Uljas 6/2018

2018

6

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Luonnon lumoissa Ulkomaalaisten opiskelijoiden kimppuun hyökättiin Joensuussa. >> 5 Kansalaisyhteiskuntaan vedotaan silloin, kun halutaan oman eturyhmän ääni kuuluviin. >> 18

14.-18.11. 20 1 8 • JOENSUU • ROKUM ENTTI.COM

S UO M EN S U UR IN MUS IIKKIELO KUVAFE STIVA A LI

2

Uljas 6 | 1.10.2018

Uljas 6/2018

Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | <3

8

10

Uutiset

Jutut

4: Tilannekatsaus. Uusi tutkimus raportoi

10: Sykettä. Tankotanssi on tänäkin syksynä

opiskelijoiden asumismieltymyksistä. Tärkein kriteeri opiskelija-asunnolle on sijainti ja halpa vuokra.

yksi Joensuun korkeakoululiikunnan suosituimmista lajeista.

11: Räikkönen. Kari Hotakaisen kirjoittama kirja

5: Pahoinpitely. Joensuussa kahden ulkomaa-

formulatähdestä jättää toivomisen varaa.

laisen yliopisto-opiskelijan kokema pahoinpitely huolettaa yliopiston turvaryhmän puheenjohtajaa Tuomo Meriläistä.

14: Kansi. Venäjältä Joensuuhun muuttaneelle

Anastasia Riabinkovalle parasta Suomessa on design ja luonto.

6: Savilahti. Tavoitteena on, että 2020-luvulla

aluella olisi pöhinää niin opiskelun kuin työpaikkojen kannalta.

15: Tiedustelulaki. Suomen hallituksen valmis-

8: Konservatorio. Uudet tilat rakennetaan

18–21: Kansalaisyhteiskunta. Pitäisikö jo lopet-

Carelia-rakennuksen kylkeen, jos päätös sinetöidään ensi keväänä.

taa puhumasta kansan syvien rivien äänellä, koska millään taholla ei ole siihen yksinoikeutta?

telema laki sisältää monia haasteita.

Kulttuuri 16: Kirja. Ainoa taivas käsittelee uskontoa ja

sen tuomia rajoitteita nuoren naisen näkökulman kautta.

22–23: Teatteri. Aino Kiven ohjaamassa Stalinin

Lehmät -näytelmässä teatterilava on pyhitetty naisille.

26. Column. Seasons in Finland go round and

round creating the most stunning landscapes that will amaze foreigners, writes Paulina Bouzas.

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Verkossa www.uljas.net Facebook Uljas Instagram & Twitter Uljas_lehti Podcast Uljas (Soundcloud)

”Rakastan sitä kuinka

suomalaiset ottavat huomioon ympäristönsä. Joka puolella on jotakin visuaalista ja tilojen suunnittelussa käytetään luovuutta! s. 14

Päätoimittaja (vt.) Jussi Turunen, 044 576 8420, paatoimittaja@uljas.net Tuottaja Iisa Manninen, 044 576 8409, iisa.manninen@uljas.net Taitto Iisa Manninen, Jussi Turunen Kustantaja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Ilmoitusmyynti Valto Merta, 044 988 0408, valto.merta@uef.fi Painopaikka Botnia Print Kannen kuva Juuso-Valtteri Kivimäki Avustajat: Mira Asikainen, Laura Väänänen, Saara-Maria Muurinen,

Lena Baumann, Riina Kurki, Risto Takala, Juuso-Valtteri Kivimäki, Markus Raatikainen, Jouni Kovanen, Outi Lankinen, Sanni Koivumäki, Päivi Häkkinen, Anupam Sen, Tiina Marila, Paulina Bouzas, Rusaeva Evgeniia, Jyri Hoffrén, Williane Oliveira Bernardes Valentino, Christina Hess, Elisa Vega, Ari J. Tervashonka, Pekka Koivaara, Itäinen Turhan Tietäjä

Mitä tämä lysti maksaa?

V

iime maaliskuussa Journalisti kysyi ylioppilaslehdiltä, miten niillä menee ja mitä niissä ajatellaan tulevaisuudesta. Hyvä lukija, koska aihe on edelleen ajankohtainen, avaan ihan näin meidän kesken tärkeimmät kohdat siitä, mitä vastasin silloin Uljaasta ja vastaan yhä.

Itä-Suomen ylioppilaskunnan edustajisto päätti keväällä 2017 harventaa Uljaan paperilehden ilmestymistä portaittain siirryttäessä kohti puhdasta verkkojulkaisua eli perinteisen lehden lakkauttamista. Tällä hetkellä voimassa olevan päätöksen mukaan vuonna 2019 Uljasta julkaistaan kuusi lehteä, vuonna 2020 kolme lehteä ja keväällä 2021 yksi lehti.

Uljaan paperilehteä on yritetty lakkauttaa ylioppilaskunnassa useasti aiemminkin. Lehti nähdään tietyissä piireissä kulueränä, vaikka itse paperilehden tekemisen todelliset kulut kyetään yhä kattamaan mainosmyynnillä. Tällä hetkellä Uljas (sekä lukukausikalenteri) maksaa opiskelijalle vuodessa noin 6,40 euroa eli suunnilleen kahden happy hour -juoman verran.

Kyseessä on näkökulmaero siitä, mikä on hyväksyttävää kulua. Täysin internetvetoisen julkaisun tekeminen nähdään usein halpana, vaikka se vaatii aivan samalla tavalla tekijöitä, panostusta ja rahoitusta. Toistaiseksi on vielä ratkaisematta, millä puhtaan nettijulkaisun tekeminen rahoitetaan. Lisäksi kaikille ei ole selvää, että ylioppilaslehti ei ole eikä voikaan olla pelkkä ylioppilaskunnan tiedotuskanava, vaan oma itsenäinen julkaisunsa.

No, miksi opiskelijan pitäisi sitten maksaa tästä lehdestä yhtään mitään?

Opiskelijat tarvitsevat ja ansaitsevat median, joka tekee juuri heille suunnattua sisältöä heille tärkeistä aiheista.

Lehti on paitsi edunvalvonnan väline, avustamisen kautta se on opiskelijalle myös mahdollisuus harjoitella media-alan perusteita. Jos osaa kirjoittaa uutisen, osaa myös tiedottaa ja esimerkiksi popularisoida omaa tutkimustaan. Tiedottaminen on tänä päivänä aivan keskeinen kansalaistaito.

Opiskelijan todellisuuden täytyy olla jaettua, ja parhaiten sitä jakaa oma julkaisu. On kaunis ajatus, että kyllä valta- tai maakunnallinen media tarttuu opiskelijaa koskeviin aiheisiin.

Tarttuu kyllä, mutta omasta näkökulmastaan ja usein hyvin kapealla pensselillä.

Journalisti kysyi myös, montako ylioppilaslehteä Suomi tarvitsee ja miksi. Tämä on hieman kuin kysyisi, montako sanomalehteä Suomi tarvitsee. Lehtien määrä ei ole keskeistä, vaan se kuinka ne tavoittavat lukijoitaan ja koetaanko lehti omaksi. Vain vähän liioitellen voi sanoa, että jos lehdellä on lukijoita, sitä tarvitaan. On sitten arvokysymys, kuinka paljon teitä ainutlaatuisia lukijoita on riittävästi.

”Teko oli suorastaan

Toimittajalta | Mitä opin tänään

Ympäristötietoisen opiskelijan näkökulmasta Savilahden alueen suunnitelmat ovat hyviä. Oppilaitokset, yritykset ja asumisen palvelut ovat lähellä, mikä helpottaa erityisesti autotonta opiskelijaa. Lisäksi yliopiston edestä kulkee paljon linja-autoja keskustaan ja Matkukseen. Luontoliikuntapaikoille, Neulamäen metsiin tai Kallavedelle kalaan, on lyhyt matka mennä jalan.

Muita liikuntapalveluja suunnitellaan oppilaitoksiin.

Toivottavasti myös muut harrastusmuodot, kuten kulttuuri ja taide, on otettu suunnittelussa huomioon, jotta kaikki hyötyisivät alueesta tasapuolisesti.

Saara-Maria Muurinen

Uljas 6 | 1.10.2018

3

Kolumni | Keskitie

Gallup Tuleeko käytyä teatterissa?

Pessimismi vai optimismi?

Williane Oliveira Bernardes Valentino, Christina Hess, Elisa Vega

T

unnustan kuuluvani niihin ihmisiin, jotka tervehtivät ilolla filosofi Sami Philströmin tänä syksynä julkaistua negatiivisen ajattelun opasta (Ntamo 2018). Kirjan varsinainen nimi on Ota elämä vakavasti, ja vasta alaotsikossa luvataan opastusta negatiiviseen ajatteluun. Joka tapauksessa teos on huomiota herättävä – varsinainen rikka positiivisuuden ihannoinnin rokassa. Kyse ei kuitenkaan ole pessimismissä pelehtimisestä tai marttyyrinviittaan kietoutumisesta. Ehkä ennemmin siitä, että positiivinen asenne ja pikailon imppaaminen ei koskaan yksistään voi olla vastaus siihen, mitä elämässä kohtaamme. Vai voiko?

Osa omaa perustempoiluani on pähkäily sen kanssa, kumpi elämässä on tärkeämpää tai todempaa, valo vai pimeys? Kumpaa kannattaa pysähtyä tutkimaan? Jostain syystä minua on aina kiinnostanut menestystarinoita enemmän se, miten tosipaikan tullen selvitään. Mistä saamme voimaa silloin, kun tuuli yllättäen pyyhkäisee yli?

Tai silloin, kun onni kolmannen kerran kävelee ohi?

Ehkä joku lukijoista on jo päätynyt pikadiagnoosiin: hoitamaton ja pitkälle edennyt maailmanparantajan syndrooma. Hoitosuosituksena säännölliset zumbatunnit ja pikainen pikkujouluristeilyn varaaminen. En sano, etteikö tällainen tilanneanalyysi voisi olla oikeakin, mutta jatkan silti jankkaamista ja laitan uhmakkaasti Reino Nordinin tuoreen Kyynelten virta -kappaleen soimaan.

Elämän kauneus ja vaikuttavuus on siinä, että sitä eletään luopumista ja katovaisuutta vasten.

Olemassaoloon sisältyy paljon traagista, jota ei pääse pakoon. Sellaista, mitä joutuu katsomaan ilman positiivisuuden filtteriä. Tai onnellisuusmaskia, jonka avulla Y-sukupolven huipputöissä riutuvat tehopuurtajat kuulemma pitävät yllä onnellisuuden ja hyvinvoinnin illuusiota. Tällaisessa maailmassa me elämme. Tämä on meidän maailmamme. Petymme, tipumme, kompuroimme ja nousemme taas. Ehkä. Toivottavasti.

Elämä on monesti epämääräistä ja epävarmaa. On paljon odotushuoneessa istuttuja tunteja, kattolistojen katselua, sen miettimistä tuleeko mistään mitään vai valuuko kaikki tyhjiin.

” Onko optimismin ja pessimismin rinnalla olemassa kolmatta vaihtoehtoa?

Onko optimismin ja pessimismin rinnalla sitten olemassa kolmatta vaihtoehtoa? Pihlström tarjoaa kirjassaan keskitieksi William Jamesia mukaillen meliorismia. Meliorismi pitää sekä optimismia että pessimismiä huonoina elämänasenteina, koska kumpikin johtaa lopulta siihen, että ei kannata tehdä mitään.

Melioristisesti ajatellen asiat voivat mennä pieleen, mutta aina on jotain kuitenkin tehtävissä. Toivosta ei tarvitse luopua kokonaan.

Ennen meliorismiin tutustumista olen hahmotellut vaihtoehdoiksi tragedian tai mysteerin. Tragedian olen lainannut esseisti Juhani Rekolalta. Mysteeri puolestaan ilmaantui eteeni eräässä arkikeskustelussa. Patetiaan taipuvainen mielenlaatuni kelpuutti sen välittömästi.

Ajatus elämästä pohjimmiltaan joko tragediana tai mysteerinä jättää tilaa yllättävälle ilolle – valoille pimeyksien reunoilla, kuten Apulanta sen sanoittaa.

Philström luonnehtii tuoretta kirjaansa myös filosofisen jahkailun puolustukseksi liioiteltua ratkaisukeskeisyyttä vastaan. Samaan taitaa päätyä oma ämpyilyni elämän mysteeriluonteen äärellä. Elämä on valon ja pimeän vaihtelua. Taidan jatkaa kirjan mutustelua. Ja varata sen risteilyn.

Päivi Häkkinen Kirjoittaja on ohjausalan maisteriohjelman puolivälissä tasapainotteleva ihmismielen ihmettelijä.

4

Uljas 6 | 1.10.2018

Joensuu

Kuopio Elina Tanninen Sosiologia, 4. vsk.

Janne Huotari Varhaiskasvatus, 2. vsk.

