Metsäala on edelläkävijä koulutuksen laadun seurannassa

TTS Työtehoseura on toteuttanut vuodesta 2011 lähtien metsäalan koulutuksen laadullisen tuloksellisuuden seurantaa. Tähän tuoreimpaan kyselyyn vastasivat vuosina 2019–2021 metsäalan ammatillisesta perustutkintokoulutuksesta valmistuneet.

Heti tutkinnon suorittamisen jälkeen oli työssä tai yrittäjänä 78 % kaikista kyselyyn vastanneista. Koulutusta vastaavassa työssä metsäalalla työskenteli 43 %, muussa metsäalan työssä 3 %, metsäalan ulkopuolella 24 % ja yrittäjänä 6 %. Työttömänä oli 16 %, opiskelua jatkoi 3 % ja jokin muu tilanne (asevelvollisuus, hoivavapaa, eläkkeellä olo) oli kolmella prosentilla vastaajista.

Osaamisaloittain tarkasteltuna metsuri-metsäpalvelujen tuottajista 84 %, metsäenergian tuottajista 79 % ja metsäkoneenkuljettajista 75 % oli työssä tai yrittäjänä heti tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yli puolet metsäkoneenkuljettajista ja metsäenergian tuottajista oli koulutusta vastaavassa työssä hakkuutai ajokoneenkuljettajina. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajista koulutusta vastaavaan työhön metsäalalle työllistyi vajaa viidesosa, yrittäjinä toimi 14 % ja lähes puolet työskenteli metsäalan ulkopuolella. Joka viides metsäkoneenkuljettaja ja joka kymmenes metsuri-metsäpalvelujen tai metsäenergian tuottaja oli valmistumisen jälkeen työttömänä.

Vain kolmasosa koulutusta vastaavassa työssä

Kyselyn vastaushetkellä vastaajilla oli tutkinnon suorittamisesta yhdestä kolmeen vuotta. Reilu kolmasosa työskenteli metsäalalla, mutta lähes yhtä suuri osuus metsäalan ulkopuolella. Muita aloja olivat mm. rakennusala, teollisuus, kaupan ala, kaivosala, logistiikka ja metalliala. Metsäalalla koulutusta vastaavassa työssä olleiden osuudet laskivat metsäenergian tuottajilla ja metsäkoneenkuljettajilla.

Metsuri-metsäpalvelujen tuottajista vain 16 % työskenteli koulutusta vastaavassa työssä metsäalalla kyselyyn vastatessaan. Metsuri-metsäpalvelujen tuottajiksi valmistuneissa oli enemmän yli 60-vuotiaita, korkea-asteen koulutuksen suorittaneita ja omien metsien hoitamiseen osaamista ammatillisesta koulutuksesta hakeneita kuin metsäkoneenkuljettajissa tai metsäenergian tuottajissa.

Metsäalan ammatillisen perustutkinnon vuosina 20192021 suorittaneiden työllisyys valmistuessa ja kyselyhetkellä (n=328, %)

Lisätietoa metsäalan pitovoimatekijöistä

tarvitaan

Metsäkoneenkuljettajien ja metsäenergian tuottajien siirtymisessä pois metsäalan työstä on monia syitä taustalla. Osalla koulutuksen aikana hankittu käytännön osaaminen metsäkonetyöstä jää puutteelliseksi, eikä heidän ole mahdollista saavuttaa työssä tarvittavaa tuottavuustasoa. Puutteellinen osaamistaso johtuu joissakin tapauksissa opiskelijan riittämättömistä taidoista toimia haastavassa metsäkonetyössä, mutta osalla valmistuneista myös liian vähäisestä koneajasta koulutuksen aikana. Joidenkin kohdalla työelämässä tapahtuva oppiminen yrityksissä puuttui kokonaan riittämättömien työssä tarvittavien valmiuksien takia, ja tämä käytännössä teki mahdottomaksi alan työhön sijoittumisen.

Metsäkoneenkuljettajiksi valmistuneille vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa tuli esiin, että pidempään alalla työskennelleiden alan vaihtamisen syinä olivat mm. palkkataso, kausivaihtelut ja haluttomuus muuttaa työn vuoksi toiselle paikkakunnalle (TTS:n julkaisuja 451, 2020). Metsäalalla työskentelemistä edistäviä ja sieltä poistyöntäviä tekijöitä kartoitetaan vuosina 2023–2024 Metsämiesten Säätiön rahoittamassa hankkeessa.

Lisätietoja

Tulokset ovat luettavissa tulosjulkaisussa Metsäalan ammatillinen koulutus mittaus 2022 (tts.fi) sekä sähköisessä tulospalvelussa MPT-mittaristo (ttsmetsa.fi).

Metsäalan koulutuksen laadullisen tuloksellisuuden seurantatyötä ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi