Tradenomi 2/2023

Page 1

TRADENOMI PAULIINA SIIMELÄLLE
Ota haltuun Monimuotoisuus tuottaa parempaa bisnestä ja työelämää 24 Kampuksella Miksi valmistuminen pelottaa? 32 Teema Digimurros pani uusiksi työn tekemisen paikat, ajat ja tavat 10 Tradenomien jäsenlehti Myymisen taito tuli synnyinlahjana 2/2023 18
TRADENOMI

Polkusi alan parhaaksi

Valitse itsellesi sopiva taloushallinnon koulutus, sinulle sopivalla tavalla. Tarjolla on lähi-, etä- ja verkkokoulutusta ja tapahtumia.

Tiedämme mitä pitää tietää!

taloushallintoliitto.fi/verkkokauppa

Pääkkäri

Verovähennysoikeuden poistaminen ei ole kenenkään etu

Ei liene suuri yllätys, että näidenkin eduskuntavaalien yhteydessä keskustellaan palkansaajajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeudesta. Yllätys sen sijaan oli valtionvarainministeriön vero-osaston vastaus hallitusneuvottelijoille. Sen mukaan palkansaajilta verovähennysoikeus voitaisiin poistaa, mutta työnantajajärjestöjen vastaavaan oikeuteen ei välttämättä tarvitsisi puuttua.

Tällä kertaa keppihevosena käytetään yhteisiä taloustalkoita, joilla etsitään kadonneita miljardeja esimerkiksi sotealueiden ylläpitoon. Perustelu ontuu, sillä asiaa ajavilla on puhtaasti ideologinen ketunhäntä kainalossaan – se kun on ollut tiettyjen tahojen työlistalla jo vuosia. Reilumpaa olisi sanoa ääneen se todellinen tavoite.

Palkansaajien jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisella valtion kassa karttuisi kuulemma noin 200 miljoonan euron verran. Yksittäiselle palkansaajalle kyse on veronkiristyksestä, vaikka verotusta halutaan keventää. Samalla työllisyyden kasvu on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Siksipä onkin hyvä pohtia asiaa juuri tässä kontekstissa.

Työelämän kehittämisen ja edunvalvonnan lisäksi liitot hoitavat palvelujensa avulla menestyksekkäästi montaa sellaista tehtävää, jotka muutoin olisivat yhteiskunnan sylissä. Jäsenemme saavat esimerkiksi työnhakuun yksilöllistä palvelua ja tukea, johon viranomaiset eivät pysty resurssi- ja osaamisvajeensa vuoksi.

Liitot työllistävät suoraan satoja henkilöitä, puhumattakaan välillisestä työllistämisestä. Ostamme valtavan määrän palveluja ja tuotteita, jotka työllistävät jatkuvasti erikokoisia yrityksiä. Yksistään viime vuonna me järjestimme ympäri Suomen noin 300 tapahtumaa, joiden toteutumiseksi tarvitsimme

lukuisan määrän tiloja, puhujia, tarjoiluja tai virtuaalialustan. Digitaalisten palvelujemme, viestinnän ja markkinoinnin sekä taloushallintomme kehittämisessä teemme yhteistyötä monien ammattilaisten kanssa. Näin, jotta asiantuntijamme voivat keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä. Jos asia etenee säästötalkoiden hengessä, oletan samassa excelissä olevan myös esimerkiksi välittömät ja välilliset kaikille puolueille maksettavat tuet? Niissä muuten riittää veronmaksajalle selvitettävää.

“Palkansaajilta verovähennysoikeus voitaisiin poistaa, mutta työnantajajärjestöjen vastaavaan oikeuteen ei tarvitsisi puuttua.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI 3

Uudessa työelämässä selkeä trendi on työn itsenäisyyden lisääntyminen.

”Järjestelin kaikki Suomessa sijaitsevat ammattikorkeakoulut ja yliopistot exceltaulukkoon ja pisteytin ne. Tradenomiopinnot nousivat sieltä esiin”, Pauliina Siimelä kuvailee tapaa, jolla valitsi opiskelupaikkansa.

Monimuotoisuudesta on tutkimusten mukaan merkittävää hyötyä organisaatiolle. Se, että erilaiset kokemukset ja näkökulmat saadaan tuotua yhteen, lisää innovaatiota ja vähentää liiketoiminnan riskejä.

Tradenomit www.tradenomi.fi

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi

Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi

Toimitus: Otavamedia Oy

Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi

Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com

Paino: PunaMusta Oy

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2023. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 21. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Moni kesälomaan liittyvä itsestään selvältä tuntuva etu määräytyy työehtosopimuksien, ei lain, perusteella. Lue myös, miten vuosilomalakia pitäisi Tradenomien mielestä uudistaa, ja mitä edunvalvontajohtaja sanoo toteutumisaikataulusta.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi

Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi

Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2

00520 Helsinki

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

24 18
2/ 23 10 30
4 TRADENOMI

Y ksi meis t ä

Moottoripyöräily tuulettaa ajatukset

Miksi sinusta tuli tradenomi, Mikko Suomalainen?

Työskentelin aiemmin matkailualalla. Olin töissä aina kun muut lomailivat, joten päädyin hakemaan kaupan alalle töihin. Siellä huomasin, että haluan opiskella alaa. Hain opiskelemaan Oulun ammattikorkeakouluun myynnin ja markkinoinnin linjalle, koska ajattelin, että tutkinnosta saan laaja-alaiset valmiudet alalle. Valmistuin tradenomiksi vuoden 2018 kesällä. Tutkinto antaa hyvät eväät moniin eri uravaihtoehtoihin.

Harrastat moottoripyöräilyä. Oletko hurjapää?

Olen kotoisin Kittilästä, ja siellä asuessa ostin ensimmäisen crossipyöräni. Sillä tuli ajeltua pitkin soita ja vaaroja. Pidemmän matkan ajaminen oli kuitenkin haastavaa, joten ostin siihen paremmin soveltuvan pyörän. Ajoin sillä pariin otteeseen Suomen päästä päähän. Moottoripyöräilyssä viehättää vapauden tunne ja se, että siinä pääsee luonnon keskelle.Nuorempana tuli ajettua kovempaa, mutta nykyisin ajelen rauhallisemmin.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Tutkinnon suoritettua olen tehnyt myyntitöitä, ja viimeiset pari-kolme vuotta olen tehnyt sitä omalla alalla, digitaalisen markkinoinnin parissa. Työtehtäviini kuuluu muun muassa uusasiakashankintaa ja myynnin kehittämistä.

Teen tällä hetkellä kahta työtä. Se vaatii järjestelmällisyyttä ja oman ajan hallinnan opettelua.

Mitä moottoripyöräily on opettanut sinulle?

Moottoripyöräily auttaa ottamaan irtiottoja arjesta, ja samalla se opettaa hetkeen keskittymistä. Kun istun pyörän selkään, on pakko keskittyä ajamiseen, eikä ajatus voi harhailla.

Parasta tradenomitutkinnossa?

Tutkinto auttaa ymmärtämään liiketoiminnan lainalaisuuksia ja antaa valmiudet erikoistua työelämässä moneen eri suuntaan. Itse löysin opintojen kautta paljon hyviä ystäviä, kattavan verkoston – sekä opiskelijajärjestön kautta avopuolisonkin.

KATSO VIDEO!

Katso videolta, mitä Tradenomien jäsenpalveluja Mikko on käyttänyt tradenomi.fi

TRADENOMI 5 Teksti: Pi Mäkilä // Kuva: Sabrina Bqain

Ajassa

Valtuustomme 15 uutta edustajaa

Kevään valtuustovaalien tulos vahvistettiin 16.5.2023. Vaalilla valittiin 30 edustajaa seuraavalle kolmivuotiskaudelle valtuustoomme.

Valtuutetuille valittiin myös 30 varajäsentä. Vaaleihin ehdokkaita asetti kahdeksan valitsijayhdistystä ja ehdokkaita oli yhteensä 91 henkilöä. Tradenomiopiskelijat nimesivät viisi opiskelijaedustajaa valtuustoon erillisen hakumenettelyn kautta.

VALTUUSTON JÄSENET 2023–2026

Aaltonen Niko, Turun Seudun

Tradenomit

Carlenius Jaana, Etelä-Suomen

Tradenomit

Hassan Amin, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit

Hyvönen Jaakko, Turun Seudun

Tradenomit

Hämäläinen Jenna, Tampereen

Seudun Tradenomit (uusi)

Immonen Sami, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit (uusi)

Karvanen Ville, Turun Seudun

Tradenomit

Koskinen Monica, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit (uusi)

Lankinen Lassi, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit (uusi)

Laurila Anna, Tampereen Seudun

Tradenomit

Leivo Jouni, Etelä-Suomen

Tradenomit (uusi)

Martikainen Ronja, Keski-Suomen

Tradenomit (uusi)

Mikkola Iida, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit

Mononen Jani, Keski-Suomen

Tradeomit (uusi)

Määttä Eeva, Itä-Suomen Tradenomit (uusi)

Peltonen Veera, Tampereen Seudun

Tradenomit (uusi)

Pentti Anna, Turun Seudun

Tradenomit (uusi)

Pesu Marko, Keski-Suomen

Tradenomit

Päärnilä Arsi, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit

Rajala Eemeli, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit (uusi)

Lahjoitamme 3 000 euroa hyväntekeväisyyteen 3000

TUEMME VUOSITTAIN sponsorointi- ja kannatusstrategiamme mukaisia kohteita, ja tätä summaa äänestäjillä oli mahdolli-

suus kasvattaa. Äänestäjät saivat halutessaan valita kolmen ennalta valitun kohteen välillä. Lahjoitamme yhteensä 3 000 euroa Mieli ry:n, Lasten Liikunnan tuki ry:n ja Hope ry:n kesken. Uuden valtuuston järjestäytymiskokous pidetään 26.-27.8. Helsingissä. Kokouksessa valtuusto valitsee keskuudestaan puheen-

Ranta-Aho Sami, Pääkaupunkiseudun

Tradenomit (uusi)

Retsä Heidi, IT-tradenomit

Rissanen Rosamari, Turun Seudun

Tradenomit (uusi)

Rossi Suvi, IT-tradenomit

Sohlman Kaisa, Etelä-Suomen

Tradenomit

Tammela Jeanette, Pohjois-Suomen

Tradenomit (uusi)

Uusitalo Anna, Pohjois-Suomen

Tradenomit

Vesala Sami, Turun Seudun

Tradenomit

Virtakangas Kristian, Pohjois-Suomen

Tradenomit (uusi)

Yli-Yrjänäinen Liisa, Turun Seudun

Tradenomit

OPISKELIJAEDUSTAJAT:

Lainpelto Emmi

Levänen Janina

Posio Niko

Salminen Mikko

Tuominen Juha-Pekka

johtajiston sekä liitolle uuden hallituksen. Valtuusto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa, joka muun muassa vahvistaa strategiset linjaukset, toimintasuunnitelmat, talousarviot, päättää jäsenmaksuista sekä ohjaa hallituksen toimintaa. Valtuustovaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

tradenomi.fi/valtuustovaalit

6
TRADENOMI

5 x tekoäly

Pk-yrityksille suunnattu opas ohjaa vaihe vaiheelta hyödyntämään tekoälyratkaisuja liiketoiminnan kehittämisessä ja kasvattamisessa, kuten sisäisten prosessien parantamisessa, innovaatiotyössä sekä tuote- ja palvelukehityksessä.

