Tradenomi 4/2023

Page 1

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Uramuotoilulla lisää hyvinvointia ja merkityksellisyyttä

10 Työn arjessa

Urahaaveesta totta tradenomitutkinnon ansiosta

18 Ota haltuun

Näin tunnistat juuri sinulle sopivan tavan menestyä

24

TRADENOMIOPISKEIJA VALTTERI PALIN:

”Työuralla olisi hienoa yhdistää tanssi ja myyntityö” 32

4/2023


LUT EMBA » Tietojohtaminen » Hankintojen johtaminen » Innovaatiojohtaminen

Täydennä ja syvennä osaamistasi LUT EMBA (Executive MBA) -ohjelmassa LUT EMBA – YKSILÖLLINEN VALINTA

OPISKELE JOUSTAVASTI

Kaikille yhteiset LUT EMBAn opinnot alkavat Strateginen johtaminen yrityksessä -ohjelmalla Lappeenrannassa 7.3.2024. Lisäksi voit valita yli puolet LUT EMBAn opinnoista juuri sinua kiinnostavista teemoista ja moduuleista.

» Opiskele 2–3 vuodessa työn ohessa.

Teemaopintojen vaihtoehtoina ovat Hankintojen johtaminen ja Innovaatiojohtaminen Lahdessa sekä Tietojohtaminen Helsingissä. Henkilökohtaisesti valittaviin opintoihin kuuluvia verkkokursseja voit opiskella etänä oman aikataulusi mukaan.

» Hyödynnä harjoitustöitä ja lopputyötä yrityksesi ja itsesi kehittämisessä. » Vahvista ammatillista verkostoasi. » Aloita heti – haku on jatkuva. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: lut.fi/emba

Puhdas energia, vesi ja ilma ovat elämän edellytyksiä, joihin me LUT-yliopistossa etsimme ratkaisuja tekniikan ja talouden osaamisella. Autamme yhteiskuntaa ja yrityksiä uudistumaan kestävästi. Kansainvälisessä tiedeyhteisössämme on lähes 8 000 jäsentä. Kampuksemme sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa. Olemme ilmastoteoissa yksi maailman parhaista yliopistoista. LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Ytimenä on yliopiston oma osaaminen ja tutkimus, tekniikkaa ja taloutta yhdistäen yli 30 vuoden kokemuksella.


Pääkkäri Arvojohtajuudelle on tilausta

V

iime vuodet ovat haastaneet meitä kaikkia. Ennalta-arvaamattomat tilanteet ovat muokanneet maailmaa, mikä pääosin näyttäytyy synkkänä ja huoltaherättävänä. Onpa sitten kyse taloudesta, ympäristöstä, työelämästä tai turvallisuudesta. Kaikki ikäluokat kantavat huolta tulevaisuudesta, erityisesti nuoret - joiden tätä ikääntyvää Suomea pitäisi jatkossa kannatella. Keskustelut yhteisistä asioistamme ovat muuttuneet toksisiksi ja valitettavan moni asiantuntija jättää osallistumatta niihin maalittamisen pelossa. Erikoiselta tuntuu myös valtaapitävien valitettavan usein pelkästään tunnepohjalta tekemä avoin arvostelu viranhaltijoita ja mediaa kohtaan. Me kansalaiset (ja äänestäjät) ansaitsemme parempaa päätöksenteko- ja keskustelukulttuuria. Ylikierroksilla käyvä poliittinen keskustelu tarvitsee malttia ja lisää vastuunkantajia. Poliitikot hakevat kannatusta niistä äänekkäistä joukoista, joille tänään on yksi asia tärkeä, huomenna toinen. Päättäjien tehtävä on löytää pidemmän ajan ratkaisut ilman jokapäiväistä huutokauppaa somessa. Siihen heidän rahkeensa eivät tunnu tällä hetkellä riittävän, julkaistaanhan aivan kohta se seuraava gallup. Ei siis ihme, että luottamus yhteiskunnan rakenteisiin, päättäjiin ja korporaatioihin on laskussa. Näinä aikoina kaivataan vakautta ja selkeää tulevaisuuden kuvaa. Kuka sen sitten voi tarjota? Tulevaisuuden rakentamiseen osallistuu lukuinen määrä toimijoita, jotka tekevät työtään omiin arvoihinsa nojaten, riippumatta kulloisenkin eduskunnan valtasuhteista. Arvojohtajuudelle, jota ei saavuteta

mittauttamalla suosiotaan viikoittain sosiaalisen median kanavissa tai rähisemällä blogeissa, on nyt tilausta. Se on pitkäjänteistä työtä, toisten kunnioittamista ja kuulemista sekä perusteltua ja läpinäkyvää päätöksentekoa. Toivonkin päättäjillemme nykyistä enemmän halua ja kykyä kuulla eri osapuolien näkemyksiä päätöksentekonsa pohjaksi. Sopimiseen perustuvalla päätöksenteolla on mahdollista luoda vakautta myös epävarmoina aikoina. Me Tradenomeissa haluamme luoda toivoa paremmasta. Siitä maailman parhaasta työelämästä ja osaamisesta, jonka avulla on helpompi luovia myös vaikeina aikoina. Tätä työtä jatkamme myös ensi vuonna!

“Sopimiseen ­perustuvalla päätöksenteolla on ­mahdollista luoda vakautta myös epävarmoina aikoina.” Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

On tullut ­aika kiittää jäseniämme ja yhteistyö­ kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme ­ kaikille rauhallista joulua ja ­ menestystä ensi vuoteen! TRADENOMI 3


4 23

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

/

10

Uramuotoilu voi sytyttää motivaation ­nykyiseen työhön aivan uudella tavalla – tai johtaa uusille urille.

18

Huithapeli osoittautuikin lukutoukaksi. Christa Kivinen oli aina ajatellut, että opiskelu ei ole hänen juttunsa. Totuus oli toisenlainen: viisikymppisenä aloitetut tradenomiopinnot sujuivat mallikkaasti ja toivat ahkeralle naiselle unelmatyön.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4 TRADENOMI

24

Mitä menestyminen oikein on ja mitä menestyjät tekevät toisin kuin muut? Jari Hietaniemi on kirjoittanut aiheesta useamman teoksen ja pohtii jutussamme, miten jokainen voi löytää juuri itselleen sopivimman tavan menestyä.

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2024. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 21. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

32

Valtteri Palin on toisen vuoden tradenomiopiskelija, jonka Tanssii tähtien kanssa -kisan valmentajapesti siivitti julkisuuteen. Mies itse sanoo olevansa tavallinen opiskelija, joka miettii, että työuralla olisi mahtavaa yhdistää tanssi ja myyntityö.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen ­työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi


Yksi meistä Jani Huhtala pitää kolmen kuoron ja yhden musiikkiopiston asiat hallussa. Mitä musiikki merkitsee sinulle?

Miten sinusta tuli ­tradenomi? Olen harrastanut pienestä saakka ­pianon ja urkujen soittoa. Hain ­kanttoriopintoihin konservatorioon, mutta jäin parin varasijan päähän opiskelupaikasta. Huomasin, että Satakunnan ammattikorkeakoulun Huittisten yksikköön otetaan opiskelijoita. Ajattelin, että teen vuoden tradenomiopintoja, mutta opiskelu veikin mennessään. Olen aina ollut kiinnostunut matemaattisista aineista, joten laskentatoimen ja talousasioiden opiskelu oli todella ­antoisaa.

Musiikki on aina ollut läsnä elämässäni. Aloitin Rauman seudulla kuoronjohtajana jo ennen valmistumistani. Nyt johdan kolmea eri kuoroa ja laulan yhdessä. Myös oma päivätyöni liittyy musiikkiin. Rauman musiikki­opiston toimistosihteerinä pidän huolta ­opiston talouteen, henkilöstöön ja oppilashallintoon liittyvistä asioista. Musiikin myötä olen saanut tutustua erilaisiin ihmisiin ja päässyt esiintymään kuorojen kanssa eri puolille Eurooppaa. Aiemmin tein myös kanttorin sijaisuuksia. Siinä tuli nähtyä koko elämän kirjoa häistä ­hautajaisiin.

Millainen urasi on ollut tähän asti? Työskentelin valmistumisen jälkeen Lapin kunnan kunnanvirastossa ja Rauman kihlakunnanviraston poliisilaitoksella. Sieltä siirryin musiikkiopistoon. Tittelini ja työyksikön nimi on vaihtunut organisaationmuutosten aikana, mutta työ on käytännössä samaa kuin aiemminkin.

Teksti: Pi Mäkilä // Kuva: Vesa Tyni

Mitä teet vapaa-ajalla? Asun kumppanin kanssa Rauman keskustassa. Arki-illat kuluvat usein kuorojen parissa, joten yritän pitää vapaa-ajan muuten vapaana musiikista. Oopperassa ja konserteissa tulee kyllä käytyä silti.

