__MAIN_TEXT__

Page 1

2018

8

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Vastuu mielessä Edustajisto piti jäsenmaksun ennallaan. Vielä ei tiedetä, mihin säästöleikkuri osuu ylioppilaskunnassa. >> 5 Laki sallii kuvaamisen oppitunneilla. Kuvatuksi tuleminen voi koitua opettajalle ongelmaksi. >> 16


2

Uljas 8 | 3.12.2018


Uljas 8/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

5

13

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. The new SYL board mem-

12: Jännittäminen. Joensuulaiset psykologian

bers were nominated, which gave valuable experience to ISYY participants.

opiskelijat ovat järjestäneet vertaistukiryhmää jännittäjille.

5: Jäsenmaksu. ISYYn edustajisto päätti pitää

13-15. Lääkäriopiskelijat. Suurin osa opiskeli-

jäsenmaksun ennallaan. Leikkauksia on luvassa ylioppilaskunnassa.

joista toivoo lisää käytännön opetusta, mutta yliopistosairaala ei ole siihen ihanteellinen opetuspaikka.

6: Kansi. Opiskelijoita voi olla vaikea houkutel-

la mukaan ainejärjestötoimintaan. Jos ei ole hallitusta, ei ole ainejärjestöäkään. 8: Verenluovutus. Kuopion lääkäriopiskeli-

joiden VeriRyhmä on kerännyt tunnustusta verenluovutusaktiivisuudestaan.

16-17: Kuvaaminen oppitunneilla. Luvaton

kuvaaminen oppitunneilla voi häiritä muiden oppilaiden työrauhaa ja kuvatuksi tulemisesta voi seurata negatiivisia vaikutuksia myös opettajalle itselleen.

Kulttuuri 10-11: Someyhteisöt. Niina Sormanen tutki

väitöskirjassaan, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia sosiaalisen median ryhmillä on. 18-19: Kirja. Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu

-romaanin kertoja voisi olla kuka tahansa nuori kolmikymppinen nainen, joka asuu Helsingissä. 22: Column. Williane Bernardes tells her story,

how Finland became her totally unexpected home.

”Ei tätä hommaa teh-

dä opintopisteiden tai CVmerkinnän takia, vaan enemmän siitä omasta mielenkiinnosta järjestötoimintaan, oman itsensä kehittämisen vuoksi ja opiskelijoiden hyväksi. s. 6

Paperi vai sakset?

H

uomenna valitaan Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan uusi hallitus sekä edustajiston puheenjohtaja. Samalla päätetään ensi vuoden budjetista. Tänä vuonna hallitukseen pyrkiviltä ehdokkailta kysyttiin paneelikeskustelussa heidän kantaansa ylioppilaskuntien automaatiojäsenyydestä. Miltei jokainen ehdokas toi yksimielisesti ilmi sen, että ennemmin tai myöhemmin automaatiojäsenyys poistuu ja asiaan täytyy varautua sekä siitä täytyy keskustella. Marraskuun edustajiston kokouksessa päätettiin olla korottamatta nykyistä 126 euron jäsenmaksua, ja useissa puheenvuoroissa viitattiin samaten siihen, että ei kannata korottaa kun samaan aikaan keskustelu automaatiojäsenyydestä velloo kuumana. Koska kukaan ei tässäkään asiassa näe tarkasti tulevaisuuteen, se voittaa, joka osaa esittää uskottavimman arvauksen. En puutu tässä siihen, milloin ja millä seurauksilla automaatiojäsenyys poistuu. Sen sijaan olen kiinnittänyt huomiota varsin yleiseen perusteluun eli niin sanottuun markkinat hoitaa -logiikkaan. Tässä ajattelussa merkitystä on vain sellaisella asialla, jonka joku haluaa ostaa. Ajatus menee jotenkin niin, että kun ylioppilaskunnilta poistuu rahoituspohja eli jäsenmaksut, niin työn laatu nousee, koska enää toimintaan ei saada ”ilmaista” rahaa. Mikä tässä ei voisi mennä pieleen? Kukaan ei varmasti epäile, etteikö ylioppilaskunnilla riittäisi työtä oman perustehtävänsä avaamisessa ihan tavalliselle riviopiskelijalle. On hyvä kysymys, että miksi kannattaa kuulua yhtään mihinkään ja mitä hyötyä siitä on itselle. Miksi maksaa edunvalvonnasta, jos jokin taho tekee sitä joka tapauksessa? Viime aikoina olen pohtinut paljon sitä, että yhtä opiskelijaa ei oikeastaan ole olemassa. Löytyy toki ryhmä ihmisiä, joilla on opiskelijastatus, mutta siihen vääjäämättömät yhtäläisyydet oikeastaan loppuvat. Paljon enemmän on merkitystä sillä mitä opiskelee, keihin tutustuu ja miltä näyttää tulevaisuus omalla alalla. Sanalla sanoen, statusta tärkeämmässä asemassa on jo eletty elämä ja mihin on suuntamassa. Opiskelijan edunvalvonta on tuskin tulevaisuudessakaan vain pienen piirin tai yksilöiden harteilla. Ainoastaan varsin poikkeuksellinen henkilö voisi kantaa yksin vastuullaan kaikkien opiskelijoiden asiat ja samalla kohdella heitä tasavertaisesti. Siksi tarvitaan jonkinlaista järjestelmää, joka tarvittaessa muuttuu ja ottaa vastaan palautetta. Kanavaa yhteiselle äänelle, vaikka se olisi kuinka risainen. Ai niin, huomisessa edustajiston kokouksessa puhutaan myös Uljaasta. Kannattaa seurata.

Toimittajalta | Mitä opin tänään ”Teko oli suorastaan

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Podcast Uljas (Soundcloud)

Päätoimittaja Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Jussi Turunen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Mira Asikainen, Riina Kurki, Risto Takala, Juuso-Valtteri

Kivimäki, Jyri Hoffrén, Williane Bernardes, Christina Hess, Rusaeva Evgeniia, Linus Awuniji, Ari J. Tervashonka, Mona Savinainen, Anastasia Lavrenchuk, Jouni Kovanen, Maija Luhtasela, Pinja Hiltunen, Tiia Korkiakoski, Mia Körkkö, Jenni Nummila, Itäinen Turhan Tietäjä

Joskus haastattelua tehdessä toimittaja voi kohdata yllättäviäkin ongelmia. Haastateltava on voinut estyä saapumasta paikalle, olla kipeänä tai mahdollisesti juuri saanut lapsen. Työssään toimittajan tuleekin varautua näihin kaikkiin tilanteisiin ja miettiä kuinka mielenkiintoisen jutun saa valmiiksi. Joskus se vaatii nokkeluutta ja joustoa, mutta kaiken tämän taustalla on yleensä hyvä suunnittelu. Ei tulisi myöskään koskaan unohtaa tehdä varasuunnitelmaa, jonka avulla tilanteen voi pelastaa. Tämän kaiken sain elää todeksi haastatellessani Niina Sormasta. Jyri Hoffrén

Uljas 8 | 3.12.2018

3


Kolumni | Opettajankoulutus

Gallup Mitä jännität juuri nyt?

Saako opettaja olla pohtija?

Williane Bernardes, Christina Hess, Rusaeva Evgeniia

E

dellinen kolumnini päättyi pohdintaan opintovapaasta. Opintovapaata ei ole tulossa. Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut, että oli humalassa saanut päähänsä maailman suurimman oivalluksen ja kirjoittanut sen lapulle. Aamulla hän oli tarkastanut, mitä lapussa lukee. Siinä luki: ”Olen viimein hyväksynyt, etten koskaan pääse sänkyyn Patrick Swayzen kanssa.” Minä en tarvinnut oivallukseeni humalaa enkä paperilappua, vilkaisu Opintopolku. fi-sivuston pääsykoetuloksiin riitti: Kokkolan luokanopettajahaku, varasija 23. Minusta ei koskaan tule luokanopettajaa. Hain tänä syksynä luokanopettajakoulutukseen. Pääsykoetta varten kirjoitin ennakkotehtävän, jonka pohjalta minua haastateltiin 20 minuuttia. Haastattelussa kysyttiin, miksi en ole tehnyt päivääkään luokanopettajan töitä. Olen tehnyt 10 vuotta äidinkielen opettajan töitä. En ollut tehnyt näitä päivääkään hakiessani opettajan pedagogisiin opintoihin 22-vuotiaana. Minulta kysyttiin, olenko aina halunnut luokanopettajaksi. En ole. Mutta eikö mieli tässä asiassa

Jere Lavikainen Sovellettu fysiikka, 4. vsk.

- Deadlineja. Olen kunnianhimoinen ja otin liian monta kurssia samaan aikaan. Niiden suorittaminen samaan aikaan on melko haastavaa, mikä tuntuu epämukavalta.

Teemu Salminen, Sovellettu fysiikka, 7. vsk. - Gradun tekemistä, joka on kiireellisin asia juuri nyt. Suhtaudun asioihin kuitenkin rennosti, enkä juuri stressaa.

”Kerroin, että opiskelijani näyttivät, kuinka otan selfien, jossa on mahdollisimman rypytön otsa. saisi muuttua? Olin kirjoittanut, että jokainen päivä on opettajallekin mahdollisuus oppia. Minulta kysyttiin, mitä itse opin viimeksi. Kerroin, että opiskelijani näyttivät, kuinka otan selfien, jossa on mahdollisimman rypytön otsa. Väärä vastaus? Minulta kysyttiin, millainen olen työyhteisössä. Määrittelin olevani pedagogisten ratkaisujen kehittäjä. Kuvailin, että minulla olisi paljon annettavaa luokanopettajana: olisin päässyt alakouluun ohjaamaan luku- ja kirjoitustaitoja, luetun ymmärtämistä ja kirjallisuusharrastusta. Minulta kysyttiin, enkö luota luokanopettajien äidinkielenopetustaitoihin. No, en nyt sanoisi ihan niinkään. Olen ollut kirjallisuuden opiskelija ja ajattelen vielä maisterinakin olevani kirjallisuuden opiskelija. Kuinka tässä voisi tulla valmiiksi? Uusi OPS ja ilmiöoppiminen korostavat oppilaan omia pohdintoja ja sitä, kuinka käsitellä ristiriitaista ja epävarmaa tietoa. Jouduinkin itse ristiriitatilanteeseen, koska olin halunnut muuttaa valmiin tehtävänannon otsikon ”Minä opettajana” muotoon ”Pohtija”, sillä mielestäni alkuperäinen otsikko oli liian yksiulotteinen ja näytti minut liian suppeassa roolissa. Haastattelija kuvaili toimintaani sanomalla, että en suostu tarjottuun malliin. Niin. Haastattelun aikana sanoin ehkä vääriä sanoja: toisaalta, ristiriita, epävarma, en tiedä, ehkä, en osaa, ihana ja tulkinta. Ja mikä pahinta, haastattelun lopussa esitin kysymyksiä. Kuulemma kukaan muu ei ollut esittänyt. Neljä luokanopettajaa on nyt arvioinut, että minä en ole luokanopettaja-ainesta. En kadu enkä tekisi mitään toisin. En tule hakemaan koulutukseen enää, koska kysymys ei ole yhdestä väärästä vastauksesta, vaan koko tästä kokonaisuudesta, joka olen. Millaisena minä näen itseni? Pohtijana. ”Puhuivat koulussa ilmastonmuutoksesta. Että jos sulaa jäätiköt, niin kohta täällä uidaan. Ja minä en ole kovin hyvä, hädin tuskin jaksan Mehtimäen pitkän altaan syvästä matalaan päähän.” – Happoradio. Mona Savinainen Kirjoittaja ei ole kiva eikä mukava, ja käyttää kohtuuttomasti sanoja toisaalta ja ihana.

4

Uljas 8 | 3.12.2018

Joensuu

Kuopio

Anastasiia Riabnikova Opettajankoulutus, 6. vsk. - Suomalaisia kulttuurieroja. Jotkin niistä tuntuvat edelleen minulle vierailta tai oudoilta. Ne saavat tuntemaan itseni välillä hermostuneeksi.

Atte Surakka Mediakulttuuri ja viestintä, 3. vsk. - Se, saanko Kelalta rahaa. Minun pitäisi saada 5 opintopistettä per kuukausi, mutta nyt näyttää siltä, ettei niin toteudu.

SYL

ISYY missed the chance to occupy a seat in SYL’s 2019 board

T

he 17th of November was one of the most significant events of the year for ISYY (Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta) – a SYL meeting (Suomen ylioppilaskuntien liitto), where the General Assembly of the National Union of University Students in Finland (SYL), which represents approximately 132,000 students in Finland, has elected SYL’s 2019 Board. SYL promotes students’ interests and speaks for the younger generation in the society, that is why it’s important who is representing it. Unfortunately, at this time ISYY did not make it to the board membership: Sara Salonen from ISYY was nominated for the Board but was not elected. Nevertheless, it was useful for UEF Student Union: they put forward a statement which was accepted, and, in general, the SYL meeting did give valuable experience to all its participants. Juuso Sikiö, the Chairperson of the ISYY Executive Board, answered a few questions about this SYL meeting. What sort of experience being at the meeting did you get? “The SYL’s general meeting is an experience. All the student unions of Finland are gathered to the same place to meet and decide SYL’s next year

and SYL’s new executive board.” What was gained for ISYY during the meeting? “We proposed a ponsi (non-binding resolution) that was accepted. The ponsi was about that SYL should pay more attention to international students and their participation in student unions. Also, we were affecting in next year action plan and budget.” What is your opinion on the current SYL Board? “The SYL’s new board is professional, and I am happy about it. I have been able to get to know almost all the members of the new board, and I am happy to see what direction SYL will take with them.” The current SYL board members are Heidi Rättyä, JYY, Helmi Andersson, ÅAS, Kim Kujala, VYY, Roope Tukia, Tamy, Suvi Vendelin, AYY and Titta Hiltunen, HYY. The General Assembly of the National Union of University Students also decided on a work plan for next year. The main themes of the plan are better generation policy, the accessibility of education and climate change. Rusaeva Evgeniia


Uutiset

Jäsenmaksu pysyy 126 eurossa – ISYYlle luvassa leikkauksia

Edustajistossa mahdollisista leikkauskohteista puhuttaessa ylioppilaslehti Uljaan tilanne nousi esille. Oikeiden Rosa Summanen pohti, mitä keinoja pitäisi käyttää lehden siirtämiseksi

kokonaan verkkoon.

Edustajisto päätti kattaa ISYYä koskevan terveydenhoitomaksun ilman jäsenmaksun korotusta. Nyt uhkana ovat henkilöstövähennykset ylioppilaskunnasta, sillä YTHS-maksu tietää 40 000 euron leikkausta vuosibudjettiin. - Jussi Turunen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

J

äsenmaksu pysyy ennallaan 126 eurossa lukuvuodelta. Näin päätti Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajisto marraskuun kokouksessaan. Valtion lakiesitys korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta laajentaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n palvelut myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Laajennus maksaa ylioppilaskunnille 3 euroa per opiskelija, ja edustajisto päätti olla keräämättä tätä maksua jäsenmaksun korotuksella. Edustajiston kokouksessa kuultiin kiihkeitä vastalauseita korotusta vastaan. Muutamien edaattoreiden mielestä ISYYn jäsenmaksua ei pitäisi nostaa,

sillä se on tällä hetkellä Suomen ylioppilaskuntien kolmanneksi korkein. Edellä ovat ainoastaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 130,5 eurolla, sekä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY), jonka jäsenmaksu on 142 euroa. ”Jos ISYYn palvelut ja toiminta näkyisivät paremmin opiskelijoille, keskustelu aiheen ympärillä ei kävisi näin kuumana”, sanoi Oikeiden Veikko Vauhkonen. Lisäksi esille nousi näkemyksiä, joiden mukaan ylioppilaskunnan toiminnassa on jo nyt ”turhaa”, jota voidaan karsia. Opiskelijoille toivottiin jäsenyydestä käytännön hyötyä ja heidän asemansa parantamista eli nykyistä parempaa edunvalvontaa. Suljetussa lippuäänestyksessä voitti

lopulta esitys, että jäsenmaksu pysyy ennallaan nykyisessä 126 eurossa. Tästä syystä ISYY joutuu kattamaan YTHSmaksun nykyisestä budjetistaan, joka tarkoittaa, että ylioppilaskunnan on leikattava toiminnastaan 40 000 euroa. Yhtenä perusteluna jäsenmaksun pitämiseksi ennallaan mainittiin, että siihen on varaa Savonlinnan kampuksen lakkauttamisen takia. Kuinka paljon säästöjä Savonlinnasta sitten on luvassa? ”Edustajiston hyväksymän talousarvion mukaan Savonlinnan kulut oli jo puolitettu vuoden 2018 budjettiin. Kaikista kustannuksista säästöä syntyy enää vuositasolla enimmillään 20 000 euroa”, kertoo Anna-Kristiina Mikkonen, ISYYn pääsihteeri.

Mitä nyt tehty päätös pitää jäsenmaksu ennallaan tarkoittaa ylioppilaskunnan kannalta? ”Tällä hetkellä hallitus tulee todennäköisemmin leikkaamaan useista kohteista hieman, jotta saadaan ensi vuoden talousarviota tasapainotettua. Päätös tarkoittaa 3 euron tulonsiirtoa per ISYYn jäsen ISYYltä YTHS:lle, ja tämä noin 40 000 euron lovi talousarviossa pitää jotenkin kompensoida, jollei sitten edustajisto tahdo, että ISYY tekee seuraavat pari vuotta alijäämäisiä talousarvioita”, sanoo ISYYn hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö. ISYYn ensi vuoden budjettia käsitellään huomisessa (tiistai 4. päivä joulukuuta) edustajiston kokouksessa. Uljas 8 | 3.12.2018

5


Ainejärjestötoiminta ei houkuta kaikkia

Juuso Myller on ennen puheenjohtajakauttaan toiminut myös Echo ry:n sihteerinä kaksi vuotta, mutta nyt hallitusvastuut ovat jäämässä taaksepäin.

Vaikka ainejärjestötoiminta tarjoaa opiskelijoille paljon mahdollisuuksia vastuiden lisäksi, kaikkien ainejärjestöjen hallituksiin ei ole liiaksi tunkua. - Riina Kurki, teksti & Risto Takala, kuva

A

inejärjestöjen vuoden 2019 toimikauden hallituksien jäseniä on valittu syyskokouksissa loka- ja marraskuussa. Ainejärjestöjen jäsenmäärät ja aktiivisuus vaihtelevat paljon, ja osalla ainejärjestöistä on jopa y-tunnus. ”Opiskelijat eivät välttämättä tiedä mitä kaikkea hallituslaisten työhön kuuluu tai he ehkä kuvittelevat hallituksessa työskentelyn olevan rankempaa ja vaativampaa kuin se onkaan. Me olemme pieni ainejärjestö, työtä on muihin verrattuna vähän”, vieraiden kielten ja kääntämisen sekä yleisen kielitieteen opiskelijoiden ainejärjestö Lingtwisti ry:n puheenjohtaja Asta Munnukka sanoo. Puheenjohtajan pestin lisäksi Munnukka on toiminut kv-vastaavana, tapahtumavastaavana, viestintävastaavana,

6

Uljas 8 | 3.12.2018

varapuheenjohtajana sekä rahastonhoitajan sijaisena. Uuden hallituksen kasaan saaminen huolestuttaa Munnukkaa vielä viikkoa ennen kokousta, sillä viime vuonna se vaati kolme kokousta. Moni jo toiminnassa mukana ollut valmistuu, eivätkä he voi enää jatkaa tehtävissään. Myös aineenopettajien ainejärjestö Joraus

ry:n hallitukseen ei saatu vaadittavaa neljää jäsentä ensimmäisessä kokouksessa. ”Tiedotus siitä, mitä hallitus oikeasti tekee, vaikuttaa osaltaan ihmisten halukkuuteen lähteä mukaan toimintaan. En tiedä vaikuttavatko ainevalinnat myös opiskelijoiden mielenkiintoon ainejärjestötoimintaa kohtaan. Kun olemme kieltä opiskelevia humanisteja, on mahdollista, että kaikilla ei ole niin suurta kiinnostusta ainejärjestötoimintaa kohtaan”, englan-

nin kielen opiskelijoiden ainejärjestö Echo ry:n puheenjohtaja Juuso Myller arvioi. Myller kertoo, että hallitus on saatu kasaan ongelmitta, mutta halukkaita ei ole ollut välttämättä niin paljon kuin muissa yhtä suurissa ainejärjestöissä. Vaikka Echo on jäsenmäärältään melko suuri ainejärjestö, Myller kuvailee sen hallitusta siihen nähden suppeaksi, vaikka tapahtumavastaavan työtaakkaa on ensi kaudeksi jaettu kahdelle. ”Itse olin ensin mukana Optimin tiimitoiminnassa, jonka jälkeen jatkoin hallitukseen, sillä Optimista oli tullut tärkeä osa Joensuun arkea. Juuri yhteisöllisyys ja opiskelijoiden aktiivinen käynti tapahtumissa luovat mielestäni meillä osallistuvaa ja toimeliasta porukkaa ja on suurin syy hallitukseen hakijoiden määrään”, Joensuun kampuksen kauppatieteilijöi-

den ainejärjestön Optimi ry:n fuksi- ja liikuntavastaava ja tuleva puheenjohtaja Stella Laukkanen kertoo. Laukkanen kertoo ainejärjestötoiminnan tarjoavan tilaisuuden harjoitella kauppatieteilijöille työelämän kannalta tärkeitä taitoja, kuten vastuun ottamista, tiimityöskentelyä, johtamista, budjetointia ja verkostoitumista. Munnukka tuo esille, että ISYYn järjestämästä ainejärjestökoulutuksesta ja rahastonhoitajana toimimisesta voi olla hyötyä myös tulevaisuudessa omassa yritystoiminnassa, joka nousee monesti esille kääntäjien opinnoissa. ”Ei tätä hommaa tehdä opintopisteiden tai CV-merkinnän takia, vaan enemmän siitä omasta mielenkiinnosta järjestötoimintaan, oman itsensä kehittämisen vuoksi ja opiskelijoiden hyväksi”, Myller sanoo.