- Kyllä, niin usein kuin voin, mutta en yhtä usein kuin minun pitäisi. Voisin todella yrittää säästää enemmän aikaa teatteriin.

Viimeisin näytelmä jonka näin, oli Espanjassa ja se käsitteli ihmisiä joilla on erityistarpeita.

- Kävin viimeksi teatterissa monta vuotta sitten, mutta enää ei ole tullut käytyä. Jos saan esitykseen kutsun, niin voin mennä, mutta jos minun täytyy maksaa lippu itse, niin en mene.

Vivian Tegelbeckers

Iiris Pääkkönen Kemia, 3. vsk.

Biolääketiede, 4. vsk.

- Joo. Pääasiallisesti käyn katsomassa musikaaleja ja olen kiinnostunut mitä ne tarjoavat. Ne voivat olla viihdyttäviä tai antaa jotain ajateltavaa. Viimeisin näytelmä jonka näin, oli Leijonakuningas elokuussa, Hollannissa.

- En käy, mutta se ei tarkoita etten pitäisi teatterista. Ei ole vain tullut mieleen käydä teatterissa.

Asuminen

Opiskelija-asunnon tärkein kriteeri on sijainti Kuopiossa noin puolet opiskelija-asunnoista ei vastaa sijainniltaan opiskelijoiden tarpeita, eli ne sijaitsevat liian kaukana keskustasta tai kampuksesta. Lisäksi puolet asuntopaikoista oli soluasuntoja vuoden 2017 lopulla. Niiden käyttöaste vuonna 2017 oli 50 prosenttia, kun vastaava luku yksiöiden osalta oli 100 prosenttia. Myös Joensuussa soluasuntojen kysyntä on heikentynyt, ja niiden muuttaminen yksiöiksi saattaa olla ajankohtaista.

yksiössä. Joensuussa vastaava euromäärä voi olla 2800. Vapaarahoitteinen asunto tarkoittaa, että asunto on rakennettu ilman valtiolta saatua lainaa.

Sen sijaan opiskelija-asunnot rakennetaan yleensä valtion lainalla.

Selvityksen mukaan myös kuopiolainen opiskelija, joka asuu yksin opiskelija-asunnossa, tulee yhteiskunnalle vuodessa noin 400 euroa edullisemmaksi, verrattuna tilanteeseen, jossa hän asuisi vapaarahoitteisessa yksiössä. Joensuulaisen opiskelijan kohdalla säästetty euromäärä on 900.

Asia käy ilmi syyskuun alussa ilmestyneestä Owal

Group Oy:n Asuntoja opiskelijoille? -selvityksestä ympäristöministeriölle. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa uusien opiskelija-asuntojen tarpeita, sekä nykyisten asuntojen muutostarpeita suurimmissa opiskelijakaupungeissa seuraavan 10 vuoden aikana.

Kuopion opiskelija-asunnot Oy:n tavoitteena on siirtää enemmän asuntokantaa keskeisille sijainneille ja rakentaa 700 uutta opiskelija-asuntoa, joista 500 on yksiöitä.

Raportissa kerrotaan, että kuopiolaisen opiskelijan asumiskustannukset voivat olla vuodessa noin 3000 euroa edullisemmat, kun hän asuu opiskelija-asuntoyksiössä verrattuna tilanteeseen, jossa opiskelija asuisi vapaarahoitteisessa

Opiskelija-asuntojen maine opiskelijoiden keskuu-

dessa on hyvä. Suosituinta opiskelija-asuminen on nuorimmissa ikäryhmissä. Yli 30-vuotiaista enää 18 prosenttia asuisi mieluiten opiskelija-asunnossa. Tärkeimmät kriteerit opiskelija-asunnon suhteen ovat asumisen hinta, sijainti, sekä etäisyys oppilaitokseen.

Owal Group Oy:n selvitys perustuu kirjalliseen aineistoon, haastatteluihin ja kyselyihin. Selvityksen lopputulos oli, että uusia opiskelija-asuntoja, erityisesti yksiöitä, tarvitaan lisää kaupunkien keskustoihin ja oppilaitosten lähelle.

Iisa Manninen

Uutiset

Puistopahoinpitely huolettaa yliopistoa

Itä-Suomen yliopiston turvaryhmän puheenjohtaja Tuomo Meriläinen kertoo, että Joensuussa tapahtunut kahden ulkomaalaisen opiskelijan pahoinpitelytapaus viedään käsiteltäväksi

yliopiston turvaryhmän kokoukseen.

Itä-Suomen yliopisto sai tietää tiistai-iltana 18. syyskuuta, että Joensuun keskustassa oli hyökätty kahden ulkomaalaisen opiskelijan kimppuun. Hallintojohtaja Tuomo Meriläistä huolettaa, miten rasistiseksi epäilty pahoinpitely vaikuttaa yliopiston imagoon. - Iisa Manninen, teksti & kuva

J

oensuun keskustassa pahoinpideltiin kahta ulkomaalaista ItäSuomen yliopiston opiskelijaa tiistaina 18. syyskuuta. Poliisi epäilee, että teon taustalla on ollut rasistinen motiivi.

Itä-Suomen yliopiston turvaryhmän puheenjohtaja, hallintojohtaja Tuomo Meriläinen kertoo, että yliopisto keskittyy nyt kriisiavun tarjoamiseen ja seuraa tapahtumien vaikutusta opiskelijoihin: ”Yliopisto pyrkii nyt kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että opiskelijat kokevat olonsa turvalliseksi. Huolena on, millä tavalla tämä näkyy yliopiston imagossa. Opiskelijoiden on koettava yliopisto nyt ja jatkossa turvallisena ympäristönä opiskella.”

Meriläisen mukaan yliopisto suhtautuu tapahtuneeseen vakavasti ja järjestää

uhreille, sekä muille yliopiston ulkomaalaisille opiskelijoille kriisiapua. ”Ulkomaalaisille opiskelijoille on tarjottu apua eri tahoilta, niin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n kuin henkilöstön puolelta. Opintopsykologi on mukana kriisiavussa, sekä yliopiston kampuspappeja on tiedotettu tapahtuneesta.”

Yliopisto järjestää opiskelijoille tapaamisia opintohallinnon, sekä tiedekuntien ja osastoilla toimivien kansainvälisyyskoordinaattoreiden kanssa. Asia nostetaan esille myös yliopiston turvaryhmässä, jonka tehtävänä on huolehtia yliopiston turvallisuusasioiden koordinoimisesta. Meriläinen toimii ryhmän puheenjohtajana. ”Käymme turvaryhmän kanssa läpi tapahtunutta ja tarkastelemme yliopis-

ton prosessia tapahtuman osalta, sekä mietimme jatkotoimia.”

Joensuun kaupunki kutsuu koolle turval-

lisuustyöryhmän, josta kertoo tarkemmin kaupunginjohtaja Kari Karjalainen: ”Turvallisuustyöryhmä kokoontuu säännöllisesti yhdessä eri turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin kanssa. Tällä kertaa kutsumme mukaan myös ItäSuomen yliopiston edustajia. Poliisitutkimukset ovat vasta alussa, ja tarkoituksenamme on saada lisätietoa siitä, mitä tapahtuman taustalla on ollut.”

Yliopisto sai tietää pahoinpitelystä saman päivän aikana, tiistai-iltana. Seuraavana aamuna yliopiston turvallisuudesta vastaavat henkilöt olivat selvittäneet, mitä oli tapahtunut. Opiskelijoille ja henkilökunnalle tiedotettiin Tuomo

Meriläisen mukaan heti sen jälkeen, kun taustatiedot oli saatu selville.

Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan Joensuun keskustassa sijaitsevassa Vapaudenpuistossa noin kahdeksan suomalaista oli alkanut huudella rasistisia kommentteja kahdelle ulkomaalaiselle miesopiskelijalle. Heidän kimppuunsa oli hyökännyt yksi suomalainen mies, joka oli potkinut ja lyönyt opiskelijoita. Myöhemmin mukaan oli liittynyt kaksi muuta henkilöä. Alustavien tietojen mukaan opiskelijat eivät saaneet tapahtumassa vakavia vammoja.

Itä-Suomen yliopisto on kertonut tuo-

minneensa jyrkästi väkivallan teot ja rasismin yhdessä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY), sekä Joensuun kaupungin kanssa.

Uljas 6 | 1.10.2018

5

Savilahdesta ”opiskelijan pöhinäpesä”

Savilahden projektinjohtaja Antti Niskanen haluaa Savilahdesta ison yhteisön, jossa esimerkiksi yhteistyö oppilaitosten välillä olisi helpompaa.

Savilahden alue tulee muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana rajusti, kun alueelle nousee oppilaitosten viereen 2020-luvulla yhteisöllinen kaupunginosa, jossa olisi 35 000 ihmistä. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa parin vuoden kuluessa.

- Saara-Maria Muurinen, teksti & Lena Baumann, kuva

S

avilahden alueelle on muodostumassa uusi, yhteisöllinen asuinalue, joka yhdistää opiskelijat, oppilaitokset ja yrittäjät. Projektin internetsivun mukaan tavoitteena on, että 2020-luvun aikana alueen ihmisten määrä nousisi nykyisestä 19 000:sta 35 000:nteen. Se tarkoittaisi yli 6 000 uutta opiskelijaa, yli 5 000 uutta työpaikkaa ja yli 7 000 uutta asukasta.

Yliopistonrannan asemakaava on tällä hetkellä ehdotusvaiheessa. Jos kaavasta ei tule valituksia, se hyväksytään todennäköisesti tämän vuoden puolella.

Rakennusprojekti aloitetaan sen jälkeen. ”Suunnitelmissa olisi, että Studentian viereen nousisi uusia opiskelija-asuntoja”, projektinjohtaja Antti Niskanen kertoo.

Kuopaksen toimitusjohtajan Tuula Vartiaisen mukaan

yliopistonrannan kahteen uuteen rakennukseen tulisi yksiöitä ja pieniä kaksioita yhteensä noin 280 kappalet-

6

Uljas 6 | 1.10.2018

ta. Rakennuksiin tehdään yhteiskäyttötilat ja opiskelijoille tulisi mahdollisesti auto yhteiseen käyttöön.

Niskasen mukaan koko Savilahden alueella on tarkoituksena hyödyntää kaikkia mahdollisia omistusmuotoja.

Alueesta on kokonaisuudessaan tarkoitus tehdä Kuopion seuraava iso kaupunginosa. Tavoitteena on, että alue olisi kaikille, ei vain opiskelijoille.

teluun ja toteutukseen. ”Opiskelijat ovat yksi projektin kantava voima ja tärkein juttu”, Niskanen sanoo. Opiskelijoita on ollut mukana työpajoissa ja infoa on pyritty jakamaan aina tilaisuuden tullen, esimerkiksi Kampusrysäys-tapahtumassa.

Projektin nettisivuilla kerrotaan, että tulevaisuuden

Opiskelijan näkökannalta katsottuna Savilahdesta tulee

”pöhinäpesä”. ”Opiskelu, asuminen ja yhteistyökontaktit ovat kaikki samalla alueella, ja vapaa-ajan palvelut sijoitetaan lähelle”, Niskanen kertoo.

Alue mahdollistaa yhteistyön tekemisen oppilaitosten välillä ja helpottaa myös opiskelijaa siirtymään yrityselämään tai oppilaitoksesta toiseen. Esimerkiksi monet Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät jo nyt harjoitteluja Technopoliksen yrityksissä, ja tällaista yhteistyötä halutaan tiivistää ja lisätä.

Opiskelijat on otettu tiiviisti mukaan alueen suunnit-

Savilahti on yhteisöllinen. Niskanen selventää, että tarkoituksena on kannustaa ihmisiä kohtaamaan toisensa.

Kulkureitit pyritään tekemään siten, että ne ohjaavat ihmisiä kohtauspisteisiin. Lisäksi kaupunkirakenteeseen yritetään tehdä erilaisia yhteiskäyttötiloja, esimerkiksi korkeakoululiikuntatiloja toteutetaan yhdessä oppilaitosten kanssa.

Tavoitteena on myös, että alueella ihmiset järjestäisivät yhdessä erilaisia tapahtumia, joista saatiin esimakua syyskuun alun Iloa ja valoa Savilahdessa –tapahtumasta.

Tarkoituksena on siis, että Savilahden asuinalue ei olisi ”vain taloja ja katuja”, kuten Niskanen asian ilmaisee.

Vinkkejä gradun tekoon

”Mikä merkitys gradun aiheella ja arvosanalla on jatkon kannalta (työllistyminen, jatko-opinnot)?”

Arvosanalla on ja ei ole väliä. Varsinkin jatkoopinnoissa arvosanasta voi olla hyötyä, koska sillä on helpointa todeta hakijan valmiudet.

Jos gradu menee arvion suhteen penkin alle, valmiuden todistaminen vaatii enemmän töitä ja kunnollista tutkimussuunnitelmaa. Tässä tilanteessa joutuu vakuuttamaan vähintään pyydetyt ohjaajat siitä, että väitöskirjan teko sujuu tulevaisuudessa.