­Millaisia ­ minaisuuksia o ­kuoron johtaminen vaatii? Kuoronjohtaja tarvitsee esihenkilötaitoja: täytyy osata johtaa ryhmää kohti yhteistä päämäärää. Samalla täytyy tulla ihmisten kanssa toimeen ja osata kohdata heidät yksilöinä. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Samoja taitoja tarvitaan myös päivätyössäni, sillä toimistosihteerin työhön liittyy tietty vuosisykli tilinpäätöksineen ja talousarviointeineen.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien jäsen­ palveluja Jani on käyttänyt. tradenomi.fi TRADENOMI 5


Ajassa

Työmarkkinoita kehitettävä kestävästi

T

yömarkkinoita halutaan uudistaa kovilla toimilla, joita perustellaan työllisyysasteen nostamisella ja julkisen talouden kohentamisella. Keskusteluissa taka-alalle on jäänyt osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi, joihin panostamalla saataisiin nopeasti lisättyä tuottavuutta sekä selkeitä säästöjä. – Ikääntyvän Suomen kohtalonkysymyksiä on osaavan työvoiman saatavuus ja työurien pidentäminen, sanoo valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola. – Työhyvinvointiin panostamalla on saatavissa helpostikin 11 miljardin euron vuotuiset säästöt, jos onnistumme ennaltaehkäisevillä toimilla hillitsemään mielenterveyshäiriöiden pahenemista. Yksi elementti työhyvinvoinnin lisäämisessä on osaami-

sen kehittäminen, josta hyötyvät kaikki. Tradenomit on ehdottanut osaamisen kehittämisen tueksi niin sanottua kouluttautumisseteliä työsuhdeeduksi. Kouluttautumisseteli tarkoittaisi käytännössä sitä, että työnantaja voisi tarjota luontoisetuna työntekijöilleen maksimissaan 1 500 eurolla vuodessa etuutta, joka avulla yksilö voisi itsenäisesti hankkia tarvitsemaansa koulutusta. – Työelämässä panostetaan jo nyt työhyvinvointiin esimerkiksi lounas-, liikunta- ja kulttuurieduin, joten osaamisen omaehtoinen kehittäminen olisi siihen hyvä lisä, sanoo Mikkola. - Se itsessään lisäisi työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, jolla olisi positiivinen vaikutus myös tuottavuuteen. Se edesauttaisi myös uudelleen työllistymistä, kun osaaminen olisi ajantasalla.

Tradenomien valtuuston syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi myös ajankohtaista työmarkkinatilannetta. – Säästöjen varjolla tehtävät heikennykset työehtoihin on äärimmäisen lyhytnäköistä politiikkaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen. – Nyt on pikavoittojen sijaan syytä rakentaa kestävää kehitystä työmarkkinoille, joita työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen tuottaa, Hyvönen huomauttaa. – Seuraamme tilannetta hyvin tarkkaan ja tarvittaessa teemme päätöksiä toimenpiteistä. Tuemme sekä neuvottelujärjestöjämme että keskusjärjestöämme lainsäädäntövaikuttamisessa ja valmistaudumme tuleviin toimiin osana Akava-yhteisöä, sanoo Hyvönen.

TRADENOMIPÄIVÄ.

Työelämän kestävä tulevaisuus.

2024.

27.4.2024 Luontokeskus Haltiassa. Lisätietoa puhujista ja ilmoittautumisesta julkaisemme alkuvuodesta. 6 TRADENOMI


4 x mitkä teemat? Maailman parasta työelämää ja osaamista rakennetaan myös EU:ssa. Me Tradenomeissa haluamme eteenpäin vievät ja tulevaisuuteen suuntaavat EU:n yhteiset työelämän pelisäännöt. Europarlamenttivaalit käydään kesäkuussa 2024.

1

Reilut pelisäännöt asiantuntijan työajalle

Asiantuntijoille on turvattava mahdollisuus työstä irtautu­ miseen ja riittävään palautu­ miseen. Asiantuntijatyön on jatkossakin oltava työaikalain piirissä koko EU:ssa.

2

Työryhmä selvittää keinoja ­työeläkejärjestelmän uudistamiseksi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ ja valtiovarainministeriö asettivat lokakuussa työryhmän selvittämään työeläkejärjestelmän uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on turvata riittävä eläkkeiden taso myös tulevaisuudessa ja vakauttaa työeläkejärjestelmää. Hallitusohjelman mukaisesti työeläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys myös pitkällä aikavälillä. Työ-

ryhmän tavoitteena on selvittää tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Työryhmään on nimetty edustajat työnantaja- ja palkansaajakeskusjärjestöistä ja sen toimikausi alkoi lokakuussa. Toimikauden päätyttyä tammikuussa 2025 työryhmän ehdotukset kootaan hallituksen esitykseksi.

Nimitys Tradenomeissa OTM SALLA VIITANEN aloitti Tradenomeissa työsuhdejuristina 9.10.2023. Hänen vastuullaan on jäsenten työ- ja virkasuhdeasioihin liittyvä neuvonta ja kouluttaminen sekä työsuhderiitojen selvittäminen yhdessä muiden työsuhdejuristien kanssa. Viitanen siirtyi Tradenomeihin Helsingin käräjä­ oikeuden tuomioistuinharjoittelusta, ennen harjoitteluaan hän työskenteli Tieteentekijöiden liitossa. Viitanen on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta.

Asiantuntijat huomioivat pelisäännöt alustatyölle Alustatyötä tekeville asian­ tuntijoille on turvattava reilut työehdot ja palkkaus alusta­ talouden tarjoamat mahdol­ lisuudet ja hyödyt säilyttäen. Kansallisen keskustelun tulee olla aktiivista ja hyödyntää toimivat neuvotteluraken­ teemme.

3

Jaksamiselle ­pelisäännöt asiantuntijatyössä Työn psykososiaalisen kuor­ mituksen riskit on ­nostettava samanarvoisiksi fyysisen kuormittavuuden kanssa. ­Psykososiaaliset riskit on sisällytettävä EU:n työterveysja työturvallisuusdirektiiveihin.

stm.fi

4

Tekoälylle pelisäännöt työelämässä Tarvitsemme EU:n yhteiset pelisäännöt tekoälylle ja sen hyödyntämiselle työelämässä. Esimerkiksi, voiko työnantaja käyttää tekoälyä työntekijän valvontaan tai kuka omistaa tekoälyllä kirjoitetun kirjan? Haluamme pelisäännöt, jotka ovat selkeät ja kunnioittavat asiantuntijoiden oikeuksia.

tradenomi.fi/euvaalit TRADENOMI 7


Ajassa Syysvaltuusto piti jäsenmaksun ennallaan Teksti: Päivi Laakso Kuvat: Sabrina Bqain

TRADENOMIEN UUDEN VALTUUSTON sääntömääräi-

nen syyskokous pidettiin marraskuun lopulla Helsingissä. Asialistalla olivat sääntömääräiset asiat, eli ensi vuoden budjetin, toimintasuunnitelman ja jäsenmaksujen vahvistaminen. Jälkimmäinen tuotti heti hyvän uutisen: – Jäsenmaksumme pysyvät ennallaan, Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi iloitsee ja alleviivaa, että voimakkaista kustannuspaineista huolimatta Tradenomit haluaa tehdä kaikkensa, ettei se omalta osaltaan nosta jäsenten kustannuksia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. – Vaikuttamistyössä kärkitavoitteemme liittyvät työaikojen ja -hyvinvoinnin edistämiseen. Jälkimmäiseen sisältyy myös työsuhde-eduksi ideoimamme kouluttautumisseteli, Niemi sanoo. Kevätkaudella liitto valmistautuu EU-vaaleihin. Niemi muistuttaa, että liitto tukee jokaista jäsentä myös ura- ja hyvinvointipalvelujen avulla. – Keväällä käynnistyy aiempien vuosien suosikki eli jo neljäs mentorointiohjelmamme. Nyt on oikea aika ilmoittautua joko mentoriksi tai aktoriksi, Niemi vinkkaa. Keskiössä on myös opiskelijatoiminta, kansainvälisyys ja yhteistyön syventäminen ammattikorkeakoulujen kanssa. – Uutta on opinnäytetöiden stipendiohjelma, jonka tavoitteena on lisätä tradenomien ja opinnäytetöiden näkyvyyttä. Aiomme myös parantaa kansainvälisten jäsentemme palvelemista lisäämällä englanninkielisiä sisältöjä, Niemi lupaa.

1.

1. Lakiasiainjohtaja Mia Weckman, valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkola ja toiminnanjohtaja Sari Niemi ovat lähdössä uuteen kolmen vuoden valtuusto­ kauteen hyvillä mielin. Eri­ tyinen ilonaihe on Espoon luontokeskus Haltiassa huhtikuussa järjestettävä kaikille jäsenille avoin Tradeno­mipäivä.

2. 3.

2. Sääntömääräinen syyskokous linjasi ensi vuoden toimintaa. ­Erinomainen uutinen on jäsen­ maksujen pitäminen ennallaan. 3. Edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula käsitteli puheenvuo­ rossaan ajankohtaista työmarkkinatilannetta.

4. 5.

4. Jäsenistön hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat myös uudella kau­ della keskeisessä roolissa Tradenomien vaikuttamistyössä. 5. Mia Weckman valotti esitykses­ sään valtuutetun roolia ja lupasi henkilöstöedustajina toimiville jäsenille aiempaa enemmän info­ tilaisuuksia ja juridista neuvontaa verkossa.

6.

7.

8 TRADENOMI

6. Syyskokouksen uutisiin ­kuuluu jäsentutkimuksen digitalisointi. Jatkossa esimerkiksi ­tradenomien palkkatiedot ovat aiempaakin ­helpommin jäsenten saatavilla ja vertailtavissa. Hyöty on ilmeinen palkkaneuvotteluissa tai työsopi­ musta solmittaessa. 7. Nykyisyysselittäjän titteliä ­käyttävä organisaatiokehityksen ammattilainen, yrittäjä Petri Raja­ niemi alusti ammattiliiton roolista ja erityisesti siitä, mihin suuntaan liittojen tulisi kehittyä.


TAVALLINEN VAI AKAVALAISEN ASUNTOLAINA?

HYÖDYNNÄ TUNTUVAT ETUSI ASUNTOLAINAAN JA SIJOITTAMISEEN. Kun asuntolaina sopii sinun talouteesi, voit kerryttää muutakin varallisuutta säästämällä jatkuvasti ja kohdata talouden yllätykset rauhallisin mielin – se on taloudellista mielenrauhaa. Akavan jäsenliiton jäsenenä voit saada asuntolainan ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*. Lisäksi saat pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja. Hyödynnä myös etusi säästämiseen ja sijoittamiseen! Tutustu kaikkiin etuihisi ja hae lainaa: danskebank.fi/tradenomit Tutki kotisi ympäristökestävyys osoitteessa kestavakoti.fi Palvelun tuottamisesta ja asiantuntemuksesta vastaa Gaia Consulting ja palvelua sponsoroi Danske Bank.

* Asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60% lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Tämä ei ole pankin tarjous. Lainan ehdoista sovitaan henkilökohtaisesti. Lainan ja lyhennysvapaiden myöntäminen edellyttää aina hyväksyttyä luottopäätöstä. Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas ottaa 170 000 euron asuntolainan, jossa laina-aika olisi 25 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euribor-korkoa, lainan kokonaiskorko olisi 4,814 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 5,012 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 296 580,82 euroa, sis. järjestelypalkkion 1020 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 300 kpl. Esimerkki laskettu 1.8.2023 korkotiedoilla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2. Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.fi


Teema

10 TRADENOMI


Tunnista ­kutsumuksesi Uramuotoilu auttaa eteenpäin Työelämä muuttuu vauhdilla. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään omaa työuraa. Teenkö työtä, jota haluan tehdä vai pitäisikö tehdä jotain ihan muuta? Uramuotoilu voi sytyttää motivaation omaan työhön uudelleen – tai johtaa uusille urille.

M

Te k s t i : Anna-Kaisa Asuja / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

onelle loppuvuosi on otollinen aika summata mennyttä vuotta ja luodata tulevaa, muotoilla omaa työuraa. Olenko tehnyt niitä asioita, joita olen halunnut? Miten voisin tehdä enemmän niitä asioita, joita haluan tehdä? Mitä itse asiassa haluan tehdä? Uramuotoilu on oman uran aktiivista suunnittelua, jossa käytetään luovaa ongelmanratkaisua. Uramuotoilu korostaa elämänlaajuista oppimista, kokeilemista ja työn mielekkyyttä. Uramuotoilussa käytettävät työkalut auttavat suuntamaan ja

muuttamaan urapolkua erilaisissa elämänvaiheissa. Työ on yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin lähteistä. Siksi on tärkeää, että voi tehdä työtä, joka tuntuu omalta. Jokaisen kohdalla se tarkoittaa eri asioita. Uramuotoilu auttaa haarukoimaan vaihtoehtoja ja suuntia.

Omannäköinen työ Kun puhutaan urasta, ajatus vie helposti etenemiseen. Sitäkö minun pitäisi haluta? Edetä kuin ohjus kohti parempaa palkkaa, hienompaa titteliä ja komeampaa toimistoa. Uramuotoilu on kuitenkin eri asia kuin ura-

TRADENOMI 11


Teema

Kokeile kutsumuskarttaa

“Ura-ajattelu ja ­uraoptimointi on vaarallista, jos se ohjaa ihmiset oman hyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kannalta vääriin asioihin.”

Työelämäprofessori Lauri Järvilehto Aalto-yliopisto

12 TRADENOMI

optimointi, muistuttaa Lauri Järvilehto. Aalto-yliopiston työelämäprofessorina työskentelevä Järvilehto on kirjoittanut useamman kirjan ajattelusta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. – Ura-ajattelu ja uraoptimointi on vaarallista, jos se ohjaa ihmiset oman hyvinvoinnin ja työn tuloksellisuuden kannalta vääriin asioihin. Tutkimusten mukaan uraoptimointi tai se, saako 300 euroa enemmän palkkaa on merkityksetöntä, ellei ole sitten toimeentulon rajalla. – Sen sijaan elämän laatuun voi vaikuttaa merkittävästi, jos joutuu esimerkiksi tekemään enemmän inhoamiaan byrokratiahommia tai introverttina edustamaan paljon.

• Kirjaa A4-paperille allekkain aktiviteetit, jotka kiinnostavat sinua. • Pisteytä aktiviteetit asteikolla 1–3. Anna ykkönen niille, joita et saa tehdä yhtään. Pisteytä kakkosella ne aktiviteetit, joita jo teet, mutta tekisit mieluusti lisää. Kolmosen asioita saat tehdä niin paljon kuin haluat. • Mieti, millaisessa työssä voit yhdistellä parhaiten kutsumusaktiviteettejasi. • Kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Kuulostele kutsumustasi rauhassa. Kokeile ja tee pieniä muutoksia.

Työssä olisi siis tärkeää päästä operoimaan omilla vahvuuksillaan. Mahdollisuus toteuttaa työssä omia kiinnostuksen kohteita on merkittävä hyvinvoinnin lähde. – Mitä enemmän siihen on mahdollisuutta, sitä enemmän ihminen kokee työn antoisuutta, Järvilehto sanoo. – Paremman palkan ja tittelin pitäisi pikemminkin olla tavoitteita, jotka seuraavat siitä, että pystyy parantamaan omaa arvon tuottoaan. Arvon tuotto on se, missä ihmisen kiinnostuksen kohteet kohtaavat maailman tarpeet. Kokonaishyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa omat intressit ja ymmärtää, miten niillä pystyy tuottamaan yritykselle tai organisaatiolle lisäarvoa.


Aikaansaaminen palkitsee Tyytymättömyys omaan työhön voi kummuta myös sellaisista syistä, joihin ei aina itse pysty vaikuttamaan. On tärkeää tunnistaa, mistä tyytymättömyys kumpuaa ja voiko siihen itse vaikuttaa. Järvilehdon mukaan työtyytyväisyys on korkeampi niillä, jotka tekevät paljon töitä. – Burn out ja uupuminen, niiden juuri ei useinkaan ole työmäärä. Ihmisiä kuormittaa työn epämääräisyys. Etenkin suurissa, byrokraattisissa organisaatioissa, jos pääfokus on enemmän virheen estämisessä kuin aikaan saamisessa, syntyy rakenteita, joiden takia ihmiset joutuvat tekemään paljon epätyötä tai näennäistyötä. Epätyön tekeminen on kaikkien asianosaisten ajanhaaskausta. Aikaansaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se on yksi työhyvinvoinnin lähteistä. Tietotyössä aikaansaamista on toisinaan vaikea hahmottaa. Siksi onkin tärkeää välillä sanottaa itselleen, mitä päivän aikana on tehnyt.

Merkityksellisyys syntyy sisäisestä motivaatiosta Työn merkityksellisyydestä on puhuttu viime vuosina paljon. Järvilehto kuitenkin varoittaa merkityksellisyyden vaaroista.

– Siitä tulee helposti maailmaa syleilevä tekijä. Järvilehto lähestyykin merkityksellisyyttä sisäisen motivaation ja itsemääräytymisteorian kautta. Siinä on kolme tekijää: autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuus. Merkityksellisyyttä ja sisäistä motivaatiota paljon tutkinut Frank Martela on lisännyt vielä neljännen tekijän eli hyvän tekemisen toisille. – Omaa tyytyväisyyttä työhön voi lisätä kaikkien näiden faktoreiden kautta, Järvilehto sanoo. Autonomialla on iso merkitys. – Jos autonomiaa ei ole, ihminen voi huonosti. Mutta jos sitä on maksimaalisesti ihminen ei ymmärrä, mitä häneltä halutaan. Siinä eivät liukuvat työajat ja etätyömahdollisuus auta, jos ei tajua, miksi teen tätä työtä, mitä multa oletetaan.

Flow’ta kohti Enemmän kuin palkan tai statuksen näkökulmasta, omaa työtä kannattaa miettiä siltä kannalta, mitä työ itsessään antaa. Mistä saan flow’n kokemuksia? Mikä palkitsee? Yleensä se liittyy omien vahvuuksien käyttämiseen. Järvilehdon kehittämä kutsumuskartta auttaa hahmottamaan, onko kiinnostunut esimerkiksi hallinnollisesta vai sosiaalisesta toiminnasta. Pisteyttämällä intressejään näkee, pääseekö työssään toteuttamaan tarpeeksi

Mielekästä työtä – ja elämää • Työn ja elämän mielekkyys merkitsevät 18–35-vuotiaille korkeakoulutetuille entistä enemmän. Kokemukset elämän merkityksellisyydestä koetaan yhtä tärkeäksi kuin hyvä fyysinen kunto ja läheiset ihmissuhteet. • Merkityksellisyys nousee myös tulevaisuuden tavoitteissa. Ikäryhmän tärkein tavoite on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä, johtavaan asemaan pääsy ei niinkään kiinnosta. Hyvinvointia nakertaa kiireinen arki ja työelämän ja yhteiskunnan itseen kohdistamat odotukset ja vaatimukset. Lähde: Akavaworksin teettämä ­Korkeakoulutetut nuoret -tutkimus 2023

TRADENOMI 13


Teema

Hyvä näin

”Jos autonomiaa ei ole, ­ihminen voi huonosti. Mutta jos sitä on ­maksimaalisesti, ihminen ei ymmärrä, mitä häneltä halutaan.” esimerkiksi ajatustyötä. Kutsumuksia eli tapoja toteuttaa itseään voi olla lukematon määrä. Omaa työtä voi peilata myös listaamalla antikutsumuksia. Mitkä nykyisistä työtehtävistä ovat sellaisia, joissa en ole elementissäni? Olisiko niiden määrää mahdollista vähentää? – Aina on myös töitä, jotka eivät palkitse tai ole mielekkäitä. Niiden kanssa pitää pystyä elämään, Järvilehto muistuttaa. Seuraava askel on mikromuutokset. Miten voisi vaikuttaa yhteen listatuista intresseistä? Niillekin, joille intressien hahmottaminen on vaikeaa, Järvilehdolla on antaa työkalu. – Kaikille on tervettä kokeilla uutta. Jos ei tiedä, mitä haluaisi tehdä, kannattaa kokeilla kaikkea. Kokeiluista voi muotoutua sellainen reitti, jota ei olisi uraa suunnitellessa edes voinut tullut ajatelleeksi. T 14 TRADENOMI