Vinkkejä gradun tekoon

”Voiko graduohjaajaa vaihtaa?” Ohjaajaa hyvin harvoin vaihdetaan, mutta joskus tämä on ihan järkevää toimintaa. Käytännössä ohjaajan vaihtaminen sovitaan ensisijaisesti ohjaajan kanssa ja riitatapauksissa laitoksen/yksikön kanssa. Ohjaajia ei kuitenkaan shoppailla kesken työn vaan yleensä kannattaa ottaa etukäteen selvää mahdollisen ohjaajan motivaatiosta aiheeseen ja ohjaukseen. Ohjaajan vaihtoa kannattaa ajatella myös siinä vaiheessa, jos gradun aihetta vaihdetaan merkittävästi. ”Mitä pitäisi tehdä kun valmiiksi annettu aihe on liian laaja eikä ohjaajalta saa apua mihin keskittyä?”

syvyyttä ja kirkastavat työn argumentaation rajaamista. Työn painotuksen muutoksista kannattaa keskustella graduohjaajan kanssa, koska ohjaajan täytyy olla kärryillä työn sisällöllisestä logiikasta. ”Kuinka merkittävä kandin/gradun aihe on tulevaisuuden työpaikan kannalta?” Voi olla tai voi olla olematta. Käytännössä graduun saatetaan käyttää aikaa muutamista kuukausista vuosiin, mikä tarkoittaa sitä, että gradun aiheella kannattaa olla väliä. Toisaalta gradu on kuitenkin vain tutkielma, maisteriasteen akateeminen työnäyte. Eli toisin sanoen se on tekninen suorite, ei elämäntehtävä. Työn sisällöllinen merkittävyys suhteessa työelämään on gradun tekijän valinta. Joillakin aloilla voi olla järkevää työstää aihetta suhteessa oman alan vaatimuksiin ja aiheisiin. Jos haluaa hyvillä kriteereillä tehdyn gradun kannattaa tutustua millaisia hyvät gradut, väitöskirjat ja tutkimuskirjat ovat. Gradussa ei pelkästään ole tärkeää tehty teksti, vaan ajattelun kehittyminen, sekä pitkäjänteisen ponnistuksen tekeminen. Monesti työpaikkoja ajatellen taidoista, intuitiosta sekä motivaatioista on paljon enemmän hyötyä kuin kasasta paperia. Mutta näiden saavuttamiseksi kannattaa nähdä vaivaa viimeistään gradun teossa.

Itä-Suomen yliopiston käyttämälle ”flippaus”-opetusmenetelmälle tunnustusta kaikissa neljässä tiedekunnassa ja yli 8 000 opiskelijaa on osallistunut flipatuille opintojaksoille. Yliopiston opettajille on tarjottu käänteisen opetuksen koulutusta vuodesta 2016 lähtien AMEBA-tiimin johdolla, johon kuuluvat sovelletun fysiikan lehtori Markku Saarelainen ja tutkija Lasse Heikkinen Itä-Suomen yliopistosta. Saarelainen on kertonut ottaneensa ensi askeleet flippauksen suuntaan 2000-luvun alussa, jolloin hän teki väitöskirjaa sähkömagneettisen kenttäteorian opetuksen ja oppimisen ongelmista. Flipatun opetuksen avulla sähköopin lopputentin läpäisi noin 80 prosenttia opiskelijoista entisen 20 prosentin sijaan (HS 27.11.2018). Palkinnon Itä-Suomen yliopistolle myönsi European Association for Practitioner Research on Improving Learning (EAPRIL). Palkinto jaettiin Sloveniassa EAPRIL 2018 -konferenssissa marraskuussa. Iisa Manninen

Vastuuta vaikka sokkona

JOENSUU. Ylioppilaskunnan hallitus vaihtuu joulukuun alussa. Ensi vuoden hallitukseen hakevat avasivat näkemyksiään Joensuussa ja Kuopiossa järjestetyssä hallituspaneelissa. Kuopiosta ehdokkaita oli kaksi ja Joensuusta kuusi. Puheenjohtajaksi hakeva Susanna Haverinen (toinen vasemmalta), joka työskenteli tämän vuoden hallituksessa viestintävastaavana, sanoi: ”Eniten tämä työ vaatii aikaa ja halua tehdä sitä. Kukaan ei varmaan tee tätä, ainakaan hyvin, jos työ olisi vastentahtoista. Elämä on seikkailu ja hallitusvuosi on sitä vielä enemmän.”

Kinkkuconia odotellessa Iisa Manninen, teksti & kuva

F

lipatussa opetuksessa opiskelijan tulee ottaa suurempi vastuu omasta oppimisestaan. Se vaatii itsekuria sekä ajanhallintaa. Luentojen vähyys lukujärjestyksessä ei siis välttämättä merkitse sitä, että kaikki tyhjä olisi vapaa-aikaa. Näin kertoo Itä-Suomen yliopiston sovelletun fysiikan laitoksen lehtori Markku Saarelainen opiskeloijoille tarkoitetussa flippauksen tietopaketissa. Itä-Suomen yliopiston flippaus-hanke ”Flipping Finland” on valittu parhaaksi eurooppalaiseksi tutkimuksen ja käytännön opetuksen ja oppimisen projektiksi. Flipped Classroom eli flippaus on opetusmenetelmä, jossa opiskelijat perehtyvät opetettavaan aiheeseen omatoimisesti esimerkiksi videoilta. Sen jälkeen opiskelijat tulevat kontaktiopetukseen, jossa asiaa käsitellään yhdessä opettajan kanssa. Opettajan rooli muuttuu tiedon välittäjästä asiantuntijaksi ja ohjaajaksi. Tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa noin sata opettajaa opettaa flippaamalla kursseja

KUOPIO. Ones every autumn, Retikka, the nutrition student union organizes a sells event to support charity. This year’s was held on November 7th, in the Snellmania and Medistudia buildings. ”It had been customary for Retikka to give 10 percent of income accruing from the sales to charity and this year’s is targeted at children in developing countries”, said Tella Jokinen, one of Retikka’s representative in Snellmania.

Jussi Turunen, t eksti & kuva

Pro gradu on melko itsenäinen työ, ohjaajien mielipiteet siitä mikä auttaminen tai opettaminen pitäisi riittää ovat myös vaihtelevia. Graduohjaajatkin ovat ihmisiä, eli täydellistä apua joka asiassa harvoin saa yhdeltä henkilöltä. Tämänkin takia kannattaa pohtia asiaa myös muiden tutkijoiden kanssa, sekä aihealueesta kiinnostuneiden kanssa. Keskustelu, draftien näyttäminen ja aiheen argumentaation hiominen ovat hyviä tilaisuuksia laajentaa tutkimus- ja sosiaalisia verkostoja. Eri näkökulmat tuovat gradun analyysiin lisää

Time for some charity cake Linus Awuniji, teksti & kuva

Palstassa vastataan tutkielmien tekemisen eri ongelmiin. Käsittelemme lukijoiden lähettämiä kysymyksiä kandiin ja graduun liittyen. Käytä tilaisuus hyväksi ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com. Kysymyksen voi lähettää omalla nimellä tai nimimerkillä.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

KUOPIO. Itä-Suomen yliopiston pelikerho Kärmes on järjestänyt syksyn ajan viikoittain lautapeli-iltoja Lukemalla Kuopion kampuksella. Keskiviikkona 28. marraskuuta pelaamassa olleet Tomi Mononen (vas.) ja Ilmari Kivikko sanoivat, että hyvä lautapeli on sellainen, jossa on mukavat mekaniikat, mielenkiintoisia valintoja ja kiva teema. Mononen ja Koivikko odottivat molemmat tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna Kärmeksen järjestämää Kinkkucon-pelitapahtumaa, jossa on mahdollista pelata omia pelejä tai valita jokin Kärmeksen valikoimista. Uljas 8 | 3.12.2018

7


KuoLo luovuttanut 64 litraa verta Kuopion lääkäriopiskelijoiden ainejärjestön VeriRyhmä haastaa muiden alojen opiskelijat luovuttamaan verta. Yli 900 opiskelijan ainejärjestö palkittiin viime vuonna Suomen aktiivisimpana verenluovuttajaryhmänä. - Iisa Manninen, teksti & kuva

KuoLo:n VeriRyhmän perustaja Anna Kerkkonen (vas. takarivissä) oli toisen vuoden lääkäriopiskelijoiden Jenni Markkasen ja Casimir Kallion seurana Kuopion Veripalvelussa. Markka-

selle luovutuskerta oli kahdestoista ja Kalliolle ensimmäinen.

E

n ole pitänyt kummoisia myyntipuheita. Lääkäriopiskelijat ymmärtävät, että on tärkeästä asiasta kyse. Jos uhraa verenluovutukseen omaa aikaa tunnin verran, niin sillä voi auttaa kolmea ihmistä. Näin kertoo KuoLo:n VeriRyhmän perustaja Anna Kerkkonen ryhmän aktiivisuudesta. Kuopiolaisten lääketieteen opiskelijoiden ainejärjestö KuoLo ry palkittiin viime vuonna Veripalvelun platinadiplomilla Suomen aktiivisimpana verenluovutusryhmänä. Luovutuskäyntejä oli viime vuonna Veripalvelun mukaan 128. Aktiivisuus johtuu Kerkkosen mukaan myös ainejärjestön suuresta koosta. KuoLossa on yli 900 opiskelijajäsentä. ”Monet VeriRyhmistä ovat työpaikkaporukoita, joissa on pienempi määrä ihmisiä verrattuna meidän ainejärjestöön.

8

Uljas 8 | 3.12.2018

Kuololaiset käyvät luovuttamassa verta itsekseen tai muutaman kaverin kanssa. Kun he käyvät yhtä aikaa, niin seuraava kerta tulee myös yhdessä ajankohtaiseksi. Osa käy luovuttamassa Kuopiossa ja osa muualla Suomessa, jos ovat töissä toisessa kaupungissa tai käymässä kotipaikkakunnalla.” Kerkkonen opiskelee lääketiedettä viidennettä vuotta Itä-Suomen yliopistossa. Hän perusti lääkäriopiskelijoiden VeriRyhmän vuonna 2015. Idea ryhmän perustamiseen syntyi omasta mielenkiinnosta mennä luovuttamaan verta. ”Ensimmäinen verenluovutuskertani ei mennyt täysin putkeen, koska minusta ei saatu verta. Seuraavina kertoina ei ole ollut mitään isompia kommelluksia. Nykyään käyn luovuttamassa verta niin usein kuin mahdollista.” Naisilla verenluovutuksen välin on

oltava vähintään 91 vuorokautta. Verenluovutuksessa Kerkkonen käy usein perjantai-iltapäivisin yhdessä kavereidensa kanssa. ”Luovutuksen jälkeen jäämme yhdessä odottelemaan olon tasaantumista ja kahvittelemaan. Se on yhteinen viikon päätöshetki.” Veripalvelun tilaston mukaan toinen

luovuttajaryhmä Itä-Suomen yliopistosta on joensuulaisten psykologian opiskelijoiden ainejärjestö Oidipus ry, joka keräsi viime vuonna 46 luovutuskertaa. Kerkkonen haastaa myös muut ainejärjestöt verenluovutukseen. ”Ylempien vuosikurssien opiskelijat toimivat usein muille opastavana esimerkkinä. Verenluovutuksen jälkeen tarjoamme välipalan ja opiskelijoille jaamme myös Veripalvelun haalarimerk-

kejä”, avaa Kuopion veripalvelutoiminnan vastaava hoitaja Anne Torvinen. ”KuoLo saa platinadiplomin myös tämän vuoden aktiivisuudesta, sillä tähän mennessä ryhmällä on koossa lähes 200 luovutuskertaa tälle vuodelle. Se on todella hieno saavutus”, kiittää Torvinen. Platinadiplomi myönnetään luovuttajaryhmille, jotka ovat keränneet 50 verenluovutuskertaa. Veripalvelun toiseksi korkein diplomi on kultainen kunniakirja, joka jaetaan 30 luovutusta tehneelle VeriRyhmälle. ”Päivittäin tarvitsemme Suomessa noin 800 verenluovuttajaa ja vuositasolla toivomme saavamme 20 000 ensikertalaista luovuttajaa. Verta luovutetaan yhden käynnin yhteydessä noin puoli litraa”, sanoo Torvinen. Tämän vuoden aktiivisimmat VeriRyhmät palkitaan alkuvuodesta 2019.


