutkintokielien lisäksi myös vapaavalintaisia kieliä. Kampuksien kansainvälisyydessä on silti vielä paljon tehtävää. - Iisa Manninen, teksti & kuva

Lääketieteen opiskelija Antti Laaksonen haluaa tulevaisuudessa osata kommunikoida myös venäläisten potilaidensa kanssa.

tä-Suomen yliopiston Kielikeskus tarjoaa tutkintoihin kuuluvien kieliopintojen lisäksi vapaavalintaisia kielikursseja. Suosituimpia suoritusmäärien suhteen ovat espanja, venäjä ja saksa. Miksi juuri nämä? ”Siihen vaikuttaa opiskelijan omat kiinnostuksenkohteet ja lähtökohdat. Venäjä on monelle tärkeä kieli jos mietitään yliopiston tutkimusalueita ja koulutusyhteistyötä. Espanjaa opiskellaan taas esimerkiksi vaihtoa silmällä pitäen. Syyt ovat yksilöllisiä”, pohtii Kielikeskuksen opintoasiainpäällikkö Lauri Tolkki. Vaikutusta on Tolkin mukaan myös sillä,

mitä kieliä on opiskellut lukiossa. Kieliosaamisen määrä on kuitenkin lukioissa kaventunut, mikä käy myös ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön tekemästä selvityksestä kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista. Selvityksen mukaan kouluissa opiskellaan yhä harvemmin kieliä. Tarkoituksena on tehdä toimenpiteitä läpi koulutusjärjestelmän,

Uljas 2 | 5.3.2018

jotta englannin kielen lisäksi opiskeltaisiin monipuolisesti muita kieliä. Myös Tolkki on tietoinen tästä asiasta. Vapaavalinnaisten suoritusmäärät eivät Kielikeskuksessa ole kovin suuria. Ilmiö on havaittavissa esimerkiksi kiinan kielen kurssilla. ”Kiinan kieli on noussut monissa selvityksissä tulevaisuuden työelämäkielitaidon vaatimuksista vahvasti esille. Kovin suurta ryntäystä ei meidän ryhmiin kuitenkaan ole.” Kielikeskus vastaa pääasiassa tutkintoi-

hin kuuluvista kielistä ja loput työpanoksesta menee vapaavalintaisiin kieliin. Tolkin sanoin jako on prosenteissa noin 80 ja 20 . Kielikeskus haluaa valmistaa opiskelijoita toimimaan siinä maailmassa ja työelämässä, jotka kehittyvät yhä monikulttuurisempaan suuntaan. Tämä ei tarkoita Tolkin mukaan pelkästään kielen oppimista ja kieliopin viilaamista. Se voi tarkoittaa myös toisen vuoden lääketieteenopiskelija Antti Laaksosen esimerkin mukaan kielivarannon laajentamista työelämää ja matkailua varten.

Laaksonen suoritti viime syksynä Kielikeskuksen venäjän kielen peruskurssin, koska ajatteli sen hyödyttävän potilasturvallisuutta, mutta myös omatoimista matkailua. ”Jos miettii vaikka potilasturvallisuutta Itä-Suomessa operoitaessa ja tulee venäläinen potilas vastaanotolle, niin osaan nyt hätätapauksessa kysyä mihin sattuu ja mitä on tapahtunut.” Myös kiinnostus matkailuun innosti Kuopion kampuksella opiskelevaa Laaksosta opettelemaan kieltä. Vaikka hän ei koe olevansa kieli-ihmisiä, matkaili hän peruskurssilta kertyneillä taidoillaan Kazakstanissa, Azerbaidžanissa, sekä Kaukasuksella. Venäjän kielen kurssissa hän oli tyytyväinen kontaktiopetuksen määrään, erityisesti sen vuoksi että hänellä on ylipäätään suuri kynnys lähteä opiskelemaan kieliä. ”Olisihan se melkein mahdoton netissä toteuttaa, kun miettii kieltä jossa aloitetaan aakkosista lähtien. Minusta ehdoton avain oppimiseen oli siinä, että pääsi opettajan kanssa juttelemaan.”

Kielikeskuksen opintoasianpäällikkö Lauri Tolkki kertoo, että kontaktiopetukseen ovat olleet tyytyväisiä sekä opiskelijat että opettajat. Alkeiskurssien opetuksessa panostetaan kontaktiopetukseen, jotta osallistujat pääsevät opettelemaan puhumista, kuuntelemista ja saadakseen opettajalta palautetta kasvotusten. Sen sijaan pidemmälle opiskelleet suorittavat kursseja itsenäisemmin. Kansainvälisyys voisi Tolkin mukaan to-

teutua kampuksilla enemmän. Tekemistä riittää esimerkiksi siinä, miten saadaan kansainväliset opiskelijat paremmin mukaan kaikkeen, mitä yliopistolla tapahtuu. Perustoiminta tulisi miettiä siten, ettei se riipu ihmisen kielestä tai taustasta. ”Omasta näkökulmastani kansainvälisyys tulisi kaikkein parhaiten esille sillä tavalla, että kaikki toiminta olisi lähtökohtaisesti kansainvälistä, ettei se olisi niin erillinen osa. Niin kauan kuin kansainvälistyminen on jotakin muuta kuin se perustoiminta, niin siihen jää herkästi sellainen päälleliimattu olo.”

itasuomenyliopisto.UEF

Uljas 2 | 5.3.2018

1 3 . -1 5. 7. 2 01 8 JO E NSU U

ZARA LARSSON CHEEK \ NIGHTWISH SE

Action BronsonUS \ Gogol BordelloUS BehemothPL \ Night LovellCA \ Zeal & ArdorUS Lewis CapaldiUK \ Milky ChanceDE \ Amorphis Apulanta \ SANNI \ Reino Nordin \ Evelina CMX & Joensuun kaupunginorkesteri Stam1na \ Gasellit \ Von Hertzen Brothers Beast In Black \ Juha Tapio \ Pyhimys K-X-P \ Kube & Eevil Stöö \ Ruudolf \ Vesta Olavi Uusivirta \ Vilma Alina + more

Liput: 1 pv 79 € \ 2 pv 109 € \ 3 pv 139 € Ennakko: Lippu.fi \ Tiketti \ ilosaarirock.fi/liput

Uljas 2 | 5.3.2018

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Uljas 2 | 5.3.2018

Kirjallisuus

Humanistin hyllystä: laadullisen tutkimuksen kirjaklassikot Jos etsii kattavaa kuvaa tieteen tekemisestä, on hyvä perehtyä vanhempiin teoksiin, joiden vaikutus näkyy niiden tieteenaloilla vielä vuosien jälkeenkin. - Ari J. Tervashonka, teksti & Tiina Marila, kuvitus

aluatko lisätä työtehoasi? Hyvien argumenttien löytäminen on hyväksi tutkimuksen ja metodologian kehitykselle. Niitä voi löytää uusista tutkimuksista, tai uusista sovellusalueista tieteenalalla, mutta on myös hyödyllistä tarkastella kirjallisuuden kirkkaimpia helmiä. Jos etsit kattavaa kuvaa tieteen tekemisen saloista, kannattaa perehtyä sen maestroihin. Colin Howsonin ja Peter Urbachin kirjoittama kirja Scientific Reasoning: The Bayesian Approach pureutuu Thomas Bayesin postuumisti 1763 julkaistuun konfirmaatioteoriaan. Kirjan ensimmäinen kappale alustaa aihetta eri tyyppisillä konfirmaatioteorioilla, sekä näkemyksillä tieteen tekemisen rajallisuudesta. Bayesin ajatuksia esitetään tässä keskustelussa todennäköisyyspohjaisena konfirmaationa, joka sopii reunaehdoksi hyvin moneen tutkimusasetelmaan. Bayesin konfirmaatio kykenee kyllä välittämään logiikallaan taipuvia, tieteellisiä analyysejä varten soveltuvia kriteereitä, mutta sovellukset voivat jäädä laadullisen tutkimuksen näkökulmasta vajaiksi. Vastaavasti toista äärilaitaa edustaa Jacques Derridan Of Grammatology (De la grammatologie), jossa Derrida on käyttänyt metodologisena ja argumentatiivisena pohjana dekonstruktiota. Idea dekonstruktion takana ei ole puhtaasti Derridan oma, vaan hän on lainannut hyvin paljon Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin dekonstruktiota. Dekonstruktiossa pyritään ymmärtämään aiheen sisäistä logiikkaa, joka määrittää yhtäältä aihepiiriä, mutta myös aihepiirin argumentatiivisen logiikan rajoja. Metodologisesti dekonstruktiota voidaan hyödyntää esimerkiksi funktionaalisessa aiheen ymmärryksessä, jolloin kysymys