TYYTYMINEN EI OLE ­trendikästä nykymaailmassa, jossa kannustetaan tekemään jatkuvasti kovemmin ja pyrkimään korkeammalle. Tyytyväisyyteen kuitenkin tarvitaan taito arvostaa nykytilaa ja todeta välillä, että juuri näin on hyvä. Työelämän ja -urien moninaistuessa ainoa suunta rakentaa mielekästä työuraa ei ole enää ylöspäin, muistuttaa organisaatiopsykologi ­Eveliina Holmgren. Holmgrenin kirja Tyytyväisyys - Vastavoima jatkuvaa venymistä vaativalle työlle ilmestyi syksyllä. – Työuraa voi rikastuttaa ilman että nimike vaihtuu. Yleensä ihmiset ovat tyytyväisiä työhönsä silloin, kun työt ovat antoisia ja ne sujuvat. Holmgrenin mukaan tyytyväisyyttään alkaa miettiä yleensä silloin, kun joku asia alkaa hiertää. Se voi olla esimerkiksi riittämättömyyden tunne. Paineita voi tulla niin itseltä kuin ulkopuoleltakin. – Tyytyväisyyden kannalta on oleellista miettiä, mikä asema itselle riittää? Tai onko minulla keinoja muotoilla työtäni niin, että sekä minä itse että palveluni tai tuotteeni loppukäyttäjä on tyytyväinen työhöni? Suomalaisille tolkun ihmisille tyytyväisyys voi olla myös yhdenlainen kansalaistaito. Olemmehan tutkitusti maailman onnellisin kansa. Tyytyväisyys ei edellytä huippukokemuksia. Riittää, että on mielekkäitä tehtäviä, ihmisiä ja tuloksia. – Tyytyminen on sen arvostamista, että näin on riittävä. Tyytyminen on myös taito ja valinta. Liian suuret odotukset voivat myös syödä tyytyväisyyttä. Nuorille työntekijöille on tärkeää sanoittaa, miten oma työ liittyy isompaan kuvaan. Monet nuoret toivovat päätyvänsä mielekkäisiin töihin. Mutta tarvitseeko työn olla kutsumus? Voiko omaa työtä tehdä yhtä hyvin siksi, että työ tarjoaa keinon hankkia rahaa elämistä varten tai tekemistä? Sen sijaan, että pohtisi olenko varmasti täyttämässä universumin minulle kohdistamaa tarkoitusta työelämässä, voi riittävä merkitys tulla Holmgrenin mukaan joskus verojen maksamisesta. – Ihmisten motivaatio tehdä työtä vaihtelee, eikä motivaatiotekijöiden jaloudessa kannata kilpailla.


Uutta draivia työuralle HAMKista! HAMK Master School Opiskele ylempi amk -tutkinto

Management in Sustainable Business, 90 op Liiketoiminnan kehittäminen, 90 op Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut, 60 op Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen, 60–90 op Liiketalouden tradenomi, laajenna osaamistasi tietojenkäsittelyn parissa Tietojenkäsittelyn muuntokoulutus, 75–90 op

hamk.fi

Lisätiedot ja hakuajat:


Vuoropuhelu

Kireä työmarkkinatilanne lupaa intensiivistä ­valtuustokautta Tradenomien uusi valtuusto kokoontui ­marraskuun lopussa päättämään ensi vuoden toiminta­ suunnitelmasta ja talousarviosta. Tulevana vuonna käynnistyvä strategiatyö innostaa sekä valtuuston että hallituksen jäseniä. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : M a r k u s S o m m e r s

odotatte alkaneelta ? Mitä liiton valtuustokaudelta? Iida Mikkola: Aloitin vasta valtuus­ ton puheenjohtajana, joten ennen kaikkea odotan, että pääsen sisään tehtävään. Odotuksena on, että yhteistyö hallituksen kanssa tulee sujumaan hyvin. Toivon valtuus­ tokaudelta myös, että pääsemme tekemään toiminnasta entistä osal­ listavampaa ja läpinäkyvämpää.

Jaakko Hyvönen: Työmarkkina­ toiminta ja hallituskaudet kulke­

vat syklisesti, eli välillä meillä riit­ tää valtavasti tekemistä ja välillä on rauhallisempaa. Nykyinen kausi tulee olemaan aiempaa intensiivisempi. Se johtuu sekä kireästä työmarkkinatilanteesta että siitä, että olemme uudista­ massa liiton strategiaa. Strategia­ työ on hyvin mielenkiintoista, sillä nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia vuo­ sien päähän.

Iida Mikkola Tradenomien valtuuston puheenjohtaja

teemoja käsitellään ? Millaisia kauden aikana? Jaakko: Hallituksen näkökul­

masta etenkin tässä kauden alussa vallitseva teema on tämän­ hetkinen työmarkkinatilanne. Keväällä pääsemme aloittamaan strategiatyön, ja strategian jal­ kauttaminen käytäntöön alkaa sen jälkeen. Moni lakiehdotus ja tuleva eläkeuudistus tulee

16 TRADENOMI

vaikuttamaan eniten opiskelijoi­ hin ja nuoriin, uransa alussa ole­ viin henkilöihin.

Iida: Myös kaikenlainen yhteis­

työn tiivistäminen tulee olemaan toiminnan keskiössä. Haluamme tehdä mahdollisimman hyviä päätöksiä.


Miten muutokset näkyvät

? Tradenomien jäsenille? Jaakko: Hallituksen kaavailemat

työelämään liittyvät heikennykset vaikuttavat myös työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluihin. Tradenomien strategiatyö tulee kestämään koko ensi vuoden. Jalkauttaessa se tulee näkymään myös jäsenille. Liiton perustoiminta on pysyvää ja jatkuvaa,

ja peruspalvelut säilyvät toki vahvoina sekä ensi vuonna että tulevaisuudessa.

Iida: Etenkin lakivalmisteluihin

liittyvät asiat tulevat vaikuttamaan jäseniimme, mutta pitkän aikavälin vaikutuksia on vielä vaikea arvioida.

odotatte ensi vuonna ? Mitä käynnistyvältä strategiatyöltä? Iida: Toivon, että ainakin

monimuotoisuus ja muut tärkeät arvot näkyvät strategiatyössä. Uskon, että kirkastamme tavoitteita ja mittareita.

Jaakko: Meidän aikai-

sempi strategiamme on perustunut tulevaisuusskenaarioihin. Nyt voimme alkaa käydä näitä

skenaa­rioita läpi. Työelämä on ottanut viimeisen neljän vuoden aikana valtavia harppauksia: hybridityön ja digiloikan lisäksi työelämään on hiipinyt tekoäly, ja maailmalla jylläävät sodat. Odotan sitä, että pääsemme päivittämään skenaarioita ja katsomaan tulevaisuuteen uusin silmin.

Jaakko Hyvönen

?

Miten hallituksen ja valtuuston yhteistyö sujuu?

Jaakko: Peruselementit ovat

toimineet aina, ja meillä on hyvät keskusteluvälit. Meidän ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, mutta kun vuoropuhelu toimii, löydämme kyllä ratkaisuja yhdessä.

Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

Iida: Valtuuston ei ole tarkoitus rikkoa hallituksen työrauhaa, vaan tukea hallitusta työskentelyssä. On hienoa, että meillä on yhteinen kokonaiskuva näkyvissä.

assa Käy tutustum n! aa gi te stra trategia /s i.fi om en trad TRADENOMI 17


Työn arjessa

Unelmatöihin viisikymppisenä Nordean henkilöstöhallinnossa työskentelevä Christa Kivinen aloitti tradenomiopinnot viisikymppisenä. Rohkeus kannatti, sillä uusi tutkinto mahdollisti siirtymisen unelma-ammattiin. Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : M i i ka K a i n u

”M

iten ihmeessä sä jaksat?” Tähän kysymykseen Christa Kivinen sai vastata lukuisia kertoja, kun hän muutama vuosi sitten työsti tradenomi­opintoja avoimessa ammattikorkeakou­lussa. Kivinen työskenteli samalla Nordeassa täysipäiväisesti. Työpäivien jälkeen hän suuntasi Haaga-Helia ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Illat kuluivat koulutehtävien parissa, eikä vapaa-aikaa juuri ollut. – Tahti oli kieltämättä kova. Suoritin avoimen opintoja 60 opintopisteen edestä yhden syksyn aikana. Olin aiemmin hakenut tradenomiopintoihin pääsykokeella, mutta en päässyt matematiikan osiosta läpi. Päätin, että haen kouluun avoimen väyläopintojen kautta. Arki kulki kuin juna, siinä ei juuri ehtinyt pysähtyä, Kivinen muistelee nyt, muutamaa vuotta myöhemmin. Kivinen on työskennellyt ­käytännössä koko työuransa ajan Nordeassa tai sen edeltäjissä Suomen Yhdyspankissa ja Merita-pankissa. Ensimmäiset kymmenen vuotta kuluivat konttorissa asiakaspalvelutehtävissä, ja myöhemmin työtehtäviin kuului muun muassa arvopaperien osingonmaksuja sekä myöhemmin esihenkilötehtäviä. – Kirjoitin ylioppilaaksi, mutta en todellakaan ollut opiskelijatyyppiä. Minulle oli

18 TRADENOMI

aina selvää, että menen töihin pankkiin tai matkailualalle. Hain töihin sekä lentokentän Stockmannille että Munkkiniemessä sijaitsevaan pankkiin, ja sain kummatkin paikat. Ajattelin, että pankissa pääsen ehkä etenemään, joten valitsin sen. Ja sille tielle jäin, hän nauraa. Kivisen mukaan valinta osoittautui hyväksi. – Nordeassa on aina kannustettu uuden oppimisessa ja tarjottu mahdollisuuksia siihen.