Työllistymisessä arvosanalla on väliä harvemmin ja vain yleensä silloin, kun työnhakijoiden näytöt ovat hyvin samanlaisia. Gradun arvosana kannattaa toki olla hyvä, mutta sen lisäksi työkokemukset, projektit ja vastuutehtävät ovat tärkeitä.

Gradun teon yhteydessä on graduseminaari.

Hyvänä pääsääntönä on, että pyri olemaan seminaarin aikatauluja edellä, jos haluat valmistua hyvässä ajassa. Yleisesti gradun tekemisessä kannattaa käyttää aikaa lähdekirjallisuuden tutkimiseen, aineiston analysointiin ja muistiinpanojen tekemiseen.

Gradussa käytettävän menetelmän tutkimi-

”Miksi välillä tuntuu, että graduohjaajat eivät kohtele kaikkia ohjattaviaan tasavertaisesti?”

Ihmiset ovat inhimillisiä hyvässä ja pahassa. Äärimmäisissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä laitokseen tai tiedekuntaan. Vaikka aika on rajallista, ohjaajilla on vastuu riittävän ajan käyttämiseen per ohjattava, ohjausajoista voi kysyä esimerkiksi amanuensseilta. On täysin normaalia, että ohjaajia kiinnostavat vaikeammat aiheet tai omien tutkimusten aiheet.

Tämän takia kannattaa pyrkiä löytämään itselle aiheen kannalta hyvä ohjaaja.

Loppukaneettina, laiskuutta ei palkita tasavertaisuudella, eikä pitäisikään. Totuus kuitenkin on, että jatkuvat viivästykset, motivaation puute ja se, ettei aikaa käytetä opiskeluun, tyrehdyttää varmasti myös ohjaajan mielenkiintoa.

Taas pääsee liikkumaan

JOENSUU. Polku-yrittäjyysviikko järjestettiin kolmatta kertaa 24.–28.9 Carelia-salin ja Network Oasiksen tiloissa Joensuussa.

Tapahtuman ohessa eri tahot esittelivät toimintaansa Carelian aulassa.

Tapahtumassa heräteltiin pohtimaan muun muassa arvojohtajuutta ja henkilöbrändäystä. Yrittäjyysviikon puhujina olivat muun muassa rap-artistina tunnettu Spekti, joka vaihtoi sijoitusjohtajan työn Nordealla musiikin pariin, lisäksi puhumassa oli itseään ”Suomen kalleimmaksi siivoojaksi” nimittävä viestintäkouluttaja Katleena Kortesuo.

Keittiötarvikkeita jakoon Iisa Manninen, teksti & kuva

”Miten ajankäyttö gradun teossa?”

seen kannattaa käyttää ainakin kymmenyksen verran tavoiteajasta.

Saat nimittäin tuon ajan moninkertaisesti takaisin kun tiedät, mitä olet tekemässä. Näiden jälkeen varsinaiseen kirjoittamiseen menevä aika on reilusti alle puolet tai kolmanneksen koko työskentelyajasta. Graduun kannattaa keskittyä, huolehdi että valtaosa pakollisista kursseista on pois alta ennen gradua.

Yrittäjyyshän se on mielessä Jussi Turunen, teksti & kuva

Palstassa vastataan tutkielmien tekemisen eri ongelmiin. Käsittelemme lukijoiden lähettämiä kysymyksiä kandiin ja graduun liittyen. Käytä tilaisuus hyväksi ja lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen aritervashonka@hotmail.com. Kysymyksen voi lähettää omalla nimellä tai nimimerkillä.

Etsin

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

KUOPIO. Savon Martat jakoi Snellmanian aulassa Kuopion kampuksella opiskelijoille ilmaiseksi keittiötarvikkeita, kangaskasseja, patalappuja ja kestohedelmäpusseja. Tarjolla oli myös Marttojen selviytymisoppaita omaan kotiin, kodinhoito- ja kierrätysvinkkejä, sekä reseptivihkoja.

Toisen vuoden ravitsemustieteen opiskelija Amanda Rantala (kuvassa) nappasi pöytien antimista itselleen kestohedelmäpussin. Tapahtuma järjestettiin Kuopion kampuksella 13. syyskuuta.

Vastaavanlainen tapahtuma pidettiin myös Joensuussa seuraavana päivänä Pohjois-Karjalan Marttojen tiloissa.

Tools for managing stress Rusaeva Evgeniia, teksti & kuva

Kuva: Juuso-Valtteri Kivimäki

S

yksyn liikuntailtapäivä lähestyy. Lokakuun 3. päivä järjestettävän tapahtuman tavoitteena on jälleen saada opiskelijat liikkumaan ja muistuttaa näitä liikunnan tärkeydestä. Tarjolla olevien liikuntalajien kirjo on jälleen laaja, jotta jokainen voi löytää itselleen mielekästä toimintaa. ”Tämä ei ole mikään hikiliikkujan unelmapäivä, vaan tarjoaa kaikille hyvinvointia.

Hikeen asti ei tarvitse liikkua, vaan siihen, mikä sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä”, toteaa korkeakoululiikunnan liikuntasuunnittelija Sirpa Risto.

Niin Kuopiossa kuin Joensuussa on tarjolla monia opiskelijoiden kestosuosikkeja.

Esimerkiksi Joensuun kampukselta järjestetään vaellusretki Kolille ja jalkapalloturnaus, jotka keräävät vapaa-aika- ja liikuntasihteeri

Juho Mutasen mukaan joka vuosi paljon osallistujia.

Kuopiossa on tarjolla uutuuksina esimerkiksi rugbya, UKK-instituutin kuuden minuutin kävelytesti, ja erikoisuutena roskalenkki, jossa yhdistetään hupi ja hyöty lenkkeilemällä ulkoilmassa ja keräämällä roskia reitin varrelta. Joensuussa taas uutuuksina on tarjolla esimerkiksi paintballia, yleisurheilua ja kiipeilyä. ”Uutena aikaisempaan on myös se, että kaikki 3.10. olevat Sykettä-tunnit ovat osa liikuntailtapäivän ohjelmaa, jolloin niillekin voi osallistua ilmaiseksi ilman Sykettä-tarraa”, Juho Mutanen kertoo. ”Nostakaa se peppu ylös penkistä ja lähtekää nauttimaan päivästä”, rohkaisee Sirpa Risto.

Jouni Kovanen

JOENSUU. “Stress is a normal, natural response to certain situations, and it can be a positive force that helps you stay motivated, but chronic stress can have serious consequences for our mental and physical health”, tells Chloe Wells, PhD researcher at UEF (on the left) and Keadar Bongkot, Founder at Happier.

The lecture about stress was held in Joensuu campus on 18th of September. Speakers gave participants tools for managing stress levels: “Eat well, do exercises, relax. Talk to someone, don’t be alone, and one of the most effective methods is meditation!”

Uljas 6 | 1.10.2018

7

Joensuun konservatorion rehtori Otto Korhonen kertoo, että konservatorion nykyiset tilat ovat käyttöikänsä lopussa. Uudet tilat Carelialla mahdollistaisivat enemmän yhteistyötä Itä-

Suomen yliopiston ja konservatorion välille.

Konservatoriolle suunnitteilla tilat Careliaan Joensuun kaupunki ja Suomen yliopistokiinteistöt Oy kaavailevat Joensuun konservatorion rakentamista ItäSuomen yliopiston Carelia-rakennuksen kylkeen. Päätös rakentamisesta tehdään aikaisintaan ensi keväänä.

- Iisa Manninen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

J

oensuun konservatoriolle on suunnitteilla rakentaa uudet tilat Itä-Suomen yliopiston Carelia-rakennukseen, jos huhtikuussa 2019 valmistuva hankesuunnitelma hyväksytään.

Kyseessä on kumppanuushanke, jonka osapuolina ovat Joensuun kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakentaminen alkaisi ensi syksynä ja konservatoriolaiset pääsisivät muuttamaan aikaisintaan vuoden 2020 lopussa. ”Tällä hetkellä kartoitamme tilannetta ja suunnittelemme mahdollista rakentamista, sekä käymme läpi kustannusarviota”, kertoo Itä-Suomen yliopiston kiinteistöpäällikkö Tarja Harjula Joensuun kampukselta.

Joensuun konservatoriolle rakennettaisiin lisäosa Carelia-rakennuksen kirjaston kylkeen. Tavoitteena on myös uudistaa ja laajentaa jo olemassa olevaa Careliasalia. Harjulan mukaan tällä hetkellä tarkastelun alla on mahdollinen yhdyskäytävä konservatorion tilojen ja nykyisen Carelian välille. ”Jos käytävä tulee kirjaston läpi Carelian aulaan, niin silloin kirjaston toimintoja täytyy järjestellä uudelleen.

8

Uljas 6 | 1.10.2018

Vielä selvittelemme, mitä yhdyskäytävä tarkoittaisi käytännössä ja onko se realistista toteuttaa”, toteaa Harjula.

Suunnittelua on tehty sen pohjalta, että Suomen Yliopistokiinteistöt Oy toteuttaisi investoinnit ja Joensuun kaupunki vuokraisi tilat. Investoinnin arvioitu suuruusluokka on 12,5 miljoonaa euroa, josta Carelia-salin osuus on 2,2 miljoonaa euroa. Hankesuunnittelun aikana selvitetään myös yliopiston vuokraosuutta mahdollisten yhteistilojen osalta.

Joensuun konservatorion rehtori Otto Korhonen visioi, että uudistilat toisivat synergiaetua konservatorion ja yliopiston välille. Yhdyskäytävä mahdollistaisi esimerkiksi sen, että yliopisto voisi vuokrata konservatorion puolelle suunnitteilla olevan noin 300 neliön suuruista salia omiin tilaisuuksiinsa. ”Lisäksi yhdyskäytävä toisi konservatoriolaisille mahdollisuuden käyttää iltaisin Carelian ravintola- ja kahvilapalveluita. Tämä tosin edellyttäisi ravintoloiden aukioloaikojen pidentämistä”, pohtii Korhonen.

Joensuun konservatoriolla on kaiken kaikkiaaan noin 1100 opiskelijaa, joista suurin osa Korhosen mukaan käyttää tiloja ilta-aikaan.

”Eivät konservatorion tilat Carelialla varmaan vaikuttaisi yliopistossa opiskelevan arkeen kampuksella.

Lähtökohtaisesti meidän oppilaat tulevat omista sisäänkäynneistä rakennukseen, käyvät soittamassa konservatorion puolella, ja lähtevät samoista ovista ulos”, miettii Korhonen.

Rakentamisen taustalla on Itä-Suomen yliopiston ja

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n vuonna 2014 laatima kampusvisio, jonka tavoitteena on kampusalueen elävöittäminen. Konservatorion rakentuminen Carelialle toisi Itä-Suomen yliopiston kiinteistöpäällikön Tarja Harjulan mukaan kampukselle elämää päivätoimintojen ulkopuolelle.

Tällä hetkellä konservatorion tilat sijaitsevat kahdessa rakennuksessa Rantakadun molemmin puolin.

Päärakennus on rakennettu vuonna 1957 ja toinen rakennus vuonna 1913. Kaupungin selvityksen mukaan molemmat ovat käyttöikänsä lopussa ja niiden kunnostaminen ei kannata, sillä tilat ovat hankalasti muokattavissa konservatoriotoimintojen vaatiman nykyaikaisen äänieristyksen ja esteettömyyden kannalta.

Column | Culture

Stereotyping Finland: Where it might lead?

W

hen all places have their own prejudices and stereotypes, how could Finland be an exception in this case? True that there are a lot of stereotypes about Finland in most of which Finns and Finnish culture are mostly represented as being “weird” and exotic. So the question is does this way of stereotyping about a place lead us to any proper understanding of its culture and people? Surely I am in doubt not because they give negative impressions, but because stereotyping is completely a wrong way to approach the culture. For example, before coming to Finland to study, one my friend told me: “Don’t go there.

You will suffer because Finns are anti-social.” Scary, right? Thanks to him, I have some talkative and loud Finn friends nowadays. Today my answer to him is that being too judgmental is misleading. Do not base your judgment on generalization.

Today Finnish universities have become world’s meeting

grounds of different cultures. I know, for new comers, making a start at a different location far from home is always already a challenge which itself sometimes becomes more challenging when people hear a lot of stereotypes regarding the place they are going to stay.

Everything seems different: the weather, blonde hair (quite a lot), snow, rows of Pine trees, Suomea, and so on.

Stereotyping means manufacturing some generalized opinions by using vague and superficial thoughts mostly forming out of personal likes and dislikes. For example, I do not like coffee, so I can make a comment that those who drink a lot of coffee are the people who never tasted the beautiful life without coffee. Things might go on same way for other issues as well. Then if my disliking for coffee and coffee lovers matches with yours, we both make fun of this and share our ideas among like-minded people.

Now the next level is that we try to find out the place where people consume coffee more in order to ridicule its drinking habit. It will get much funnier when somebody takes it a bit further to a point to compare the coffee drinking habit with the weather and absence of the sun.