Työelämästä kannatusta Maisteri AMK-nimikkeelle

YLEMPI AMK-TUTKINNON suorittaneet työllistyvät erinomaisesti ja tutkinto kasvattaa myös ansioita. Tutkintoa on voinut opiskella jo 20 vuotta, mutta siitä huolimatta työelämässä sen tuottama osaaminen tunnetaan heikosti. Tutkimuksemme tulosten mukaan ainoastaan 35 prosenttia työnantajista ilmoitti tuntevansa YAMK-tutkinnon hyvin. Vastaajien mielestä tutkinnon tunnettuudella on vaikutusta rekrytointipäätöksiä tehtäessä.

Mitä tutumpi YAMK-tutkinto on, sitä paremmaksi vastaajat arvioivat tutkinnon maineen, osaamisen vastaavuuden työelämän tarpeisiin ja sen soveltuvuuden eri tehtäviin. Tutkinnon hyödyllisyys nähdään välittömänä osaamisen kehittymisenä niillä työpaikoilla, joissa työntekijät ovat suorittaneet Tradenomi YAMK-tutkinnon työn ohella.

Valtaosassa näitä työpaikkoja tutkinnon suorittaneen tehtäväkuva ja vastuut kehittyivät sekä työntekijän motivaatio parani.

YAMK-tutkinnon nähdään soveltuvan esihenkilö- ja johtotehtäviin paremmin kuin amk-tutkinnon. Silti näihin tehtäviin parhaiten soveltuvksi tutkinnoksi koetaan edelleen yliopiston maisteritutkinto.

Lähes puolet vastaajista kannattaa YAMK-tutkintonimikkeen muuttamista Maisteri AMK-muotoon. Vahvimmin nimenmuutoksen kannalla ovat ne vastaajat, jotka tuntevat tutkintoa pintapuolisesti.

Aula Research selvitti toimeksiannostamme alkuvuodesta 2023 työnantajien Tradenomi (YAMK)-tutkintoa koskevia näkemyksiä. Kohderyhmänä olivat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden henkilöt, jotka tekevät itse tai osallistuvat rekrytointipäätöksiin. Selvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluina. Selvityksen tuloksiin voi tutustua tarkemmin sivuillamme.

Lähde: tradenomi.fi/koulutuspolitiikka

Akavan opiskelijoille äänioikeus hallituksen kokouksiin

TOUKOKUUSSA AKAVAN liittokokous hyväksyi yksimielisesti pitkään vireellä olleen sääntömuutoksen, joka vahvistaa Akavan opiskelijoiden edustusta Akavan hallituksessa. Jatkossa yksi hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä edustaa Akavan opiskelijoita. Hallituksen jäseneksi valittavan opiskelijaedustajan ja hänen varajäsenensä pitää olla valintahetkellä jäsenjärjestön tai sen jäsenyhdistyksen opiskelijajäsen. Sääntömuutos astui voimaan heti.

Tradenomit ajoi useita vuosia voimak-

1 2 3

Tutustu tekoälyn hyötyihin, kartoita osaamista ja ymmärrystä

Tekoälyn hyödyt pk-yrityksille ja merkitys asiakastyössä.

Lähde liikkeelle liiketoimintatarpeista Liiketoimintatarpeiden tunnistaminen ja kehittämiskohteiden valinta sekä eettiset kysymykset.

Kehitä datasta arvokas resurssi Vältä sudenkuopat: datan siiloutuminen ja laatuongelmat.

4 5

Ymmärrä yrityksesi IT- ja teknologiavalmiudet Liiketoimintaprosessien digitalisointi, mitä tekoälyratkaisuja on saatavilla.

Vahvista ihmisten, prosessien ja teknologioiden yhteispeliä Yrityksen ja johdon sitoutuminen tekoälyn käyttöönoton tukemiseksi, kehitysprojektin läpivienti.

kaasti opiskelijoiden äänioikeutta Akavan hallitukseen. Omassa yhteisössämme opiskelijat ovat jo pitkään olleet täysivaltaisina edustajina mukana päätöksenteossa.

Tradenomien hallituksessa opiskelijoita edustaa Tradenomiopiskelijoiden puheenjohtaja ja valtuustossa opiskelijoilla on viisi äänivaltaista edustajaa.

akava.fi/opiskelijat

Opas pohjautuu AI-TIE – Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä pk-yrityksille -hankkeen ja sen AI-TIE Etelä-Suomi -sisarhankkeen (2021-2023) yhteydessä tuotettuun tietoon ja tuloksiin sekä yli sadan suomalaisen yrityksen kanssa jaettuun tekoälymatkaan.

haaga-helia.fi/ai-tie

Kuva: istock
Parantaisiko ylempi AMK-tutkintonimikkeen muutos Maisteri ( AMK) -muotoon tutkintonimikkeen tuottaman osaamisen tunnistamista ja henkilöiden rekrytointia?
TRADENOMI 7

Ajassa

Kevätvaltuusto summasi kuluneen kauden yhteen

KULUNEEN valtuustokauden viimeinen kokous pidettiin huhtikuun lopulla Jyväskylässä. Asialistalla olivat sääntömääräiset asiat, eli edellisen vuoden vuosikertomus ja tilinpäätös.

– Tradenomien talous on vahvalla pohjalla. Tämä mahdollistaa laadukkaat palvelut, tapahtumat ja valmennukset, vakuutukset, oikeusturvan, muut jäsenedut sekä vahvan edunvalvonnan kaikkien jäsentemme hyväksi, iloitsee Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi

Toiminnanjohtaja esitteli valtuustossa Tradenomien vuoden 2022 vuosikertomuksen.

– Olemme pikkuhiljaa toipuneet kahdesta koronapandemiavuodesta, ja toimintamme on normalisoitunut. Ammattikorkeakoulukierrokset jatkuivat ja opiskelijatoiminta palasi kampuksille pitkän etäjakson jälkeen. Samalla käynnistyi aktiivinen jäsenhankinta, opiskelijoiden infot sekä opiskelijayhdistystemme toiminta.

Niemen mukaan Tradenomit koki viime vuonna muutoinkin useita onnistumisia.

– Palkankorotusten lisäksi perhevapaauudistuksen kirjaaminen työehtosopimuksiin nykylain mukaisesti oli keskeinen tavoite syksyllä käynnistyneissä yksityisen sektorin neuvotteluissa, Niemi kertoo.

1. ”Alkuvuonna kävimme tiukat työmarkkinaneuvottelut ja julkisella sektorilla solmittiin työ- ja virkaehtosopimuksia laajojen lakkojen jälkeen. Jäsenille oli tarjolla yli 300 tapahtumaa sisältäen erilaisia koulutuksia ja valmennuksia erinomaisin arvosanoin. Loppuvuodesta toteutimme erillisen jäsenhankintakampanjan hyvin tuloksin”, toiminnanjohtaja Sari Niemi listaa.

2. Kuluneeseen kolmen vuoden valtuustokauteen mahtuu lukuisia onnistumisia.

3. Valtuuston kokous pidettiin hybrikokouksena.

4. Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, tradenomitutkinnon suorittanut Jaakko Selin valotti kaupungin toimintaa ja tulevaisuutta.

5. Ajatuksia koulutuksen kehittämisestä ja Jyväskylän AMK:n kuulumisista kertoi rehtori ja toimitusjohtaja Vesa Saarikoski.

1. 2. 7. 3. 5. 6. Teksti: Pi Mäkilä Kuvat: Mikko Vähäniitty 6. Kokouksessa puhetta johti valtuuston varapuheenjohtaja Veera Nyfors. 7. Valtuuston kokouksessa käytiin läpi muun muassa vuoden 2022 keskeisiä tapahtumia. Liitto aloitti valtuustokauden aikana valmistautumisen kevään 2023 eduskuntavaaleihin.
8 TRADENOMI
4.

Numeroin

Tutkinto vaikuttaa rekrytointiin ja palkkaan

Lähes kolme neljästä rekrytointipäätöksiä tekevästä tai rekrytoinneissa mukana olevista tuntee ainakin osittain Tradenomi ylempi AMK -tutkinnon tuottaman osaamisen. Rekrytointipäättäjistä lähes puolet katsoo, että ylempi AMK -tutkintonimikkeen muutos Maisteri (AMK) -muotoon parantaisi tutkintonimikkeen tuottaman osaamisen tunnistamista ja henkilöiden rekrytointia.

Eroaako maisterin ja tradenomi YAMK:n palkka vastaavassa tehtävässä organisaatiossanne?

Tunnen tradenomi YAMK-tutkinnon tuottaman osaamisen

35 % 36 %

Tunnen hyvin tutkinnon tuottaman osaamisen Tunnen vain osittain tutkinnon tuottamaa osaamista

28 %

Tunnen tutkinnon vain nimeltä / pintapuolisesti

0 %

Ei, tradenomi YAMK:n ja maisterin palkkataso on sama

Kyllä, tradenomi YAMK:n palkka on korkeampi

Rekrytoitavan tutkinto merkitsee rekrytoinnissa

18 %

Erittäin paljon

59 % 21 %

Melko vähän

17 %

Kyllä, tradenomi YAMK:n palkka on matalampi

24 % En osaa sanoa

Rekrytoitavan tutkinto vaikuttaa palkkaan

Melko paljon 59 %

2 % Ei lainkaan

En osaa sanoa 0 %

3 % 41 %

Erittäin paljon Melko paljon

39 %

Tradenomi YAMK sopii mielestäni erittäin tai jokseenkin hyvin

0 % En osaa sanoa

68 % 72 % 81 % 60 %

Johtotehtäviin Esihenkilötehtäviin Asiantuntijatehtäviin Epäitsenäisiin tehtäviin

Tutustu tuloksiin tarkemmin: tradenomi.fi/koulutuspolitiikka

Melko vähän 17 % Ei lainkaan TRADENOMI 9
Teema 10 TRADENOMI

Työelämä muuttui pysyvästi. Miten tästä eteenpäin?

Työelämän myllerryksessä on paljon haastavia kysymyksiä, joihin vastauksia ei vielä ole. Mutta yhdessä oppimisesta ja kehittämisestä on elintärkeää pitää kiinni työpaikoilla.

Työterveyslaitos selvitti laajasti viime vuosien työelämän muutosnäkymiä. Tutkimuksen nimi, HELP, viittaa hybridi-, etä- ja lähityöhön, mutta tutkimusaihe laajeni, kun kriisi toisensa perään ryöpytti työelämää ja yhteiskuntaa.

– Pandemia kiihdytti muutosta voimakkaimmin, mutta myös Venäjän käynnistämä sota, sitä seurannut energiakriisi, inflaatio, korkojen nousu ja kuluttajien luottamusindeksin romahdus ovat vaikuttaneet työelämän muutosten taustalla, kertoo projektin vetäjä, johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitokselta.

Polarisaation ja itsenäistymisen aika?

– Suurin historiallinen ja globaali muutos on työelämän jakaantuminen kahtia lähi- ja etätyöhön. Toki keskiarvojen taakse piilou-

tuu vaihtelua ja yksilöllisyyttä. Mutta kun katsotaan suurta kuvaa, voi sanoa, että työelämä jakaantui kahtia, Ranki linjaa.

Selkeä trendi uudessa työelämässä on työn itsenäisyyden lisääntyminen. Kotitoimistolla päätökset työn tekemisen tavoista on tehtävä itse, mukaan lukien työturvallisuus ja työergonomia, joista aiemmin huolehti työnantaja.

– Pandemian alussa lähijohtajat olivat huolissaan siitä, miten tukea etätyön tekijöiden työhyvinvointia. Tähän löydettiin uusia vuorovaikutuksen keinoja ja viestintäsovelluksia. Se kannatti, sillä suurin osa työntekijöistä kertoo saaneensa riittävästi tukea esihenkilöltään.

