Voisiko digitalisaation seuraava vaihe olla – vähemmän digiä? PÄIVI NUMMENRANTA, DIGIPEDAGOGIIKAN ASIANTUNTIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Digitalisaation päättymättömällä matkalla olemme päässeet sen kilometripylvään kohdalle, missä voimme siirtyä kohti vähemmän näkyvää ja vähemmän konkreettista digitaalisuutta. Digitalisaatio ”häviää” sulautumalla saumattomasti työn tekemiseen ja työtehtäviin. Uudet teknologiat, kuten tekoäly ja automaatio, mahdollistavat monien rutiinitehtävien automatisoinnin. Tämä vapauttaa työntekijöitä tekemään vaativampia ja luovempia tehtäviä.

On tärkeää löytää tasapaino teknologian käytön ja muun elämän välillä. Jo nyt on havaittavissa, että ihmiset kaipaavat aitoja kohtaamisia ja luonnon läheisyyttä, ja että digitaalinen ylikuormitus voi aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Siksi on toivottavaa, että digitalisaation seuraava vaihe pyrkii löytämään uusia tapoja käyttää teknologiaa kestävästi ja terveellisesti, edistää ihmisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää digiriippuvuutta ja sen negatiivisia vaikutuksia. Tämä ei tarkoita, että hyppäisimme tasajalkaa digitaalisen kehityksen jarrupolkimelle, vaan ihmiskäyttäjän huomioimista kaikessa kehitystyössä.

Tekoäly työkaveriksi

Voidaan myös ajatella, että digitalisaation seuraava vaihe on vähemmän digiä, enemmän tekoälyä. Tekoäly on kuin uusi työntekijä, joka ei koskaan valita huonoista työolosuhteista, ei koskaan myöhästy, ja joka osaa tehdä työnsä nopeammin ja tarkemmin kuin kukaan muu. Mutta samalla se on myös kuin uusi työkaveri, joka osaa tehdä kaiken muun paitsi jutella kanssasi lounaalla, tulla seuraksi kahville ja jolle ei koskaan tapahdu viikonloppuisin mitään. Vaikka tekoäly voi tehdä ihmistyön helpommaksi ja tehokkaammaksi, se ei koskaan voi korvata sitä aitoa inhimillistä vuorovaikutusta, joka tekee työpaikasta paikan, jossa haluaa olla.

Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksiä, jotka perustuvat tarkkaan analyysiin ja ennusteisiin, mikä vähentää tiedon ylikuormitusta ja antaa ihmisille enemmän aikaa keskittyä tärkeämpiin asioihin. Se mahdollistaa uusia tapoja käsitellä tietoa ja kommunikoida. Lisäksi tekoäly voi auttaa parantamaan yksityisyyttä ja turvallisuutta digitaalisessa ympäristössä. Jos loikkaisimme aikakoneella vuoteen 1900 ja meillä olisi mukana nykyaikainen kannettava tietokone ja älypuhelin, ei niistä olisi meille mitään hyötyä, koska niiden edellyttämä infrastruktuuri ei olisi käytettävissä. Jos nykyaikaan tulisi robotti vuodesta 2030, ei siitäkään olisi meille mitään iloa samasta syystä. Luomme siis kaiken aikaa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. On tärkeää, että yritykset hyödyntävät digitalisaatiota ja tekoälyä oikein ja huolehtivat samalla siitä, että työntekijöiden osaamista kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Yhdessä kehitettynä digitalisaatio ja tekoäly auttavat yrityksiä luomaan parempaa liiketoimintaa ja parantamaan työntekijöiden hyvinvointia.

Kolme tärkeää elementtiä

Lopuksi sananen bittimaailman kolmijalkaisesta Aalto-jakkarasta. Kuten kaikki tiedämme, digitalisaation tärkeimmät elementit ovat nappulat, propellihatut ja piippaukset. Kun digitalisaatio tekee kaiken mahdolliseksi, nappuloiden painaminen on helppoa kuin napin ompelu. Nappuloilla on keskeinen rooli käyttökokemuksen luomisessa, ja niitä löytyy kaikkialta digitaalisista laitteista ja sovelluksista. Vaikka nappulat voivat olla pieniä ja vaatimattomia, ne ovat olennainen osa digitaalista elämäämme ja mahdollistavat sen, että voimme kuvitella ohjaavamme ja käyttävämme monimutkaisia järjestelmiä helposti ja nopeasti.

Digitalisaation toinen tärkeä elementti ovat propellihattuiset digitalisaation pioneerit, jotka ovat aina olleet eturintamassa uusien teknologioiden kehityksessä ja käyttöönotossa. Propellihatut ovat tärkeitä, sillä heidän asenteensa ja lähestymistapansa ovat vaikuttaneet siihen, miten digitalisaatio on muotoutunut ja kehittynyt. Heidän innovatiivinen ajattelutapansa ja joskus huolestuttava avoimuutensa uusille ideoille ovat auttaneet digitalisaatiota kasvamaan ja leviämään nopeasti ympäri maailmaa. Propellihatuilla on myös ollut merkittävä rooli digitaalisen kulttuurin ja yhteisöjen luomisessa, jotka ovat tärkeitä digitaalisten palveluiden ja teknologioiden käytön edistämisessä.

Kolmas tukipilari, piippaukset ovat pieniä, usein huomaamattomia ääniä tai signaaleja, jotka kertovat, että digitaalinen järjestelmä tai laite on toiminnassa tai onnistunut suorittamaan tietyn tehtävän. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi onnistunutta tiedonsiirtoa, sähköpostin vastaanottamista tai älypuhelimen saapuneen viestin ilmoitusta. Piippaukset auttavat ihmisiä havaitsemaan, että digitaalinen teknologia toimii – joskus luotettavasti ja tehokkaastikin, mikä lisää käyttäjien luottamusta järjestelmiin ja laitteisiin. Tosin silloin, kun maanantai on kestänyt jo kolmatta päivää, käyttäjä tulee miettineeksi, ovatko piippaukset vain lähtölaskenta koneiden kapinaan ja tekoälyn lopulliseen voittoon ihmisestä.

iLisätietoja

TTS Työtehoseura on ja on ollut mukana useissa digitaalisaatiota käsittelevissä hankkeissa, mm. äskettäin päättyneessä Digihyöty-hankkeessa. Tutustu lisää www.yrittajandigitieto.fi