__MAIN_TEXT__

Page 1

2018

7

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Abinumero

Keitto hommia Oulun ylioppilaskunnassa linjattiin automaatiojäsenyyttä vastaan. Seuraavatko muut perässä? >> 5 Sukupuoli ei ole yksiselitteinen asia käsitteenä eikä kokemuksena. Ratkaisu olisi olettaa vähemmän. >> 15


EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700 OVV Asuntopalvelut Kuopio Asemakatu 26, 7010 Kuopio 0170 363 5566, 044 363 5561 kuopio@ovv.com Hoidamme vuokrauksen vastuullisesti noudattaen Hyvää Vuokratapaa.

Vuokraa asuntosi turvallisesti OVV:n avulla! Nettisivuillamme ovv.com voit tehdä asuntohaun, jonka jälkeen saat asuntotarjouksia suoraan sähköpostiin. Ota rohkeasti yhteyttä - koulutettu henkilökuntamme on apunasi.

2

Uljas 7 | 1.11.2018

LUE LISÄÄ www.inova.fi OVV Asuntopalvelut Joensuu Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu 050 531 0758, 044 538 0759 joensuu@ovv.com


Uljas 7/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

6

10

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Tulevaisuudessa myös

9: Kansi. Kaikkien makuun tai erityisruoka-

ammattikorkeakouluopiskelijat saattavat kuulua ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin.

valioon sopivaa pöperöä ei ole mahdollista toteuttaa kampusravintoloissa.

5: Automaatiojäsenyys. Oulussa linjattiin yli-

10: Kaverikahvila. Kuopiossa on tartuttu

oppilaskunnan automaatiojäsenyyttä vastaan. ISYY seuraa keskustelua aiheesta.

yksinäisyyteen järjestämällä kahvilatoimintaa kampuksen kappelissa.

6: Hymy- ja valitusviikko. Tänä syksynä palau-

15-18. Muunsukupuolisuus. Uusi kirja kertoo

tetta tuli runsaasti. Savonlinnan kampussiirto keräsi myös risuja ja ruusuja.

millaista on elää yhteiskunnassa, jonka ajatellaan jakautuvan vain miehiin ja naisiin.

8: SYL-ehdokas. Sara Salonen ISYYn halli-

20-23: Politiikka. Eduskunta on Anna Kontulan

tuksesta haluaa vaikuttaa opiskelun tasaarvoisuuteen. Samalla hän rohkaisee nuoria päättäjäpuolelle.

tutkimuksen perusteella masentavan tavallinen työpaikka hyvässä ja pahassa.

Kulttuuri 13: Botania. Suomen puhdas luonto, neljä

vuodenaikaa ja hiljaisuus inspiroivat tapahtumapuutarhan omistajaa. 26–27: Rokumentti. Joensuussa käsitellään

jälleen rankkoja aiheita. Tänä vuonna elokuvien teemana ovat toivon eri puolet. 30. Column. If there is one thing that I am

”Välillä Kontulan kirjaa

lukiessa käy sääliksi kansanedustajia. Kuka idiootti tuonne vapaaehtoisesti haluaa? s. 23

good at, it is being in a long-distance relationship, writes Maria Zehentmeier. To take part in each other’s life asks for some creativity.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Podcast Uljas (Soundcloud)

Päätoimittaja Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Jussi Turunen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Risto Takala Avustajat: Mira Asikainen, Riina Kurki, Risto Takala, Outi Lankinen,

Päivi Häkkinen, Tiina Marila, Jyri Hoffrén, Williane Oliveira Bernardes Valentino, Christina Hess, Elisa Vega, Ari J. Tervashonka, Mona Savinainen, Anna-Reetta Suhonen, Noora Ketolainen, Pietari Akujärvi, Maria Zehentmeier, Caroline Clément de Colombières, Aderemi Fayoyiwa, Itäinen Turhan Tietäjä

Mikään ei pyyhi sitä pois

T

uoreessa Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen tutkimuksessa havaittiin, että reippaan liikunnan lisääminen vähentää tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien riskiä jo alakouluikäisillä lapsilla. Nuorempi tutkija Juuso Väistö muistuttaa, että lasten ja nuorten tulisi liikkua enemmän kuin mitä päivittäinen arkielämä vaatii (UEF, 10.10.2018). Jos liikunta ei satu olemaan itselle tärkeää, siitä on vaikea puhua ilman syyllistävää ilmapiiriä. Jos on kyse lapsista, niin jokainen kyllä tietää, miten toisten lapset pitäisi kasvattaa. Samalla on hankala kiistää, etteikö aktiivinen elämä olisi terveyden kannalta parempi vaihtoehto, kuin täydellinen paikalleen linnoittuminen. En erityisesti välitä siitä lähtökohdasta, että sanat yksin tekisivät todellisuuden. Ajatukset, teot ja maailma olivat kyllä olemassa jo ennen kuin joku keksi pukea ne tietyiksi sanoiksi. Mutta liikunnan tapauksessa tekisi mieli tehdä poikkeus. Liikunta käsitteenä on kuin renkaiden vaihto, kotiläksyt tai tukkeutunut lattiakaivo. Pinnalta päin arkinen asia, jolle pitäisi tehdä jotain. Mutta ei se mitään sitoutumista tai intohimoa herätä. Liikunta vaikuttaa olevan verrattavissa äänestämisen kaltaiseen kansalaisvelvollisuuteen siinä mielessä, että velvollisuuden tekemättä jättäjälle voi sitten ikään kuin luvan kanssa ilkkua, kun lopputulos ei miellytä. Mitäs jätit äänestämättä, sinun äänesi olisi voinut pitää Trumpin etäällä. Ihmisten motivoiminen on ylipäätään pirullista puuhaa. Miksi mieli muuttuisi ellei siihen ole itsestä lähtevää tarvetta tai suoranaista pakkoa? Terveyden- ja hyvinvoinnin ammattilaisia ei käy tässä asiassa kateeksi, sillä huonossa tilanteessa ei välttämättä tee mieli yrittää enempää. Hyvää tarkoittava neuvoskelu siitä, kuinka pitäisi vain yrittää lenkkeillä omaan tahtiin, ei mene maaliinsa, jos on saanut vaikka sydäninfarktin tai on masentunut. Liikunnan iloa voi kokea, jos kokee sitä muissakin asioissa. Tärkeää ei ole se juokseeko ja millä askelluksella, vaan juokseeko samalla karkuun omia ongelmiaan. Liikuntaan liitetään usein suorastaan maagisia odotuksia, aina ulkonäön kohenemisesta mielialan nousuun. Samalla unohtuu, että jos on kunnolla vaikeaa, lapsena tai aikuisena, on melko sama monestiko viikossa kyykkää. Entä mikä minua motivoi ’liikkumaan’? Valmentaja Al Ciampa, joka työskentelee Yhdysvaltain ilmavoimissa terveyden edistämisen parissa, on tiivistänyt asian mutkattomaan tyyliinsä: ”Harjoittelen, koska haluan kyetä pyyhkimään oman perseeni sinä päivänä kun kuolen.”

”Teko oli suorastaan

Toimittajalta | Mitä opin tänään

Vaikka tyytyväisyyteni kampusruokaan kasvissyöjänä on vaihdellut vuosien varrella laidasta laitaan, olen aina arvostanut sitä, että Kela tukee meille opiskelijoille edullisen aterian päivittäin. En kuitenkaan tiennyt, että tuen edellytyksenä on tiettyjen suositusten noudattaminen. Tutustuin Kelan korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositukseen, ja ilahduin, että siellä todellakin kannustetaan tarjoamaan kasvisruokia rinnakkaisvaihtoehtona muille ruoille. Koska olen viime aikoina potenut jonkinlaista ympäristöahdistusta, toivoisin, että täysin vegaaniseen ruokaan panostettaisiin entistä enemmän. Riina Kurki

Uljas 7 | 1.11.2018

3


Kolumni | Valmistuminen

Gallup Mitä mieltä olet kampusravintoloiden ruoasta?

Vastoinkäymisten asiantuntija

Williane Oliveira Bernardes Valentino, Christina Hess, Elisa Vega

irjoitin Joensuun ylioppilaslehteen 2005–2007 kolumnia opiskelustani. Opiskelu päättyi juhannuksena 2007. Siihenhän opiskelu oli tähdännyt – valmistumiseen? Valmistuin maisteriksi ja äidinkielenopettajaksi siihen ajatukseen, että suuret ikäluokat eläköityvät ja töitä tyrkytetään ovista ja ikkunoista. Ensimmäinen työpaikkani ammattikoulussa Kuopiossa kumosi kaikki käsitykseni ammattikoulusta. Tein 36 opetustunnin työviikkoa ja työsopimus katkaistiin joululomaksi. Sopimus katkaistiin myös kesäksi ja toivottiin, että jatkan syksyllä. Pakkasin tavarat iskän Audiin ja otin vastaan vakituisen työn Porvoossa. Olen samassa työpaikassa edelleen, mutta en samassa työssä. Se ammatti, johon valmistuin, on lakannut olemasta, ainakin siinä muodossa, mihin opiskelu minut valmisti. Koulu on rikki: samassa luokassa kolmasosa tarvitsisi erityistä tukea ja kolmasosa on aivan väärässä paikassa. Tarvitsisin samaan aikaan erityisopettajaa ja koulukuraattoria voidakseni saada edes sen yhden kolmasosan saavuttamaan oppimiselle asetutut tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen viimeisimmät leikkaukset ja OPS-uudistus kavensivat äidinkielen opetuksen 104 tunnista 56 tuntiin. Tavoitteet toki säilyivät samana. Haloo! Koska palkka puolittui tuntimäärän mukana, aloitin kilpailevassa oppilaitoksessa sivutoimisen työn. Vastoinkäymisenä huomasin, että yksityisen alan työehtosopimus sivutoimiselle on epäreilu.

Kuopio

K

Daria Volkova

Mona Savinainen Kirjoittaja ei ole kiva eikä mukava, ja käyttää kohtuuttomasti sanoja toisaalta ja ihana.

4

Uljas 7 | 1.11.2018

- Yleisesti pidän siitä. Ruokalassa on tarjolla paljon terveellisiä vaihtoehtoja, mutta mielestäni lihan osuus ruoassa voisi olla suurempi, jotta siitä tulisi paremmin täyteen. Kuitenkin ymmärrän sen, koska liha on todella kallista Suomessa.

- Ruoka on mielestäni hyvää, koska se on edullista ja maukasta. Pidän myös siitä, että leipä kuuluu osaksi ateriaa.

Laura Pulkka Ympäristötiede, 7. vsk.

Galina Prasolova Venäjän kieli ja kulttuuri, 3. vsk.

- Pidän siitä, että vegaanisia vaihtoehtoja on enemmän tarjolla. Näin ei ollut kuusi vuotta sitten. Kuitenkin ruoan laatutaso putosi vähän hintojen laskun seurauksena. Luulen, että ihmiset olisivat valmiita maksamaan hieman enemmän paremmasta ruoasta.

perusopinnot, työskennellyt luottamusmiehenä ja päässyt alueellisen ammattiyhdistyksen hallitukseen. Silti, teen tällä hetkellä kolmea työtä tienatakseni sen, mitä minun kuuluisi saada yhdestä työstä. Olen 36 ja minun pitäisi tehdä seuraavat 36 vuotta töitä päästäkseni eläkkeelle!

Suomen Kuvalehden numerossa 22/2018 julkaistun tutkimuksen mukaan ammatillinen opettaja oli 9. arvostetuin ammatti, aineenopettaja 12. ja luokanopettaja 31. arvostetuin. Arvostus ei näy palkkauksessa, vaikka vuosityöaika nostikin nimenomaan maisterien palkkoja. Valitettavasti kuulen myös, että jokainen koulussa käynyt osaa siellä myös opettaa: hakemaani luokanopettajan paikkaan valittiin maatalon emäntä ja erityisopettajaksi sähköasentaja. Niin, olen ollut hakemiini tehtäviin liian koulutettu, väärin koulutettu ja näihin tehtäviin liian pätevä eli kallis. Toisaalta. Opiskelu ja sen jälkeinen aika on ollut muutakin kuin tenttejä ja töitä: Yliopisto toi elämääni ystäviä ja rakkautta. Filosofian fuksin kanssa menin naimisiin ja saimme kaksi ihanaa lasta, ostimme rivitaloasunnon, saimme molemmat töitä alle vuosi valmistumisesta ja tänä vuonna ostimme Audin. Onnellisuuspolku on vienyt minua eteenpäin. Tällä hetkellä haaveilen opintovapaasta, mutta ehdot ovat tiukat: aikuisopintotukea voi saada 16 kuukauden ajalle. Siinä ajassa voin saada ammattikoulututkinnon, joka toisaalta toisi todennäköisesti paremman palkan ja paremman työtilanteen kuin nykyinen työni. Toisaalta, ehkä odotan vielä sitä, että töitä tyrkytetään ovista ja ikkunoista.

Paavo Forsberg Sosiaalipolitiikka, 7. vsk.

Kansanterveys, 4. vsk.

Yhdentoista vuoden aikana olen tehnyt opetushallinnon

”Olen ollut hakemiini tehtäviin liian koulutettu, väärin koulutettu ja näihin tehtäviin liian pätevä eli kallis.

Joensuu

- Pidän monista ruoista, erityisesti kasvisruoasta, koska olen päättänyt syödä vähemmän lihaa. Perunan tilalla voisi olla useammin tarjolla muuta kuin riisiä, esimerkiksi bulguria tai tattaria.