Etätyöhön siirtyminen oli ennen kaikkea viestintävälineiden läpimurto. Niiden suosion räjähdysmäinen kasvu kannusti ohjelmistoyrityksiä kehittämään tuotteitaan. Työnantajat investoivat vuorovaikutusta tukeviin ohjelmistoihin ja niiden

Teksti: Tarja Sinervo // Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen
TRADENOMI 11

käyttökoulutukseen. Etätyön tekijät kokivat, että tekeminen on tämän ansiosta tehostunut ja helpottunut.

Tasa-arvoisempi vai eriytynyt työelämä?

– Pandemian myötä moni suorittavaa työtä toimistossa tekevä työntekijä, jolla ei ollut aiempaa kokemusta etätyöstä, sai siirtyä työhön kotoa käsin. Heidän työtyytyväisyytensä kasvoi huomattavasti. He kokivat työstä suoriutumisensa tehostuvan ja työn tuottavuuden kasvavan. Sehän tiedetään, että työn autonomia on työn tuottavuuden kannalta hyvä asia, kertoo Ranki.

– Mutta vaikka moni saa nyt valita työn tekemisen paikan, suurin osa työntekijöistä tekee edelleen lähi-

Lähi-, hybridi- ja etätyöntekijät Suomessa

1. Noin 60 % palkansaajista tekee lähityötä.

2. Noin 28 % suomalaisista tekee hybridityötä, josta yleensä 2–3 päivää viikosta työpaikalla.

3. Ennen pandemiaa vain etätyötä tekeviä oli noin 3 %, nyt määrä on nelinkertaistunut.

Lähde: HELP-katsaus

töitä. Palvelutehtävissä toimivien lähityöläisten työssä on usein keskeistä kohdata asiakas, kun taas etätyötä tekevät harjaantuvat digitaidoissaan. Pitää olla tarkkana, ettei digiosaamisesta tule työntekijöitä voimakkaasti toisistaan eriyttävää muutosvoimaa. Myös hybridityön tekijöissä on eroja: toiset viihtyvät erinomaisesti etätyössä, mutta osa kaipaa lähityöyhteisöä. Jakaantuvatko työpaikat nyt kahden joukkueen yhteisöihin?

– Lisääntyneen etätyön oloissa on tärkeää huolehtia siitä, että juuri työmarkkinoille astunut sukupolvi pääsee hyvin mukaan työyhteisöön. Ikääntyvän väestön Suomi tarvitsee työvoiman vahvistusta myös ulkomaisista rekrytoinneista. Voiko lisääntynyt etätyö avata tässä uusia mahdollisuuksia? Meneillään on nyt paljon asioita, jotka vasta muotoutuvat ja joiden vaikutusta emme voi vielä tietää, Ranki pohtii.

Kriisit korostavat työssä oppimisen merkitystä

– Viimeaikojen kriisit ovat tuoneet työpaikoille monenlaisia asioita ratkaistavaksi. Ilmastonmuutos pakottaa työyhteisöjä miettimään, miten ne voivat toiminnallaan vaikuttaa vihreisiin ratkaisuihin. Miten ilmastonmuutos on huomioitava päivittäisessä työssä,

Teema
12 TRADENOMI
Myös hybridityön tekijöissä on eroja: toiset viihtyvät erinomaisesti etätyössä, mutta osa kaipaa lähityöyhteisöä.
Johtava asiantuntija Sinimaaria Ranki Työterveyslaitos

Työterveyslaitoksen HELP-tutkimuksessa tunnistetut megatrendit:

1. Työ itsenäistyi, lähijohtaminen yksilöllistyi.

2. Pandemia kiihdytti digitalisaatiota.

3. Pitkään jatkuessaan yksinomainen etätyö uuvuttaa osaajankin.

4. Digitalisaatio kiihdytti jatkuvaa työssä oppimista.

miten siitä tehdään liiketoimintaa ja mitä osaamistarpeita siihen liittyy? Yhteiskunnan tasolla on pohdittava, miten edistetään joukkoliikenteen käyttöä – yksityisautoilu kun lisääntyi hybridityön myötä.

– Kun pohditaan turvallisuuteen liittyviä kriisejä, puhutaan riskienhallinnasta hyvin laajasti. Niihin voivat liittyä niin fyysiset, taloudelliset kuin liiketoiminnallisetkin riskit tai huoltovarmuuden kysymykset. Hyvin nopeasti työpöydille on ilmaantunut kaikki toimialat läpäiseviä, uutta osaamista vaativia kysymyksiä.

Työhyvinvointi vai tuottavuus

– vai molemmat?

– Hybridityön myötä on noussut entistäkin kirkkaammin näkyväksi se, että työhyvinvointi ja tuottavuus ovat erottamattomasti samaa kokonaisuutta. Jos työntekijät ovat hajaantuneina kukin omille tahoilleen, se vaikeuttaa työyhteisön yhteistä oppimista eikä hiljainen tieto välity organisaatiossa eteenpäin.

– Tuottavuuden kannalta keskeisin asia on yhdessä pohtiminen, osaamisen jakaminen ja oppiminen.

Työelämän haasteita

juuri nyt:

• Polarisaatio (etätyö–lähityö)

• Työssäjaksamisen ja vuorovaikutuksen haasteet

• Uutta osaamista vaativat, kriiseistä kumpuavat riskien hallinnan kysymykset

Ratkaisuja työelämän

haasteisiin:

• Vuorovaikutuksen ja kohtaamisten varmistaminen

• Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen

• Työssäoppimisen mahdollistaminen

auttamaan toisiaan ja vastuuta kannetaan oma-aloitteisesti.

Lähde: Sinimaaria Ranki/HELP-katsaus

Hyvinvoivassa työyhteisössä luovuus kukkii, koetaan työn imua, ihmiset ovat valmiita
TRADENOMI 13

Jos sitä ei tapahdu eikä oivalluksia synny, niin miten kehitetään innovaatioita ja organisaatioiden toiminta uudistuu? Jos organisaatio ei kykene uudistumaan, se ei pitkällä aikavälillä menesty kilpailussa, Ranki painottaa.

– Osaaminen on olennainen osa työhyvinvointia, ja hyvinvoivassa työyhteisössä luovuus kukkii, koetaan työn imua, ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan ja vastuuta kannetaan oma-aloitteisesti. Näin hyvä henki ja kannustava ilmapiiri kasvattavat myös taloudellista tulosta. Johtamisen kannalta onkin ymmärrettävä aiempaa syvällisemmin, miten työyhteisön hyvinvointi ja organisaation tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa.

Oliko vanhassa vara parempi?

– Paluu vanhaan ei työelämässä ole enää mahdollinen. Kun työn autonomia on merkittävästi lisääntynyt erityisesti työn tekemisen paikan suhteen, ajatus pakollisesta työpaikalle paluusta ei ole hyvä ratkaisu. Mutta jos haluamme pitää kiinni etätyön vapaudesta, on kannettava vastuu vuorovaikutuksen, yhteisen oppimisen ja kehittymisen hyvistä edellytyksistä.

– Tärkein tekijä, joka pitää huomioida tulevaisuuden työelämässä, on ihmisten välinen vuorovaikutus. On löydettävä keinoja, miten huolehtia siitä, että tilaisuuksia kohtaamiseen ja vuorovaikutusta on riittävästi. Ilmapiirin tulee myös kannustaa ja rohkaista uuden oppimiseen, sanoo Ranki. T

ja rentoutumista

KONSULTTIYHTIÖ EY Suomen tavoitteena on rakentaa paremmin toimivaa maailmaa yrityksille ja julkiselle sektorille. Yrityksen kehittämä toimintamalli katsoo työelämän muutosta kokonaisvaltaisesti.

– Hyvin toimivia työtapoja ja työympäristöä kehittäessä on mentävä suoraan pehmeän pääoman ytimeen eli ihmisiin, heidän toiveisiinsa ja mieltymyksiinsä. Työnteon ja työympäristön kehittämisessä tulee olla holistinen näkökulma, jossa perustana on avoimuus, kuuntelu ja osallistaminen, sekä työnantajan ja työntekijän välinen luottamus, sanoo EY Suomen Workplace Transformation Lead Patrik Etelävuori.

Parhaillaan yrityksessä uudistetaan Helsingin ydinkeskustan toimintaa ”tulevaisuudenkestäväksi” työympäristöksi. Yrityksen päätoimipaikan loppusuoralla oleva remontti tukee uudenlaista työntekoa, joka perustuu joustavaan hybridityömalliin.

– Taloon tulee alueita, jotka antavat puitteet kanssakäyntiin työkavereiden ja asiakkaiden kanssa, yhdessä tekemiseen, keskittymistä vaativaan työhön ja rentoutumiseen kuntosaleineen. 5C-konseptissa (Communication, Collaboration, Concentration, Chill-Out, Co-Creation) työntekijälle löytyy sopiva tila joka tilanteeseen.

– Esimerkiksi keskittymistä vaativaa työtä varten varatulla alueella kännykät pidetään äänettömänä eikä kukaan tule koputtamaan olkapäälle. Kollegat löytävät toisensa eri alueilta smart office -sovelluksen kautta, joka on työympäristön käyttöliittymä ja digitaalinen ”kaksonen”, Etelävuori kertoo.

Luvassa on myös erilaisia yhteisöllisiä tiloja, kuten katettu valopiha, liikuntatilat ja terassit, joilta avautuvat näkymät Helsingin ylle.

– Fyysinen ja digitaalinen työympäristö tukevat työskentelymalliamme pian entistä paremmin. Myös tulevaisuudessa huomioidaan henkilöstön muuttuvat tarpeet keskustellen ja kuunnellen, sekä hyödyntämällä tilojen käyttöön liittyvää sensoripohjaista dataa.

Työntekijöiden lienee helppo sanoa heipat kotikonttorille, kun kuuntelee Etelävuoren kuvailua. Tätäkö ovat tulevaisuuden työpaikat? Toivottavasti.

Teema 14 TRADENOMI
Tulevaisuudenkestävä, holistinen työelämän kehittäminen tukee keskittymistä, kohtaamisia

ONNITTELUT VALMISTUVALLE TRADENOMILLE

Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, kaikki opiskeluaikana maksamasi jäsemaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.

Saat CASHBACK-edun käyttöösi päivittämällä Tradenomiopiskelijoiden opiskelijajäsenyytesi Tradenomien täysjäsenyyteen asiointipalvelussamme.

>> Valmistuva tradenomi, päivitä tietosi osoitteessa tradenomi.fi!

Sittenkin maisteri?

Tradenomien koulutuspoliittisen ohjelman yksi tavoite on muuttaa YAMK-tutkintonimike muotoon maisteri AMK. Uusi tutkintonimike parantaisi tradenomien asemaa

Miksi YAMK-nimikkeen muutos maisteri AMK:ksi on tärkeä?

Jaakko Hyvönen: Nykyinen nimike ei kerro riittävästi tutkinnon sisällöstä ja tasosta. Maisteri AMK -nimike helpottaisi tradenomien työnhakua ja palkkakehitystä. Myös muualla Euroopassa vastaava tutkinto on maisterintutkinto. Onkin erikoista, että Suomessa pidetään kiinni YAMK-nimikkeestä.

Mervi Vidgrén: Euroopan tasolla olemme tosiaan eräänlainen kummajainen, sillä olemme jääneet kiinni nimitykseen, joka ei selkeästi kerro siitä, minkä tasoisesta ja sisällöllisestä tutkinnosta on kyse. Meidän kannattaisi pysyä kehityksessä mukana ja kuvata myös tutkintonimikkeellä, millainen tutkinto on.

Miksi työkokemukseen liittyvän omaleimaisuuden säilyttäminen osana tutkintoa on jatkossakin tärkeää?

Jaakko: Työkokemuksen vaatiminen pitää ylemmän korkeakoulututkinnon omaleimaisena. Samalla se tuo lisäarvoa työelämään. Kursseilla opittuja asioita pääsee hyödyntämään suoraan työpaikalla.