Oh, that sucks! You see the point how easily things get stereotyped in current age of social media.

”Everywhere we visit, our minds are the judging ones sitting on the pedestal of generalizations.

Even though stereotypes never have something to do

with reality, they are rife in our daily life. We live together (perhaps no strings attached) with all these stereotypes and take them for granted by using them as perfect indicators of good and bad sides of a culture. The main point is to prove “how weird one culture is from the common one”. It mostly happens because most of us take stereotypes on the ground of reality to make judgements on, and when we end up at the same place or situation that has already received a lot of stereotyping from different sources or mediums, we start matching the data of what we have read/heard with whatever we see at present.

Everywhere we visit, our minds are the judging ones sitting on the pedestal of generalizations. I am not saying it is a bad practice, what I would like to establish here is that this way of judging takes us nowhere, period.

N.B.: Suomea is the language Finns speak, and if you want to learn it don’t try this at home only. Fingers crossed!

Anupam Sen The writer is doing MA in English Language and Culture at UEF.

Uljas 6 | 1.10.2018

9

Tanko on suosittu ja vaativa tanssipari

Tankotanssiopettaja Sara Hyttinen (vas. ylhäältä) opastaa aloittelijoiden tankotanssitunnilla monia ensikertalaisia.

Korkeakoulujen Sykettä-liikuntapalvelut tarjoavat opiskelijoille tänäkin syksynä uusia lajeja.

Joensuussa on tarjolla paljon uusia tanssilajeja, mutta tankotanssi jatkaa edelleen kestosuosikkina.

- Riina Kurki, teksti & Risto Takala, kuva

S

ykettä-liikuntapalveluiden liikuntakalenteriin on jälleen tullut monia uusia lajeja tänä syksynä. Meneillään on myös opintopsykologi Katri Ruthin ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kanssa yhteistyössä kehitelty kampanja, jonka tavoitteena on kannustaa opiskelijoita liikkumaan omien taitojen tasosta riippumatta. ”Haluamme kannustaa opiskelijoita lähtemään ryhmäliikuntatunneille, palloiluvuoroille ja kuntosalille, vaikka kokisikin, ettei osaa eikä ole tarpeeksi hyvä jossain. Ei oikeasti tarvitsekaan olla hyvä, voi vain mennä kokeilemaan”, korkeakoululiikunnan suunnittelija Heli

10

Uljas 6 | 1.10.2018

Aalto avaa kampanjan ideaa.

Aalto luonnehtii Joensuun uutuuslajeja tänä vuonna melko tanssipainotteisiksi, sillä uusista lajeista löytyy lavatanssijumppaa, jazztanssia, soolosalsaa ja tanssillista joukkuevoimistelua. Uusilla Tanssilajit tutuksi -tunneilla pääsee kokeilemaan eri tanssilajien alkeita ilman aikaisempaa tanssitaustaa.

Korkeakoululiikunnan liikuntasuunnitte-

lija Sirpa Risto kertoo, että uutuuslajeja Kuopiossa ovat Tabata ja akrobatia sekä polkujuoksu luonnossa. Uuden yhteistyökumppanin Studio Tempon myötä Kuopion tarjontaan on saatu myös Les Mills Sh’bam ja joogaa.

Risto arvioi, että Kuopiossa Sykettäpalveluiden suosituimpia lajeja ovat erilaiset joogatunnit, tehotunnit, tanssilliset jumppatunnit ja sisäpyöräily sekä futsal, lentopallo ja salibandy.

Joensuussa vuodesta toiseen suosikki on ollut tankotanssi, joka menee täyteen sekunneissa. ”Tankotanssi on ollut meillä alusta saakka. Spinning ja crosstraining ovat myös kestosuosikkeja”, Heli Aalto kertoo. ”Uudemmista lajeista kaikista suosituin on ilmajooga. Meillä on nyt ilmajoogaa kaksi tuntia viikossa, mutta tarvetta olisi enemmällekin.”

Sykettä-palvelut tarjoavat tankotanssitunteja Joensuussa yhteistyössä

Tanssikoulu Dreamin kanssa. Tankotanssitunteja on tarjolla kerran viikossa niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin.

Tankotanssiopettaja Sara Hyttinen suosittelee lajia niin naisille kuin miehillekin, mutta muistuttaa, että raskaana olevat eivät voi lajia harrastaa. ”Tankotanssi on nyt pinnalla, ja onhan tämä hyvää liikuntaa ja haastavaa. Tankotanssi kehittää lihaskuntoa, koordinaatiota ja notkeutta”, Hyttinen arvioi syytä lajin suosioon.

Muita uusia tarjolla olevia tunteja Joensuussa ovat joka toinen viikko järjestettävät seinäkiipeily ja boulderointi, sekä aamuherättelytunti Awakening ja rentoutustunti Rauhoitu ja rentoudu.

”Lähtökohtaisesti yhdistelmä oli kiinnostava, mutta myös epäilyksiä herättävä.

Hotakaisen uusin teos persoonallinen, mutta vajaa Kari Hotakainen kirjoitti kirjan ihmisestä, joka on paljon muutakin kuin Formula 1 -kuljettaja. Räikkösen uraa koskeviin kiinnostaviin kysymyksiin kirja ei anna tarkempia vastauksia. - Markus Raatikainen, teksti

K

ari Hotakaisen tuore kirja Kimi Räikkösestä valaisee uudella tavalla Jäämiehenä tunnetun henkilön persoonaa ja ajatuksia. Vastakkainasettelu todellisuuden ja julkisuuskuvan välillä ei voisi olla juuri rajumpi. Formula 1 -kuljettaja Kimi Räikkösestä kirjoitettu kirja on herättänyt valtavan mielenkiinnon sekä Suomessa että muualla maailmassa, onhan päähenkilö luultavasti Suomen kansainvälisesti suosituin urheilija. Nopeita haastatteluja ja juorulehtien palstoja syvällisempää tietoa ei Räikkösen oikeasta elämästä ole ollut juuri saatavilla. Kirjalle oli todellinen tarve.

Kari Hotakainen on yksi kotimaan tunnetuimmista kirjailijoista. Lähtökohtaisesti yhdistelmä oli kiinnostava, mutta myös epäilyksiä herättävä: kuinka moottoriurheilusta täysin tietämätön ihminen pystyisi uskottavasti taltioimaan työkseen kovaa ajavan ihmisen elämäntarinan.

Hotakainen ei onneksi yrittänytkään esittää mitään muuta kuin on eli täysi noviisi, mitä tulee F1-maailmaan. Lisäksi Hotakainen onnistui kirjoittamaan aidosti erilaisen tarinan kuin mitä urheilijoista nyt yleisesti ottaen kirjoitetaan: edetään kronologisesti kertoen ensin lapsuus, sitten nuoruus ja lopuksi aikuisuus usein pääasiassa yhdestä näkökulmasta. Käydään läpi onnistumiset ja ne vähemmän kirkkaat kaudet silloin, kun ne tulevat kohdalle.

Kimi Räikkösestä tehtyä teosta ei voi syyttää tylsästä

rakenteesta. Kirja rakentui pääasiassa Hotakaisen ja Räikkösen haastatteluiden ympärille, joiden yhteydessä sessioiden tilanne käytiin huolella läpi: millainen Kimi oli kotona, milloin Robin säntäsi leikkimään vieden Kimin mukanaan, ja milloin Kimi leikki ja puhui samaan aikaan. Kontekstin kuvaileminen oli kieltämättä suloista, mutta toiko

se lopulta sisällöllistä lisäarvoa? Kuitenkin se välitti Räikkösestä luonnollisen kuvan perheensä keskellä.

Teosta lukiessa kävi selväksi, miten koko perhe oli autourheiluun koukussa ja kuinka haastavaa nousu F1:een oikeastaan oli. Taloudelliset uhraukset olivat kovat ja ilman oikeita ihmisiä, jotka näkivät Kimi Räikkösen lahjakkuuden, ei hommasta olisi tullut mitään. Oikeita ihmisiä tässä suhteessa olivat esimerkiksi kartingissa vaikuttanut Peter de Bruijn sekä Robertsonit, isä ja poika David ja Steve, joista jälkimmäinen on Räikkösen managerina vieläkin.

Toinen tärkeä esille noussut yksityiskohta oli se,

miten korkealle Räikkönen arvostaa perhettään.

Kirjan parasta antia onkin erilaiset syvällisemmät tarinat, joita päähenkilön julkisuuskuvasta ei, paria viime vuotta lukuunottamatta, ole huomannut edes viitteellisesti. Lisäksi Hotakaisen käyttämä kieli on poikkeuksellisen rikasta ja erilaista, joten kirjoittajan tausta puskee tässä mielessä hyvin esiin.

Kuitenkin teoksen suurimpana heikkoutena on valitettavasti Hotakaisen tietämättömyys autourheilusta. Enkä tarkoita yksityiskohtia vaan niitä valintoja, mitä hän on tehnyt teosta kirjoittaessa.

Miksi Kimi Räikkösen F1-urasta ei ole kerrottu enempää? Missä ovat tarkemmat kuvaukset McLaren-vuosista, Ferrarin aikaisesta meiningistä ja millainen Räikkösen Nascar-kokeilu oikein oli?

Näihin Kimi Räikkösen uraa koskeviin kiinnostaviin kysymyksiin kirja ei anna tarkempia vastauksia, mikä on pahin pettymys.

Teos on tyylillisesti hyvä ja jonkinlaiseksi elämäkerraksi ainutlaatuinen, mutta se kärsii päähahmonsa uran sisäisten ja kiinnostavien tietojen puutteesta.

Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen.

Siltala. 269 s.

Uljas 6 | 1.10.2018

11

Hetkeksi takaisin kesäfestareille Lehtiä Ilosaaressa -festivaali tarjoaa hieman erilaista meininkiä kuin tavalliset opiskelijabileet. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään myös Kuopiossa. - Laura Väänänen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

L

ehtiä Ilosaaressa -sisäfestivaali järjestetään tänä syksynä sekä Joensuussa että Kuopiossa. Lavalle nousevat elokuussa uuden albumin julkaissut Anna Puu, koko kansan suosikki Juha Tapio sekä parhaillaan televisiossa pyörivän Vain Elämää -ohjelman yhdeksännellä kaudella mukana nähtävä Evelina (vain Joensuussa). Edellämainittujen lisäksi syysiltoja säestävät Apocalyptica, Vesta sekä JVG (vain Kuopiossa).

Artistikattaukseen ovat vaikuttaneet vahvasti yleisön toiveet. ”Tällä hetkellä moni Suomen kärkipään artisteista on jäämässä tauolle tai lopettaa uransa, joka luo tietysti oman haasteensa”, kertoo tapahtuman taustalla työskentelevä Kerubin tuottaja Erkka Parkkinen. ”Haluamme kuunnella ihmisiä ja toteuttaa heidän toiveitaan, sekä tehdä jokaisesta tapahtumastamme meidän näköisen esimerkiksi nostamalla esiin uusia artisteja. Monet tekijät vaikuttavat”, Parkkinen toteaa.

Tänä syksynä Lehtiä Ilosaaressa rantau-

tuu ensimmäistä kertaa myös Kuopioon. ”Saimme kokoon sellaisen artistikattauksen, joka on todella monipuolinen.

Sattui myös hyvä tuuri, että saimme varattua sekä Joensuu Areenan että Kuopio-Hallin samalle viikonlopulle. Ei ole ihan itsestäänselvää, että tällainen varaus onnistuu”, kertoo Parkkinen. ”Kerubin tapahtumien tavoite ja päämäärä on levittäytyä myös Joensuun

12

Uljas 6 | 1.10.2018

ulkopuolelle. Kuopio on Joensuun lailla opiskelijakapunki ja muutenkin lähialueen kaupungeista ehkä eniten samankaltainen Joensuun kanssa, joten voidaan olettaa, että myös siellä riittää kiinnostusta tällaista tapahtumaa kohtaan”, hän jatkaa.

Opiskelijat on haluttu ottaa tapahtumassa

huomioon, sillä onhan tapahtuma ollut alun perin nimenomaan opiskelijoille suunnattu. ”Syksyllä kaupunkeihin saapuu aina paljon uusia opiskelijoita, joille halutaan tietysti järjestää tapahtumia”, Parkkinen selittää. ”Tapahtuma tarjoaa opiskelijoille vähän erilaista meininkiä, sillä kyseessä on festari eikä ihan tavalliset opiskelijabileet. Tavallaan tapahtuma on myös hyppy takaisin kesään ja kesäfestareille.

Halutaan myös, että kaupunki on eläväinen ja tällaiset tapahtumat todella saavat kaupungin heräämään eloon”, hän lisää.

