Uljas 2/2015 by Uljas

2015

It채-Suomen ylioppilaslehti

Ilon kautta

YTHS:n mielenterveyspuoli Kuopiossa ruuhkautui ahdistuneista >>4-5 H채t채majoituksen hoitaminen otettiin ISYY:lt채 ja viskattiin takaisin >> 8-9

Alku

”Vaikka en koe olevani kaapissa niin tottakai vieraiden ihmisten kanssa joutuu miettimään

Kohti vapautta

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

6-7 10-11 18-19 K

Se pieni muutos

UEF on päättänyt olla Suomen pa-

ras oppimisympäristö. Se edellyttää parempaa opetusta. Dekaanit kertovat mitä asialle tehdään.

Vuoden professori Maria Lähteenmäki kannustaa nuoria tutkijoita olemaan rohkeasti luovia, elämään ja matkustelemaan. Sillä tavoin syntyy hyvä tiede.

14-15 ROGER GUSTAFSSON HOMMAGE À ... 4.2.-10.5.2015 27.2.-20.3. suomalaista videotaidetta siä yk hd rjä Ny A: SS LO TU a pääsy! rjantaisin klo 14-15, vapa Neljän koosteen sarja pe Kirkkok. 23, Avoinna: ti, to-su 11-16, ke 11-20 Liput: 3-5 €, perjantaisin 14-16 vapaa pääsy

Mukavuusalueella on mukavaa, joten minkä ihmeen takia sieltä pitäisi tulla pois? Selvitimme syitä.

22-23 Makasiini otetaan Kuopiossa vihdoin kulttuurikäyttöön. Kukaan ei vielä tiedä minkälaista kaupunkikulttuuria se synnyttää. Se on tarkoituskin.

26-27 Pelikulttuuri on kehittynyt pisteeseen, jossa pelin

ei enää tarvitse olla hauska. This War of Mine onnistuu siinä, mutta on silti koukuttava.

Humoro nigra | |Uljaskaan ei halua poistua mukavuusalueeltaan. Samanmielisten kuplassa on kivaa. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Emil Blick Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.ﬁ Marko Nyyssönen 0504637535 marko.nyyssonen@isyy.ﬁ

Entinen lapsisotilas, pakolainen ja katulapsi kertoi tarinansa tutkijalle Etelä-Afrikassa. Toiveissa siintää Eurooppa.

uopion YTHS:n toimipisteen psykologiset palvelut ruuhkautuivat viime syksynä. Syys-lokakuussa yhteydenottoja oli yli 50 prosenttia enemmän edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kuopiossa ei lähdetä vielä erityisemmin arvailemaan tarkempia taustoja lisääntyneeseen avun tarpeeseen, mutta toimipisteen vastaava psykiatri Taina Tirri Ollikainen kertoo, että yleisimmät syyt mielenterveyspalveluiden pariin hakeutumiseen ovat ahdistuneisuus sekä opiskelua häiritsevät mielialaongelmat. Sama viesti kantautuu Turusta. Myös siellä avunhakijoiden määrä on kasvanut opiskelijoiden keskuudessa reilusti. Etelä-Suomen sanomille antamassaan haastattelussa Turun YTHS:n ylilääkäri Matti Keinänen arvelee syyn löytyvän epävarmasta tulevaisuudesta. Työnsaanti valmistumisen jälkeen on epävarmaa ja samalla niskaan huohottavat yhä lyhyemmät opiskeluajat rajauksineen. Keinäsen mukaan mielenterveysongelmat usein kroonistuvat, jos jäävät ilman hoitoa. Vaarana on syrjäytyminen. Keinänen laskee psykoterapeutin tienaavan elämänsä palkan auttamalla kolmea opiskelijaa kiinni työelämään, koska syrjäytymisen yhteiskunnalliset kustannukset ovat niin korkeat. Masennus voi olla kaiken toimintakyvyn lamauttava tila. Mukavuusalueita käsittelevässä artikkelissa tässä lehdessä on lievempiin ahdistuksen muotoihin kiinnostava näkökulma. Sen mukaan mukavuusalueemme ulkopuolella on muutoksen luova tila, mutta sinne siirtyminen aiheuttaa ahdistusta. Itä-Suomen yliopiston historian professori Jukka Korpela jopa väittää, että mukavuusalueen ylittäminen on ollut kaiken inhimillisen ja biologisen kehityksen edellytys. Nimensä mukaan alue voi olla mukava, mutta samalla se sisältää myös rutiinien puuduttavan toistuvuuden. Korpela kysyykin, mikä laukaisee astumaan ulos mukavuusalueelta? Usein laukaisija on turhautumisen tunne. Homma alkaa maistua puulta, toistaa itseään, asiasta alkaa kasvaa ulos. Mutta ennen kuin turhauma on saavuttanut leimahduspisteensä, muutosta edeltää ahdistus ja uuden pelko. Kuten jutun kirjoittaja Saila Rönkkö toteaa, mukavuusalueelta poistumista voi harjoitella. Se voi olla vain uusi reitti kotiin. Pienikin muutos on muutos, jos nykytila ei miellytä. Jarkko Kumpulainen

” Muutosta edeltää ahdistus ja uuden pelko

Kansikuva

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Jarkko Kumpulainen

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Mistä tunnet sä ystävän? Tekijät: Turkka Tuovinen, Niina Turunen & Heidi Hänninen

Kuopio

Miikka Lummelampi

Lääketiede, 5vsk. - Hyvässä ystävässä tärkeintä on rehellisyys ja avoinneisuus.

Mikko Hyvärinen

Hammaslääketiede, 3.vsk. - Rehellinen ja reilu jätkä. Lähtee aina kaljalle pyydettäessä.

Joensuu Netta Kivimäki

Suomen kieli, 6.vsk. - Hyvä ystävä puhuu suoraan eikä hänen seurassaan tarvitse miettiä sanomisiaan liikaa. Jaksan kiinnostua hänen asioistaan ja päinvastoin. Arvostan ystävässä myös ajoissa olemista.

Karoliina Halonen

Mediakulttuuri ja viestintä, 2.vsk. - Hyvä ystävä on läsnä sekä kuuntelee tosissaan kun hänelle puhuu. Ystävät ovat tärkeitä, koska he ovat kuin perhe, jonka voi itse valita.

Savonlinna Valpuri Tiilikainen

Lastentarhanopettaja, 3.vsk. - Henkilön, jonka kanssa voin hassutella ja olla täysin oma itseni, tunnistan ystäväkseni. Ystävän kanssa voi toteuttaa ne kaikista hölmöimmätkin ideat, niin hyvässä kuin pahassa.

Heli sinivuori

Lastentarhanopettaja, 3.vsk. - Todellisen ystävän seurassa ei tarvitse esittää mitään, vaan hänen luokseen voi mennä juuri sellaisena kuin on. Tosiystävän kanssa voi jakaa minkä tahansa asian.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

” Tällä hetkellä vain 35 prosenttia graduista julkaistaan verkossa. Jakamisen arvo olisi hyvä oppia jo opiskeluaikana. UEF urut | avoimuutta perkele!

Tiedejulkaisujen hinnat pakottavat kirjaston karsimaan aineistoaan Yliopiston kirjasto joutuu karsimaan muun aineiston hankkimista, jotta sillä olisi varaa maksaa muutaman suuren tieteellisen julkaisijan vaatimat hinnat. Esimerkiksi Elsevierin kaltaisten massiivisten julkaisijoiden valta alalla on niin suuri, että ne pystyvät käytännössä sanelemaan julkaisujensa hinnat. Tieteellisten aineistojen hinnat nousevat pahimmillaan lähes kymmenen prosenttia vuodessa. ”Tämä on koko 2000-luvun jatkunut trendi. Aineistojen hinnat nousevat 7-9 prosenttia vuodessa. Kirjastolla menee e-aineistoihin noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, eli 80 prosenttia aineistobudjetistamme”, yliopiston kirjaston palvelupäällikkö Jukka Kananen kertoo. Jo seitsemän prosentin hintojen nousu tarkoittaisi kirjastolle noin 140 000 euron lisäkustannuksia. ”Tälle vuodelle valitsimme maltillisesti kymmenen uutta lehteä. Kaikkiaan tilaamme noin 21 000 tieteellistä lehteä. Tämä tyydyttää yli 90 prosenttia käyttäjistä. Tiedekunnat tuntuvat olevan kokonaisuuteen tyytyväisiä”, hän jatkaa. Kananen kuitenkin muistuttaa, että tieteen kehittyessä myös uusia julkaisuja avataan koko ajan, joten kehityksen tahdissa pysyminen on haastavaa ja kallista. Yliopiston kaukopalvelu hankkii jonkin verran yksittäisiä artikkeleita, mutta koko julkaisun tilaaminen on huomattavasti halvempaa. ”Nykytilanteessa artikkelin lukukerralle tulee hintaa yhdestä viiteen euroa. Yksittäisen artikkelin ostaminen maksaa tyypillisesti 25–30 euroa.” UEF ei ole yksin ongelman kanssa. Esimerkiksi Harvardin yliopisto Yhdysvalloissa ilmoitti

YTHS:n mielenterveyssektori ruuhkautui syksyllä Kuopiossa

vuonna 2012, ettei sillä ole varaa maksaa kustantajien vaatimia hintoja. Vertailun vuoksi Harvardin vuosibudjetti on yli kaksi ja puoli miljardia siinä missä valtio rahoitti kaikkia suomalaisia yliopistoja yhteensä samana vuonna 1,8 miljardia. Kysymys on merkittävä myös yliopistojen kilpailukyvyn kannalta, sillä julkaisujen saatavuus on tutkimuksen tekemisen elinehto. ”Aineistorahoituksen tilanne on meillä kohtalaisen hyvä ja hinnankorotusten vuoksi saimme nyt hiukan lisärahaakin. Pitää olla hyvin tyytyväinen, että tilanne ymmärretään yliopiston johdossa. Joillakin yliopistokirjastoilla Suomessa on todella suuria vaikeuksia säilyttää edes olemassa oleva aineistonsa”, Kananen sanoo. Kananen kehuu myös suomalaista yhteistyötä hankinnoissa. Yliopistojen on helpompi hankkia aineistoja yhdessä kuin yksin. Open access –julkaisemisesta toivotaan pelastajaa talousvaikeuksissa kituville yliopistokirjastoille, ja Kananenkin toteaa, että OA-julkaiseminen kasvaa koko ajan. Hänen mukaansa etenkin nuorempi tutkijapolvi näkee siinä enemmän etuja kuin haittoja. Hän korostaa, että työtä asian eteen on silti tehtävä. ”Esimerkiksi gradut julkaistaan jo nyt kaikkien saataville jos graduntekijä vain antaa siihen suostumuksensa. Tällä hetkellä vain 35 prosenttia graduista julkaistaan verkossa. Jakamisen arvo olisi hyvä oppia jo opiskeluaikana. Lisäksi avoimuus saisi näkyä myös yliopiston strategiassa”, Kananen kehottaa. Pasi Huttunen

Opiskelijat tyrmäävät korkeakoulujen yhdistämissuunnitelmat Esitykset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistämisestä ovat nostattaneet kovasanaista keskustelua. Opetusministeri Krista Kiuru on ilmoittanut, että yhdistämisestä tehdään selvitys kevään 2015 aikana. Opiskelijaliike tyrmää suunnitelman järjettömänä. Kohun taustalta löytyy Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvoston viime marraskuussa hyväksymä asiakirja, jossa esitetään, että korkeakoulujen yhteistyötä ja yhteisten organisaatioiden luomista rajoittavat lainsäädännön esteet poistetaan. Käytännössä siis mahdollistettaisiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistäminen. SYL ja SAMOK muistuttavat, että korkeakoulujärjestelmä on jo muutenkin ollut toistuvien uudistusten kourissa koko kuluvan hallituskauden.

”Yhteydenottokynnyksen madaltuminen on luonnollisesti hyvä asia.

“Ammattikorkeakoululain uudistuksen muste on hädin tuskin kuivunut. Nyt pitäisi odottaa uudistuksien vaikutuksia ennen seuraavaan selvitykseen lähtemistä”, SAMOKin puheenjohtaja Joonas Peltonen puuskahtaa. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta on myös kritisoinut suunnitelmia. ”Tätä hallituskautta on jäljellä noin 50 työpäivää. Vastuulliseen koulutuspolitiikkaan ei kuulu hetken mielijohteesta kiireellä tilatut selvitykset, jotta asiasta saataisiin pikainen päätös seuraavissa hallitusneuvotteluissa”, Tuhatkunnan puheenjohtaja Daniel Lahti sanoo.

Pasi Huttunen

Kuopion opiskelijoiden keskuudessa psykologisen avun tarve ryöpsähti viime syksynä. Syys-lokakuun aikana yhteydenottoja oli jopa 50 prosenttia vuoden takaista enemmän. Jonoja pidensi lisäksi hetkellinen työvoimapula. – Turkka Tuovinen, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuva Mielenterveyspalvelujen tarvitsijat ruuhkauttivat YTHS:n Kuopion toimipisteen syksyllä. YTHS:n psykologien hoidontarvearviointiin tuli syys-lokakuussa yhteydenottoja lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. ”Vielä marraskuussa yhteydenottoja oli tavanomaista enemmän. Jono kiireettömään hoitoon kasvoi, mutta kiireellinen hoito turvattiin kaikille joko omassa yksikössä, tai tarpeenmukaisesti opiskelija ohjattiin erikoissairaanhoitoon, kriisikeskukselle tai nuorten mielenterveyspalvelu Sihtiin”, YTHS:n

Kuopion toimipisteen vastaava psykiatri Taina Tirri-Ollikainen kertoo. Pidemmällä aikajaksolla vuonna 2013 Kuopion kampuksen noin 5100 opiskelijasta 6,4 prosentilla ja vuonna 2014 6,7 prosentilla opiskelijoista oli kontakti mielenterveyssektoriin. ”Eli pidemmällä aikajaksolla ei kuitenkaan ole kyse 50 prosentin lisäyksestä”, Tirri-Ollikainen tarkentaa. Lisääntyneiden yhteydenottojen ohella Kuopion YTHS:ta vaivasi myös työvoimapula, kun ainoan psykiatrin työpanos oli pois käytöstä kolme kuukautta.

Henkilöstövaje on kuitenkin nyt paikattu ja tilanteen odotetaan normalisoituvan. YTHS:lla ei ole vielä tarkkoja arvioita yhteydenottojen lisääntymisen syistä, koska viime syksyn tilastoja ei ole vielä tutkimatta. Tirri-Ollikaisen mielestä yhteydenottojen syyt eivät ole kuitenkaan poikenneet vuoden takaisista ja yleisimpiä ovat yhä ahdistuneisuuteen liittyvät häiriöt sekä opiskelua häiritsevät mielialaongelmat. Tirri-Ollikainen epäilee myös yhteydenottokynnyksen laskeneen ja opiskelijoiden olevan paremmin perillä tarjolla olevista palveluista. ”Yhteydenottokynnyksen madaltuminen on luonnollisesti hyvä asia. Myös uusien opiskelijoiden infoissa palvelut ovat olleet paremmin esillä.” Kaikesta huolimatta Tirri-Ollikainen vakuuttaa YTHS:n pysyneen hoitotakuussa. Kiireellistä hoitoa on ollut tarvittaessa opiskelijoiden saatavilla. ”Hoidontarve on aina arvioitu yksilökohtaisesti. Kiireelliseen alkuarviointiin

ja alkuhoitoon voidaan vastata yleisterveydenhoidon puolella. YTHS:n maksullisten palveluiden käyntimaksuja jouduttiin vuoden vaihteessa nostamaan valtion puolitettua tilavuokriin myöntämänsä tuen. Mielenterveyspalvelut pysyivät edelleen maksuttomina opiskelijalle.

Uutinen #

Gallup

Valentino, valentina!

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Kampus

”Kaikkien ei tarvitse samassa suhteessa kohdentaa työaikaansa tutkimukseen ja opetukseen

Tekstaripalsta Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09.

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Toista tuntia jonossa

Jenni Merovuo, teksti & kuva

UEF heräsi parantamaan opetuksen tasoa

Etsin

ISYY:n kannattaisi ottaa käyttöön yo-kunnan sisäinen valuutta, jotta jäsenmäärän vaihtelua voisi kompensoida painamalla itse lisää rahaa. Valuuttaa devalvoimalla voisi myös lisätä RAI-brändin ulkoista kysyntää. Itse ainakin ostaisin. t. Pienviljelijä Polvijärveltä

Kyllä mie isyy sivulta ikävöin sitä punkkaria joka kerto kuinka voi huijata systeemiä. Se takas! Miksi parissa viime Uljaassa on artikkeli katkaistu poikki? Viimeksi tenttiinlukutavoista

kertovassa jutussa jäi lausekin kesken. Olisin halunnut lukea loppuun. Toimitus vastaa:

Opetuksen parantaminen uhkasi jäädä tutkimusta painottavien yliopistorankingien jalkoihin, mutta nyt UEF aikoo kiriä Suomen parhaaksi oppimisympäristöksi. – Pasi Huttunen, teksti & kuva.

Uutinen #

see, että terveystieteissä aiotaan panostaa myös eri aloja yhdistävään opetukseen. ”Esimerkiksi lääkäri-, sairaanhoitaja- ja farmasiaopiskelijat ovat opetustilanteessa yhdessä ratkaisemassa kliinistä ongelmaa.” Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa aiotaan dekaani Jukka Jurvelinin mukaan tarttua ongelmaan kehittämällä opetusteknologiaa monimuotoisemmaksi. Jurvelin painottaa myös henkilökunnan motivaation merkitystä. Filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula kertoo, että tiedekunnassa keskitytään nyt ohjauksen kehittämiseen. Monialaisuuteen on Filppulan mukaan panostettu myös filosofisessa tiedekunnassa. ”Erityisopetuksen sisältöjä on integroitu yleiseen pedagogiikkaan. Eri opiskelijaryhmät, kuten erityisopettaja-, luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijat, on saatettu yhteen samoihin opiskeluryhmiin, mikä on merkittävä parannus nykyiseen eriytyneeseen malliin verrattuna.” Esimerkiksi Oulun yliopistolla on käytössä omaopettaja-järjestelmä, jossa jokaiselle opiskelijalle nimetään omaopettaja. Joillakin oppiaineilla Itä-Suomen yliopistossa on hiukan vastaavia opettajatuutoreita, mutta koko yliopiston kattavaa käytäntöä ei ole.

