Osuuskunnat – talouden tuntemattomimmat toimijat?

Osuuskuntien liiketoiminta -opintojaksolla perehdytään osuustoiminnan tarkoitukseen ja periaatteisiin. Suhteutettuna väkilukuun Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Kuitenkin osuustoimintaa käsitellään eri koulutusasteilla vain vähän. Miten hyvin tunnet osuustoimintaa?

Osuustoiminnan opetusta tarvitaan

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön opetussuunnitelmaan lisättiin syyslukukaudesta 2022 alkaen uusi osuuskuntien liiketoimintaan keskittyvä opintojakso. Suomalaisilla on yli seitsemän miljoonaa osuuskuntien jäsenyyttä eli monilla aikuisilla on useampi kuin yksi jäsenyys ja osuustoiminta tarjoaa työpaikan jopa 100 000 työntekijälle Suomessa. Osuustoiminnan tavoitteet ovat kuitenkin monille, jopa kauppatieteilijöille, melko tuntemattomia. Kurssin alussa moni opiskelija kuvasi tuntevansa osuustoimintaa vain nimellisesti ja valinneensa siksi Osuuskuntien liiketoiminta -kurssin.

”On erikoista, että muita yhtiömuotoja ollaan käsitelty kouluissa jopa perinpohjaisesti, mutta osuustoiminnan käsittely on jäänyt hyvin pinnalliselle tasolle.”

Anni Isotalo, kauppatieteiden opiskelija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet

Jäsenomisteisuus tai asiakasomisteisuus ovat monille termeinä tuttuja, mutta jäsenomistajan vaikuttamismahdollisuudet eivät välttämättä niinkään. Osuuskunta on yritysmuoto, jonka omistavat osuuskunnan jäsenet. Jäsenet omistavat pääsääntöisesti yhden osuuden ja heillä on yksi ääni edustajiston vaaleissa tai osuuskunnan kokouksessa. Tämä tekee osuustoiminnasta demokraattisen yritysmuodon. Osuustoiminnan päätavoitteena on jäsenhyötyjen maksimointi, mikä erottaa sen muista yritysmuodoista.

Opintojaksolla käsittelimme osuustoiminnan ideaa sekä osuuskuntien kaksoisluonnetta. Kaksoisluonteella tarkoitetaan osuustoiminnan yhtäältä liiketoiminnallista ja toisaalta yhteisöllistä roolia yhteiskunnassa: osuustoimintaan kuuluu keskeisesti oman alueen kehittymisestä huolehtiminen. Se tarkoittaa, että osuuskunnat osallistuvat alueelle tärkeisiin hankkeisiin tukien paikallista yhteisöä. Osuustoiminnan yhteisöllinen ja vastuullinen luonne tekee siitä modernin yritysmuodon nyky-yhteiskunnassamme. Laajapohjainen jäsenomisteisuus varmistaa, että osuuskunnat pysyvät suomalaisessa omistuksessa ja koska osuuskuntien hallinto koostuu jäsenistä, se takaa osuuskuntien hallinnon pysymisen alueen omien ihmisten käsissä. Tämä lisää muun muassa huoltovarmuutta kriisitilanteissa.

Osuustoiminnasta on moneksi

Kurssilla käsittelimme erityyppisiä ja -kokoisia osuuskuntia. Kurssin alussa enemmistö opiskelijoista yhdisti osuuskunnat lähinnä isoihin toimijoihin, kun taas pienosuuskunnat eivät olleet heille niinkään tuttuja. Pienosuuskuntia toimii hyvin monilla toimialoilla kulttuurista ja taiteesta hoiva-alaan ja koulutusvientiin. Osuuskuntia toimii myös infrastruktuurin tarjoajina. Esimerkkejä tällaisista osuuskunnista ovat sähkö- ja vesiosuuskunnat.

Osuuskuntien tyypeistä opiskelijat tunnistivat kuluttajaosuuskuntia, lähinnä osuuskaupan, sekä palveluosuuskuntia, kuten osuuspankit, mutta tuottajaosuuskunnat, esimerkiksi osuusmeijerit (esim. Satamaito), olivat vähemmän tunnettuja. Kurssilla tutustuimme myös keskinäiseen vakuutustoimintaan (esim. Lähi-Tapiola), jota ei aina osata liittää osuustoimintaan. Keskinäinen vakuutustoiminta on kuitenkin hyvin lähellä osuustoimintaa. Keskeisimpänä erona on se, että jäseneksi tulee palveluja käyttämällä, eikä jäsenyysmaksua makseta.