Tähän mennessä tapahtuma on otettu hyvin vastaan, palaute on ollut hyvää ja lippujakin on mennyt kaupaksi mukavasti. ”Toivotaan, että vastaanotto on lämmin ja tapahtuma kiinnostaa ihmisiä. Tavoitteena on tarjota ihmisille laadukas ja monipuolinen tapahtuma. Yritämme aina tuoda tapahtumaan pieniä uudistuksia ja pyrimme siihen, että tapahtumapaikkakin on viihtyisä, eikä näytä pelkästään isolta hallilta. Ja totta kai toivomme, että ihmiset pitävät tapahtumasta ja saapuvat myös seuraavana vuonna uudestaan”, Parkkinen sanoo.

Viime vuonna Lehtiä Ilosaaressa -tapahtumassa opiskelijoille esiintyi muun muassa Jenni

Vartiainen.

PE 5 .1 0. K UOP IO -HA L LI • L A 6 . 1 0 . J OE N SUU AREENA

Apocalyptica

Juha Tapio

JVG

Evelina

Anna Puu

Vesta

suu

io Kuop n i a V

Joen Vain

Opiskelijalippu 25 € ISYYn ja POKAn toimistoilta sekä cafeSAVOTTAsta

Liput 25/35 € • VIP-paketit 70 € Ennakko: Tiketti • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi Ikärajaton • Lisätiedot: lehtiailosaaressa.fi

Uljas 6 | 1.10.2018

13

” Odotan innolla mitä kaikkea eteeni vielä tulee syyslukukauden aikana.

Hyppy tuntemattomaan Mikä saa ulkomaalaisen vaihto-opiskelijan saapumaan Suomeen, kylmimmän ja pimeimmän vuodenajan lähestyessä? - Jyri Hoffrén, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

K

irjastossa istuva Anastasia Riabinkova hymähtää kuullessaan kysymyksen.

Hänelle Suomessa oleminen merkitsee jotakin aivan

muuta kuin kylmyyttä ja pimeyttä – hänelle se on ainutlaatuinen kokemus.

Itä-Suomen yliopistossa kuvataidekasvatusta opiskeleva nuori nainen on kotoisin Venäjältä, Tverin kaupungista,

joka sijaitsee noin tuhannen kilometrin päässä Joensuusta.

Vaikka kaupunki onkin Joensuusta kaukana, mainitsee Riabinkova aloittaneensa suomen kielen opinnot jo muutama vuosi sitten suorittaessaan kandidaatin opintoja. ”Olihan se aika erilainen kokemus aloittaa opiskella suomea, varsinkin kun sen käyttö Venäjällä rajoittuu aika pitkälti lukemiseen. Puhuttua kieltä tosin pääsen käyttämään, kun suomalaisia opiskelijoita saapuu kaupunkiini harjoittelemaan venäjän kieltä. Toimin toisinaan heidän tutorinaan. Mielestäni se on todella mukavaa”, toteaa Riabinkova.

Tällä hetkellä Riabinkovan on lumonnut suomalainen design. Kysyessäni häneltä mikä on Suomessa parasta, vastaus on yksiselitteinen, suomalainen design ja luonto.

Paljon matkusteleva Riabinkova on jo kerinnyt tutustua suomalaisen designin maailmaan ja käydä mitä erilaisimmissa tapahtumissa sekä Helsingissä että Turussa.

Joensuun osalta Riabinkova sanoo nauttivansa siitä, kuinka yliopistolla on tehty ratkaisuja tilojen suhteen ja kuinka kaupungilla kulkiessa voi törmätä johonkin erikoiseen, vaikkapa karjalanpiirakkakoristeeseen kävelykadulla. ”Rakastan sitä kuinka suomalaiset ottavat huomioon ympäristönsä. Joka puolella on jotakin visuaalista ja tilojen suunnittelussa käytetään luovuutta! Monelle suomalaiselle tämä on jo varmaankin itsestäänselvyys, mutta minua tämä jaksaa aina hämmentää.”

Opiskelujen suhteen nuori venäläis-

Kuvataidekasvatuksen opiskelija Anastasia Riabinkova pitää suomalaisten tavasta

kuvittaa lastenkirjoja.

14

Uljas 6 | 1.10.2018

opiskelija on rauhallinen ja tyytyväinen.

Vaikka yliopistolla olevat kuvataidekasvatuksen kurssit opetetaan pääsääntöisesti suomeksi, ei Riabinkova koe sitä ongelmaksi: ”Alussa tietysti ymmärtämisen kanssa oli hieman ongelmia, mutta nyt pystyn jo seuraamaan kursseja suhteellisen nor-

maalisti. Myös kurssitoverini ovat sangen avuliaita ja olen jo päässyt ystävystymään muutaman suomalaisen opiskelijan kanssa. Erityisesti sopeutumistani Suomeen auttoi opettajien avonaisuus ja tutorini, joka oli alusta asti valmis auttamaan minua.”

Seuraavien kuukausien suunnitelmiksi Riabinkova mainitsee muun muassa löytämänsä kirja-projektin, sekä matkustelun lähialueilla. ”Kirjaprojekti tuli tutuksi liperiläisen lastenkirjailijan Ninka Reittu¬-Kuurilan kautta, jonka johdolla kurssilla pyrimme valmistamaan oman kuvakirjan ja tutustumaan erilaisiin kuvitusmetodeihin.

Rakastan kuinka suomalaiset taitelijat kuvittavat lastenkirjoja”, Riabinkova selittää. ”Tällä hetkellä koen, että Joensuu oli oikea valinta minulle, vaikkakin alussa kaikki tämä oli kuin hyppy tuntemattomaan. Odotankin innolla mitä kaikkea eteeni vielä tulee syyslukukauden aikana.”

Vaihto-opiskelijat Itä-Suomen yliopistossa Vaihto-opiskelijoiden määrä Joensuun

ja Kuopion kampuksilla: Joensuussa 342, Kuopiossa 218. Yhteensä 560.

Suosituimmat tulomaat (opiskelijoiden

määrä*): Saksa (106), Espanja (64) ja Ranska (40).

Suosituimmat tiedekunnat opiskelijoittain*:

Joensuu: Filosofinen (131), Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta (126) sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta (85). Kuopio: Terveystieteiden tiedekunta (153), yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta (49) sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden laitos (15). (*opiskelijat, jotka opiskelevat väh. 3kk) Lähde: Oodituki, Itä-Suomen yliopisto.

Uutta tiedustelukoodia hakemassa Suomen hallituksen valmistelemassa uudessa tiedustelulaissa on monia haasteita. Tällaisia ovat kysymys sotilastiedustelun järkevyydestä hyvien Venäjä-suhteiden osalta ja siviilitiedustelun käytännön toteutus.

- Markus Raatikainen, teksti & Juuso-Valtteri Kivimäki, kuva

N

ykyinen tiedustelulainsäädäntö on riittävä, mutta poliisit tarvitsisivat lisää resursseja tiedon läpikäymiseen.

Näkemys tuli esille Joensuun Vasemmistonuorten järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa perehdyttiin valmisteilla olevaan tiedustelulakiin.

Panelisteina toimivat turvallisuuspoliittinen asiantuntija Janne Riiheläinen, Piraattinuorten varapuheenjohtaja Timo Salola sekä Joensuun rauhanryhmän edustaja Rony Ojajärvi. Riiheläisen kommentti kiteytti ongelman ytimen: haluammeko olla oikeassa vai haluammeko olla onnellisia.

Riiheläisen mukaan tällä hetkellä etsitään koodistoa siihen, kuinka toimia uuden teknologian aikana. Venäjän ja Yh-

dysvaltojen toimet ovat hänen mukaansa esimerkki: Yhdysvallat kuunteli Saksan liittokansleri Angela Merkelin puheita ja Venäjä vastaavasti vaikutti Yhdysvaltojen vaaleihin.

Nykyinen hallitus käynnisti tiedustelulain

valmistelun vuonna 2015, koska ennen nykyistä lakipakettia Suomessa ei ole ollut saatavilla kootusti tiedustelua koskevaa lainsäädäntöä.

Myös teknologian kehityksen takia uusi laki on tarpeellinen. Lakipaketissa käsitellään lait sekä sotilas- että siviilitiedustelun osalta. Tiedustelulaki on käynyt kerran eduskunnassa ja on tällä hetkellä valiokuntakierroksella.

Riiheläisestä sotilastiedustelulaki olisi yksin mennyt huutaen läpi, mutta se haluttiin yhdistää siviilitiedustelun kanssa,

koska siihen liittyy isompia kysymyksiä.

Joensuun rauhanryhmän Rony Ojajärven mielestä Suomen ei ole pakko toimia tässä asiassa samalla tavalla kuten muiden maiden.

“Hämärän rajamailla olevalla sotilastiedustelulla ei pidetä yllä hyviä ja luottamuksellisia suhteita Venäjään. Vaikka muut valtiot tekevät sotilastiedustelua, niin Suomella olisi sekä hieno paikka että velvollisuus osoittaa se, että asioita voi tehdä avoimesti ja rehellisesti”, Ojajärvi sanoi.

Timo Salola nosti esille siviilitiedustelun kannalta olennaisia kysymyksiä.

“Kuinka sitä tehtäisiin, kuinka ne ihmiset valitaan? Siviilitiedustelusta tulisi valtavasti aineistoa ja jokaisesta meistä saadaan todella paljon dataa esille. Emme voi laittaa yksittäisiä ihmisiä käymään

tietoja läpi, koska siihen menee liikaa aikaa. Emme toisaalta voi luotettavuuden vuoksi ohjelmoida tekoälyä tekemään sitä.”

Joensuun rauhanryhmää edustavan Ojajärven mukaan siviilitiedustelulakia perustellaan terrorismin uhalla. Tiedustelulain mahdollinen massavalvonta ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu radikalisoitumisen estämiseen: “Jos puhutaan radikalisoitumisesta, niin sitä lähdetään ennaltaehkäisemään sosiaalisten ohjelmien ja niiden tuoman hyvinvoinnin kautta”, Ojajärvi sanoi.

Kansalaistalo Soropin tiloissa pidettyyn tilaisuuteen ei syntynyt väentungosta, mutta aikaansaatu keskustelu oli sivistynyttä ja asiapitoista. Asiaa seuratessa tuli selväksi, ettei lakia koskeviin ongelmiin ole helppoja ratkaisuja.

Tiedustelulakia käsittelevässä illassa tuli selväksi, ettei lakia koskeviin ongelmiin ole helppoja ratkaisuja.

Uljas 6 | 1.10.2018

15

Tyttö yhteisön varjossa Ainoassa taivaassa vapaus ja tasa-arvo loistavat poissaolollaan.

Uskonnon ohjaama elämä tuntuu nuoresta naisesta tukahduttavalta.

- Outi Lankinen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

E

ssi Ihosen (s. 1987) esikoisteos Ainoa taivas uppoutuu esikoislestadiolaisen seurakunnan sisällä vallitseviin ongelmiin. Suomalaisten vanhojen herätysliikkeiden sisäiset ongelmat ovat olleet viime vuosina kirjallisuudessa esillä. Ihosen romaani asettuukin tiukkaa uskonnollisuutta kriittisesti tarkastelevan kirjallisuuden rintamaan.

Seurakunta ja traditiot määrittävät 17-vuotiaan Ainon tulevaisuutta. Hän on varttunut yhteisössä, jossa isä on perheen pää, ja jossa nuorten naisten tulevaisuus on ennalta määrätty. Perheiden tyttäret kasvatetaan hyväksymään patriarkaalisuus osana elämää: kehdosta äidin kotiapulaiseksi, kotiapulaisesta vaimoksi ja mahdollisesti pian itse äidiksi. Ehkäisystä ei ole puhettakaan ja vaihtoehdot elämän suhteen ovat vähäiset.

Ainoa taivas käsittelee uskontoa ja sen tuomia rajoitteita nuoren naisen näkökulman kautta. Teos rakentuu Ainon

16

Uljas 6 | 1.10.2018

mietteistä ja havainnoista ja seuraa hänen henkistä kasvuaan. Aino on yksinäinen ja järkevä tyttö, jolla on kriittinen lähestymistapa yhteisönsä itsestäänselvyyksinä pitämiin asioihin. Vastapainona teoksessa seurataan Ainon kautta hänen sisartaan Suvia, joka on päättänyt kulkea perheen vanhempien viitoittamaa tietä.

Ulkopuolista näkökulmaa teokseen tuo Ainon veli Valo, joka on irtaantunut uskonnosta ja pyrkii vaimonsa kanssa olemaan pikkusiskoilleen avuksi.

Teoksen keskeiset teemat pyörivät itse-

määräämisoikeuden ja valinnanvapauden ympärillä. Suvin sekä Ainon odotetaan menevän nuorina naimisiin, tavoite, jonka rinnalla lukiosta valmistuminenkin on toissijaista. Ainon ja Suvin isä symboloi uskontonsa konservatiivisinta tulkintaa, kun taas Suvin kautta näkyvät uskonnollisten yhteisöjen hyvätkin puolet: yhteisöllisyys ja lähimmäisenrakkaus. Teoksesta voi myös halutessaan löytää syvempiäkin merkityksiä. Teoksen päähenkilön nimi ja hänen kanssaan

usein kuvattu vesielementti vievät ajatukset Kalevalan Ainon kohtaloon, joka oli tunnetusti sekin seurausta avioliiton pakollisuudesta.

