Opiskelijavaihdon kansainvälinen verkosto miten hankkia uusia yhteistyökumppaneita?

Millä tavoin on mahdollista rakentaa ja vakiinnuttaa yliopistokeskuksen kansainvälisen opiskelijavaihdon verkosto? Tähän kysymykseen olen hakenut ratkaisuja omassa työssäni yliopistokeskuksen kansainvälisen vaihto-ohjelman vetäjänä.

Kahden yliopiston yhdessä toteuttama Porin yliopistokeskuksen vaihto-ohjelma on maassamme harvinaisuus, ellei jopa ainoa lajissaan. Yliopistokeskuksen vaihto-ohjelma on vain yksi ratas yliopistojen kansainvälisen toiminnan monialaisessa myllyssä. Tässä kirjoituksessa verkostojen rakentamista tarkastellaan opiskelijavaihdon näkövinkkelistä, mutta on syytä korostaa, että opettaja- ja tutkijavaihto on yhtä tärkeä osa verkottumista.

Ilman tutkijoita ja opettajia, jotka ovat valmiit opettamaan englanniksi, ei ole yliopistokeskuksen vaihto-ohjelmaa. Ja ilman suomalaisia opiskelijoita, jotka ovat valmiit toimimaan kansainvälisten opiskelijoiden tuutoreina, saapuvien opiskelijoiden virta olisi kuihtunut jo vuosia sitten. Asiastaan innostuneet opiskelijat ja opettajat luovat vaihto-ohjelman hengen.

Yliopistokeskuksen yksiköiden opiskelijavaihto on osa emoyliopistojen kv-toimintaa. Siksi lähin ja tärkein yhteistyökumppani on Turun ja Tampereen yliopistojen kv-palvelujen henkilökunta. Perustana ovat emoyliopistojen olemassa olevat kv-verkostot ja yhteistyöyliopistot. Jos haluamme tehdä uuden opiskelijavaihtosopimuksen esimerkiksi Tampereen yliopiston Porin yksikköön, niin sopimus valmistellaan yhdessä emoyliopistojen kv-palvelujen kanssa.

Erasmus-opiskelijavaihtoon saapuvat ”vaihtarit” tulevat etupäässä Saksasta ja Ranskasta. He opiskelevat täällä Tampereen yliopiston Porin yksikön tekniikan ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön tarjoamia kursseja.

Poriin ovat samat ulkomaiset yliopistot lähettäneet opiskelijoita jo vuosikausia, mikä kertoo vaihto-ohjelman vetovoimasta. Vakiintuneista yhteistyökumppaneista esimerkkinä on Erlangenissa ja Nürnbergissä toimiva Friedrich-Alexander-Universität, josta vas- taanotamme vuosittain 2 4 opiskelijaa. Sieltä saatiin Poriin myös henkilökuntavieras, kun opiskelijavaihtokoordinaattori Jasmin Dieck kävi tutustumassa yliopistokeskukseen ja orientaatiopäiviimme elokuussa 2022.

Vanhoja partnereita tapaamassa ja uusia metsästämässä

Vakiintuneiden yhteistyökumppanien ohella on tärkeä etsiä uusia avauksia. Vuosien varrella olen huomannut, että henkilökohtaisilla kontakteilla on kv-työssä(kin) suuri merkitys. Siksi on ollut tärkeää tavata vanhoja partnereita myös kasvokkain. Vielä suuremmaksi livetapaamisten merkitys muodostuu silloin, kun halutaan luoda uusia kontakteja.

Opiskelijavaihdon tärkein eurooppalainen tapahtuma on EAIE:n (European Association for International Education) syksyisin järjestämä konferens- si. Oikeastaan pitäisi puhua koulutusmessuista. Edustettuna on yliopistoja ja korkeakouluja ympäri maailmaa. Lisäksi mukana on kirjava joukko koulutuksen tukipalvelujen tarjoajia. Vuoden 2022 Barcelonan EAIE-konferenssissa oli yli 6000 osallistujaa.

Ohjelmassa on hengästyttävä määrä luentoja, paneelikeskusteluja ja työpajoja. Niitä tärkeämpää, ainakin oman työni kannalta, on kuitenkin messuosasto, jossa eri mailla on usein omat pisteensä. EAIE-konferenssin osallistumismaksu on törkeän kallis, mutta tapahtuma perustuu siihen, että siellä voi yhdessä tapahtumassa tavata ison joukon kv-toimijoita.

Olen päässyt osallistumaan EAIE-konferensseihin yhteensä kuusi kertaa, ensimmäisen kerran Prahassa 2014 ja viimeksi Barcelonassa 2022. Ohjelmapaljoudessa navigointi ja mielekkäiden partneritapaamisten löytäminen vaativat harjoittelua. Kaltaiseltani puoli-int- rovertilta small talk ei myöskään luonnistu ihan automaattisesti, mutta vuosien varrella olen huomannut, että pakko on paras opettaja.