Huithapelista sinnikkääksi opiskelijaksi Kivinen viihtyi pankissa, eikä lisäkouluttautuminen käynyt vuosiin mielessä oman perhetilanteen takia: Kivisellä on kolme lasta ja iäkkäät vanhemmat, joista hän huolehti. Pankkiala oli kuitenkin jatkuvassa murroksessa, ja muutostahti alkoi kiihtyä 2000-luvun puolella. – Meillä tehtiin paljon uudelleenjärjestelyitä, ja moni sanottiin irti. Ajattelin, että minun on pakko hankkia tutkinto, sillä jos saan potkut, tuskin työllistyisin muualle, vaikka olinkin koko ajan kouluttautunut talon sisällä. Opintojen aloittaminen oli jännittävää. – Olin aina ajatellut, että olen hiukan huithapeli enkä ehkä pärjää. Sekä minä itse että monet muut miettivät, millaista

Urani 1986–1996 Kassatoimihenkilö/ pankkineuvoja 1996–2001 Account Manager, Corporate Actions, ­Dividends and Tax Services 2001–2014 Esihenkilötehtävät eri yksiköissä 2014–2016 Senior Service ­Operations Officer, Securities Services 2016–2018 Nordea Henkilöstöhallinto, Recruitment Service Partner 2018–2022 Job Mobility consultant/ rekrytoija 2020 Tradenomi, Haaga-Helia AMK 2022– People Direct FI, People Direct Advisor


C h r i s t a K i v i n e n toimii työssään henkilöstö­ hallinnon etulinjassa: HR-asiantuntijana hän ­vastaa esihenkilöiden ja työntekijöiden henki­ löstöhallintoon lähettämiin kysymyksiin. TRADENOMI 19


Työn arjessa

3

Nopeaa 1. Mitä taitoja sait opinnoistasi nykyiseen työhösi? Opin ongelmanratkaisutaitoja ja sain luottoa omaan tekemiseen. Moni asia oli jo työelämässä tuttua, mutta opin lisää siitä, mihin maailma on menossa ja mitä työssä tarvitaan jatkossa.

” Tä ss ä t yö ss ä koen kehittyväni jatkuvasti ja pääsen haastamaan itseäni epämukavuusalueella. Toiveeni on jatkaa HR-työssä eläkeikään asti”, Christa Kivinen sanoo.

Vanhempana opiskelu on ollut ­avartavaa. opiskelu tulee olemaan, jos olen ryhmässä kaikkein vanhin ja muut opiskelijat hädin tuskin omia lapsiani vanhempia. Jännittäminen ja ennakko-oletukset osoittautuivat kuitenkin turhiksi. Kun ovet opintoihin avoimen ammattikorkeakoulun jälkeen aukesivat, Kivinen tunsi olevansa kuin kotonaan. – Huomasin, että minulla on sitkeyttä. Aina, kun joku kysyi, miten jaksan, keräsin lisää taistelutahtoa. Opiskelu paljastui myös todella kivaksi. Opiskelijoiden joukossa oli todella paljon eri-ikäistä porukkaa, ja osan kanssa pidän yhteyttä edelleen, Kivinen kertoo.

Ikä on etu Kivinen opiskeli Haaga-Heliassa HR:n ja johtamisen koulutusohjelmassa. HR-työ oli kiinnostanut häntä jo aiemmin, mutta työpaikkahaaveet olivat kaatuneet opintojen puutteeseen. Toisaalta Kivinen viihtyi Nordeassa. – Joten kun työharjoittelujakso koitti, otin puhelimen käteen ja soitin HR:ään. Kysyin, saanko tulla suorittamaan työharjoittelujaksoa. Harjoittelupaikka aukesi ja sain lopuksi jäädä, sillä satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Käytännössä Kivinen aloitti työt Nordeaan rekrytointitiimissä. – Sieltä siirryin tekemään uraohjausta 20 TRADENOMI

henkilöille, joiden tehtäviä oltiin siirtämässä pois, ja joille etsittiin uusia tuulia. Niissä tehtävissä iästä oli hyötyä. Moni valitteli, että on liian vanha opiskelemaan. Pystyin näyttämään itse, että jos minäkin pystyin siihen, muutkin kyllä pystyvät. Kivisen mukaan vanhempana opiskelu on ollut avartavaa. – Tässä vaiheessa uraa löytyy jo hirveästi tietoa eri asioista, ja kun päivittää omaa osaamistaan, sen tiedon pystyy lokeroimaan uudella tavalla.

Syvempää ja leveämpää osaamista Kivisen opinnot venyivät lopulta parilla vuodella, sillä läheisen sairastuminen laittoi suunnitelmat uusiksi. – Tein koko ajan töitä ja opiskelin iltaisin, kun pystyin. Lopulta valmistuin vuonna 2020. Opettajat ja opinto-ohjaajat olivat todella ymmärtäväisiä ja auttoivat eteenpäin. Olen siitä tosi kiitollinen. Kivinen kertoo olevansa nykyisessä työssään Nordean henkilöstöhallinnossa unelmatyössä. – Olen todella tyytyväinen saadessani tehdä työtä ihmisten parissa. Koen, että olen oppinut valtavasti uusia asioita ja olen kehittynyt myös ihmisenä paljon. Koen myös, että teen merkityksellistä työtä ja sen seurauksena työnantajani saa minusta parhaan hyödyn. T

2. Vinkkisi t­ yönhakijalle juuri nyt? Hakuilmoitukseen kannattaa perehtyä huolella, ja CV kannattaa räätälöidä ilmoituksen pohjalta. Hakemuksessa kannattaa vastata siihen, mitä ilmoituksessa kaivataan. Rekrytoijat törmäävät lukuisiin hakemuksiin. Joukosta kannattaa erottua. Moni kehuu itseään liian vähän. Vaatimattomuudesta ei ole työnhaussa hyötyä. 3. Mitä haluaisit osata paremmin? Olen aina ollut parempi puhumaan kuin kirjoittamaan. Minulla on lievä lukihäiriö, joka hidastaa lukemista ja kirjoittamista. Haluaisin oppia nopeammaksi ja paremmaksi kirjoittajaksi. Siihenkin onneksi harjaantuu, kun kirjoittaa paljon.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Christa on käyttänyt. tradenomi.fi


Näin teet hybridityöstä tehokkaampaa Organisoi työsi blokkeihin

Löydä työn flow

2

1

Kotitoimistolla tulee helposti pidettyä yhtä aikaa auki useita sähköisiä yhteydenpitokanavia. Jos saat sähköpostista, Teamsista, Slackista, WhatsAppista ja muista vastaavista sovelluksista koko ajan ilmoituksia uusista viesteistä, keskeytykset kasvattavat aivojen kognitiivista kuormitusta. Opettele pyhittämään häiriöttömiä hetkiä työlle ja sulje sähköiset kanavat, jotta löydät työn flow’n ja saat asioita aikaiseksi.

Työn organisointi blokkeihin on hyvä tapa saada tehokuutta hybridi­ työhön. Jaa tehtävät sen mukaan, mitkä työt edellyttävät keskittymistä paikassa, jossa ei ole keskeytyksiä. Toiseen blokkiin kuuluvat ne työtehtävät, joissa tarvitset muiden apua tai osallistumista. Nämä tehtävät voit jakaa vielä kahteen blokkiin sen mukaan, hoituuko yhteistyö etätyövälineiden kautta vai tarvitaanko asioista neuvottelua ­kasvotusten.

Työkuorman hallinta

Teksti: Tarja Sinervo // Kuva: iStock

3

Työkuorman hallinnassa auttaa se, että tunnistaa oman työn kannalta keskeiset asiat ja pyrkii vähentämään niitä, jotka eivät ole niin olennaisia. Katso töitäsi oman tehtäväkuvan ja tavoitteiden kautta: mitkä tehtävät tukevat tavoitteiden edistymistä. Opettele jättämään vähemmän tärkeät tehtävät myöhemmäksi tai jopa tekemättä. Tässä auttaa ajanhallinnan matriisi, joka jakaa työt osiin: 1. kiireellinen ja tärkeä, 2. kiireetön ja tärkeä, 3. kiireellinen ja vähemmän tärkeä sekä 4. kiireetön ja vähemmän tärkeä. Matriisin avulla hahmotat, mitä tehtäviä kannattaa ensimmäiseksi edistää. Ihan kaikkea sähköpostiin kilahtavaa ei tarvitse hoitaa. Hybridityössä muiden on vaikea hahmottaa, kuinka paljon sinulla on työtä. Kerro esihenkilölle, jos saat uuden tärkeän tehtävän, että jotain muuta on silloin siirrettävä valmistuvaksi sovittua myöhemmin tai jätettävä tekemättä. Voit pyytää esihenkilöltä apua töidesi priorisointiin, ja jos työtä on jatkuvasti liikaa, ota asia reippaasti esille esihenkilön kanssa.

Muista vapaamuotoinen vuorovaikutus

4

Työhön tulisi kuulua työasioista keskustelun lisäksi myös vapaamuotoista kanssakäyntiä työkavereiden kanssa. Toimistolla se onnistuu luontevasti, mutta etäyhteyksissä yhteisen ajan täyttää helposti pelkkä puhe työasioista. Työkavereihin tutustuminen ja ihmissuhteiden ylläpito on kuitenkin tärkeää myös työn kannalta, jotta ihmisten välille syntyy yhteyttä ja luottamusta. Se helpottaa yhteistyötä sekä tiedon ja ideoiden jakamista, ja tutkitusti ehkäisee ristiriitatilanteita.

Vinkit tehokkaampaan hybridityöhön antoi monipaikkaisen työn asiantuntija, tietokirjailija ja Timanttia Consulting Oy:n toimitusjohtaja Ulla Vilkman.

TRADENOMI 21


Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Miten työsuhde päätetään yhteisellä sopimuksella? Kysymys: Työnantajani on ehdottanut minulle työsuhteen päättämistä yhteisellä sopimuksella, sillä työnantajan liiketoiminnan paino­piste on ajan saatossa siirtynyt alueelle, joka ei enää vastaa osaamisprofiiliani. Mitä tällaisessa sopimuksessa tulisi ottaa huomioon?