Kolumni | Opiskelu

Äidinkieli ei takaa opintomenestystä

T

avatessani uusia ihmisiä kuulen usein saman kysymyksen: ”Mitä opiskelet?” Kun vastaan, että opiskelen venäjän kieltä, saan kuulla kommentin: ”No, sehän on sinulle helppoa.” Keskustelukumppanilla on useimmiten valmiiksi sellainen kuva opiskelustani, että en käytännössä tee yliopistossa mitään, koska olen venäjänkielinen. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen. Aika harvoin tapaamani ihmiset tiedostavat, että yliopisto-opiskelu ei koostu vain yhdestä aineesta. Venäjän kielen kandidaatin tutkinnosta suunnilleen 30 prosenttia on venäjäksi ja loput aineet ovat suomeksi. Ehkä venäjänkielisellä voi olla joitakin etuoikeuksia, mutta kyllä työtä saa tehdä, jos haluaa saada muitakin arvosanoja kuin hylätyn yläpuolista numeroa. Oma päämääräni ei ole tutkinnon läpäiseminen

pyörimällä niissä alaluvuissa. Sen sijaan haluan tulla hyväksi alani asiantuntijaksi, mikä vaatii hyviä arvosanoja ja paljon työtä. Oma suomalaistaustainen kurssikaverini saa lähes kaikista venäjän kielen tehtävistä erinomaisia. Kun taas minä, vaikka kuinka yritän hioa tekstejäni, harvoin saan nelosta korkeamman arvosanan. Siinä vaiheessa ei tunnu yhtään siltä, että opiskelu on kovinkaan helppoa. Oikeastaan, kaikesta opiskelusta voi tehdä helppoa. Tyytyy siihen, että tentti on läpäisty, ei ole ahne kurssien valinnassa, ei kiirehdi kandin teossa. Opiskelun haastavuus ei välttämättä riipu alasta, kielestä tai

”Se, että osaa puhua venäjän kieltä ei tarkoita vielä sitä, että osaa kielioppia. taustasta. Suurin osa riippuu ihmisestä itsestään ja hänen asenteesta, jolla hän lähtee opiskelemaan. Suomalaistaustaiselle opiskelijalle 30 prosentin osio edustaa haastavaa osaa tutkinnosta. Kun taas niille, jotka ovat vasta muuttaneet Suomeen, kaikki on samaa venäjää. Suomen kielen sanat ovat vielä hakusessa, kulttuuri on tuntematon ja opetusmetodit tuntuvat vierailta. Muistutukseksi vielä, että kielioppi on kaikille kielioppia. Se, että osaa puhua venäjän kieltä ei tarkoita vielä sitä, että osaa kielioppia. Itse muutin Suomeen kahdeksan vuoden ikäisenä, joten yliopiston venäjän kielioppi piti opetella uutena asiana. Kaiken lisäksi me, natiivipuhujat, saamme käydä Venäjältä

tulleiden opettajien tunneilla, joilla on aivan erilaiset opetusmetodit käytössä. Heillä on paljon sanottavana meidän töistä. Heidän kursseillaan joutuu tekemään työtä hyvän arvosanan eteen. Vaikka on koko viikon työstänyt yhtä esitystä, silti siitä löytyy vielä paljon korjattavaa. Kymmenen minuutin esitelmän valmistamiseen voi mennä aika monta tuntia. Venäjää vieraana kielenä opiskelevat puolestaan saavat seurata esitystämme ja kysellä lopuksi epäselväksi jääneitä asioita. Kummat pääsevät helpommalla? Jostain syystä venäjän kielen osaajia ei oteta noin vain töihin ja jostain syystä venäjän kieli on olemassa tutkintona, jota ei saa läpäistyä parissa vuodessa. Siihen menee vähintään viisi vuotta. Taitaa siinäkin olla haastetta, vaikka olisi natiivipuhuja.

Anastasia Lavrenchuk Kirjoittaja pitää venäjän opiskelusta ja puolustaa sitä.

Uljas 8 | 3.12.2018

9


Someyhteisöt vaikuttamisrohmuina Vaikka Facebookin käyttö on hiipumassa Suomessa, sitä käytetään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja joissain tapauksissa kilpailijoiden tarkkailuun ja haastamiseen. - Jyri Hoffrén, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Y

hteiskunnan muuttuessa yhä enemmän teknologiaorientoituneeksi, on myös vaikuttamiseen löydettävä uusia toimintakeinoja. Kärkipaikkaa tässä pitää sosiaalinen media. Juuri ilmestyneessä Journalistiikan väitöskirjassaan (Jyväskylän yliopisto, 2018, syksy) Niina Sormanen tutkii minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia sosiaalisen median ryhmillä on suhteessa valtionhallintoon, uutismedioihin sekä yrityksiin. Yleensä ajatellaan, että Facebookissa toimivat ryhmät ovat luonteeltaan viihteellisiä, kaupallisia tai yleishyödyllisiä. Aina näin ei kuitenkaan ole. Niina

10

Uljas 8 | 3.12.2018

Sormanen huomasi tutkiessaan, että noin prosentti kaikista näistä ryhmistä on luonteeltaan yhteiskunnallista vaikuttamista edistäviä ja peräti 15 prosenttia saavutti tavoitteensa. ”Yleensä ryhmiä perustetaan kavereiden tai oman innostuksen kautta, jonka avulla lopulta muut ihmiset liittyvät ja löytävät mukaan toimintaan”, toteaa Sormanen. ”Yhteiskunnallista vaikuttamista edistäviä ryhmiä onkin monia ja esimerkiksi tavoitteena voi olla jonkun yhtiön boikotoiminen, virheellisen uutisen korjaaminen tai saada ääni kuuluviin päätöksenteossa”, Sormanen havainnollistaa. Erityisesti päätöksentekoon vaikuttamista helpotti vuonna 2012 voimaan tullut kansalaisaloi-


telaki, jonka taustavoimina monet someyhteisöt toimivatkin. Erilaisia yrityksiä varten luodut ryhmät taas sen sijaan voivat levittää tietoa, tarkkailla yrityksen toimintaa sekä kehottaa ihmisiä olemaan ostamatta kyseisen yrityksen tuotteita. Samat toimet pätevät myös uutismediaorganisaatioihin. ”Niiden toimintaa ja uutisten tekoprosesseja ja totuudenmukaisuutta monitoroidaan ja virheiden sattuessa vaaditaan oikaisuja tai houkutellaan someyhteisöjen ihmisisiä boikotoimaan lehtiä, kunnes virheet on korjattu ja asiaa pahoiteltu”, Sormanen kertoo. Monitorointi ja haastaminen voi kohdistua mediata-

loihin tai yksittäisiin toimittajiin. Yritysten puolelta esimerkkitapausten ja haastatteluiden perusteella on selkeästi nähtävillä someyhteisöjen pelkoa ja vähättelyä kuin myös halukkuutta yhteistyöhön. ”Yritykset monitoroivat ja tarkkailevat näitä ryhmiä, jopa toisinaan pyrkivät vuorovaikutukseen, jos ryhmän oma agenda sen sallii. Joissain tapauksissa taas sen sijaan nähdään, että ryhmä pyrkii tahallaan väärin ymmärtämään yrityksen sanomisia ja toimintaa, jolloin vuorovaikutusta ei synny”, toteaa Sormanen. ”Erinäiset ryhmät kuitenkin voidaan nähdä potentiaalisina kuluttaja-ehdokkaina, jolloin yrityksen aktiivisuus korjata liikkeellä olevaa käsitystä itsestään kasvaa huomattavasti. Parhaimmillaan tällaisissa tapauksissa voidaan saada paljon uusia asiakkaita.”

Mediaorganisaatioiden osalta someyhteisöt koetaan yritysmaailmaa negatiivisemmin. ”Mediatalot ja journalistit eivät halua esiintyä hiljaisena eliittinä, mutta eivät siltikään koe sosiaalista mediaa hyvänä paikkana muodostaa dialogia kansalaisten kanssa. Mediatalot ja journalistit vastaavat useimmiten heille suoraan sosiaalisessa mediassa lähetettyihin kysymyksiin, mutta eivät monitoroi yritysten tapaan sosiaalista mediaa kattavasti”, sanoo Sormanen. Lopuksi vielä Sormanen kommentoi, että Facebook on hyvä alusta sellaiseen vaikuttamiseen, joka perustuu ryhmän tai yhteisön kokoon: ”Kun Facebookin ryhmä tai sivu saa kerättyä riittävästi seuraajia, tykkääjiä tai jäseniä, se muodostaa jo riittävän voiman haastaa, monitoroida tai vaikuttaa yritysten, mediaorganisaatioiden tai instituutioiden toimintaan.” Yrityksistä leviävä tieto onkin yleensä ryhmien itse jakamaa. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Facebookin käyttö on hiipumassa suomalaisten keskuudessa ja ihmiset ovat siirtymässä muihin palveluihin kuten esimerkiksi Instagramiin tai Whatsappiin. Muutokset voivat johtua Sormasen mukaan joko trendistä vähentää tai lopettaa Facebookin käyttöä. Kyse voi olla myös väliaikaisista ja muuttuvista trendeistä, jotka johtuvat ihmisten huolista kohdistuen Facebookin dataskandaaleihin ja uusiin EU-datasäädöksiin. ”Mikäli ihmiset kuitenkin tahtovat aloittaa ja liittyä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, on Facebook siihen mitä sopivin vaihtoehto”, Sormanen toteaa.

Uljas 8 | 3.12.2018

11


Jännitysryhmän järjestäneet Sanna Savolainen ja Laura Lintula ovat olleet iloisia siitä, että he ovat voineet auttaa ryhmään osallistuneita.

Jännittäminen ei ole häpeä Psykologian opiskelijat järjestivät marraskuun aikana vertaistukiryhmän jännittäjille Joensuussa. - Jouni Kovanen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

I

hmiset jännittävät usein esiintymistä, eivätkä yliopisto-opiskelijat ole poikkeuksia. Esitelmien pitäminen ja koko luokan edessä oleminen ovat yleisimpiä tilanteita, jotka hermostuttavat opiskelijoita. Tätä ei kuitenkaan tarvitse hävetä, kertovat Laura Lintula ja Sanna Savolainen, jotka järjestivät Joensuussa marraskuussa vertaistukiryhmän jännittäjille osana Vertaisryhmän ohjauskurssiaan. ”70 prosenttia ihmisistä jännittää jollain tasolla. Vaikka tuntuisi siltä, että olen ainoa huoneessa, joka jännittää, se ei todennäköisesti pidä paikkaansa”, toteaa Sanna Savolainen. Jännittämisen yleisyys näkyi myös ryhmän hakijamäärissä. Lintulan ja Savolaisen ryhmään ilmoittautui yli kaksikymmentä ihmistä, mikä oli järjestäjille positiivinen yllätys. Ilmoittautujista täytyi kuitenkin karsia yli puolet pois. ”Totta kai olisimme halunneet ottaa

