Datatalous maaseudun vihreässä siirtymässä

Maailmantaloutta koettelevien kriisien myötä suomalainen maaseutu on kovien haasteiden edessä. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa on vahvasti sitouduttu vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Monitieteinen korkeakouluyhteistyö on tärkeässä roolissa kehitettäessä tietointensiivisyyteen perustuvia työkaluja tukemaan maaseutualueiden uudistumista kohti elinvoimaista ja kestävää tulevaisuutta. Teknologinen kehitys ja tutkittu tieto auttavat tunnistamaan potentiaalisia win-win-mahdollisuuksia kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän tueksi.

Suomen maaseudun vihreän siirtymän haasteet

Maailmantalouden kriisit ravistelevat myös Suomen kansantaloutta voimakkaasti. Samaan aikaan kun ollaan huolissaan energian hinnasta, raaka-aineiden saatavuudesta ja inflaation tuomista paineista, globaali ilmastonmuutos ja kotimaiset ympäristöongelmat odottavat merkittäviä ja vaikuttavia toimenpiteitä ympäristötuhon pysäyttämiseksi. Luonnollisesti myös maaseutualueet ovat kovien ristipai- neiden alaisena. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa (2021) vihreä ja digitaalinen siirtymä on otettu keskeisiksi tavoitteiksi maaseutualueiden uusiutumisen murroshaasteessa. Iso kysymys on, miten maaseutu pidetään elinvoimaisena ja hyvänä paikkana asua, kun samalla vaaditaan taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä.

Suomalainen maatalous on kansainvälisesti verraten laadukasta ja sillä on suuri vaikutus suomalaiseen luontoon hyvässä ja pahassa. Ratkaisemattomia kysymyksiä on vielä paljon, kuten maaseudun kontribuutio ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, luontokadon ehkäisyssä ja monimuotoisuuden vaalimisessa, typpi- ja fosforikuormituksessa ja turvetuotannon muuttamisessa kestävämpään suuntaan. Maaseudulla on tärkeä tehtävä myös ravinnon, ilman, maaperän ja makean veden laadun turvaamisessa. Haasteet ovat suuria ja ne voivat edellyttää systeemisiä muutoksia, jolloin oikeudenmukainen siirtymä tulee yhä tärkeämmäksi, jot- ta yksittäisten ihmisten ja yritysten hyvässä uskossa laatimia pitkän aikavälin suunnitelmia ja investointeja ei kohdella epäreilusti.

Korkeakoulujen välinen yhteistyö maaseutukehittämisessä

Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että maaseutua kohtaa kaksi merkittävää haastetta: maaseudun elinvoiman ja ympäristön tilan haaste. Taloudellisen hyvinvoinnin kasvu ja ym- päristönsuojelu näyttäytyvät usein ristiriitaisina tavoitteina. Tieteellinen tutkimus kuitenkin osoittaa selvästi, että näin ei välttämättä tarvitse olla. Usein on mahdollista löytää kehityspolkuja, joissa sekä taloudellinen hyvinvointi että ympäristön tila paranevat. Suomalaisen maaseudun kestävässä kehittämisessä korkeakoulujen välisellä tutkimus- ja kehityshankeyhteistyöllä voisi olla entistä merkittävämpi rooli kestävien kehityskulkujen ehtojen tunnistamisessa ja ratkaisujen hahmottamisessa.

Tutkimukseen perustuvan kestävän aluekehityksen tärkeänä tavoitteena tulisi olla talouden ja ekologian välisten ristiriitojen yhteensovittaminen. Tällöin haettaisiin tutkimukseen pohjautuvia win-win-tilanteita. Esimerkiksi voitaisiin tunnistaa paikallisia tuplahyötyjä, jolloin kehitystoimenpiteet parantaisivat sekä paikallisen luonnon tilaa että tuottaisivat positiivisia ilmastohyötyjä. Aluetaloudellisesti on tärkeää kartoittaa myös niin sanottuja triplahyötyjä: parannetaan paikallisen luontoympäristön tilaa, tuotetaan ilmasto- hyötyjä sekä tuetaan uuden liiketoiminnan syntymistä paikallisiin vahvuuksiin perustuen.