Terveys

YTHS-laajennus vahvistaa Kelan roolia opiskelijaterveydenhuollossa Laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (YTHS-laki) turvaisi toteutuessaan YTHS:n toiminnan ja laajentaisi säätiön palvelut myös ammattikorkeakouluopiskelijoille. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle syyskuussa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää todennäköisenä, että lakiesitys menee eduskunnassa läpi. ”SYL on tehnyt pitkään vaikuttamistyötä YTHS:n säilyttämisen ja AMK-laajennuksen eteen. Vuonna 2017 lain valmisteluun perustettiin työryhmä, jossa SYL oli mukana”, kertoo SYL:n hallituksen puheenjohtaja Miika Tiainen. Uudistuksen seurauksena opiskeluterveydenhuollon palvelut laajenevat kaikille paikkakunnille, joissa sijaitsee korkeakoulun kampus. Toimipisteiden perustamisen lisäksi ratkaisumalleina voivat toimia esimerkiksi ostopalvelut. ”Vuoden 2021 alussa kaikki tarvittavat uudistukset tulee olla tehtynä, jotta AMK-opiskelijat voivat astua sisään YTHS:n palveluihin. YTHS on aloittanut valmistautumista muun muassa strategian ja organisaation uudistamisella. Vuosina 2019 ja 2020 on tarkoitus lisätä muun muassa toimipisteitä”, Tiainen kertoo laajennuksen etenemisestä. Toteutuessaan laki poistaisi YTHS:n tervey-

denhoitomaksun ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydestä. Lain voimaantulon myötä Kela tulisi jatkossa keräämään YTHS-maksun laskuttamalla palvelun kerran vuodessa suoraan opiskelijoilta. Muutoksia tulee myös käyntimaksuihin. ”Nykyisin YTHS-käynnin jälkeen maksettavat käyntimaksut poistuvat. Käyntimaksut tulevat sisältymään terveydenhoitomaksun yhteyteen, joka puolestaan tulee olemaan noin 77 euroa.” Ylioppilaskunnat tulevat muutoksista huolimatta olemaan jatkossakin mukana YTHS:n toiminnan kehittämisessä ja hallinnossa. Nykyään YTHS-maksu on noin puolet ylioppilaskunnan jäsenmaksusta, joten muutos koskettaa myös alueellisia ylioppilaskuntia. ”Ylioppilaskunnan jäsenmaksut tulevat pienenemään ainakin YTHS-maksujen verran, kun maksu siirtyy Kelan kerättäväksi”, kertoo ItäSuomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö muutoksen vaikutuksista. Eduskunta äänestää lain hyväksymisestä marras-joulukuun aikana. Outi Lankinen


Uutiset

Oulussa linjattiin automaatiojäsenyyttä vastaan

Muissa ylioppilaskunnissa ei ole vielä noussut laajaa keskustelua automaatiojäsenyydestä luopumisesta. SYL:n puheenjohtaja Miika Tiainen muistuttaa, että jäsenyydestä säädetään yliopistolaissa. - Jussi Turunen, teksti & Tiina Marila, kuvitus

O

ulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) päivitettyyn linjapaperiin lisätty kirjaus automaatiojäsenyydestä luopumisesta ei ole toistaiseksi aiheuttanut vastaavia aikeita muissa ylioppilaskunnissa. Yliopiston perustutkinto-opiskelijan tulee lain mukaan kuulua ylioppilaskuntaan, eikä ylioppilaskunta voi yksin päättää vapaaehtoisesta jäsenyydestä ilman lakimuutosta. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) hallituksen puheenjohtajan Juuso Sikiön mukaan automaatiojäsenyyskeskustelua on seurattu tarkasti ISYYn hallituksessa ja koko ylioppilasliikkeessä. ”ISYYn linjapankissa tai strategiassa ei puhuta mitään automaatiojäsenyydestä,

ei puolesta eikä vastaan. Hallitus tukee automaatiojäsenyyttä, mutta siitäkin on käyty vain epävirallisia keskusteluja eli virallista kannanottoa tai linjaamista ei ole tehty. Pidän siis virallisena kantana tai linjana sellaista, joka olisi hyväksytty edustajiston tai hallituksen kokouksessa”, Sikiö kertoo. Vielä muissa ylioppilaskunnissa ei ole noussut esille tarvetta vastaavaan linjaamiseen kuin mitä Oulussa on nähty. ”Kyllä tämä päätös on herättänyt kohtuullisesti mielenkiintoa myös muissa ylioppilaskunnissa. Suomen ylioppilaskuntien liitolla ei ole varsinaista kantaa tähän, mutta jäsenistön tahto on tulkintani mukaan ollut toistaiseksi aika vahvasti automaatiojäsenyyden puolella. Oulu on siinä mielessä poikkeus”, toteaa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)

puheenjohtaja Miika Tiainen. ”Kyseessä on heidän enemmistönsä tahto. Tietysti laki on se mikä se on heidänkin osaltaan, eivätkä he sitä pysty muuttamaan yksipuolisella ilmoituksella.” OYY:n hallituksen puheenjohtaja Kalle

Parviainen taustoittaa, että Oulun yliopiston ylioppilaskunnan linjapaperi olisi pitänyt päivittää jo viime huhtikuussa, jolloin se päätettiin jättää pöydälle. ”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että suurin osa edustajiston jäsenistä näytti päättäneen kantansa jo aiemmin keväällä. Itse kokouksessa kuultiin hyviä argumentteja ja tuli käsitys, että siihen oltiin valmistauduttu. Vähän jäi silti sellainen kuva, että tässä pelattiin jonkinlaista poliittista teatteria parin tunnin

ajan”, Parviainen sanoo. ”Ehkä tässä on kyse mielipiteestä, joidenkin henkilöiden mielestä pitäisi olla vapaus tehdä mitä haluaa, ja kuulua tai olla kuulumatta johonkin. On tosi vaikea vetää mitään yleistystä siitä, mitä niin sanottu riviopiskelija ajattelee automaatiojäsenyydestä.” Onko OYY:n toimiston sisällä jo puhuttu siitä, mitä linjapaperissa mainittu ”taloudellinen varautuminen” voisi tarkoittaa käytännössä? ”Ei tätä juuri ole ehditty miettimään. Jos jäsenmäärä pienenee, niin tuotot pienenevät, jolloin mahdollisesti joudutaan irtisanomaan henkilöitä. Meidän täytyy miettiä, millä aikavälillä ryhdytään harrastamaan vaikka aggressiivisempaa sijoittamista, jonka avulla pystyttäisiin rahoittamaan toimintaa.” Uljas 7 | 1.11.2018

5


Kampuksille kaivataan lisää pistorasiapaikkoja

”Kuopion kampukselle toivotaan lisää itseopiskelutiloja ja viihtyisiä hengailutiloja”, kertoo Canthia-rakennuksen Opparissa työskentelevä Ronja Mäkinen ISYYn hallituksesta.

Hymy- ja valitusviikko sai jälleen opiskelijat liikkeelle. Palautetta ylioppilaskunnalle tuli 27 sivun verran. - Jyri Hoffrén, teksti & Iisa Manninen, kuva

J

o kuudetta vuotta Kuopion ja Joensuun kampuksilla järjestettävä Hymy- ja valitusviikko on jälleen kerran onnistunut keräämään huiman määrän palautetta opiskelijoilta. ”Palautetta on saapunut jälleen kerran hyvin paljon, peräti 27 sivua puhtaaksi kirjoitettuna. Palautetta keräsimme viikon aikana kampuksilla ständien avulla, että myös sähköisesti ISYYn sivujen kautta”, toteaa ISYYn sosiaalipolitiinen ja kehitysyhteistyövastaava Ronja Mäkinen. Aiheista ylitse muiden nousivat muun muassa yleis-

ten tilojen siisteys ja kunto, sekä yliopiston sisäinen viestintä ja monikanavaisuus, jotka vaivaavat monia opiskelijoita. Savonlinnan kampussiirrosta keskustelemisesta ei

6

Uljas 7 | 1.11.2018

Palautteita myöskään päästy välttämään ja aihe keräsikin runsaasti viestejä sekä puolesta että vastaan. Moni opiskelijoista kokee, että vaihto on ollut hyväksi johtuen poikkitieteellisestä yhteistyöstä sekä remontoiduista tiloista, mutta silti osa kokee yhteisöllisyyden kadonneen ja ruokaloiden ruuhkautuneen. ”Jokavuotisia kestoaiheita tuli myös hyvin esille tänä vuonna. Muun muassa ruokaloiden jonotustilanne koetaan hankalaksi ruuhka-aikoina. Sen lisäksi kasvisruokaa toivotaan maukkaammaksi ja vegaanivalikoimaa suuremmaksi. Toinen asia, mikä aina kerää pääsääntöisesti positiivista palautetta, on YTHS onnistuneista palveluistaan. Ajanvaraussysteemi sen sijaan kerää kritiikkiä”, Mäkinen kommentoi. Hymy- ja valitusviikko järjestetään seuraavan kerran kevätlukukaudella.

Yleisten tilojen siisteys huonoa Canthian kampuksella ja Carelian vessoissa. Lisää pistorasiapaikkoja! Yammer ja yliopiston viestintä epäselkeää. Sykettä palveluiden hinta hyvä opiskelijoille. Vuoroja saisi kuitenkin olla enemmän. Voisiko kasvisruokaa saada maukkaammaksi ja vegaanivalikoimaa suuremmaksi? Tuutorit selkeästi plussaa! Lisää itseopiskelutiloja kampuksille.


Vinkkejä gradun tekoon

”Onko gradu kaiken sen **** arvoista?” Gradussa ei ole kyse pelkästään siitä pinosta tekstiä, arvosanasta paperilla tai tutkintovaatimuksien täyttymisestä. Tutkielman tarkoituksena on harjaannuttaa tekijää pitkälliseen menetelmälliseen analyysiin, sekä kirjalliseen työskentelyyn monien kuukausien ajan. Eli kyse on tiettyjen lähes elinikäisten taitojen opettelusta uniikissa oppimisympäristössä koko siihenastiseen elämään verrattuna. Se mikä arvo tällä kaikella on, riippuu ihmisestä itsestään ja mitä aikoo tai tulee tekemään. Lopulta aika kultaa muistot ja voi sitä ihmistä, joka ei työhönsä panostanut. ”Miksi gradun tekemisessä kestää niin kauan?”

”Vinkkejä graduohjaajien suhteen?” Graduohjaajat kannattaa valita aiheen perusteella. Olisi suotavaa että ohjaajalla on aiheesta tietoa tai aiheeseen liittyviä intressejä. Riippuen aiheista aina tällaista henkilöä ei yliopistosta löydy. Seuraavaksi voi katsoa onko yliopistolla ketään samoihin aihepiireihin tai viereiseen aiheeseen perehtynyttä henkilöä. Koska kyse on tutkielmasta myös samaa metodologiaa käyttänyt henkilö voi ohjaajana olla erittäin toimiva ratkaisu, vaikka hän ei olisi juuri samoja aineistoja käsitellytkään. Kaikissa tapauksissa joutuu kuitenkin säilyttämään suhteellisuudentajun, sillä aiheita on liki loputon määrä ja henkilökuntaa rajallinen määrä. On myös tärkeää että ohjaajalla on motivaatiota ohjaukselle ja avara mieli uusille tulkinnoille ja toimintatavoille. Gradussa kun voidaan parhaimmillaan pyrkiä uuden tiedon löytämiseen.

Katsomusaineenopettajakoulutuksen kehittämiseen 300 000 euroa yhteiskunnan muuttuneita tarpeita, joihin opettajakoulutuksen pitäisi vastata? ”Ainakin moniuskontoisuus ja katsomuksettomuus sekä digitalisaation tuleminen”, Arto Kallioniemi sanoo. ”Sisällöllisesti uskonnonopettajankoulutus on ollut varsin staattista. Meidän täytyy antaa valmiudet aivan uudentyyppiseen ajatteluun. Pitäisi pohtia enemmän sitä, mitä yhteistä on eri uskonnonopetuksen muodoilla.” Kallioniemen mukaan esimerkiksi Helsingissä on jo nyt peruskouluissa enemmän muslimi- kuin ortodoksilapsia. ”Pääkaupunkiseudun katsomuksellinen kenttä on pirstaloitunut ja muuttuu koko ajan. Keskustelussa on koko ajan sekin, että onko järkevää opettaa koulussa eri katsomusaineita, vai hakea jonkinlaista integroitua katsomusopetusta. Antaako eriytynyt opetus mahdollisuuden yhteisen yhteiskunnallisen eetoksen rakentamiseen?” Kallioniemi kysyy.

Jussi Turunen

Kaverikoiria kampuksilla

JOENSUU. Hyvinvointiviikko toi 4. lokakuuta koirat lievittämään opiskelijoiden stressiä Carelialle Joensuun kampukselle. Edeltävänä vuonna suosituksi noussut tapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa. Opiskelijoita ja henkilökuntaa kävi tasaiseen tahtiin tervehtimässä karvaisia kavereita. Osa paikallaolijoista tuli yliopistolle varta vasten silittämään koiria. Suosituiksi keskustelunaiheiksi nousivat muun muassa lemmikkieläinten läsnäolo kouluissa sekä opiskelijan mahdollisuudet pitää lemmikkieläintä. Tapahtuma järjestettiin samana päivänä myös Kuopiossa.

Sharing exchange experiences Caroline Clément de Colombières, teksti & kuva

O

petus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt osana hallituksen kärkihanketta Itä-Suomen yliopiston johtamalle hankkeelle ”21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutus” 300 000 euron rahoituksen, tiedottaa Itä-Suomen yliopisto. Kolmivuotisen hankkeen yhteistyökumppani on Helsingin yliopisto, jossa hankkeesta vastaa professori Arto Kallioniemi. Myös uskontolukutaito on tärkeää muuttuvassa maailmassa, ei pelkästään median ja teknologian tuntemus. Hankkeessa tutkitaan katsomusaineenopettajakoulutusta. Tutkimustulosten perusteella kehitetään opettajankoulutusta vastaamaan yhteiskunnassa muuttuneita tarpeita. ”Katsomusaineenopettajan pätevyyttä on tärkeä tutkia, koska sen kautta voidaan kehittää koulutuksen sisältöjä vastaamaan nykyisiä ja tulevia tarpeita”, kertoo hankkeen johtaja, uskonnonpedagogiikan professori Martin Ubani. Esimerkiksi uskonnonopettajaopiskelijoilta kerätään koulutuksen eri vaiheissa kyselylomakkeilla ja haastatteluilla tietoa. Mitkä ovat

JOENSUU. Liikuntailtapäivää vietettiin molemmilla kampuksilla keskiviikkona 3. lokakuuta. Tietojenkäsittelytiedettä opiskeleva Rene Ruotsalainen päätyi valitsemaan päivän liikuntatarjonnasta kiipeilemisen. ”Mukavaa, että tällaisia päiviä järjestetään. Pidän myös siitä, että päivän tarjonta on monipuolinen”, kiitteli Ruotsalainen Kiipeilykeskus Otteella. Liikuntailtapäivän aikana opiskelijoiden on mahdollista kokeilla liikuntalajeja, joita ei normaalisti löydy Sykettä-korkeakoululiikunnan tarjonnasta. Päivää vietetään kaksi kertaa lukuvuoden aikana.

Outi Lankinen, teksti & kuva

Edellisessä vastauksessa puhuttiin monista kuukausista, kuitenkin gradussa voi mennä vuosi tai kaksi helposti, joskus ihmisillä on kestänyt vähän kauemmin. Jos unohdetaan elämäntilanteet, yksityiset asiat ja motivaatiovajeet, gradun tekemisessä on monia puolia, joita joutuu opettelemaan monesti ensimmäistä kertaa. Pitkän linjan kirjoitusrutiini, samassa tekstilajissa, samassa kerronnassa ja tulkinnan analyysissä pysyminen on kymmeniä tai sata sivua kirjoittavalle ensikertalaiselle haastavaa.