12

Uljas 8 | 3.12.2018

kaikki mukaan, mutta ajattelimme, että liian suuri ryhmä saattaisi vaikuttaa siihen, miten paljon uskaltaa jakaa omia kokemuksiaan.” Jännittämiseen ja sen helpotukseen on

olemassa monenlaisia apukeinoja, joista iso osa on kuitenkin hyvin henkilökohtaisia, minkä vuoksi on tärkeää löytää juuri itselleen sopiva keino. Tässä vertaistukiryhmä on tärkeässä asemassa. ”Me olemme antaneet joitain neuvoja, kuten erilaisia hengitys-, ja rentoutumisharjoituksia, samoin kuin mielikuvaharjoituksia, joilla voi esimerkiksi rauhoittaa hengitystä”, Laura Lintula sanoo. ”Sen lisäksi ryhmäläiset ovat jakaneet toisilleen keinoja, joita he ovat tähän asti käyttäneet helpottaakseen omaa jännitystään”, Savolainen lisää. Ryhmäläisten omat kokemukset ja niistä kertominen ovatkin olleet isossa osassa ryhmän toimintaa. Monia on helpottanut huomata, ettei ole ainoa, jota

jännittäminen vaivaa. Vertaisryhmässä kenenkään ei tarvitse pelätä joutuvansa oudoksunnan, tai tuijotuksen kohteeksi. Molemmat ryhmän vetäjistä uskovat myös, että osallistujat ovat saaneet ryhmässä rohkaisua, ja ehkä myös olemaan yhteydessä toisiinsa ryhmän ulkopuolella. ”He ovat löytäneet itselleen vertaisen, jolle kertoa jännityksestään, ja tämä henkilö ymmärtää heidän tunteitaan ja ajatuksiaan täysin”, Savolainen sanoo. Lintula ja Savolainen kehottavat myös kaikkia, joille jännitys tuottaa vaikeuksia, hakeutumaan avun piiriin, sillä sitä on tarjolla paljon niin virallisten tahojen, kuten opintopsykologin ja YTHS:n kautta. Myös opiskelijat järjestävät omia ryhmiä. ”Yksin ei tarvitse aina pärjätä, kun on ihmisiä, joilta voi saada apua”, Lintula toteaa. Jos avun hakeminen virallisia kanavia

pitkin kuitenkin epäilyttää, Lintula ja Sa-

volainen neuvovat tekemään esimerkiksi listan itseään jännittävistä tilanteista, ja pyrkimään juuri noihin tilanteisiin, jotta niihin tottuisi. ”Niiden ei tarvitse olla edes kovin suuria asioita, vaan pieniä askelia, joiden kautta mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.” Lintula ja Savolainen ovat hyvin iloisia, että ovat voineet auttaa ryhmään osallistuneita, ja tärkeintä on ollut, että ryhmäläiset todella tuntevat saaneensa apua jännitykseensä. Sen lisäksi ohjaajat ovat todella tyytyväisiä siihen, mitä ovat itse saaneet ryhmän kokoontumisista, kuten oppia ja uusia näkemyksiä. ”Tämä on ollut tosi antoisaa. Olen oppinut paljon ja päässyt perehtymään itse aiheeseenkin paremmin kuunnellessani muiden kokemuksia”, Savolainen sanoo. ”Kun keskustelu ryhmässä on alkanut sujua itsestään, me olemme saattaneet vain kuunnella ja ajoittain liittyä siihen”, Lintula kertoo.


Käytännön opit kiinni myös omasta aktiivisuudesta Lääkäriopiskelijat toivovat enemmän käytännön toimenpiteiden harjoittelua, mutta yliopistosairaala ei ole ihanteellinen opetuspaikka perustoimenpiteiden opetteluun. Opiskelijat toivovat saavansa enemmän palautetta esimerkiksi haastattelutekniikasta potilastyössä. Iisa Manninen, teksti & kuvat

Uljas 8 | 3.12.2018

13


I

tä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijoista 79 prosenttia toivoo opintoihinsa enemmän käytännön toimenpiteiden harjoittelua. Tieto käy ilmi Lääkäriliiton vuonna 2017 tekemästä opiskelijatutkimuksesta. ”Se on totta. Sitä ei ole tarpeeksi. Me opetamme yliopistosairaalassa eli erikoissairaanhoidossa, jossa potilasmateriaali ei ole ihanteellinen perustoimenpiteiden opettamista varten. Käytännön toimenpiteiden lisääminen vaatisi sitä, että käyttäisimme opetuksessa enemmän terveyskeskuspotilaita. Opiskelijamäärien kasvu vaikuttaa myös siihen, että opiskelijat pääsevät tekemään toimenpiteitä entistä vähemmän”, toteaa kliinisen lääketieteen yksikön johtaja, professori Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta. Itä-Suomen yliopistossa nostettiin lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomäärää 164 opiskelijaan vuonna 2014. Aiempana vuonna aloituspaikkoja oli 132. Kasvanut sisäänottomäärä aiheutti haasteita Jääskeläisen mukaan erityisesti kliiniseen opetukseen, jossa opiskelijat opettelevat käytännön toimenpiteitä, kuten paiseen aukaisua tai haavan ompelua. Lääkäriliiton opiskelijatutkimuksen mukaan kliinisessä vaiheessa opiskelijoiden ryhmäkoko Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2017 oli keskimäärin kahdeksan. Opiskelijoiden keskimääräinen toivomus kliinisen vai-

14

Uljas 8 | 3.12.2018

heen ryhmäkoosta oli kuudesta seitsemään opiskelijaan. Viidennen vuoden lääkäriopiskelija Hanna-Mari Tertsunen on yksi suurien sisäänottomäärien opiskelijoista ja kertoo, että käytännön toimenpiteitä pääsee harjoittelemaan kurssista ja ryhmäkoosta riippuen. ”Kliinisessä vaiheessa ryhmäkoot vaihtelevat paljon riippuen siitä, mitä erikoisalan oppiainetta opiskellaan. Kaikki eivät pääse harjoittelemaan kaikkea. Esimerkiksi yksi ryhmä pääsee harjoittelemaan luomenpoistoa, kun taas toinen ryhmä tekee yhden viillon ja tikin.” Tertsunen kertoo, että oma aktiivisuus ja ryhmädynamiikka vaikuttavat myös siihen, miten paljon opiskelija harjoittelee kädentaitoja: ”Jos on hyvä ryhmähenki, jaamme hommia keskenämme. Itse olen päässyt harjoittelemaan käytäntöä myös oman aktiivisuuteni takia, mutta osa opiskelijoista jää helpommin taka-alalle, jos ei halua tehdä toimenpidettä ensimmäisenä.” Opiskelijat toivovat myös lisää potilaskontakteja. Itä-

Suomen yliopistossa yli puolet lääketieteen opiskelijoista toivoo lisää potilaiden kohtaamista ja tutkimista. Kliinisen lääketieteen laitoksen johtaja Jarmo Jääskeläinen muistuttaa, että pelkkä lisääminen ei auta: ”Ei riitä, että keräämme hirvittävän määrän potilaskontakteja ilman että opettaja katsoo kuinka kohtaaminen sujui. Tämä vaatisi enemmän opettajaresursseja, joita ei voi määrättömästi lisätä, koska siihen tarvitaan

rahaa.” Hanna-Mari Tertsunen painottaa myös potilaskontaktien laatua: ”Nyt opiskelijat tutkivat potilaita omatoimisesti ja niitä arvioidaan enemmän paperilla. Parempi olisi, jos saisimme palautetta suoraan tilanteessa esimerkiksi haastattelutekniikasta.” Vuonna 2014 kasvanut sisäänottomäärä vaikutti en-

simmäisenä prekliiniseen vaiheeseen, jossa opetus on teoreettista ja luentopainotteista. Jääskeläinen avaa, että opiskelijamäärän kasvu ei vaikuttanut kriittisesti prekliiniseen opetukseen, koska luentoja voitiin pitää isommalle opiskelijaryhmälle. Prekliinisessä vaiheessa ryhmäkoko oli opiskelijatutkimuksen mukaan keskimäärin 16 viime lukuvuonna Itä-Suomen yliopistossa. Luku on Suomen lääketieteellisistä yliopistoista toiseksi suurin. Sopiva ryhmäkoko opiskelijoiden mielestä oli kymmenen. ”Mitä pienempi ryhmäkoko, sitä enemmän yksittäinen opiskelija saa ohjausta”, sanoo prekliinisen vaiheen jo suorittanut, kolmannen vuoden lääketieteen opiskelija Joonas Pänkäläinen. “En kuitenkaan nähnyt ryhmäkokoa ylitsepääsemättömänä ongelmana. Sopiva ryhmäkoko riippuu paljon siitä, mitä opiskellaan. Vaikea sanoa, mikä on se kultainen luku, joka sopisi kaikille kursseille.” Prekliinisestä vaiheesta vastaava lääketieteen lai-


toksen varajohtaja, yliopistonlehtori Anitta Mahonen kertoo, että pienempi ryhmäkoko venyttäisi opetuksen aikatauluja: ”Me joudumme taiteilemaan omien opetusresurssien ja aikataulukysymysten kanssa. Jos ryhmäkoko olisi pienempi, ryhmäopetus täytyisi järjestää useammin. Vaikka se onnistuisikin, niin silti aikataulu tulee vastaan. Meillä on opetuksen suunnittelussa tietyt reunaehdot, joiden sisään opetus on mahdutettava. Ne ovat lukuvuoden päivät, opettajaresurssit ja kello, jossa on 24 tuntia.”

”Kaikki eivät pääse harjoittelemaan kaikkea. Esimerkiksi yksi ryhmä pääsee harjoittelemaan luomenpoistoa, kun taas toinen ryhmä tekee yhden viillon ja tikin.

Samana vuonna kun sisäänottomäärä kasvoi, astui

voimaan kliinisen vaiheen uusi opetussuunnitelma. Osa kursseista siirtyi opinnoissa aiemmaksi, osa myöhemmäksi. Tämä tarkoitti Jarmo Jääskeläisen mukaan sitä, että tietyissä oppiaineissa tuli päällekkäisyyksiä eri vuosikurssien kesken: ”Silloin opetettiin samaa oppiainetta kahdelle eri vuosikurssille. Tämän vuoksi esimerkiksi fysiatriassa oli kohtuuttoman suuret ryhmäkoot. Vaikka siihen lisättiin opettajaresursseja, niin silti ryhmäkoko oli jopa 18. Nyt päällekkäisyydet alkavat olla ohi, koska vanhan opetussuunnitelman opiskelijat ovat kuudennella vuosikurssilla ja uutta opetussuunnitelmaa opiskelevat viidettä vuotta. Tällä hetkellä ryhmäkoko on maksimissaan kahdeksan.” Suurempien sisäänottomäärien ottaminen jatkui vuoteen 2017 asti. Ryhmäkokojen kurissa pitäminen on mahdollistunut Jääskeläisen mukaan hajauttamalla opetusta keskussairaaloihin, esimerkiksi Jyväskylään tai Mikkeliin. Lisäksi kliinisiin oppiaineisiin lisättiin opettajaresursseja. Hajautuksessa lääkäriopiskelijat ovat kolmen tai neljän hengen pienryhmissä, joille on nimetty omat vastuuopettajat. ”Me vuonna 2014 aloittaneet opiskelijat olemme ikään kuin toimineet tienraivaajina suurille vuosikursseille. Olemme antaneet yliopistolle paljon palautetta ja kehittämisehdotuksia lääketieteen opinnoista. Laitoksen kanssa on helppo keskustella ja viedä opiskelijoiden palautteita eteenpäin”, toteaa Hanna-Mari Tertsunen. Vuonna 2018 Itä-Suomen yliopisto uudisti myös lääketieteen koulutuksen prekliinisen vaiheen. “Oppiaineita on integroitu elinjärjestelmäkohtaisesti ja teoriaopetusta järjestetään noin 50-60 hengen ryhmissä, joissa on mukana kaksi tai kolme opettajaa. Harjoitustöissä ryhmäkoot ovat ennallaan, noin 16 hengen paikkeilla”, kertoo prekliinisen vaiheen opetuksesta vastaava Anitta Mahonen.