Lukijalta Pöytälaatikot auki. Uljas julkaisee runoja ja lyhyitä tekstejä. Lähetä osoitteeseen toimitus@uljas.net

Graduntekijä piilosilla

Mustavalkoista

Kyltymättömiä kuiskauksia tuhatlehtisiä teoksia kiviseinistä kaikuva kopina. Missä olet, inspiraatio? nak nak nak nak Lehtiö pysyy silti tyhjänä.

T a i v a a l l a k i n v a l k o i n e n h a n k i

Kädet pusertuvat kasvoihin aivolihas pullistelee maitohapoilla Lehtiö pysyy silti tyhjänä. Hälinä vaimenee vähitellen. »Kirjasto on suljettu.» Lehtiö livahtaa laukkuun. tsuzzurz, toivottaa lukko hyvästiksi.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

aiempaa näyttävämmät ja paremmin erikokoisille näytöille asettuvat sivut. ”Tämä on erityisen tärkeää opiskeli-

joille ja muille nuorille, jotka käyttävät paljon mobiililaitteita”, verkkoviestinnän tuottaja Katja Mielonen toteaa.

Harmaa-arpisen koivun a i latva t p u u variksen painon alla. kraa, Varis raakkuu. Varis raakkuu, kraa. Luminen maa ei vastaa.

Pikavisiitti

20 tilheä lentää pakkasessa kaartaa puuhun, pysähtyy syömään siemeniä ja sitten viuhtoo vikkelänä parvena poi s.

Kaula poikki

Tammikuun kampaajalta Valkaistut hiukset divetyoksidista rauduskoivuilla – talven huippumuodikkaat pakkasrastakampaukset

Uljaan avustajapalaverit

Joensuussa 16. helmikuuta klo 16.00

ylioppilaskunnan neuvotteluhuoneessa Haltialla Verkkosivujen ulkoasua on suunniteltu yhteistyössä mainostoimisto Nitro ID:n kanssa.

JUUKA Antonio Gaudin Sagrada Familia Barcelonassa on suuruudenhulluudessaan vaikuttava, mutta sen jäästä Juukaan tehty kopio vie alkuperäisestä voiton. Maailman korkein jäärakennelma on järjettömän kunnianhimoinen ja massiivinen operaatio, joka sulaa pois parin kuukauden päästä valmistumisestaan. Katedraalin rakentaminen aloitettiin joulukuun viimeisellä viikolla ja se valmistui maailmanennätyskorkeuteen tammikuun puolessa välissä. Yhdelle juukalaiselle katedraali maksoi 20 euroa. Avajaisia vietettiin 24. tammikuuta.

Ja niin huokaisee inspiraatio pimeällä hyllyllä sivujen välissä, puristuksissa.

Yliopiston uudet verkkosivut pian auki Itä-Suomen yliopisto uusii ilmeensä verkossa. Uudet sivut avataan maalikuussa. Tavoitteena on ollut rakentaa

Kaikkein hulluin kirkko

Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva

teen, sillä kasvatustieteet löytyvät sen oppiainetarjonnasta. Suurella osalla opetushenkilökuntaa on pedagoginen koulutus. Muilta kolmelta tiedekunnalta tämä etu puuttuu.

JOENSUU Joensuun poikkitieteellisten After Ski –haalaribileiden ennakkolipunmyynti synnytti Carelialle aulan halki kiemurtelevan jonon. Häntäpää joutui välillä värjöttelemään ulkona saakka. Silti innokkaimmat jaksoivat jonottaa edullisempaa lippua ja 450 ensimmäiselle luvattua haalarimerkkiä toista tuntia. Lisäksi lippupisteen arvonnassa saattoi tavoitella bileisiin omaa VIP-pöytää. Instagramkilpailuun osallistuneet #jnshb-kuvat kavaltavat haalarikansan panostaneen asusteisiin teeman mukaisesti.

Pasi Huttunen, teksti & kuva

Dekaani Markku Filppulan ﬁlosoﬁnen tiedekunta on hyvässä asemassa opetuksen suh-

Hyvän opetuksen tärkeyteen ollaan heräilemässä myös Itä-Suomen yliopistossa. Aiemmin se on tiukasti yliopistorankingeja seuraavassa yliopistossa uhannut jäädä tutkimuksen kehittämisen varjoon, mutta nyt yliopisto on asettanut tavoitteekseen olla Suomen paras oppimisympäristö. Sarkaa riittää. Opetuksen taso vaihtelee tiedekuntien ja laitosten sisällä voimakkaasti. Luultavasti jokainen opiskelija osaa kertoa anekdootin ei-niin-säkenöivästä luennoitsijasta. Yliopiston tiedekuntien dekaaneille tehdyn kyselyn perusteella opetuksen parantamiseen kiinnitetään tiedekunnissa yhä enemmän huomiota. ”Kovia mittareita opetuksen tehokkuudesta ovat opiskelijoiden valmistuminen tavoiteajassa ja läpimenoprosentti”, Terveystieteiden tiedekunnan dekaani Hilkka Soininen toteaa. Kumpikaan mainituista ei välttämättä kerro mitään opetuksen laadusta. Painoa laitetaankin opiskelijoilta saatuun palautteeseen. Se on kenties luotettavin keino saada tietoa opetuksen laadusta. Kaikki neljä dekaania pitävät tiedekuntiensa opetuksen tasoa keskimäärin hyvänä, vaikka myöntävät voimakkaan vaihtelun. Tiedekunnissa valmistellaan monenlaisia toimia opetuksen parantamiseksi. ”Merkittävä muutos on roolittamisen lisääminen opetus- ja tutkimushenkilöstön työtehtävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien ei tarvitse samassa suhteessa kohdentaa työaikaansa tutkimukseen ja opetukseen”, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Harri Siiskonen toteaa. Siiskosen mukaan myös opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytoinnissa kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota opetusosaamiseen. Soininen mainit-

Sori, meidän kämmi... Ohessa taiton reaktio lehden tultua painosta.

-tiedottaa

Kuopiossa 18. lokakuuta klo 16.00 Lukemalla

KUOPIO Jukka Isotalon 25 vuotta pullonpilkontaa -näyttely esittelee erilaisia lasipulloista valmistettuja käyttöesineitä sataman Galleria Kulmassa. Kuvan Kvantti-snapsilasit on tehty suomalaisesta virvoitusjuomapullosta ja lasitusliikkeen ylijäämälasista. Tunnistettavan muotokielensä vuoksi ehkä hieman vitsikkäiden ryyppylasien lisäksi, Isotalo on loihtinut kierrätyslasista muun muassa hentoja ja herkkiä juomalaseja, tarjoiluastioita ja vesipulloja. Näyttely on pystyssä 28. helmikuuta saakka.

Tykkää Uljaasta Facebookissa! Uljas 2 | 13. 2. 2015

”Järjestämistä on kokeiltu eri tavoin ja siten pyritty löytämään paras mahdollinen toimintamalli

Erottamaton esineeni

Hätämajoitus tuli taas ylioppilaskunnan syliin Joensuu

– Niina Turunen, teksti &, kuvat

Lotta Aavikko

Antti Sillanmäki

Erityispedagogiikka, 1.vsk.

Musiikkitiede, 2.vsk.

” Kannan pinnejä aina mukanani.

” Tämä on meikäläisen onnenkynä.

Vaihdan kampausta monesti päivässä, ja käytän pinnejä apuna. Poikaystäväni ei voi sietää pinnejä, sillä niitä löytyy kotoa kaikkialta. Äitinikään ei pidä tästä tavasta, sillä taskuun jääneet pinnit vahingoittavat pesukonetta. Jos ostan pinnejä kolmenkymmenen kappaleen pakkauksen, niistä ei ole viikon jälkeen jäljellä yhtään. En voisi elää ilman pinnejä.

Kuopio

Ilman sitä en pääse tenteistä läpi. Kynä on palvellut minua koko yliopistotaipaleen ajan. Ostin sen luultavasti Iso Myyn Suomalaisesta kirjakaupasta. Kynä sattui käteeni, kun olin menossa ensimmäiseen kirjatenttiin. Se ei ole koskaan pettänyt minua, kunhan muistan pitää 0.7 millimetrin varalyijyjä mukana.

–Turkka Tuovinen, teksti & kuvat

Hanna Moisinen

Max Niskanen

Farmasia, 2.vsk.

Kauppatiede, 3.vsk.

” Minun erottamaton esineeni on

” Erottamaton esineeni on housut.

Apobase -perusvoide. Minulla on tosi kuivat kädet ja perusrasvaa tarvitsee jo senkin puolesta ja tämä on ihan parasta, vaikka ei tätä ihan mainospuheeksi haluaisi tehdä. Apobase on valintani vielä siitä syystä, kun tämä oli ilmaista. Ystäväni Enni oli saanut näitä esittely illasta hirveän kasan ja häneltä sitten saan näitä.

Talvella on kylmä ja miksei kesälläkin. Kerran lähdin kotoa ilman housuja ja heti joutui putkaan. Putkassa ei ollut mitään muuta jännää kuin ne kaverit joita siellä tapasi. Yhä tavataan niiden kanssa aina välillä. Tilanne oli se, kun lähdin keskustaan kävelemään ja yhdessä välissä huomasin, ettei ollutkaan housuja jalassa. Näin sitten maakunnan osuuskaupan lipun salossa ja sonnustauduin siihen. Se ei kaikkien mielestä sitten ollutkaan ihan hyvä idea ja poliisisedät

Jarno Pitko tulee keväällä vastaamaan tuutoroinnin lisäksi myös Joensuun hätämajoitusjärjestelyistä.

Joensuun kampuksella, jossa hätämajoituksen tarve on säännöllisesti suurin, on pyritty järjestämään uusien opiskelijoiden tilapäismajoitusta monella eri tavalla. Aikaisemmin vastuu majoituksen järjestämisestä oli ylioppilaskunnalla, mutta 2013 tilalle astui Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammatikorkeakoulun sekä Joensuun kaupungin yhteistyössä palkkaama asuntokoordinaattori Marja Vento. Nyt vastuu on ainakin osittain

Uljas 2 | 13. 2. 2015

palaamassa takaisin ylioppilaskunnalle. ”Järjestämistä on kokeiltu eri tavoin ja siten pyritty löytämään paras mahdollinen toimintamalli, jotta parhaiten pystyisimme opiskelijaa auttamaan”, toteaa yliopiston opinto- ja opetusjohtaja Tuula Heide. Venton tehtävät ottaa vastaan ISYY:n tuutorointisihteeri Jarno Pitko, jonka on tarkoitus ottaa hätämajoitusjärjestelyt aikaisemman työnsä oheen kevään aika-

na. Kun hätämajoitukselle on tarvetta, Pitko tulee työskentelemään yliopiston tiloissa. Kaikkia osasia ei kuitenkaan ole lyöty vielä lukkoon. ”Tilapäismajoituksen järjestelykustannuksista käytävät neuvottelut ovat vielä kesken, mutta tuutorointisihteeri hoitaa käytännön asiat, yhteistyökumppaneiden, eli asuntojen, osalta neuvotteluita käydään myös parhaillaan”, Heide kertoo. Muutokset tilapäismajoituksen järjestelyissä tulevat vaikuttamaan vain Joensuussa, jossa majoitukselle on selkeä tarve. Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla hätämajoituksesta sovitaan tarpeen vaatiessa Kuopaksen ja SAO:n kanssa kulloisenkin tilanteen mukaan. Asuntopulaa ei ole onnistuttu Joensuussa ratkaisemaan, mutta sentään joillakin mittareilla tarkasteltuna edistystä voidaan väittää tapahtuneen.

Vuonna 2008 yliopiston kanta oli vielä, ettei majoitus ole yliopiston tehtävä, ja ylioppilaskunta hoiti asiaa jäsenpalvelunaan ja omin varoin. Viitisen vuotta takaperin ylioppilaskunta sai yliopiston ja kaupungin mukaan rahoitukseen ilmoittamalla, ettei enää hoida asiaa, jos tukea ei löydy.

Uutinen #

Kroonistunut Joensuun joka syksyinen asuntopula ei ota oietakseen, ja vaikka juhlapuheissa asuntotakuusta haaveillaan, ei ratkaisuja ole löydetty. Yliopiston, kaupungin ja amk:n yrityksen päätteeksi tilapäismajoituksen hoitaminen heitettiin takaisin ylioppilaskunnalle. -Anna Utriainen ja Jarkko Kumpulainen, teksti & Pasi Huttunen, kuva

Savonlinna

kävi hakemassa. Nämä ei ole ne housut, jotka silloin jäi kotia.

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Karoliina Tamminen

Ellinoora Pajunen

Kotitaloudenopettaja, 2.vsk.

Luokanopettaja, 5.vsk.

” Minulla on aina tämä jo elämää nähnyt iPhone mukanani. Siinä on kaikki mitä tarvitsen pienessä koossa. Puhelimessa on minulle rakasta musiikkia, ja kameralla tallennan tärkeimmät hetket. Minulla on ollut tämä puhelin jo 3 vuotta, joten muistoja on kertynyt paljon! Tarvittaessa puhelin pysyy myös vain laukussa, en pidä sitä jatkuvasti esillä. Puhelimessa on myös ainoa internetyhteys jonka omistan, se on sekin vuoksi korvaamaton. Puhelin on kokenut kovia, sillä olen pudottanut sen monesti. Lupasin hankkia uuden tämän vuoden aikana, mutta jos tämä vanha edelleen toimii, joudun ehkä rikkomaan lupauk-

” Ensimmäisenä tulee mieleen tämä

seni. Se ei ole täydellinen enää, mutta uuden hankkiminen tuntuisi jotenkin väärältä. Uusi puhelin näyttäisi varmaan aika pian samanlaiselta, koska en ole aina niin tarkka näiden käsittelyssä!

lomapakko, se on minulla aina mukanani. En tykkää kantaa mukanani laukkua tai muutakaan ylimääräistä, mutta tämä lompakko on yleensä välttämätön. Olen hankkinut sen varmaankin joskus lukioaikoina. Lompakossa säilytän tietenkin rahaa, opiskelijakorttia, maksukorttia ja kaiken maailman kanta-asiakaskortteja. Siellä on muutama kuva pikkuveljestäni, hänestä kun vielä saa lompakkoon sopivia koulukuvatarroja. Kerran tämä tupsahti koulun ruokalassa lautaselleni, jolla oli hernekeittoa. Jouduin putsailemaan sitä hyvän aikaa, ja se haisi silti melko kauan herneille. Kaikista hassuista

aromeista huolimatta se on minulle korvaamaton, sopivan pieni, ja olen kyllä äärimmäisen harmissani jos huomaan kaupan kassalla lompakon puuttuvan. Niinkin on käynyt!

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Ajassa

Vuoden professori: ”rahoittajien kannustettava luovuuteen” Vuoden professoriksi valittu Maria Lähteenmäki on tehnyt tutkimustyötä innovatiivisin menetelmin ja herättänyt teoksillaan ja rohkeilla tulkinnoillaan laajaa keskustelua. Hän painottaa monipuolisten näkökulmien tärkeyttä myös tulevaisuuden tutkimustyössä. – Tatu Lehto, teksti & Pasi Huttunen, kuva Maria Lähteenmäen valtteja tutkimustyössä ovat olleet omaperäiset ja luovat metodit. Itä-Suomen yliopiston historian professori lähestyy kohdettaan kuin roolisuoritukseen valmistautuva näyttelijä: uusia asioita tulee kuulostella, haistella, maistella ja pyöritellä. Tutkijan työ on lähellä luovaa taidetta. Hän pyrkii tavoittamaan ajan henkeä myös lukemalla esimerkiksi kaunokirjallisuutta ja kuuntelemalla sota-ajan iskelmiä. Sodankylästä kotoisin oleva tutkija on erikoistunut Pohjois-Euroopan, sodan sosiaalihistorian, 1800-ja 1900-luvun yhteiskuntahistoriaan ja naishistorian tutkimukseen. ”Kun hahmottelen sitä, mitä alan tutkia, niin mietin kokonaisuuden ensin ja teen mielessäni tiekarttoja. Usein käy niin, että polkuja löytyy useita ja ensi alkuun kokeilen eri vaihtoehtoja. Mutta kuitenkin se, minkä itse koen tärkeimmäksi, nousee tutkimuksen punaiseksi langaksi. En välttämättä ajattele, mitä muut ajattelevat.” Esimerkiksi vuonna 1999 ilmestynyt Jänkä-jääkäreitä ja parakkipiikoja avasi Lapin sodan sosiaalihistorian aivan uudella tavalla. Hän sai työstään myös Väinö Tannerin tunnustuspalkinnon. ”Minulla oli myös aluepoliittinen aspekti: Lappi luovutettiin kevyesti sotilas- ja valtiovallan toimesta saksalaisten sotilasalueeksi. Helsinkiläiset eivät välttämättä hahmota kyseisiä alueita. Siksi asia herätti paljon keskustelua ja se avasi uuden tutkimusalueen. Ehkä siksi, että tulen toisesta todellisuudesta myös katson asioita eri tavalla. Se tulee tietenkin myös tutkimuksissani esille”, Lähteenmäki arvelee. Lähteenmäki rantautui nuorena Helsinkiin ja työskenteli kaupungissa yli 20 vuotta, ja pääkaupunkiseudun erilainen elämänmeno antoi vertailupohjaa. Maantieteellinen liikkuminen onkin Lähteenmäen mielestä äärimmäisen tärkeää. ”Pitää olla intohimoa ja todella kova tekemään töitä. Oikein pienviljelijämeininki. Liikkuvuus on äärimmäisen tärkeää oman kehittymisen ja uusien ajatuksien kannalta. Jos viettää koko elämänsä

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Maria Terttu Lähteenmäki Syntynyt 1957 Sodankylässä. Filosofian kandidaatti 1984. Lisensiaatti 1990. Tohtori 1995. Assistenttina, yliassistenttina ja vt. professorina Helsingin yliopistossa 1991–2001. Suomen Akatemian tutkija 2002–2009. Helsingin yliopiston Suomen historian professori 2009–2010. Vuodesta 2010 Itä-Suomen yliopiston Jutikkala-professori. Vuoden professori 2014.