Uljas 2 | 5.3.2018

on siitä, miten asia x toimii argumentatiivisesti. Jotta ymmärtää argumentaation rajat, joutuu dekonstruktiota käyttäessään miettimään, milloin tutkittavan argumentin kantokyky loppuu. Argumentaation rajallisuuden ymmärtäminen muodostaa dekonstruktion toimintana tutkimuksessa. Jos haluaa palata eksaktimpaan määrittelyyn, kannattaa lukea Karl Popperin Conjectures and Refutations. Tässä lähes 600 sivuisessa järkäleessä on kokoelma Popperin ajatuksia tieteen tekemisen ongelmista, sekä loogisista ratkaisuyrityksistä. Popper erottelee tiedettä demarkaation nimellä epätieteellisestä toiminnasta erittäin jyrkällä tavalla, mutta kannattaa huomioida kritiikin osuvuutta. Vaikka Popperin päähuomiona on empiirinen tutkimus, joitakin kriittisiä huomioita voidaan käyttää myös laadullisen tutkimuksen metodologisten asetelmien parantamiseksi. Jos lukijaa kiinnostaa enemmän todennäköisyyden tai falsifikaation teemat, Popperin The Logic of Scientific Discovery on parempi alku.

viestin välittyvyyttä, sekä viestien symboliikkaa ja metaforia. Vaikka Ricoeurin kirja on kohtuu lyhyt kokoelma esseitä, sen lukemiseen kannattaa varata paljon aikaa. Samanlainen ajatuksellinen järkäle on John Deweyn Reconstruction in Philosophy, jossa esitetään, ei ainoastaan kriittisiä huomioita filosofiasta tai maailmasta yleensä, vaan myös intellektuellin perinnön muotoa ja muodostumista. Yksi vahvimpia argumentteja Deweyltä on tässä aiheessa, että intellektuelli materiaali ei ole pelkästään kumuloitunut intellektuelleista prosesseista, vaan sosiaalisista ja emotionaalisista materiaaleista. Vastaavasti tieteen kehittymisestä kirjoitettu Thomas Kuhnin klassikkoteos The Structure of Scientific Revolutions avaa tieteellisten paradigmojen kautta tieteen syklittäistä kehitystä. Aiheesta käydään jatkuvaa debattia, aina muodoista ja kehityksen sisällöstä. Hurjimmat voivat myös nihilistisemmällä näkökannalla kyseenalaistaa koko kehityksen. Kuhn avaa kirjassa tieteellisten vallankumousten avautumista, jotka eriytyvät niin sanotusta normaalitieteestä.

Laadullisessa tutkimuksessa kuulee

monesti hermeneuttisesta tutkimuspainotuksesta, mutta jos haluaa alkulähtökohdiltaan ymmärtää mitä hermeneutiikka on, kannattaa lukea Hans-Georg Gadamerin kirja Philosophical Hermeneutics. Kirja ei kuitenkaan ole pelkästään hermeneuttisen kehän ihmettelyä, vaan Gadamer avaa kielen tulkinnan, auktoriteetin, itseymmärryksen, sekä eksistentialismin ongelmia. Vaikka monesti hermeneutiikkaa painotetaan kokemuksen ymmärryksen metodologisena välineenä, Gadamerille keskeisempää oli tämän kokemuksen kielellinen ymmärtäminen. Sama teema toistuu myös Paul Ricoeurin klassikkoteoksessa Interpretation Theory, jossa käydään läpi kielen ja diskurssin analysointia. Ricoeur käy läpi myös puheen ja kirjoituksen

Metodologisen kyseenalaistamisen

mestariteos löytyy Paul Feyerabendilta. Kirjan nimi Against Method kertoo olennaisen sisällön. Vaikka Feyerabendia voi luonnehtia metodologiseksi anarkistiksi, hänen ideansa rationalismin rajallisuudesta on hyvä ottaa huomioon metodologisissa pohdinnoissa. Feyerabendin alkulähtökohta on “The only principle that does not inhibit progress is: anything goes”. Lausahdus ei itsessään ole Feyerabendin mukaan periaate, vaan enemmänkin avoin huomio siitä, ettei puhdas rationalismi aina johda hedelmällisiin lopputuloksiin. Against Methodin käsikirjoitus hukkui postissa, mutta onneksi sen pelasti seuraavan kirjan kirjoittanut Imre Lakatos, soittamalla kirjan katoamisesta Interpoliin.

Toisin kuin Feyerabend, Imre Lakatos uskoi rationalismin ja logiikan tiehen tieteen tekemisen tapana ja maailmaa selittävänä keinona. Lakatoksen kirjassa Proofs and Refutations tutkitaan matemaattisen tutkimisen kehittymistä ja logiikan tutkimista. Tämä kirja on omiaan systemaattisesti tai loogisesti virittäytyneille lukijoille. Lakatos ei ainoastaan esittele keisseittäin matemaattista loogista perintöä vaan riitelee ja raapii lahjakkaasti auki kriittisiä näkökulmia. On huomionarvoista että kaikki kehitys ei ole sopupeliä vaikka tiedeyhteisössä onkin vaikeampaa toimia riidanhaluisesti. Lakatoksen tyylistä päästään hyvin taas vastakohtaan, systeeminluojien arkkityyppiin. Ludwig von Bertalanffyn General System Theory esittää yhden laajimmista tieteellisistä teorioista, ylittäen poikkitieteellisyyden rajoja. Tämä kunnianhimoinen kirja ei ole pelkkää sanahelinää, sillä kyseessä on vuosikymmenten yritys kohti metafyysistä siltaa eri tieteenalojen välillä hyödyntäen tieteenalojen sisäistä systeemisyyttä. Hankkeen onnistumisesta ja kriittisyydestä on käyty keskustelua aina kirjan julkaisemisesta lähtien, mutta kirja itsessään antaa hyviä täkyjä sellaisille henkilöille, jotka ovat enemmän systeemin rakentajia, kuin Lakatoksen kaltaisia intuitiivisia systeemien purkajia. Bonuskirjana mainitsen vielä tuoreemman Asta Raamin opuksen Älykäs intuitio. Tutkimuksessa intuition käyttö on yksi olennaisista työkaluista tieteenaloihin ja menetelmiin katsomatta. Mistä ideat muodostuvat, miten intuition kaltaista hankalaa aihetta voidaan ymmärtää ja käyttää tehokkaammin? Kirja pureutuu eri alojen huippujen haastatteluiden kautta yksilöllisistä intuition prosesseista aina yleisimpiin huomioihin. Kirjassa kannattaa myös huomioida erityisherkkyyden teemaa, koska intuitiota ruokkivat ajattelun lisäksi aistit.

”Hurjimmat voivat myös nihilistisemmällä näkökannalla kyseenalaistaa koko tieteen syklittäisen kehityksen.

Uljas 2 | 5.3.2018

”On erittäin hyvä kysymys, että mitä vaaditaan siihen jotta pystyy lukemaan itsensä jonkin kulttuurin jäseneksi.