Miten lääkäriksi opiskellaan? Lääketieteen koulutusohjelma johtaa lääketieteen

lisensiaatin tutkintoon, jonka laajuus on 360 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Opinnot jakaantuvat prekliiniseen ja kliiniseen vaiheeseen.

Prekliinisessa vaiheessa (2 vuotta) opiskellaan teoriaa, tavoitteena on ymmärtää ihmisen rakennetta ja toimintaa. Kliinisessä vaiheessa opetellaan käytännön taitoja, potilaan hoitoa ja kuntoutusta. Kliinisiin opintoihin sisältyy myös harjoittelua. Suurin osa opinnoista on pakollista kaikille opiskelijoille ja

vaatii siten tiivistä läsnäoloa. Opintojen runkona toimii vuosikurssikohtainen lukujärjestys. Opetusmuotoina käytetään esimerkiksi luentoja, labora-

toriotyöskentelyä, ryhmäopetuksia, verkko-opetusta sekä sairaala- ja terveyskeskustyöskentelyä. Lisensiaatin tutkinnon laillistamisen jälkeen voi suorittaa

erikoiskoulutuksen, joka kestää viisi tai kuusi vuotta alasta riippuen. Lääketieteen opiskelijat Hanna-Mari Tertsunen ja Joonas Pänkäläinen sanovat, että opetusryhmän yhLähde: Lääketieteen opinto-opas 2018, Itä-Suomen yliopisto.

teishenki vaikuttaa myös siihen, miten paljon käytännön toimenpiteitä pääsee harjoittelemaan.

Uljas 8 | 3.12.2018

15


16

Uljas 8 | 3.12.2018


”Kerran sattui sellainen tilanne, että oppilas meni halaamaan opettajaa ja se oli kuvattu. Jos tätä videota olisi jotenkin editoitu, niin se olisi saatu hyvin nopeasti näyttämään esimerkiksi lähentely-yritykseltä.

”Ei siellä oppitunnilla ole oikeutta kuvata” Perusopetus on julkista ja oppitunneilla kuvaaminen on lain nojalla sallittua. Tästä huolimatta oppitunnin kuvaamiseen on kohteliasta pyytää lupa. - Pinja Hiltunen, Tiia Korkiakoski, Mia Körkkö, Jenni Nummila, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

O

pettajien kuvaaminen oppitunneilla on herättänyt muutaman viime vuoden aikana paljon keskustelua. Mahdollisesti tunnetuin tapaus sattui vuonna 2016 Lahdessa, Kärpäsen koulussa. Opettajan härnäämisestä aiheutunut tunteenpurkaus levisi tuolloin nopeasti sosiaalisen median kautta ympäri Suomea. Uusimmat sovellukset mahdollistavat suoran videokuvan jakamisen nopeasti. Esimerkiksi Periscopen, Snapchatin ja Instagramin välityksellä videon ottaminen ja jakaminen on vain muutaman painalluksen päässä. Äskettäin valmistunut yläkoulun aineenopettaja Anna (nimi muutettu) toteaa, ettei oppitunneilla saa hänen mielestään vapaasti kuvata. ”Ehdottomasti ei. Paitsi, jos kuvaaminen liittyy opetukseen ja siihen on asianomaisen lupa”, hän kommentoi. Toinen vastavalmistunut aineenopettaja Siiri (nimi muutettu) on samoilla linjoilla. ”Ei siellä oppitunnilla ole oikeutta kuvata”, Siiri toteaa. Lain mukaan kuvaaminen oppitunnilla ei kuitenkaan ole rikos. Perusopetus on julkista ja sen vuoksi myös opetuksen kuvaaminen on lain nojalla sallittua. Kuopiolaisen Minna Canthin koulun rehtori Marianne Liimatainen toteaa peruskoulun olevan avoin paikka. ”Huoltajat ovat aina tervetulleita. Monet ovatkin vierailleet esimerkiksi avoimien ovien päivänä”, hän toteaa. Liimatainen korostaa, ettei oppituntien kuvaaminen ole tästä syystä tarpeellista edes huoltajien osoittaman kiinnostuksen vuoksi. ”Huoltajat voivat aina olla yhteydessä minuun, mikäli ovat kiinnostuneita jonkin oppitunnin järjestelyistä”, hän selvittää. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n ohjeistuksen

(2016) mukaan oppitunneilla kuvaamiseen pitäisi aina kysyä opettajan lupa. Myös tallenteen julkaisusta tulee sopia erikseen. Pahimmassa tapauksessa oppitunneilla kuvaaminen heikentää oppimisympäristön avoimuutta. Oppilaat voivat alkaa jännittää kuvatuksi tulemista, mikä vaikuttaa oppitunnin vuorovaikutukseen sekä ilmapiiriin. Liimatainen toteaakin, että oppilaiden kuvaamiseen pitää aina kysyä lupa.

”Aikuisenkin kuvaamiseen on lähtökohtaisesti kohteliasta kysyä lupa ja sen pitäisi liittyä johonkin asiaan eikä tapahtua vain kiusaamismielessä”, Liimatainen jatkaa. Siiri toteaa, että kuvatuksi tulemisella voi olla negatiivisia vaikutuksia myös opettajalle itselleen. ”Kerran sattui sellainen tilanne, että oppilas meni halaamaan opettajaa ja se oli kuvattu. Jos tätä videota olisi jotenkin editoitu, niin se olisi saatu hyvin nopeasti näyttämään esimerkiksi lähentely-yritykseltä”, Siiri pohtii. Joensuun normaalikoulun rehtori Jyrki Korkki painot-

taa myös kuvaamisluvan kysymistä opettajilta. ”Tieto- ja viestintäteknologia on meillä normaali osa opiskelua. Kuvata saa, jos opettaja kokee sen opetuksen kannalta tarpeelliseksi ja antaa luvan”, Korkki toteaa. Luvaton kuvaaminen tunnilla voi myös häiritä muiden oppilaiden työrauhaa. Julinin ja Rummun (2018) mukaan puolet alakoululuokkien opettajista koki älylaitteiden aiheuttavan erittäin vähän häiriö- ja ongelmatilanteita. Yläkouluopettajista puolestaan noin puolet koki, että älylaitteet häiritsevät jonkin verran. Joensuun normaalikoulun järjestyssääntöihin on laadittu erillisiä älylaitteiden käyttöä koskevia kohtia, jotka astuvat voimaan joulukuussa. ”Kuvaaminen tai muukaan älylaitteiden käyttö ei missään tapauksessa saa häiritä oppituntia tai työrauhaa”, Korkki painottaa. Liimataisen mukaan mobiililaitteiden tulee palvella oppimisprosessia. Minna Canthin koulussa monella opettajalla onkin käytössä ”kännykkäparkki”, eli kännykät kerätään oppilailta pois tunnin aluksi opettajan työpöydällä sijaitsevaan laatikkoon. Mikäli puhelimien käyttö on oppitunnin kannalta perusteltua, ne otetaan hetkellisesti käyttöön. Korkki ei ole huomannut Joensuun normaalikoulussa laajaa ongelmaa kuvaamiseen liittyen. Myöskään Liimatainen ei ole huomannut johtamassaan koulussa ongelmia asian suhteen, mutta on kuitenkin kuullut ilmiöstä. Liimatainen itse uskoo ennaltaehkäisyyn niin kuvaamisen kuin muidenkin kiusaamismuotojen tapauksissa. ”Kaikkein tärkeintä on se, että kiusaamisesta puhutaan. Koulun tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen paikka niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lainsäädäntö edellyttää, ettei koulussa loukata

kenenkään koskemattomuutta tai yksityiselämää.” Liimatainen kertoo, että oppilaille on tärkeää opettaa mobiililaitteiden soveliasta käyttöä. ”On hyvä kertoa, mikä on sallittua ja mikä ei. Muuten oppilaat voivat olla myöhemmin hukassa yrittäessään opetella asioita itse.” Myös Korkki toteaa, että oppilaille on tärkeää opettaa sosiaalisen median etikettiä oppitunneilla. ”Koulussa tulisi ohjata sopivaan ja toisia kunnioittavaan käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. On tärkeää, että nettiä osataan käyttää turvallisesti ja esimerkiksi videoita kuvattaessa tai julkaistaessa noudatetaan hyviä tapoja.” Annan mukaan opettajankoulutus voisi tarjota enem-

män käytännön tilanteiden ratkaisemiseen liittyviä vinkkejä. ”Yliopistolla käydyt asiat jäävät kuitenkin melko pintapuolisiksi. Olisi kiva saada enemmän tietoa siitä, miten tuollaisissa hankalissa ja ehkä yllättävissäkin tilanteissa tulisi toimia”, hän toteaa. Siiri on asiasta samaa mieltä. ”Aika paljon on joutunut selvittämään itse asioita lainsäädäntöön ja opettajan oikeuksiin liittyen”, hän kuvaa. Myös Korkki esittää, että opettajankoulutuksella olisi varmasti parantamisen varaa ratkaisukeinojen ja -mallien tarjoamisessa. ”Toki meillä normaalikoulussa on myös osaavat ohjaavat opettajat, jotka voivat tukea opiskelijoita työhön liittyvien haasteiden kanssa.” Liimatainenkin toivoo, että opettajankoulutus olisi päivittynyt hänen opiskeluajoiltaan vastaamaan nykymaailman haasteisiin. ”Harjoittelukoulut ovat ihania ympäristöjä, ja niistä löytyy alan uusin tieto sekä uudenaikaisimmat laitteet. Silti toivoisin, että opettajaopiskelijat pääsisivät levittäytymään myös muihin kouluihin näkemään opettajan todellista arkea.”

Artikkeli on kirjoitettu osana Monialainen opettajuus -opintojaksoa. Kirjoittajina toimivat kotitalousopettajakoulutuksen neljännen vuosikurssin opiskelijat.

Uljas 8 | 3.12.2018

17


Kulttuuri Kirja

Romaani, joka viimeinkin kertoo meistä Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu on sukupolviromaani, jossa sipsien ja dipinkin valinta on identiteettikysymys, jolle on oltava jokin looginen perustelu. - Maija Luhtasela, teksti & Marek Sabogal, kuva

Sisko Savonlahden esikoisteos osoittaa, kuinka muutos ei tapahdu ottamalla itseään niskasta kiinni, vaan ihminen tarvitsee aikaa ja armeliaisuutta löytääkseen itselleen sopivan elämän.

