Työtehoseuran juurilla

Historiasta T H N P Iv N

SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseura on elänyt yhteiskunnan muutoksissa mukana jo kohta 100 vuotta. Työn tuottavuus, tehokkuus ja ihmisten hyvinvointi ovat ajankohtaisia vuosikymmenestä toiseen. Tällä palstalla teemme poimintoja Työtehoseuran taipaleesta ja peilaamme arvokasta historiaa tähän päivään. Miltä maailma näyttikään vuonna 1998?

Työntutkimusta Korkeasaaren eläintarhassa

Työtehoseuran lähihistoriaan kuuluu eksoottisia tutkimuskohteita. Teho-lehdessä 2/1998 tutkimusagrologi Mika Peltonen kirjoittaa Korkeasaaressa tehdystä kehittämisprojektista, jossa työntutkimuksen asiantuntijat yhdessä Korkeasaaren henkilökunnan kanssa kehittivät eläinten ruokinnassa ja hoidossa käytettäviä työmenetelmiä ja -välineitä. Tarkoituksena oli löytää karjataloudessa käytettävistä työmenetelmistä apua Korkeasaaren eläinten hoitotyöhön. Tutkimus kohdistui märehtijöiksi luokiteltaviin eläimiin, kuten kameleihin, seeproihin, kuusipeuroihin, alppikauriisiin ja myskihärkiin, koska niiden hoitotyö muistuttaa nautakarjan hoitoa. Erityistä huomioita työntutkimuksessa kiinnitettiin työvälineisiin ja ergonomiaan. Parannusehdotuksia löytyi lannan keräyksen ja ruokinnan prosesseista sekä varastotilojen sijoittelusta. Eläintenhoitajan työn luonnetta kuvailtiin monipuoliseksi ja virikkeelliseksi. Kuten huomataan, työntutkimuksen menetelmät soveltuvat moneen työhön. Tavoitteet sujuvuudesta ja tehokkaista työprosesseista koskettavat kaikkea työtä, oltiinpa Korkeasaaressa tai teollisuushallissa.

Aikaa ennen kaurabuumia

”Kaura on tuntematon tuote” oli otsikkona Teho-lehdessä

5/1998 silloisen tutkijan, nykyisen varatoimitusjohtajan

Anna-Maija Kirkkarin artikkelissa. Tuohon aikaan kauraan kohdistuva kiinnostus oli oraalla ja kauralle etsittiin uusia käyttömuotoja. Elintarviketeollisuus heräsi vähitellen kauran terveysvaikutuksiin ja esimerkiksi tutkimukset kauran sopivuudesta keliakiaa sairastaville olivat suotuisia. Heikkoutena oli, että tuotekehitykseen oli satsattu vasta vähän ja tämä heijastui maatilojen kiinnostukseen viljellä kauraa. Kauran arvon parantamiseksi maa- ja metsätalousministeriö käynnisti vuonna 1998 mittavan kolmevuotisen kauran tutkimusohjelman, jossa oli mukana yhtenä hankkeena Työtehoseuran, Helsingin yliopiston ja MTT:n tutkimus kuorettomasta kaurasta. Loppukommenttina Kirkkari toteaa: ”Suomalaista kauraa arvostetaan jo nyt, vaikka panostukset siihen ovat olleet vähäiset. Mihin pääsisimmekään, jos koko kauran tuotantoketju terästäisi toimintaansa.”

Terästystä on toden totta tapahtunut, sillä kaura on Suomessa nykyään toiseksi suosituin viljelykasvi, sen merkitys vientituotteena on jatkuvasti kasvanut ja gluteenittoman kauran viljelyn erikoisosaaminen vahvistunut. Luken tilastojen mukaan kauran vuosikulutuksen tähänastinen huippu, peräti 11 kiloa henkeä kohti, saavutettiin vuonna 2020.

Kaupan kylmäsäilytyksen energiakäytön tehostaminen

Työtehoseurassa on toteutettu energiasäästöön liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita useilla eri toimialoilla. Teho-lehdessä (6/1998) 25 vuotta sitten, oli tutun tutkijan artikkeli kaupan kylmäsäilytyksen energiankäytön tehostamisesta. Tarja Marjomaa kumppaneineen selvitti mahdollisuuksia elintarvikemyymälöiden sähkökäytön tehostamiseen ja ratkaisuja kylmävarastojen ja -kalusteiden energiankulutuksen hallintaan. Yhteistyössä olivat mukana VTT Rakennustekniikka, Kesko ja Norpe Oy.

Kenttäkohteina olivat kolme supermarkettia, joissa suorituskykymittausten lisäksi havainnoitiin mm. asiakaskäyttäytymistä ja elintarvikkeiden kylmäketjua. Yhtenä keskeisenä tuloksena huomattiin, että pakastealtaissa oli suuria lämpötilavaihteluita. Kylmähyllykön avonaisuuden takia elintarvikkeiden lämpötilavaihtelu kalusteen eri osissa oli huomattava. Kylmäkalusteiden energiakulutusta saatiin pienemmäksi yöverhoilla, joilla peitettiin avonaiset kylmäkalusteet. Koekohteessa tehdyssä mittauksessa kylmähyllykön yönaikaisella peittämisellä saavutettiin 35% säästö päiväaikaiseen kulutukseen verrattuna. Tuloksia luettaessa tulee mieleen, että tämän tutkimuksen vaikuttavuus näkyy hyvinkin tänäkin päivänä. Nykyaikaisissa marketeissa kylmäkalusteissa ovat ovet ja kannet, ja energiansäästöä hallitaan mm. Led-valaistuksilla. Enää ei tarvitse pakastealtaille yöverhoja.