Joensuussa, niin ei kehity. Pitää lähteä ulkomaille toiseen yliopistoon ja kokeilla ideoita siellä.” Valistuneisuudesta ja kansainvälisyydestäkin huolimatta käytännön karu todellisuus ja kova kilpailu pakottavat kuitenkin usein nuoret tutkijat tiettyyn muottiin omiin mieltymyksiin katsomatta. ”Vastikään väitelleet nuoret laskevat varman päälle ja tutkivat hyväksi havaittuja aiheita. Rahoitusinstituutioiden tulisi tiedostaa tämä, jotta luovuus saataisiin paremmin esille. Meillä Suomessa todellakin osataan tehdä hyvää tutkimusta, eikä meillä ole mitään hävettävää.” Lähteenmäki korostaakin juuri avarakatseisuutta ja uusia tuulia. Kunkin maan tiedepolitiikka kuitenkin määrää myös siitä, millaista tutkimustietoa saadaan. ”Rahoituspolitiikka on usein hieman vanhoillista. Tutkimuksessa lasketaan varman päälle, ja Suomessa saadaankin aikaan hyvää tutkimusta. Mutta onko se aidosti uutta, luovaa ja tulevaisuuteen katsovaa? Itse näen, että luovuuden korostaminen tutkimuksessa on tärkeää. Eihän uutta näkökulmaa löydä, ellei ole henkilönä luova”, hän muistuttaa. Uudet, varsinkin kokeelliset ideat voivat kuitenkin joutua vastatuuleen, sillä asenteet ovat usein konservatiivisia, eikä

Huijareiden ja Turnitinin loputon kilpajuoksu Voiko Itä-Suomen yliopiston käyttämää plagiaatintunnistusjärjestelmää huijata? Opiskelijat löytävät kyllä keinoja, mutta ohjelman valmistaja tukkii ne yhtä nopeasti. – Pasi Huttunen, teksti Turnitin, sähköinen nuuskija käy läpi kaikki Itä-Suomen yliopiston opinnäytteet huijausten varalta ensi vuodesta alkaen. Teknologian kehittyminen ja kulttuurin muutos on samaan aikaan tekemässä koko plagioinnin käsitteestä yhä hankalammin määriteltävää. ”Verkon muuttuminen interaktiivisemmaksi on luonut ympäristön, joka rohkaisee jakamaan tietoa ja arvostaa sen remiksaamista. Tässä ympäristössä plagiointi on helpompaa ja alkuperäisyyden määrittäminen vaikeampaa”, todetaan Turnitinin tuottamassa erilaisten plagioinnin tapojen yleisyyttä kartoittavassa tutkimuksessa. Plagioinnintunnistusjärjestelmät ovat korkeakoulumaailmassa trendikkäitä, eikä yliopisto uskottavuussyistä voi olla käyttämättä jotakin niistä. UEF on valinnut Turnitin – nimisen plagiaatintunnistusjärjestelmän, joka toimii siten, että se vertaa

opinnäytteitä massiiviseen tekstitietokantaansa ja etsii yhtäläisyyksiä. Moodle-oppimisympäristöön yhdistetty Turnitin on vaivaton käyttää, mutta herää ilmiselvä kysymys: voiko sitä huijata? Yrityksen puutteesta ei opiskelijoita voi syyttää. Netistä löytyy runsaasti vinkkejä ja jopa youtubevideoita huijauskeinoista, joilla järjestelmän saa hyväksymään plagiaatin. On esimerkiksi laitettu jokaisen a-kirjaimen perään aaltoviiva ja ohjelmoitu makro, joka poistaa aaltoviivat kun opettaja avaa sen, mutta johon Turnitin ei reagoi. Turnitin torppasi yritteliäisyyden lisäämällä ohjelmaansa toiminnon, joka poistaa makrot tekstitiedostoista eikä se enää hyväksy makrot sallivia tiedostomuotoja. Tämä on vain yksi keino ja käytännössä kyse onkin Turnitinin ja opiskelijoiden välisestä loputtomasta kissa- ja hiirileikistä. Joku keksii au-

kon systeemissä ja kun yhtiö huomaa sen, se muokkaa algoritmiaan niin, että aukko tukitaan. En onnistunut löytämään toimivaa keinoa Turnitinin huijaamiseen, mutta se ei tarkoita, ettei sitä olisi. Huijauskeinoahan ei kannata paljastaa. Turnitin ei poista vilppiä. Se vain tekee siitä asteen verran vaikeampaa. Se tunnistaa vain suoran kopioinnin, mutta jos tekstiä vaivautuu muokkaamaan, on luultavasti kuivilla. Silloin voi toki miettiä, että jos siihen heittää lähdeviittauksen mukaan, ei se enää ole huijaus. Tor-verkosta löytyy myös pimeitä kauppiaita, jotka myyvät opinnäytteitä. Näitä tekstejä ei löydy Turnitinin tietokannoista. Huijari löytää keinot, mutta kenties merkittävin plagiointia vähentävä seikka on se, että asioiden oppiminen on nautinnollista ja hyödyllistä.

Vaihtoehto nimettömälle vertaisarvioinnille Jyväskyläläinen tieteen julkaisupalvelu tarjoaa perinteisen anonyymin vertaisarvioinnin rinnalle täysin avoimen vaihtoehdon. – Pasi Huttunen, teksti

Maria Lähteenmäki kritisoi nuoria tutkijoita varman päälle pelaamisesta.

asenteiden muuttaminen ole helppoa. ”On olemassa myös ääneen sanomattomia aiheita, jotka eivät yksinkertaisesti saa rahoitusta, ja rahoitus suuntaa tutkimusta valtavasti. Vaikka esimerkiksi Suomen Akatemia korostaa innovatiivisuut-

ta, niin jos sinne menee innovatiivisen paperin kanssa, niin rahaa ei saa. Näiden muurien murtaminen voi onnistua vain tutkijoiden yhteisvoimin. Yksittäinen tutkija on vain yhtenä nakertajana muiden mukana”, Lähteenmäki toteaa.

Tieteen avoimuus viedään uudelle tasolle Peerage of Sciencessa, Jyväskylän yliopistossa vuonna 2011 käynnistetyssä tieteellisen julkaisutoiminnan palvelussa. Yhtiö avasi palveluunsa ”Onymous”- nimisen toiminnon, jossa kirjoittajien, vertaisarvioijien ja toimittajien nimet näkyvät kaikille osapuolille. Käytännössä kirjoittaja voi halutessaan asettaa käsikirjoituksensa vertaisarviointiprosessiin uudella, avoimella tavalla. Jokaisen prosessiin osallistuvan on suostuttava nimensä ja yhteystietojensa näkymiseen kaikille muille. Yksi syy uuden tavan

omaksumiseen on se, että monet tieteelliset julkaisut esimerkiksi lääketieteen alalla edellyttävät täyttä läpinäkyvyyttä. ”Tämä on monien avoimen tieteen kannattajien meiltä usein pyytämä vaihtoehto, ja odotan innolla kuinka yhteisö ottaa sen vastaan.”, Peerage of Sciencen perustaja ja yhtiön johtaja Janne-Tuomas Seppänen sanoo. ”Tuleeko nimien avaamisesta normi, joka syrjäyttää nykyisen anonymiteetti-standardin? En tiedä, eikä minulla henkilökohtaisesti ole tässä asiassa voimakasta näkemystä”, hän jatkaa.

Seppäsen mukaan tarkoitus on mahdollistaa, ei vaatia tekemään asioita uudella tavalla. ”Tutkijat, arvioijat, toimittajat ja alan yritykset yhdessä päättävät mihin evoluutio kulkee” Perinteistä käytäntöä kutsutaan nimellä kolmoissokko-menettely. Siinä kaikki osapuolet ovat anonyymeja. ”Anonyymilla vertaisarvioinnilla on edelleen vahvuutensa, ja useat tutkijat ja useat tieteelliset lehdet haluavat säilyttää anonymiteetin”, Janne Kotiaho, yksi Peerage of Sciencen perustajista lisää.

Kolumni | Whiskey

#Viskigaten nolo lässähdys Vapauden symboliksi muodostuneen viskin ympärillä elävä hieno kulttuuri on rakennettu sääntelyllä. 1900-luvun alussa Yhdistyneessä kuningaskunnassa määriteltiin lailla, että skottiviskiksi saa kutsua vain yli kolme vuotta tammitynnyrissä kypsytettyä juomaa. Skottiviskille oli jo aiemmin luotu kysyntä maailmalla, mutta kolmen vuoden sääntö paransi tuotteen laatua niin paljon, että siitä tuli käytännössä normi länsimaissa, etenkin Yhdysvalloissa. Kun amerikkalainen tilaa viskiä, on ”scotch” edelleen se sana. Amerikkalainen pyytää juuri sitä, koska Yhdysvaltain kieltolain (1920 – 1933) aikaan salakuljettajien oli vaivattominta saada käsiinsä juuri skottiviskiä, joten sitä rapakon takana sitten totuttiin salaa juomaan. Kolmas ”Kolmen punnan kiehtova pullolla kehtaisi kyllä seikka on se, vetäistä perseet olalle että verotus on näytellyt tärkeää roolia viskin muodostumisessa arvostetuksi tuotteeksi. Siitä voi olla montaa mieltä, kuinka paljon alkoholiverotus vähentää alkoholiin liittyviä haittoja. On kuitenkin aika selvää, että jos viskipullo maksaa vaikkapa 11 puntaa ja summasta seitsemän puntaa on veroa, niin verotus käytännössä määrittelee sen luksustuotteeksi. Kolmen punnan pullolla kehtaisi kyllä vetäistä perseet olalle. En minäkään sitä kaapistani löytyvää lähes kuudenkymmenen euron viskipulloa halua ryypätä vain känniin päästäkseni. Siihen löytyy halvempia juomia. Sääntelyllä ja lainsäädännöllä on onnistuttu hiukan vahingossa luomaan ala, joka on edelleen yksi Skotlannin talouden kivijaloista. Alkoholilainsäädäntöjen historiasta löytyy tietenkin myös paljon epäonnistumisia. Yleisesti tunnettu seuraus kieltolakien säätämisestä on järjestäytyneen rikollisuuden voimakas lisääntyminen, mutta se vaihtelee, millaisia juomatottumuksia se kansalle opettaa. Suomessa opittiin kieltolain (1919–1932) aikaan juomaan salaa, nopeasti ja mahdollisimman väkeviä juomia. Kysymys siitä tarvitaanko sääntelyä vai ei, on ideologinen, mutta sen hyödyistä ja haitoista ei ole yhtä totuutta. Edes somessa #viskigate-tägin alla. Yle Areenalta ehtii vielä hetken ajan katsomaan kiehtovan historiadokumentin viskin historiasta. Pasi Huttunen

http://areena.yle.fi/tv/2169440

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Ajassa

Kuinka paljon kannattaa riskeerata?

Liikuntakulttuuri murroksessa – Kuinka seuratoiminnan käy? Jatkuvassa liikkeessä olevat ihmiset eivät ehdi kiireiltään liikkua yhtä säännöllisesti kuin ennen. Kiivas elämänrytmi uhkaa myös toistaiseksi elinvoimaista kansalais- ja seuratoimintaa. Asiantuntija kysyy, löytyykö tulevaisuudessa vapaaehtoisia seuratoimintaan. – Mira Heiskanen, teksti & Joonas Pikkarainen, kuva

”Suomalaisen liikuntakulttuurin merkittävä muutos on 1980-luvulla käynnistynyt eriytyminen, jolla tarkoitetaan uusien liikuntamuotojen ja urheilulajien jatkuvaa lisääntymistä. Perinteiset urheilulajit ovat menettäneet entisenlaista asemaansa uusien lajien esiinmarssin myötä”, toteaa Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Professorin mukaan kyseessä on ruumiinkulttuurin alati laajeneva tuotteistaminen. ”Osa on kokonaan uutta ja osa on siinä mielessä retroa, että vanhoja liikkumisen muotoja jalostetaan uuteen formaattiin. Tässä mielessä esimerkiksi fitness-villitys pitää samanaikaisesti sisällään jotakin vanhaa mutta samalla myös hitusen uuttakin”, toteaa Itkonen. Itkosen mukaan liikuntakulttuurissa tapahtuvat muutokset linkittyvät yhteiskunnallisiin muutoksiin. ”Perinne ei määritä enää samalla tavoin liikunnan harrastamista, kuten ei muitakaan ihmisten kulttuurisia valintoja. Osaltaan myös liikunnan yksityinen yrityssektori tuottaa jatkuvasti uutta tarjontaa niin välineinä kuin liikuntatilaisuuksina. Ne, joilla on erilaisia pääomia, voivat valita mieleisensä liikuntamuodon runsaasta tarjonnasta”, pohtii Itkonen. Professorin mukaan harrastaminen on yksilöllistynyt erilaisten liikuntamahdollisuuksien avartuessa. Kuntosalit ovat yksi esimerkki fyysisen toiminnan tiloista, joihin yksilöllisesti orientoituneet liikkujat löytävät tiensä. Ryhmäpelaajat puolestaan ajautuvat suosiota kasvattaneiden joukkuelajien pariin. Hyvä esimerkki tällaisesta lajista on salibandy.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

”Laji alkoi sählynä ja opiskelijoiden palloiluna, ja on sittemmin muuttunut huippu-urheilun kaltaiseksi yleisölajiksi. Nykyisessä moniroolisuutta vaativassa yhteiskunnassa nimenomaisesti joukkuelajit tarjoavat mahdollisuuksia roolinotoille ja -leikeillekin”, kertoo Itkonen. Suurin haaste liikuntakulttuurin piirissä liittyy kuitenkin väestön vahvaan jakautumiseen eri ääripäihin. ”Samalla tavoin kuin odotettavissa olevan eliniän odote on eri yhteiskunnallisissa asemissa olevilla ihmisillä sangen poikkeava, myös liikuntaharrastuneisuus jakaantuu vahvasti”, toteaa Itkonen. Huomattavista eroista johtuen kaikilla ei ole samanvertaiset mahdollisuudet harrastaa haluamaansa liikuntaa. Erilaiset toimeentulohuolet sekä köyhyys johtavatkin vähentyneeseen liikkumiseen. ”Näin ollen tarvitaan vahvaa julkista liikuntahallintoa, jonka tehtävänä tulisi olla matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien luominen. Liikunnan peruspalveluista latuverkostoineen ja kuntoreitteineen, liikuntasaleineen ja uimahalleineen tulisi pitää huolta. Liikunnan päätöksenteko olisikin miellettävä laaja-alaisemmin kansalaisten terveyttä ja toimintakykyä lisääväksi hyvinvointipolitiikaksi”, pohtii Itkonen. Hankaluuksia aiheuttaa myös väestön kiireinen elämäntapa. ”Uudessa, jatkuvassa liikkeessä olevassa yhteiskunnassa kalentereihin on aiempaa vaikeampi kirjata säännöllisyyttä ja jatkuvuutta vaativia menoja”, pohtii Itkonen. Samasta syystä seura- ja kansalaistoimintaa on entistä haastavampaa pitää

Kotivakuutuksen lisäksi vakuutusasiantuntija Mira Aarre suosittelee oikeusturvavakuutusta, joka mahdollistaa oikeusavun saamisen ammattilaiselta.

Nuorille tarjotaan valmiita vakuutuspaketteja, joita vertaillessa tuoteselosteet on hyvä lukea tarkkaan. Kysy jos et ymmärrä. Vakuutusostoksilla huolehdit omasta edustasi vain itse. –Ira Luoto, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

Liikuntapolitiikan tulisi Hannu Itkosen mukaan luoda edellytyksiä kansalaistoiminnalle.

yllä. ”Julkisen liikuntapolitiikan tulisi myös – liikuntalain hengessä – luoda edellytyksiä liikunnan kansalaistoimin-

nalle. Urheilu- ja liikuntaseuratoimijoita olisi tuettava ja kannustettava heidän tärkeässä liikunnan edistämistyössään”, summaa Itkonen.

Monet korkeakouluopintonsa aloittavat nuoret muuttavat ensimmäiseen omaan asuntoonsa ja joutuvat harkitsemaan vakuutusten ottoa. Tarkkaan euronsa laskevan opiskelijan kannattaa kuitenkin kilpailuttaa yhtiöiden tarjoukset ja miettiä tarkasti, millaisia vakuutuksia todella tarvitsee. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn vakuutusasiantuntija Mira Aarre kertoo että vakuutusten hinnoissa ja vakuutusehdoissa on eroja. ”Lisäksi kannattaa miettiä minkä turvan tason ostaa. Laajin ja kattavin täysarvovakuutus on kallein. Tärkeää on selvittää mitä vakuutus korvaa ja mitä ei.” Vakuutusyhtiöiden nuorisopaketit ovat Aarteen mukaan hinnoiteltu

lähtökohtaisesti muita edullisemmiksi. Opiskelija voi kuitenkin olla nuorempi tai vanhempi kuin alennettu nuorisohinta edellyttää. ”Vakuutukset ovat massatuote ja eri yhtiöillä on erilainen määritelmä nuorisolle. Lisäksi kannattaa huomioida, että jos vakuutuksen ostaa netistä tai kampanjan aikana, saattaa saada alennusta. Lisäksi opiskelijajärjestön tai ammattiliiton kautta saa usein alennusta vakuutuksen hintoihin”, kommentoi Aarre. Esimerkiksi Joensuusta Joensuun Ellin opiskelija-asunnoista tunnetaan surullisia tarinoita erilaisista vahingoista, jotka ovat saattaneet pienituloisen asukkaan vaikeuksiin korvausvastuiden

kanssa. Aarre suositteleekin opiskelijalle kotivakuutuksen ottamista, riippumatta siitä asuuko omassa vai vuokra-asunnossa. Vakuutus suojaa irtaimiston lisäksi asunnon sisäpintoja, vakuutusehdoista kannattaa tarkistaa korvauspiirin laajuus. Hän vinkkaa täydentämään vakuutusta vastuu- ja oikeusturvaosilla. ”Vastuuvakuutus kattaa, jos aiheuttaa vahinkoja toiselle, joista vahingonkorvauslain mukaan olisi vastuussa. Finen Hupsis-nuoren vakuuttajan tietopaketissa on esimerkki, jossa vuokralainen kiinnittää poraamalla asunnossa seinään naulakkoa ja samalla tulee poranneeksi vesijohtoon. Vahinkoa aiheutuu vuokranantajalle ja taloyhtiölle. Ilman vastuuvakuutusta lasku jää poraajan maksettavaksi. Vahingot olivat 30.000 euroa.” Oikeusturvavakuutuksen Aarre kertoo mahdollistavan oikeusavun saamisen ammattilaiselta esim. riitatapauksissa. ”Tämän lisäksi itse suosittelisin yksityistapaturmavakuutusta ja matkus-

televalle opiskelijalle matkustajavakuutusta.” Yksityistapaturmavakuutus korvaa hoitokuluja ja lääkkeitä. Tapaturman ja korvauspiirin laajuus vaihtelee yhtiöittäin, joten tuotteiden vertailu on tämänkin vakuutuksen osalta tärkeää. Mira Aarre korostaa, että oman urheilulajin kuuluminen korvauspiiriin on tärkeää tarkistaa. Matkalla alkaneita sairauksia ja sattuneita tapaturmia korvaava matkustajavakuutus voi olla matkustelevalle opiskelijalle tarpeen. ”Matkatavarat voi vakuuttaa matkatavaravakuutuksella. Mikäli kotivakuutus on voimassa matkakohteessa, ei matkatavaravakuutusta välttämättä tarvita. Kannattaa muistaa, että kotivakuutuskorvauksesta vähennetään omavastuu, matkatavaravakuutuksessa omavastuuta ei ole”, Aarre kertoo.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

”Kaikki suuret historialliset käänteet, kuten vallankumoukset, ovat mukavuusalueelta poistumisen tulosta

Ulos

mukavuusalueelta! Mukavuusalueella on huono maine, mutta miksi sieltä muka pitäisi poistua? – Saila Rönkkö, teksti & kuvitus ja Jarkko Kumpulainen, kuva

ukavuusalueen juuret ulottuvat vuoteen 1908, jolloin psykologit Robert M. Yerkes ja John D. Dodson todistivat hiirikokeiden avulla, että suhteellisen mukavuuden tilassa suoritustila pysyy vakiona. Parhaan suoritustason aikaansaamiseksi tarvitaan suhteellisen ahdistuneisuuden tila, jossa stressitaso on hieman normaalia korkeampi. Tämä ahdistuksen paikka löytyy juuri oman mukavuusalueen ulkopuolelta. Mukavuusalueen hylkäämiselle väitetään olevan useita etuja, kuten luovuuden lisääntyminen tai muutokseen sopeutumisen helpottuminen. Oman mukavuusalueensa rajat voi testata netissä. Whatismycomfortzone.comin käyttämä algoritmi on Australialaisen Deakinin yliopiston hyväksymä, eli pätevä tieteellisessä mielessä. "Jos et olisi koskaan tehnyt mitään, mikä tekisi sinut hermostuneeksi, missä olisit nyt?", kysyy algoritmin kehittänyt Marcus Taylor Melbournen TED Talks tapahtumassa. Marcus Taylor uskoo, että jo oman mukavuusalueensa testaaminen on tärkeä askel. "Jokainen teko saa alkunsa ideasta. Jos 10000 ihmistä omaksuu ajatuksen mukavuusalueeltaan poistumisesta, se voi olla mahtavien tekojen alku näille ihmisille." Taylor on löytänyt vastauksista trendejä. Esimerkiksi miehillä on keskimäärin naisia isompi mukavuusalue. Mielenkiintoisimpana Taylor pitää löydöstään, jonka mukaan mukavuusalueelta poistumisella

Uljas 2 | 13. 2. 2015

ja rahan ansaitsemisella on positiivinen korrelaatio. "Huipputuloksen saaneet vastaajat olivat uskomattoman kiinnostavia, menestyviä ihmisiä – urheilijoita, yrittäjiä, oman alansa selkeitä menestyjiä. Heistä on tullut menestyneitä venyttämällä rajojaan, haastamalla itsensä, mukavuusalueeltaan poistumalla." "Jos haluaa jotain mitä itsellä ei ole, täytyy tehdä jotain, mitä ei ole jo tehnyt", kiteyttää Taylor. Yrittäjä Shane Allen tietää, millaista on kokea epävarmuutta. "Menestyäkseen yrittäjänä täytyy tottua olemaan jatkuvasti poissa mukavuusalueeltaan. Jokainen päivä on epävarma, jokainen myyntipuhe, tapaaminen tai tapahtuma on askel lähempänä menestymistä tai epäonnistumista." Allen kannustaa yrittämään epäonnistu-

misen pelosta huolimatta. "Jättämällä mukavuusalueen ja epätietoisuuden tunteet päivittäin auttaa normalisoimaan epävarmuuden tunteen sekä iskostamaan intohimon menestymiseen. Se auttaa eteenpäin, sadan epäonnistumisen ohi ja saa onnistumisen tuntumaan vielä mahtavammalta." Allenin mukaan ihmiset katsovat ylöspäin niitä, jotka ylittävät rajoja ja ottavat aitoja riskejä. "On erittäin mahdollista, että vaikka kaiken jälkeen epäonnistuu, on ansioita moneen muunlaiseen menestykseen – ja sen takia riskin ottaminen kannattaa." Historian ja maantieteiden laitoksen professori Jukka Korpelalle mukavuusalueen ylittäminen on kaiken inhimillisen ja biologisen kehityksen edellytys. "Mielestäni jo Darwin puhui tästä.

Kulttuurin osalta muinoin Mikkelin Lyseon historian lehtori Heikki Palmén korosti, että kulttuuri ja keksinnöt eivät synny missään paratiisissa, jossa voi löhöillä palmun katveessa ja potkaista puun kylkeen saadakseen ruokaa tippumaan suuhunsa. Edistys edellyttää haasteita ja ne ovat aina ”mukavuusalueen ulkopuolella”, hän toteaa. "Kaikki suuret historialliset käänteet, kuten vallankumoukset, ovat mukavuusalueelta poistumisen tulosta", sanoo historian yliopistonlehtori Pieter Dhondt. Joukkopakoon mukavuusalueelta tarvitaan johtohahmoja "Johtohahmot tarvitsevat syyn, mikä laukaisee astumaan ulos mukavuusalueelta. Se voi olla turhautumista tai epämiellyttävyyden tunteen kokemista. Eri tavalla toimivista tulee johtajia, joiden vakiinnutettua asemansa muut voivat seurata ja osallistua muutoksen tekemiseen." On helpompaa mennä yhteisön mukana, kuin toimia odottamattomalla tavalla "Foucaultin normalisaation mukaan ihmisillä on taipumus normien seuraamiseen. Yleisö ei kyseenalaista vallitsevaa tilannetta, vaan jatkaa turhautumisestaan huolimatta", Dhondt kuvailee. Dhondt on itsekin poistunut mukavuusalueeltaan muutettuaan Belgiasta Suomeen. "Turhauduin belgialaiseen koulutusjärjestelmään", hän kertoo.

Historian professori Kimmo Kataja näkee asian eri valossa. "Mukavuusalueelta joudutaan tahdonvastaisesti pois. Kokemus siitä, että vanhalla tavalla toimiminen ei enää käy päinsä aiheuttaa epämiellyttävän tunteen, kun ihminen pakotetaan toimimaan toisin kuin haluaisi tai kokisi järkeväksi." Katajan mukaan elämme aikaa, jolloin suurin osa suomalaisista kokee joutuneensa pois mukavuusalueeltaan. "Muutos tuo epämukavuutta ja siksi elämme juuri nyt hyvin epämukavia aikoja." Mukavuusalue on kuitenkin nimensä

veroinen. Siellä siis kannattaakin olla, eikä sieltä kannata poistua pysyvästi. Uusien ja mielenkiintoisten asioiden muuttumista tympeän tavallisiksi kutsutaan hedonistiseksi adaptaatioksi, eli tutummin uutuuden viehätyksen katoamiseksi. Lopulta voi käydä niin, ettei arkisia asioita osaa enää arvostaa. Mukavuusalueelta poistuminen ei siis välttämättä tarkoita benji-hyppyä tai kaljuksi ajelemista. Se voi olla uuden ruuan kokeilemista tai tuttuun paikkaan menemistä uutta reittiä pitkin. Olennaista ovat pienet askeleet, jotka tuovat sopivasti jännitystä elämään.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

”Kaikilla teattereilla on – tai ainakin kaikilla teattereilla pitäisi olla, tehtävänään sivistää ihmisiä.

Ylioppilasteatterin lavalla voi nähdä mitä tahansa Tämän päivän ylioppilasteatterismin lähtökohta on yhdessä tekeminen. Ylioppilasteatterit tekevät mitä tahtovat, alusta alkaen itse ja ilman kaupallisia paineita. Ylioppilasteatteriveteraani tyrmää termin ylioppilasteatterismi. – Meri Parkkinen, teksti & Jarkko Kumpulainen ja Meri Parkkinen, kuvat

lioppilasteattereiden odotetaan olevan kokeellisia ja uudistushenkisiä, ja sitä ne usein ovatkin. Puheenjohtajat Aapo Halme Kuopion ylioppilasteatterista, Janne Grönstrand Savonlinnan ylioppilasteatteri Kansankynttilästä ja Netta Kivimäki Joensuun ylioppilasteatterista eivät silti halua asettaa teattereita ylioppilasteatteri -lokeroon. ”Teatterit ovat yksilöitä. Kaikki on kiinni siitä porukasta”, Halme summaa. Ylioppilasteatterit ovat ennen kaikkea harrastelijateattereita. Tarkoitus on tarjota väylä rohkeaan tekemiseen. ”Ideana on, että innokkaat saavat mahdollisuuden oppia tekemällä. Meillä opitaan yhdessä ja opitaan nimenomaan tekemällä ”, Kivimäki kertoo. Ylioppilasteatterit eivät panosta ainoastaan näyttelijäntyöhön vaan kaikki tehdään tuotannosta alkaen itse. Tämä erottaa ylioppilasteatterit muista harrastajateattereista. Kuopion ylioppilasteatterin tiedottaja ja useita vuosia toiminnassa mukana ollut Henna Eronen arvioi KYT:n omaavan tietynlaisen maineen. ”Luulen, että katsojat odottavat näkevänsä nuorta ja energisellä otteella tehtyä teatteria. Me pyritään tuomaan oma, erilainen näkökulma tekemiseen”, hän kertoo.

Teattereiden sivistystehtävä ulottuu

Kuopion ylioppilasteatterin väki touhuissaan. Kuvassa Anne Salmi (vas.), Aapo Halme, Ninni Juntunen ja Henna Eronen.

Uljas 7 | 24. 10. 2014

tekijöiden lisäksi katsojiin. Ylioppilasteattereilla on mahdollisuus rikastuttaa teatterikenttää, kun näytelmää valittaessa ei tarvitse miettiä, mikä olisi taloudellisesti kannattavaa. ”Kun on vapaus tehdä mitä vaan, tulee tuotua ilmi omia mielipiteitä asioihin ”, Kivimäki sanoo. Hän kuitenkin painottaa, että tätä nykyä ylioppilasteatterit valitsevat ohjelmistoonsa harvemmin selkeästi vaikuttamaan pyrkiviä näytelmiä. Ylioppilasteattereilla on mahdollisuus tehdä kokeilevaa, uudenlaista teatteria. Halme muistuttaa, ettei sivistystehtävä kuulu ainoastaan ylioppilasteattereille.

Joensuun ylioppilasteatterin puheenjohta-

pyrkiä mullistamaan käsitys maailmasta”, Halme sanoo. Puheenjohtajat haluavat nähdä yliop-

pilasteatterismin enemmin ihanteena yhdessä tekemiselle. ”Minä korostan aina sitä yhteisön merkitystä. Faktahan on, että me tehdään yhdessä muutakin kuin teatteria. Ylioppilasteatteri on esimerkiksi koko minun ystäväpiiri!”, Kivimäki sanoo. Kansankynttilän tämän vuoden näytelmän ohjannut Grönstrand pitää koko teatterin tekemisen lähtökohtana sitä, että yhteisö toimii hyvin yhteen. ”Tärkeintä on, että kaikki yrittävät hyvällä asenteella ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa yhdessä tehtävään juttuun, sillä siitä syntyy se mielekkyys työskentelyyn. Kunniaa ja glooriaa ei tällä toiminnalla haeta vaan tärkeintä on, mitä tämä ryhmä tästä saa”, hän lisää.

ja Netta Kivimäki.

Grönstrand haaveilee nuoren Kansan-

”Kaikilla teattereilla on – tai ainakin kaikilla teattereilla pitäisi olla tehtävänään sivistää ihmisiä ”, Halme sanoo. Ylioppilasteattereiden akateeminen perinne ja kantaaottava maine rakentavat usein ennakko-odotuksia. Yli neljätoista vuotta Joensuun ylioppilasteatterissa vaikuttanut ja hallituksen tuotantovastaavana toimiva Samu Heikinmatti ei halua ajatella, että odotukset ohjaisivat ylioppilasteattereiden tekemistä yhdenmukaisemmaksi. ”Ei ole olemassa mitään ylioppilasteatterismia! Ylioppilasteatterin lavalla voi nähdä ihan mitä tahansa. SYTY – festareilla esityksiä arvioiva raati toivoo vuodesta toiseen uudentuomista ja kokeilemista. Mutta minua se olla alkanut viime vuosina ärsyttämään. Miksi sen pitäisi olla aina sitä?” Heikinmatti kysyy. Halme uskoo, että ylioppilasteatterilaisten sukulaissieluisuus voi joskus näkyä toteutuksessa asti. ”Meillä voi olla samanlaisia lähtökohtia tehdä teatteria. Se ei välttämättä näy lavalla, mutta voi olla joskus nähtävissä. Meillä ylioppilasteattereilla on ikään kuin sama otsikko, jonka alla toimimme”, Halme pohtii. Kantaaottavuus ja modernius eivät toimi ylioppilasteatterin kriteereinä. Halme painottaa, että on esityskohtaista, mitä teatteritaiteella halutaan saada aikaan. ”Toisella esityksellä tavoitellaan yleisön viihdyttämistä ja toisella voidaan

kynttilän verkostoituvan paremmin tulevaisuudessa.

Savonlinnan ylioppilasteatterin puheen-

johtaja Janne Grönstrand.

”Olisi hienoa, jos esimerkiksi puvustuspuutteissa voisi turvautua Kuopioon tai Joensuuhun. Tai mikseipä voitaisi suunnitella teemaltaan samanlaisia näytelmiä samaan aikaan esitettäviksi”, Grönstrand mietiskelee yhteistyön mahdollisuuksia. Jokainen puheenjohtaja valittelee, että yhteistyö muiden kampuskaupunkien ylioppilasteattereiden kanssa on jäänyt vähäiseksi. ”Varsinkin tämän 40 -vuotisjuhlavuoden esitys- ja harjoitusaikataulut ovat tehneet yhteistyöstä mahdottoman toteuttaa”, Kivimäki harmittelee. Jokaisen

Faktalaatikko Ensimmäinen ylioppilasteatteri perustettiin Helsinkiin 1926 tehtävään mahdollistaa ”opiskelevan nuorison kokeellinen teatterin harrastaminen”. Ylioppilasteatteritoiminta oli poliittisimmillaan 1960-luvulla, joka heijasteli ajan henkeä sekä sai vaikutteita Helsingin Ylioppilasteatterin vahvasti vasemmistolaisesta linjasta. Joensuun ylioppilasteatteri on perustettu 1975, Kuopion ylioppilasteatteri 1977 ja Kansankynttilä 2010. Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry on toiminut jäsenteattereidensa kattojärjestönä vuodesta 1998 lähtien. Liittoa edelsi vuonna 1968 perustettu Suomen ylioppilasteattereidenliitto SYTL. SYTY:n jäsenteattereita on Suomessa neljätoista. Vuosittain järjestettävä festivaaliviikonloppu kerää teatterit yhteen jäsenkaupunkiin esittämään valtakunnallista ylioppilasteatterin kirjoa. Tänä keväänä festivaalikaupunkina on Vaasa. Vuonna 2016 festivaali-isäntänä toimii Kuopion ylioppilasteatteri. Ylioppilasteatteritoiminta on teatterista riippuen ammattijohtoista tai kokonaan harrastepohjaista toimintaa. Teatterista riippuen karsitaan toimintaan mukaan haluavia pääsykokein. Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa ovet halutaan pitää avoinna kaikille halukkaille teatterintekijöille. Nimestään huolimatta ylioppilasteatteritoiminta on suunnattu myös muille kuin ainoastaan ylioppilaille tai yliopistossa opiskeleville.

teatterin omien kiireiden lisäksi, satojen kilometrien välimatkat verottavat yhteistyötä tehokkaasti. Joensuun ja Kuopion ylioppilasteatterit ovat Suomen ylioppilasteatteri liitto SYTY:n jäseniä. Ylioppilasteatterin näkevät kattojärjestön tärkeänä teattereiden yhdistävä tekijänä, jonka avulla pysyy kartalla siitä, mitä valtakunnallisella teatterikentällä tapahtuu. ”Festareilla nähdään mitä muut ovat tehneet ja saadaan näyttää mitä me ollaan saatu aikaiseksi. Siellä harrastetaan myös verkostoitumista, mikä mahdollistaa yhteistyön”, Kivimäki kertoo.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

KOHTI EUROOPPAA Paperittomat siirtolaiset ovat nousseet kuumaksi poliittiseksi aiheeksi Suomessa, mutta siirtolaisten asema puhuttelee myös päiväntasaajan toisella puolella, jossa kaduilla seurataan tiiviisti kaikkia mahdollisia uutisia Euroopan kiristyvästä rajapolitiikasta. -Tuomas Järvenpää, teksti & kuva

wahilinkielisen keskustelun iloinen poljento paljastaa miehet Kapkaupungin katuvilinässä nopeasti ulkomaalaisiksi. Katukauppiaat ovat suojautuneet auringolta telttansa varjoon ja väittelevät ompelutyönsä lomassa niin vilkkaasti, että saan hetken tutkia rauhassa myynnissä olevia laukkuja. Väittelyn ulkopuolella pysyttäytyvä pienikokoinen ja ujonoloinen katukauppias lähestyy minua ja pian huomaan olevani uuden laukun omistaja. Jäämme jutustelemaan kauppiaan kanssa, joka esittelee itsensä lempinimellä ”MD”. Lopulta hän toteaa: ”Ai! Sinä olet siis kirjoittaja. Kuule, minulla olisikin sinulle yksi tarina kerrottavana…” Etelä-Afrikan kaduilla jokaisella siirtolaisella olisi tarinoita kerrottavanaan. Maanosan taloudellisiksi keskuksiksi muodostuneet Etelä-Afrikan suurkaupungit ovat alati kasvavan kasainvälisen muuttoliikkeen kohteita. Tulijoita on ympäri Afrikan ja monet pakenevat köyhyyttä tai poliittisia levottomuuksia. Itsenäistymisen jälkeisenä aikana sateenkaarivaltioksi julistautuneessa EteläAfrikassa on tapahtunut lukuisia rajuja väkivalta-aaltoja mustia ulkomaalaisia, tai ulkomaalaisilta näyttäviä eteläafrikkalaisia kohtaan. Rasistisessa retoriikassa maahan saapuvia afrikkalaisia siirtolaisia kutsutaan termillä ”makwerekwere”, jonka katsotaan kuvaavaan heidän änkyttävää puhettaan. Hyökkääjinä ovat usein työväenluokkaiset tai työttömät mustat eteläafrikkalaiset, jotka näkevät makwerekwerejen vievän heiltä työllistymismahdollisuudet. Vaikka tulijoiden joukossa todella on ammattiin kouluttautuneita, suuri osa etenkin laittomista siirtolaisista päätyy MD:n tavoin epäviralliseen katutalouteen. Istumme hotellin aulaan, ja painan nauhurin päälle. MD alkaa puhua huolitellulla englannilla yrittäen pysyä mahdollisimman tyynenä, mutta välillä kyynelehtien. Hän syntyi Burundista sotaa paenneille vanhemmille tansanialaisessa pakolaisleirissä yhtenä kymmenestä sisaruksesta 70-luvun lopulla. Hän ei ole varma iästään, sillä hänellä ei ole koskaan ollut passia tai syntymätodistusta. Perhe palasi Burundiin, mutta 1990-luvun alussa hänen vanhempansa ja sisaruksensa tapettiin uudelleen syttyneessä sisällissodassa. MD kaapattiin

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Lapsisotilaaksi aikoinaan kaapattu ja rankan tien kulkenut MD haluaa Eurooppaan.

Etelä-Afrikasssa hänellä ei ole ketään.

lapsisotilaaksi, mutta joukko-osaston vetäytyessä Kongon sademetsään hän pääsi pakenemaan lapsiryhmän kanssa. MD vietti seuraavat vuodet eri pakolaisjoukoissa jotka kulkivat Kongon, Sambian, Zimbabwen ja Botswanan läpi. Yhteistä kaikille oli tavoite Etelä-Afri-

kasta ja uudesta elämästä. Lopulta mies onnistui maksamaan salakuljettajille, jotka kuljettivat hänet Mosambikin ja Etelä-Afrikan rajan yli Krugerin kansallispuiston savannien kautta. Päädyttyään rahattomana rajakaupungin kaduille, hän kysyi apua ensimmäiseltä näkemältään

vastaantulijalta. Vuosienkin päästä hän muistaa vastauksen: ”Näytänkö minä sinusta joltain Jeesukselta?” MD eli vuosia kaduilla ensin Johannesburgissa ja myöhemmin Kapkaupungissa. Käännekohta hänen elämäänsä tuli kun hänet pahoinpideltiin Kapkaupungissa. Ohiajava iäkäs nainen huomasi hänet tajuttomana maassa. Pelastava enkeli vei hänet kotiinsa, hoiti haavoja, syötti ja lopulta maksoi hänelle ammattikoulutuksen. MD opiskeli lopulta itsensä putkimieheksi ja perusti työkollektiivin yhdessä muiden itäafrikkalaisten siirtolaisten kanssa. Yritys kuitenkin kaatui pian alkunsa jälkeen, kun heidän työkalunsa ja autonsa varastettiin. Tämä oli liikaa MD:lle, joka päätyi jälleen kadulle ja huumekoukkuun. Nyt mies sanoo olleensa muutaman kuukauden kuivilla ja pyrkivänsä taas pois kadulta. ”Lainaisitko minulle hiukan rahaa niin, että voisin vuokrata työkaluja ja pääsisin takaisin töihin?” Kuunneltuani elämäntarinan ja nähtyäni miehen itkevän en osaa enää kieltäytyä. En odota saavani rahojani takaisin, mutta muutaman kuukauden päästä, juuri ennen lähtöäni Kapkaupungista, puhelimeeni tulee viesti. MD haluaa palauttaa lainaamansa rahat. Tavatessamme kerron hänelle, että minun puolestani hän voisi aivan hyvin pitää tuon 10 euroa vastaavan summan. MD melkein loukkaantuu tarjouksesta. Pahinta hänen elämässään on kuulemma ollut se, että häntä ei ole koskaan nähty tasavertaisena, vaan aina vain kyvyttömänä tai autettavana. Ojentaessaan rahat minulle, hän kertoo päätöksestään yrittää saada paikka yhdestä Eurooppaan matkalla olevista laivoista. Kapkaupungin teollisuussataman liepeille on muodostunut kokonainen oma alakulttuurinsa MD:n kaltaisista katunuorista, jotka yrittävät kaikkensa ostaakseen laittoman paikan rahtiliikenteestä. ”Kyllä, tiedän, että se on melkein mahdotonta, mutta enhän minä tännekään voi jäädä. Minulla ei ole ketään. Mitä minä muka voisin tehdä?” Hyvästelemme, ja hän huikkaa perääni ”Ehkä näemme jonain päivänä Suomessa jos Jumala niin suo!” Kirjoittaja työskentelee tohtorikoulutettavana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa “Nuorisomusiikin rooli sosiaalisten identiteettien ja yhteisöjen luomisessa apartheidin jälkeisessä EteläAfrikassa”

Normiin mahtuu vain kaksi Marialla on jo kymmenen vuoden ajan ollut poikaystäviä jotka ovat seurustelleet samaan aikaan muiden naisten kanssa. Ihmisten ennakkoluulot asiaa kohtaan tuskastuttavat. – Ira Luoto, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

aria, 29, elää polyamorisessa suhteessa. Polyamorisuus, eli monisuhteisuus tarkoittaa sitä että ihmiset voivat olla samanaikaisesti parisuhteessa useamman kuin yhden ihmisen kanssa. Se sekoitetaan usein moniavioisuuteen, jossa yhdellä henkilöllä on useita puolisoita. Yhteiskunta rakentuu monogamisille suhteille ja siksi suhdekuvioista täytyy puhua aika varovaisesti uusien ihmisten seurassa. ”Se vaatii pelisilmää että näet kelle kertoa. Vaikka en koe olevani kaapissa niin tottakai vieraiden ihmisten kanssa joutuu miettimään mitä kertoa ja missä vaiheessa”, Maria kertoo. Asian kummastelijoita tulee vastaan aika ajoin. Jotkut polyamorikot priorisoivat kumppaninsa helpottaakseen arkea. Kun yhden henkilön kanssa jakaa esimerkiksi asunnon ja lapset, niin voi herätä tarve nimetä toisaalla asuva kumppani ensisijaiseksi, jotta kaikki tuntisivat itsensä yhtä tärkeiksi. Maria on myös kokenut priorisoinnin tarpeelliseksi. ”Sen hetkiselle tilanteelle ja käytännön asioiden toimimisen kannalta se on ollut sopivaa. Tällä hetkellä en halua luokitella ja pidän siitä, ettei minun tarvitse laittaa ihmisiä järjestykseen ja ettei suhdejärjestelmä ole niin hierarkinen”, hän selittää. Polyamoria ei välttämättä eroa kovin paljoa monogaamisen ihmisen sinkkuelämästä; yhtäaikaisia kumppaneita voi olla useita. Rehellisyyden on edellytys toimivalle polyamoriselle suhteelle. Maria ihmettelee suhtautumista pettämiseen monogamisissa suhteissa. ”Kolmiodraamat ja pettäminen ovat tuttuja, mutta niistä puuttuu rehellisyys. Ihmiset ymmärtävät että on mahdollista olla kiinnostunut monesta ihmisestä ja että on normaalia jos esimerkiksi pikkujouluissa tapahtuu pettämistä. Sitä taas ei pidetä normaalina suhteessa, että lipsahduksen jälkeen kerrot kumppanille tapahtuneesta avoimesti ja tapahtunut hyväksytään”, hän päivittelee. Kymmenkunta vuotta polyamorisissa suhteissa elänyt Maria

Sanastoa polyamoria: monisuhteisuus monogamia: kahden ihmisen välinen, poissulkee toiset romanttiset ja seksuaaliset suhteet polygamia: avioliiton muoto, jossa yhdellä ihmisellä on useita samanaikaisia puolisoita kolmio: kolme ihmistä joilla on suhde keskenään, he voivat olla heteroita tai bi-seksuaaleja. Sopimuksen mukaan heillä voi myös olla suhteen ulkopuolisia kumppaneita. polypallo, tippaleipä: Useiden rakkaussuhteessa olevien ihmisten muodostama ketju meta-amor: Oman kumppanin toinen rakas ensisijainen kumppani: Tärkeimmäksi määritelty sen hetkisistä kumppaneista

lukee itsensä heteroksi ja kertoo sen olevan syy polypalloiksi kutsuttuihin suhdekuvioihin. Suhteet ovat muodostaneet ketjuja, joihin kuuluvien ihmisten välillä on ollut ystävyyttä tai rakkautta. Oman rakkaan rakasta

jonka kanssa ei itse ole suhteessa kutsutaan meta-amoriksi. Heterokolmioon voi olla vaikeaa löytää kolmatta henkilöä. Silloin kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä joutuisivat jakamaan saman seksikumppanin.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

.net

# Uljaat uudet nettisivut - avautuvat pian.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

” Työttömyys lisää kuolleisuutta, jopa työttömien miesten vaimojen on havaittu kuolevan ennenaikaisesti.

Ole huoletta.

ME AUTAMME. Joskus asiat eivät vain suju suunnitelmien mukaan. Vaikka et itse aiheuttaisi vahinkoa, sen voi tehdä joku muu. Tai pelkkä sattuma. Silloin on hyvä olla asiakkaana vakuutusyhtiössä, jolta saa huippuluokan korvauspalvelua. Ja joka ymmärtää, että vaikka sinä olisitkin huolellinen, huonolle tuurille ei kukaan mahda mitään.

if.fi 010 19 19 19

osu ude san

puo

eur oa.

Lop

10 €

intä

än

ust a väh

aks

usm

osu

eur on

100

lla

ma ksa

pää set jak si

ista om

än

ude

san

osu

puo

a. Lop

euro

intä

100

väh

euro

sam mak

lla 100 euron

susta vähintään osuusmak

20 euroa.

n osuudest

Loppuosa

staj maksama omi si pääset omistajak

-100%

-50%

Ilmainen majoitus Joensuun Sokos Hotel Kimmelissä tai Vaakunassa. voim. viikonloppuisin.

10 € etuseteli PKO:n toimipaikkoihin.

10 € etuseteli Joensuun Sokokselle.

Maisemakylpyläkäynti Koli Relax Spassa puoleen hintaan.

Kaksi á la carte annosta yhden hinnalla ABC-liikennemyymälöistä.

-100%

-50%

-100%

Ilmainen autopesu ABC Siihtala, Outokumpu, Kitee tai Prisma.

Ruoat ja juomat -50% Joensuun Torerosta, Fransmannista, Amarillosta tai Rossoista.

Maksuton 30 min. käynti terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan luona PK Terveys Prismassa.

Ilmainen päivälippu Kolin rinteisiin.

Max 4 h. seurue. Ei koske alkoholia.

O M I STA JA K S I . F I LIIT Y VAIKKA HETI!

€

usta

aks

usm

n osu

alla

set

i pää

aks

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Voimassa 22.2.2015 asti PKO:n myymälöissä ja osoitteessa: omistajaksi.fi. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan asiakasomistajaksi pääset maksamalla 100 € osuusmaksusta vähintään 20 €. Loppuosan osuudestasi voit kerryttää Bonuksilla tai maksaa 24 kk:n kuluessa.

A R VO Y

250€

ETUJEN

Köyhyys ja eriarvoisuus lyhentävät elinikää kaikkialla maailmassa. Cambridgen yliopiston sosiologian professorin Göran Therbornin mielestä yhteistyö on välttämättömyys kamppailussa eriarvoisuutta vastaan. - Saila Rönkkö, teksti & Jarkko Kumpulainen, kuvitus

A J I S K A J A T S I M O LIITY H U I P P U E D U T S A AT I L E T E S I U T T E L EE T U S E

Eriarvoisuus tappaa

tin S-Etukor en i t e h t a Sa ks i ja Bonu käyttöös en voi alkaa! in kerryttäm

öran Therbornille eriarvoisuus on ihmisten sulkemista mahdollisuuksien ulkopuolelle. ”Köyhällä ei ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua samanlaiseen jokapäiväiseen elämään, mitä suurin osa ympäröivistä ihmisistä elää.” Myös eliitti ja päätöksentekijät eristetään päätösten noudattajista. ”Mitä suurempi kuilu varakkaimman yhden prosentin ja loppujen 99 prosentin välillä on, sitä enemmän ihmisten yhteistyö ja keskinäinen riippuvuus vääristyvät eliitin hyväksi.” Therbornille talouskriisin synkimpiä seurauksia on sen synnyttämä työttömien sukupolvi. ”Työttömyys lisää kuolleisuutta, jopa työttömien miesten vaimojen on havaittu kuolevan ennenaikaisesti.” Therbornin mukaan talouslama ja työttömyys ovat pahentaneet eriarvoisuutta viime vuosina. ”Työttömyys vaikeuttaa eriarvoisuutta ratkaisevasti aiheuttamalla terveyden heikkenemistä ja ennenaikaisia kuolemia työttömien keskuudessa – todennäköisesti myös Suomessa.” Taloudellinen eriarvoisuus aiheuttaa yhteiskunnan kahtiajakautumista, jolloin taloudelliset resurssit tuhlautuvat ja demokratia kaventuu. ”Resurssien eriarvoisuus jakaa yhteis-

kunnan rikkaisiin ja köyhiin, mikä näkyy kaupunkien polarisoitumisena, suljettuina yhteisöinä ja marginalisoituneina asuinalueina”, toteaa Therborn. Eriarvoisuus keskittyy kaupunkeihin, minne asutuskin pian maailman ihmisistä. ”Eriarvoisuus aiheuttaa epäluottamusta, jolloin yhteiskunnassa on varauduttava turvatoimiin, mikä kuluttaa resursseja. ”

Eriarvoisuus aiheuttaa turvattomuutta. ”Maailman eriarvoisimmilla alueilla tehdään eniten murhia, kun kahtiajako tekee yhteiskunnista väkivaltaisempia.” Köyhimmät ja vähiten koulutetut kärsivät muita enemmän myös pitkäaikaissairauksista, kuten diabeteksesta, sydän- ja verisuonisairauksista. ”Suomalaisia ja norjalaisia tarkasteltaessa pelkän peruskoulun käyneet miehet

kärsivät pitkäaikaissairauksista 7-8 vuotta pitempään korkeakoulutettuihin verrattuna”, Therborn kuvaa. Esimerkkiä terveyserojen jyrkkyydestä eri asuinalueilla ei tarvitse hakea kaukaa. ”Ylemmän keskiluokan asuinalueella Tukholman esikaupungissa ruotsalaismiehet elävät noin 8,6 vuotta pidempään, kuin Pohjois-Ruotsissa työväenluokkaisessa Pajalan maaseutukunnassa.” Luokkayhteiskuntana tunnetussa IsoBritanniassa erot ovat tätäkin suuremmat. ”Lontoon Tottenham Greenin vähävaraisten miesten elinajanodote on 17 vuotta lyhyempi, kuin Kensington-Chelsean ylemmän keskiluokan miesasukkailla. Ero on yhtä suuri, kuin Britannialla ja Myanmarilla”, Therborn havainnollistaa. Työttömyys ja tuloerot vaikuttavat myös lasten hyvinvointiin. Amerikkalainen unelma jää helposti pelkäksi unelmaksi. ”Köyhimpään viidennekseen kuuluvilla amerikkalaislapsilla on hyvin suuri todennäköisyys juuttua tulohierarkian pohjalle. 2000-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että Yhdysvalloissa lasten terveys on sitä heikompi, mitä pienemmät vanhempien tulot ovat. Ruotsissa puolestaan on löydetty vahva korrelaatio vanhempien työttömyyden ja lasten heikon koulumenestyksen välillä”, Göran Therborn kertoo. Therbornista kamppailu eriarvoisuutta vastaan vaatii kollektiivisia ponnisteluja. ”Yksittäiset kansalaiset voivat omaksua tietoisesti tasa-arvoisen, yhteiskunnan häviäjiä syrjimättömän asenteen, minkä avulla voidaan hyökätä snobismia ja ylimielisyyttä vastaan. Mutta yhteistyö organisaatioiden, liikkeiden ja poliittisten puolueiden muodossa on välttämättömyys.” Therbornin mielestä rikkaiden paheksuminen on kaikkein tehottomin tapa kannattaa tasa-arvoa. ”Eriarvoisuus vaikuttaa ihmisten elämään paljon syvällisemmin, kuin varallisuutta jakamalla. Ihmisten oikeutta kehittyä ja kukoistaa poljetaan monenlaisilla loukkauksilla ja keinotekoisilla esteillä. Siksi eriarvoisuuden tulisi henkilöityä Forbes –miljardöörin sijaan manchesterilaiseen eläkeläisrouvaan, jonka elinajanodote on 65-vuotiaana yhdeksän vuotta lyhyempi, kuin samanikäisellä chelsealaisrouvalla.”