Juuri työkokemuksen vaaliminen erottaa ylemmän

ammattikorkeakoulututkinnon akateemisesta ylemmästä korkeakoulututkinnosta. YAMKtutkintoon hakeutuvalla on vahvaa asiantuntemusta jo koulutukseen tullessaan. On kuitenkin kohtuuton vaatimus, että työkokemusvaade täyttyy kaikissa tapauksissa vasta tutkinnon jälkeen. Olisi voitava käyttää harkintaa.

Pi Mäkilä // Kuvat: Ville Rinne ja Jesse Karjalainen
Vuoropuhelu
Tradenomien hallituksen
16 TRADENOMI
Jaakko Hyvönen
puheenjohtaja

Kannattaako YAMK-tutkinto?

Jaakko: Tradenomien jäsentutkimusten perusteella se syventää asiantuntemusta ja vaikuttaa positiivisesti sekä urakehitykseen että työllistymiseen.

Mervi: Myös tutkimukset antavat viitteitä samasta. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tut-

kijoiden mukaan muun muassa palkkataso paranee YAMK-tutkinnon myötä. Itse koen, että tutkinnolla on myös yhteiskunnallista merkitystä: YAMK-tutkinto antaa ei-akateemisista perheistä tuleville mahdollisuuden rakentaa koulutus- ja urapolkunsa edellisiä sukupolvia pidemmälle.

Miten YAMK-tutkinnon tunnettuutta voidaan parantaa?

Mervi: Itse otan tutkinnon puheeksi aina, kun tapaan päättäjiä ja työelämän edustajia. Pidän tärkeänä myös sitä, että teemme korkeakouluissa alumnit näkyviksi ja nostamme uratarinoita positiivisella tavalla esiin.

Jaakko: Paras myyntivaltti on se, että olemme itse ylpeitä tut-

kinnosta. Nimikkeen muuttaminen maisteri AMK:ksi helpottaisi selvästi asiaa, sillä se tekisi tutkinnon helpommin tunnistettavaksi myös esimerkiksi yliopistotaustaisille rekrytoijille ja muille, joille tutkintonimike ei ole vielä tuttu. Kampanjoimme Tradenomeissa sen puolesta, että saamme työnantajat tunnistamaan tutkinnon hyödyt.

Miten jatkopolku tohtoriksi YAMKtutkinnon jälkeen tulisi toteuttaa?

Mervi: Tällä hetkellä tilanne on se, että osa suomalaisista YAMK-opiskelijoista siirtyy tekemään jatkotutkintoa eurooppalaisiin yliopistoihin. Toivon, että keskustelu ja ymmärrys AMK-taustaisille suunnatusta tohtoripolusta aukeaa hiljalleen myös Suomessa. Työsarkaa on kuitenkin vielä paljon edessä.

Jaakko: Myös AMK-taustaisen tohtoritutkinnon tulisi olla työelämälähtöinen, ja se olisi profiililtaan erilainen kuin nykyinen yliopistojen tarjoama tohtorintutkinto. Saksassa Dresdenin osavaltiossa on kokeilussa tällainen malli. Siellä on huomattu, että AMK-taustaiset tohtorit koetaan työelämässä arvok-

Mervi Vidgrén

Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori

Käy
tradenomi.fi/strategia
tutustumassa strategiaan!
? ? ?
TRADENOMI 17

Elämäntapana myynti

Myynnin kouluttajana työskentelevällä Pauliina Siimelällä on myyntityö niin lujasti verissä, että myyntiä tulee tehtyä omaksi iloksi myös vapaa-ajalla. Vaikka myynti vetää puoleensa, Siimelä tietää, ettei se ole aina helppoa.

Pauliina Siimelä seisoi Teneriffalla sijaitsevan matkatoimiston päätoimistolla ja mietti, oliko myyntitaulun näytöllä tapahtunut virhe. Siimelän nimi luki jokaisen myyntitilaston kohdalla.

– Hämmennyin tilanteesta ja kysyin, miksi nimeni näkyy taululla niin monessa kohdassa. Minulle vastattiin, että se johtuu siitä, että johdan kaikkia myyntitilastoja. Ihmettelin, että eihän se voi pitää paikkaansa, minähän olin vain jutellut asiakkaiden kanssa, Siimelä kertoo nyt, reilut kymmenen vuotta myöhemmin.

Siimelä ei ollut tietoisesti tehnyt myyntityötä, mutta tuolloin hän huomasi ensi kerran, että myyntityö luonnistui varsin helposti ja luontevasti. Se ei kuitenkaan saanut häntä vielä myyntialalle. Siimelä palasi Suomeen ja lähti opiskelemaan kosmetologiksi. Erilaisten kauneushoitojen tekeminen oli Siimelästä mielenkiintoista, mutta vielä mielenkiintoisempaa oli asiakkaiden kanssa jutteleminen.

– Oli ihanaa kertoa heille erilaisista tuotteista, ja odotin aina, että pääsen myymään niitä. Siksi valmistumisen jälkeen aloin pohtia, että ehkä myyntityö voisi olla minun juttuni, Siimelä kertoo.

Suoraan työelämään

Tänä päivänä Siimelä työskentelee valokuituinfraa asiakkaille tarjoavalla Valokuitusella myynnin kouluttajana ja rekrytoi-

jana. Ennen sitä työuralle on mahtunut monta askelta.

– Jätin kosmetologin työt ja aloin tehdä promoottorin töitä, koska siinä pääsin ensi kertaa testaamaan myyntitaitojani ihan eri tavalla. Pian kuitenkin huomasin, että halusin oppia lisää. Järjestelin kaikki Suomessa sijaitsevat ammattikorkeakoulut ja yliopistot excel-taulukkoon ja pisteytin ne. Tradenomiopinnot nousivat sieltä esiin. Ajattelin, että tradenomiopinnot veisivät minut myyntitöiden pariin.

Siimelä haki Jyväskylän ammattikorkeakouluun JAMKiin opiskelemaan myyntiä ja markkinointia. Pian hän huomasi, että excel-taulukkoon laadittu pisteytys oli kannattanut.

– Huomasin heti olevani oikeassa paikassa. Muistan, että kun kuuntelin opettajani kertomusta hänen myyntiurastaan, ajattelin, että juuri tuollaista minäkin haluan tehdä. Ensin ajattelin, että markkinointi voisi olla minun juttuni, mutta koulussa innostuin etenkin b2b-myynnistä.

Siimelä kuvailee olevansa henkilö, joka on aina tykännyt paiskia kovasti töitä. Siksi opintojen edetessä hän päätti, että opinnäytetyö kannattaa tehdä ensin pois alta, jotta työelämä ei imaise kokonaan mukanaan.

– Jos olisin jättänyt opinnäytetyön tekemättä ennen harjoittelua, sen valmistuminen olisi vienyt paljon enemmän aikaa. Nyt pääsin koulunpenkiltä suoraan työelämään, hän sanoo.

2011–2012

Ulkomaan matkaopas, Päivölän matkaopaskoulu

2013–2015 SKY-Cidescokosmetologii

2016–2020

Myynnin tradenomi, JAMK

2019 Myyntipäällikkö (harjoittelu), Portaali Oy

2020–2021 B2B-myyjä & Sales Coach, Elisa Oyj

2020–Yrittäjä, Myyntimimmi

2021–2023

Yrittäjän ammattitutkinto, Hyrian ammattiopisto

2021–2022 Myyntipäällikkö, Biisoni Oy

2022–Sales Coach & Recruiter, Valokuitunen

Työn arjessa
Teksti: Pi Mäkilä // Kuvat: Sabrina Bqain Urani
18 TRADENOMI

Siimelä kertoo jännittävänsä edelleen jokaisen koulutuksen vetämistä. ”Se on minusta hyvä asia. Myyntityössä ei ole koskaan valmis, vaan tässä tarvitaan nöyrää asennetta.”

TRADENOMI 19

”Parhaat hetket nykyisessä työssäni ovat niitä, kun huomaan, että valmentamani myyjät ovat oivaltaneet uusia asioita ja heidän myyntinsä on lähtenyt lentoon”, Pauliina Siimelä sanoo.

voimakkaasti, että sitä tulee tehtyä välillä myös vapaa-aikana.

1. Miten hyväksi myyjäksi voi kehittyä?

Tärkeintä on, että pitää mielen avoinna ja on halukas kehittymään. Pysähdyin itse myyjänä jokaisen kohtaamisen jälkeen miettimään, miten onnistuin ja mitä voisin kehittää. Jos en keksinyt mitään kehitettävää, kysyin apua työkavereilta tai esihenkilöiltä. Myyntityössä tarvitaan myös uskoa itseensä. Kun vaikea tilanne osuu kohdalle, on hyvä olla olemassa keinoja, joilla itseluottamuksen saa takaisin.

2. Mitä haluaisit osata paremmin?

Ennen Valokuituselle päätymistä Siimelä ehti työskennellä tamperelaisessa vr-palveluita tarjoavassa yrityksessä Portaalissa, Elisalla b2b-myyjänä ja myynnin kouluttajana sekä henkilöstövuokrausta tarjoavassa Biisonissa myyntipäällikkönä. Siellä nykyinen työpaikka osui silmiin oikeastaan vahingossa.

– Valokuitunen kuului asiakassalkkuuni, ja soitin yhtenä päivänä yrityksen toimitusjohtajalle. Jokin puhelussa kolahti, ja päätin, että haluan tutkia tarkemmin, millaisesta yrityksestä on kyse. Sattumalta huomasin, että firmaan haettiin työntekijää Sales Coach & Recruiter -tittelillä. Katsoin, mitä tehtävään vaaditaan ja totesin, että sehän on ihan minulle tehty paikka. Haluan nimenomaan auttaa muita menestymään, ja tässä tehtävässä pääsisin tekemään juuri sitä, Siimelä kertoo.

Vaikeankin tilanteen

voi kääntää voitoksi

Vaikka Siimelä kertoo olevansa unelmatyössään, myynti vetää puoleensa niin

– Myynti on minulle elämäntapa. Teen Myyntimimmi-nimellä satunnaisia promoottorin töitä ja esimerkiksi mainostöitä. Vapaa-ajalla tehtynä se ei edes tunnu työltä vaan hauskalta harrastukselta, josta sattuu saamaan rahaa, Siimelä nauraa.

Ihmisten kohtaaminen ja erilaisten elämäntarinoiden kuuntelu on Siimelän mukaan ehdottomasti parasta myyntityössä.

– On äärimmäisen kiinnostavaa kuunnella, millaisia erilaisia elämäntyylejä ja taustoja ihmisillä on. Myyjänä pääsen myös auttamaan ihmisiä menestymään ja voimaan paremmin.

Toisaalta työpäiviin mahtuu myös hankalampia hetkiä.

– Jos myyntityö olisi helppoa, kaikki tekisivät tätä. Jokaiseen työpäivään sattuu haastavia asiakaskohtaamisia. Se voi herättää joskus vaikeitakin tunteita, hän sanoo.

Siimelä tosin tietää, että hankalatkin hetket voi kääntää voitoksi.

– Mikään ei ole parempaa kuin se, että saa negatiivisesti tilanteeseen suhtautuneen asiakkaan ymmärtämään ja oivaltamaan tuotteen hyödyn. T

Tässä työssä voi aina kehittyä ja tulla entistä paremmaksi. Yritän parhaillaan kehittyä paremmaksi valmentajaksi: luen paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, kuuntelen podcasteja ja kysyn neuvoa kokeneemmilta kollegoilta.

3. Mikä on mottosi?

”Ketään ei kiinnosta.” Sen ideana on, että on turha miettiä ja ylianalysoida sitä, mitä muut ajattelevat sinusta. Kun ylianalysoimisen jättää vähemmälle, omaan työhön on helpompi keskittyä. Aina löytyy niitä, joiden mielestä ideasi on huippu ja niitä, joiden mielestä se ei ole hyvä.