Siihen päälle tutkimuksen logiikka, miten analyysiä tehdään ja miten synteesejä muodostetaan. Metodologinen pähkäily, aineiston ongelmallisuus ja valittujen tutkimuskysymyksien täsmentäminen voi olla jo kolmitahoisesti vaikeaa ja joskus joutuu aloittamaan alusta. Myös katkeileva keskittyminen ei aina edistä työn tekemistä, oli syy sitten somessa, kissassa tai rakkaudessa.

Kiipeilyä liikuntailtapäivänä Iisa Manninen, teksti & Risto Takala, kuva

Palstassa vastataan tutkielmien tekemisen eri ongelmiin. Käsittelemme lukijoiden lähettämiä kysymyksiä kandiin ja graduun liittyen. Käytä tilaisuus hyväksi ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com. Kysymyksen voi lähettää omalla nimellä tai nimimerkillä.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

JOENSUU. On the 10th of October, was held the International Day at Carelia Hall. International clubs and previous exchange students were there to meet other students and share with them their international experiences. To those thinking to go study abroad, Henna Paananen, previous exchange student for one semester in Iceland in 2016, recommends: “Just go! It is an amazing experience that will benefit you personally and will allow you to meet new people and better understand the world.” Uljas 7 | 1.11.2018

7


Sukupolvieroja tasoittamassa Tänä vuonna kaksi ISYYn hallituslaista kilpailivat Suomen ylioppilaskuntien liiton ehdokkuudesta. SYL valitsee uudet jäsenet hallitukseensa marraskuussa. - Outi Lankinen, teksti & Risto Takala, kuva

I

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) on asettanut Sara Salosen ehdokkaaksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) marraskuussa äänestettävään uuteen hallituskokoonpanoon. Edellisen kerran ISYY:sta pääsi edunvalvoja SYL:n hallitukseen vuonna 2015, kun Paula Martikainen tuli valituksi tehtävään. Ei ole yhdentekevää, ketkä SYL:ssa opiskelijoiden etuja ajavat. SYL on pitkän historiansa aikana ollut ajamassa opiskelijoiden kannalta merkittäviä päätöksiä. Järjestö on voimakkaasti ajanut muun muassa opiskelijoiden saamista yleisen asumistuen piiriin, mikä toteutuikin 2017. Tällä hetkellä se ajaa YTHS:n laajentamista koskemaan myös ammattikorkeakouluja. Tänä vuonna ehdokkuudesta kilpailivat kaksi

Sara Saloselle on kertynyt kokemusta edunvalvontatyöstä ISYYn hallituk-

sesta, jossa Salonen toimii tänä vuonna koulutuspoliittisena vastaavana.

8

Uljas 7 | 1.11.2018

hallituksen jäsentä, Sara Salosen lisäksi Tommi Manninen. Lopullinen ehdokas päätettiin edustajiston järjestämässä ehdokaspaneelissa. ”Viime vuosina ISYY:ssa ei ole ollut kahta ehdokasta SYL:n liittohallitukseen. Isoilla ylioppilaskunnilla on ajoittain kaksi ehdokasta”, kertoo ISYYn hallituksen puheenjohtaja Juuso Sikiö. Salosen mukaan kilpailu hallituskollegaa vastaan oli jännittävä, mutta tapahtui hyvässä hengessä. Salonen on ensimmäistä kertaa ehdolla SYL:n hallitukseen. Kokemusta edunvalvontatyöstä on kertynyt vuoden ajalta. ISYYn hallituksessa Salonen on toiminut koulutuspoliittisena vastaavana, jolloin hän on päässyt esimerkiksi vaikuttamaan oppimisympäristöihin. Kimmoke lähteä edunvalvontaan syntyi halusta

vaikuttaa opiskelun tasa-arvoisuuteen. ”Se, että sosioekonomisesta asemasta ja taustasta huolimatta olisi tasa-arvoinen pohja lähteä opiskelemaan. Ja että opiskelijoilla olisi mahdollisuus tulla yliopiston kautta samalla tavalla kohdelluiksi ja saada yhtä laadukasta ja hyvää koulutusta”, Salonen kertoo vaikuttimistaan. SYL:n Nuorten aika -vaaliohjelma vuoden 2019 eduskuntavaaleihin kutsuu tulevia vaaleja sukupolvivaaliksi. Vaaliohjelma on Suomen ylioppilaskuntien liiton ja ylioppilaskuntien yhteinen. Tavoitteena on kohdentaa tulevien päättäjien huomio poliittisten päätösten vaikutuksiin tulevia sukupolvia ja nuoria kohtaan. Salosen mukaan sukupolvien väliset erot ovat

olemassa ja kasvavat. Hän pitää tärkeänä pyrkiä sukupolvien välisten erojen tasoittumiseen parantamalla koulutuksen houkuttelevuutta ja rohkaisemalla nuoria mukaan päättäjäpuolelle. Salonen pitää tärkeänä myös panostusta koulutuksen rahoitukseen. ”Meidän pitää saada vankka ja tasapainoinen rahoitus korkeakouluille, jotta pystyttäisiin takaamaan koulutuksen laatu ja opiskelijoiden hyvinvointi. Opintojen aikana tuettu rahoitus on tärkeä, että opiskelijan olisi mahdollista keskittyä opintoihinsa.” Salosen kiinnostus valtakunnalliseen edunvalvontaan syntyi halusta tuoda Itä-Suomen ja ISYYn ääntä esille. SYL:n edunvalvojat ovatkin usein omaan paikallistason ylioppilaskuntaansa yhteydessä. SYL:n liittohallituksen jäsenet vuodelle 2019 valitaan 16–17.11.2018.


Column | Smart phones

Are you nomophobic?

L

Kun pyytää, voi saada Erilaisten erityisruokavalioiden ja ruokailutottumusten välillä luoviminen tarjoaa haastetta kampusravintoloille 15 500 tutkinto-opiskelijan yliopistossa. - Riina Kurki, teksti & Risto Takala, kuva

K

ampusravintoloiden lounasruoat ovat herättäneet keskustelua Itä-Suomen yliopiston yksityisessä sosiaalisessa verkostossa Yammerissa. Yliopiston henkilökunta on esittänyt toiveensa perinteisimmille ruokalajeille ja gluteenittoman, vegaanisen ja FODMAP-ruokavalion huomioista kaivataan lisää. FODMAP-ruokavalio on yksi keino ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa, ja siinä karsitaan tiettyjen lyhytketjuisten hiilihydraattiyhdisteiden määrää. YTHS:n mukaan on arvioitu, että jopa 20–40 prosentilla väestöstä olisi oireyhtymän oireita. Monille vatsaoireita saattaa aiheuttaa esimerkiksi palkokasvit, kaalit ja sipulit. Yammerissa on kommentoitu myös näiden ainesosien runsasta määrää kampusravintoloiden ruokalistoilla. Fazer Food Servicen asiakkuuspäällikkö Hannele Pirhonen toivoo, että erityisruokavalioista oltaisiin enemmän yhteydessä suoraan kampusravintoloihin ja ravintolapäälliköille. Tällöin voidaan valmistaa erikseen juuri erityisruokavalioon sopiva annos valmiiksi niille päiville, kun henkilö ilmoittaa olevansa ruokailemassa, jos ruokalistalta ei löydy sopivia vaihtoehtoja. ”Ruokalistat suunnitellaan niin, että ne sopisivat mahdollisen monen ruokailijan ruokavalioon. Jokaisen yksittäisen ruokailijan makuun tai erityisruokavalioon sopivaa ruokalistaa ei ole mahdollista toteuttaa hinnan ja Kelan suositusten antamissa puitteissa, mutta pyrimme aina löytämään mahdollisimman hyvän kompromissin”, Pirhonen sanoo. Pirhonen kertoo, että ruokalistojen kierto on kahdeksan viikkoa ja niitä suunnitellaan tuotekehitysosastolla ravitsemusasiantuntijoiden avustuk-

sella. Suunnittelussa on otettava huomioon hinnan lisäksi Kelan korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositukset, joissa ruoan ravintosisällöt on määritelty tarkasti Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti. ”Meillä on tuotekehitysosaston suunnittelema niin sanottu ruokalistarunko, josta valitaan sellaisia ruokia, jotka ovat suosittuja, mutta katsotaan myös päiväkohtaisesti, että tähtimerkittyjen ruokien osuus toteutuu. Jotta opiskelijat saavat Kela-tuetun ateriansa, meidän on noudatettava annettuja suosituksia.” Kampusravintoloiden lounasruokalistalla tähdellä

(*) -merkityt ruokalajit ovat Voi hyvin -ruokia. Niissä rasvan, proteiinin, hiilihydraattien sekä suolan kokonaismäärä on suositusten mukainen ja rasvan laatu on ravitsemussuositusten mukainen. ”Suositusten mukaisesti tähtimerkittyjä ruokia täytyy olla tietty määrä per päivä, nykyään pitää myös suosia enemmän kasviproteiinia. Tuotekehityksessä tehdään koko ajan uusia reseptejä, että saisimme uusia tähtimerkittyjä ruokia”, Pirhonen kertoo. Parhaimpia palautekanavia ovat Pirhosen mukaan kampusravintoloiden nettisivuilta löytyvä palautelomake ja kampusravintoloiden yhteydestä löytyvä kirja palautteille. Palautetta voi antaa myös suoraan ravintolahenkilökunnalle, mutta Yammerista ravintolahenkilökunta ei pääse lukemaan palautetta. ”Kyllä asiakkaat muistavat antaa myös positiivista palautetta. Erityisesti mukavaa ja ammattitaitoista ravintolahenkilökuntaa kehutaan.”

ast week, I planned to meet with a friend at Carelia by 16:00. When the time came, my friend was not at the meeting point. I waited for a while hoping that he would show up but he didn’t, so I set out to Futura to check if he was there. I made this trip twice before I gave up and went home. I know what you are probably thinking, why not call or text him? That’s the best solution for people not living in the stone age, right? Unfortunately, my phone’s battery was dead and I didn’t have a charger with me. I later found out that he sent a text about running late which I didn’t get for obvious reasons, the text would have saved me the physical and emotional stress. In the past decade, smart phones are arguably one of the very best things to happen to humanity. Smart phones are a combination of telephone and computer but with finesse. One can practically do the same thing on the smart phone as could on the computer, screen size being the major limiting factor. Smart phones have successfully rendered items like alarm clock, calendar, daily planner obsolete. I for one use a planner on my phone that alerts me a few minutes before the start of the next event, which is more than I can say for the hardcopy version. Smart phones have not only made life a lot easier and better, they have kept the world connected, given us access to virtually all information while keeping us entertained at the same time.

”The disadvantages of smart phones are as compelling as the advantages. Vast advantages of smart phones makes me wonder what the disadvantages entail. As you might have rightly guessed, the disadvantages of smart phones are as compelling as the advantages. These disadvantages stem from wrong usage and addiction, addiction being the main factor. Smart phone addiction has social and psychological repercussion. It’s common to see most people at a social event busy with their smart phones than actually socializing. Many people have more virtual friends than actual friends due to the amount of time they spend on their phones leaving them little time for human interaction. Many lives have been lost to accidents caused by a driver on the phone while driving, friends have drifted and families have grown apart. Smart phone addiction is so real that it has been likened

to substance dependence. According to previous studies, most people addicted to their phones experience anxiety when their phones are not within arm’s reach. This anxiety is referred to as nomophobia (no mobile phone phobia). Such people also experience phantom cell phone vibration, meaning they assume their phones are vibrating when they are not. Post-traumatic stress disorder, social anxiety and attention deficit are said to be the popular underlying causes of smart phone addiction. Smart phone addiction should be given due attention. Last month, a group of children in Hamburg, Germany staged a protest on the excessive use of smart phones by their parents, putting them at the receiving end. Thankfully, screen time can be tracked with several applications; these applications coupled with selfdiscipline can help reduce smart phone addiction.

Aderemi Fayoyiwa The writer is from Nigeria and currently a PhD student of chemistry at UEF.

Uljas 7 | 1.11.2018

9


YTHS:n terveydenhoitaja Jonna Kekäläinen toivotti paikallaolijat tervetulleeksi kaverikahvilan avajaisissa. Vierellä Itä-Suomen yliopiston opintopsykologi Katri Ruth.

Kampuskahvila pureutuu yksinäisyyteen Opiskelija saattaa eristäytyä kotiin kuukausiksi, jos luennoilla ei ole läsnäolopakkoa. Kuopion YTHS:n terveystyöryhmä järjestää kampuksella kaverikahvilatoimintaa, jonka tavoitteena on ehkäistä opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä. - Iisa Manninen, teksti & kuva

K

uopion Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n terveydenhoitaja Jonna Kekäläinen kertoo, että yksinäisyyden ääripäitä näkyy hänen vastaanotoillaan enemmän, kuin kymmenen vuotta sitten. ”Kohtaan opiskelijoita, joilla ei ole juuri minkäänlaista sosiaalista verkostoa. He saattavat jättäytyä kotiin kuukausiksi, jos luennoilla ei ole läsnäolopakkoa ja opinnot voi tehdä verkossa. Tällöin kukaan ei välttämättä hoksaa, että joku puuttuu porukasta”, kertoo YTHS:n terveydenhoitajana vuodesta 2006 työskennellyt Kekäläinen. Yliopisto-opiskelijoiden kokeman yksinäisyyden kitkemiseksi Kuopion kampuksella käynnistyi lokakuun alussa kaverikahvilatoiminta, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijoille kohtaamispaikka digitaalisen opiskelun vastapainoksi. Kahvilakertoja järjestetään Studentia-rakennuksen kappelissa syyslukukauden ajan joka tiistai-iltapäivä. Kuopion kampuspastorin Raimo Hakkaraisen sanoin monet opiskelijat käyvät ainejärjestöjen ja ItäSuomen yliopiston ylioppilaskunnan omissa tapahtumissa, mutta eivät kaikki.