Lisäkseni kurssitapaamisissa puhuivat Eliisa Troberg, joka on Turun kauppakorkeakoulussa syksyllä 2022 aloittanut osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessori, sekä osuustoimintajohtaja Kari Huhtala Osuustoimintakeskus Pellervosta.

– Osuustoimintayritysten merkitys on Suomessa suuri mutta osuustoiminta yritysmallina on edelleen melko tuntematon. Tarvitsemme erilaisia yritysmalleja eri tarpeisiin. Siksi on tärkeää, että myös osuustoiminnallista mallia opetetaan ja tuodaan esille opetuksen eri asteilla tasavertaisesti muiden yritysmallien kanssa, sanoo työelämäprofessori Eliisa Troberg Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Opintojaksolla opiskelijat syvensivät osuustoiminnan tuntemustaan myös kirjoittaen artikkelianalyysejä osuuskuntien liiketoimintaan liittyvistä tieteellisistä tutkimuksista.

Yritysyhteistyöstä potkua osuustoiminnan opiskeluun

Käytännön näkökulmaa kurssille toi yritysyhteistyö Länsi-Suomen Osuuspankin ja Satakunnan Osuuskaupan kanssa. Osuuskunnat esittelivät toimintaansa kurssin alussa ja antoivat aiheet ryhmätyötehtäville. Tehtävissä opiskelijat analysoivat osuustoiminnallisuuden ilmentymistä tapausosuuskuntien liiketoiminnan osa-alueilla liittäen havaintojaan kurssikirjallisuuteen.

”Oli todella antoisaa ja raikasta päästä keskustelemaan opiskelijoiden kanssa pankin osuustoiminnallisista ulottuvuuksista. Sain paljon arvokkaita kommentteja ja ajatuksia, ennen kaikkea pankin osuustoiminnallisen roolin ja vaikuttavuuden näkyvyydestä eri viestintäkanavien kautta – ja yleisemminkin nuorten mediakäyttäytymisestä. Osuustoiminnan kurssin järjestäminen on yliopistolta todella tärkeä ja hieno asia. Opiskelijoiden sparraus yritysjohdon kanssa on uskoakseni molempia osapuolia virkistävästi viisastuttavaa.”

Matti Kiuru, toimitusjohtaja, Länsi-Suomen Osuuspankki

”Opiskelijat olivat paneutuneet upeasti tehtäväänsä ja saimme erinomaisesti palautetta oman toimintamme kehittämiseen sekä erilaisia näkökulmia siihen, miten osuustoiminta resonoi nuorissa aikuisissa. Olen iloinen ja kiitollinen sekä varsin innoissani osuustoiminnan saamisesta mukaan opintoihin. Oli myös ilo nähdä opiskelijoiden paneutuminen asioihin ja osuustoiminnallisen yrityksen ymmärryksen kasvu jo varsin lyhyessä ajassa.”

Harri Tuomi, toimitusjohtaja, Satakunnan Osuuskauppa

Kurssin päätösseminaari toteutettiin pyöreän pöydän keskusteluna, jossa keskustelimme opiskelijoiden ja tapausosuuskuntien toimitusjohtajien kanssa saman pöydän ääressä opiskelijaryhmien havainnoista. Kokeilin kurssilla tätä opetusmenetelmää, koska toivoin seminaariin aitoa vuorovaikutteisuutta ja halusin rohkaista opiskelijoiden asiantuntijoiksi kasvun prosessia. Palaute työskentelytavasta sekä yrityksiltä että opiskelijoilta oli hyvin positiivista.

"Round table -työskentely esitysten läpikäymisessä oli erittäin onnistunutta, sillä se antoi jokaiselle vapaasti mahdollisuuden kommentoida tai olla kommentoimatta käsiteltävää aihetta. Keskustelusta tuli luontevampaa ja muiden ajatuksia oli aidosti mielenkiintoista kuulla." Amanda Virtanen, kauppatieteiden opiskelija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

Osuuskuntien liiketoiminta -kurssi vastaa osaltaan Pellervon opetus- ja kulttuuriministerille vuonna 2022 esittämään vetoomukseen osuustoimintaan liittyvän opetuksen vahvistamisesta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.