KATSO VIDEO!

Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita

Pauliina on käyttänyt tradenomi.fi

20 TRADENOMI
3
Nopeaa
Työn arjessa
”Ihmisten kohtaaminen ja erilaisten elämäntarinoiden kuuntelu on parasta myyntityössä.”

Kehityskeskustelu alkaa jo ennen tapaamista

Tee pohjatyöt huolella

1

Mieti etukäteen, mistä haluat keskustella esihenkilön kanssa. Mihin suuntaan haluat viedä omaa osaamistasi, työtehtäviäsi ja urapolkuasi? Kehityskeskustelussa on hyvä käydä läpi asiat, jotka sujuvat hyvin. Esille kannattaa tuoda myös huolettavat ja kuormittavat tekijät. Onko mielessä jaksamiseen tai yhteisiin työkäytäntöihin liittyviä huolia? Hahmottele myös ratkaisuehdotuksia esille nostamiisi kehityskohteisiin.

Anna esihenkilölle mahdollisuus valmistautua

2Monissa organisaatiossa täytetään etukäteen lomake keskustelun apuvälineeksi. Voit myös lähettää ennakkoon viestissä asiat, joista haluat keskustella. Tapaamiseen liittyvä jännitys voi hälventyä, kun molemmat osapuolet tietävät, mitä asioita keskustelussa tullaan käymään läpi.

Jos haluat puhua mahdollisuudesta palkankorotukseen, voit vinkata siitä aikaisemmin esihenkilölle. Mieti silloin etukäteen, miten sanallistat oman osaamisesi ja työtehtäviesi kehittymisen. Esihenkilön on myös hyvä tietää ennalta, jos haluat keskustella työyhteisön ilmapiiriin tai yhteistyöhön liittyvistä haasteista.

Keskustellaan minusta ja meistä

3

Minkälainen jokapäiväisen keskustelun ja kehittämisen kulttuuri organisaatiossa on? Jos kehityskeskustelu on ainoa mahdollisuus vaihtaa ajatuksia esihenkilön ja alaisen välillä, tai jos se on lähinnä muodollisuus, niin edellytyksiä hyvään keskusteluun ei ole. Keskustelu linkittyy siihen, mitä koko työyhteisössä ja organisaatiossa on meneillään. Esihenkilö joutuu suhteuttamaan kunkin työntekijän esille nostamat asiat kokonaistilanteeseen. On myös mahdollista käydä kehityskeskustelu ensin ryhmässä ja sitten yksilötasolla.

Keskustelu luo tarkentuneen kuvan

Kehityskeskustelun jälkeen molemmilla tulisi olla tarkentunut kuva siitä, mihin työyhteisö on menossa sekä millainen työntekijän työtilanne ja urapolku on suhteessa kokonaisuuteen. Ratkaisuja kehityskeskustelussa esille nousseisiin kysymyksiin voi miettiä rauhassa ja niihin voi palata. Keskustelun jälkeen molempien osapuolten pitäisi kuitenkin tietää, mitä on sovittu, mihin palataan tietyllä aikavälillä ja mikä se aikaväli on.

4

TRADENOMI 21
Teksti: Sanna Leskinen // Kuva: iStock
Vinkit kehityskeskusteluun antoi vanhempi asiantuntija Heli Clottes Heikkilä Työterveyslaitokselta.

Pykälin

Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Jos pidän vuosilomaa osissa, kuluuko lauantai?

Kysymys: Pidän tänä vuonna kesäloman useassa osassa, osin myös vajaina viikkoina maanantaista keskiviikkoon. ”Kuluuko” lauantai myös näinä vajaina lomaviikkoina?

Vastaus: Vuosilomalain mukaan työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan. Kertyneestä lomasta 24 päivää on annettava kesälomakaudella ja loput 6 päivää (talviloma) sen ulkopuolella. Loma on annettava yhdenjaksoisena. Mikäli loman antaminen yhdenjaksoisena ei työn käynnissä pitämiseksi ole mahdollista, voi työnantaja määrätä 12 arkipäivää ylittävän loman osan pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin myös sopia, että työntekijä pitää 12 arki-

päivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Mikäli lomaa pidetään osissa, työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen. Kolme päivää tai sitä lyhyempää loman osaa ei saa ilman työntekijän suostumusta antaa niin, että lomapäivä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Sellaista sääntöä ei siis ole olemassa, että vuosilomaan pitäisi sisältyä tietty vähimmäismäärä lauantaita tai että viidestä lomapäivästä vähennettäisiin aina yksi ylimääräinen päivä lauantain osuutena. Vuosilomaa kuluttavat vain lomajakson sisään jäävät arkilauantait sekä lomajakson

päättyessä perjantaina sitä seuraava lauantai edellyttäen, että työntekijällä on vielä lomapäiviä, joista vähentäminen voidaan tehdä.

Usein epäselvyys lauantaipäivän kulumisesta loman aikana tulee esille, kun lomaa on pidetty vajaina viikkoina tai arkipyhäviikkoina työntekijän toiveesta. Loma ei siis automaattisesti kuluta lauantaipäiviä, vaan tästä pitää sopia. Käytännössä kuitenkin työnantaja kontrolloi työntekijöiden lomapäivien kulumista päättämällä loman ajankohdasta. Siten työnantaja voi vaatia, että vajaasta lomaviikosta sovittaessa työntekijä hyväksyy lomapäivän sijoittamisen lauantaille. Näin lomaa yhdenjaksoisesti sekä osissa pitävillä on tosiasiallisesti lomaa tasapuolisesti saman verran.

1
22 TRADENOMI

Työsopimus on yksi elämäsi tärkeimmistä sopimuksista 2

Kysymys: Olen saanut uuden työpaikan. Mitä asioita työsopimukseen on hyvä kirjata? Entä maininta sovitusta etätyöstä?

Vastaus: Työsopimus on työsuhteen tärkein dokumentti, jota allekirjoittaessa on syytä olla huolellinen. Työntekijän kannattaa kiinnittää huomioita ainakin seuraaviin ehtoihin:

Toisinaan työntekopaikaksi on sovittu kaikki tai kulloisetkin työnantajan tai asiakkaan toimipisteet. Mitä laajemmin työntekopaikka on määritelty, sitä vapaammat mahdollisuudet työnantajalla on määrätä työntekopaikasta yksipuolisesti. Laajasti määritelty työntekopaikka voi aiheuttaa ongelmia myös matkakustannusten korvaamisen suhteen. Siten työntekopaikaksi kannattaa sopia vain yksi toimipiste tai kaupunki.

Mikäli työnantajan kanssa on sovittu etätyöstä, tämä tulisi kirjata työsopimukseen. Suositeltavaa olisi laatia myös erillinen etätyösopimus, jossa määritellään tarkemmin osapuolten vastuut ja oikeudet etätyöhön liittyen.

Työtehtävät kannattaa määritellä työsopimukseen mahdol­

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

lisimman tarkasti. Työtehtävistä voidaan tehdä myös erillinen liite, johon työsopimuksessa viitataan. Olennaista on, että molemmilla osapuolilla on selkeä kuva työn sisällöstä. Jos työtehtäviä ei ole määritelty tai työsopimus sisältää ainoastaan tehtävänimikkeen, työnantaja voi melko vapaasti määrätä yksipuolisesti työtehtävien sisällöstä. Jos sopimus sisältää yleislausekkeen, jonka mukaan työntekijä on velvollinen tekemään myös muita työnantajan määräämiä tehtäviä, kannattaa ehtoa pyrkiä rajaamaan esimerkiksi ajallisesti sanalla ”väliaikaisesti” tai liittämällä määräämisoikeuden sovittuja työtehtäviä liittyviin töihin.

Työehtosopimus tarjoaa pääsääntöisesti työntekijälle lakia paremmat työsuhteen ehdot. Näitä ovat muun muassa lakia pidempi sairausajan palkallisuus, matkustamiseen liittyvät korvaukset, kuten päivärahat ja kilometrikorvaukset, lomarahat, palkan yleiskorotukset sekä perhevapaiden palkallisuus. Mikäli työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, näistä ehdoista tulee sopia yksilöllisesti työsopimuksessa, jotta niihin olisi oikeus.

Muista!

Mitä työsuhteen alkaessa voi sopia lomista?

Usein uudessa työsuhteessa on tapana sopia työntekijälle ylimääräistä lomaa ensimmäiselle kesälle, joskus myös kahdelle ensimmäiselle talvelle, joille vuosilomalain mukaan ei ehtisi kertyä vuosilomaa. Sopimus ylimääräisistä lomista on syytä tehdä huolellisesti. Sopimuksesta olisi hyvä käydä ilmi ainakin seuraavat asiat:

1 Miltä osin sovittu ylimääräinen loma on palkallista tai palkatonta. Mikäli työsuhteessa ehtii kertyä vuosilomalain mukaista lomaa, sopimuksessa on hyvä täsmentää, onko lain mukaan kertynyt vuosiloma osa sovittua lomaa vai onko työntekijällä oikeus pitää kertyneet lomapäivät sovitun loman lisäksi.

2 Maksetaanko palkallisiksi sovituista sopimuslomista lomarahaa. Lähtökohtaisesti sopimuslomista ei makseta lomarahaa, ellei tästä ole erikseen sovittu.

3 Sopimuslomia ei lain mukaan katsota vuosilomaa kerryttäväksi ajaksi. Usein asia ei aiheuta ongelmaa, mutta selvyyden vuoksi sopimukseen on hyvä kirjata, että poissaolo sopimuslomalla olon vuoksi on vuosilomaa kerryttävää aikaa. Etenkin, jos loma on kokonaisuudessaan palkatonta.

4 Miten toimitaan, jos sopimuslomat jäävät pitämättä. Onko työntekijällä esimerkiksi oikeus saada lomista rahallinen korvaus tai voiko työntekijä pitää kyseisiä päiviä myöhemmin työsuhteen kestäessä.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdeneuvonta

TRADENOMI 23

Olemme monenlaisia ja hyvä niin

Työelämä on parempaa, kun kaikenlaisia ihmisiä organisaatiossa

kohdellaan yhtä hyvin. Siitä on tutkitusti myös hyötyä.

Monimuotoisen organisaation

johtaminen on taito, jonka voi oppia.

Ota haltuun 24 TRADENOMI
Teksti: Sanna Leskinen // Kuvat: iStock

Katso ympärillesi työyhteisössä. Ovatko kaikki ympärilläsi sellaisia kuin sinä? Ovatko työkaverisi käyneet samoja kouluja, tai näyttävätkö kaikki samalta kuin sinä itse, sanoo tutkimuspäällikkö Maria Ristimäki Inklusiivista.

Monimuotoisuutta lähestytään usein jonkun yhden ulottuvuuden kautta –kuten sukupuolen, iän, etnisen taustan tai kansalaisuuden. Monet monimuotoisuutta rakentavat tekijät eivät kuitenkaan näy ulospäin. Elämänkokemukset muovaavat meitä ihmisinä ja monimuotoisuuteen liittyvät myös kokemukselliset tekijät, kuten missä maassa on kasvanut ja käynyt koulunsa, tai millainen uskonnollinen vakaumus on. Siihen kuuluu myös kognitiivisia tekijöitä, kuten miten ihminen käsittelee informaatiota. Se voi tarkoittaa erilaisia persoonallisuuksia tai neurodiversiteetin kirjoa, esimerkiksi autismia.