1

22 TRADENOMI

Vastaus: Joissain tilanteissa työn-

antaja ja työntekijä voivat haluta päättää työsuhteen yhteisesti sopimalla eli solmia niin sanotun päättösopimuksen. Päättösopimustilanteet ovat aina yksilöllisiä, joten sopimus kannattaa aina tarkistuttaa Tradenomien työsuhdeneuvonnassa ennen sen allekirjoittamista. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin nostaa esiin muutamia asioita, joista päättösopimuksessa olisi suositeltavaa sopia. Mikäli työsuhteen sovitaan päättyvän heti sopimuksen allekirjoittami-

sesta, päättyy samassa luonnollisesti myös työntekijän työntekovelvollisuus. Joskus osapuolet haluavat työsuhteen päättyvän vasta myöhemmin, esimerkiksi irtisanomisajan pituisen ajanjakson jälkeen. Tällöin päättösopimuksessa on hyvä sopia, jatkuuko työntekovelvollisuus työsuhteen päättymiseen asti vai päättyykö se jo aiemmin esimerkiksi työntekijän siirrettyä keskeneräiset työtehtävänsä seuraajalleen. Tyypillisesti päättösopimuksissa sovitaan työnantajan maksamasta erokorvauksesta. Erokorvauksen suuruuden lisäksi sopimuksessa on hyvä sopia myös maksuajankohdasta. Päättösopimuksissa lähes poikkeuksetta työntekijä luopuu oikeudestaan vaatia työnantajalta muita kuin sopimuksessa mainittuja saataviaan, joten sopimuksessa tulisi eritellä myös muut työnantajan maksamat

erät, kuten esimerkiksi ­lomakorvaus, mahdolliset työaikapankin plussaldot tai mahdolliset työpaikan ­tulospalkkio- tai bonusjärjestelmän perusteella maksettavat suoritukset. Suositeltavaa on, että maksettavat erät kirjataan sopimukseen euromääräisinä. Mikäli työsopimuksessa on sovittu kilpailukiellosta, tulisi päättösopimuksessa ottaa kantaa myös siihen. Päättösopimuksessa kilpailukiellon voidaan sopia raukeavan, jolloin työntekijällä on mahdollisuus työllistyä työnantajan kilpailijalle heti työsuhteen päättymisen jälkeen. Toisaalta sopimuksessa voidaan myös sopia alkuperäisen kilpailukiellon pysyvän voimassa, jolloin työnantajan kilpailukieltoajalta maksama kilpailukieltokorvaus ja sen maksuaikataulu on syytä todeta sopimuksessa.


Työntekijän oikeudet lomautuksen aikana Kysymys: Kuulin esihen­ki­ löl­täni, että työnantajani on suunnittelemassa lomautuksia. En ole aiemmin ollut vastaa­ vassa tilanteessa, joten haluaisin ­tietää, mitä lomautus ­tarkoittaa ja mitä oikeuksia minulla on lomautuksen aikana?

Vastaus: Lomautus tarkoittaa

työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun tilapäistä keskeyttämistä. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän enintään 90 päivän pituiseksi määräajaksi, mikäli työnantajan tarjottavissa oleva työ on tilapäisesti vähentynyt tuoksi ajaksi. Mikäli työnantajalla on tuotannollis-taloudellinen peruste irtisanoa työsopimus, työntekijä voidaan irtisanomisen vaihtoehtona lomauttaa toistaiseksi. Lomautus on mahdollista toteuttaa kokoaikaisena tai työaikaa lyhentämällä eli niin sanottuna osalomautuksena. Mikäli työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työpaikalla on ennen lomautuksia käytävä muutosneuvottelut. Alle 20 työntekijän työpaikoilla työnantajan on annettava työntekijälle ennakkoselvitys lomautuksen

2

syistä, toteutustavasta, ajankohdasta ja arvioidusta kestosta. Työsopimuslain mukaan lomautuksesta on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautusilmoitusaika kannattaa tarkistaa omassa työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta, sillä ilmoitusajasta on voitu sopia laista poikkeavalla tavalla. Lomautetulla työntekijällä on oikeus työttömyyskassan tai Kelan maksamaan työttömyysetuuteen. Lomautuksen aikana työntekijällä on myös oikeus ottaa vastaan muuta työtä. Määräaikainen lomautus päättyy ennalta ilmoitetun lomautusajan kuluttua, toistaiseksi voimassa oleva lomautus sen sijaan päättyy, kun työntekijä kutsutaan takaisin työhön. Lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava työntekijälle vähintään seitsemää päivää ennen työhön paluuta. Lomautuksen aikana (pois lukien lomautuksen viimeinen viikko) työntekijällä on oikeus irtisanoa työsuhde ilman irtisanomisaikaa. Mikäli lomautus on kestänyt yli 200 päivää, irtisanoutuneella työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Muista!

Tunnetko nämä faktat työttömyysetuudesta? Irtisanotulla tai lomautetulla ­työntekijällä on usein oikeus työttömyysetuuteen. ­Työttömyysetuuksiin liittyen on syytä ­huomioida nämä seikat:

TE-toimistoon 1 ­Ilmoittaudu työnhakijaksi

Työttömyysetuutta voidaan maksaa vain ajalta, jolloin hakija on ollut työnhakijana TE-toimistossa. Työnhakijaksi voi ilmoittautua jo ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista, mutta se on syytä tehdä viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Etuuden saadakseen työnhakijan on ilmoitettava hakevansa kokopäivätyötä, tämä vaatimus koskee myös osa-aikaisesti lomautettuja.

ansiopäivärahaa 2 Hae etuuden maksajalta

Työttömyysetuuden maksaa työttömyyskassa jäsenilleen. Kassaan ­kuulumattomat henkilöt voivat hakea Kelan maksamaa työttömyysetuutta, joka on tasoltaan kassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa heikompi. Kokonaan työttömät hakevat etuuden pääsääntöisesti jälkikäteen ­neljän viikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Lomautettujen osalta hakujaksoissa saattaa olla poikkeuksia, jotka on syytä tarkistaa suoraan etuuden maksajalta.

3 Soviteltu etuus

Tietyissä tilanteissa työttömyysetuutta voidaan maksaa henkilölle, vaikka hän ei ­olisikaan kokonaan työtön (esimerkiksi osa-­ aikainen lomautus, vähäinen työskentely työttömyyden aikana). Tällöin etuus maksetaan soviteltuna työttömyysetuutena, jossa on huomioitu sovittelujaksolle k ­ ohdistuvat tulot. Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Jere Vuorio.

Tiesithän, että olet oikeutettu -50 % jäsenmaksu­ alennukseen lomautuksen tai työttömyysjakson ajalta! tradenomi.fi/jasenyys

TRADENOMI 23


Ota haltuun

Mitä menestys tarkoittaa juuri sinulle? Milloin olet viimeksi ihaillut ­menestynyttä ­ihmistä? ­Tulitko ajatelleeksi, mitä ­hänessä ­oikeastaan ihailit? Jos ­haluat ­menestyä, mieti mikä olisi juuri sinulle ­merkityksellinen ­tavoite. Ole utelias ja ­tutustu ­uudelleen itseesi. Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S to c k

24 TRADENOMI


P a r e m p a a e l ä m ä ä kohti voi pyrkiä esimerkiksi ikigai-ajatusmallin avulla. Ikigai on ­erityisen hyvä työkalu omien motiivien happotestauksessa.

–M

enestyviä ihmisiä yhdistää se, että heillä on joku oma, sisäsyntyinen tavoite, sanoo Jari Hietaniemi. Menestyjät asettavat tavoitteita ja tekevät työtä saavuttaakseen ne. Hietaniemi on digikonsultointiyritys Sleekin toinen perustaja ja tehnyt pitkän uran it-alalla. Hän on suorittanut liiketalouden YAMK-tutkinnon Haaga-Heliassa ja valmistunut tietojenkäsittelystä filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta. Hietaniemi kannustaa miettimään rohkeasti, mitä menestys tarkoittaa juuri omalle itselle. Minkä vuoksi olisin valmis ponnistelemaan tai luopumaan jostain? Kallis auto, managerititteli tai tykkäysten määrä somessa ei siis välttämättä tarkoita menestystä. Menestyä voi aivan omalla tavallaan. Hietaniemelle menestystä on esimerkik­si se, että päivätyön rinnalla hän on on­ nistunut kirjoittamaan kaksi kirjaa yhdessä asiantuntijoita ja johtoa valmentavan Antti Niemen kanssa. Parivaljakon Itsensä johtajat – Just sopivasti menestystä -kirjassa kuusi ihmistä kertoo siitä, miten he ovat asettaneet tavoitteita, edenneet kohti niitä ja mitä menestys heille tarkoittaa.

menestyneen. He ovat kenties saavuttaneet tavoitteen, josta itse vielä haaveilee. Miten he onnistuivat ja mikä on heidän menestymisensä salaisuus? Menestyviltä ihmisiltä voi myös kysyä, oliko tavoitteen saavuttaminen lopulta heille merkityksellistä – oli kyse sitten maratonin juoksemisesta tai onnistuneesta alan vaihdosta. Yhden tavoitteen saavuttaminen voi avata elämässä uuden kappaleen. Varsinainen päämäärä voi kuitenkin olla menestyksen polulla tehty matka. Kun saavuttaa tavoitteen, voi tulla tyhjä olo. Mitä sitten? Ralli tavoitteesta toiseen voi jatkua läpi elämän. Näin on käynyt myös Hietaniemelle. – Olen ajokoiraluonne. Tykkään koko ajan tavoitella jotain. En osaa pysähtyä ja laiskotella. Se on minulle piinapenkki. Hietaniemi kertoo tuntevansa onnellisuutta, kun vie eteenpäin tavoitetta, joka on hänelle itselleen tärkeä. Sellainen on ollut kirjan kirjoittaminen, johon hänellä on kulunut vuosi. – Saavutan flow-tilan lähes aina kun kirjoitan pitkään yhtäjaksoisesti. Näppäimistön näpyttelemisestä tulee hyvä olo. Se on minulle hyvä paikka elämässä.

Miten hän onnistui siinä?

Oletko hc-suunnittelija vai huithapeli?

