3 minute read
Yliopistokeskuksen johtajan tervehdys
Vuosi 2022 oli monessa mielessä uusien alkujen vuosi. Kahden koronavuoden jälkeen uudet opiskelijat pääsivät taas aloittamaan opiskelunsa paikan päällä yliopistokeskuksen kampuksella.
Yleisesti ottaen korona-aikana suoritettiin tutkintoja jopa tavallista enemmän. Vaatii kuitenkin paljon ponnistelua, jotta kaksi etäopiskelussa aloittanutta vuosikurssia pääsevät mukaan yhteisöön ja viemään opintonsa menestyksekkäästi päätökseen.
Advertisement
Yhteisöämme elävöitti viime vuonna myös ennätysmäärä vaihto-opiskelijoita – kevätlukukaudella heitä oli 34 ja syksyllä 2022. Vaihto-opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä opiskeluunsa yliopistokeskuksessa ja moni heistä on vieraillut paikkakunnalla myös vaihtokautensa jälkeen. Opintojen ohessa on reissattu Lapissa, kokeiltu avantouintia, käyty pilkillä ja tutustuttu suomalaiseen opiskelijaelämään. On mukavaa ajatella, että lukuisat tulevat asiantuntijat ja kenties yritysjohtajat ympäri maailmaa muistavat opiskeluaikaansa Porissa hyvällä mielellä.
Kahden vuoden tauon jälkeen toteutui viime vuonna täysimääräisesti myös yliopistokeskuksen lukuvuoden yksi merkkitapahtumista, TiedeAreena, jota vietettiin perinteisesti syyskuussa Porin päivänä. Ohjelmassa oli Lasten yliopistoluento, tutkijoiden esityksiä kauppakeskuksessa, kapakkakeskustelua Pori-rockista sekä perinteinen iltajuhla tohtorikulkueineen. TiedeAreenan perusajatus – vuorovaikutuksen lisääminen tutkijoiden ja ympäröivän yhteiskunnan välillä – on tärkeä tavoitteemme kaikessa toiminnassamme jatkuvasti. Oma osansa tämän tavoitteen toteuttamisessa on yritysyhteistyöverkosto FORE UCPorilla, joka vuoden 2022 aikana vakiinnutti paikkansa yliopistokeskuksen ja yritysmaailman rajapinnassa. FORE UCPorin toiminnan ansiosta on lyhyessä ajassa syntynyt jo useita tutkimusaloitteita.
Vuoden 2022 alussa ELY-keskus julkaisi raportin Jatkuvan oppimisen Satakunta, josta löytyy mielenkiintoista tietoa yliopistollisesta koulutuksesta maakunnassamme. Porin yliopistokeskuksesta vuosina 2015 – 2019 valmistuneista 86 % oli töissä vuoden 2019 lopulla. Luku on suurempi kuin millä tahansa yksittäisellä yliopistolla Suomessa. Samana ajanjaksona valmistuneista 41 % sijoittui Satakuntaan (24 % Uusimaalle ja 18 % Varsinais-Suomeen). Tätä korkeampi koulutusmaakuntaan sijoittuneiden osuus oli vain neljässä maakunnassa: Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Luku on myös suurempi kuin niiden opiskelijoiden osuus yliopistokeskuksessa, jotka ovat kotoisin Satakunnasta. Samalla korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista oli vuonna 2019 Satakunnassa huomattavasti maan keskitasoa alhaisempia (26 % kun koko maan keskiarvo oli 32 %). Osuus on kasvanut jatkuvasti, mutta niin on myös ero Satakunnan ja koko maan keskiarvon välillä. Nykyiset koulutusmäärät eivät siis riitä koulutustasoeron umpeen kuromiseen.
Vuosi sitten Säikeiden pääkirjoituksessa mainitsin uuden ylioppilaspohjaisen tekniikan alan tutkinto-ohjelman suunnittelusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun lisämäärärahan turvin Turun ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä. Suunnittelutyötä on tehty koko viime vuosi ja sen tuloksena uudet kandiopiskelijat aloittavat yliopistokeskuksessa vuoden 2023 syksyllä.
Kahden yliopiston yhteinen tutkinto-ohjelma on Suomessa ainutlaatuinen ja uusi ohjelma toteutetaan niin, että sen taustalla on kummassakin yli- opistossa jo olemassa oleva tietotekniikka-alan tutkinto-ohjelma. Ohjelman erityispiirteenä on myös yrityskumppanien tuki ohjelmalle vierailuluentojen, yritysvierailujen sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen muodossa. Ohjelma yhdistää yliopistokeskuksen eri tieteenaloja: tekniikan lisäksi siihen on mahdollista valita opintoja kauppatieteistä tai digitaalisesta kulttuurista. Uusi avaus on saanut hyvän vastaanoton Satakunnan lukioissa. Odotamme innolla uusia opiskelijoita taloon!
Viime vuonna keskusteltiin paljon korkeakoulujen välisestä yhteistyöstä Satakunnassa. Korkeakoulutuksen duaalimallista johtuen ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on erilaiset tavoitteet ja toiminnan mittarit. Erityisesti yliopistokeskuspaikkakunnilla korkeakoulut muodostavat yhdessä pohjan, joka tuottaa elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa ja edistää uuden teknologian ja innovaatioiden syntymistä ja käyttöönottoa. Sujuvat koulutuspolut ja yhteiset tutkimus- ja kehittämisalustat auttavat paremmin palvelemaan yrityksiä ja käyttämään korkeakoulujen resursseja tehokkaammin. Satakuntaliiton myöntämällä tuella jatketaan työtä korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämiseksi myös tänä vuonna.
Lisää säikeitä yliopistokeskuksen elämästä ja tutkijoiden tekemisistä löytyy lehden palstoilta. Antoisaa lukemista!
Tarmo Lipping
johtaja
Porin yliopistokeskus