Tosi tieto parantaa maailmaa Tammikuussa Joensuussa työnsä aloittanut uskontotieteen professori Timo Kallinen ei mielellään käytä akateemisessa yhteydessä sanaa monikulttuurisuus, koska se liittyy niin vahvasti politiikkaan. Kallisesta tieteilijän ensisijainen tehtävä ei ole ratkoa poliittisia ongelmia. - Jussi Turunen, teksti & Risto Takala, kuva

un professori Timo Kallinen nimitettiin uskontotieteen, erityisesti kulttuurien kohtaamisten ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuksen professoriksi, Itä-Suomen yliopisto tiedotti nimityksestä otsikolla ”Uusi professuuri monikulttuurisuuden ymmärtämiseen”. Mistä oikein on kyse? Uskontotieteellisen tiedon ja tutkimuksen tarve on kasvanut jatkuvasti, koska myös suomalainen yhteiskunta muuttuu monikulttuurisemmaksi. Timo Kallinen selventää työhuoneessaan heti aluksi, miksi uskontotiedettä tarvitaan tässä ajassa. ”Tieto muista kulttuureista on välttämätöntä jotta tietää, mitä maailmassa tapahtuu ja mitä muualla maailmasta ajatellaan. Toisin kuin teologisilla aineilla, uskontotieteellä ei ole minkään tietyn uskonnollisen suuntauksen perinteen velvoitteita harteillaan”, Kallinen kertoo. Yksi Itä-Suomen yliopiston strategiassa

määritelty kansainvälisen huippututkimuksen tutkimusalue on Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen. Tähän rakoon yliopisto perusti Kallisen professuurin. ”Uskontotiede tutkii uskontoa lähtökohtaisesti vertailevasta näkökulmasta. Tutkitaan siis uskontojen yhtäläisyyksiä, eroja ja keskinäisiä suhteita. Tässä voidaan painottaa niiden oppien tai historian tutkimusta tai sitä, millaisia yhteiskunnallisia liikkeitä niiden pohjalta on syntynyt. Tälle on tarvetta, sillä Suomessa on maahanmuuton kautta yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät kuulu maan valtauskontoihin ja samalla tieto muista

uskonnoista leviää teknologian välityksellä.” Kallisen mukaan muiden kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää siitäkin syystä, että ilman tietoa muista edes itseään ei voi ymmärtää kunnolla jos ei tiedä, mikä omassa ajattelussa on erilaista, ainutlaatuista tai samanlaista. Maallistuminen länsimaissa on ainakin

ajatuksen tasolla johtanut siihen, että uskontoa ja politiikkaa ei saisi sekoittaa toisiinsa. Kun Suomeen tulee ihmisiä maista, joissa näiden aiheiden raja ei ole samanlainen, niin aihetta on tarpeen tutkia. Kallinen silti jarruttelee mielikuvaa, jonka mukaan tieteen tehtävä olisi pelkästään ratkoa ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita. ”Tosi tieto maailmasta sekä ihmisistä ja heidän ajatuksistaan parantaa maailmaa. Sen sijaan tieteilijällä ei pitäisi olla sellaista tavoitetta, että tieteen pitäisi muuttaa maailmaa tietyn kaltaiseksi jonkin poliittisen päämäärän mukaan”, Kallinen toteaa. Kun puhe kulttuureista lisääntyy, kasvaa myös huoli puhutaanko siitä niin sanotusti pahat mielessä. Sosiaaliantropologian professori Harri Englund kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstan tekstinsä lopussa: ”Kenties kulttuurin käsite katoaa joskus käytöstä samalla tavalla kuin rodun käsitteelle on tapahtunut. Ehkä pääsemme silloin puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä.” ”En oikein ymmärtänyt mihin Englund tässä viittasi. Antropologinen kritiikki on liittynyt pääasiassa siihen, että ihmiset on vanhakantaisesti nähty täysin oman kulttuurinsa tuotteita ja

sitä kautta sen vankeja. Toisaalta meillä on paljon esimerkkejä siitä, että ihmiset voivat ylittää tällaisia rajoja. On erittäin hyvä kysymys, että mitä vaaditaan siihen jotta pystyy lukemaan itsensä jonkin kulttuurin jäseneksi.” Kallisen mukaan tietyt käsitteet ovat

muuttuneet niin, että on hankala tietää mitä niillä tarkoitetaan. ”Esimerkiksi identiteetti määritti aiemmin käsitteenä sen, mitä ihminen todellisuudessa on. Myöhemmin se alkoi tarkoittaa ikään kuin vaatetta, jonka pystyy halutessaan vaihtamaan. Silloin yksilö ei olisi mitään lopullisesti. Aiemmin ihminen ja identiteetti olivat sama asia, nykyään se on tulkinnallisempaa.” Toinen ikuisuusaihe on kulttuuri, erityisesti monikulttuurisuus, jolle löytyy määritelmiä niin monta kuin määrittelijää. Kallisen mielestä kulttuuri on yksinkertaisinta nähdä jaettuna merkitys- ja arvojärjestelmänä. ”Jos kaksi ryhmää eri paikoista kotoisin olevaa ryhmää tai ihmistä kohtaa – oli kyseessä konflikti tai ei – minusta on asiallisinta tarkastella tilannetta molempien näkökulmista eli kuinka ryhmät näkevät ja kokevat toisensa. En juuri käytä termiä monikulttuurisuus. On neutraali tosiasia sanoa, että vaikka Suomessa on ollut monta kulttuuria: ruotsinkielisiä, saamelaisia, karjalaisia ja niin edelleen. Tämä on havainto, jonka erikseen vastustaminen tai kannattaminen ei kuulosta kauhean järkevältä.” Erikseen on valtion harjoittama monikulttuurisuuspolitiikka, jolla halutaan järjestää eri kulttuureista tulleiden suhteet kantaväestöön tietyllä tavalla.

”Monikulttuurisuudesta ollaan nähdäkseni kiinnostuneita sen takia, että se liittyy tällä hetkellä niin kiinteästi politiikkaan. Toisaalta tutkimuksen tehtävä ei ole ottaa kantaa, mikä tällaisen politiikan päämäärä tulisi olla. Asian voi nähdä niin, että poliittisesti ajettuun monikulttuurisuuteen kuuluu sisäsyntyinen konflikti. Taustalla on ajatus yhtenäisestä kansasta jonka sisään kaikki pitäisi jotenkin saada, jotta vallanpitäjät voisivat nauttia kaikkien valtion alueella olevien tukea. Eli samaan aikaan täytyisi yhdistää ihmisiä kansaan, sallia erilaisuutta ja silti välttyä tilanteelta, jossa annetaan erityiskohtelua ja suositaan ryhmiä. Kysymys kuuluu kuinka pitkälle tämä on mahdollista ja kuinka suuria kompromisseja kaikessa joudutaan tekemään.”

Timo Kallinen Uskontotieteen professori Itä-Suomen

yliopistossa. Asuu osan aikaa Joensuussa, osan Helsin-

gissä, kotoisin Lahdesta. Äskettäin luettu kirja, joka jäi mieleen:

”Musiikkikriitikko Seppo Heikinheimon Mätämunan muistelmat (1997). Hänen aikalaiskuvauksensa klassisen musiikin esittäjistä ovat hauskoja ja kiinnostavia, vaikka ei itse kyseistä musiikkia seuraisi. Heikinheimon edustamaa ihmistyyppiä ei oikein enää ole: erittäin sivistynyt mies, joka ei sietänyt että vieraat ihmiset sinuttelivat häntä, ja jolle lukeneisuus ja tittelit olivat erittäin tärkeitä.” Uljas 2 | 5.3.2018

”Painajaisten kauhuissa pyörivä Anna on rintaapuristavan vaikuttava.