Sukupuolen tuomat rajoitteet ja siveyden ylläpitämisen kääntäminen naisen vastuulle saavat lukijan herkästi miettimään epätasa-arvon pitkää historiaa. Ainon elämä heijastaa perinteisiä ja vuosisatoja vanhoja käsityksiä naisen asemasta: miestä on toteltava, hiukset peitettävä eikä ole pahitteeksi pysyä huomaamattomana.

Naisen oma tahto on toissijainen ja siveyttä on vaalittava. Tätä ilmentää hyvin kohtaus, jossa Aino erehtyy suutelemaan kihlattuaan eikä voi välttyä isänsä antamalta rangaistukselta. Hän on olemassaolollaan houkutellut kihlattuaan Armoa, ja hänen olisi tullut yksin ymmärtää torjua tämän lähestymisyritys. Ainon on mahdotonta sisäistää yhteisössä vallitsevaa epätasa-arvoa luonnolliseksi, joten hän pyrkii vapautumaan perheensä määräysvallasta. Hänen on myös vaikea vastata yhteisönsä odotuksiin naimisiin-

menosta. Tämä johtaa teoksessa alusta loppuun vallitsevaan jännitteeseen isän ja tyttären välillä, mikä toki pitää lukumielenkiintoa yllä.

Ainoa taivas tavoittaa Ainon sisintä

kuvaamalla myös tavallisen nuoren arjen koulunkäynteineen ja epävarmuuksineen. Hahmot tuntuvat luonnollisilta ja samaistuttavilta. Kerronta on tasaista ja tapahtumat etenevät välillä jopa turhankin verkkaisesti. Teoksessa kuitenkin pohditaan kiinnostavasti elämää myös yhteisön nuorten miesten, Ainon ja Suvin kihlattujen, kannalta. Valo-veljen rooli on puolestaan tuoda esiin, miten myös miehet ja pojat voivat yhteisöissään kärsiä.

Teos ei aiheen käsittelytavoiltaan juuri yllätä, mutta tarjoaa monipuolisia näkökulmia ja jatkaa tärkeää keskustelua uskonnollisten yhteisöjen asemasta tämän vuosituhannen Suomessa.

Essi Ihonen: Ainoa taivas. WSOY. 239 s.

Uljas 6 | 1.10.2018

17

18

Uljas 6 | 1.10.2018

Essee

Kansalaisyhteiskuntapuhe omii aatteen Kansalaisyhteiskunta ei ole yhtenäinen kokonaisuus, ja silti sen nimissä puhuvat milloin järjestöt, yhdistykset tai säätiöt. Pekka Koivaara pohtii esseessään, että demokratia keksittiin sen takia, että ihmisten väliset erot saataisiin poistettua ja jokaiselle yksilölle, ei eturyhmälle, taattaisiin järjestelmässä samanlainen valta.

Pekka Koivaara, teksti & Tiina Marila, kuvitus Uljas 6 | 1.10.2018

19

”Ne toimivat veronmaksajien, kansalaisten, rahoilla ja käyttävät yhteiskunnallista valtaa, joka kuuluisi näillä omille rahoittajilleen. Toimintametodi on siis samankaltainen kuin luonnossa loiseläimillä on.

M

istä kansanedustajat ja toimittajat puhuvat, kun he sanovat, että jokin poliittinen kysymys tai uusi lainsäädäntö on monitahoinen ja vaatii keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa?

Kenen kanssa keskustellaan, kun jokin yhteiskunnallinen kysymys vaatii keskustelua kansalaisjärjestöjen kanssa. Mikä on tämä ”kansalaisyhteiskunta” ja ne kansalaisjärjestöt?

Kansalaisyhteiskunnan määritelmä kansalaisyhteiskunta.fi -verkkosivujen mukaan on joukko erilaisia yhteisöjä. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat erilaiset puolueet, uskonnolliset yhteisöt, yhdistykset, säätiöt ja muut organisaatiot. Kansalaisyhteiskunta oman määritelmänsä mukaan erotetaan kahdesta muusta yhteiskunnan osasta, jotka ovat: 1. valtio; tarkemmin sanottuna koko julkinen sektori, kunnat, virastot ja vastaavat tahot ja 2. markkinat.

Markkinat kansalaisyhteiskuntasivujen mukaan taas voidaan erottaa vielä kahteen pienempään osaan, jotka ovat yritykset ja kuluttajat. Kuluttajalle voidaan kuitenkin antaa toisiakin nimityksiä, kuten äänestäjä, yksilö, kansalainen tai sinä tämän lukija.

Kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta yksilö eli kansalai-

nen on jostain syystä haluttu taannuttaa vain markkinatalouden osaseksi, ei mitenkään aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Kansalaisyhteiskunnan näkemys yksilöstä on siis varsin uusliberalistinen ja erikoinen.

Perinteisemmän liberaalin demokratian teorian mukaan kansalainen tai yksilö on se aktiivinen yhteiskunnallinen toimija, joka valitsee poliitikot ja niiden kautta ilmaisee tahtonsa yhteiskunnan kehityksestä ja lainsäädännöstä.

Suomen lainsäädäntökäytännössä on käytössä monitasoinen asiantuntijakuuleminen. Lakeja valmistelevat ministeriöt kuulevat ennen lakiesityksen tekoa useita virkamiehiä ja asiantuntijoita liittyen lain vaikutuksiin ja perusteluihin. Tässä ei tietenkään ole sinänsä mitään vikaa, koska lienee kaikkien etu, että lakiesitykset ovat

20

Uljas 6 | 1.10.2018

monen eri tahon pohtimia ennen etenemistä eduskuntaan, poliitikkojen pohdittavaksi.

Lait säätävät edustuksellisessa demokratiassa kansalaisten valitsemat edustajat. Suomessa eduskunnan valiokunnat, jotka valmistelevat lakeja myös kuulevat monia eri tahoja ennen lakien hyväksyntää. Kummassakin kuulemiskierroksessa on mukana asiantuntijoiden lisäksi toinenkin taho, jota pitää kuulla ennen lakien säätämistä. Tätä tahoa edustavat lukuisat kansalais- ja etujärjestöt, jotka pyrkivät muuttamaan lainsäädäntöä mieleisekseen. Kansalaisia ei lainsäädäntötyössä kuulla, vaikka teknologian avulla olisi varsin helppoa järjestää kansanäänestys jokaisesta lakiesityksestä.

Tarkkaavainen lukija on tässä vaiheessa jo varmaan

miettinyt mihin tällä pyrin tai mikä esittämässäni järjestelmässä on vikana. Ongelma on siinä, että erilaiset yhdistykset ovat omineet itselleen tietynlaisen monopolin jostakin yksittäisestä aatteesta, asiasta tai ryhmästä.

Nämä erilaiset etujärjestöt puhuvat suuremman ihmisryhmän puolesta, kuin näiden järjestöjen todellinen jäsenmäärä on. Erilaisia yhdistyksiä, säätiöitä tai vaikka ammattijärjestöjä kuullaan eduskunnassa samalla tavalla kuin vaikka yliopiston tutkijoita. Näitä järjestöjä pidetään puolueettomina asiantuntijatahoina, vaikka ne ovat pienten joukkojen ja vähemmistöjen etujärjestöjä.

Teoriassa tietenkin kuka tahansa voi kuulua moneenkin eri järjestöön ja näin saada oman äänensä kuuluviin niiden kautta. Tosiasiassa kuitenkin eri ihmisillä on erilaiset mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin jonkin järjestön kautta. Osalla ei ole aikaa, voimia tai muuten vain halua istua yhdistysten kokouksissa. Ihmisillä on erilainen tosiasiallinen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin organisaatioiden kautta, joku on karismaattisempi kuin toinen ja toisella on enemmän varallisuutta ja mahdollisuus käyttää kaikki aikansa järjestötoimintaan, ehkä sosiaalisista peloista tai masennuksesta kärsivä ei vain pysty erilaiseen yhteistoimintaan. Demokratia oikeastaan keksittiin sen takia, että ihmisten väliset erot saataisiin poistettua ja jokaiselle yksilölle taattaisiin

samanlainen valta demokraattisessa järjestelmässä.

Kansalaisjärjestöt ja tahot, jotka kannattavat kansalais-

järjestöjen suurempaa mukaan ottamista erilaiseen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ovat oikeastaan lopulta demokratian vastaisia. Aina kun kuulen tai näen uutisissa jonkin tahon tai poliitikon alkavan puhua ”kansalaisyhteiskunnan” mukaan ottamista keskusteluun siitä tai tästä asiasta, minua alkaa hirvittää. Kummallisen, positiiviseksi meille mainostetun, termin taakse kuitenkin kätkeytyy ajatus siitä, ettei äänestäjiä oikeastaan halutakaan kuulla poliittisessa päätöksenteossa.

Riittää että etujärjestöjä kuullaan.

Järjestöt myös hyötyvät tästä, koska ne saavat lisää näkyvyyttä ja jäseniä. Monet järjestöt saavat lisäksi rahoituksensa julkiselta sektorilta, kunnilta tai valtiolta.

Ne siis toimivat veronmaksajien, kansalaisten, rahoilla ja käyttävät yhteiskunnallista valtaa, joka kuuluisi näillä omille rahoittajilleen. Toimintametodi on siis samankaltainen kuin luonnossa loiseläimillä on. Järjestöt, joita poliitikot kuulevat ovat kuitenkin minun näkemykseni mukaan vain äänekäs vähemmistö.

Tietenkään minulla ei ole mitään yhteistä toimintaa ja erilaisten tapahtumien järjestämistä vastaan mitään.

En missään nimessä pidä erilaisia yhteisiä talkoita mitenkään pahana asiana ja kannatan lämpimästi erilaisia asioita, joissa ihmiset kokoontuvat yhteen tekemään asioita, joista pitävät. Poliittista valtaa näille ihmisjoukoille ei tulisi kuitenkaan antaa äänestäjien, sinun ja minun, vallan kustannuksella.

Kirjoittaja on ”kansalaisyhteiskuntaan” kuulumaton kansalainen.

Perusteluja täysin vastakkaiselle mielipiteelle voit löytää täältä: kansalaisyhteiskunta.fi.

Muuta suositeltua luettavaa: John Locke: Tutkielma valtiovallasta Karl Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset

Uljas 6 | 1.10.2018

21

Kulttuuri

Teatteri

Ahdistava ja kaunis kokemus Aino Kiven dramatisoima ja ohjaama Stalinin lehmät sai syyskuussa ensi-iltansa Joensuun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. - Sanni Koivumäki, teksti & Miska Korpelainen, kuvat

S

ofi Oksasen vuonna 2003 ilmestyneestä esikoisromaanista nähdään nyt ensimmäistä kertaa näytelmäversio.

Stalinin lehmät kertoo kolmen naisen ja kolmen sukupolven tarinan. Anna (Minni Gråhn) etsii itseään kahden kansan välillä, sairastuu syömishäiriöön ja ajautuu tuhoisaan parisuhteeseen. Äiti Katarina (Maria Karhapää) haluaa peittää virolaisuutensa kaivaten silti samalla kotimaataan ja perhettään. Isoäiti (Anna Ojanne) tietää omalla kohdallaan olevan myöhäistä, mutta vaatii tytärtään pakenemaan Suomeen. Stalinin lehmät on tarina Viron historiasta, virolaisuudesta, idän ja lännen välisestä kontrastista, naiseudesta ja häpeästä.

22

Uljas 6 | 1.10.2018

Teatterin lavalla tehdään tilaa naisille. Roolit on jaettu kolmelle naisnäyttelijälle, joista erityisesti Ojanne erottuu vahvana ammattilaisena esittäessään niin isoäitiä ja parasta ystävää kuin Annan ensimmäistä poikaystävääkin. Miesnäyttelijöitä ei pienellä näyttämöllä nähdä kuin television välityksellä. Keskelle lavaa sijoitettu televisio toimii välillä vain taustakuvana miljöön esittelyssä, välillä interaktiivisena ja sellaisena jopa yllättävän toimivana osana näytelmää.

Teoksen mieshahmot, joita videoissa esittävät Petteri

Rantatalo, Jukka Moskuvaara ja Hans Stigzelius, on ahdettu pieneen kuvaruutuun pelkiksi sivutekijöiksi näytelmässä, jota hallitsevat naiset. On helppo nähdä,

miten ratkaisu noudattelee romaanin linjaa: Oksasen romaani on kolmen naisen elämäntarina, johon miehet kyllä kuuluvat omiin merkityksellisiinkin tehtäviinsä, mutta jota kertovat naiset omilla äänillään.