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Kaupunkikulttuuri

Kulttuuri Elokuva

The Mate hakee rahoitusta trailerilla Karelia-ammattikorkeakoululaisten Samuli Hahlin ja Johannes Valkosen opinnäytetyö kasvoi suunnitelmaksi toteuttaa kokopitkä toimintaelokuva. Se yhdistää 1980-luvun toimintaelokuvaa hahmovetoiseen huumoriin. – Meri Parkkinen, teksti & Samuli Hahl, kuva Ohjaaja-käsikirjoittaja kaksikko Samuli Hahl ja Johannes Valkonen hakevat rahoitusta The Mate -toimintaelokuvalleen. Elokuva on syrjäytymistä ja harmaata taloutta käsittelevä rikostarina. ”The Mate on outo combo, jossa on yhdistelty kasariactionia ja suomalaista huumoria. Tällaista ei ole ennen Suomessa tehty ”, Hahl kertoo. Työryhmän tavoitteena on elokuvan kansainvälinen levitys. Hahlilla on vahva tunne, että The Mate -elokuvasta löytyy maailman valloitukseen vaadittavat elementit. ”Laadun on oltava elokuvassa kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tarinan on oltava, totta kai, hyvä. Suomalaisesta huumorista on maailmalla

Kommando keskusteluttaa

innostuttu ennenkin”, hän pohtii. Tammikuun lopussa julkistettiin The Mate – toimintaelokuvan traileri. Tähän asti omakustanteisesti toteutettu projekti hakee nyt rahoitusta käsikirjoitusta varten. Valmiilla trailerilla on helpompaa vakuuttaa rahoittavat tahot hyvästä ideasta ja laadukkaasta toteutuksesta. ”Joukkorahoituksella tehdään nykypäivänä elokuvia paljon. Se on yksi mahdollisuus”, Samuli Hahl kertoo. Elokuva ei sijoitu maantieteellisesti Itä-Suomeen, mutta projektin edetessä on paikallisuudesta tarkoitus pitää kiinni. "Ehdottomasti kuvaamme Joensuussa jos se on vain mahdollista kuvauspaikkojen suhteen. Tähän asti olemme kuvan-

Elokuvaa roolittaessa Timo Lavikainen oli ensimmäisenä mielessä. Lavikaisen esittämä

Rahikainen vastaa The Mate -elokuvan huumorista yhdessä aisaparinsa Tepon kanssa.

neet puoliksi Mikkelissä ja puoliksi täällä. Pohjois-Karjala on alueena sellainen että täällä on aikaisemminkin tehty hyvää elokuvaa”, Hahl tuumii. Sosiaalinen media on ollut projektille tärkeä väylä saada näkyvyyttä. Ohjaaja toivoisi, että sosiaalinen media toimisi kanavana tekijöiden ja yleisön välillä.

”Siellä voi kommentoida suoraan tekijöille, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Me toivottaisiin, että ihmiset osallistuisivat enemmänkin kanssakäymiseen somessa, jotta saisimme palautetta”, Hahl sanoo. Elokuvan kotisivut: www.thematemovie.com

Joukkorahoitus

Kuka maksaisi kulttuurista? Joukkorahoitusmarkkinoilla kokeilevat niin kuopiolainen teatteri kuin joensuulainen bändi. Menestys on arpapeliä, joten kannattaa testata. – Pasi Huttunen, teksti & Antti Pahkamäki, kuva Johanna Tuukkanen

Kommandon, Kuopion kaupuginteatterin kulttuuripoliittisen iskuryhmän kevään ohjelmassa on tarjolla taiteellista keskustelua. Luvassa on sarja keskustelutilaisuuksia, joista ensimmäisessä aiheena on luomisen tuska ja riemu. Keskustelemassa ovat nykytaiteilija-tanssija Johanna Tuukkanen, kirjailija Jouni Tossavainen ja näyttelijä Antti Launonen. ”Taidekentän monipuolinen ja vahva kolmikko keskustelee muun muassa taiteilijuudesta, siitä mikä tuottaa suurinta nautintoa ja miksi. Millaisia ovat eri taiteenalojen luovat prosessit? Millaisia vastuksia taiteilijat taiteessa kohtaavat? Kenelle taidetta halutaan tehdä?” Kommandon taiteellinen suunnittelija Virpi Rautsiala hahmottelee. Kaupunginteatterin ylälämpiössä 15. helmikuuta kello 12:30 järjestettävä noin tunnin mittainen tilaisuus on avoin kaikille. Pasi Huttunen

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Poimintoja

Vierasvenesatamassa elonmerkkejä

Joukkorahoituskampanjan on joko jysähdettävä kunnolla syvälle tajuntoihin tai sitten sillä on oltava jo vakiintunut kysyntä. Aiheen on oltava yleisesti kiinnostava tai mielipiteitä jakava, tai sitten tekijällä on oltava tarpeeksi laaja ja tarpeeksi intohimoinen fanijoukko kukkaron nyörejä löysäämässä. Sattuma näyttelee merkittävää roolia. Edesmennyt verkkolehti NRGM näytti, että homma voi toimia. Sen kampanja yhden mahdollisimman laadukkaan printtilehden rahoittamiseksi vuonna 2013 onnistui vaivatta. Ja tuskin kukaan voi unohtaa mäkikotkia tai lastensairaalaa. Esimerkiksi homoikoni Tom of Finlandista kertovan elokuvan joukkorahoituskampanja herätti runsaasti huomiota, koska aihe on kuohuttava. Samoilla vesillä on kuopiolainen teatteriryhmä Neljäs soitto. Se pyrkii osin joukkorahoittamaan ruotsalaisen Jonas Gardellin kirjoittaman, viime vuonna Tampereella kantaesitetyn näytelmän Kaikki on kohta hyvin esitykset Satamankulmaan Kuopiossa. ”Se on kouriintuntuva tarina haasteista, joita samaa sukupuolta oleva pariskun-

Kuopiolainen teatteriryhmä Neljäs soitto

pyrkii hankkimaan osan näytelmänsä rahoituksesta joukkorahoituksella. Aihe samaa sukupuolta olevan pariskunnan ja normien törmäyksestä on ajankohtainen. ta joutuu kohtaamaan ja käsittelemään yhteiskunnassa, jossa normisto hylkii heidän rakkauttaan ja kumppanuuttaan”, teosta kuvaillaan.

Tavoitteena on 8000 euroa. Minimitavoitteena on tuhat euroa ja kampanjassa aikaa jäljellä 46 päivää. Joukkorahoituskampanjaansa valmistelee myös joensuulainen popyhtye ?Verity. Bändi haluaa rahoittaa debyyttipitkäsoittonsa 16. helmikuuta alkavalla kampanjalla. Tähän mennessä bändi on julkaissut kolme EP:tä, jotka ovat saaneet kriitikoiden hyväksynnän. Jotain päräyttävää kuitenkin tarvitaan, että kohtalaisen tuntematon bändi saa myös rahoittajat liikkeelle. Ehkä bändillä riittää tarpeeksi omistautuneita faneja tai ehkä heidän kampanjansa räjäyttää tiensä sydämiimme. Taiteellisten ja yhteiskunnallisten hankkeiden joukkorahoittaminen vakiintuu osaksi suomalaisten arkea. Siinä on niin tekijän kuin kuluttajan kannalta puolensa ja puolensa. Joukkorahoittaminen on lähes aina epävarma keino rahoittaa, joten sekä itselleen toimeentuloa toivova tekijä että teosta himoitseva kuluttaja roikkuvat löysässä hirressä tavallista pitempään. Toisaalta joukkorahoitus tuo vapautta ja mahdollisuuden vastata kysyntään suoraan ja konkreettisesti. Eikä osapuolten välissä ole mediatalojen, levy-yhtiöiden, kustantajien tai apurahan myöntäjien pimeyden imperiumia.

Filosofikahvila Kuopion kirjastolla

Tulliportinkadun Kallaveden puoleisessa päädyssä sijaitsee 100-vuotias makasiini. Viereisen Ravintola Kallamarinan uudet yrittäjät ja kulttuurirakentaja Anja Lappi-Hautamäki yrittävät herätellä aluetta koko kaupunkikulttuurin ja yhteistoiminnan palvelukseen. Tavoitteena on ympärivuotinen toiminta. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Keikkoja, teatteria, näyttelyjä, myyjäisiä, opiskelijabileitä, kokouksia, klubeja ja oleskelua, mitä muuta? Kuopion vierasvenesatamaan on syntymässä uutta elämää, kun ravintola Kallamarinan rakennuksesta ja sen viereisestä makasiinista ollaan hahmottelemassa koko kaupungin kulttuurin, taiteen ja yhdessäolon keskittymää. Tilat ovat hulppeat, paikka keskeinen ja ympäristö yhdistää kaupungintunnun sekä Kallaveden. Toiminnan taustalla on pitkän linjan kuopiolainen kulttuurirakentaja Anja Lappi. Lapin filosofia on makasiinien tulevaisuuden suhteen aktivoiva. Ajatus on, että tarjolla olisi tila, johon jokainen voi tuoda tai ehdottaa ohjelmaa ja toimintaa. Silloin syntyisi uutta kulttuuria ja vireää kaupunkitilaa. ”Tilannehan on vakio, vaikka olisi minkälainen kaupunki ja kaupunkikulttuuri, niin ihmisistähän se on kiinni mitä siellä tapahtuu, ja miltä elo tuntuu. Varkaudessakin voi olla kivaa. Kuopiossakin voi olla kivaa. Mutta, jos se kiva tuodaan valmiina, niin se ei ole inspiroivaa, jos tekee itse, niin se on paljon hauskempaa”, Lappi kiteyttää.

Makasiinin toiminta käynnistyy toukokuussa ja jatkuu kesän. Syksylle on suunnitelmia tehdä toiminnasta ympärivuotista. Miten, sen Lappi pitää vielä yllätyksenä. Varmaa kuitenkin on, että alue on heräämässä ympärivuotiseen toimintaan. Lappi kannustaa ihmisiä ottamaan aktiivisen roolin ja tuomaan tilaan toimintaa. Lappi-Hautamäen haaveissa toimintaa olisi kellon ympäri. ”Jos ajatellaan ensinnäkin kesää, niin eri kellonaikoihin täällä voisi olla erilaisia porukoita, päivällä perheitä, illalla nuoria aikuisia, eli erilaisia tiloja ja tilanteita. Varsinainen makasiinin lisäksi käytössä on iso sisäpiha, joka voisi olla loungetyyppinen oleskelupaikka, vähän kuten Korjaamon piha. Siellä on tuoleja, penkkejä ja alueita. Sisäpihalla on myös iso katos, johon mahtuu tarvittaessa myyntipöytiä, jos on jotain tuotteita, designia tai muotoilua, niin niitä voi myydä siellä”, Lappi maalailee. Makasiinit ovat olleet jo parin kesän ajan jonkin asteisella käytöllä. Ideat ovat muhineet, mutta niiden toteuttaminen ottaa aikansa.

Kymmenen vuoden Harha Taideyhdistys Harha avaa kymmenvuotisjuhlanäyttelynsä Taidekeskus Ahjossa 27. helmikuuta. Ryhmänäyttely on saanut nimen Kymmenen vuotta Harhaa. Siihen osallistuu 30 yhdistyksen jäsentä. Vuonna 2015 perustettu Harha kuvailee itseään ”yhteenliittymäksi taiteilijoita ja taiteen ystäviä, jotka haluavat tuoda esiin hämmentävää, tuoretta ja mielenkiintoista taidetta.” Anja Lappi kierrättää tällä kertaa Vierasvenesataman makasiineilla Kuopion konservatorion toimijoita, mietitään mahdollisuuksia järjestää tilassa kevään oppilaskonserttifestari.

”Se on kuitenkin ollut alusta alkaen selvää, että tämmöinen ei synny yhden tai kahden toimijan välillä, vaan mukaan tarvitaan isompi kööri. Jospa nyt olisi jo sen aika”, Lappi kiteyttää.

Mies, joka pelasti maailman ko vastaisku, joka johtaisi koko maailman tuhoutumiseen. Petrov päättää, ettei laukaista ja hälytys osoittautuu vääräksi, kuten historiaa tuntevat voivat päätellä. Peter Anthonyn trillerihenkinen dokumentti The Man Who Saved the World aloittaa Doc Lounge Joensuun kevätkauden 19.

helmikuuta kello 19. Kevään muita leffoja ovat The Yes Men Are Revolting 19. maaliskuuta, The Queen of Silence 16. huhtikuuta ja Derby Crazy Love 14. toukokuuta.

Tanssiteatteri Minimi tarjoilee tänä keväänä lounasta ja tanssia samassa paketissa. Kulttuurikeitot ovat perjantaisin järjestettäviä lounaita, jossa nähdään kevään aikana neljä Kuopiossa vierailevaa tanssiesitystä. Kevään lounaat aloittaa perjantaina 13. helmikuuta helsinkiläisen As2wrists Dance Companyn Tango Noir, jossa yhdistyvät nykytanssi, argentiinalainen tango ja film noir. Lounaalla on tarjolla porkkana-kookoskeitto sekä inkiväärijugurttia ja maalaispatonkia. Kulttuurikeitot alkavat kello 12.00 ja kestävät tunnin. Pääsylippu ja lounas kahveineen maksaa yhteensä 15 euroa.

KYT:n ensi-ilta Satamankulmassa

Opiskelijat näkyvästi esillä Puijolla Alueen oppilaitokset ja opiskelijajärjestöt, ISYY mukaan lukien toteuttavat lisäksi hyväntekeväisyyskampanjan, jossa oppilaitosten opiskelijat ja henkilökunta voivat ostaa kampanjalippuja. Niiden tuotosta 75 prosenttia lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. ”Kampanja on Kuopiossa ensim-

Loppuiko luettava, saitko lahjaksi paskan kirjan vai haluatko vain eroon liiasta painolastista? Agoralla Joensuun kampuksella on viikolla kahdeksan kirjanvaihtopöytä, johon voi käydä lykkäämässä ylimääräiset kirjansa ja napata kiinnostavampaa tilalle. Kirjat vaihtoon Agoralla 16.-20. helmikuuta.

Pasi Huttunen

Mäkihyppy Puijon maailmancup kisat tulevat taas 9.-10. maaliskuuta ja opiskelijat ovat näkyvästi mukana. Opiskelijat kisailevat lumenveistossa 9. maaliskuuta kello 16 alkaen. Kilpailuun osallistuneet saavat lipun Puijon kisoihin molemmiksi päiviksi. Voittaja pääsee lisäksi syömään Torniravintolaan.

Hanki parempaa luettavaa

Tanssia keitolla

Doc Lounge Kaikki eivät ehkä tiedä, että maailman tuhoutuminen oli yhdeltä mieheltä vaaditun nopean ratkaisun päässä vuonna 1983. 26. syyskuuta 1983 Neuvostoliiton hälytysjärjestelmä huutaa: USA:n ydinisku on laukaistu. Everstiluutnantti Stanislav Petrov joutuu päättämään laukaistaan-

Kuopion filosofien lukupiiri järjestää kevään aikana Filosofikahvila -tapahtumia Kaupungin kirjaston kahvilassa. Kevään teemana on talous ja omistus. Vuoden aloitti Itä-Suomen yliopiston tutkijan Teppo Eskelisen alustuksella aiheesta yksityisomaisuus ja yhteisomaisuus. Seuraavaksi 17. helmikuuta vuorossa on Helsingin yliopiston dosentin Juhana Lemettin alustus Adam Smith ja moderni yhteiskunta , 10. maaliskuuta omistamisesta filosofisena ongelmana alustaa UEF:n yliopistonlehtori Markku Oksanen. 7. huhtikuuta alustusvuorossa on kääntäjä ja filosofian maisteri Anna Tuomikoski aiheesta velkaantunut ihminen. Alustetut keskustelutilaisuudet alkavat kello 17.

mäinen laatuaan, jossa pääsylippujen ennakkomyynti on kytketty arvopohjaiseen tekemiseen”, Puijon kisojen tapahtumajohtaja Jarkko Ruhanen toteaa. Kohteena on Nuorten Palvelut ry:n tukihenkilötoiminta. Lipun ostaneiden kesken arvotaan lisäksi kolme matkalahjakorttia.