Kulttuuri

Teatteri

Voimakkaita tunteita suurella näyttämöllä Aino Kiven ohjaama Anna Karenina Joensuun kaupunginteatterissa on tasapainoinen yhdistelmä kiihkeää intohimoa, kauniita pukuja ja taidokasta tekniikkaa. - Sanni Koivumäki, teksti & Johanna Kokkola, kuva

oensuun kaupunginteatterissa nähtiin voimakkaita tunteita ja pukuloistoa, kun kevään suurproduktio Anna Karenina tuli ensi-iltaan helmikuussa. Ohjaaja Aino Kivi on modernin musiikin ja AV-tekniikan avulla tuonut Leo Tolstoin klassikkoromaanin tuskallisen rakkaustarinan lähelle nykykatsojaa. Anna (Mirva Kuivalainen) kärsii rakkaudettomassa avioliitossa kylmän Aleksei Kareninin (Hans Stigzelius) kanssa. Kun hän tapaa nuoren ja komean kreivi Vronskin (Olli Haataja), intohimo pakottaa Annan aviorikokseen. Seurapiirit kuhisevat, herra Karenin ottaa eron uskottomasta vaimostaan, Anna menettää poikansa huoltajuuden ja kaikki päättyy traagisesti. Samaan aikaan Levin (Petteri Rantatalo) on toivottoman rakastunut nuoreen Kittyyn (Laura Kaljunen), joka turhaan haaveilee Vronskista eikä siksi suostu Levinin kosintaan. Kärsivällisyys kuitenkin palkitaan, ja lopulta sydänsurustaan toipunut Kitty näkee Levinin uudessa valossa. Yhteiskunnallisesta kritiikistään tunnettu alkuperäisteos

on tähän näytelmään riisuttu romanttiseksi ja tunteelliseksi ihmissuhdedraamaksi. Romaanin tunteva katsoja voi nähdä vilauksia Tolstoin yhteiskuntapoliittisista ajatuksista seurapiirikuvauksessa, joka ruhtinatar Tverskajan (Maarit Ryynänen) johdolla yltyy juopottelun ja juoruilun täyttämäksi farssiksi, sekä herra Kareninin uskotonta naista koskevassa julistuksessa. Kareninia näyttelevä Hans Stigzelius nouseekin näytelmän suurimmaksi tähdeksi herättäessään virkaintoisen tosikko-Aleksein eloon. Onko Karenin tylsä, tunteeton ja välinpitämätön vanha ukko vai sittenkin väärinymmärretty, uskollinen ja rakastava aviomies? Hahmon kehitys noudattaa romaanin linjaa ihailtavan pilkuntarkasti alusta piinaavaan loppuun saakka. Muitakin suuria näyttelijäsuorituksia Anna Kareninassa

on. Joensuun kaupunginteatterissa vieraileva muusikko-näyttelijä Laura Kaljunen paitsi esittää uskottavasti lapsellista Kittyä, myös laulaa kolme henkeäsalpaavan kaunista kappaletta. Oopperalaulaja Adelaide de Pattin roolissa esitetty Dido’s lament on osuvasti upotettu osaksi näytelmässä tapahtuvaa konserttia niin, että

Uljas 2 | 5.3.2018

Näytelmässä oli panostettu kaiken muun ohella myös puvustukseen ja maskeeraukseen.

yleisökin pääsee osallistumaan ansaittuihin suosionosoituksiin Kaljuselle. Päähenkilöä Annaa esittävän Mirva Kuivalaisen työ herättää aluksi ristiriitaisia tunteita. Onko Annan todella tarpeellista olla näin ylidramaattinen voihkija? Kun tuska alkaa kasvaa ja järki sumentua, Kuivalaisen suoritus pääsee todella oikeuksiinsa. Painajaisten kauhuissa pyörivä Anna on rintaapuristavan vaikuttava. Annan painajaiset, kuten myös alusta loppuun mukana

kulkeva juna-motiivi ja kiihkeä ratsastuskilpailukohtaus, saavat apua erinomaisesti toteutetusta audiovisuaalisesta tekniikasta. Kankaalle heitetään kuvia, videoita sekä tekstiä ja äänimaailmassa kuullaan hevosten

hirnuntaa ja veturin vihellystä. Vaikka teatterin lavastuksessa onkin haastavaa käyttää peilejä, niitä tuodaan tähän näytelmään rohkeasti ja onnistuneesti. Äänitettyjen vuorosanojen käyttö painajaiskohtauksissa on erityisen toimiva keksintö luodessaan järjetöntä, toiston täyttämää unitunnelmaa. Aino Kiven Anna Karenina on kaikin puolin viihdyttävä parituntinen. Puvustus ja maskeeraus on tehnyt valtavan työn, ja Anna nähdään lavalla toinen toistaan häikäisemmissä, mustasta syntisen punaiseen vaihtuvissa puvuissa. Nykyaikaisen konemusiikin tahdissa hytkyminen tuntuu vähän irralliselta ja tarpeettomalta, mutta muuten näytelmä on modernisointeineenkin onnistunut ja tuore versio suuresta venäläisklassikosta.

Alkukantaista tanssia Kuopiossa

Tukikonsertti

Oikeutta eläimille musiikin voimin Animalia Joensuu järjesti Eläinten ääni -tukikonsertin Kultturikahvila Laiturissa. Konsertti oli osa Animalian kampanjointia, jonka tavoitteena oli saada muutoksia hallituksen tekemään eläinsuojelulakiesitykseen. - Kalevi Hämäläinen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

Australialaisen Kate Denboroughin ohjaama tanssiteos on inspiroitunut aboriginaalitaustaisten taiteilijoiden tarinoista. Se yhdistelee saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen tanssiperinteitä sekä taiteilijoiden kokemuksia ja tarinoita. Esityksessä kuullaan saamelaista joikaamista, didgeridoo-puhallinsoittimen musiikkia, sekä modernia jazz- ja pop-laulua. Caught in the Middle nimeä kantavalla teoksella on tällä hetkellä yksi suunniteltu esitys Suomessa, joka järjestetään Sotku-teatterissa torstaina 8.3. kello 19.

Taidetta syövästä Joensuussa Joensuulainen taidemaalari Reima Hirvonen kuuli vuonna 2017 sairastavansa imusolmukesyöpää. Sairauden aikana hän kirjasi ylös ruumiillisia ja henkisiä tuntemuksia piirtäen, kirjoittaen, valokuvaten ja maalaten. Teokset ovat esillä 5.3. avautuvassa Galleria Kohinan näyttelyssä. ”Tämä on sellainen matka, joka on syytä tallentaa, ajattelin. On helpompi kestää syövän paskamaisuus ja hoitojen aiheuttamat kivut, jos tilanteita pystyy tarkkailemaan hiukan ulkoa päin”, kirjoittaa syövästään parantunut Hirvonen näyttelystä kertovassa tiedotteessaan.

Runoja säestyksellä Kuopiossa Liikahduksia-esitys sukeltaa runojen ja klassisen piano- ja kitaramusiikin maailmaan. Runot ja musiikki kertovat vuoron perään kohtalokkaista hetkistä, joissa tapahtuu jokin merkittävä liikahdus. Produktio esitetään Gusto Runin ravintolassa 16. maaliskuuta kello 17. Illan aikana runoja lukevat Paco Nucci sekä elämän murtumia ja ihmissuhteita tutkiva sosiologian opettaja Kaisa Kuurne. Musiikista vastaavat pianisti Petteri Karttunen ja kitaristi Pekka Nyyssönen.

Joensuulaisen Heiduškan kappaleet sisälsivät tunnelmointia ja maalailevia melodioita.

ulttuurikahvila Laiturissa musisoitiin eläinten asialla. Animalia Joensuun järjestämään Eläinten ääni -tukikonserttiin kerääntyi ihmisiä kuuntelemaan paikallisia yhtyeitä ja tukemaan kampanjointia eläinsuojelulakiesityksen päivittämisen puolesta. Hallituksen esitys uudesta eläinsuojelulaista on monella tapaa puutteellinen Animalia Joensuun edustajan Laura Kinnusen mukaan. ”Parsinnavetat ja emakkohäkit pitäisi kieltää täysin. Parsinnavetat tarkoittavat sitä, että eläin on kaulasta kiinni. Turkistarhaus tulisi totta kai kieltää. Lisäksi kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä pitäisi lopettaa ja määrätä viranomaisille velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimelle rakenteellisia tai muita terveysongelmia”, Kinnunen toteaa. ”Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin säännöllinen ja tehokas valvonta. Koirien ja kissojen tunnusmerkintä ja rekisteröinti tulee olla pakollinen, sekä luonnonvaraisten eläinten käyttö sirkuksissa ja delfinaarioissa on kiellättävä”, jatkaa Kinnunen listaa lakiesityksen puutteista. ”Jos nämä eivät toteudu laissa, se tulee palauttaa käsittelyyn.” Toinen Animalia Joensuun edustaja Mika Koljonen tarkentaa vielä, että vaikka tällä hetkellä Suomessa ei delfinaarioita olekaan, kielto olisi hyvä saada kirjattua lakiin.

Animalia Joensuun edustajat eivät suinkaan ole

ainoita, jotka eivät ole tyytyväisiä hallituksen esitykseen. Samana päivänä tukikonsertin kanssa Helsingissä pidettiin Eläinten ääni -mielenosoitus, jota oli järjestämässä Animalian lisäksi Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY, Oikeutta eläimille ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY. Animalia Tampere järjesti puolestaan myös tukikonsertin omalla kotipaikkakunnallaan.