Näytelmä on muiltakin osin uskollinen alkuperäiste-

okselle. Typistettäessä lähes 500-sivuinen romaani kaksituntiseksi näytelmäksi on tietysti välttämätöntä karsia paljon, ja pienellä näyttämöllä nähdäänkin vain romaanin ensimmäinen osa. Eriaikaisten takaumien välille rakentuvan romaanin tapahtumien järjestystä on muokattu jonkin verran niin, että tarinaa on helpompi seurata teatterin lavalla. Oksasen teksti erityisesti syömishäiriötä käsittelevissä kohtauksissa on maanista

Scifi-Vilimejä Kuopiossa Kuopion Vilimit -tapahtuman teemana on tänä syksynä science fiction. Länsimaisia tieteiselokuvien klassikoita voi käydä katsomassa 4.–7. lokakuuta Kino Kuvakukossa.

Avajaiselokuvana nähdään vuonna 1956 ilmestynyt tieteisfiktio Kielletty Planeetta, ensimmäistä kertaa tekstitettynä savoksi. Kuopion Vilimit on elokuvatapahtuma, joka on järjestetty vuodesta 1988 lähtien. Tapahtuman järjestää ItäSuomen Audiovisuaalisen Kulttuurin Koulutus- ja Kehittämisyhdistys Isak ry.

Juicea Joensuussa Perjantaina 26. lokakuuta Joensuun kaupunginteatteri esittää kaksi Lasilliset Juicea -näytöstä. Juice Leskistä näyttelevä Otto Kanerva esittää suomalaisen rock-musiikin isähahmoksikin nimetyn merkittävimpiä lauluja hauskoja välispiikkejä unohtamatta. Näytöksessä on mukana Juicen viimeisten vuosien luottokitaristi- ja keikkakumppani Ari ”Kankku” Kankaanpää yhdessä muusikoidensa kanssa.

Otto Kanerva on aiemmin näytellyt Juicea Tampereella vuonna 2011 Juice Taitelijaelämää -musikaalin merkeissä.

Filosofiakahvila Kuopiossa Lähes 500-sivuinen romaani on tiivistetty kaksituntiseksi näytelmäksi Joensuun kaupunginteatterin pienelle

näyttämölle, joka tuo intiimin esityksen tarpeeksi lähelle yleisöä.

”Gråhnin näyttelijänsuoritus Annana tekee näytelmästä niin tiheän ja koskettavan, rankankin.

Filosofiakahvilassa keskustellaan mieleen liittyviä kysymyksiä niin kielen, kulttuurin, dualismin sekä tehokkuuden näkökulmista. Seuraavan kahvilan teemana keskiviikkona 10. lokakuuta on dualismi, jossa tilaisuutta alustaa teoreettisen filosofian professori Olli Koistinen Turun yliopistosta. Tilaisuuteen voi osallistua kaikki filosofiasta kiinnostuneet keskustelemaan, tai pelkästään kuuntelemaan.

Tilaisuudet pidetään Kirjastokahvila Zariannessa. Kahvilan järjestää Snellman-kesäyliopisto, ja osallistuminen on kävijöille maksutonta.

Sirkusta Joensuussa Hand some Feet -nimeä kantava sirkusduo esiintyy NÄYTTÄMÖ-teatterissa kolmena peräkkäisenä iltana 4.10. alkaen. Esityksessä seurataan kahden hahmon kertomusta kohtaamisesta, toisensa tuntemaan oppimisesta ja ymmärtämisestä, kompromissien teosta ja rakastamisesta.

Esityksen pääroolissa ovat nuorallatanssija Liisa Näykki ja jonglööri Jeromy Zwick. Hand some Feet -nimi juontaa juurensa näiden sirkuslajien yhdistämisestä.

Lanit Kuopiossa

ja kiihkeää tajunnanvirtaa, ja näiden kohtausten tunnelma, kuten muukin Oksasen tyyli, on mielestäni tuotu näytelmään onnistuneesti.

Ojanteen Hukka on niin aito ja aidosti pelottava, ja siirtymä Hukasta alistuneesti hiljaiseen isoäitiin niin uskottava, että ensimmäisissä kohtauksissa on hieraistava silmiään tarkistaakseen, onko molemmissa rooleissa todella sama näyttelijä. Yhtä uskottavasti rooli vaihtuu milloin pikkutyttö-Ireneksi, milloin tullivirkailijaksi.

Myös Karhapää on Katarinan rooliinsa toimiva valinta tuodessaan suomalaistuneen virolaisnaisen pelkoa, neuroottisuutta ja sisäänpäinkääntyneisyyttä näkyväksi.

Minni Gråhn on hämmästyttävän luonteikas ja luonnollinen Anna. Juuri Gråhnin näyttelijänsuoritus Annana tekee näytelmästä niin tiheän ja koskettavan, rankankin.

Pieni näyttämö tuo esityksen lähelle yleisöä tun-

nelmallisella ja samalla raskaalla tavalla: yleisö saa nauraa, mutta myös itkeä.

Joensuun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä tämä intiimi kertomus ei voisi toimia.

Tällaisena pienen salin tiivistunnelmaisena taideteoksena Aino Kiven Stalinin lehmät on tämän syksyn intensiivisin, parhaalla mahdollisella tavalla ahdistavin ja kaunein teatterikokemus.

Kuopio-hallissa järjestetään Gyostage-tietokonepelitapahtuma perjantaista sunnuntaihin 12.–14.10.2018. Gyostage on verkkopelitapahtuma, eli lanit, johon tietokonepeleistä kiinnostuneet kokoontuvat pelaamaan, kilpailemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Gyostagessa osallistujat pelaavat yhtäjaksoisesti 48 tuntia. Tapahtuma rakentuu pelien turnauksien ja erilaisten luentojen ympärille. Hallissa on tarjolla 800 tietokonepaikkaa. Gyostage järjestetään nyt kuudennetta kertaa ja sen järjestäjänä toimii Savon Diginatiivit ry.

Artistit ja kultturitoimijat kampuskaupungeissa!

Demot ja tiedotteet: toimitus@uljas.net Uljas 6 | 1.10.2018

23

24

Uljas 6 | 1.10.2018

ISYYLLÄ ON ASIAA TAPAHTUMAT

TAPAHTUU Hyvinvointiviikkoa vietetään kampuksilla 1.–5.10.2018

I

Molemmat kampukset:

2.10. Hymy- ja valitusviikon palauteenantopis-

1.–5.10. Hyvinvointiviikko

te Hyvinvointimessuilla ISYY-ständillä klo 11–14,

1.–5.10. ISYYn Hymy- ja valitusviikko

Snellmanian ala-aula

1.–5.10. ”Syö hyvin – Sykettä syksyyn” –ravitse-

2.10. YTHS-terveystyöryhmän Kaverikahvilan

tä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan

Viikon ohjelmassa ovat myös Hyvinvointimes-

musviikko

avajaiset klo 16, Studentian kappeli (Yliopiston-

ja Itä-Suomen yliopiston Hyvinvointiviik-

sut, liikuntailtapäivä 3.10. sekä kampuskohtaisia

3.10. Liikuntailtapäivä

ranta 3, 2. krs.)

koa vietetään Joensuussa ja Kuopiossa

tapahtumia, kuten liikuntailtapäivän jatkobileet

8.–12.10. Energiansäästöviikko

3.–7.10. ESN KISA trip to Lofoten Islands

viikolla 40 eli 1.–5.10.2018. Viikko tutustuttaa

Joensuussa ja Kaverikahvilan avajaiset sekä Järjes-

22.–26.10. Reilun kaupan viikko

4.10. Hyvinvointiviikon Koiramiitti klo 10–12,

opiskelijat ja yliopiston henkilökunnan

töpäivä Kuopiossa.

Studentian nurmikko (kelivarauksella Lukeman Joensuu:

sisätilat, Yliopistonranta 3)

Samaan aikaan Hyvinvointiviikon kanssa vietetään

2.10. ISYYn MTG-killan kokoontuminen klo

4.–8.10. ESN KISA visa-free cruise to

ISYYn Hymy- ja valitusviikkoa, jonka aikana

14–18, ISYYn kokoustila (Haltia 2. kerros)

St.Petersburg

opiskelijoilla on mahdollisuus antaa ISYYn kautta

3.10. Liikuntailtapäivän jatkobileet klo 22,

5.10. Lehtiä Ilosaaressa, Kuopio-halli

Tänä syksynä Hyvinvointiviikon teemana on

palautetta yliopistolle, ylioppilaskunnalle sekä

Viihdemaailma Ilona

11.10. Hyvät Kuvat: Three Billboards Outside

yksinäisyys.

muille opiskeluun liittyville toimijoille.

3.–7.10. ESN Joensuu ”Trip to Lofoten, Norway”

Ebbing, Missouri klo 17.30 ja 20, Kino Kuvakuk-

Katso tapahtumien tarkempi ohjelma ISYYn netti-

4.10. Hyvinvointimessut klo 10–14, Carelian

ko (Vuorikatu 27)

Hyvinvointiviikolla ilahdutetaan jälleen myös

sivuilta: http://bit.ly/Hyvinvointiviikko2018

aula

18.10. Hyvät Kuvat: Synkin hetki klo 17.30 ja 20,

koiruuksilla! Viime syksynä suuren suosion saaneet

Tai Facebookista:

4.10. Hymy- ja valitusviikon palauteenantopis-

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

te Hyvinvointimessuilla ISYY-ständillä klo 10–14,

19.-21.10. LukemalLA-N #60 klo 18 alkaen,

Carelian aula

Lukema, Studentia (Järj. KYYLÄ)

kampuksille paijattaviksi Joensuussa (säävaraus) ja

4.10. Hyvinvointiviikon Koiramiitti klo 10–14

25.10. Poikkitieteellinen juoksutapahtuma klo

Kuopiossa torstaina 4.10.2018.

(säävaraus)

17.00, Lähtö Lukemalta (Järj. Retikka)

6.10. Lehtiä ilosaaressa, Joensuu

25.10. Hyvät Kuvat: R&A: Pity klo 17.30 ja 20,

24.–28.10. ESN Joensuu ”Visa-Free Trip to St

Kino Kuvakukko (Vuorikatu 27)

paikallisiin hyvinvointitoimijoihin ja antaa vinkkejä oman ja läheisten hyvinvoinnin

ylläpitämiseen.

Koiramiitit ovat osa Hyvinvointiviikon ohjelmaa myös tänä vuonna ja iloiset koiravieraat saapuvat

Hyvinvointiviikko 2018 // Wellbeing Week 2018

Petersburg” 17.–18.11. Joensuu Night RunKuopio

Poikkeuksia ISYYn toimistojen aukioloajoissa:

EDUNVALVONTAKULMA Aiemmin ja muualla tehtyjen opintojen hyväksilukeminen

I

15.–19.10. ISYYn toimistot ovat kiinni

2.10. Hyvinvointimessut klo 11–14, Snellmanian

Katso muut mahdolliset poikkeukset www.

ala-aula

isyy.fi

ISYYN LIHALLA

tä-Suomen yliopistossa on käytössä menette-

sisällyttämistä johonkin suurempaan kokonaisuu-

ly aiemmin hankitun osaamisen tunnistami-

teen, esimerkiksi kandidaatin tutkintoon.

sesta ja tunnustamisesta, tuttavallisemmin

Kuopio:

Tällaisessa tapauksessa esimerkiksi muualla

AHOT-menettely. Selkeästi ilmaistuna AHO-

suoritetut perusopinnot voidaan sisällyttää osaksi

Toinnissa on kyse siitä, että mikäli opiskelijalla

tutkintoa, jolloin sinun ei tarvitse enää tehdä pääai-

Mikä tapahtumien maailmassa ISYYtä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä.

Vuorossa on tapahtumakoordinaattori Mika ”Mikä” Keränen.

vuuksien hakemiseen, mutta kaikkien tiedekuntien

O

lantia jossakin toisessa korkeakoulussa, voit hakea

sivuilta löytyy ohjeet, miten missäkin tiedekun-

Työtehtäviini ovat kuuluneet muun muassa asiakas-

niillä tutkintoon kuuluvien kielikurssien korvaavuut-

nassa asian kanssa toimitaan. AHOT-pyyntöön

palvelu sekä Joensuun Kampusrysäyksen ja kaupunki-

ta. Voit hakea myös aiemmin tehtyjen opintojen

on hyvä jättää liitteeksi aiemmin suorittamiesi

suunnistuksen suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä

on hankittuna joitakin tietoja tai taitoja Itä-Suomen yliopiston ulkopuolella, voi hän hakea korvaavuutta joistakin kursseista tai niiden osista.