10

Uljas 7 | 1.11.2018

”Heitä on vaikea houkutella mukaan porukkaan. En tiedä mitä pitäisi tehdä, että saisimme ulkopuolelle jääviä opiskelijoita mukaan tapahtumiin. Kampuksella liikkuu satoja ihmisiä, joille tekisi hyvää oman kasvun ja hyvinvoinnin kannalta tulla tapaamaan muita”, sanoo Hakkarainen, joka vastaa syyslukukauden kahvilakertojen käytännön toteutuksesta. YTHS:n terveydenhoitaja Jonna Kekäläinen on huomannut työnsä kautta, että yksinäisyydestä ei usein puhuta muille: ”Yleensä yksinäiset opiskelijat eivät puhu tuntemuksistaan kenellekään. Tällöin yksinäisyys tulee ilmi vasta terveydenhoitajan vastaanotoilla, jolloin käymme keskustelua jaksamisen kanssa.” Syksyn aikana kaverikahvilassa järjestetään hengailuil-

toja lautapelien merkeissä, sekä niiden lisäksi teemailtoja, joissa käsitellään opiskeluhyvinvointiin liittyviä aiheita eri hyvinvointitoimijoiden johdolla. Marraskuussa teemaillan aiheena on esimerkiksi aivoterveys, jota alustaa Kuopion Sykettä-korkeakoululiikunnan ravitsemusasiantuntija Henna Kuru. ”Teemailtojen ei ole tarkoitus olla luentoja tai

yksinpuheluja. Tarkoituksena on, että keskustelu on vastavuoroista ja opiskelijoiden on mahdollista jutella muiden kanssa aiheista, joita moni kokee ongelmaksi”, selventää YTHS:n Jonna Kekäläinen. Kevään osalta käytännön vetovastuu on vielä auki,

mutta kahvilakertojen pyörittämiseen on käyty alustavia keskusteluja ainejärjestöjen ja kerhojen kanssa. Tavoitteena on, että kaverikahvilatoiminta jatkuisi myös ensi keväänä ja toiminnasta tulisi pysyvää. ”Konsepti on hyvä, mutta aika näyttää miten kahvilan käytännön toteutus järjestetään. Tarvitsemme vapaaehtoisia, jotka huolehtivat kahvituksesta ja muista käytännön järjestelyistä”, miettii kampuspappi Raimo Hakkarainen. Kaverikahvila on Kuopion YTHS:n terveystyöryhmän hanke, jossa mukana ovat myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ja Itä-Suomen yliopisto. Kahvilan avajaisia vietettiin ISYYn ja Itä-Suomen yliopiston hyvinvointiviikolla 2. lokakuuta. Kappeliin oli tullut kourallinen opiskelijoita ja järjestäjätahojen edustajia, joiden kanssa keskusteltiin kaverikahvilan ideasta ja tulevaisuudesta, sekä pelattiin bingoa.


KOULUTUSALAA – eniten Suomessa

Olemme mukana Itä-Suomen yliopiston Abipäivässä Kuopiossa 12.11.2018. Tule sinäkin! HAE OPISKELIJAKSI LAPIN YLIOPISTOON

Kasvatustiede | Oikeustiede | Taide ja muotoilu | Yhteiskuntatiede

ulapland.fi

hakijapalvelut@ulapland.fi Uljas 7 | 1.11.2018

11


Debatti

Osallistu keskusteluun. Ota kantaa. Anna palautetta. Mielipidekirjoitukset osoitteeseen toimitus@uljas.net.

Onko lapsilla ihmisoikeuksia?

M

ikko Aaltonen (Uljas 5/2018) pitää pedofiliaa vastustavaa kirjoitustani eettisesti ongelmallisena. Puolustaessani lasten oikeutta seksuaaliseen koskemattomuuteen toimin Aaltosen mielestä ihmiskuntaa vastaan: ”Tieteen tulisi toimia ihmiskunnan hyväksi, ei sitä vastaan.” Aaltosen käsitesekaannus ilmenee väitteessä, jonka mukaan hyökkään sorrettua vähemmistöä vastaan puolustaessani lasten oikeutta seksuaaliseen koskemattomuuteen. Todellisuudessa aikuisten ja lasten seksuaalisuhteissa lapset ovat heikompi osapuoli, joten seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten puolustaminen aikuisten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan on sorretun vähemmistön puolelle asettumista. Sama käsitteellinen sekaannus näkyy Aaltosen tavassa puolustaa avioliittokäsi-

tyksen muutosta sukupuolineutraaliksi, mikä asettaa vahvempien eli aikuisten identiteettioikeudet heikompien eli lasten vastaavien oikeuksien edelle. Hän ei tiedosta, että avioliittokäsityksen muutos sukupuolineutraaliksi poistaa lainsäädännöstä lapsen oikeuden isään ja äitiin: ainoastaan naisen ja miehen parisuhteesta voivat lapset syntyä biologisen isänsä ja äitinsä kotiin. Näin siis näennäisesti identiteettioikeuksiin perustuva sukupuolineutraali avioliittolaki loukkaa yhteiskunnan kaikkein heikoimpien jäsenten eli lasten identiteetti- ja suhdeoikeuksia. Perimmältään Aaltosen käsitesekaannus on johdannainen kulttuurimme ytimeen syöpyneestä pyrkimyksestä määritellä ihmiskunnan käsite vahvempien eli aikuisten ehdoilla. Räikeimmässä muodossaan tämä keinotekoinen ihmiskunnan määritelmä näkyy aborttilainsäädännössä, joka määrittelee yhden

”Todellisuudessa Soini puolusti syntymättömien tyttöjen ja poikien oikeutta elämään ja asetti tämän lapsen oikeuden aikuisten oikeuksien edelle.

ihmisryhmän, syntymättömät lapset, ihmiskunnan ulkopuolelle. Näin toteutettu kaikkein heikoimpien ihmisten ihmisoikeuksien riisto ei voi olla murentamatta koko ihmisoikeusjärjestelmää. Yritys sulkea syntymättömät lapset ihmiskunnan ulkopuolelle ilmentää perustavaa käsitesekaannusta. Samalla kun kulttuurimme vastustaa kuolemantuomiota, se on valmis tuomitsemaan kuolemaan juuri ne ihmisolennot, syntymättömät lapset, jotka kaikkein varmimmin eivät koskaan ole syyllistyneet mihinkään kuolemantuomion ansaitsevaan rikokseen. Tämä käsitesekaannus näkyi Timo Soinin aborttikannanottojen herättämässä keskustelussa. Jotkut keskustelijat katsoivat Soinin loukkaavan naisten ja tyttöjen oikeuksia. Todellisuudessa Soini puolusti syntymättömien tyttöjen ja

poikien oikeutta elämään ja asetti tämän lapsen oikeuden aikuisten oikeuksien edelle. Aaltosen kirjoitus on ilmentymää tästä kulttuurillemme ominaisesta käsitteellisestä ja eettisestä sekaannuksesta, josta seuraa lasten heikentyvä asema yhteiskunnassamme: ihmisoikeuksien käsite kääntyy vahvempien eli aikuisten vallaksi heikompia eli lapsia vastaan. Aaltosen lähtökohtana näyttää olevan sellainen ihmiskunnan määritelmä, joka sulkee kaikkein heikoimmat ja puolustuskyvyttömimmät ihmiset ihmiskunnan ulkopuolelle. Näin hän saa lapsen oikeuksien puolustamisen näyttämään ihmiskunnan vastaiselta toiminnalta. Tapio Puolimatka professori Jyväskylä

”On mahdollisimman aikasin tiedettävä se, mitä haluaa tulevaisuudelta ja puskettava täyttä vauhtia eteenpäin, välittämättä siitä, onko vastassa seinä tai aukko.

Kun Venäjä-osaaminen ei olekaan valttikortti työmarkkinoilla Itä-Suomessa

V

uosikaudet olen kuullut tuttaviltani, että tulen varmasti saamaan tuosta vain työpaikan, koska osaan venäjää. Viisi vuotta opiskelin venäjää yliopistossa ja elelin kuvitelmassa, jossa valmistuttuani minusta taistellaan työmarkkinoilla ja että minut revitään johonkin työpaikkaan töihin, sillä osaanhan venäjää. Sehän on se valttikortti täällä

12

Uljas 7 | 1.11.2018

Itä-Suomessa. Onhan? Voin nyt kokemuksesta sanoa, että ei taida olla. Kun etsii vaikkapa Joensuusta tai Savonlinnasta hakusanalla ”venäjä” työpaikkoja, tulokset ovat masentavat. 10. lokakuuta Joensuussa oli 307 työpaikkailmoitusta mol.fi–sivustolla. Niistä neljässä oli mainittu sana ”venäjä”. Kolmessa ilmoituksessa Venäjä mainittiin siksi, että firmat mainostavat toimivansa

siellä. Vain yksi yritys kertoi arvostavansa hakijan venäjän kielen osaamista. Kyseinen paikka tosin vaatii myös kokemusta elementtivalmistuksesta ja sitä en tullut opiskelleeksi yliopistossa, joten se siitä.

jäävän aikaa. On mahdollisimman aikasin tiedettävä se, mitä haluaa tulevaisuudelta ja puskettava täyttä vauhtia eteenpäin, välittämättä siitä, onko vastassa seinä tai aukko. Maltti on valttia.

Toivoisin, että lukioissa nuorille annet-

taisiin realistisempi kuva työelämästä ja työvoiman tarpeellisuudesta. Nykyään kun miettimiselle ja harkinalle ei tunnu

Eero Kaasinen FM


”Joensuu on kasvoton kaupunki, minne täällä viedään vieraat?

Pelkät kasvit eivät riitä Kasvitieteellisestä puutarhasta tapahtumapuutarhaksi muuttunut Botania on kasvattanut kävijämääriään. Paikan hiljattain kokonaan itselleen ostanut valotaitelija Kari Kola haluaa tehdä Botaniasta paikallisen olohuoneen ja kansainvälisesti noteeratun kohteen. - Päivi Häkkinen, teksti & Elisa Vega, kuva

J

oensuun Linnunlahdessa sijaitsevalla Botanian kasvitieteellisellä puutarhalla on kesän ja syksyn kuluessa riittänyt vierailijoita. Syyskuun lopulla järjestetty Visual Festival -tapahtuma keräsi yli 2000 vierailijaa viikonlopun aikana ja teki Botaniasta tuoreen puheenaiheen. Trooppisesta perhospuutarhasta, neljän hehtaarin ulkopuutarhasta, kahvilasta ja katetusta terassista koostuva kokonaisuus nähdään jatkossa yhä useammin erilaisten tapahtumien, juhlien ja erilaisille ryhmille kohdennettujen aktiviteettien toimintaympäristönä. Toimitusjohtaja Kaisa Hirvonen kertoo, että syksyn pikkujoulusesonki on myyty jo loppuun ja ensimmäinen häävaraus on ilmestynyt kalenteriin. Botanialla halutaan myös panostaa aiempaa enemmän lapsiin. Alle 8-vuotiaat pääsevätkin nykyisin sisään ilmaiseksi. ”Tuoreeltaan aloitetut Lasten sunnuntait brunsseineen on suunnattu etenkin perheille. Luvassa on ohjattuja aktiviteetteja kuten erilaisia kädentaitoja ja satutuokioita”, Hirvonen esittelee. Uutta on myös keskiviikosta lauantaihin

iltaisin näkyvillä olevat Loistavat tunnit, jolloin Botania nähdään vaihtuvissa iltavalaistuksissa. Jokaisena lauantaina kello 18 alkaen ulkona on myös Lauantain tulet, johon voi vapaasti tulla istumaan iltaa. Viikonlopuille on myös rakentumassa erilaisia musiikki- ja taidetapahtumia eri kohderyhmille. ”Toivomme, että kun ihminen lähtee täältä, hänellä olisi rentoutuneempi olo. Haluamme tarjota kävijöille kokonaisen elämyksen kaikille aisteille”, Hirvonen toteaa.

Pitkin vuotta toteutetut uudistukset ja remontit ovat olleet kuitenkin vasta alkusoittoa prosessissa, jonka myötä Botaniasta on tulossa paikka, joka tunnetaan myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suunnitelmiin kirjatut laajennukset ja remontit ilmasiltoineen ja vesiputouksineen ovat suureellisia. Vauhtia suunnitelmille on antanut

lokakuun alussa kirjoitettu kauppakirja. Kolmen yrittäjän Teemu Purmosen, Markku Pesosen ja Kari Kolan vuosi sitten käynnistämä operaatio on nyt yksin Kolan luovissa käsissä. ”Olen käynyt yli 50 maassa katsomassa miten tällaisia paikkoja tehdään. On selvää, että pelkät kasvit eivät riitä vetovoimaksi. Visioni on, että Botaniasta tulee paikallinen olohuone ja kansainvälisten vieraiden kohtaamispaikka. Joensuu on kasvoton kaupunki, minne täällä viedään vieraat?”, maailmallakin tunnettu valotaiteilija Kola haastaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, ettei

selviä riskialttiista projektista yksin. Kola toivookin, että paikalliset yrittäjät ja toimijat lähtisivät aktiivisesti osallistumaan ideointiin. Kolan oma motivaatio nousee arvomaailmasta, jossa raha ei ratkaise kaikkea. ”Meillä on Suomessa puhdas luonto, neljä vuodenaikaa ja hiljaisuus. Näiden elementtien varaan visioni Botaniasta rakentuu. Yksistään Tokiossa asuu 10 miljoonaa ihmistä, jotka eivät ole koskaan käyneet metsässä.” ”Sitä paitsi, jos meillä ei ole Botanian kaltaista paikkaa, alueen lapset lähtevät Ouluun tai Helsinkiin ihmettelemään kasveja tai katsovat vain kuvia netistä”, Kola lisää.

Kari Kolan motivaatio Botanian kehittämiseen nousee arvomaailmasta, jossa raha ei

ratkaise kaikkea. Vierellä Botanian toimitusjohtaja Kaisa Hirvonen.