Uusi lukupiiri Joensuussa Kaikille avoin lukupiiri kokoaa paikalle sekä paljon lukevat ihmiset että ne, joilla edellisestä kirjasta on jo vierähtänyt aikaa. Lukupiiri kokoontuu Joensuun pääkirjaston Taiteiden aukiolla huhtikuun loppuun asti aina kuun viimeisenä keskiviikkona kello 18. Seuraavan lukupiirin teemana 28.3. on naiskuvaukset eri puolilta maailmaa maaliskuussa juhlittavan Kansainvälisen naistenpäivän ja Minna Canthin päivän kunniaksi. Lukupiirissä herätellään lukuintoa ja keskustellaan vapaamuotoisesti kirjoista.

Joensuun tukikonsertissa esiintyi kolme paikallista

yhtyettä: poprockia soittava Karuselli, punk-bändi Suoliliuos, sekä maalailevan melodisia popkappaleita esittävä Heiduška. Vaikka tukikonsertti toimi kampanjointina eläinten oikeuksien puolesta, konsertissa esiintyvien bändien kappaleet eivät itsessään juurikaan käsitelleet eläinten oikeuksia. Lähin suora viittaus eläimiin ylipäätään oli varmaan Suoliliuoksen Näätä-kappaleen nimessä, muuten heidän kappaleidensa sanoitukset käsittelivät kaikkea mahdollista synnytyksestä homofobiaan. Suoliliuoksen suoraviivaisten punk-kappaleiden ohella Karuselli ja Heiduška tarjosivat perinteisempää pop-lyriikkaa ja etenkin illan viimeisenä esiintyjänä olleen Heiduškan musiikillisesti rauhalliset, mutta voimakkaat kappaleet saivat Laiturissa aikaan lempeän tunnelman. Eläinten ääni -mielenosoitus, sekä Joensuun ja Tampereen tukikonsertit olivat osa Animalian kampanjoinnin loppukiriä, sillä lakiesityksen lausuntokierros päättyi helmikuun lopussa.

Ääniefektimies kiertueella Suomen Stand Up Club tuo kevään mittaan yhdysvaltalaisen näyttelijän, tähtikoomikon ja beatbox-taiteen isän Michael Winslowin myös Joensuuhun ja Kuopioon. Poliisiopiston ääniefektimiehenä, veijarimaisena rikollisia höynäyttävänä Larvell Jonesina tunnettu mies nähdään Joensuun Carelia-salissa 24. maaliskuuta ja Kuopion kaupunginteatterissa 19. huhtikuuta. Winslow on esiintynyt yli 30 elokuvassa ja hän on ainut näyttelijä, joka on esiintynyt Poliisiopiston kaikissa seitsemässä osassa.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 2 | 5.3.2018

Ajateltu

Elämä rikoksen jälkeen Näkökulma | Essee | Näkökulma |

Pahuuden ja anteeksiannon välinen suhde on ristiriitainen ja vapaa tahto toimii vedenjakajana ihmisten välisissä kohtaamisissa. Ylellä julkaistu Anteeksiantamaton-dokumenttiprojekti tuo esiin Bosnian sodan aikaisia tapahtumia sekä niiden käsittelyä tekijän ja uhrin kannalta.

tsekkyyden multihuipentuma – purkaa nyt omaa pahaa oloaan muihin. Pitää nyt hallussaan rajatonta valtaa toisen elämän yli. Juopua nyt omasta erinomaisuudesta suhteessa muihin ihmisiin. Pyrkiä täydellisyyteen omalla ja muiden kustannuksella, jotta saisi kokea edes hieman hyväksyntää ja rakkautta parantamaan kipeää kohtaa sisimmässä. Tyhjää ja rajattoman mustaa kohtaa. Siihen ei edes puhdas raivo tai väkivalta auta. Kuulostaa hieman tutulta, eikö vain? Ta-

valliselle tallaajalle ehkä etäisesti, mutta kuitenkin. Eräälle henkilölle kuvailemani tilanne on hyvin tuttu. Hänen nimensä on Esad Landžo ja hänet värvättiin 19-vuotiaana vanginvartijaksi vankileirille Bosniaan vuonna 1992. Siellä hän kidutti vankeja, tappoi heitä ja teki kaikkensa saadakseen tuntea olevansa arvokas. Mitä enemmän hän noudatti päällystön epäinhimillisiä käskyjä, sitä hyväksytymmäksi hän itsensä tunsi. Eihän siitä kuitenkaan voinut jäädä kiinni, he sanoivat. Lopulta, vuonna 1995, sota loppui ja hänet tuomittiin lukemattomien muiden mukana sotarikoksistaan. Landžo sai 15 vuotta ja viimeiset vuodet tuomiostaan hän istui suomalaisessa vankilassa. Hänen mielessään kyti yksi kysymys: miten voin koskaan sovittaa tekoni? Tanskalaisohjaaja Lars Feldballe-Pe-

tersen huomasi Landžon katumuksen ja motivaation sovittaa tekonsa, ja pyysi häntä dokumenttinsa päähenkilöksi, matkalle etsimään anteeksiantoa. Näin syntyi dokumenttiprojekti Anteeksiantamaton, jonka valtakunnallinen ensi-ilta oli 5.2.2018 Ylellä. Dokumentissa nähdään koruttomasti, kuinka Landžo sopeutuu elämään vankilan jälkeen ja alkaa tapaamaan uhrien omaisia viimeisenä keinonaan löytää rauha menneisyytensä kanssa. Reaktiot ovat vaihtelevia, mutta yksi tunne pysyy muuttumattomana. Nimittäin viha.

Uljas 2 | 5.3.2018

Jos väkivaltaisten tekojen kohteet ja

heidän omaisensa tuntevat paljon vihaa asioista, joita ovat ilman omaa valintaansa käyneet läpi, niin mitähän tekojen tekijä on kokenut väkivaltaa tehdessään? Vihaa tietenkin. Dokumentissa päähenkilö toteaakin, että väkivalta oli helppo tapa purkaa omaa vihaansa, joka oli syntynyt, kun hän ei ollut päässyt haluamaansa kouluun perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Elämänsä tähän asti turvallisesti eläneen

ihmisen, kuten minun, on vaikea samaistua sodan kauhut kokeneiden ihmisten kärsimykseen. Tänä päivänä sotaa käydään, tai vähintään uhataan käydä, tiheään ja tieto siitä saadaan reaaliajassa. Siihen turtuu ja sitä pidetään melkeinpä normaalina: ainahan näistä on kohistu. Tietotulvalta on helppo välttyä sulkemalla televisio, heittämällä lehdet pois ja keittämällä jokailtainen puuro. On helppoa olla sen suuremmin välittämättä, kun turvallisuusuhka ei kosketa omaa jokapäiväistä elämää.

Hänet saatetaan seisomaan tekojensa taakse ja kuulemaan tuomionsa. Tekojen kohteet saavat silloin vakuuden siitä, että heidät on kuultu ja nähty. He ovat saaneet oikeutta. Se on voitto. Aivan kuten monien poliisisarjojen kohdalla käy ja onnellinen loppu on saavutettu. Mutta entä sitten, kun yhteiskunnan määrittelemä sovitus on täytetty? Miten elämä jatkuu?

jossa kaikki tunteet olivat sallittuja ja ne otettiin vastaan ja kuultiin. Siinä hetkessä kohde sai aivan erilaista oikeutta. Joskus viha vain on niin suuri, että sillä hetkellä ei ole mahdollista vastata vilpittömään eleeseen ja antaa anteeksi. Tekijä ei ehkä koskaan saa kohteelta tai hänen omaisiltaan tekojaan anteeksi. Kenen oikeastaan pitäisi antaa anteeksi tekijälle?