Esimerkiksi, jos olet opiskellut ruotsia tai eng-

neestasi kuin aineopinnot.

len YTM Keräsen Mika tai Mikä vaan. Toimin ISYYn tapahtumakoordinaattorina/kiireapu-

Yliopiston eri tiedekunnilla ja osastoilla on vähän erilaiset lomakkeet ja käytännöt korvaa-

laisena Joensuun kampuksella syyskuun loppuun saakka.

kurssien tiedot ja kurssisisällöt, jotta yliopiston

yliopiston kanssa. Töissä olen ollut jaksoittain jo vuodesta

henkilökunta voi tarkistaa, vastaako tekemäsi

2015 lähtien, alun perin korkeakouluharjoittelussa ja sen

kurssi UEF:n kurssia, jonka haluat korvata.

jälkeen tekemässä vuoden 2017 ja 2018 rysäyksiä. Itse

Kurssien korvaavuuspäätös tulisi saada viimeistään kolmen viikon kuluessa pyynnöstä.

asiassa taisin olla ISYYn ensimmäisiä, ehkä jopa ensimmäinen, harjoittelija.

Mika Keränen

Kielteiseen päätökseen voit hakea muutosta Kuten vuosien juoksusta voisi päätellä, olen nauttinut

Kuka: ISYYn tapahtumakoordi-

työskentelystä ISYYllä opiskelijoiden hyväksi. Toiminta

naattori

Edunvalvontakulmassa käsitellään opiskelijan

on avannut uuden näkökulman korkeakouluelämään

Mitä: Suunnitellut ja toteuttanut

oikeuksia, velvollisuuksia ja tapauksia, joiden

ja ylioppilaskuntaan; sellaista näkökulmaa ei välttämättä

Joensuun Kampusrysäystä ja

parissa ISYYn edunvalvonta painii.

saa, jos ei lähde opiskelijatoimintaan mukaan. Jos pienikin

kaupunkisuunnistusta

kiinnostus heräsi, suosittelen siis sinulle arvon lukija, että

Missä: Joensuussa

yliopiston muutoksenhakulautakunnalta.

Pekka Koivaara, ISYYn edunvalvontasihteeri,

Joensuun toimisto Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs, 80100 JOENSUU toimisto.joensuu@isyy.fi 050 341 6346

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

lähtisit opiskelija- ja ylioppilaskuntatoimintaan mukaan!

Kuopion toimisto Yliopistonranta 3, 70211 KUOPIO jarjestoasiantuntija@isyy.fi 044 576 8419

ma, ti to pe

10-15 10-15 10-13

ISYYn verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Instagram: @isyyuef, Twitter: @ISYYH, Youtube: Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) Wiikko-Ärsyke: ISYYn kampuskohtainen viikkotiedote suoraan sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, sivun toimitus: viestintäsuunnittelija Heljä Koistinen

Uljas 6 | 1.10.2018

25

LET’S BESSERWISSER!

Column | Nature

- Itäinen Turhan Tietäjä

All about Finnish seasons

1

O

2

ne year ago, I boarded a plane in Mexico City unknowingly leaving behind traffic jams and about to experience one of the most spectacular shows in nature: the changing of seasons in Finland. In 365 days, I’ve watched life disappear under layers of snow and then sprout again months later in what can only be described as an outburst of life.

Now, as the leaves are piling on the ground, I know that the most drastic of changes is near. What is about to arrive is Grey.

Grey lasts for months, while leafless, snow-covered trees stand upright reaching towards the sky, branches barely swaying in the frozen air. Birds are scarce, flying low, looking for a place to sleep as darkness roams the city center by 3pm. Old people do not concede defeat, but walk past you with their ski sticks, no looking back. Grey is stillness, a frozen moment of time, buried under the harsh, Nordic winter.

Tee aivopieruja lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka.

Suluissa kirjainten määrä.

A) Persujen askartelu-paskartelukerhon Lauran gradu on niin syvältä perseestä, että an ______ na kuului puolueneuvostoon saakka, jonka mukaan ”pseudotieteet ja ideologinen huuhaa lopetettava yliopistoissa” – akateeminen kusettaminen on kuitenkin sallittua. (6) B) Iskevä kalastusaluksen nimi: Älä saata meitä Janssonin kiusaukseen vaan s _______ etiksi. (8) Viisi maata on pelannut jalkapallon MM-loppuottelussa voittamatta koskaan mestaruutta: Unkari, Tšekkoslovakia, Hollanti ja Kroatia. Mikä maa puuttuu joukosta?

1) Kolumbia. X) Uruguay. 2) Ruotsi.

3

Juicen Marilyn-kappaleessa: ”Mä tulisesti sua kirjeillä lemmin vaikka ___ vastaili virallisemmin. Mua mitkään voimat silloin masentaneet ei.” Mikä puuttuu?

1) MGM. X) RKO. 2) Hollywood.

4

Mikä turkin kielen sana tarkoittaa ”pyörivää grillilihaa/pyörivää paahtamista”?

1) Döner. X) Kebab. 2) Iskender.

” You will get tired of Grey; of the snow, the sunless days, the bulky jackets.

5

Minkä maan korkein vuori on Denali (6 194 m)? Se tunnettiin vuodesta 1896 vuoteen 2015 asti maan valtionpäämiehen nimellä.

1) Yhdysvaltain X) Australian. 2) Indonesian.

You will get tired of Grey, of the snow, the sunless days, the

bulky jackets. But like everything else in life, this is only temporary. Months later, as the days become sunnier, the soil allows flowers to bloom and trees awaken from a profound sleep. Squirrels skip across the streets and hares may peek out from the woods. Birds start singing at appropriate hours and hedgehogs roam the untrodden paths. Enormous piles of snow melt like magic overnight, leaving behind a muddy trail that encourages grass to rise again.

Life culminates months later in summer, when Green transforms the Riverwalk, couples cycle together, and mothers buy ice cream for impatient toddlers. Green is kids swimming in the lake, clear blue running rivers, and giant, killer mosquitoes.

Green is Finns in shorts, berry-picking in the woods and picnicking with friends. You will wish that Finnish windows could open completely, until finally, after hot sticky nights, the first falling leaves announce yet another, more gentle transition.

This is where we are now. October is Orange and it comes with

hot Earl Grey teas in the afternoons and cozy brown boots.

Boys run and play in the fallen leaves creating a symphony of crackling sounds. In the woods, squirrels climb Scot’s Pines and Silver Birch and dog walkers enjoy the crisp autumnal air and marvel at the fungi. However, this too shall pass, evolve and repeat year after year. Orange will not last long, machines will clean the leafy streets and it will all be gone.

In 365 days, I’ve experienced change like never before.

Like a Ferris wheel, seasons in Finland go round and round without stopping, creating the most stunning landscapes that will forever amaze foreigners like myself. Change and transformation are inevitable in this Nordic country, which leaves no alternative but to enjoy the magnificence of all four seasons. As October ends, a new cycle is about to emerge, but not today. Now, even if for one last day, yellow brush strokes paint the landscape while a darker, wintry canvas waits patiently in the background.

Paulina Bouzas The writer is currently studying a Master’s Program in Linguistic Sciences at the Joensuu campus.

26

Uljas 6 | 1.10.2018

6

Nimeä puuttuva SI-järjestelmän perusyksikkö: metri, kilogramma, ampeeri, kelvin, mooli ja kandela. Nykyisin se on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133 atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä.

1) Tunti. X) Sekunti. 2) Minuutti.

7

Mikä on Intian valtameren suurin saarivaltio, sijaiten kokonaan sen alueella?

1) Sri Lanka. X) Madagaskar. 2) Indonesia.

8 9

Mikä puuttuu Mark Twainin sanomasta: ”On kolmenlaisia valheita: Valheet, emävalheet ja _______”?

A) Kuka on anagrammina ”unialtis öisin”? B) Kuka suomalainen on sanaleikkinä ”Broke Open Lawn”?

10

Aloita p-kirjaimella. A) Halventava irlantilaista tarkoittava termi. B) Viisiosainen kirja, kreikkalaisittain. C) Anorakki.

D) Musiikissa hiukan, italialainen termi. E) Tarkoittaa latinaksi ”hurskasta” ja on kahdentoista paavin nimi. F) Kommunistisen puolueen korkein elin. G) Epäoikeudenmukaisuuden jakautumisen periaate. Esimerkiksi 20 % väestöstä omistaa 80 % koko varallisuudesta. Näin ollen missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 % syistä. Kutsutaan myös 80-20-säännöksi. Pohjana havainnolle oli eräs taloustieteen teoria, joka tutki vaurauden jakautumista Englannissa 1800-luvun lopulla.

Nimi

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1

Oikeat vastaukset sivulla 28.

N A J I L E K S OPI TARJOUKSET: FISU 18 % 4 CL SALMARI 18 % 4 CL BAILEYS 17 % 4 CL

2€ 2€ 3€

HANAOLUT 4,5 % 0,33 L HANASIIDERI 4,5 % 0,3 L HANALONKERO 5,5 % 0,3 L

4€ 4€ 4€

TALON VIINIPULLO 11–13,5 % 0,75 L

(PSL. ERIKOISILLAT)

15 €

VAIHTUVIA DRINKKITARJOUKSIA – KYSY LISÄÄ TISKILTÄ!

Kaikki tarjoukset ke, to ja su voimassa olevalla opiskelijakortilla pl. erikoisillat.

KESKIVIIKKOISIN BEER PONG -PELIT – HAASTA KAVERIT, JOS USKALLAT! TORSTAISIN VIIKONLOPUN STARTTIBILEET – VISAILTAMIA (ilmoitetaan erikseen) JA PARTY MUSAA SUNNUNTAISIN LAZY SUNDAY - LAUTAPELEJÄ JA HYVÄÄ SEURAA! Kauppakatu 16, 70100 Kuopio | (Ti), To, Pe, La 22.00-04.00 (05) f PassionClubKuopio | #PassionKpo | www.passionclub.fi

VUORIKATU 19, KUOPIO KE–SU KLO 22–05 • KE, TO, SU K18 • PE K20 • LA K22

KUOPIO

OPISKELIJA YSTÄVÄLLISTÄ JUHLINTAA! TALON VIINI 12€

KARAOKEHUONE

75 cl plo (12%) Voimassa 31.12.2018 saakka.

Voit laulaa pop- karaokea aina kun Apteekkari avoinna.

DJ JOKA ILTA

TORSTAISIN LIVE-MUSAA!

ARKI EROTTAA, AMARILLO YHDISTÄÄ Opiskelijakortilla

Á LA CARTE ANNOKSISTA

–10%

VOIMASSA SU-TO 31.12.2018 SAAKKA. KYSY MYÖS OPISKELIJA JUOMATARJOUKSIA HENKILÖKUNNALTA!

Vuorikatu 24, Kuopio | p. 050 402 4340 | raflaamo.fi AVOINNA SU-KE 19-03 | TO-LA 17-04 SU-TO K-18 | PE-LA K-20

KIRJASTOKATU 10 | p. 050 911 5547 | amarillo.fi AVOINNA MA-TI 11-23 | KE 11-00 | TO 11-01 | PE-LA 11-03 | SU 12-23

Uljas 6 | 1.10.2018

27

SykSy tuli konttiin.

UUSI SESONKI ON JO ESILLÄ.

ASP-tili

Avaimet ensimmäiseen omaan kotiin ASP:n kautta saat asuntosäästöillesi hyvää korkoa ja lainan edullisilla ehdoilla!

Lainan myöntää osuuspankki.

Kun ostat Kontista, tuet samalla Punaisen Ristin tärkeää avustustyötä Suomessa ja maailmalla.

Lähin Kontti-kierrätystavaratalosi: Voimatie 10, 80100 Joensuu Puhelin 040 1390 725 Avoinna ma-‒pe 9‒-18, la 9‒-16 kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti

Hoidamme vuokrauksen vastuullisesti noudattaen Hyvää Vuokratapaa.

OVV Asuntopalvelut Kuopio Puijonkatu 16, 70110 Kuopio 017 363 5566, 044 363 5561 kuopio@ovv.com

OVV Asuntopalvelut Joensuu Kirkkokatu 25 A, 80100 Joensuu 050 531 0758, 044 538 0759 joensuu@ovv.com

Uusi osoite 22.10. alkaen Asemakatu 26

Vuokraa asuntosi turvallisesti OVV:n avulla!

Nettisivuillamme ovv.com voit tehdä asuntohaun, jonka jälkeen saat asuntotarjouksia suoraan sähköpostiin.

Ota rohkeasti yhteyttä - koulutettu henkilökuntamme on apunasi.

EDULLISET HINNAT JONOTTAMATTA JA HOITOTULOKSISTA TINKIMÄTTÄ!

MAKSUTON HEDELMÄLLISYYSNEUVOLA LAPSETTOMUUSTUTKIMUKSET HOIDOT LUOVUTETUILLA SUKUSOLUILLA INSEMINAATIOHOIDOT IVF- JA ICSI-HOIDOT - Hoitoon ilman lähetettä Ajurinkatu 16, Kuopio • info@inova.fi

Puh. 017 263 1700

28

Uljas 6 | 1.10.2018

LUE LISÄÄ www.inova.fi

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: an ussuri na. s illinois etiksi. 2111XX. tilastot. A) Sauli Niinistö. B) Paavo Nurmi.

A) Paddy. B) Pentateukki. C) Parka. D) Poco. E ) Pius. F) Politbyroo. G) Paretoperiaate.