– Termi kuvaa ennen kaikkia erilaisuuksia, kaikkea sitä elämisen ja olemisen kirjoa, mitä ihmisistä löytyy, korostaa Ristimäki. Työssään hän tukee organisaatioita muuttamaan tiedon monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja inklusiivisuudesta toiminnaksi ja konkreettiseksi muutokseksi. Tutkimus-, koulutus- ja konsultointipalveluita tarjoava yritys on tehnyt myös toimialakohtaisia kartoituksia, kuten selvityksen yhdenvertaisuudesta musiikkialalla.

– Monimuotoisuuden edistämisessä on kyse pitkäjänteisestä strategisesta muutoksesta työelämässä, jotta se olisi kaikille

parempaa. Kukaan ei tule valmiiksi tässä. Se, että aloittaa jostain ja lähtee edistämään pieniäkin askeleita, on parempi kuin että ei tee mitään.

Kartoitustyön kautta konkreettisiin toimiin

Miten sitten voi ottaa ensimmäiset askeleet monimuotoisuuden edistämiseksi omassa organisaatiossa? Ristimäki neuvoo aloittamaan ymmärryksen lisäämisestä. On hyvä miettiä, mitä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat omassa organisaatiossa ja miksi ne ovat tärkeitä.

Yhteisymmärrys ja yhteinen sanasto auttavat tavoitteiden edistämisessä.

– On rajallista, mitä yksi ihminen tai tiimi voi tehdä. Kyse on loppujen lopuksi organisaation kulttuurista ja toimintatavoista. Siksi monimuotoisuuden edistäminen vaatii tekoja jokaiselta työyhteisössä.

Ensin on kartoitettava nykytilanne.

Sen voi tehdä osana henkilöstökyselyä tai monimuotoisuuteen keskittyvän kyselytutkimuksen avulla. Sitä analysoimalla voi selvittää, mikä on nykytila: miten monimuotoinen työyhteisö on ja miten sen toimintatavat ja prosessit tukevat yhdenvertaisuutta.

Nykytilanteen kartoittamisen jälkeen tehdään toimintasuunnitelma, tai strategia, joka jalkautetaan. Monimuotoisuutta edistävää työtä organisaatiossa voi viedä eteenpäin esimerkiksi henkilöstöhallinto tai vastuullisuustiimi konkreettisten toimien kautta. HR-prosesseihin liittyy esi-

On hyvä miettiä, mitä monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus tarkoittavat omassa organisaatiossa ja miksi ne ovat tärkeitä.

3 x Inklusiivinen työyhteisö

1

Tunnen olevani arvostettu yhteisön jäsen

Monimuotoinen työyhteisö vaatii inklusiivisia käytäntöjä. Inklusiivinen työyhteisö on sellainen, jossa kaikkia ihmisiä sekä heidän osaamistaan ja taitojaan arvostetaan ja kunnioitetaan.

2

Saan tukea, jos tarvitsen

Kaikilla on tarvitsemansa tuki ja resurssit. Tarvittaessa saa erityistä tukea, jotta voi antaa täyden panoksensa.

3

Erilaisuus, siis monenlaisuus, on hyväksyttyä

Kulttuuri tukee erilaisten ihmisten hyvinvointia ja menestymistä. Työyhteisön jäsen tuntee, että voi olla oma itsensä.

TRADENOMI 25 –

merkiksi se, miten taustaltaan erilaiset ihmiset etenevät rekrytoinneissa, onko palkkaus läpinäkyvää tai ovatko etenemismahdollisuudet selvät kaikille.

– Vaatii ihmisiä, aikaa ja budjetin, jotta muutos tapahtuu. Monimuotoisuuden edistäminen on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä sekä teemojen pitämistä osana jokapäiväistä toimintaa ja työtä.

Muutos kohtaa aina vastarintaa

Monimuotoisuuden edistämisessä on kysymys dialogista ja keskustelusta. Kaikki organisaation jäsenet eivät välttämättä koe sitä tärkeäksi, tai jotkut asettuvat jopa vastahankaan. Myös siksi on hyvä, että huolia hälvennetään – kerrotaan, mistä on kysymys ja miksi monimuotoisuutta halutaan edistää.

– Oman kokemukseni mukaan suurin osa ihmisistä ymmärtää, mistä on kysymys ja haluaa olla mukana muutoksessa. On järkevämpää keskittyä heihin, jotka

ymmärtävät muutoksen ja haluavat edistää sitä, jotta muutos saadaan aikaan.

On hyvä tuoda myös esille, että monimuotoisuudesta on tutkitusti hyötyä.

– Se, että saadaan tuotua erilaiset kokemukset ja näkökulmat yhteen, lisää tutkimusten mukaan innovaatiota ja vähentää riskejä liiketoiminnassa. Ihmiset, joilla on erilaiset näkökulmat pystyvät havaitsemaan riskejä paremmin ja näin parannetaan päätöksenteon laatua.

Kaikkia organisaatiossa hyödyttää kulttuuri, jossa monenlaiset ihmiset voivat tuntea menestyvänsä ja voivat hyvin. Kyse on lopulta hyvästä työelämästä ja inhimillisestä työkulttuurista.

– Tarvitaan ymmärrystä ja joustavuutta, jotta saadaan erilaisia osaajia mukaan. Kaikkien osaaminen saadaan käyttöön, kun ketään ei jätetä ulkopuolelle erilaisuuden tai erityistuen tarpeen takia. Ketään ei kannata jättää työelämän ulkopuolelle, Ristimäki sanoo. T

Monimuotoisuuden johtamisessa voi oppia paremmaksi

ORGANISAATION ylimmällä johdolla on monimuotoisuuden edistämisessä strateginen ja mahdollistajan rooli. Monimuotoisuutta edistävälle työlle tarvitaan tuki ja resurssit, jotta muutos näkyy konkreettisesti ja sitä voi edistää pitkäjänteisesti.

Yksittäisen työntekijän kokemukseen vaikuttaa eniten kuitenkin lähiesihenkilö, kuten esimerkiksi tiiminvetäjä.

– Monimuotoisten tiimien johtaminen on johtamiskompetenssi itsessään. Se pitää oppia ja sitä pitää kehittää, sanoo Maria Ristimäki.

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii, että alkaa nähdä sen teemoja itsessään ja muissa sekä harjoittelee siihen liittyviä taitoja. Yksi konkreettinen taito on kyky käydä keskusteluja, jotka saattavat tuntua epämukavilta tai haastavilta. Osaako tiiminvetäjä esimerkiksi puhua monimuotoisuudesta, kuten sukupuolesta tai etnisestä taustasta sekä siitä, miten kohtelemme toisiamme?

Työelämässä on syrjintää ja epäasiallista käytöstä, kuten asiatonta kommentointia. Osaako esihenkilö tunnistaa tällaista käytöstä ja puuttua siihen? Kyseessä on jälleen taito, jota voi harjoitella.

Entä miten saada erilaiset ihmiset osallistumaan ja kaikkien näkökulmat mukaan, kun kokouksissa on ujompia ja rohkeampia ihmisiä? On taito saada aikaan ryhmäpäätöksiä sekä johtaa keskusteluja, joissa erilaiset persoonallisuudet saavat tuotua omat näkemyksensä esille. Ihmisten erilaiset näkökulmat ja kokemukset rikastuttavat keskustelua ja päätöksentekoa.

Ota haltuun
”Monimuotoisuuden edistäminen vaatii työyhteisössä tekoja jokaiselta”,
Maria Ristimäki sanoo.
Ihmiset, joilla on erilaiset näkökulmat pystyvät havaitsemaan riskejä paremmin.
26 TRADENOMI
Tutkimuspäällikkö Maria Ristimäki Inklusiiv

Aloita yliopistoopintosi nyt.

JYU avoimessa.

Opiskele avoimia yliopisto-opintoja joustavasti etäyhteyksin, sinulle sopivassa rytmissä. Aloita vaikka heti!

• Kauppatieteet ja taloustiede

• Informaatioteknologia

• Viestintä

• Vastuullisuus ja kestävä kehitys työelämässä

Täydennä osaamistasi tai tähtää maisteriohjelmaan. Hinta 15 e / opintopiste, poislukien maksuttomat kurssit.

AVOIN.JYU.FI

UUTTA OSAAMISTA YAMK-TUTKINNOLLA!

Syksyn yhteishaussa 4.–14.9. mukana seuraavat tradenomeille sopivat YAMK-tutkinnot:

• Ennakoinnin ja kehittämisen asiantuntija

• Biotalouden ja energiantuotannon johtamisen asiantuntija.

Koulutukset alkavat tammikuussa 2024.

Tutustu haussa oleviin YAMK-koulutuksiin: www.lapinamk.fi/masterschool

www.lapinamk.fi

Kemi
Rovaniemi
Tornio
Hyvä oivaltaa

Jäsenelle

Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Pahan päivän varalle

Tradenomien vakuutukset ja liiton tarjoama oikeusturvaetu auttavat lukuisissa erilaisissa tilanteissa.

1

Turvaa monenmoisiin tilanteisiin

Tradenomit on ottanut Ifistä jäsentensä turvaksi Liittovakuutuksen, johon sisältyy turvaa vapaa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen varalle. Vakuutettuina ovat liiton alle 68-vuotiaat jäsenet ja Kulta- ja Musta-tasojen opiskelijajäsenet. Matkavakuutus kattaa myös mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset ja lapsenlapset.

Liiton vakuutukset antavat hyvän perusturvan vapaa-ajalle. Omaa vakuutusturvaa kannattaa kuitenkin olla, jos ajatuksena on esimerkiksi harrastaa riskialttiita lajeja vapaa-ajan matkalla. Liiton ottama matkavakuutus ei välttämättä korvaa niissä sattuneita vahinkoja urheilurajoituksen vuoksi. Yksinään tai muiden mukana matkustavilla lapsilla tulee olla oma vakuutuksensa – ja toki myös puoliso tarvitsee oman vakuutuksensa.

Liiton

2

Matkavakuutus tuo mielenrauhaa

Tradenomien vapaa-ajan matkavakuutus tuo mielenrauhaa maailmalla ja kotimaanmatkoilla. Matkustajaturvasta korvataan matkasairauden hoitokuluja enintään 90 päivää lääkäriin hakeutumisesta lukien ja tapaturman hoitokuluja enintään kolme vuotta tapaturman sattumisesta. Matkustajavakuutuksessa vahingot korvataan ilman euromääräistä ylärajaa. Turvasta korvataan myös matkan peruuntumis- ja keskeytyskuluja sekä matkalta myöhästymisen aiheuttamia kuluja. Vakavissa sairaustapauksissa tai kuolemantapauksissa matkustajavakuutuksesta korvataan kotiinkuljetuskulut ulkomailta Suomeen. Vakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kunkin yksittäisen vapaa-ajan koti- tai ulkomaanmatkan alkamisesta kaikkialla maailmassa. Mukana matkustavilla lapsilla on vakuutuksessa samat turvat kuin jäsenelläkin. Lisäksi lapsilla matkavakuutukseen sisältyy korvaus tapaturman aiheuttamasta kuolemasta 2 000 euroa ja tapaturman aiheuttamasta täydellisestä pysyvästä haitasta 10 000 euroa.

Matkatavarat eivät kuitenkaan kuulu vakuutuksen piiriin.

Teksti: Pi Mäkilä Kuvat: iStock, Markus Sommers
vakuutukset antavat hyvän perusturvan vapaa-ajalle.
28 TRADENOMI

Teksti: Pi Mäkilä 3Kattava tapaturmavakuutus

Tradenomien jäsenilleen ottama tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aikana sattuneita tapaturmia. Tapaturmakorvauksille on määritelty euromääräiset ylärajat. Vakuutus korvaa tapaturmasta aiheutuvia hoitokuluja enintään 6 428 euroa tapaturmaa kohti. Omavastuu on sata euroa tapaturmaa kohti. Hoitokuluina korvataan tapaturmasta aiheutuvia tutkimuksia, sairaalahoitoa, leikkauksia, lääkärinpalkkioita ja reseptilääkkeitä. Vakuutus antaa turvaa myös pysyvän haitan ja kuoleman varalta. Korvaus pysyvästä haitasta on enintään 25 035 euroa tapaturmaa kohti ja kuolemasta 12 520 euroa. T

Asiantuntijana toimivat If vahinkovakuutuksen

Partner Manager Erica Ahnger ja Tradenomien lakiasianjohtaja Mia Weckman.