Vankilassa istuessaan tekijällä on aikaa

Ihminen ei voi aina valita ympäröiviä olo-

miettiä. Tutkia sitä, miksi on siellä missä on ja miksei voisi olla jossain muualla. Muistaa, mitä tuli tehtyä ja ehkä törmätä syyhyn, joka ylipäänsä sai tekemään ne asiat. Voisin kuvitella, että jos uskaltaa rehellisesti kohdata kaiken, olla vastustelematta, voi päästä todellisen sovituksen jäljille. Tulee luoneeksi itsellensä tilan, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja. Jossa parantuminen voi alkaa. Ja kaikki tämä voi tapahtua vain tekijän omasta motivaatiosta ja halusta tehdä oikein. Kun haluaa tehdä oikein, voi myös myöntää olevansa vain ihminen ja usein väärässä.

suhteita, mutta hän voi aina valita itsensä. Voi tiedostaa päätöstensä vaikutuksen ympäristöön ja niihin liittyvän vastuun. Voi valita itse itsensä, jotta ketään muuta ei tarvitse pakottaa tekemään sitä. Voi antaa itselleen anteeksi, olla vapaa ja suoda saman vapauden muille. Tehdyt teot ja niiden jättämät arvet eivät koskaan häviä, mutta vapaus on yhtä lailla mahdollinen niin tekijälle kuin kohteellekin. Kohde on saanut oikeutta ja tekijä kärsinyt tarpeeksi. Loppu on heistä itsestään kiinni.

Kun vanki pääsee vapaaksi pitkän tuomiVälittäminen ja rakastaminen tekevät

sotarikosten kaltaisten tekojen sietämisestä paljon raskaampaa. Oikeastaan edellä mainittujen asioiden täydellinen puute tehdyissä teoissa on raskasta. Se on sinun rakas miehesi, lapsesi tai muu sukulaisesi, joka kokee ne epäinhimilliset asiat. Pelkkä ajatuskin turhauttaa, ristiriita on valtava. Ei siis mielestäni ole mitenkään erikoista, että dokumentissa kohteiden omaisten reaktiot Landžon anteeksipyyntöihin olivat tyrmistyneitä. Ei tarvitse olla edes omainen tunteakseen niin, vaikka tunteista puhutaankin aivan eri mittakaavassa omaisten ja ei-omaisten kohdalla.

onsa jälkeen, maailma on erilainen kuin vankilaan mennessä. Varsinkin jos sattuu vapautumaan muualle kuin kotimaahansa kuten dokumentin päähenkilö. Täällä Suomessa yleinen tunnetila entisiä rikollisia kohtaan tuntuu olevan selkeä varautuneisuus. Yhteiskunnassa henkilön katsotaan kyllä sovittaneen tekonsa istumalla vankilassa määrätyn aikaa, mutta ei kukaan halua unohtaa heidän tekojaan: hän teki näin silloin, miksei siis uudestaan nyt tai tulevaisuudessa? Tarvitaan jotain enemmän, jotain aitoa, katumusta. Vasta sitten voidaan alkaa uskoa, että ehkä hän todella on erilainen.

Jos dokumentin päähenkilö saisi nyt

tehdä uuden päätöksen, hän mahdollisesti valitsisi toisin. Päätöstä tehdessään on vaikeaa ymmärtää sen lopullisuutta. Ja sitä, kuinka suurta tuhoa väärillä motiiveilla on mahdollista saada aikaan. On oltava olemassa jokin tapa varmistaa, että rikosten määrä laskisi. Jos saisin päättää, niin panostaisin nuoriin ja tulevaisuuteen. Niinpä olin hyvilläni, kun sain kuulla Ylen uutislähetyksen kautta, että dokumenttia aletaan näyttää kouluissa. Toivon, että mahdollisimman moni peruskoulun ja lukion opettaja ottaa dokumentin osaksi opetussuunnitelmaa tunneille, joilla on tarkoitus pohtia oikeaa ja väärää.

Tekijän ja kohteiden omaisten tapaamiset Mitä omaiset ja kohteet sitten hakevat?

Miksi osa heistä ylipäänsä suostui tapaamaan Landžon kaikkien niiden vuosien jälkeen? Uskon, että he haluavat oikeutta ja yhteiskunnan tasolla oikeus toteutuu, kun tekijä joutuu kohtaamaan tekonsa.

dokumentissa olivat kaunista katsottavaa. Tekijän puolelta niissä vallitsi levollisuus huolimatta siitä, että vastapuolen tunteet sinkoilivat. Hän ei yrittänyt puolustella tekojaan. Hän loi samanlaisen tilan muille kuin itselleenkin oli luonut,

Elisa-Maria Heikkinen Kirjoittaja innostui tekstiä kirjoittaessaan dokumenteista.

ISYYLLÄ ON ASIAA AINEJÄRJESTÖT KAMPUKSILLA

TAPAHTUMAT

Kulti ry esittäytyy:

Kaikki kampukset:

11.3. Joy-kuoron Hakuna Matata -konsertti klo 15,

12.–16.3. Hymy- ja valitusviikko

Carelia-sali (Yliopistokatu 4)

ulti ry on Kuopion biolääketieteen opis-

jäseniemme etuja. Tavoitteenamme on myös

14.3. ISYYn edustajiston kokous

19.3. ISYYn edunvalvontajaoston kokous klo

kelijoiden pieni, mutta sitäkin näkyvämpi

edistää jäseniemme viihtyvyyttä ja parantaa Kultin

22.3. Maailman vesipäivä

15.15, Suvas (Suvantokatu 6)

ainejärjestö punaisine, valkomerkkisine

ja biolääketieteen koulutusohjelman näkyvyyttä yri-

24.3. Earth Hour klo 20.30–21.30

21.3. Verenluovutusta klo 12–17, Joensuun kau-

haalareineen. Kultiin kuuluu noin sata tulevaa

tyksille ja muille toimijoille. Viime vuosina varsinkin

28.3. ISYYn kampustoimistot ovat poikkeukselli-

punginkirjasto, Muikku-Sali (Koskikatu 25)

tutkijaa ja asiantuntijaa, ja sen asioita hoitaa tehokas

yritysyhteistyön ja alumnitoiminnan kehittäminen

sesti auki klo 10–15

25.–27.3. ESN Joensuu goes to the ”Pirates Of

ja päättäväinen 12 hengen hallitus (kuvassa tämän

on ollut tärkeä osa toimintaamme ja niiden antimista

29.3.–4.4. ISYYn kampustoimistot ovat kiinni

the Baltic Sea”

vuoden tuore hallitus). Vaikka olemmekin melko

saammekin nauttia mm. yritysvierailujen ja erilaisten

(pääsiäisloma)

pieni ainejärjestö verrattuna moniin muihin, ei meiltä

alumnitapahtumien yhteydessä.

Kuopio: Joensuu:

5.–9.3. ISYYn kampustoimisto on suljettu ja

Pienenä ainejärjestönä poikkitieteelliset suhteet ovat

5.–9.3. ISYYn kampustoimisto on suljettu ja

leipäjakelu tauolla (hiihtoloma)

meille erittäin tärkeitä ja vaikka teemmekin jo paljon

leipäjakelu tauolla (hiihtoloma)

11.–17.3. ESN KISA goes Northern Lapland

Ainejärjestönä pyrimme toimimaan siltana biolääke-

yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa, pyrimme

6.3. MTG-kilta klo 14–18, ISYYn kokoustila (Haltia-

Saariselkä

tieteen yksikön ja opiskelijoiden välillä ja valvomaan

silti koko ajan parantamaan sitä parhaamme mu-

rakennuksen 2. krs, Yliopistokatu 7), kokoontumi-

15.3. Hyvät Kuvat: Red Turtle klo 17.30 ja 20, Kino

kaan. Järjestämmekin monia tapahtumia yhdessä

set viikoittain

Kuvakukko (Vuorikatu 27)

muiden ainejärjestöjen kanssa. Näistä tapahtumista

6.3. Väittelyä klo 17, AU202 (Järj. Joensuu Debate

22.3. Hyvät Kuvat: Kosketuksissa klo 17.30 ja 20,

ehkä näkyvimpiä ovat vuosittaiset Fuksisitsit, Beer

Society), kokoontumiset viikoittain

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

Pong -turnaus ja Gradet. Meidän omista tapahtumis-

7.3. Joojaku-kerho klo 16–20, ISYYn kokoustila

25.–27.3. ESN KISA goes Pirates of the Baltic Sea

tamme vuoden kohokohtia ovat jo perinteiksi nous-

(Haltia-rakennuksen 2. krs, Yliopistokatu 7),

seet Kastajaiset ja Musta joulu-sitsit, sekä Excursio.

kokoontumiset viikoittain, yleensä keskiviikkoisin

Savonlinna:

Näiden lisäksi järjestämme muun muassa erilaisia

7.3. Poikkeuksen Ikivihreät iskelmäsitsit klo 18,

5.3.–29.4. Kotexin herkkuappro

työn saamiseen ja työelämään liittyviä tapahtumia

Naturan aula (Yliopistokatu 7)

6.3. Liikunnan sivuaineen Gaala klo 19

yhdessä Kultin alumnien kanssa.

8.3. Joensuu Board Gamers peli-ilta klo 15, ISYYn

7.3. ISYYn toimisto aukeaa klo 11

kokoustila (Haltia-rakennuksen 2. krs, Yliopistoka-

7.3. Verenluovutusta klo 12.30–17.30, Linnala

tu 7), kokoontumiset viikoittain

(Sotilaspojankatu 7)

11.3.–17.3. ESN Joensuu: trip to magical

9.3. Pedaryn vuosijuhlat klo 17.30

innokkuutta ja aktiivisuutta silti puutu ja olemmekin mukana monissa erilaisissa tapahtumissa.

Lapland Saariselkä

HÄIRINTÄYHDYSHENKILÖT Neuvoja ja tukea häirintätilanteissa Oletko kohdannut yliopistolla tai opiskeluyhteisössäsi kiusaamista, syrjintää tai häirintää? Tällaisissa tilanteissa sinun ei tarvitse jäädä yksin, vaan voit ottaa yhteyttä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) häirintäyhdyshenkilöihin, jotka antavat tukea ja neuvoja häirintätapauksissa.

Apua yliopistolta

okaisella on oikeus hyvään, turvalliseen ja häiriöt-

Kaikki yhteydenotot häirintäyhdyshenkilöihin käsitel-

tömään oppimisympäristöön. Tämä oikeus ei kui-

lään luottamuksellisesti ja heitä sitoo vaitiolovelvolli-

tenkaan aina toteudu ja eteesi voi tulla opintojen

suus. Mitään asiaa ei lähdetä selvittämään kenenkään

aikana tilanne, jossa kohtaat häirintää tai syrjintää. ”Häirintää voi olla esimerkiksi epätasa-arvoinen

kolmannen henkilön kanssa ilman opiskelijan nimenomaista lupaa tähän.

velvollisuus puuttua kaikkeen oppilaitoksessa tapahtuvaan syrjintään. Syrjinnäksi luetaan

myös seksuaalinen häirintä tai epäasiallinen kohtelu sukupuolen- tai sukupuoli-identiteetin takia (Laki nais-

kohtelu opetushenkilökunnalta tai epämiellyttävä ja

Pekka Koivaara

ppilaitoksilla, mukaan lukien yliopisto, on

ten- ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1986). Mikäli

ei-toivottu koskettelu. Lisäksi ilkeät sanavalinnat tai

Joskus voi olla vaikea tietää, onko käytös, jota itse on

olet kokenut yliopiston piirissä syrjintää, ota välittömäs-

ulkonäön kommentointi saattavat olla häirinnäksi

kohdannut syrjintää, seksuaalista häirintää tai rasismia.

ti yhteyttä yliopiston tasa-arvoyhteyshenkilöön.

katsottavia asioita”, listaa ISYYn Joensuun kampuksen

Voi olla myös vaikea tietää, onko jonkun käytös sellais-

häirintäyhdyshenkilö ja ISYYn edunvalvontasihteeri

ta, että siihen voidaan puuttua. Tällöin kannattaa ottaa

Pekka Koivaara.

yhteyttä häirintäyhdyshenkilöön ja keskustella asiasta.

Häiritsevään käytökseen tai suoranaiseen

Ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöihin voi olla

Itä-Suomen yliopiston tasa-arvoyhteyshenkilöt: yliopistonlehtori Mari Käyhkö

syrjintään voidaan kuitenkin puuttua. Ylioppilaskun-

yhteydessä puhelimitse, sähköpostitse tai sopimalla

mari.kayhko@uef.fi

nan häirintäyhdyshenkilöt ovat olemassa tällaisten

henkilökohtaisen tapaamisen, opiskelipa millä yliopis-

puh. 050 44 22758

tilanteiden varalta.

ton kampuksista tahansa.

”Häirintäyhdyshenkilöt selvittävät opiskelijaan

professori Pasi Karjalainen

kohdistuneita häirintätapauksia, kuuntelevat opiske-

Pekka Koivaaran tavoittaa puhelimitse numerosta

pasi.karjalainen@uef.fi

lijaa ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin tai selvittävät

050 535 3376 ja sähköpostitse osoitteesta

puh. 040 355 2546

tilannetta opiskelijan luvalla muiden asianomaisten

soko@isyy.fi. Annika Rajasalon puhellinnumero on

kanssa”, Annika Rajasalo, ISYYn Kuopion kampuksen

044 576 8413 ja sähköpostiosoite kv.kuopio@isyy.fi

häirintäyhdyshenkilö ja ISYYn kv- ja hallintokoordinaat-

Annika Rajasalo

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

tori, kertoo.

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Savonlinnan toimisto Kuninkaankartanonkatu 7 57101 SAVONLINNA toimisto.savonlinna@isyy.fi 044 576 8430

ma-to pe

10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen

Uljas 2 | 5.3.2018

LET’S BESSERWISSER!

Column | Career

Growing up is difficult – but choosing a career is even harder

1 2

- Itäinen Turhan Tietäjä

Tee aivopieruja lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Tarzan ja Korak oivalsivat Rion matkan aikana, että _______ninen kommentointi täytyy pitää minimissä. (7) B) Persufoorumin lis ______ t tapiorautavaara-tyyliin: hommani heil, hommani heil, huputiti hommani heil. (6) Millä kirjailijanimellä Oxfordin yliopiston matematiikan ja logiikan lehtori Charles Lutwidge Dodgson tunnetaan? Pääteos syntyi opettajakollega Henry Liddellin tyttären ansiosta. Tämä mankui Dodgsonilta satua. Dogson kirjoitti tarinan ja tarjosi sitä kustantajalle 1865. Ennen kirjan julkaisua Charlesin ja Liddellin välit katkesivat; syytä ei tiedetä. Seuraavalla saattaa olla tekemistä asian kanssa: Dogson valokuvasi alastomia nuoria tyttöjä, kuitenkin äitien läsnä ollessa. Heijastavatko ne vain viktoriaanisen ajan käsityksiä, joissa lapsi edustaa puhtautta ja viattomuutta? Teoksen suomensi Anni Swan 1906; toisen kerran nonsensen mestari Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner 1972. Kirjailijanimi syntyi Dodgsonin etunimistä: ne käännettiin latinaksi, vaihdettiin järjestystä ja käännettiin takaisin englanniksi. 1) Lewis Carroll. X) Sinclair Lewis. 2) Charles Lyell.

hen my sister and I were young we would repeatedly get asked a question: what do you want to be when you grow up? “An archaeologist” she would consistently reply. “I want to be a doctor, and a teacher, and a zoologist, and a poet” I would answer enthusiastically. In the eyes of all adults that was, of course, not possible. We are taught from an early age that we must find our destiny, our one true calling, our single real passion, and then commit to it for the rest of our lives. All through our school years my sister

dedicated her evenings to ballet, while I jumped from one after-school activity to the next. I tried Irish dancing, failed miserably at basketball, won a chess school tournament, lost all softball games, took up photography and won a poetry award. My eclectic mix of activities allowed me to develop different abilities, adapt to all sorts of environments, and accept that I would never make it to the Olympics. However, as I got older I realized that I was expected to make a choice. I was presumed to choose one career path and stick to it until my retirement. Not surprisingly, I ended up changing

career majors not once, but three times. From English Literature to Veterinary Medicine to Writing and Spanish Literature, I did it all. I spent years in therapy trying to figure out what was wrong with me, why I couldn’t be like lawyers who work at the same firm for forty years. If I chose literature did that mean that I could no longer be interested in science? Does operating on sick dogs exclude the possibility of reading Shakespeare?