Omien tavoitteiden ja itselle sopivan menestymisen tavan miettiminen ei välttämättä onnistu omin avuin. Silloin katse kannattaa kääntää ihmisiin, joiden kokee

Matka menestystä kohti on kuljettava suunnitelluin askelin. Suunnitelma tuo myös henkistä turvaa. Päämäärä on pilkottava pieniksi osatavoitteiksi. Niihin pyrki-

3 x Ikigai työkaluna

merkityksellistä elämää 1 Kohti

Ikigai on japanilainen ajattelu malli, jonka mukaan jokaisella on oma syynsä olemassaoloon. Iki viittaa elämään ja gai omien toiveiden ja odotusten täyttymykseen. Hietaniemi on avannut ikigain käsi­ tettä kirjassaan.

Kysy samat 2 kysymykset yhä uudelleen

Ikigain kaavaan kuuluu neljä tekijää. Tee sitä, missä olet taitava. Toiseksi tee sitä, mitä rakastat, kolmanneksi tee sitä, mitä maailma ja muut ihmiset tarvitsevat. Neljänneksi tee sitä, millä voit elättää itsesi. Ajattelussa yhdistetään elämän osaalueet niin, että pystyt autta­ maan ympäröivää yhteisöä ja nauttimaan työstäsi. Ikigai tuo elämään täyttymyksen tunnetta vain, jos kaikki neljä tekijää toteutuvat.

on sinun elämästäsi 3 Kyse

Ajattele ikigain tekijöitä rohkeusharjoituksena. Keskity siihen, mikä on sinulle merkityksellistä – ei siihen, mitä naapuri tavoittelee, tai mihin sinua lapsena ohjattiin kotona tai koulussa. TRADENOMI 25


Ota haltuun K u n t i e d ä t , mitä menestys tarkoittaa juuri sinulle, mieti tukeeko työelämä ja muu arkesi menestystä edeltävien tavoitteiden saavuttamista.

Yrittäjä, FM, ­tradenomi YAMK Jari Hietaniemi Sleek Oy

Aika sanoa ei

”Tavoitteen saavuttaminen ei ole merkityksellinen asia vaan se, että tavoittelee sitä.” minen kannattaa aloittaa järkevästä kohdasta – sellaisesta tavoitteesta, mistä pitää aloittaa tai sellaisesta, mikä vie hanketta reippaasti eteenpäin. Kun on selvittänyt, mitä menestys tarkoittaa itselle, on mietittävä, tukeeko oma työelämä ja arki menestystä edeltävien tavoitteiden saavuttamista. – Jos arjen ja tavoitellun menestyksen välissä on liian iso kuilu, niin jompaakumpaa pitää muokata., Hietaniemi sanoo. Joko arkielämässä täytyy tehdä muutoksia, tai on mietittävä uudelleen, mikä on omaan elämään sopiva tapa menestyä. On siis palattava perusasioihin: mitä tekee, miksi tekee ja miten tekee. Oma tyyli edetä kohti tavoitteita on hyvä tunnistaa. – Toisessa ääripäässä ovat hc-suunnittelijat, jotka suunnittelevat kaiken hyvissä ajoin ja kulkevat täydellistä suunnitelmaansa tiukasti eteenpäin. Toisessa ääripäässä ovat huithapelit. Joillakin tavoitteeseen eteneminen rennommalla tavalla antaa paremman suorituskyvyn kuin asioiden edistäminen totisesti. 26 TRADENOMI

Malta pysähtyä miettimään Milloin viimeksi mietit, mikä on sinulle merkityksellistä elämässä? Olisiko aika miettiä sitä nyt? Hietaniemi kehottaa pysähtymään ja pohtimaan säännöllisesti, onko nykyinen elämä merkityksellistä. Mitä ovat omat tavoitteet, kuinka niitä tavoittelee? Mitä elämässä pitäisi muuttaa? Kysymyksiin vastaaminen kehittää itsetuntemusta ja kirkastaa omia arvoja. – Näin oppii ymmärtämään, miten saa asioita aikaan, onko aamu- tai iltaihminen, sosiaalinen vai yksin pakertaja, tekeekö viime tipassa vai hyvissä ajoin. Hietaniemi on tehnyt miettimistyötä säännöllisesti – ja oppinut itsestään. – Olen tunnistanut, että olen luonteeltani työhevonen. Minulla on hyvä olla silloin, kun raahaan jotain rekeä perässäni. Etsin aina seuraavaa tavoitetta, oli se sitten työ- tai harrasterooli, tai koulutus. Tavoitteen saavuttaminen ei ole merkityksellinen asia vaan se, että tavoittelee sitä. T

KUN ON OIVALTANUT, mikä itselle on merkityksellistä , on aktiivisesti kieltäydyttävä asioista, jotka eivät ole oleellisia. Kalenteri täyttyy helposti ohjelmasta, joka ei vie kohti omia tavoitteita, menestyksestä puhumattakaan. Jos tavoittelee tutkintoa, tulee säännöllisesti edistää asioita, jotka vievät omia opintoja eteenpäin. Kyse voi olla ei-sanan sanomisesta itselle tai huomion ohjaamisesta hyvään suuntaan. – Jos lähtee polkemaan omia prioriteetteja, pitäisi pysähtyä miettimään, ovatko prioriteetit tai arvomaailma todella muuttuneet. Vai onko tekemässä huonon päätöksen, jota katuu koska se on omien arvojen vastainen, Jari Hietaniemi sanoo. Itseltään kannattaa kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä säännöllisesti: Teenkö oikeita asioita ja teenkö niitä fiksusti? Teenkö työtä aikaan, jolloin jaksan keskittyä parhaiten? Itsetuntemusta ja omia ­työtapoja voi parantaa esimerkiksi pomodoro-­ menetelmän avulla. Pomodoro tarkoittaa suomeksi tomaattia, ja tekniikan nimi juontuu tomaatin muotoisesta munakellosta. Ideana on keskittyä noin parinkymmenen minuutin jakson ajan tehokkaasti yhteen tehtävään, jonka jälkeen pidetään viiden minuutin tauko ennen seuraavaa tehtävää. Jokaista aikaväliä kutsutaan pomodoroksi. Mieti, pystytkö työskentelemään 20 minuuttia keskittyneesti? Mikä on sinulle sopiva rytmitys? Riittääkö tauko vai tarvitsetko jonkun muun palkinnon, jotta jaksat keskittyä? Kuinka suljet kaikki häiriötekijät pois niin, että jaksat keskittyä? Onko parasta laittaa kännykän ääni hiljaiselle ja pitää notifikaatiopaasto eli valita puhelimen asetuksista, että uutissovellusten ja sähköpostin ilmoituksia ei näytetä.


Tulipa mieleen Muutosvastarinta on ihanan retroa

K u va : J u h o K u va

O

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

massa työssä yksi yleisimpiä toiveita, mitä asiakasyrityksillä on, on pystyä lievittämään henkilöstön keskuudessa ilmenevää muutosvastarintaa. Joskus itsellä herää ajatus, että ymmärtävätkö työnantajat sitä maailmaa, jossa työntekijät elävät? Muutosvastarinta on silkkaa vintagea, siis sanana. Se kuuluu 2010-luvulle, jossa sillä kuvattiin sitä, miten mukavuudenhaluinen työntekijä ilmaisee närkästystä, kun oman talon teknologiat tai prosessit uhkaavat muuttua, tai oma toimenkuva päivittyy osaksi nykyisyyttä. Tuohon tilanteeseen sana sopi hyvin, samoin kuin työnantajan tavoite muutosvastarinnan välttämisestä. Mutta 2010-luku poikkeaa valtavasti tästä Roaring 20’s -ajasta, jota elämme. Aiemmin muu maailma pysyi paikallaan ja muutos omassa kuplassa ärsytti. Nyt maailma ympärillä on yhtä hullun myllyä - ja jos työnantaja ei ole tätä muutosta huomannut, hän saattaa käsitellä toiveita vakaudesta edelleen muutosvastarintana. Todellisuudessa kyseessä on paljon laajempi, yleinen muutosahdistus. Siis tunne, joka syntyy, kun kaikki muuttuu, eikä mikään elämässä ja arjessa pysy paikoillaan. Vakauden vaatimus on osa pyrkimystä perusturvallisuuden tunteeseen, joka takaa yksilön toimintakyvyn. Jos elämässä on olemassa perusturvallisuus, niin silloin uskaltaa kokeilla, ottaa riskejä, siirtyä uuteen ja muuttua. Muutos ja ”kehittäminen” on jalostunut niin, että jatkuvasti siirrytään seuraavaan ja sitä seuraavaan, uuteen ja tärkeään juttuun - organisaatiomuutoshankkeeseen ja uudelleenmäärittelyyn. Vaikka edellinen, joka oli aiemmin yhtä tärkeä, ei ole vielä läheskään valmis. Kaikki jätetään kesken. Lapio jää santaan ja pora seinään, kun siirrytään seuraavaan projektiin. Oman työn jäljen näkeminen ja aikaansaamisen kokemus puuttuu. Jos työ ei koskaan tule valmiiksi ja koko ajan pivotoidaan, eli määritetään uusiksi sitä, mitä itse asiassa ollaan tekemässä, kenelle ja miksi, niin työltä katoaa merkitys. Sanotaan, että ”(työ)elämä ei ole määränpää, vaan se on matka”. Mutta matka ilman määränpäätä tarkoittaa kansankielellä haahuilua, eikä se riitä ihmisen tekemisen tarkoitukseksi. Tällaisessa maailmassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että työn määränpää on kirkas, että perusturvallisuus on olemassa ja että ihmisillä säilyy oikeus tehdä työnsä niin hyvin kuin se kuuluu tehdä. T

TRADENOMI 27


Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Varaa aika uravuosihuoltoon Kerran tai pari vuodessa on hyvä pysähtyä miettimään, missä menee omalla työuralla. Tämän voi tehdä itse, mutta siihen saa sparrausapua myös Tradenomeilta. Te k s t i : A n n a - K a i s a A s u j a K u va t : i S t o c k

1

Työurasta kiinni

Työelämä muuttuu nyt entisestään kiihtyvällä vauhdilla. Työpaikka voi olla menossa alta tai jaksaminen on koetuksella, mutta työssä voi olla kaikki myös hyvin! Olipa oma työtilanne ja työtyytyväisyys millä tolalla tahansa, omaa työn tekemistä tai työroolia ei välttämättä ehdi miettiä tai tule edes ajatelleeksi. Työn ja työuran äärelle kannattaa kuitenkin pysähtyä säännöllisesti. Esimerkiksi uravuosihuolto on siihen hyvä näköalapaikka. Missä menen nyt, missä haluaisin mennä ja mitä seuraavaksi? Uravuosihuollossa ei automaattisesti mietitä seuraavaa porrasta tai ylenemismahdollisuuksia. Toki niitäkin voi pohtia, jos ne ovat juuri tällä hetkellä itselle relevantteja tavoitteita. Työurien moninaistuminen on monipuolistanut perinteistä ajatusta uraputkesta. Työuriin kuuluvat myös erilaiset katkot ja sivuloikat. Uravuosihuolto on ennen kaikkea paikka pysähtyä kuulostelemaan, miten vuosi on mennyt, miten voin ja miten toivoisin, että seuraava vuosi menisi.