Huoneteatteri Satamankulmassa nähdään kevään aikana muun muassa peräkammarin poikia ja Kuopion ylioppilasteatteria. Helmikuu käynnistyy 14. päivä Jukka Kervisen, Tiina Naumasen ja Tapio Nykäsen Lihan Ikävällä. 19. helmikuuta nähdään Dostojevskin Idiootti yhden naisen monologina ja seuraavana päivänä Kulmaan saapuu demo-esitys Mikkelin teatterin Viikset -näytelmästä, jossa harhaillaan Gogolin maailmassa. Duo Emilia Lajunen & Suvi Oskala esittää 27. helmikuuta suomalaista kansanmusiikkia kahdella viisikielisellä viululla. Lyhytelokuva Sijaton sielu nähdään säestettynä 11. maaliskuuta. Samassa yhteydessä avataan myös Kivimäen Lakkautettu kylä –soiva valokuvanäyttely. Kuopion Ylioppilasteatterin vuoden ensimmäinen ja odotettu ensi-ilta nähdään Satamankulmassa 3. huhtikuuta. Näytelmä on Merja Revon Miisa tuu ikkunaan. Uljas 2 | 13. 2. 2015

Musiikki

NEØV - jotakin vanhaa ja jotakin uutta

Itä-Suomalaiselle NEØV:lle visuaalisuus on tärkeä osa bändiä. NEØV julkaisee helmikuussa uuden levyn Dominique ja järjestää Kino Kuvakukossa levynjulkaisuspektaakkelin 27. helmikuuta, jossa yhdistetään konserttia ja elokuvallisuutta. – Turkka Tuovinen, teksti & Appu Jasu, kuva Laulajakitaristi Anssi Neuvosen mukaan jokainen NEØV:n levy luo ympärilleen oman maailmansa, jossa kaikkien osa-alueiden pitää sopia yhteen. Esikoislevyllä Orange Morning tämä tarkoitti aamuteemaisuutta. Nyt 20.2 ilmestyvällä Dominiquella asia on monimutkaisempi. ”Dominique rakentuu tietynlaisen hahmon ympärille, kuten jo albumin kansi antaa ymmärtää. Albumi käsittelee esimerkiksi sitä, kuinka suuri osuus tavoittamattomuudelle on rakkaudessa”, Anssi maalailee. Vaikutteita tyyliinsä NEØV on ammentanut monipuolisesti ympärimaailman, mutta tärkeää on ollut oman jutun

Uljas 2 | 21. 2. 2014

tekeminen, ympäristö ja aitous. ”Minä ja Samuli ollaan internet sukupolven ihmisiä Juankoskelta ja kasvettu globaalien vaikutuksien alaisina kaukana isoista keskuksista. Ehkä tämä yhdistelmä kuvaa myös musiikkiamme. Nuoruudessa kuunneltiin paljon brittipoppia: Oasista, Bluria ja Verveä. Niillä bändeillä oli tietynlainen logo ja yhtenäisyys. Me on haluttu olla omanlaisiamme, mutta samalla saada sellainen yhtenäisyys tekemiseen”, Anssi valaisee. Vuosi 2014 oli NEØV:lle studiovuosi, jonka aikana luotiin uutta musiikkia, julkaistiin singlejä ja kuvattiin musiikkivideoita. Videoita ohjaamassa on ollut turkulainen Appu Jasu ja yhteistyö on

sujunut bändin mukaan kauniisti. ”Apun kanssa yhteistyö on tuntunut luontevalta. Hänen jälkensä sopii meille hyvin. Musiikki tulee tietysti ensin, mutta visuaalinen ilme täydentää kokonaisuuden”, Samuli Neuvonen selventää. ”Nyt uusimman videon kuvauksissa tuli Kuopion Rikkaiden rinteillä lankakerä kainalossa viiletettyä ja Appu vain sanoi, että mene tuohon suuntaan. Pystyi luottamaan, että lopputuloksen voi itse allekirjoittaa.”, komppaa Anssi. Uuden luominen ja kokeileminen on NEØV:lle tärkeää. Laketown -singlen musiikkivideoon sämplättiin arkistosta löydettyä kuvamateriaalia 1930 luvun Kuopiosta ja levyjulkaisu keikkaa ei halu-

ta soittaa perinteisellä rockklubilla, vaan tarjota kuulijalle uudenlainen kokonaisuus. Kino Kuvakukossa 27. helmikuuta järjestettävän julkaisukeikan toivotaan myös olevan klubikeikkaa konserttimaisempi, ”elokuva konsertissa ja konsertti elokuvassa”. ”Halutaan viedä live-esiintymisemme ympäristöön, jossa ei olla aiemmin soitettu. Kuvakukko tarjoaa siihen mainiot puitteet.”, Samuli tunnelmoi. ”Vielä ei tarkkaan tiedä mitä se tulee olemaan, mutta samanlaista ei klubeilla koe.”, Anssi lupaa.

Uljas 2 | 13. 2. 2015

Pelit

est. 1971

Ohjelma julki 13.2. ilosaarirock.ﬁ \ fb.com/ilosaarirock

This War of Minen maailma on tummanpuhuva, eikä pelaaminenkaan erityisen keveää viihdettä ole.

Siviilinä sodan jaloissa

This War of Mine laittaa pelaajan moraalin koetukselle. Epätavallinen sotapeli ei naurata, mutta koukuttaa. -Saila Rönkkö, teksti

his War of Mine on puolalaisen Anomaly-peleistä tutun 11 Bit Studiosin epätavallinen sotapeli, jossa pelinäkökulma on sodassa selviytyvien siviilien, ei sotilaiden. Pelissä siviilitoverit jakavat sodassa vaurioituneen asumuksen, jossa yrittävät pysyä hengissä. Päivät kuluvat kodinkohennuspuuhissa rakentaen kerätyistä materiaaleista huonekaluja sekä tarvikkeita ravinnon saantiin ja puolustautumiseen. Illan pimetessä on aika lähteä kaupungille metsästämään ruokaa, lääkkeitä ja osia rakentamista varten. Päivien edetessä peli kovenee. Tarvikkeiden hankkiminen on entistä vaikeampaa, on mentävä entistä vaarallisemmille alueille eikä vaihtokaupaksi kelpaa enää mikä tahansa. Viina ja tupakka ovat kovaa valuuttaa sodan runtelemassa kaupungissa. Keräilyretkeltä paluu jännittää, koska joskus asumukseen hyökkää ryöstelijöitä tai kotiin jääneille tapahtuu jokin muu odottamaton käänne. Pelin edetessä ollaan jatkuvasti omantunnon kysymysten äärellä. Ottaisiko suojaa pyytävän asumaan

Uljas 2 | 13. 2. 2015

taloon, vaikka ruuasta on pulaa muutenkin. Ryöstäisikö mummon vai jättäisikö arvokkaat materiaalit sikseen. Pelaajana joutuu jatkuvasti punnitsemaan oman hyödyn tavoittelun ja hyvän omatunnon välillä. Pelihahmot eivät ole immuuneja ikäville tapahtumille. Väsymys, jatkuva nälkä ja edesottamukset voivat johtaa depressioon ja toimintakyvyn menetykseen. Idea peliin saatiin konﬂikteista selviytyneiden kertomuksista. "Toimitusjohtaja Grzegorz Miechowskiin teki vaikutuksen se, että emotionaalinen painolasti on fyysisiä haasteita pahempi taakka. Hänestä se oli hyvä peli-idea, mikäli aihetta käsiteltäisiin Pianisti-elokuvan tapaan vakavalla kunnioituksella. Pelin ei tarvitse olla hauska – se voi käsitellä vakavaa aihetta kun lähestymistapa on asianmukainen ja pelattavuus mukaansatempaava", pelisuunnittelija Pawel Miechowski kertoo. Miechowskin mukaan aika on otollinen vakavahenkisille peleille. "Pelit ovat kasvaneen viime vuosikymmeninä aikuisuuteen. Pelit ovat luonnollinen väline tarinan-

kerrontaan, miksi pelien tulisi olla aina hauskoja ja olla käsittelemättä draamaa tai tragedioita? Vastaavia pelejä on olemassa ja tulee vielä lisää." Erikoista pelissä on myös se, että siinä on mukana naisia ja lapsia. "Kun kyseessä ovat siviilit loukussa vallatussa kaupungissa, olisi irrationaalista ja kaukana todellisuudesta käyttää pelkkiä mieshahmoja", Miechowski toteaa. Peli on saanut hyvän vastaanoton. "Tuhansista pelaaja-arvosteluista lähes kaikki ovat positiivisia. This War of Mine on ehdolla useille pelialan palkinnoille. Kaikkein tärkeimpänä olemme saaneet tukea useilta sotaveteraaneilta, jotka pitävät tätä hienona tapana käsitellä sota-aihetta", Miechowski luettelee. Pelin viesti ei jää pelaajalta huomaamatta. "Sota on helvettiä. Se voi tapahtua missä tahansa, milloin tahansa. Kun se tapahtuu, joutuu elämänsä kovimpaan testiin. Olet omillasi ja sinun on tehtävä kaikkesi itsesi, perheesi ja ystäviesi pelastamiseksi", Pawel Miechowski muistuttaa.

Ole tässä

Joensuu • 17.-19.7.2015 ilosaarirock.ﬁ

@ilosaarirock

Uljas 2 | 13. 2. 2015

ISYY:LLÄ ON ASIAA

Arviot Kolumni | CAPS LOCK

Oikeiston viha tempaa paremmin mukaansa

hmisten huijaaminen geopoliittisten ja taloudellisten tavoitteiden pelinappuloiksi on ikivanha harrastus. Juri Nummelin tarjoilee viidenkymmenen vuoden mittaisen (1900-1950) pätkän suomalaista propagandaa toimittamassaan kirjaparissa Oikeiston vihapuhetta ja Vasemmiston vihapuhetta. Suomalaisuus oli viime vuosisadan alussa konstruktiona tuore, mutta jo pahasti kahtiajakautunut. Kirjoista löytyy hyvin rajujakin vihanpurkauksia. Samalla tulee selväksi, kuinka vaikeaa vihapuheen määrittely on. Lainsäädäntö ei viime vuosisadan alkupuolella tuntenut eikä nykyisinkään tunne termiä vihapuhe. Oikeistoa käsittelevän kirjan tekstit asettuvat juutalais- ja venäläisvihansa vuoksi paremmin siihen, kuinka vihapuhe yleensä ymmärretään. Vasemmistoa käsittelevässä kirjassa on vähemmän tekstejä, jotka voi selkeästi määritellä vihapuheeksi. Oikeisto-teos on kahdesta mukaansatempaavampi. Monet kirjoittajista ovat akateemisempia ja harjaantuneempia retorisiin koukkuihin kuin vasemmistolaiset. Lisäksi Suomen virallinen historiantulkinta on oikealle kallellaan, joten teoksesta löytyy enemmän kiinnekohtia siihen, mikä yleisesti määritellään suomalaiseksi. Joku voi tulkita provosoivaksi sen, että kirjaan on sisällytetty myös kaksi Mannerheimin päiväkäskyä, mutta niiden mukana olo on perusteltu hyvin. On kylmäävää lukea määrätietoista vihanlietsontaa venäläisiä kohtaan, kun se sekoittuu kaikille tuttuun edelleen

jokaisena itsenäisyyspäivänä toistuvaan isänmaalliseen paatokseen. Vihan kohteena ovat nimenomaan venäläiset ihmisinä. Oikeisto-kirjan kiinnostavinta antia on Ilmari Kiannon rajua tilitystä sisältävä ”epiloogi” teokseensa Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918). Punaisesta viivasta (1909) parhaiten tunnettu Kianto vaikuttaa opportunistiselta, hiukan kusipäiseltä, mutta kiehtovalta persoonalta. Sitä hän kaiketi olikin. Synkästä kontekstistaan huolimatta Lapuan liikkeen johtajana tunnetun Vihtori Kosolan kuvaukset uskonnollisista kokemuksistaan naurattavat. Ne kuulostavat lähinnä puhkeavalta skitsofrenialta tai happotripiltä. Kirjan lopussa oleva Sensaatio Uutiset nimellä kulkenut outo Kekkosen herjaaminen on viihdyttävä pätkä, mutta sen yhteys kokonaisuuteen jää auki. Vasemmisto-kirjan tekstit ovat sekavampia sekä sisällöllisesti että kokonaisuutena. Monet ovat puuduttavaa luettavaa. Verenpainetta nostattavaa on silti lukea SKP:n Venäjän puolelta levittämiä kirjeitä, joissa annetaan yksityiskohtaisia ohjeita terrori-iskujen toteuttamiseen Suomessa. Yksi läpäisevä tekijä teksteissä on myös intohimoinen viha sosialidemokraatteja kohtaan. Irmari Rantamalan sekä Otto Ville Kuusisen tekstit ovat vasemmistoteoksen parhaimmistoa. Aikakauden jyrkästä vastakkainasettelusta saa teoksista kiinnostavan kuvan, jota voi helposti peilata 2010-luvun vastakkainasetteluihin. Retoriikka ei ole juuri muuttunut. Neuvostoliiton

Digiajan metusalemit

sortuminen on ajanut vanhan liiton äärivasemmiston marginaaliseksi, joten luokkasotaa lietsotaan tätä nykyä vähemmän. Oikeisto puhuu juutalaisten sijaan muslimeista, mutta suhtautuminen venäläisiin on sama. Kirjapari on suositeltavaa luettavaa yleissivistävyytensä vuoksi. Verkossa trollailua harrastaville sitä voi suositella myös siksi, että huomaisivat pyörittävänsä yhä uudestaan yli sata vuotta vanhoja läppiä. Pasi Huttunen

Juri Nummelin (toim.): Oikeiston vihapuhetta. 1900-1950. Savukeidas, 2014, s.216 & Vasemmiston vihapuhetta. 1900-1950. Savukeidas, 2014, s.226

Tanssi

Mies ja Nainen. Demonstraatioita perusasioista.

aksi tanssijaa, Tuomas Juntunen ja Reetta-Kaisa Iles fuusioituvat Mies ja Nainen -esityksessä liikkeen, äänen ja hengityksen kautta. Mieheksi ja naiseksi tai ihmiseksi ja ihmiseksi. Kuopion ensiilta tammikussa Sotkulla, esitteli elävän ja hengittävän sarjan kohtauksia, joiden sisällä mies ja nainen koettavat ymmärtää toisiaan ja itseään. Alkuasetelmasta asti on selvää, että haussa on yhteinen rytmi ja sävel. Kahden ihmisen hitaasti muovautuva liike tuudittaa katsojan paikalleen ja rytmillisiin variaatioihin, jotka läpi esityksen hakevat muotoaan ja hitsaavat paria yhteen. Nimestään huolimatta Mies ja Nainen keskittyy enimmäkseen ihmisten väliseen vuorovaikutukseen

Uljas 2 | 13. 2. 2015

ja kommunikointiin, ei sukupuoleen tai sukupuoliroolien kauhtuneisimpiin kliseisiin. Teoksen lähtökohtana on Ileksen isovanhempien sodanaikainen kirjeenvaihto ja kirjeistä säilynyt isoisän osuus. Niihin palataan fragmentinomaisesti vasta esityksen loppupuolella. Reilu puolituntinen kokoelma kohtauksia nostaa pöydälle ja penkille hentoja rakkauden ja kosketuksen hetkiä, vimmaista kohellusta ja orgastista ääntelyä. Ihmisyyden sävyt, koomisesta hulluudesta suruun ja alistamiseen käydään elävästi läpi. Esitys johdattelee ajatusta kohti ihmisen perustarpeiden täyttymistä. Kuinka sovitella yhteen rakkauden ja vallan tarpeita missäkin olosuhteissa? Kun hengissä säilyminen on lähes varmuus ja ruokaa riittää, voi rauhassa

keskittyä toteuttamaan vähemmän akuutteja tarpeita. Ihminen etsii aina turvaa, läheisyyttä ja sitä puoliskoaan, jonka kanssa näitä tarpeita voi turvassa siirrellä vaakakupista toiseen. Tärkeintä on pysyä yhdessä ja liikkeessä. Ileksen ja Juntusen yhteispeli on herkullista ja hulvatonta. Tuomas Juntunen on esiintyjänä omalaatuisen sekopäinen ilmestys. Herkkyys ja koomisuus yhdistyvät rakastettavalla tavalla. Supermiehen rooliasuun päätyvä mies, joka kirjaimellisesti tanssii päin seiniä - karjalanpiirakka suussa - ei voi jättää ketään kylmäksi. Iles on täynnä sitkeää herkkyyttä, mutta samalla irstasta ja orgaanista naiseutta, jonka tunnistaminen tuntuu aivoissa asti. Sari Hakala

n olemassa ihmisiä, jotka vannovat että eivät tule koskaan hankkimaan älypuhelinta. Mietin kauan, miksi se kuulostaa niin tutulta kunnes keksin: rakas mummoni jaksoi vannoa kymmenien vuosien ajan, ettei tule koskaan hankkimaan pankkikorttia. Tilikirja riittää, ja kerran kuussa mennään pankkiin, ja rahat talletetaan piirongin laatikkoon. On toiminut 93 vuotta, ja toimii kuulemma edelleen. He ovat moderneja kylähulluja, joista kasvaa hyvää vauhtia tulevaisuuden tilikirja-ihmisiä. Pakkomielle hämmästyttää aina uudestaan. ”Ei kun minä haluan tekstiviestieni maksimimerkkimäärän olevan sen 160, se on riittänyt ennenkin ja saa riittää jatkossakin”. Lapsille ei osteta kännyköitä koska ei tarvittu silloinkaan, kun hiihdettiin polvihousuissa sata kilometriä kouluun. Ei ole sattumaa, että samat metusalemit kuuntelevat puhkiviilattuja vinyylilevyjään ja brassailevat sillä, etteivät ole Facebookissa. Jos luovatkin tilin, se tehdään vain, että päästään halveksimaan miljardia muuta käyttäjää. He luovat omia old school-sivustojaan ja tykkäilevät silloin, kun joku sanoo että ennen kaikki oli paremmin. Digiajan metusalemi ei omista cd-soitinta, mutta c-kasetti on toistaiseksi vielä katu-uskottava. Metusalemit näkevät kehityksen pyörästä hyppäämisen ainoana keinona herättää huomiota. Heidän vanhempansa olivat varmasti niitä, jotka viimeiseen asti kamppailivat digibokseja ja kännyköitä vastaan ja luovuttivat lankapuhelimensa vasta kun TeliaSonera vetäisi kaapelit irti. ”Apteekistakin saisi Heidän lääkkeeksi vain morfiinia vanhempansa tai haulikon kirjoittelevat Karjalaisen tekstiviesti-palstalle katkeria viestejä siitä, että Joulu alkaa jo lokakuussa ja kuinka Napakymppi pitäisi saada taas televisioon. Hannu Karpon karvalakkia kaivataan, ja vihataan vieläkin Anna-Kaisa Hermusta. Heidän jälkeläisensä puolestaan halveksuvat Vain Elämää-formaattia ja osoittavat siksi mieltään perjantai–iltaisin kuuntelemalla gramofoneistaan Willie Nelsonia. Olisi kaikille osapuolille reilua, että näille perustettaisiin oma kommuuni jonnekin Venäjän rajan läheisyyteen hylätylle nuorisoseurantalolle. He voisivat lisääntyä keskenään ja lakata häiritsemästä normaaleja ihmisiä. Siellä olisi tilaa temmeltää luonnossa, sähköttömässä mökissä ja älypuhelinten tavoittamattomissa. Heille syntyisi lapsia joilla ei olisi astmaa eikä allergioita, ja joita täysimetettäisiin armeijaan saakka. Ilmastonmuutoskin olisi vain Vihreiden keksimä salaliitto. Olisi ihan reilua, että näitä kehittyvästä teknologiasta kieltäytyjiä hoidettaisiin esimerkiksi sairaaloissa menneiden vuosikymmenten malliin, ja apteekistakin saisi lääkkeeksi vain morfiinia tai haulikon. Anna-Maria Tenhu

Tapahtumat

TAPAHTUU

Kaikki kampukset 19.1.- 17.2. Tuutorihaku 17.2. Liikuntailtapäivä – ISYY:n kampustoimistot auki klo 10–12 9.2. - 3.3. Tuutorien täydennyshaku 2. - 6.3. Kaikki ISYY:n kampustoimistot kiinni 14.3. ISYY:n vuosijuhlat (Joensuu)

ISYY täyttää 5 vuotta – luvassa kansanjuhlat

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) täyttää pyöreät viisi vuotta. Virstanpylvästä juhlistetaan vuosijuhlien merkeissä lauantaina 14.3.2015 Taidemuseon yläkerrassa Joensuussa. Vuosijuhla on kaikkien Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden yhteinen juhla, jossa syödään ja juodaan hyvin, pidetään puheita ja lauletaan akateemisen perinteen mukaisesti. ISYY järjestää vuosijuhlia yleensä joka toinen vuosi. Jokainen kampuskaupunki toimii vuorollaan juhlien isäntäkaupunkina, joten seuraavan kerran juhlat saapuvat Joensuuhun vasta viiden vuoden päästä. Tänä vuonna vuosijuhlakortti maksaa ISYY:n jäsenille 55 - 65 €, muille 65- 75 €. Hinta on pidetty ennätysmäisen edullisena, jotta mahdollisimman moni jäsen voisi osallistua juhlaan.