Fortunately it isn’t this simple. I’d

like to think that some of us are what is called a “Renaissance Man”, or “a person who has wide interests and is expert in several areas”. Think of Leonardo Da Vinci. Among other things he explored painting, architecture, music, mathematics, engineering, literature, anatomy and astronomy. For Renaissance Men (or Women), Finnish universities are like the Garden of Eden. An academic paradise that every year opens its doors to students who will be able to pursue an assortment of interests.

”Does operating on sick dogs exclude the possibility of reading Shakespeare? While it is very respectable (and

perhaps even admirable) that some people do follow a straight career path, it is only natural to expect that not everyone will. Much to my parents’ relief, I did end up making a single, somewhat acceptable, choice. However, if I were to be asked again what I want to be when I grow up, I would answer exactly as I did fifteen years ago. I’d like to be everything. After all, we have only one lifetime to understand why some animals thrive in the arid African desserts, how snowflakes form, or the contributions of Homer to Western literature.

Paulina Bouzas

”Mutta ollessaan yksin Zarathustra puhui sydämelleen näin: Voiko se olla mahdollista! Tuo vanha pyhä mies ei ole metsässään vielä kuullut mitään siitä, että…”

Mikä laajalti lainattu ja väärinymmärretty lausahdus löytyy Friedrich Nietzschen Also Sprach Zarathustrasta? Nietzschen mukaan olemassa olevalla maailmalla olisi arvoa enää vain sen suhteessa tuonpuoleiseen. Kun tuonpuoleisen arvo nousi kaiken yli, tuloksena oli ei-minkään nostaminen korkeimmaksi arvoksi – siis nihilismi. 1) ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.” X) ”Jumala on kuollut.” 2) ”Olemme suurempia kuin Jumala.”

Mikä ooppera? Kälämi prinsessa Martta (tekaistu nimi) kolaa kaikki kosijansa, jotka eivät pärjää visailussa. Timur, Liù sekä Timurin poika Calaf osallistuvat Haluatko miljonääriksi-skapaan. Martan kauneus sokaisee Calafin. Hänen päätään eivät käännä prinssin neuvonantajien Pingin, Pangin ja Pongin varoitukset (mitä v… nimiä). Calaf vaatii palkinnoksi Martan ulkosynnytintä: wine me, dine me, 69 me. Martta on mieltä tuota, että älä tuu droppaa mun tunnelmaa ja kehottaa tämän tumputtavan nokialaiseen. Calaf ilmoittaa, että jos Martta saa selville hänen nimensä, hänet voi kolata. Martta uhkaa kolaavansa hela lössin, mikäli nimeä ei saada selville, ja siksi kaikki valvovat ja yrittävät keksiä sen. Martta pakottaa Timuria ja Liùta paljastamaan nimen. Liù kolaa itsensä. Lopulta Calaf sanoo sen. Martta ilmoittaa sen olevan Rakkaus ja aloittaa pussy riotin Calafin kanssa. 1) AC/DC:n Bon Scott. X) Led Zeppelinin John Bonham. 2) The Whon Keith Moon.

Aloita k-kirjaimella. A) Suomalainen pop-yhtye, jonka nimi otettiin Kalevalasta ja joka tarkoittaa kätevää. Toiminnassa 1974-1982. Tunnettiin erityisesti stemmalaulustaan. Kappaleita Mari, Pena, Tyhjää. B) Alkuliitteenä paha-, epämiellyttävä. Vaikkapa orkesterimusiikissa. C) Ranskan hallitsijasuku 987-1328, joka sai nimensä Hugo… mukaan. D) Suorakulmaisessa kolmiossa suoran kulman viereisten sivujen nimitys. Kreikaksi luotinuoran linja. E) 5-6-vuoroa sisältävä 1700- ja 1800-lukujen eurooppalainen seuratanssi. F) Positiivinen ioni.

Nimi 1

The writer is currently studying a Master’s Program in Linguistic Sciences at the Joensuu

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 2 | 5.3.2018

Oikeat vastaukset sivulla 24.

TO 1.3. PE 2.3. LA 3.3. KE 7.3. TO 8.3. PE 9.3. LA 10.3. PE 16.3. LA 17.3. TO 22.3. PE 23.3. LA 24.3. SU 25.3. KE 28.3.

SUAMENLEIJJONA,6€ MARA BALLS SAIRAS T, 8€ FREESTYLE OR DIE LATE ACID CANE, MOISE JARKKO MARTIKAINEN SOOLO, 10/15€ ANAL THUNDER, KÄTFISH, 7€ PYHIMYS, F. LET THERE BE MALCOLM: AC/DC TRIBUTE, 5€ HENRY´S HOUSE PARTY: DJ MANOROK ANTERO LINDGREN, 7€ INTIAANIKESÄ HENRY’S PUB CHALLENGE HENRY´S PUB & KUOPIO ROCKCOCK BÄNDIKISA: KARSINTA 2/5

TO 29.3. PE 30.3. LA 31.3. SU 1.4. KE 4.4. PE 6.4. LA 7.4. KE 11.4. PE 13.4. LA 14.4.

URSUS FACTORY + HENKAN ROKKIDISCO RAAPPANA, 8€ OLAVI UUSIVIRTA, 15€ + HENKAN ROKKIDISCO HENKAN ROKKIDISCO FREESTYLE OR DIE STEPA, 8€ IISA, 10€ ÖMEISING REIS VESTA, 10€ THE HOLY, 8€

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

a n n i o v a u s ä 19-04! bar ikninoeu n päiv joka

KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.5.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.5.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p.050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 2 | 5.3.2018

LA 24 . 3 . 2 0 1 8 • K L O 1 8 - 0 4 • K 1 8 • RAV INT OLA K ERUBI

KONTTI KAUPALLA

S I S Ä FE S TI VA A L I K E RUB I N KO L M E S S A K ERROK SESSA

KOLMAS NAINEN

REINO NORDIN + Monta muuta!

NELLI MATULA

Linda löysi 15 euron matkalaukun. Samalla hän auttoi meitä varmistamaan maailman toisella puolen hätään joutuneelle lapselle puhtaan juomaveden koko vuodeksi. Ostamalla hyvää teet hyvää.

BESS

Liput 25/35 € • Lisätietoja: luntailosaaressa.fi Ennakko: Tiketti • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi

SONNY

HYVÄÄ

GABRIEL LION

Kontti-kierrätystavaratalot: Joensuu: Voimatie 10, puh. 040 1390 725 Kuopio: Leväsentie 21, puh. 040 139 0726 Avoinna ma-‒pe 9-‒18, la 9-‒16 kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti

ASTE

HAE OPISKELEMAAN PALVELUALAN OPISTO KUOPIOON Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp - kokki, ruokapalvelun osaamisala

L A 2. 6 . • KO KO TALO 2 2- 0 4 • K1 8 • L I P U T 8 € ENNAKKO: K ER U BI • LEVY- ES KOT • T IK ET T I • L I P P U P I STE

H A P PY HOUR

K EL L AR I S SA PE & LA 23-00

Osta liput ennakkoon: Levy-Eskot • lippu.fi • tiketti.fi • kerubi.fi Alennettu hinta Kantiskortilla Kerubista ostetuista lipuista Ravintola Kerubi • Ilosaari • Joensuu • info@kerubi.fi • kerubi.fi Facebook & Instagram: @ravintolakerubi & @kerubinkellari

Uljas 2 | 5.3.2018

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, 180 osp - kodinhuoltaja, kotityöpalvelujen osaamisala - toimitilahuoltaja, toimitilahuollon osaamisala Hakeminen yhteishaussa 20.2. - 13.3.2018 Opintopolun kautta: www.opintopolku.fi tai jatkuvassa haussa suoraan oppilaitokseen. Lisätietoja: http://paok.fi/hae_opiskelemaan/ tai info@paok.fi Palvelualan Opisto Kuopio - PAOK Asemakatu 4, 70100 Kuopio www.paok.fi

Sivun 22 Besserwisserin oikeat vastaukset: janeiro ninen. lis tahiti t. 1X2. A) Kaseva. B) Kako. (esim. kakofonia) C) Kapetingit. D) Kateetti. E) Katrilli. F) Kationi.