Monta vakuutusta eri tarpeisiin

Tradenomeilla on vapaa-ajan matka- ja tapaturmavakuutus Ifissä. Vakuutettuina jäsenet ovat oikeutettuja myös maksuttomaan Ifin terveysneuvontaan, josta saa vastauksia terveyteen liittyviin kysymyksiin.

Tradenomien jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja Kalevan myöntämään, pysyvästi edulliseen henkivakuutukseen. Vakuutus kannattaa hankkia erityisesti silloin, jos perheessä on lapsia tai lainaa. Lue lisää Ifin vakuutuseduista osoitteesta if.fi/tral.

Lisäksi Tradenomien jäsenillä on käytössään kattava oikeusturvaetu. Oikeusturvaetu sisältää sekä ennaltaehkäisevän työsuhdeneuvonnan että suojan mahdollisen työsuhdeasiaan liittyvän oikeudenkäynnin kustannusten korvaamiseksi. Edun ehdot paranevat joka vuosi jäsenyyden edetessä. Oikeusturvaedun työsuhdeasiaan liittyvän oikeudenkäynnin kustannusten maksimikorvaussumma kasvaa sen myötä, mitä pidempään pysyy Tradenomien jäsenenä.

Tutuksi

Jäsenviestinnän

takana

Viestinnän asiantuntija Helna Luoto innostuu työssään siitä, että ammattiliitossa työskennellessä pääsee tekemään töitä suuremman hyvän eteen.

”TULIN Tradenomeihin töihin nelisen vuotta sitten viestintäassistentiksi. Työskentelin aluksi erityisesti tapahtumaviestinnän parissa. Nykyisin viestinnän asiantuntijana työtehtäviini kuuluu muun muassa Tradenomien verkkoviestintä.

Kädenjälkeni näkyy verkkosivuilla, somessa ja tämän lehden sisällöissä. Tänä vuonna olen mukana kehittämässä etenkin sosiaalista mediaa.

Kohtaan työssäni melko harvoin Tradenomien jäseniä suoraan, mutta ne kerrat kun kohtaamisia syntyy, ovat poikkeuksetta kivoja. Somessa saadut reaktiot

lämmittävät, mutta erityisesti innostun, kun somesisällöt tai artikkelit keräävät kiitoksia. Viestintä on tiimipeliä: tiimimme tekee tiivistä yhteistyötä muiden Tradenomien tiimien kanssa.

Ennen Tradenomeja työskentelin korkeakoulusektorilla ja järjestökentällä, ja ehdin piipahtaa myös julkisella puolella. Tradenomeihin minut houkutteli ajatus siitä, että ammattiliitossa pääsen työskentelemään suuremman hyvän eteen. Lisäksi minulla on itsellänikin tradenomitausta, joten pystyn helposti hyppäämään jäsenten saappaisiin.”

Viestinnän asiantuntija

”Viestijänä ei ole koskaan täysin valmis. Tässä työssä oppii jatkuvasti uutta, ja aina tulee uusia trendejä ja työkaluja, jotka täytyy ottaa haltuun.”

TRADENOMI 29

Työehtosopimus on lomarahan tae

Kesälomat ovat taas ovella. Suomalainen palkansaaja on tottunut saamaan lomarahaa, jota moni pitää itsestäänselvyytenä. Laki ei kuitenkaan tunne koko käsitettä.

omarahaa ei lain mukaan tar vitse maksaa. Se perustuu ainoastaan työehtosopimusten määräyksiin, muistuttaa Tra denomien erityisasiantuntija

Julia Lauren

Tietoisuus asiasta on hämärtynyt ehkä siksi, että lomaraha, joka aiemmin tunnet tiin nimellä lomaltapaluuraha, on kirjattu työehtosopimuksiin niin laajalti. Kaikilla aloilla sitä ei kuitenkaan makseta.

Palkansaaja on myös oppinut lähtemään juhannuksen viettoon ja sulkemaan toimiston oven jo torstai-iltapäivänä, mutta tämäkään ei perustu lainsäädäntöön.

Juhannus- ja jouluaatot eivät ole automaattisia vapaapäiviä, vaan nekin tulevat liittojen neuvottelemista työehtosopimuksista.

Tradenomien linjaukset tekeillä –lomapankki uusi innovaatio

Tradenomit valmistelee parhaillaan kantojaan vuosilomalain uudistukseen. Edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula kertoo, millaiset ajatukset ovat saaneet valmistelussa kannatusta.

Yksi mahdollinen tavoite on, että työsuhteen pituus ei enää vaikuttaisi lomapäivien kertymiseen. Nyt työsuhteen alussa kuukausi työtä tuo kaksi päivää vuosilomaa, ja vuoden jälkeen lomaa alkaa

”On eriarvoistavaa, että määräaikaisilla ja työpaikkaa vaihtavilla loman kertyminen on heikompaa ”, sanoo Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula

tulla 2,5 päivää. Parempi olisi, että lyhyessäkin työsuhteessa vuosilomaa kertyisi 2,5 päivää kuukaudessa.

– On eriarvoistavaa, että määräaikaisilla ja työpaikkaa vaihtavilla loman kertyminen on heikompaa, perustelee Rantamaula.

Lisäksi halutaan eroon käytännöstä, jonka mukaan vuosilomaviikkojen lauantait lasketaan lomapäiviksi, eli viikko kuluttaa lomaa kuuden päivän verran.

– Tässä täytyy kuitenkin olla sen verran realisti, ettei tavoitetta varmasti voi ajaa läpi antamatta työnantajillekin jotain vastineeksi, Rantamaula sanoo.

Kolmas tavoite, joka Tradenomien ohjelmaan saattaa päätyä, liittyy työpaikan

vaihtamiseen ja lomien ”palamiseen”.

Uuden työnantajan palvelukseen siirryttäessä vuosilomapäivien laskenta lähtee nykyään liikkeelle nollasta.

– Vanhassa työssä kertyneet lomat joutuu pitämään pois, vaikka ajankohta olisi itselle huono.

Ratkaisu olisi lomapankki, joka voisi osaltaan helpottaa työvoiman liikkuvuutta. Vuosilomien kertyminen ja pituus irrotettaisiin työsuhteesta.

– Kun vaihtaa työpaikkaa, lomat seuraavat mukana. Edellinen työnantaja laittaisi lomapankkiin kertyneet päivät ja uusi työnantaja antaisi ne työntekijälle yhdessä sovittuna ajankohtana, selittää Rantamaula.

Harva menestyy henkilökohtaisissa neuvotteluissa Työpaikan vaihtaja voi neuvotella uuden työnantajan kanssa omista lomistaan. Tradenomien parin vuoden takainen jäsentutkimus osoittaa, että käytännössä se on harvinaista.

– Työpaikkaa vaihtaneista vastaajista kaksi kolmesta ei ollut edes yrittänyt neuvotella lomistaan, kertoo Julia Lauren tutkimuksen tuloksista.

– Niistä, jotka saivat neuvoteltua, osa sai palkallista lomaa, osa osittain palkallista ja osa kokonaan palkatonta.

Tutkimustulokset ovat Laurenin

Ytimessä
Teksti: Mikko Nikula Kuva: iStock Infografiikka: Satu Karppinen
-L 30 TRADENOMI

Tradenomit: Näin vuosilomalain pitäisi uudistua

1. Heti työsuhteen alusta loman kertyminen 2,5 päivää/kk

NYT Työsuhteen alussa kuukausi työtä tuo kaksi päivää vuosilomaa, ja vuoden jälkeen lomaa alkaa kertyä 2,5 päivää.

2. Vuosilomaviikkojen lauantaita ei laskettaisi lomapäiviksi

3. Lomapankki säilyttäisi lomat työpaikan vaihtuessa

Lomapankin avulla loman kertyminen ja pituus irrotettaisiin työsuhteesta.

mielestä yksi perustelu lomapankin puo lesta. Viime kädessä työnantajalla on valta päättää, annetaanko uudelle työntekijälle lomaa vai ei ja mikä on loman ajankohta.

– Noin neljä viidestä Tradenomien jäse nestä kannattaa sitä, että heti työsuhteen alusta lähtien lomaa kertyisi 2,5 päivää kuussa. Palkallisen vuosiloman siirtämistä työsuhteesta toiseen tukee 64 prosenttia, Lauren sanoo.

Lomatavoitteet luultavasti pitkän työn takana

Jos Tradenomien ohjelmaan kirjataan Rantamaulan mainitsemat tavoitteet, kuten lomapankki ja sama lomien kertyminen kaikissa työsuhteissa, milloin ne voisivat toteutua?

Vaikuttamistyö vaatii aina pitkäjänteisyyttä, vastaa edunvalvontajohtaja.

Monesti täytyy myös ”ajaa kahta väylää” eli on vaikutettava sekä lainsäädäntöön että työehtosopimuksiin. Ensimmäinen

jäsenestä kannattaa palkallisen vuosiloma siirtämistä työsuhteesta toiseen”, erityisasiantuntija Julia Lauren muistuttaa.

edellyttää poliitikkojen lobbaamista, jälkimmäinen neuvottelupöydässä vääntämistä.

– Kyllähän nämä jutut usein sellaiset kymmenen vuotta vievät, jos vaikka perhevapaauudistusta tai työaikalakia ajattelee. Mutta joskus asiat liikahtavat nopeamminkin. T

NYT Uuden työnantajan palvelukseen siirryttäessä vuosilomapäivien laskenta lähtee liikkeelle nollasta.

Milloin loma

tulee pitää?

Vuosilomalain mukaan työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, mutta työntekijöiden toiveet on huomioitava mahdollisuuksien mukaan.

24 päivää vuosilomasta on sijoitettava lomakaudelle, joka on 2.5.–30.9. Muu osa lomasta (= talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Vahvistettu loma sitoo työnantajaa; sen ajankohtaa ei voi muuttaa ilman työntekijän suostumusta. Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen sen alkamista.

Lomarahan vaihdosta vapaaksi voidaan sopia työehtosopimuksessa tai paikallisesti.

”Työpaikan vaihtaja voi neuvotella lomistaan uuden työnantajan kanssa, mutta käytännössä se on harvinaista.”
2022 2023 2 pv 2,5 pv 24
NYT Viikko kuluttaa lomaa kuuden päivän verran.
TRADENOMI 31

Mikko Salminen teki projekteja paikallisille yrityksille opiskelukavereidensa kanssa LABammattikorkeakoulussa. ”Siinä tutustui työminäänsä, kun pääsi tekemään yhteistyötä yrittäjien kanssa.”

Kampuksella
”Rekrytoijia kiinnostaa, mitä uusi työntekijä pystyy tuomaan yritykseen sen tulevaisuutta ajatellen.”
32 TRADENOMI

Melkein valmis

Valmistuminen on iso etappi elämässä. Mutta se voi olla myös mielessä kummitteleva mörkö. Millaisia ovat valmistumiseen liittyvät pelot ja miten niiden yli voisi päästä?

Yksi ruotsin kurssi ja opinnäytetyö. Ne vielä puuttuvat Mikko Salmisen markkinoinnin tradenomitutkinnosta LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa. Salminen työskentelee kuitenkin jo koulutustaan vastaavassa työssä digimarkkinoinnin asiantuntijana.