Barcelonan 2022 konferenssissa minulla oli etukäteen sovittuna 14 tapaamista, jotka yleensä kestivät puoli tuntia. Mukana oli joitain vanhoja partnereita, jotka olivat jo lähettäneet opiskelijoita Poriin, mutta myös uusia tuttavuuksia. Listalla oli yliopistoja Saksasta, Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Tshekistä ja Turkista. Muutamassa tapaamisessa olin yksin, mutta yleensä olin niissä olin yhdessä joko Tampereen tai Turun yliopiston kv-palvelujen edustajien kanssa.

Tapaamisissa keskusteltiin opiskelijavaihdon käytänteistä. Jos yliopistolla ei ollut vielä sopimusta Tampereen tai Turun yliopiston kanssa, avainkysymys oli, onko heillä riittävästi englanninkielistä opetustarjontaa sinne meneville suomalaisopiskelijoille. Ja sa- ma toisinpäin: kun esittelin Porin kurssitarjontaa, kysymys partneriyliopiston opiskelijoille sopivan englanninkielisen opetuksen määrästä tuli heti esiin.

Osallistuminen EAIE-konferenssiin vaatii monia ennakkovalmisteluja. Ensinnäkin pitää valita partnerit, joita haluaisi tavata ja ottaa heihin etukäteen yhteyttä. Toiseksi pitää sopia työnjaosta ja aikatauluista yliopistojen kv-toimistojen konferenssiin osallistujien kanssa. Kolmanneksi pitää olla huolellisesti valmistautunut tapaamisiin. On osattava sanoa myös ”ei” tilanteissa, joissa yliopistojen intressit eivät kohtaa. Osa tapaamisista jää väistämättä tuloksettomiksi.

Toki tilaa on jätettävä myös spontaaneille kohtaamisille. Tapaamisten ohella konferenssiin kuuluu erilaisia vastaanottoja ja muita epämuodollisia tilaisuuksia. Niissä tapasin muun muassa Buenos Airesin yliopiston edustajan, jonka kanssa keskustelimme sujuvasti argentiinalaisesta jalkapallosta ja Suomen pääministerin silloisesta tanssikohusta.

Pienien tapaamisten suuret seuraukset

Kansainvälisissä konferensseissa epäviralliset tapaamishetket ovat yhtä tärkeitä kuin virallinen ohjelma – ja joskus tärkeämpiäkin. Esimerkiksi voisin nostaa vierailuni Puolaan Lodzin teknillisen yliopiston järjestämälle Staff Weekille joulukuussa 2014.

Lodzissa oli vieraana parikymmentä edustajaa eri yliopistoista ympäri Eurooppaa. Paikan päällä selvisi, että tapahtuman ohjelma on varsin väljä, eikä oman työni kannalta kovin hyödyllinen. Epäilin silloin, tuliko tehtyä hukkareissu.

Pääsin kuitenkin pitämään osallistujille pienen esityksen yliopistokeskuksesta. Sen jälkeen olimme kahvitauolla ja baijerilaisen Würtzburgin yliopiston kv-päällikkö Florian Evenbye tuli juttelemaan kanssani. Hän heitti ohimennen kommentin, että kurssitarjontamme voisi sopia heidän opiskelijoilleen.

Tartuin tähän ja palasimme asiaan sähköpostitse myöhemmin. Ilmeni, että Würtzburgilla oli jo sopimus Turun yliopiston kanssa. Sovin TY:n kv-palvelujen kanssa, että sopimusta voidaan laajentaa koskemaan myös Porin kampusta.

Vuoden kuluttua Julius-Maximilians-Universität Würzburg lähettikin ensimmäiset opiskelijansa Poriin ja on sen jälkeen lähettänyt opiskelijoita lä- hes joka vuosi. Ilman tuota yhtä kahvitaukokeskustelua Lodzissa tämä Würzburg-Pori -opiskelijavaihto ei olisi käynnistynyt.

Toinen erinomainen esimerkki on yhteistyö ranskalaisen teknillisen yliopiston ESIEA:n kanssa. ESIEA:n kv-päällikkö Susan Loubet oli löytänyt internetistä yliopistokeskuksen sivut ja laittoi minulle sähköpostia kesällä 2015. Siitä alkoi prosessi, joka johti ESIEA:n ja silloisen Tampereen teknillisen yliopiston (ja sittemmin Tampereen yliopiston) sopimusyhteistyöhön. Vuosien 2017−2022 aikana ESIEA on lähettänyt Poriin yhteensä yli sata opiskelijaa. Sitä voi sanoa menestystarinaksi. Yhdestä – silloin roskapostikansiosta löytyneestä – sähköpostiviestistä sekin alkoi.