M

ustan huumorin ja arkisten oivallusten kyllästyttämä Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu (2018) on helsinkiläisen Sisko Savonlahden esikoisteos. Siinä pysytään tiukasti meidän – opiskelijoiden ja työelämään suunnistajien elämänpiirissä, jossa mahdollisuuksia on rajattomasti, mutta juuri sen takia ei osata päättää, mitä elämältä halutaan. Savonlahden romaanin kertoja voisi olla kuka tahansa nuori kolmikymppinen nainen, joka asuu Helsingissä. Nimettömällä minäkertojalla on paljon hyviä ja lämpi-

18

Uljas 8 | 3.12.2018

miä ajatuksia, mutta hän on täysin pihalla omasta elämästään. Sen takia naisen kaikki ihmissuhteet – poikaystäviin, äitiin, isoäitiin, ovat sekamelska vailla tasapainoa. Kun päälle lisätään työttömyys, on identiteettikriisin ainekset kasassa. Kirja on riisuttu teos, jossa arkielämän huomiot kuljet-

tavat kertomusta eteenpäin. Kipeä itseironia tekee kepeästä kirjasta tarkkanäköisen, ja ehkä juuri siksi myös koskettavan: ”Jos haluaisit olla eläin, mikä eläin olisit?” mies kysyy minulta. Kello on kaksitoista, enkä ole vielä juonut aamukahvia. En halua olla mikään eläin, haluan hädin tuskin olla ihminen.” Tinder-matchien kanssa deittailu, kahviloissa roikkuminen kasvisruokaa syöden

ja New Yorkista unelmointi tuovat romaanin todellisuuden sormenpäiden ulottuville. Savonlahti on itse kertonut, ettei halua olla esimerkki

ihmisestä, jolle asiat vain tapahtuvat, kun tarpeeksi yrittää, vaan myös muiden valinnat vaikuttavat omaan elämään (HS 11.9.2018). Työpaikan, lasten ja parisuhteen saamisessa voi onnistua vain, jos muut suostuvat siihen kanssasi. Se näkyy myös hänen romaanissaan, vaikka Savonlahden mukaan se ei ole mikään elämäkerta. Samat arvot kuitenkin välittyvät. Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu osoittaa, kuinka muutos ei tapahdu ottamalla itseään niskasta kiinni, vaan ihminen tarvitsee aikaa ja armeliai-


Melankoliaa Sointulassa Joensuun kulttuuriravintola Sointulassa esiintyy 4. joulukuuta neljännen albuminsa ”Lopunajan rakastavaiset” tänä vuonna julkaissut folkrock-laulaja Topi Saha. Kaustisella syntynyt laulaja-lauluntekijä tunnetaan väkevistä sanoituksistaan ja melankolisesta musiikistaan. Miehen ura alkoi vuonna 2010 julkaistulla Verta ja lihaa -albumilla, jonka Helsingin Sanomat nosti tuoreeltaan yhdeksi vuoden parhaista albumeista. Sahan keikka Sointulassa alkaa kello 20 ja sinne on vapaa pääsy.

Piennäytelmiä Kuopiossa

”Savonlahden romaani on kuin haalea kesäillan kitaraballadi – yksinkertainen, hauska ja sellainen, jonka melodiaa ei seuraavana aamuna enää muista.

Kuopion ylioppilasteatteri esittää Kulttuuriareenalla 44:ssa RÄISKÄLEET-piennäytelmiä sunnuntaina 9. joulukuuta kello 20. Räiskäleet-esitys koostuu teatterilaisten itse käsikirjoittamista, ohjaamista ja tuottamista piennäytelmistä. Esityksien aiheina nähdään muun muassa dystopia, tunnetun kauhukirjailijan mystinen maailma, sekä rentoudutaan livekuunnelman parissa. Esityksiin on vapaa pääsy. Kuopion ylioppilasteatteri on vuonna 1977 perustettu harrastajateatteri, joka edistää nuorten aikuisten teatteriharrastusta.

Jouluista improa Joensuussa ”Mitä yhteistä on joululla ja improlla? Molemmat ovat yllätysten aikaa!”, hehkuttaa improvisaatioviihteeseen keskittyvä Rajatapaus-ryhmä. Improvisaatioporukka esittää Jouluspecial-shown perjantaina 14. joulukuuta kello 21 Ravintola Kerubin salissa. Ryhmä tarjoaa katsojille paikan päällä keksityn pitkän joulutarinan. Keikkalipulla pääsee samana iltana ilmaiseksi Kerubin Kellarin diskoon. Rajatapausryhmä koostuu pitkän linjan improvisaatio-, sekä kulttuuri- ja taidealan tekijöistä.

Komediaa Kuopiossa Kuopion kaupunginteatterissa esitetään joulukuun aikana Puhtaana käteen -näytelmää, joka kertoo tavallisesta savolaisesta miehestä Erkki Lehtisestä, joka työttömäksi jäätyään on elättänyt itsensä erilaisilla sosiaalihuijauksilla. Nyt mies on kuitenkin päättänyt lopettaa keinottelun, mikä ei olekaan yksinkertaista. Näytelmää tähdittävät koomikot Mikko Rantaniva ja Mikko Paananen. Esityksen on ohjannut Mika Nuojua. Näytelmä on teatteriohjelmistossa helmikuun alkuun asti.

suutta löytääkseen itselleen sopivan elämän. Kirjassa käydään myös läpi kaikki muoti-ilmiöt, joihin pari- ja kolmikymppiset naiset ovat Instagramissa viime vuosien aikana törmänneet. Mikään ei tee thai cubeista ja microblaidingista sinänsä pinnallisia asioita, mutta mielenkiintoisia niistä, kirjallisuudesta ylipäänsä, tulee vasta kun ne liittyvät useampiin ihmisiin. Teoksessa kuuluu vahvana vain kertojan ääni, jonka takia siitä löytyy lähinnä yksi taso, minäkertojan. Kirjallisuuden klassikot ovat moniäänisiä sinfonioita, mutta Savonlahden romaani on kuin haalea kesäillan kitaraballadi – yksinkertainen, hauska ja

sellainen, jonka melodiaa ei seuraavana aamuna enää muista. Savonlahden romaani edustaa ehkä chick littiä, mut-

ta se tulee myös lähelle Saara Turusen Sivuhenkilön (2017) ja Riikka Pulkkisen Vieras-kirjan (2012) kertojia, joissa keskushenkilöitä yhdistää etsivä identiteetti. Ja on valtavan ihanaa, että kustannetaan kirjoja, joissa etsijänä on nuori nainen. Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu ei muuta lukijassa mitään, mutta on silti kelpo kuvaus y-sukupolven elämästä, jossa koko maailman mahdollisuudet ovat auki, mutta vastaukset löytyvät silti ihmisen sisältä.

Teatteria Joensuussa Iivana Julma - takaisin tulevaisuuteen on satiirinen komedia, jossa nykypäivän Moskovaan ei saavu saatana, vaan aikakoneella sinne singahtaa itse Iivana Julma. Näytelmä liikkuu vauhdikkaasti eri aika- ja todellisuustasoilla. Teatteriesityksen voi käydä katsomassa joulukuun aikana Joensuun kaupunginteatterissa. Näytelmän on ohjannut Pietarissa syntynyt, nykyisin Suomessa asuva Lija Fischer.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 8 | 3.12.2018

19


20

Uljas 8 | 3.12.2018


ISYYLLÄ ON ASIAA TAPAHTUMAT

TAPAHTUU ISYYn itsenäisyyspäivän soihtukulkueet Joensuussa ja Kuopiossa 6.12.2018

Molemmat kampukset: 4.12. ISYYn edustajiston kokous klo 16.30

Kuopio: 3.12. SPR-hengailuilta klo 18–21, SPR:n tilat (Puijonkatu 9)

I

Joensuu:

4.12. Kaverikahvila: Joululauluja klo 16–18,

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY)

Kuopion soihtukulkueen lähtöpaikkana on

perinteiset itsenäisyyspäivän soihtukulkueet

Sotilaskoti eli Sotku (Suokatu 42), johon osallistujia

järjestetään 6.12.2018 Joensuussa ja Kuopiossa.

pyydetään saapumaan viimeistään klo 17.45.

2.–7.12. ESN Joensuu ”Trip to Lapland,

6.12. ISYYn itsenäisyyspäivän soihtukulkue

ISYY toivottaa kaikki opiskelijat lämpimästi tervetul-

Ainejärjestöjen puheenjohtajat kantavat ainejär-

Saariselkä”

klo 18 alkaen, lähtö Sotilaskodilta (Suokatu

leiksi osallistumaan niihin.

jestöviirejä.

4.12. MTG-kilta klo 14–18, Haltia (Yliopistokatu

42). Soihtukulkueen jälkeen ISYY tarjoaa

7). Kokoontumiset viikoittain tiistaisin.

mukana olleille glögit ravintola Apteekkarissa

Studentian kappeli (2.krs., Yliopistonranta 3)

Pue ylioppilaslakki päähäsi ja lämmintä vaatetta

Kulkue lähtee liikkeelle klo 18.00, käy laskemassa

5.12. Ylioppilaskunnan glögit, Carelian aula

(Vuorikatu 24).

yllesi. Jätätähän haalarit kuitenkin tällä kertaa kotiin.

seppeleen sankarihaudoille ja saapuu lopuksi Kuo-

5.12. Joojaku-kerhon kokoontuminen klo

9.12. Kuopion ylioppilasteatteri esittää,

pion kaupungintalolle, jossa kuullaan ylioppilaskun-

16–20, Haltia (Yliopistokatu 7). Kokoontumiset

RÄISKÄLEET – piennäytelmiä! klo 20.00,

Joensuun soihtukulkueen lähtöpaikkana on

nan edustajiston 2. varapuheenjohtajan Brenda

viikoittain keskiviikkoisin.

Kulttuuriareena 44, Kauppakatu 44

ISYYn kampustoimisto Haltialla (Yliopistokatu 7),

Nissénin puhe ja lauletaan Maamme-laulu.

6.12. ISYY tarjoaa glögiä itsenäisyypäivän

13.12. Hyvät Kuvat: R&A: Kikin lähettipalvelu

soihtukulkueeseen osallistuville toimistollaan

klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

johon osallistujia pyydetään saapumaan viimeistään klo 15.40. Kulkue lähtee liikkeelle klo 16 ja

Soihtukulkueen jälkeen ISYY tarjoaa kulkueessa

klo 14 alkaen, Haltia (Yliopistokatu 7)

20.12. Hyvät Kuvat: R&A: Hjärtat klo 17.30 ja

etenee keskustan läpi sankarihautausmaalle, jossa

mukana olleille glögit ravintola Apteekkarissa

6.12. ISYYn itsenäisyyspäivän soihtukulkue klo

20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27). Kaikille

järjestetään juhlatilaisuus klo 16.30. Haudoilla esiin-

(Vuorikatu 24). Halukkaat voivat jäädä seuraamaan

16 alkaen, lähtö Haltialta (Yliopistokatu 7)

avoin extranäytös.

tyy Itä-Suomen yliopiston kuoro Joy. Lisäksi siellä

ravintolaan myös presidentin itsenäisyyspäivän

13.12. Joensuu Board Gamers tapaaminen

kuullaan Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelija-

vastaanottoa screeniltä.

klo 15, Haltia (Yliopistokatu 7). Tapaamiset

Poikkeukset ISYYn toimistojen aukiolo-

viikoittain torstaisin.

ajoissa:

kunta POKAn hallituksen puheenjohtajan Robert Kuhlmannin puhe sekä lauletaan Maamme-laulu.

Tervetuloa tekemään itsenäisyyspäivästä opiskeli5.12. Toimistot auki kello 10–13

joiden näköinen! Ennen kulkuetta ISYY tarjoaa siihen osallistujille

6.–7.12. Toimistot suljettu

lämmintä glögiä klo 14 alkaen toimistollaan.

18.12.2018–4.1.2019 Toimistot suljettu

EDUNVALVONTAKULMA

ISYYN LIHALLA

Edunvalvontakulmassa käsitellään opiskelijan oikeuksia, velvollisuuksia ja tapauksia, joiden parissa ISYYn edunvalvonta painii.

ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on Saanamaria Karppinen, joka toimii SYKETTÄ-ohjaajana Joensuussa.

Toimin hallinnon opiskelijaedustajana tiedekuntaneuvostossa. Dekaani totesi erään professorin olevan esteellinen arvostelemaan veljenpoikansa väitöskirjaa. Mitä on esteellisyys ja mikä sen aiheuttaa?