Uljas 7 | 1.11.2018

13


HAE OPISKELEMAAN PALVELUALAN OPISTO KUOPIOON Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 180 osp - kokki, ruokapalvelun osaamisala Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, 180 osp - kodinhuoltaja, kotityöpalvelujen osaamisala - toimitilahuoltaja, toimitilahuollon osaamisala Hae nyt jatkuvan haun kautta tai kevään yhteishaussa Voit hakea ja aloittaa opinnot meillä missä tahansa vaiheessa lukuvuotta jatkuvan haun kautta. Lue lisää tai ota yhteyttä paok.fi/jatkuva-haku tai info@paok.fi Asemakatu 4, 70100 Kuopio

14

Uljas 7 | 1.11.2018


Ei nainen eikä mies Muunsukupuolisuutta ei tulisi nähdä erilaisuutena, vaan osana sukupuolten moninaisuutta, sanovat aiheesta kirjan kirjoittanut Veera Järvenpää ja muunsukupuolinen Kuisma Ilves. Pitäisi tiedostaa, että vaikka ihminen näyttäisi ihan ’tavalliselta’, hän voikin olla ihan jotain muuta. Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva, Noora Ketolainen, kuvitus

Uljas 7 | 1.11.2018

15


K

aksijakoinen eli binäärinen sukupuolijako miehiin ja naisiin on tutkitusti vanhanaikainen, mutta silti voimissaan. Nykytutkimuksen valossa pelkkä biologia on väärä tapa lähestyä sukupuolta –sukupuolielinten sijaan tarkastelun ytimeen tulisi nostaa yksilön oma kokemus sukupuoli-identiteetistään, sillä kolmas sukupuoli on totta. Koko yhteiskunta voisi paremmin, jos sukupuolen moninaisuudelle annettaisiin enemmän tilaa, sanovat ei-binäärisyydestä kirjan tehnyt Veera Järvenpää ja kirjassa tarinansa kertova muunsukupuolinen Kuisma Ilves. ”Sukupuolen moninaisuus ei ole marginaalinen ilmiö, vaan se alkaa koskettaa meitä kaikkia. Mitä enemmän sille annetaan tilaa, sitä helpompi meidän on olla rehellisiä itsellemme ja ystävällisempiä toisillemme”, Järvenpää sanoo. Viime keväänä ilmestynyt Näkymätön sukupuoli (2018) on ensimmäinen suomalainen tietokirja muunsukupuolisuudesta. Järvenpään lisäksi kirjan toisena kirjoittajana on Kaisu Tervonen. Kuvat ovat Jenni Holman. Kirjassa on sarjakuvia kolmelta ei-binääriseltä ihmiseltä, joita on myös haastateltu kirjaan: Apila Pepita Miettiseltä, Pii Anttoselta ja Kimmo Lustilta. Kirjassa viisitoista ei-binääristä henkilöä kertoo, millaista on löytää oma

itsensä yhteiskunnassa, jonka ajatellaan jakautuvan vain miehiin ja naisiin. Eri sukupuoli-identiteetit tulisi nimenomaan nähdä sukupuolen moninaisuutena, ei erilaisuutena tai ulkopuolisuutena, kirjaan tarinansa kertoneet muistuttavat. Nykyinen sukupuolijako on keinotekoinen, jopa väkivaltainen, eikä se huomioi ihmisten yksilöllisyyttä. Kuisma Ilves oli 13-vuotias, kun toimintaterapeutti kirjoitti, että vastaanotolla olevan lapsen tyttöyttä pitäisi vahvistaa. Kun rinnat alkoivat kasvaa,

16

Uljas 7 | 1.11.2018

tuo sama lapsi ahdistui. Nyt 26-vuotias Ilves on ollut avoimesti muunsukupuolinen kolme vuotta. Kattokäsite transsukupuolisuus, jonka alle myös osa muunsukupuolisista identifioituu, tiedetään jo melko hyvin, mutta muutoin ei-binäärisyyden kirjo on monelle vieras. Muunsukupuolisuudesta on kyse silloin, kun henkilö ei ole nainen tai mies, vaan monisukupuolinen, sukupuolirajat ylittävä tai kokonaan sukupuoleton. Kyse ei ole intersukupuolisuudesta, eli tilasta, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät selkeästi ole nais- tai miestyypilliset. Virallisessa tilastoinnissa muunsukupuoliset putoavat jonnekin naismies-jaottelun väliin, ja on vaikea sanoa, kuinka paljon heitä on. Tilastointia vaikeuttaa myös se, että eri sukupuoli-identiteettien välinen rajanveto voi olla epäselvää myös transsukupuoliselle itselleen. Lisäksi identiteetit voivat mennä päällekkäin tai vaihdella. Kaikki eivät myöskään halua julkisesti kertoa sukupuoli-identiteetistään. Jotain osviittaa ilmiön yleisyydestä saadaan Terveyden- ja hyvinvoinnin-

laitoksen uusimmasta Kouluterveyskyselystä. Sen mukaan peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista syntymässä pojiksi määritellyistä vastaajista 5,5 prosenttia ei koe olevansa poikia. Tytöillä sama luku on 5,6 prosenttia. Järvenpää muistuttaa, että keskustelu sukupuolten moninaisuudesta on myös keskustelu ihmisoikeuksista. Ensimmäisenä: itsemääräämisoikeus sukupuoleen kuuluu kaikille. Toiseksi: myös alaikäisille on taattava oikeus tulla kuulluksi sukupuoltaan koskevissa asioissa. Suurin epäkohta nykyisessä translainsäädännössä on kuitenkin sterilisaatiovaatimus, joka loukkaa ihmisen oikeutta koskemattomuuteen ja perheeseen.


Uljas 7 | 1.11.2018

17


”Minäkin laitoin transpolilla aina päälleni binäärimiesnaamarin, että varmasti saisin tarvitsemani hoidot. Polilla saatetaan kommentoida pukeutumista, asentoa, kasvonpiirteitä.

”Jos haluaa vaihtaa juridisen sukupuolensa, on suostuttava sterilisaatioon. Hoitavat lääkärit sanovat, että Suomessa ei pakkosterilisoida ketään, koska jos lopettaa hormonihoidot, lisääntymiskyky palautuu. Mutta kyllä se on sterilisaatio, koska hormoneja on pakko ottaa, jos haluaa korjata sukupuolensa”, Järvenpää avaa. Suomessa transsukupuolisuutta diagnosoidaan ja hoidetaan vain Hyksin ja Taysin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikoilla. Diagnooseja on kaksi: F64.0 eli transsukupuolisuus ja F64.8 muu sukupuoli-identiteetin häiriö. Transsukupuolisuus-diagnoosin saaneet ovat oikeutettuja hormonikorvaus- ja leikkaushoitoihin, mutta muunsukupuolisten kohdalla käytännöt ovat vaihdelleet paljon, vaikka henkilön sukupuoli- ja kehoristiriita voivat olla molemmissa diagnooseissa yhtä totta. Sukupuolen moninaisuutta puolustavien järjestöjen Setan ja Trasek:n mielestä diagnostiikassa ja hoidossa ei tulisi keskittyä pelkästään sukupuolen korjaamiseen, vaan yksilöllisiin tarpeisiin. Korjaushoitojen tarve tulisi nähdä oman identiteetin vahvistamisena ja osana itsemääräämisoikeutta. Nykyinen tilanne on järjestöjen mielestä sietämätön, koska se aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä: masennus- ja ahdistusoireita, jopa itsetuhoista käytöstä. Alkusyksystä molemmat poliklinikat linjasivat, että ne eivät toistaiseksi tarjoa leikkaushoitoja muunsukupuolisille. Päätöstä ollaan perumassa kritiikin vuoksi. Kuisma Ilves kuvaa hoitoihin pääsyä temppuradan suorittamiseksi. Vähintään

puoli vuotta kestävän tutkimusjakson aikana on tavattava psykologeja ja eri terveydenhuollon ammattilaisia. Elämänkaarihaastattelussa käydään läpi koko elämä. Hoidoista voi myös joutua jäähylle, yleensä masennuksen takia, vaikka juuri sukupuoliristiriita aiheuttaa sitä. Lisäksi on esitettävä jotain, mitä ei ole. Transpolin potilaat kertovat polin näkemyksen sukupuolesta olevan hyvin konservatiivinen. On tunnettava itsensä binäärisen sukupuolijaon mukaisesti joko mieheksi tai naiseksi ja tuotava sitä ilmi myös ulkoisin seikoin. Ihminen, joka ei selkeästi koe olevansa kumpaakaan juridista sukupuolta, joutuu siis teeskentelemään saadakseen oman terveytensä kannalta välttämättömiä hoitoja. Tutkimusjaksoa on kritisoitu nöyryyttäväksi ja ahdistavaksi. ”Minäkin laitoin transpolilla aina päälleni binäärimiesnaamarin, että varmasti saisin tarvitsemani hoidot. Polilla saatetaan kommentoida pukeutumista, asentoa, kasvonpiirteitä. Minulla oli kerran päällä miesten farkut ja pusero, ihan tavalliset vaatteet. Hoitaja sanoi, että sinä pukeudut jotenkin androgyynisti. Minä sanoin, että nämä on ostettu miesten puolelta, että mitä sä haluat vielä enemmän”, Kuisma Ilves kertoo. Sukupuoliset stereotypiat ovat rajoittavia kaikille, eivät pelkästään

18

Uljas 7 | 1.11.2018

muunsukupuolisille. Voiko nainen kasvattaa lihaksia salilla tai mies käyttää kynsilakkaa? Pojille sinistä ja tytöille vaaleanpunaista. ”Kyse on cis-sukupuolisten tarpeesta järkeillä asiat ymmärrettäviin lokeroihin. Mutta eivät cis-sukupuolisten kokemat stereotypiat ole mitään verrattuna siihen, mitä ei-binääriset kokevat. Voin vapaasti valita, puenko päälleni mekon vai housut, eikä se ahdista minua”, Järvenpää sanoo. Yksinkertaisesti pitäisi olettaa vähemmän. Muunsukupuoliselle jatkuva sukupuolittaminen on kuin läpsäisy kasvoille. ”Se tietysti vaihtelee yksilöiden välillä, miten asiaan suhtautuu, että onko esimerkiksi jokin prosessi kesken. Mulle sukupuolittaminen ei enää ole niin iso asia. Mutta silloin kun olin transpolin tutkimuksissa, kiinnitin siihen enemmän huomiota”, Kuisma Ilves sanoo. ”Minulle on tärkeää, että yksilöistä puhuttaisiin neutraalisti esimerkiksi lapsina ja puolisoina. Mutta ei jokaista sukupuolittunutta ammattinimikettä tarvitse muuttaa”, hän jatkaa. Taakkaa lisää oman sukupuoli-identiteetin jatkuva avaaminen ja selittämi-

nen. Ympäröivä heteronormatiivinen maailma tahtoo tietää, oletko mies vai nainen. ”Ei-binäärinen ihminen pakotetaan jatkuvasti tulemaan ulos kaapista, mikä on eräänlaista väkivaltaa”, Järvenpää sanoo. Vaikka muunsukupuolisuutta on ollut aina, se on tullut kunnolla näkyväksi vasta aivan viime vuosina. Voi ajatella, että kyse on samasta kehityksen jatkumosta, joka on alkanut sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja jatkunut seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Vasta viime vuosina kyselyihin ja lomakkeisiin on ilmestynyt vaihtoehto ”muu”. Hyvää sanaa kolmannelle sukupuolelle ei suomen kielessä vielä ole. ”Tästä käydään paljon keskustelua yhteisön sisällä. Yhtenä vaihtoehtona on ollut muusu, eli suora lyhennys muunsukupuolisesta. Uudissanana se on hyvä, mutta joidenkin mielestä kuitenkin liian lapsekas. Myös ei-binäärinen on ongelmallinen, negatiivisuuden kautta syntynyt sana, ihminen on eijotain. Mutta ei minulla ole tyhjentävää vastausta tähän”, Kuisma Ilves sanoo. Keskustelu sukupuolista kääntyy helposti väittelyksi sukupuolineutraaliudesta, vaikka kyse ei ole pelkästään siitä. Ihminen saa olla maskuliininen tai feminiininen, päiväkodissa saa puhua tytöistä ja pojista. ”On tärkeää tiedostaa, että ilmiö on olemassa. Vaikka ihminen näyttäisi ihan ’tavalliselta’, hän voikin olla ihan jotain muuta”, tiivistää Ilves sen, mitä muunsukupuolisuudesta tulisi tietää. Kuisma Ilves kävi transpolin tutkimuksissa lopulta kolme vuotta, ennen kuin sai tarvitsemansa diagnoosin ja hoidot. Hänelle on tehty mastektomia eli rintakehän maskuliinistamisleikkaus. Hormonihoidot hän jätti kesken, koska huomasi päässeensä pisteeseen, jossa on itseensä tyytyväinen. Enää ei tarvitse todistella kenellekään yhtään mitään.


Uljas 7 | 1.11.2018

19


Eduskunnan ruumiinavaus Vaikka politiikan työn ytimessä kamppaillaan vallasta ja näkyvyydestä, on osa eduskunnan sisäistä käytössääntöä, että poliitikot itse eivät ole innokkaita käräyttämään toisiaan yksityiselämän hölmöilyistä. Anna Kontula katsoo kirjassaan tutkijan silmin, millainen on Suomen arvostelluin vaan ei arvostetuin työpaikka. - Pietari Akujärvi, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

J

okaista kansanedustajaa sekä rakastetaan että vihataan, ja eduskuntaa väitetään Suomen salaisimmaksi ja julkisimmaksi työpaikaksi. Syksyn kiinnostavimpia kirjoja on sosiologi ja kansanedustaja Anna Kontulan äskettäin julkaistu teos eduskunnasta. Hän on havainnoinut työpaikkaansa sosiologina asti, mutta on viimeiset kaksi vuotta tehnyt aktiivisesti tutkimusta. Ennen Kontulaa kukaan kansanedustaja ei ole lähtenyt havainnoimaan työyhteisöään tutkijan silmin. Poliitikkojen muistelmat kertovat usein jotain eduskuntatyöstäkin, mutta suppeasti ja muistelijan vapaudella, vapaana tutkijan eettisistä säännöistä. Anna Kontulaa parempaa

20

Uljas 7 | 1.11.2018

tekijää tälle pioneerityölle on hankala kuvitella. Kontula on yhteiskuntatieteiden tohtori ja tutkija, joka on julkaissut useita kirjoja ja vielä useampia artikkeleita. Hän on kirjoittanut muun muassa taistolaisuudesta, seksityöstä, siirtotyöläisten asemasta, uskonnosta ja yhteiskuntaluokista. Eduskunta vaikuttaa olevan ahkeralle ja aikaansaavalle kirjoittajalle työ ja aihe muiden joukossa. Kyse on etnografisesta tutkimuksesta, jossa Kontula havainnoi ja tutkii yhteisöä, jonka osa hän on. Kontula on myös haastatellut kuuttatoista kollegaansa. Haastateltavia on jokaisesta eduskuntaryhmästä ja yhteensä yhdeksästä vaalipiiristä. Hyvään tutkimustapaan kuuluu tässä tapauksessa valitettavasti haastateltavien anonymiteetti, joten juoruja kirja ei sisällä. Teoksen nimeä, Eduskunta – Ystäviä ja

vihamiehiä, syvällisemmin miettimättä voisi kuvitella, että ystävät ovat enimmäkseen puoluetovereita ja ideologisesti läheisiä edustajatovereita muista puolueista. Vihamiehiksi taas voisi ajatella kutsuttavan poliittisia ja ideologisia vastustajia, joiden kanssa yhteisiä tavoitteita on vaikea löytää. Kontulan teos piirtää kuitenkin toisenlaisen

kuvan eduskunnan ja laajemminkin valtakunnan politiikan henkilösuhteista. Kun työn ytimessä on konflikti, eli kamppailu vallasta, näkyvyydestä ja politiikan suunnasta, olisi liian kuluttavaa pitää sitä yllä jatkuvasti. Stressin määrä olisi yksinkertaisesti kestämätön. Konflikti on välttämätön kansanvallan toimivuuden kannalta, sillä siinä mielipiteitä testataan, ratkaisuehdotuksista keskustellaan ja kompromisseja haetaan,


mutta taistelut täytyy valita. Yksittäisen kansanedustajan voimat eivät riitä jokaisesta pikkuasiasta vääntämiseen. Kansanedustajat eivät ehkä ole keskenään ystäviä, mutta he ovat kohtalotovereita. Muut eivät Kontulan ja haastateltavien mukaan ymmärrä, millaista kansanedustajana oleminen oikeasti on. Yhteisiä kokemuksia on kaikilla ja yhtä pitkään eduskunnassa istuneilla niitä on erityisen paljon. Vertaistukea etsivä joutuu nopeasti turvautumaan muihinkin kuin oman puolueen väkeen, pienen puolueen edustajat erityisesti. Vihamiehiksi saattavat osoittautua nimenomaan oman puolueen ja oman vaalipiirin samoista eduskuntapaikoista ja tehtävistä puolueen sisällä kilpailevat edustajat ja paikallispoliitikot. Edustaja saatetaan vaikkapa jättää kutsumatta kokouksiin tai muuten vaikeuttaa

hänen työtään. Eräs Kontulan haastateltava tiivistääkin: ”Pahimmat vihamiehet on usein saman puolueen ja vaalipiirin edustajia.” Aivan eturivin poliitikoista voi esimerkkinä mainita Paavo Lipposen ja Erkki Tuomiojan Helsingin vaalipiiristä, vaikka he lopulta samaan hallitukseen mahtuivatkin. Kun vääntö on käynnissä, ei ole ihme, että

henkistä tukea haetaan muualtakin kuin oman ryhmän sisältä. Kontulan haastateltavat kertovat toisaalta myös lojaaleista puoluetovereista, jotka auttavat ja tukevat hädän hetkellä, laittaen omankin poliittisen uskottavuutensa ja uransa peliin. Kontulan haastateltavat kertovat melko yksimielisesti, että parhaat ystävyyssuhteet muodostuvat usein saman puolueen mutta eri vaalipiirin edustajien kesken.