– Kaikki omat opiskelukaverit ovat jo valmistuneet. Kun sanon, että olen edelleen opiskelija, niin se herättää huomiota. Aina ei käy heti ilmi, että olen kuitenkin tehnyt oman alan töitä jo useamman vuoden. Mielessä herää vertailun pelko valmistumisesta.

Salminen työskenteli ensin digimarkkinoinnin asiantuntijana pienessä liikkeenjohdon konsultointiyrityksessä. Puolentoista vuoden kuluttua töiden aloittamisesta, maaliskuussa 2022, yritys meni konkurssiin. Salminen päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä ja perusti digimarkkinointitoimiston. Hän neuvotteli entisen työnantajansa kanssa, että sai hyödyntää yrityksen asiakaskontaktit.

Salminen jatkaa edelleen sivutoimisena yrittäjänä, mutta yrittäjyyden rinnalla hän aloitti työt digimarkkinoinnin asiantuntijana Vihreä Älyenergia -nimisessä energiayhtiössä viime keväänä. Hän yhdistää yrittäjyyden kokopäivätyöhön jatkamalla välillä työpäivää iltaan, tai tekemällä töitä yrityksensä eteen viikonloppuna.

Vuonna 2018 opinnot aloittaneen Salmisen tavoite on edelleen valmistua. Hän arvelee, että lopputyön

tekeminen tulee vaatimaan ennen kaikkea hyvää aikataulutusta.

– En jätä asioita puolitiehen. Jotkut asiat vaan vievät pidemmän aikaa ja se pitää hyväksyä.

Tuulinen työelämä pelottaa Opiskelijoita pelottaa valmistuminen työttömäksi, kertoo Salminen. Hän toimi aiemmin tradenomiopiskelijoiden paikallisyhdistyksen hallituksessa kolmen vuoden ajan. Sitä kautta hän sai laajemman perspektiivin opiskelijoiden mielissä pyöriviin huoliin. Työttömyys nähdään Salmisen mukaan häpeällisenä, taakkana yhteiskunnalle. Opiskelijan status taas on yleisesti hyväksytty. Valmistumista voidaan jarrutella, koska opiskelijaelämä tuntuu tutulta ja turvalliselta työelämään ver rattuna.

– Opiskelijat voivat miettiä, mitä tutkinnolla loppupeleissä tekee, kun se ei ole mikään portti työpaikan saamiseksi. Minusta

”Yrittäjyys vaatii paljon rohkeutta. On kuitenkin vapauttavaa ja palkitsevaa, kun saa tehdä asioita juuri niin kuin itse parhaaksi näkee”, Mikko Salminen sanoo.

Teksti: Sanna Leskinen // Kuvat: Sabrina Bqain
TRADENOMI 33

tutkinto on kuitenkin keino erottua massasta.

Salminen korostaa, että kukaan ei tule kotoa töihin hakemaan. Myös hänen työnsaantinsa vaati pitkän polun kulkemisen ja työhakemuksia piti tehdä paljon. Hän uskoo, että yrityksiä kiinnostaa vastavalmistuneessa, minkälainen ihminen hän on ja mitä haluaa vielä oppia.

– Rekrytoijia kiinnostaa, mitä uusi työntekijä pystyy tuomaan yritykseen sen tulevaisuutta ajatellen.

Ota puheeksi valmistumisvaiheen

hankalat tunteet

Laurea-ammattikorkeakoulun opintopsykologi

Manne Pyykkö kertoo, että valmistumisahdistus

kanavoituu usein opinnäytetöiden tekemisen tai viimeisten kurssien suorittamisen lykkääntymiseen.

– Nuoreen ikään liittyy se, että on täynnä potentiaalia ja maailma on täynnä mahdollisuuksia. Tutkinnon suorittamisen myötä se vielä korostuu. Elämän arvaamattomuus voi kuitenkin heitellä mihin suuntaan vaan. Se voi ahdistaa, sanoo Pyykkö.

Monilla on lähipiirissä työelämän kuormittamia

tai työssään uupuneita ihmisiä. Työelämä voi näyttäytyä kaiken elinvoiman ihmisestä hotkivana kitana.

– Ennen kohtuus oli hyve. Työelämä ei houkuttele, jos se näyttäytyy opiskelijalle kuin huippuurheiluna.

Ristiriitaisia ajatuksia voi nousta mieleen myös valmistumisen jälkeen – oliko opiskelu kaiken vaivan arvoista? Pyykkö kannattaa valmistujaisjuhlien ja -seremonioiden järjestämistä. Ne voivat toimia siirtymäriitteinä opiskelijan identiteetistä kohti työntekijän identiteettiä.

Oman alan työllistymisen vaihtoehtoja kannattaa miettiä rauhassa. Ensimmäisessä työpaikassa töitä voi mahdollisuuksien mukaan tehdä kokeiluhengessä, eli pohtia ensimmäiset vuodet, onko työ sellaista mitä haluaa tehdä. Valmistumisahdistus voi nimittäin olla myös tie vie -ahdistusta eli tunnetta siitä, että ei ole vaihtoehtoja.

– Kun haluaa jotain, niin joutuu sulkemaan muita vaihtoehtoja pois. Hataran tiedon pohjalta voi ajautua uralle, joka helposti vie mukanaan.

Valmistuminen on yhden vaiheen päätös mutta se ei välttämättä tarkoita jäähyväisiä opiskelulle.

Tuleva työelämä voi koostua vuoroin työnteosta, opiskelusta ja uudelleen työnhausta.

Vaikka työura olisi mosaiikkimainen niin tutkinto pysyy.

– Tutkintoa ei voi sinulta viedä pois. Se on ansaittu identiteetin kulmakivi. T

Keitä olette ja mitä opiskelette?

Olen Eeva Määttä, Tradenomiopiskelijoiden eduntalvontavastaava. Olen valmistunut taloushallinnon tradenomiksi Savoniasta.

Olen Jesse Koivukoski, markkinoinnin opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, Lappeenrannassa. Olen Tradenomiopiskelijoiden liittohallituksen vai kuttamisviestintävastaava. Olen myös varajäsen Akavan Opiskelijoiden valtuuskunnassa Tradenomien edustajana.

Minä taas olen Viivi Vesala, kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Lapin ammattikorkeakoulussa sekä liittohallituksen edunvalvontavastaava.

Tärkein asia, jota haluat hallituskaudellasi edistää?

Eeva: Haluan edistää edunvalvonnan tunnettuutta kentällä. Haluan myös auttaa luomaan varmempaa pohjaa tulevaisuuden tekijöille selkeämpien perehdytyksien ja koulutuksien kautta.

Jesse: Liiton vaikuttavuuden kasvattaminen. Tärkeää on, että vaikuttamisviestintä ei rajoitu muutamaan blogiin ja kannanottoon vuoden aikana, vaan se olisi systemaattinen ja vankka osa viestintää kokonaisuutena.

Viivi: Minulle on tärkeää tasa-arvo, moninaisuus ja yhdenvertaisuus, joten tavoitteenani on edistää tietoutta niihin liittyen.

Mitkä ovat vastuualueesi suunnitelmat tai tärkeimmät kehityskohteet tänä vuonna?

Eeva: Toteutimme eduskuntavaalien alla Speak Out -kampanjan, jonka tarkoitus oli aktivoida nuoria äänestämään ja nostaa keskusteluun ajankohtaisia aiheita. Julkaisimme uuden poliittisen ohjelmamme, joka hyväksyttiin liittokokouksessa. Tärkeä osa vuotta on Edunvalvonnan käsikirjan sekä mittareiden luominen.

Jesse: Blogeissa on ollut teemana koulutuspoliittisen ohjelmamme esittely teemoittain. Twitter on toiminut tärkeänä osana vaikuttamisviestintäämme ja olemme päässeet tuomaan omia kantojamme yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Viivi: Osallistumme esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyspäivään ja Prideen. Ensi syksyn Haluan Päättää -kampanjan tavoitteena on kannustaa opiskelijoita asettumaan ehdolle edustajistoon ja äänestämään sekä päästä vaikuttamaan oman koulunsa asioihin.

Kampuksella
Opiskelijahallitus 2023
”Parasta, kun voin vaikuttaa tärkeiksi kokemiini asioihin”
Teksti: Sanna Leskinen Opintopsykologi Manne Pyykkö
34 TRADENOMI
Laurea-ammattikorkeakoulu

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

Tulipa mieleen

Kroppaa likoon OnlyFansissa

Kun Music Television aloitti vuonna 1981, sen ensimmäinen video oli Bugglesin Video killed the radio star. Se oli kuvaus siitä, miten entisen maailman tähtisolistin asema sortuu, kun työmarkkina muuttuu. Videoajan tähti Robbie Williams julkaisi vuonna 2009 levyn Reality killed the video star, kun tosi-tv tappoi videotähdet. Sittemmin reality on kuollut, koska YouTube ja tubettajat perivät kuninkaantekijän paikan, eikä kukaan enää muista edes tämän vuoden Voice of Finlandin voittajaa.

Keväällä 2023 Yle julkaisi dokumenttisarjan Suomitube. Siinä tubettajat potevat turhautumista ja pelkoa siitä, miten nuoriso koomaa TikTokissa katsoen 15 sekunnin klippejä korealaisista, jotka työntävät marmorikuulia nenäänsä. Nyt netissä voimaannutaan ja kääritään rahat laittamalla kroppaa likoon OnlyFansissa. Mutta huhtikuussa saimme lukea, miten tekoäly tuottaa nyt realistisia kuvia OnlyFansiin, eikä ihmistä enää tarvita.

Kaikki nämä ovat aikoinaan olleet meille mallina niistä, jotka surffaavat muutoksen aallon korkeimmalla harjalla läpi post-modernin tulevaisuuden ja miten tämä on sitä, mitä työelämä tulevaisuudessa vaatii. Kouluihin on juuri saatu ensimmäiset materiaalit, joissa kerrotaan, että tubettaminen voi olla oikea ammatti. Nyt sekin on mennyttä maailmaa ja tubettaja on has-been täti.

Työelämän muutosvauhdin kanssa kipuilu ei ole enää vanhojen miesten yksinoikeus, vaan se koskee aivan kaikkia. Jos aiemmin menneisyydessä eläjän leimaan vaadittiin sukupolvieroja, niin nykyisellään katson vierestä, miten omat lapset kommentoivat toisiaan samaan tyyliin, heillä kun on sentään kolmen vuoden ikäero. Silti seminaarit täyttyvät asiantuntijoista, jotka esittävät hyvinkin tarkkoja tarpeita tulevaisuuden työelämästä.

Mielestäni tulevaisuuden työelämätarpeista voi varmuudella sanoa vain, että tämä kehitys kiihtyy ja oleellista on pysyä jotenkin kasassa ja työkykyisenä sen keskellä. Muutosta ei ole pakko oppia rakastamaan, mutta entisen maailman vakauden ja varmuuden voi jo nyt huoletta kirjata alas ja kehittää omaa kykyä omaksua uutta ja kykyä luopua nopeasti aiemmasta. Peli on eri kuin aiemmin. Tässäkin voi pärjätä, kunhan opettelee uudet säännöt ja muistaa pitää omasta jaksamisestaan hyvää huolta. T

TRADENOMI 35
Kuva: Juho Kuva

Tunnistettava muutos

Osaamisen syventäminen tuntuu tältä.

Hae täydet tehot urakehitykseen joustavasti työn ohessa - myös etänä.

• Sisällöntuottajan koulutus 29.9.

• HR-asiantuntija Joustava aloitus

• Data-analytiikka liiketoiminnassa – tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto 15.11.

• Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto 8.9.

• Talouspäällikön tutkinto 7.9.

TUTUSTU: RASTORINST.FI

Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.