”Toivomme juhlaan paljon riviopiskelijoita, järjestö- ja ylioppilaskunta-aktiiveja, railumneja, ylipiston henkilökuntaa, yhteistyökumppaneita sekä kaikkia, jotka haluavat juhlistaa ISYY:n viisivuotista elonpolkua”, ISYY:n hallituksen jäsen Heljä Hietala kertoo. Lauantai-illan jatkoille voivat osallistua myös ne, joilta varsinaiset vuosijuhlat jäävät välistä. Jatkoja varten järjestetään kuljetus Kuopiosta ja Savonlinnasta, jos jäsenistö ja juhlavieraat niin haluavat. Vuosijuhlien jälkeisenä aamuna sunnuntaina luvassa on perinteinen silliaamiainen Surakan baarissa. Vuosijuhlille voi ilmoittautua ISYY:n nettisivujen kautta.

Joensuu: 14.2. Lunta Ilosaaressa -festivaali klo. 16, Joensuu Areena 15.2. ESN Joensuu laskiaistapahtuma kaikille ISYY:n jäsenille Kirkonmäessä

klo 12. 17.2. Liikuntailtapäivän jatkot @Kerubi ja @Ilona 11.3. UEF-tietotori klo 14.00–15.00, Auditorio C2/Carelia Kuopio: 6.2. Helmikuun hengailuilta klo 18.00 Lukema 20.2. Erasmus in Schools-info 21.-27.2. ESN KISA trip to Levi 24.2. Winterfest klo 12.00, Savilahti/Kampusalue, jatkot Puikkarissa 10.3. UEF-tietotori klo 14.00–15.00, Auditorio SN200/Snellmania 10.3. Mäkihypyn Maailmancup, Puijo 15.-17.3. ESN KISA: Pirates of the Baltic Sea risteily Tukholmaan Savonlinna: 19.2. Voi Hyvin - opiskelijoiden hyvinvointipäivä 2. krs aulassa klo 10–14 11.3. UEF-tietotori klo 14.00–15.00, kokoushuone B304/päärakennuksen

laajennusosa(videoyhteys)

Edunvalvonta ei nuku

17.3. Mauttomat-bileet

Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

ISYY:n lihalla

Ovatko tenttitulokset julkisia, eli voiko opettaja laittaa ilmoitustaululle kaikkien kurssille osallistuneiden tenttitulokset? Yliopisto on julkista tehtävää hoitavana viranomaisena velvollinen noudattamaan henkilötietolakia. Henkilötietolain mukaan viranomaisen on henkilötietoja käsiteltäessä oltava linjakas ja toimien oikeassa suhteessa asian suuruuteen. Henkilön yksityiselämää koskevan arkaluonteisen tiedon levittäminen on ankarasti kiellettyä. Henkilötietolain mukaan myös arvosanat ovat yksilöitäviä henkilötietoja. Tietosuojavaltuutetun ratkaisu (370/41/2004) linjaa, että opintosuorituksen arvosanat ovat julkisia, sillä opetuksen antaminen ja täten opintosuoritusten arviointi on osa yliopiston julkista tehtävää. Näin ollen tenttitukokset voidaan julkistaa nimellä. Opintosuoritukset itsessään eivät kuitenkaan ole julkisia, eikä kenenkään tenttivastausta tai muuta vastaavaa voi laittaa julkisesti nähtäväksi. Edellä mainittu pätee myös opinnäytetöiden arviointiin. Hylätyn arvosanan saaneiden tenttitulokset sen sijaan määritellään yksityiselämää koskevaksi arkaluonteiseksi tiedoksi, joten hylätyn arvosanan saaneen tulosta ei pidä laittaa ilmoitustaululle nähtäville. Tietosuojavaltuutettu katsoo myös päätöksessään, että arvostelun tulokset voidaan julkistaa myös jotenkin muuten kuin nimellä. Täten

Nuori, rohkea ja vaikuttava ISYY ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko

Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

tulosten ilmoittamisessa voidaan käyttää myös jotain muuta yksilöitävää tapaa kuten oppilaitoksen sisäistä opiskelijanumeroa. Tulos on kuitenkin ilmoitettava niin, etteivät nimi ja opiskelijanumero ole yhdistettävissä. UEF:n tutkintosäännön mukaan ilmoitustaululle tulee toimittaa tieto opintosuorituksen arvosanajakaumasta, hyväksyttyjen ja hylättyjen lukumäärä ja tieto siitä, miten ja missä opiskelijalla on mahdollisuus tutustua opintosuorituksen arviointiin.

Tuomas Hiltunen. ISYY:n uusi hallitus aloitti toimintansa virallisesti tammikuussa. Tuomas Hiltunen on yksi hallituksen yhdeksästä jäsenestä. Hallitukseen hän haki tahdosta lisätä opiskelijoiden aktiivisuutta vaikuttaa heitä koskeviin asioihin sekä parantaakseen ISYY:n tunnettuutta. Joensuun kampuspuheenjohtajan tehtävien lisäksi Tuomas vastaa ISYY:n eduskuntavaalikampanjasta. Pohjois-Karjalassa sekä kuntavaikuttamisesta Joensuussa. – ISYY tekee suurta ja vaikuttavaa eduskuntavaalikampanjaa Tuomas Hiltunen yhdessä opiskelijaliikkeen kanssa ja ajaa itäsuomalaisille opiskelijoille tärkeitä aluKuka: ISYY:n hallituksen 1. varapueellisia teemoja kontaktoimalla ehdokkaita heenjohtaja ja Joensuun kampuspuheenjohtaja Tuomas Hiltunen. ja valittuja kansanedustajia. Järjestämme Mitä: Vastaa ISYY:n näkyvyydestä, toimyös erilaisia tapahtumia ja tempauksia, minnasta sekä aine- ja kampusjärjesjotta itäsuomalaisten opiskelijoiden ääni kuuluu seuraavassa hallitusohjelmassa sekä töyhteistyöstä Joensuun kampuksella. eduskunnassa, Tuomas kertoo. – Tämän ke- Vapaa-ajalla opiskelee 3. vuosikurssia vään eduskuntavaalit vaikuttavat kaikkeen, matematiikkaa. mikä liittyy opiskelijoihin. Mitä aktiivisemmin Missä: Pääosin Joensuussa. opiskelijat äänestävät, sitä varmemmin saadaan turvattua meille kaikille tärkeät asiat, kuten maksuton koulutus, opintorahapainotteinen opintotuki, duaalimalli sekä YTHS. Siis olkaa aktiivisia, ottakaa selvää ja äänestäkää, Tuomas kannustaa.

Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 Yliopistonranta 3 to 10-15 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 57100 SAVONLINNA 70211 KUOPIO pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi toimisto.joensuu@isyy.fi 044 576 8430 044 576 8419 050 341 6346 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, ISYY sivun toimitus: tiedotussihteeri Heljä Koistinen. Uljas Uljas 21 | 24. 13. 2.1. 2015 2014

Kerta-annos

Solon ja antiikin demokratian synty

änsimainen demokratia syntyi antiikin Kreikassa. Klassisissa lähteissä Solonia pidetään yhtenä antiikin demokratian kantaisistä. Lainsäätäjänä toiminut Solon vaikutti Ateenassa noin 600 vuotta ennen ajan laskumme alkua. Hänet kutsuttiin auttamaan ateenalaisia, koska kaupunkivaltio oli ajautunut sisällissodan partaalle. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä oli kasvanut suureksi. Kaikkein köyhimmät joutuivat myymään itsensä tai lapsensa orjiksi. Koska yhteiskunnallinen kriisi oli kärjistymässä avoimeksi konﬂiktiksi, Solon teki yhteiskunnallisia uudistuksia, joilla oli merkittävä jälkivaikutus. Vain rikkaalla eliitillä oli aikaisemmin mahdollisuus edustaa itseään oikeudessa ja kansankokouksissa. Solon myönsi kaikille vapaille kansalaisille oikeuden vedota tuomioistuimiin, äänestää kansankokouksissa ja vaikuttaa virkamiesten valintaan. Näiden uudistusten ansiosta ateenalaiset eivät kokeneet olevansa enää alistettuja. Kirjoittamassaan elegiarunossa Solon kertoo, että hänen tavoitteenaan oli varmistaa, että oikeus on tavalliselle kansalle ja rikkaille yhtäläinen. Runossa hän asettuu oikeuden kilven kanssa seisomaan yhteiskunnallisen konﬂiktin osapuolten väliin. Kansalle hän palauttaa menetetyn itsearvostuksen ja suojelee rikkaita vääryyksiltä. Näiden tekijöiden Solon uskoi takaavan yhteiskuntarauhan ja estävän ääri-ilmiöiden leviämisen. Koska ajatus siitä, että oikeuden tulisi palvella yhteiskunnan kaikkien osapuolten etuja, oli uusi, Solon joutui pilkan kohteeksi. Solonin lakien pilkattiin olevan kuin hämähäkinverkko, johon vähäpätöiset hyönteiset jäävät kiinni, mutta jonka

Sanna Hukkanen | Korpi

mahtavat halutessaan rikkovat. Solon puolustautui tätä kritiikkiä vastaan vertaamalla oikeutta yhteiseen sopimukseen, joka hyödyttää kaikkia yhteiskunnan osapuolia. Koska Solon ei toiminut kansan odottamalla tavalla, hänen toimiinsa suhtauduttiin ristiriitaisesti. Köyhimmät olivat odottaneet, että maaomaisuus jaetaan tasan. Rikkaimmat taas olivat menettäneet omaisuutta, koska eivät voineet orjuuttaa köyhiä. Näin syntyi yhteiskunnallinen tilanne, jossa kukaan ei ollut äärimmäiset köyhä eikä kukaan voinut rikastua muita sortamalla. Silti kukaan ei näyttänyt olevan tähän tilanteeseen tyytyväinen. Koska kansan keskuuteen oli levinnyt tyytymättömyyttä, Peisistratos onnistui nousemaan Ateenan tyranniksi. Solon yritti paljastaa tyrannin juonet, mutta ei onnistunut saamaan kansanjoukkoja puolelleen. Pettyneenä Solon muutti pois Ateenasta. Vasta pari sataa vuotta näiden tapahtumien jälkeen, Solonin uudistuksia osattiin arvostaa. Aristoteles kertoo Solonin vapauttaneen ateenalaiset orjuudesta ja saattaneen demokratian voimaan. Edellä kuvailemani tarina on peräisin Plutarkhoksen kirjoittamasta Kuuluisien miesten elämänkertoja-teoksesta. Valitettavasti se ei ole valikoitunut niiden tarinoiden joukkoon, joita teoksesta on suomennettu. Kertomuksen historiallisuutta on epäilty. Silti sen voidaan katsoa paljastavan jotakin perustavaa länsimaisen demokratian olemuksesta. Tomi Hämäläinen

LET’S BESSERWISSER! - Itäinen Turhan Tietäjä

Mikä brittikirjallisuuden klassikko sai syntyideansa Genevejärven rannalla, jossa kirjailijan perhe ystävineen vietti kesää? Yksi seurueen lordeista ilmoitti, että jokaisen tulisi kertoa tarina ajan kuluksi. Näin tehtiin. Kirjailija oli kiinnostunut luonnontieteistä ja sai vaikutteita hypnoosista, sähköopista ja galvanismista. Kahdella viimeisellä on suuri merkitys teoksen henkilöhahmon synnyn kannalta. Romaania voidaan tarkastella synnytystarinana ja moraliteettina, jossa esiintyy nimetön henkilö. Tämä on kuitenkin yksi kirjallisuushistorian kuuluisimmista. Hänen ”synnyttäjä” pakenee vastuutaan luomisesta ja sen seurauksista. Teos loppuu Pohjoisnavalle ja sen alaotsikko on Uusi Prometheus. 1) Bram Stokerin Dracula. X) Arthur Conan Doylen Baskervillen koira. 2) Mary Shelleyn Frankenstein.

Mikä tuote valittiin muutama viikkonen sitten Englannissa peribrittiläisimmäksi elintarvikkeeksi kuluttajatutkimuksessa? Tosin sitä valmistetaan nykyään Hollannissa ja sen omistaa amerikkalainen elintarvikejätti Heinz. Se sisältää mm. eksoottisia hedelmiä, mallasviinietikkaa, taateleita ja tamarindia. Aineksia ajasta jolloin Rule Britannia oli muutakin kuin isänmaallinen laulu. Sen kehittäjänä pidetään F.C. Gartonia, joka rekisteröi nimen vuonna 1895. Tarinan mukaan hän kuuli, että sitä käytettiin eräässä rakennuksessa – brittiläisyyden symbolissa, joka päätyi sen etikettiin. 1) HP-kastike. X) Worchester-kastike. 2) Colman´s sinappi.

Kenelle muusikolle myönnettiin Knight Commander of the Order of the British Empire-arvonimi vuonna 1986? Hän ei kuitenkaan ole kansainyhteisöön kuuluvan maan kansalainen, joten hän ei voi käyttää Sir-titteliä nimensä yhteydessä. Virheellinen nimitys esiintyykin usein mediassa. Vuonna 1984 hän kirjoitti ja sävelsi kappaleen, joka on yksi maan kaikkien aikojen myydyimpiä singlejä. Levyn kaikki tuotot kanavoitiin hyväntekeväisyyteen. Seuraavana vuonna hän järjesti jotain maailmanlaajuisesti suurta usealla mantereella. 1) Cliff Richard. X) Bob Geldof. 2) Elton John.

Erään englantilaisen pojan isän oletetaan kaatuneen rintamalla ja vaimo bongaa uuden miehen. Isä kuitenkin palaa sotavankeudesta ja kolaa miehen. Poika näkee murhan ja vanhemmat ilmoittavat hänelle, ettei hän kuullut ja nähnyt mitään eikä saa lärppiä tapahtuneesta. Poika vajoaa katatonian tilaan. Hänestä tulee kuuro-mykkä-sokea, ja hän joutuu myöhemmin sukulaistensa raiskaamaksi ja kiduttamaksi. Pojan ydinosaamisalueeseen kuuluu yliluonnollinen ﬂipperinpeluu, jonka avulla hän nousee jonniisortin Messiaaksi. Nimeä ooppera. 1) Procol Harum: Kenny. X) The Rolling Stones: Sammy. 2) The Who: Tommy.

Kenestä kirjoitettiin New York Timesissa vuonna 1939: ”Briteillä on kolme arvokasta ja uniikkia instituutiota, joita meillä ei ole Amerikassa, Magna Carta, Towerin silta ja _________”? Tekstissä mainittu henkilö muutti pysyvästi Amerikkaan samana vuonna ja teki seitsemän vuoden työsopimuksen. Aikaisemmin – erään työn pohjalta – häntä oli verrattu Igor Stravisnkyyn ja Paul Cezanneen. Erään kaskun mukaan muuan tullivirkailija tarkasteli epäluuloisesti hänen passiaan, jossa hänen ammatikseen oli ilmoitettu tuottaja. ”Mitä te tuotatte?”, kuului kysymys. Vastaus oli: ”Kananlihaa.” 1) Agatha Christie. X) Alfred Hitchcock. 2) Christopher Lee.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 2 | 13. 2. 2015

Oikeat vastakset sivulla 32

Uljas 2 | 13. 2. 2015

18.-21.2.2015 Ilotulitus perjantaina 20.2 klo 20

Ke 18.2.

La 21.2.

klo 9-14 Koululaisluistelut

klo 7:00 klo 8:00 klo 9:00 klo 10:00 klo 11:00 klo 12:00 klo 12:00 klo 12-14 klo 20

To 19.2. klo 9-14 Koululaisluistelut klo 14-16 Rata harjoituskäytössä

Pe 20.2. klo 18-21 Kuutamoluistelu ja ilotulitus

Luistelu 200 km Luistelu 100 km, Potkukelkkailu 50 km Luistelu 50 km Luistelu 25 km Luistelu 12,5 km (ilman sauvoja) Luistelu 12,5 km apu-ja toimintavälinein Sauvaluistelu 25 km ja 50 km Lasten Minimarathon Skater’s Night -palkintojenjako Puikkarissa

Satamatorin luistinradalla lauantaina 21.2. yleisöluistelu ja DJ Nite Ice Show

www.finlandicemarathon.com

lijaedut e k Opis PeeÄssän ravintoloissa

KES

KAU LUKU

5 SI 201

Edut voimassa su–to 31.5.2015 saakka. Etu henkilökohtainen opiskelijakorttia näyttämällä. Ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

À LA CARTE -ANNOS

–10 %

ISOMPI JUOMA JA ISOMMAT RANSKALAISET ATERIAN YHTEYDESSÄ VELOITUKSETTA

À LA CARTE -ANNOS

PANNUPIZZAT

À LA CARTE -ANNOS

OPISKELIJABUFFA

10 €

/KPL

–10 %

LASKUN LOPPUSUMMASTA PIZZAT, PASTAT JA WOKIT

–10 % 750

ERIKOISKAHVIT

–10 % –10 % –10 % RAFLAAMO.FI

OMISTAJAN KÄYNTIKORTTI

Uljas 2 | 13. 2. 2015

www.snellmankesayliopisto.fi

puh. 044 746 2840 | asiakaspalvelu@snellmankesayliopisto.fi Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 X