Yksi monista konflikteja hillitsevistä mekanismeista on eduskunnan senioriteettiperiaate. Se tarkoittaa, että pidempään eduskunnassa olleet ajavat kokemattomien ohi asiassa kuin asiassa: istumajärjestyksessä suuressa salissa, valiokuntapaikkojen ja eduskuntaryhmän sisäisten tehtävien jaossa sekä puheenvuorojen saamisessa. Jos Kontulan viestiä hivenen kärjistää, voi sanoa, että pisimpään eduskunnassa vaikuttaneet kansanedustajat nappaavat paikat toimikunnassa, jossa matkustellaan paljon miellyttävissä maissa. Työtä toimikunnassa on vähän ja vapaata ohjelmaa paljon, useita kertoja vuodessa lennetään kaukomaille ykkösluokassa ja asutaan viiden tähden hotellissa. Mikäli hotellin ilmastointi ei toimi, neljä paikallista palvelijaa viilentää edustajaparkaa palmunlehviä huiskutellen.

Uljas 7 | 1.11.2018

21


22

Uljas 7 | 1.11.2018


”Mä oon oikein listannu, miten eri tavoin ihmiset siihen stressiin reagoi: on alkoholi, masennus, salasuhde, burn out, motivaation katoaminen sekä vieraantuminen omasta perheestä tai arvopohjasta. Suosittelisin terapiaa aika monelle.

Samaan aikaan uudet kansanedustajat teroittavat eduskunnan pimeässä ja homeisessa kellarikomerossa lyijykyniä tunnin viikossa ja yrittävät muistaa olevansa kuitenkin parlamentaarikkoja. Senioriteettiperiaatteella on tästä maalailusta huolimatta tärkeä tehtävä: se on luovuttamaton, vaikka edustaja joutuisi puolueessaan epäsuosioon tai jopa erotetuksi. Se on päivän politiikkaa ylempänä. Useimpia kansanedustajia yhdistää pätkätyö ja poissaolo perheen luota. Viikot menevät Helsingissä, viikonloput kotipaikkakunnalla. Helsingissä lähipiiri ei ole estämässä hölmöilyjä. Eräs Kontulan haastateltava kuvaa tilannetta näin: ”Mä oon oikein listannu, miten eri tavoin ihmiset siihen stressiin reagoi: on alkoholi, masennus, salasuhde, burn out, motivaation katoaminen sekä vieraantuminen omasta perheestä tai arvopohjasta. Suosittelisin terapiaa aika monelle.” Yksityisluontoisia hölmöilyjä kollegasta ei koskaan tuoda julkisuuteen, se kuuluu eduskunnan kulttuuriin. Kollegan asioista juoruaminen on tuomittavaa ja johtaa eduskunnan hierarkian pohjimmaiseksi. Kyse on eduskunnan arvovallasta ja demokratian toimivuudesta. Kontulan kirjan perusteella tämän hiljaisuuden kulttuurin murtuminen tarkoittaisi, ettei meillä olisi enää mitään muita kuin sensaatiouutisia. Jatkuvat skandaalit voisivat rampauttaa päätöksentekojärjestelmämme. Kuten Kontula kirjoittaa: ”Lähes kuka tahansa poliitikko voi kaivaa

kenestä tahansa kollegastaan esiin sellaista, joka huonossa valossa esitettynä saattaisi vaarantaa tämän poliittisen uran – sairauksia, salarakkaita, toilailuja, perversioita, rahasotkuja, epäonnistumisia ja niin edelleen.” Välillä Kontulan kirjaa lukiessa käy sääliksi kan-

sanedustajia. Kuka idiootti tuonne vapaaehtoisesti haluaa? Kansanedustajaksi valittu menettää yksityisyytensä, joutuu eroon perheestään, hänen vaikutusmahdollisuutensa ovat varsinkin aluksi pienet eikä ammattipoliitikkojen maine ole kummoinen. Poliitikot ovat epäluotettavimpina pidettyjen ja vähiten kunnioitettujen ammattikuntien joukossa. Työsuhde kestää neljä vuotta eikä jatko ole pelkästään itsestä kiinni. Erinomaistakin työtä tehnyt edustaja voi pudota seuraavissa vaaleissa. Ainakin yksi syy tulee hakematta mieleen. Kun tulee valituksi eduskuntaan, se tarkoittaa kansanedustajan palkkioineen, kulukorvauksineen ja muine etuineen pienimmilläänkin noin 400 000 euron pottia neljän vuoden aikana. Enemmän, jos tulee valituksi ministeriksi, valiokunnan puheenjohtajaksi, puhemiehistöön tai eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Lisäksi tulevat mahdolliset palkkiot hallintoneuvostoista, poliittisista säätiöistä ja vastaavista. Kansanedustajan status on korkea huolimatta siitä, luottavatko ihmiset yleisesti poliitikkoihin. Periaatteessa ihminen voi siirtyä yhdessä yöstä tavallisuudesta eliittiin kansanedustajuuden myötä, olkoonkin että jonkun siilinjärveläisen

tai viitasaarelaisen jyrkikataisen tai teuvohakkaraisen kutsuminen eliitiksi tuntuu surkuhupaisalta. Iltapäivälehdissä on jo käsitelty Kontulan kirjan raflaavimmat eli viinaan ja seksiin viittaavat kohdat. Kirjan sisällöstä ne ovat minimaalinen osa. Eduskunta on Kontulan kirjan perusteella masentavan tavallinen työpaikka hyvässä ja pahassa. Kun katsoo pintajulkisuuden ja eduskunnan arvovallan taakse, työpaikan hyvät ja huonot puolet voisi yhdistää useimpiin työyhteisöihin ja ammattiryhmiin. Kertooko se edustuksellisen demokratian toimivuudesta vai rappiosta? Irwin Goodman lauloi aikoinaan: ”yhtä juntti päättäjä täällä on kuin kansa”. Se pitää edelleen paikkansa. Eduskunta – Ystäviä ja vihamiehiä on erittäin tärkeä kirja jo pelkästään aiheensa ja lähestymistapansa ansiosta. Kontulan autoetnografisessa otteessa on vaaransa, kuten tietynlainen sokeus ilmiöille, joiden osana itse elää ja toimii, mutta hän tuntuu tiedostaneen sen hyvin. Lisäksi 16 kansanedustajan tunnin tai parin haastattelu tuntuu aineistona melko vähäiseltä ja toisaalta, kuten Kontula itsekin huomauttaa, poliitikko on puhumisen ammattilainen ja saattaa antaa siloitellun kuvan todellisuudesta. Muuttaisiko laajempi otos kuitenkaan lopputulosta? Kirja on sen verran lyhyt, että lukiessa miettii väkisinkin, aikooko Kontula jatkaa aiheen parissa. Olisin kiinnostunut jatko-osasta. Eduskunnan käytännöissä, joita suuri yleisö ei näe, olisi muutenkin tutkijoille työsarkaa.

Uljas 7 | 1.11.2018

23


Brändi on väärinymmärryksen ehkäisymenetelmä Suomen kallein viestintäsotkujen siivooja Katleena Kortesuo painottaa itsetuntemuksen merkitystä, jos mielii rakentaa toimivan maineen eli henkilöbrändin. - Jussi Turunen, teksti & Tiina Marila, kuvitus

M

ikä mielikuva lieneekään vallalla konsulttikieltä puhuvasta, kiertävästä viestintäratkaisujen kauppaajasta, Katleena Kortesuo ei istu siihen. Alun alkaen äidinkielenopettajaksi halunneesta hämeenlinnalaisesta on tullut eräs Suomen tunnetuimpia viestinnän ammattilaisia, jonka ”Ei oo totta” on Suomen luetuin viestintäalan blogi. Yksi selittävä tekijä Kortesuon näkyvyyteen voi olla jokaisen viestintäihmisen korostama erottautuminen massasta: Kortesuolla on pitkät rastat ja luennoidessaan hän pitää yllään punaista nahkatakkia. Hän harrastaa keskiaikaista miekkailua. Esimerkiksi jonkin osakeyhtiön johtoryhmän kokouksessa saatetaan luultavasti hieman nikotella Kortesuon

24

Uljas 7 | 1.11.2018

olemukselle, mutta häntä itseään mahdolliset väärät mielikuvat eivät harmita. Kortesuo pitää koulutuksia ja korjaa somesotkuja sekä maine- ja mediakohuja. Hän ei kuitenkaan hoida fyysiseen turvallisuuteen liittyvien tapausten kriisiviestintää, kuten vaikka kouluampumisuhasta tai suuronnettomuudesta tiedottamista. Brändi on Kortesuon leipälaji. ”Henkilöbrändi on se, millaisena ihmiset sinua pitävät”, Kortesuo sanoo Joensuun kampuksella pitämällään luennolla. ”On totta, että henkilöbrändi on sanana uusi. Ilmiö on kuitenkin 10 000 vuotta vanha: jo kivikaudella porukka on kyllä tiennyt, kuka osaa mitäkin.” Ihmiset osaavat ymmärtää toisiaan väärin

mitä luovimmilla tavoilla. Kortesuon mu-

kaan brändissä on kysymys siitä, kuinka väärinymmärryksiä tapahtuisi mahdollisimman vähän. ”En minä esimerkiksi omilla nettisivuillaan pönötä nuttura kiinni, mustassa jakussa ja salkku kädessä. Tällaista viestintäkonsultilta yrityksissä joskus odotetaan, mutta omalta kohdaltani se ei vastaa todellisuutta. Tajuatteko miten kovasti ne siellä säikähtäisivät, jos antaisin itsestäsi tuollaisen kuvan ja menisin sitten johonkin tapaamiseen omana itsenäni? Nehän olisivat, että hui perkele”, Kortesuo hymähtää. On siis paljon helpompaa kertoa suoraan, millainen on. Tämä ehkäisee väärinymmärryksiä, eivätkä asiakkaat koe oloaan petetyksi, kun tietävät etukäteen, millaisen ammattilaisen kanssa he ovat tekemisissä. ”Kun viestii itsestään ja osaamises-

taan riittävän avoimesti etukäteen, se on karkottanut jo etukäteen ne, jotka eivät muutenkaan hyväksyisi sinua.” Itsestään voi olla hankala kertoa, jos on

hukassa sen suhteen mitä osaa ja haluaa. Kortesuolla on kolmen kohdan vinkkilista: tunne itsesi, viesti se muille ja kehitä itseäsi. ”Henkilöbrändi ei ole sitä, että tällainen minä olen ja tässä nyt kerron siitä. Kyllä siinä pitää haluta myös kehittyä ja pyristellä eroon myös esimerkiksi ei niin mairittelevista luonteenpiirteistään.” Jos brändi kerran syntyy itsetuntemuksesta, joka on lopulta ihmisen omalla vastuulla, niin mihin brändikonsulttia sitten tarvitaan? ”Jos nämä asiat ovat jo kunnossa ja täysin selviä, niin ei konsulttia tarvita yhtään mihinkään”, Kortesuo kertoo.


14.-18.11.20 18 • JOENSUU • ROKUM ENTTI.COM

SUO M EN S U UR IN MUS IIKKIELO KUVAFE STIVA A LI OHJELMISTOSSA MM:

Lords of Chaos

Norjalaisen black metallin hurja historia

Spun

Sysimusta huumeläträyskomedia nyt filmiltä

M

Anna Erikssonin kohuttu esikoisohjaus

Of Fathers and Sons

Raastava elokuva vihan loputtomasta kierteestä

Silvana

Nostattava dokumentti tasaarvosta, taistelusta jarakkaudesta

Liput myynnissä nyt!

• Lippupaketti 30 € (5 lippua) • Yksittäinen lippu 8 €

Punasii Päin

Julma H ja suomalainen rataräppi valkokankaalla

Uljas 7 | 1.11.2018

25


Kulttuuri

Toivo elää myös ghanalaisen kaatopaikan keskellä, jossa ihmiset hankkivat elantonsa kierrättämällä läntisen maailman hylkäämiä tavaroita.

Rokumentti

Tuhkan ja tulen keskellä Rokumentissa esitetään tänä vuonna dokumentteja, joiden päähenkilöt elävät esimerkiksi kaatopaikalla tai pakolaisleirissä. Heitä yhdistää toivo paremmasta huomisesta. Dokumenttien lisäksi elokuvateatterissa nähdään myös livemusiikkia. - Iisa Manninen, teksti & Rokumentti, kuvat

T

änä vuonna Rokumentti näyttää Joensuun elokuvateatterikeskus Tapiossa viiden päivän ajan dokumentteja, joiden teemana ovat toivon eri puolet. ”Toivo tuo teemaan positiivisuutta ja sen synkempää puolta taas kuvastaa toivottomuus. Vaikka tämän vuoden dokumenteissa käsitellään rankkoja aiheita, niin silti niihin kätkeytyy toivonkipinä”, kertoo Rokumentin tuottaja Katri Kilpiä Joensuun Popmuusikot ry:stä. Rokumentti Rock Film Festival järjestetään tänä vuonna 14. kerran. Festivaalin teemaohjelmistoon kuuluu kymmenen eri dokumenttia, joiden lisäksi on tarjolla nelisenkymmentä elokuvaa musiikista ja populaarikulttuurista. Elokuvateatterissa nähdään myös

26

Uljas 7 | 1.11.2018

livemusiikkia. Teeman valintaan vaikuttaa Kilpiän mukaan se, mitkä aiheet ovat olleet viime aikoina pinnalla. ”Totta kai se mitä uutisissa näytetään vaikuttaa siihen millaisia dokumentteja näytämme Rokumentissa. Se vaikuttaa myös dokumenttien tekijöihin. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat olleet viimeaikoina esillä, ja Rokumentissa esitettävä Guardians of the Earth -dokumentti seuraa vuoden 2015 Pariisin ilmastokokousta. Muissa dokumenteissa käsitellään esimerkiksi tasa-arvoa, pakolaisuutta, väkivaltakokemuksia ja huumekoukusta irtipääsemistä. Kilpiä myöntää, että Rokumentissa on käsitelty synkkiä

aiheita myös viime vuosina. Aiemmin teemoja ovat olleet muun muassa maailmanloppu, modernit seitsemän kuolemansyntiä, sekä usko, toivo ja konetuliaseet.