Tanssin Sykkeessä

O

len toiminut SYKETTÄ-ohjaajana vuodesta

E

steellisyys, toiselta nimeltään jääviys, on

tyistä hyötyä tai haittaa. Hyöty voi olla esimerkiksi

tila, jossa aiheutuu vaara sille, että henkilö

rahallista hyötyä, nimitys johonkin asemaan tai

tai asia ei saisi puolueetonta käsittelyä.

edullisempi asema neuvotteluissa. Yleinen hyöty

2015. Päädyin ohjaajaksi, kun huomasin ISYYn hakevan liikunnanohjaajia ja laitoin hakemukseni

menemään. Koska minulla ei ole mitään lisenssikoulutusta

Esteellisyys ja sen perusteet on kirjattu hallintola-

tai haitta ei ole esteellisyyden peruste.

jumppaohjaajana, liitin hakemukseeni äärimmäisen nolon

kiin, ja sen tarkoituksena on estää mielivaltainen

Esteellisyys koskee henkilöä itseään, tämän

tanssivideon, jonka avulla yritin todistaa osaamiseni.

päätöksenteko sekä lähipiirin suosiminen muiden

lähipiiriä kuten puolisoa, vanhempia, isovanhem-

Myöhemmin minut kutsuttiin työhaastatteluun ja

kustannuksella eli nepotismi.

pia, sisaruksia, lapsia tai muuten erityisen läheistä

pääsin pitämään omaa jumppaa, joka kantaa nykyisin

Esteellisyyden aiheuttaa tila, jossa tulevalla

henkilöä. Samaten henkilö on esteellinen osallistu-

SykeDance-nimeä.

päätöksellä saattaisi olla sen kohteena olevalle

maan päätöksentekoon, jos hän on merkittävässä

henkilölle itselleen, tämän lähisukulaiselle, lähipiiril-

asemassa, kuten toimitusjohtajana tai hallituksen

Minulla ohjaajan työhön kuuluu noin yksi viikkotunti ja

le tai tämän edustamalle organisaatiolle jotain eri-

jäsenenä organisaatiossa, joka hyötyisi merkittä-

sen suunnittelu. Suurin ”työ” ohjaamisessa on musiikkien

västi päätöksen teosta.

valitseminen ja koreografioiden tekeminen, koska itse

Esteellisyyden ratkaisemisessa ei katsota sitä,

tunnin pitäminen on mukavaa ja rentouttavaa.

Saanamaria Karppinen Kuka: SYKETTÄ – Joensuun kor-

vaikuttaako läheinen suhde tai erityinen asema henkilön kykyyn päättää asiasta, vaan esteellisyys

Sykettä-ohjaajana parasta on se, että pääsee liikkumaan ja

keakoululiikunnan ohjaaja

määräytyy sen perusteella, että tällainen mahdol-

näkemään iloisia ja energisiä jumppaajia.

Mitä: Ohjannut suosittua SykeDan-

lisuus tarjoutuu. Esteellisyys määräytyy kuitenkin

ce-jumppaa vuodesta 2015 saakka

ainoastaan sukulaisuus- tai läheisyyssuhteen tai

Missä: Joensuussa

aseman perusteella, eikä sen nojalla voi vapautua tekemästä ikävää päätöstä, josta saattaisi tulla mieliharmia jollekin hyvälle kaverille. Mikko Aaltonen, ISYYn koulutus- ja sosiaalipoliittinen asiantuntija, Kuopion kampus

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs, 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3, 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH, Youtube: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: viestintäsuunnittelija Heljä Koistinen

Uljas 8 | 3.12.2018

21


LET’S BESSERWISSER!

Column | Home

- Itäinen Turhan Tietäjä

How Finland became my totally unexpected home

O

ne of the definitions of the word home given by Cambridge Dictionary is “someone’s place of origin, or the place where a person feels they belong”. I don’t disagree but I think I can add a bit more details. In my opinion, a home is somewhere you naturally feel happy to be in. It’s where you can be yourself and also you know that you’re safe and loved there. When I was 19 I chose Jyväskylä to be the place for my exchange. I knew very little about Finland back then and I picked it because of two reasons. First, it was in Europe, so I could travel easily and was legally allowed to drink. Second, I was sure I would face a true winter with snow. The first months were a bit shocking: I thought everyone hated me because they never socialized with me as I was used to people doing so in my home country, Brazil. Where was the greeting kiss on the cheek or the 5 minutes talk with a stranger that resulted in a party invitation? It took me some time to realize that Finns socialize in a different way. Such fact forced me to get out of my comfort zone and get to know how things worked here. I decided to put more effort into learning Finnish language, culture and history. I made several friends that are now part of my family and I noted something curious: in Finland I could be who I truly am.

” I couldn’t readapt to Brazilian culture anymore despite of my several attempts. In general I’ve always been more serious, blunt, “nerd” and

introspective if compared to other Brazilians. I also take some time to open up to people since relationships are a serious business for me. Such personality traits made my life more difficult in Brazil and because I was so different I’ve never felt that I actually belonged there. So, I was quite delighted to see that those features are acceptable here and what a surprise it was to realize that I adapted so much that when my exchange was over I didn’t want to leave at all! That feeling of belonging somewhere even though I wasn’t born nor raised there puzzled me and I couldn’t readapt to Brazilian culture anymore despite of my several attempts. I knew my home was Finland even though I didn’t understand why. Fortunately I got accepted in my current master’s degree program and Kuopio is an awesome place! It has the perfect combination of the peaceful atmosphere of a small town with the social events that only a university city can offer. Also, nature is everywhere, which means that swimming, hiking, picking up berries and mushrooms, activities that I appreciate, are easy to do. I must also add that people are friendly and patient with me when I try to speak Finnish. It’s quite funny to think that my original plan was to party and to see snow, and in the end I finally found a place to call home, in all possible definitions that this word has. I’m very grateful about it and I’m also lucky to have been always welcomed by everyone that has crossed my path. I wish that everyone could experience such thing someday and give it the appropriate importance.

1

Tee aivopieruja lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Hyvä juttu menee pilalle kun siihen otetaan mukaan tosiasiat, kuten Ylen t ______ hetykset, joita kutsutaan uutisiksi. (6) B) Katolisten pap _______ verin mukaan Simon Elon siemenelo alkoi hedelmöityshetkellä. (7)

2

Kuten tiedämme kirjailijanimi Mark Twain tarkoittaa Mississippin jokislangissa kahden sylen turvallista syvyyttä. Mikä oli Twainin alkuperäinen nimi?

1) Samuel Longefellow. X) Richard Bach. 2) Samuel Langhorne Clemens.

3

Pääministeri Sipilän mukaan vastaus kaikkeen on 72, jonka perusteella meitä kohdellaan kuin herkkusieniä – pidetään pimennossa ja syötetään paskaa. Mikä on vastaus elämään ja universumin totuuksiin Douglas Adamsin mukaan? 1) 22. X) 42. 2) 52.

4

Mistä maanosasta on tullut eniten YK:n pääsihteereitä? 1) Afrikasta. X) Aasiasta. 2) Euroopasta.

5

Luku 8 on kummitellut erään maan historiassa. 1618 protestanttien ryhtyessä kapinoimaan kaksi katolista lähettilästä heitettiin maan pääkaupungin linnan ikkunasta ulos. He selvisivät hengissä, koska alhaalla sattui olemaan lantakasa. Joskus paskasta on hyötyä! Tästä juontaa täysin turha sivistyssana defenestraatio. 1948 maan ulkoministeri murhattiin heittämällä hänet ikkunasta ulos. 1938 oli se todellinen kohtalon vuosi – ”sarjassa ulkopolitiikan häpeällisiä tekoja”. 1948 tapahtui vallankaappaus. Positiivistakin löytyy: 1998 maa voitti jääkiekon olympiakullan. Mikä maa? 1) Tšekkoslovakia/Tsekki. X) Romania. 2) Puola.

6

Kuka presidenteistämme syntyi 24. joulukuuta 1943?

7

Kuka valtionpäämies teloitettiin joulupäivänä 1989?

8

Mikä oli Englannin joulusinglelistan soitetuin kappale joulukuussa 1975 että joulukuussa 1991?

1) Sauli Niinistö. X) Martti Ahtisaari. 2) Tarja Halonen.

1) Anastasio Somoza. X) Nikolai Ceauşescu. 2) Augusto Pinochet.

1) Queenin Bohemian Rhapsody. X) John Lennonin Happy Xmas (War is Over). 2) Sladen Merry Christmas Everybody.

9

A) Kuka europarlamentaarikkomme on anagrammina ”ilmeinen näätäjatke”? B) Kuka ”jouluinen” muusikkomme on anagrammina ”sukset kaappiin”?

10

Aloita e-kirjaimella. A) Poistamalla eräästä Saksan osavaltiosta ensimmäisen kirjaimen aikaansaat Saksan kaupungin Nordheim-Westfalenin osavaltiossa. Myös saksan kielen verbi. B) Kovakumi. C) Kreikan mytologian onnela, jossa autuaat elävät kuolemattomina. D) Ranskan presidentin virkaasunto.

Nimi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Williane Bernardes A Medical Physics student in UEF who loves Finland but can’t stand salmiakki or go to sauna naked yet.

22

Uljas 8 | 3.12.2018

Oikeat vastaukset sivulla 24.


N A J I L E OPISK

Elämyksellistä joulua & tapahtumarikasta uuttavuotta toivottaa opiskelijoiden ystävät vararengasravintoloilta!

joulupukki suosittelee: TARJOUKSET: FISU 18 % 4 CL SALMARI 18 % 4 CL MINTTU TWIST 16 % 4 CL HANAOLUT 4,5 % 0,33 L HANASIIDERI 4,5 % 0,3 L HANALONKERO 5,5 % 0,3 L TALON VIINIPULLO 11–13,5 % 0,75 L

2€ 4€ 10 €

Kaikki tarjoukset ke, to ja su voimassa olevalla opiskelijakortilla pl. erikoisillat.

KESKIVIIKKOISIN BEER PONG -PELIT – HAASTA KAVERIT, JOS USKALLAT! TORSTAISIN VIIKONLOPUN STARTTIBILEET – VISAILTAMIA (ilmoitetaan erikseen) JA PARTY MUSAA SUNNUNTAISIN LAZY SUNDAY - LAUTAPELEJÄ JA HYVÄÄ SEURAA! VUORIKATU 19, KUOPIO KE–SU KLO 22–05 • KE, TO, SU K18 • PE K20 • LA K22

ke 5.12. Tuomas Kauhanen Live @passion Club la 8.12. Rättö & Lehtisalo Live @Henry’s Pub pe 14.12. Paleface Live @Henry’s Pub la 22.12. kodes birthday bash mista s, dj luoma, supertyyli, dj howl, dj maysell, chuck lazer @Passion Club

katso kaikki tapahtumat netistä tai facebookista!

a n n i o v a u s bar noun päivä 19-05! joka ikine KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.12.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.12.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p. 050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 8 | 3.12.2018

23


Ina Colliander enkelien tekijä

7.12.2018 – 27.1.2019 JOENSUUN TAIDEMUSEO ONNI Kirkkokatu 23, Joensuu www.joensuuntaidemuseo.fi Avoinna: ti, to-su 11–16, ke 11–20 Liput: 5/3 €

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

24

Uljas 8 | 3.12.2018

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Sivun 22 Besserwisserin oikeat vastaukset: t öllölä hetykset. pap pispala verin. 2X212X1. 9. A) Anneli Jäätteenmäki. B) Sipe santapukki. 10. A) Essen. B) Eboniitti. C) Elysion. D) Élysée-palatsi.

Profile for Uljas

Uljas 8/2018  

Uljas 8/2018  

Advertisement