Marraskuussa 2022 pidetyssä Satakunnan tulevaisuusfoorumissa SITRA:n yliasiamies Jyrki Katainen esitteli megatrendejä, joissa yhtenä tärkeänä kysymyksenä oli ”ympäristö resurssina vai ympäristön tilan parantaminen?” Tämä on tyypillinen ajattelutapa ja usein käytännössä todellisuutta. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Tampereen yliopisto Pori ovat profiloitumassa tutkimushankkeissaan win-win-ajatteluun: miten ympäris- tö nähdään hyödynnettävänä resurssina, kun samalla huolehditaan siitä, että ympäristön tila ei huonone vaan voi jopa kohentua.

Porin yliopistokeskus on mukana useassa maaseudun kehittämisen tutkimushankkeessa. Meneillään oleva Tietomaa uudistaa -hanke keskittyy maaseudun tietointensiiviseen kehittämiseen monitieteisesti usean suomalaisen korkeakoulun yhteisvoimin (XAMK, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Itä-Suomen yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu). Yliopistokeskuksen sisällä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja Tampereen yli- opiston Porin yksikkö ovat tehneet monivuotista yhteistyötä taloutta ja tekniikkaa yhdistävien tutkimus- ja kehittämishankkeiden parissa.

Viimeaikaisia maaseudun kehittämisen yhteishankkeita ovat olleet Digiluonto Satakunta (2019 – 2021), jossa kehitettiin kulttuuri- ja luontomatkakohteiden älykkäitä ratkaisuja sekä Älykkäästä elämystaloudesta kestävää kasvua -hanke (Digi-ET 2020 – 2021, yhteistyössä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Tampereen yliopisto Pori ja SAMK), jossa laajennettiin pilotointitoimenpiteitä elämystalouden eri toimialoille. Tampereen yliopiston Porin yksiköllä on ollut useita data-analytiikkaan perustuvia maatalouden kehittämishankkeita. Suunnitelmia maaseutujen kehittämisen TKI-hankkeista on käynnissä kaiken aikaa myös kolmen yliopistokeskuksen yksikön välillä talouden, kulttuurin ja teknologian näkökulmia yhdistäen (Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Tampereen yliopisto Pori ja Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelma).

Kirjoittajat työskentelevät Tietomaa uudistaa -hankkeelle, jota rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston (MANE) asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Hanketta koordinoi XAMK, ja konsortioon kuuluvat myös Itä-Suomen yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu.

Lopuksi

Meneillään on data- ja alustatalouden murros, joka näkyy innovatiivisena tek- nologioiden diffuusiona, mikä antaa paljon mahdollisuuksia edistää kestävää siirtymää. Teknologioiden hallinta ja kriittinen arviointi sovellettaessa on tärkeää, jotta löydetään win-win-mahdollisuuksia ja jotta niitä voidaan ottaa käyttöön paikalliset tarpeet huomioiden ja tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi.

Relevantin datan hyödyntäminen ja älykkäiden ratkaisujen käyttöönotto edellyttää monialaista ja -tieteistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kesken. Systeemisessä kehittämisessä ja kestävän kilpailukyvyn edistämisessä korostuu korkeakoulujen rooli ja yh- teistyö uuden vaikuttavan tutkimustiedon ja osaamisen edistäjänä. Älykkäässä ja tietointensiivisessä tulevaisuuden TKI-toiminnassa Porin yliopistokeskuksen vahvuusalueet, tekniikka ja talous yhdistettynä kulttuuriseen ymmärrykseen, on vahva ja kansallisesti profiloiva osaamiskokonaisuus. Porin yliopistokeskuksen osallistuminen kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön vahvistaa satakuntalaista datatalouden kehittämistä kohti maaseudun kilpailukykyistä ja innovatiivista kestävää siirtymää.

TUOMAS POHJOLA

Projektiasiantuntija

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun

Porin yksikkö

Porin yliopistokeskuksen

Vuoden tutkija 2022

Jere Gr Nman

Projektipäällikkö

Tampereen yliopisto Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Porin yksikkö Porin yliopistokeskuksen Vuoden tutkija 2022

TEEMU HAUKIOJA

Tutkijatohtori

Turun kauppakorkeakoulun

Porin yksikkö