Tämän vuoden teemaan lähdetään kuitenkin positiivisuus edellä: ”Ahdistavat teemat ovat kantaaottavia ja ne herättävät tunteita. Lähdemme tänä vuonna toivo edellä. Usein toivottomista asioista löytyy aina jokin positiivinen piirre. Ihminen on ihmeellinen olento siinä suhteessa, että se sopeutuu elämään vaikka kaatopaikalla elektroniikkajätteen ympäröimänä, kuten Welcome to Sodom -dokumentissa.” Elokuvaesitysten lisäksi festivaalipäivien aikana järjes-

tetään ravintola Kerubissa esimerkiksi Anitta Ahosen stand up-keikka, improvisoitua räppiä, sekä Taitokorttelin pihalla perinteinen ulkoilmanäytös, jossa katsojat voivat kylpeä samaan aikaan paljussa elokuvaa katsoessa. ”Rokumentissa elokuvat ovat aina pääosassa.


Marzismia Kuopiossa Eri musiikkityylit kohtaavat Marzismia-konsertissa Kuopion musiikkikeskuksella tiistaina 13. marraskuuta kello 19. Konsertissa esiintyvät kitaristi Marzi Nyman, kapellimestari Jukka Iisakkila, rumpali Arttu Takalo ja käyrätorven soittaja Tero Toivonen yhdessä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Konsertissa kuullaan Zappa-sovituksia yhdistettynä Mozartin säveliin, musiikkia eri elokuvista, sekä pelimaailmasta tuttuja sävelmiä. Konsertin kitaristi Marzi Nyman on työstänyt musiikkia myös televisioon ja elokuviin, ja soittanut tällä vuosituhannella neljälläkymmenellä levyllä.

Torin historiaa Joensuussa Joensuun torin historiaa on esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa. Näyttelyn nimeä kantaa Tori 170, sillä Joensuun kaupunki perustettiin 170 vuotta sitten. Näyttely esittelee kaupungin ydintä torin ja sen rakennetun ympäristön näkökulmasta. Esillä on esimerkiksi viitteitä torikansan pukeutumisesta, myyntikappaleista, sekä helsinkiläisen kuvataiteilijan Dave Bergin Story of Joensuu -animaatioelokuva, joka tiivistää 170 vuotta 11 minuuttiin. Näyttely on avoinna 27. tammikuuta 2019 asti. Ei koskaan enää -dokumentin päähenkilö Linda Roine kertoo, kuinka selvisi huumekoukusta ja väkivaltaisesta

parisuhteesta.

Vitsejä politiikasta Kuopiossa

”Elokuvissa käyminen tulee olla kokonaisvaltainen kokemus, eikä pelkästään sitä, että istahtaa teatterin penkkiin.

Noin viikon uutiset -ohjelmasta tunnetuksi tulleen Jukka Lindströmin stand up -kiertue pysähtyy myös Kuopioon. Välikysymys -nimeä kantava show järjestetään Kuopion Introssa perjantaina 16. marraskuuta. Viime vuonna Lindström muutti ulkomaille ja nyt hän kertoo uudessa stand up -esityksessään noin tunnin ajan vitsejä suomalaisesta yhteiskunnasta ja elämästään ulkomailla, sekä pohtii ovatko poliitikot hauskempia kuin koomikot. Tunnin aikana puhuja pohtii, onko suomalainen politiikka tosiaan rikki ja kuka sen rikkoi.

Dokkareja Joensuussa Joensuun Doc Loungessa Kerubissa näytetään marraskuun 6. päivä maitoteollisuutta avaava The Milk System. Dokumentissa otetaan selvää maidon väitetyistä terveydellisistä vaikutuksista ja maitotilallisten ahdingosta. Vuoden viimeisenä dokumenttina sen sijaan näytetään 13. joulukuuta Our New President, joka kertoo Donald Trumpin noususta presidentiksi Venäjän valtiollisten uutismedioiden silmin. Lipun dokumentti-iltoihin voi ostaa Kerubissa puoli tuntia ennen näytöksen alkua.

Tuottaja suosittelee Elokuvissa käyminen tulee olla kokonaisvaltainen kokemus, eikä pelkästään sitä, että istahtaa teatterin penkkiin. Tämän vuoksi järjestämme aina oheisohjelmaa elokuvan kylkeen. Viime vuosina on ollut esimerkiksi penkkipingoa ja tietovisaa ennen elokuvan alkua”, sanoo Kilpiä. Vaikka aiheet ovat rankkoja, on Rokumentti toiminut

perinteisesti marraskuun piristäjänä ja ajatusten herättäjänä. Miksi opiskelijan kannattaa osallistua Rokumenttiin? 

 ”Marraskuu on mälsä ja pimeä kuukausi, eikä silloin tapahdu mitään erikoista. Joensuussa pääsee tutkimaan edullisesti sellaisia aiheita ja elokuvia, joita ei kaupungissa muuten näkisi”, kannustaa Kilpiä. Rokumentti-elokuvafestivaali Joensuussa 14.–18. marraskuuta Elokuvateatterikeskus Tapiossa.

Lords of Chaos ”Jonas Åkerlund palaa hevijuurilleen Lords of Chaos -elokuvassa, jossa hän kertoo norjalaisen black metallin syntytarinan.” Dxxxa D Live ”Rap-artisti Dxxxa D:n spoken word-runous, rytmi ja suomiräppi mustalla huumorilla höystettynä tulee olemaan riemastuttava kokemus Tapion punaisissa pehmeissä penkeissä.” Ei koskaan enää ”Dokumentti gangstarap-artisti Linda Roineesta, joka tunnetaan paremmin nimellä Mercedes Bentso. Bentso on selvinnyt subukoukusta ja väkivaltaisesta parisuhteesta. Näytöksessä on paikalla dokumentin ohjaaja ja itse Bentso.

Indierockia Kuopiossa Viime vuonna laajempaan tietoisuuteen rytmistellyt Litku Klemetti esiintyy Kuopion Henry’s Pubissa perjantaina 23. marraskuuta. Undergroundrockia esittävä laulaja-lauluntekijä esiintyy Henkassa Tuntematon numero -yhtyeensä kanssa. Ovet avautuvat kello 22 ja show alkaa kello 23. Litku Klemetin kappale Juna Kainuuseen oli Radio Helsingin soitetuin kappale vuonna 2017, ja samaa nimeä kantava levy palkittiin Emma-patsaalla kriitikoiden valinta -sarjassa.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa! Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 7 | 1.11.2018

27


Kun uskon lämpö laantuu

Mokoman Marko Annala käsittelee uudessa teoksessaan kriisiä joka tulee tilanteessa, jossa elämän perusasioita täytyy miettiä uudestaan. - Jyri Hoffrén, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

M

arko Annala (s.1972) on monelle varmasti tuttu menestyneen suomalaisen hevibändin Mokoman perusta-

jana ja muusikkona. Marko Annala on myös luonut uraa kirjailijana viime vuosien aikana. Hänen esikoisteoksensa Värityskirja ilmestyi vuoden 2017 alussa ja kertoi koskettavan autofiktiivisen kasvutarinan koulukiusatusta joutsenolaisesta pojasta menestyneen bändin keulahahmoksi. Tänä vuonna ilmestyi Annalan toinen teos Paasto, joka on tyyliltään myös eräänlainen kasvutarina ja kertomus miehestä, joka pohtii omaa suhdettaan uskontoon. Teos kurkistaa Annalan ikäisen Tam-

28

Uljas 7 | 1.11.2018

pereella asuvan Matiaksen elämään, joka kokee uskonkriisiä juuri ennen pääsiäistä edeltävää suurta paastoa. Uskonto on aina näytellyt suurta osaa Matiaksen elämässä. Hänen vaimonsa on harras uskovainen, myös hänen ystävänsä ovat tulleet tutuiksi uskonnon kautta, ja kaiken tämän lisäksi Matias työskentelee ortodoksisen uskonnon parissa tutkijana. Kuitenkin jo heti kirjan alussa käy ilmi, että Markuksen uskonnollisuus on ollut hiipumassa jo viimeiset kymmenen vuotta. Merkkiä siitä palavasta lämmöstä, jonka hän aikoinaan koki kirkkoon liittyessä, ei ole näkynyt enää muutamiin vuosiin. Annala kuvailee mielenkiintoisesti mitä päähenkilön pään sisällä tapahtuu ja onnistuu myös herättelemään ajatuksia lukijassa. Teoksen aihe on kuin onkin

helposti samaistuttavissa ja hahmona Matias on sangen tavanomainen mies. Erityisen mielenkiintoiseksi kirjan tekee Annalan tyyli kirjoittaa uskonnosta. Annala osaa kuvailla arkisia asioita kiinnostavasti, ja nähtävillä on myös hänen tietonsa siitä, mitä ortodoksinen uskonto oikein on. Vaikka käsiteltävä teema onkin uskonnol-

linen, Annala ei painosta lukijaa mihinkään, vaan antaa päähenkilön kautta avaimet avoimeen itsetutkiskeluun. Annala onkin valinnut teemaksi ajankohtaisen aiheen, ottaen huomioon kuinka yhä useampi ihminen on eroamassa kirkosta ja pohtimassa uudestaan suhtautumistaan uskontoon. Kirjan ajan läsnä on myös menettämisen pelko. Matiaksen vanhemmat

kuolivat hänen ollessaan teini-iässä ja nyt myöhemmällä iällään Matiaksen täytyy konkreettisesti pohtia sitä, menettääkö hän osan ystävistään erotessaan kirkosta. Erityisesti mielenkiintoista on Matiaksen suhde hänen vaimoonsa, joka on harras uskovainen ja lähtenyt lähetysreissulle Afrikkaan. Voiko Matiaksen vaimo koskaan ymmärtää hänen päätöstään erota kirkosta ja onko heidän suhteensa rakentunut pelkästään uskonnon ympärille? Annalan kirjaa voi suositella myös ihmisille, jotka eivät olisi mitenkään erityisesti kiinnostuneita uskonnollisuudesta, sillä Paasto on hieno kertomus ihmiselämän ongelmista ja niiden läpikäymisestä.

Marko Annala: Paasto. Like: 2018. 280 s.


ISYYLLÄ ON ASIAA TAPAHTUMAT

TAPAHTUU Järjestöavustushaku vuodelle 2019 on käynnissä 4.11. saakka

I

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan

lisäksi hankkeissa edellytetään Reilun kaupan

(ISYY) järjestöavustushaku vuodelle 2019

tuotteiden suosimista sekä ympäristöystävällisyy-

on avoinna ja päättyy 4.11.2018. Haussa ovat

den huomioimista.

Molemmat kampukset:

Kuopio:

4.12. ISYYn edustajiston kokous

1.11. Hyvät Kuvat: Lady Bird klo 17.30 ja 20,

6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27) 4.11. ESN KISA Movie Night at 18.00–20.00,

Joensuu:

Lukema 5.11. SPR-hengailuilta: askartelua & levyraati klo

1.11. Tapahtumilla varoja järjestötoimintaan

18–21, SPR:n tilat (Puijonkatu 9)

Yleisavustus puolestaan on tarkoitettu yhtei-

-kurssi klo 17–20, Perheentalo

7.11. Retikan syysmyyjäiset klo 10.30–14, Canthi-

sön (esim. aine- tai kampusjärjestö) toiminnan

1.11. Joensuu Board Gamers tapaaminen klo

an ja Snellmanian aula

Onko ainejärjestöllänne, kampusjärjestöllänne tai

turvaamiseen sen oman varainhankinnan ohella.

15, Haltia (Yliopistokatu 7). Tapaamiset viikoit-

8.11. Hyvät Kuvat: Rakkautta vailla klo 17.30 ja

kerhollanne suunnitteilla mahtava tapahtuma,

Yleisavustus myönnetään yhteisön talouteen

tain torstaisin.

20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

mutta ei rahaa sen toteuttamiseen tai sopivaa tilaa

perustuvan tarveharkinnan perusteella ja oma

6.11. MTG-kilta klo 14–18, Haltia (Yliopistokatu 7).

14.11. ESN KISA goes Ice Hockey (KalPa-

sen järjestämiseen? Tai onko teiltä tulossa julkaisu,

varainhankinta on edellytyksenä avustukselle.

Kokoontumiset viikoittain tiistaisin.

Pelicans) at 17:30, Kuopion jäähalli

7.11. Joojaku-kerhon kokoontuminen klo

14.11. Poikkitieteelliset UV-reivit klo 21, Nousu/

hankeavustukset keväälle 2019 sekä yleisavustukset vuodelle 2019.

jonka toteuttamiseen kaipaisitte rahallista tukea? ISYYn hankeavustusta on mahdollista hakea esi-

Ylioppilaskunnan hallitus päättää avustusten

16–20, Haltia (Yliopistokatu 7). Kokoontumiset

Henry’s Pub

merkiksi juuri tällaisiin tarkoituksiin. Vuonna 2019

jakamisesta marraskuun aikana.

viikoittain keskiviikkoisin.

15.11. Hyvät Kuvat: Kohti valoa klo 17.30 ja 20,

8.11. MarrasAppr0 2018 klo 18 alkaen

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

haun pääpainopistealueena ovat yhdenvertaisuus, kansainvälisyys ja ainejärjestöjen välinen yhteistyö.

Tarkemmat tiedot järjestysavustushausta ja ohjeet

17.–18.11. Joensuu Night Run

18.–20.11. ESN KISA Pirates of the Baltic Sea

Ylioppilaskunta suosii hankkeita, jotka edistävät

hakemiseen löydät ISYYn nettisivuilta: http://bit.ly/

18.-20.11. ESN ”Joensuu Pirates of the Baltic

(PoBS)

päihteettömyyttä ja terveellisiä elämäntapoja ja

jarjestoavustushaku2019s

Sea” cruise to Stockholm

22.11. Hyvät Kuvat: The Death of Stalin klo

2.–7.12. ESN Joensuu ”Trip to Lapland,

17.30 ja 20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

Saariselkä”

29.11. Hyvät Kuvat: Näkemiin taivaassa klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27) 30.11.–5.12. ESN KISA Northern Light adventure to northern Lapland, Levi

EDUNVALVONTAKULMA Edunvalvontakulmassa käsitellään opiskelijan oikeuksia, velvollisuuksia ja tapauksia, joiden parissa ISYYn edunvalvonta painii.

Sain lokakuussa Kelalta opintotuen selvityskirjeen, miten minun kannattaa toimia?

K

ela tarkistaa lokakuussa jokaiselta

selvittää, mitkä syyt ovat johtaneet opintojesi

opintotukea nostaneelta opiskelijalta, että

hidastumiseen ja mitä asialle voitaisiin tehdä. Siksi

tämä on edistynyt opinnoissaan tarpeeksi

on äärimmäisen tärkeää vastata kirjeeseen annet-

ISYYN LIHALLA Elämäntapana kirjoittaminen

päättyneen lukuvuoden aikana. Opiskelijan on

tujen ohjeiden mukaan. Jos sinulla on selkeä syy

suoritettava lukuvuoden aikana vähintään 5 op

siihen, miksi opintosi eivät ole edenneet KELAn

per nostettu tukikuukausi, kuitenkin vähintään

toivomalla tavalla, tämä kannattaa kertoa avoimes-

20 op, mikäli opintotukea on nostettu yksikin

ti ja seikkaperäisesti. Mikäli et vastaa annettuun

Aloitin Uljaan avustajana heti opintojeni alussa syksyllä

kuukausi. Selvityspyyntöä ei kuitenkaan lähetetä,

selvityspyyntöön, katsotaan tämä automaattisesti

2017. Päätoimittaja Jussi Turunen oli eräässä info-tilaisuu-

jos koko opiskeluajalta opintopisteitä on vähintään

pätemättömäksi syyksi ja opintotukesi katkaistaan.

dessa esittelemässä mahdollisuutta ja päätin tarttua tilai-

viisi per tukikuukausi.

Hyväksyttäviä syitä opintojen hidastumi-

Selvityskirje ei vielä itsessään ratkaise opintotukesi kohtaloa. Sen tarkoituksena on ainoastaan

ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on Päivi Häkkinen, yksi ylioppilaslehti Uljaan avustajista.

suuteen. Kirjoittaminen on minulle elämäntapa, joten oli

selle ovat mm. oma tai lähiomaisen vakava

inspiroivaa päästä tekemään lehtijuttuja opintojen ohella.

sairaus, läheisen kuolema, vaikea elämäntilanne, tutkielman tekeminen tai muu ns. Force majeure

Olen tykännyt erityisesti kolumnien kirjoittamisesta.

-syy eli tapahtuma tai syy, jonka vuoksi opintojen

Oppimistehtävien ohella on mukavaa päästä välillä

hidastuminen on ymmärrettävää. Hyväksyttäviä

irrottelemaan luovemmin. Kolumin kautta voi kehiä auki

syitä opintojen hidastumiselle eivät ole mm.

mielessä ehkä pitkäänkin kypsyneitä, mutta vielä kesken-

huippu-urheilu, järjestötyöskentely, pääsykokeisiin

eräisiä ajatuksia sekä havaintoja elämästä. Parhaimmillaan

valmistautuminen tai työskentely töiden ohessa.

kirjoittaessa pääsee itseilmaisun flowhun, johon voi

Hyväksyttävän syyn arvioinnissa olet sitä

melkein jäädä koukkuun.

Päivi Häkkinen

vahvemmassa asemassa mitä enemmän hankit todisteita sanojesi tueksi. Esimerkiksi mikäli vetoat

Lehtiavustajana oma kirjoitustaito karttuu hyvässä ohja-

Kuka: Ohjausalan maisteriohjel-

terveydellisiin seikkoihin, on hyvä hankkia lääkärin-

uksessa, tapaa kiinnostavia ihmisiä ja pääsee tutkimaan

man opiskelija, 2. vuosi.

todistus vaivasta.

itselle tärkeitä asioita. Eikä pieni palkkiokaan ole haitaksi

Mitä: Ylioppilaslehti Uljaan avustaja

opiskelijabudjetille. Jos kokemus media-alasta kiinnostaa

Missä: Joensuussa

Mikko Aaltonen, ISYYn koulutus- ja sosiaalipoliitti-

yhtään, kannattaakin lähteä rohkeasti mukaan lehden

nen asiantuntija, Kuopion kampus

tekoon!

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs, 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3, 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH, Youtube: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: viestintäsuunnittelija Heljä Koistinen

Uljas 7 | 1.11.2018

29


LET’S BESSERWISSER!

Column | Relationship

- Itäinen Turhan Tietäjä

99 postcards from Singapore

1

I

2

f there is one thing, that I am good at, it is being in a long-distance relationship. My boyfriend has studied in Singapore, Denmark and California and I have done an internship in New York before starting this exchange semester here in Kuopio. Although we normally both live in Munich, it is the fifth time, that we can give our relationship the status being-apart-and-still-together. We usually try to keep track, whether the apart-part or the together-part is longer: Now it is 1.5 years long-distance versus 1.8 years of near-by relationship. As it is such a big part of my life, I try to gain as much information about it as possible. I came up with the book “Why love hurts”, written by the sociologist Eva Illouz. She argues, that missing intimacy is not only a lack of joy, but also fails to experience borders of oneself and another as well as conflicts. In other words: In a long-distance relationship every partner stays on its own and the exposure to all those habits that drive you crazy in everyday life is avoided. This is an obstacle to development within a relationship. Eva Illouz is right to some extent: Although Fritz and I phone ridiculously often and talk literally for hours, we argue on rare occasions only. Surprisingly, it is one of the first things to happen when we see each other again. My all-time favourite fight occurred when Fritz arrived from Singapore in Munich and was staying at my place. We were both very tired after a long day of sightseeing and I was getting ready for sleep. When I came back, I could not believe my eyes: There was Fritz` underwear all over! He had taken it out of the washing machine and spread it all over the room.I hate chaos! Especially, if this chaos consists of wet pants. I wish someone had taken a picture of this hilarious situation: Me, infuriated and Fritz, trying to defend his pants from me. We heavily discussed those personal borders, that Eva Illouz mentioned, on that evening. Compared to that ultimate exposure, a long distance-relationship felt like a relationship on demand, like a food delivery service, in the beginning. To take part in each other’s life asks for some creativity:

” We watch the same movies and discuss them on the phone afterwards. Before going to Singapore, Fritz promised me to write a postcard every single day. But for some reason, there are almost no postcards sold in this country. In the end he sent me handmade postcards, which arrived so late that he thought the post had lost them. I surprise my boyfriend with invitations to this new fancy restaurant by randomly sending money to his bank account. We watch the same movies and discuss them on the phone afterwards. Most people think that this kind of relationship is a sacrifice, or at least exhausting and difficult. Some consider it as unreal or artificial. I can truly understand these doubts, but I also experience an incredible amount of trust and honesty. Last year I started to learn Japanese and told Fritz frankly that I was considering doing an exchange semester in Japan. He wasn`t surprised at all and started to give me presents related to Japan. One is a traditional calligraphy set, which is perfect for writing postcards.

Tee aivopieruja lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Gerilloja vastaan taistelevien sis _______ ate – otan lyhyemmän ennakon kun ammun naisia ja lapsia. (7) B) Militääriaskareissa tulee muistaa, että sota on julmaa, ratsuväki raakaa, mutta na ______ eet ne vasta miehen tappavat. (6) … Harmenszoon van Rijn. Mikä tunnetumpi nimi puuttuu? 1) Rembrandt. X) Rubens. 2) Van Eyck.

3

Missä maassa pidettiin äskettäin kansanäänestys, jossa päätettiin maan nimen vaihtamisesta – se tulee saamaan etuliitteen Pohjois? Tällä lepyteltiin naapurivaltiota, jolla on samanniminen maakunta. Valtion nykyinen lyhenne on EJTM. 1) Moldovassa. X) Montenegrossa. 2) Makedoniassa.

4

Faktantarkastajien mukaan Trump on valehdellut presidenttikaudellaan siinä 4 300 kertaa. Kenen valtiomiehen tiedetään sanoneen: ”Mitä suurempi valhe, sitä suurempi mahdollisuus, että siihen uskotaan”?

1) Stalinin. X) Hitlerin. 2) Francon.

5

Kenen sanomaa: ”Voisin todistaa Jumalan olemassaolon tilastollisesti”?

1) Isaac Newtonin. X) Albert Einsteinin. 2) George Gallupin.

6

Kenelle Shakespearen henkilölle ennustetaan: ”Halveksi ihmisvoimaa, sillä kukaan naisen synnyttämä ei sinua vahingoita. Ole peloton ja taipumaton, miekka ei sinuun koske; olet vahvempi kuin salaliitto, kapina ja sota; olet voittamaton kunnes Birnamin metsä marssii sinua vastaan”? 1) Hamletille. X) Macbethille. 2) Jagolle.

7

Missä maassa Iso-Britannia räjäytti ensimmäisen atomipomminsa 1952?

1) Papua-Uudessa-Guineassa. X) Etelä-Afrikassa. 2) Australiassa.

8

Karanteenikäytäntö syntyi 1300-luvulla laivojen saapuessa Dubrovnikiin mustan surman aikana. Ne ankkuroituivat sen edustalla tietyksi ajaksi ja vartosivat puhkeaisiko rutto miehistön keskuudessa. Karanteeni-sana tulee luultavasti Venetsiassa puhutusta murteesta. Mikä luku, joka liittyy tenniksen pistelaskuun, on antanut nimen karanteenille? 1) 30. X) 40. 2) 15.

9 10

Suomessa sen voi haistaa; englantilaisilla on sellainen. Mikä sana?

Aloita q-kirjaimella. A) Hampurilainen, jonka nimi juontaa sen pihvin painosta. B) Yhtye, jonka keulakuvana toimii Josh Homme; kappaleita mm. Go With The Flow. C) Yhtye, josta muodostui The Beatles 1960. D) Rita Luodikon sulkakynä Harry Pottereissa, ”Sähäkkä sitaattisulka” englanniksi.

Nimi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Maria Zehentmeier The writer is studying medicine at Kuopio Campus. Tell your experiences with long-distance relationships at mariaze@student.uef.fi.

30

Uljas 7 | 1.11.2018

Oikeat vastaukset sivulla 32.


JAN I L E K S I OP TO 8.11. TYLYPAHKA-SITSIT BY (Bio)KuoLOnsyöjät + JATKOT PE 9.11. CLUB ULTRA

(rannekkeella -50 % ultra-listan juomista)

LA 10.11. KE 21.11. LA 24.11. LA 1.12. KE 5.12. PE 14.12.

DON JOHNSON BIG BAND PREEMIO SITSIT + HAALARIBILEET STIG DOGG JUOMATARJOUKSIA KE, TO JA SU PIKKU G voimassa olevalla opiskelijakortilla pl. erikoisillat. TEFLON BROTHERS CLUB ULTRA

MARRASKUUSSA 2018:

KE 14.11.

TO 1.11. PE 2.11. LA 3.11. KE 7.11. TO 8.11. PE 9.11. LA 10.11.

SUISTAMON SÄHKÖ, 10€ TIMO RAUTIAINEN & TRIO NISKALAUKAUS, 20/23€ SARA, 10/12€ FREAK KITCHEN (SWE), 12€ FREESTYLE OR DIE: PASKAVITSIBATTLE SAIRAS T + LIKANEN ETELÄ, 10/12€ LOST SOCIETY + BRAINTHRASH, 12/14€

TO 15.11. PE 16.11. LA 17.11. TO 22.11. PE 23.11. LA 24.11. KE 28.11. TO 29.11. PE 30.11.

POIKKITIETEELLISET HUBAILUT PRESENTS: UV-REIVIT, 4/5€ KYNNET, 5€ MAJ KARMA, 15€ EVERWAVE, GRIMACE, 5€ STEVE’N’SEAGULLS, 20€ LITKU KLEMETTI, 12/14€ HUORA, 12€ PALAPELIT VOL 2. MASQUARADE, 3/4€ HENRY’S HOUSE PARTY KOTITEOLLISUUS, 20/23€

ENNAKKOLIPUT: HENKKA, LUKEMA, cafeSAVOTTA JA LIVETO.fi SHOWTIME: ARKISIN 22:00 & VKLOPUT 23:00

(rannekkeella -50 % ultra-listan juomista)

LA 15.12. HAUSMYLLY ENNAKKOLIPUT ARTISTIEN KEIKOILLE MYY: KESKIVIIKKOISIN BEER PONG -PELIT – HAASTA KAVERIT, JOS USKALLAT! TORSTAISIN VIIKONLOPUN STARTTIBILEET – VISAILTAMIA (ilmoitetaan erikseen) JA PARTY MUSAA SUNNUNTAISIN LAZY SUNDAY - LAUTAPELEJÄ JA HYVÄÄ SEURAA!

VUORIKATU 19, KUOPIO KE–SU KLO 22–05 • KE, TO, SU K18 • PE K20 • LA K22

TI 13.11.

Poikkarit 2.0 Pikkutuhmat pikkujoulut

KE 14.11.

Poikkitieteelliset hubailut: UV-reivit

KE 28.11.

Palapelit vol 2. Masquarade

KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.12.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.12.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p. 050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 7 | 1.11.2018

31


Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiokilpailu

Uutisraivaaja 20 19

Etumme opiskelijoille Välitätkö tiedosta? Uudista tiedonvälitystä. Osallistu ideallasi. Kuinka sinä kehittäisit journalismia tai tiedonvälitystä? Osallistu ideallasi! Voittaja saa jopa 250 000 euroa kehitysrahaa. Hae viimeistään 31.1.2019.

32

Uljas 7 | 1.11.2018

uutisraivaaja.fi

Osuuspankin omistaja-asiakkaille • Opintolaina ilman toimitusmaksua. Opintolaina kerryttää OP-bonuksia. • 18-27-vuotiaille -21 % alennus lähes kaikista kodin ja perheen vakuutuksista • Rahastojen merkintä, lunastus ja vaihto 0 € Alle 26-vuotiaille kortti- ja verkkopalvelu ilman kuukausimaksua. Opiskelija voi hakea OP-Visaa suoritettuaan kotimaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai ammattikorkeakoulussa vähintään 45 opintopistettä.

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: sis siperia ate. na palmas eet. 12X2X2X. Home.

A) Quarter Pounder. B) Queens of Stone Age. C) (The) Quarrymen. D) Quick-Quotes-Qill.

Profile for Uljas

Uljas 7/2018  

Uljas 7/2018  

Advertisement