Sen sijaan, että mahdollisesti ajelehtii ja ajautuu työtehtävistä tai työpaikasta toiseen, uravuosihuolto aktivoi miettimään vaihtoehtoja ja tarvittaessa myös toimimaan.

2

Tavoitteet itsestä käsin

Uravuosihuollon voi tehdä itse. Pelkistetyimmillään siihen riittävät rauhallinen paikka, sopivasti aikaa sekä kynä ja paperi. Sitten vain pohtimaan ja kirjaamaan vastauksia ylös. Mikä on mennyt hyvin? Miten olen voinut? Onko työtä ollut liikaa? Palaudunko tarpeeksi? Pääsenkö hyödyntämään vahvuuksiani ja osaamistani tarpeeksi? Onko mahdollisesti aika uudelle? Jos työelämä on imaissut ja vienyt mukanaan, omaa motivaatiotakaan ei välttämättä ole tullut ikinä ajatelleeksi. Uravuosihuolto voi sysätä syvällisiinkin pohdintoihin. Tavoite voi liittyä myös oman jaksamisen parantamiseen, jos se on omalla kohdalla kaikkein oleellisinta juuri nyt.

Uravuosihuolto nostaa ­työntekijän kuskin paikalle oman työuran ­suhteen. 28 TRADENOMI


Uravuosihuolto voi paljastaa muutostarpeita tai sitten se voi myös lisätä työmotivaatiota. Uravuosihuolto on se paikka, jossa myös ilonaiheet, onnistumiset ja oma kehitys tulevat sanoitetuiksi. Niitä ei vain välttämättä tulee päivittäisessä työssä miettineeksi tai aina edes huomanneeksi. Tärkeää on tunnistaa sekin, että tekee työtä omista motivaattoreista käsin ja työ itse asiassa palkitsee monella tavalla. Jos esiin nousee kovasti hiertäviä asioita, niiden pohtimiseen liiton kautta järjestyvä sparrikaveri voi olla paikallaan. Kokenut ammattivalmentaja auttaa näkemään oman työn hyviä puolia ja tuo perspektiiviä siihen, miten nykyinen työ sellaisenaan tai muokkaamalla voisi viedä eteenpäin. Toisaalta sparrikaverin kanssa voi pohtia, löytyykö ratkaisut nykyisestä työpaikasta vai olisiko aika uusille uraaskelille. T

Te k s t i : A n n a - K a i s a A s u j a / / K u va : M a r k u s S o m m e r s

3

Sparrikaveri apuun

Tutuksi

Vakuutus- ja tietoalan edunvalvontaa Vakuutus- ja tietoalan erityisasiantuntija Julia Laurenin työssä parasta on työehtosopimus­ neuvottelut. ”OLEN KULKENUT samaa työmatkaa jo vuosia. Työskentelin aiemmin parissa akavalaisessa liitossa sekä Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KoKossa. Ne kaikki sijaitsevat samassa rakennuksessa kuin Tradenomit. Tänne siirryin neljä vuotta sitten. Meidän edunvalvonnan ja vaikuttamisen kuuden hengen tiimillemme on tyypillistä laajat toimenkuvat. Koen sen rikkautena. Vaikka työn monipuolisuus haastaakin välillä aikatauluja, iso

vastuu ja iso vapaus on hyvä paketti. Tehtävistäni TES-neuvottelut vie eniten aikaa. Neuvottelen sekä valtakunnallisesti että yrityskohtaisesti. Vakuutusalalla ei ole asiantuntijoille omaa TESiä. Siellä autamme muuten jäsenistöä ja henkilöstön edustajia saamaan asioita työpaikalla eteenpäin. TES-neuvottelut ovat ihan oma maailmansa. Niiden kautta pääsee vaikuttamaan asioihin. Vaikka TES on neuvottelun tulos, niissä näkee oman kädenjäljen.”

Asiantuntijana toimi Tradenomien ura-ja ­työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybom.

Tradenomeilta ura- ja työnhaku­valmennusta Onko urasi seuraava askel selkeänä mielessäsi? Tunnistatko oman osaamisesi? Tradenomit tarjoaa henkilökohtaista ura- ja työnhakuvalmennusta. Valmennus räätälöidään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Aiheina voivat olla esimerkiksi uran vuosihuolto, työhaastatteluun valmistautuminen tai oman osaamisen sanoittaminen. Valmennusta saa suomeksi ja englanniksi. Se toteutetaan etäyhteydellä verkossa. Ajan voi varata sähköisen ajanvarauskalenterin kautta. Valmennus on maksuton.

Erityisasiantuntija ”Edunvalvonta ja ­vaikuttaminen eivät ­tarjoa pikavoittoja, mutta työn merkityksellisyys kantaa joka päivä.” TRADENOMI 29


Ytimessä

Ammattikorkeakoulujen henkilöstölle neuvotellaan omaa työehtosopimusta Ammattikorkeakoulujen henkilöstö saanee keväällä oman työehtosopimuksen. Sen myötä ylemmät toimihenkilöt pääsevät neuvottelemaan työehdoistaan. Tradenomit teki asian eteen töitä vuosikymmenen ajan. Te k s t i : M i k ko N i k u l a

iime vuosina lähes kaikki ammatti­korkeakoulut ovat siirtyneet noudattamaan yksityisen opetusalan työehtosopimusta. Sitä edeltänyt kunnallinen työehtosopimus oli perintöä 1990-luvulta, jolloin vasta perustetut ammattikorkeakoulut olivat kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa. Ongelmana on ollut, että ylempiä toimihenkilöitä edustava YTN ei ole voinut vaikuttaa työehtoihin. Tilanne muuttui, kun työnantajien Sivista ensinnäkin hyväksyi YTN:n sopimusosapuoleksi ja toiseksi myöntyi neuvottelemaan ammattikorkea-

Pitkä tie neuvottelupöytään Ammattikorkeakoulujen lyhyt tes-historia

30 TRADENOMI

1990-luvulta 2000-luvun alkuun Ammattikorkeakoulujen työehdot määrittivät KVTES ja AVAINTES. Sen piirissä olivat muun muassa kuntien tekninen henkilöstö sekä hallintoja toimistohenkilöstö.

2010-luvulta nykyhetkeen: AMK:t siirtyivät yksityisen opetusalan työehtosopimukseen, jonka piirissä oli myös kansanopistoja, yksityiskouluja ja musiikkiopistoja. Tessin neuvottelijoina Sivista eli Sivistystyönantajat, palkansaajajärjestöistä OAJ (Akava), Jyty (STTK) ja JHL (SAK).


Oma AMK-työehtosopimus sai ison enemmistön tuen. koulujen työehtosopimuksen erikseen. Työnantajaliitolla on oikeus päättää, kenen kanssa se solmii työehtosopimukset. – Ammattikorkeakouluissa työskentelevillä YTN-liittojen jäsenillä ei ole ollut edustusta eikä käytettävissään luottamushenkilön palveluita. Nyt he pääsevät näiden piiriin, mikä on erittäin tärkeää, sanoo YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksa. Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta käynnistyivät marraskuun alussa, ja niiden tulisi valmistua viimeistään maaliskuun lopussa.

Tradenomit aktiivisena – Ilman Tradenomeja ei oltaisi tässä pisteessä. Tämä on ollut vuosikymmenen projekti. Meidän jäseniltämme puuttui ammattikorkeakouluissa edustus, ja meillä

tuli edunvalvonnallinen mitta täyteen, taustoittaa Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula. YTN päätti priorisoida ammattikorkeakoulusektorin tavoitteita, ja järjestön puheenjohtajistossa Rantamaula ajoi hanketta eteenpäin. – Lopulta laitettiin henkilöstöresurssi kiinni ja aloitettiin työ. Avainroolissa oli Tradenomien erityisasiantuntijan Harri Westerlundin vetämä yksityisen opetusalan taustaryhmä, johon kuului jäseniä eri YTN-liitoista kuten Akavan Erityisaloista, Insinööriliitosta ja Suomen Ekonomeista. Kesällä 2023 saapui tieto, että työnantajat ovat valmiita ottamaan YTN:n neuvottelupöytään. – Palaute kentältä on nyt ollut positiivista, kun ennen tuli paljon roskaa siitä, ettei edustusta ollut, Rantamaula kertoo.

Ylemmät toimihenkilöt sivuutettiin Ammattikorkeakoulujen henkilöstöä ovat edustaneet opettajien OAJ (Akava), julkisen sektorin toimihenkilöiden Jyty (STTK) ja suorittavan työn tekijöiden JHL (SAK). Tilanne oli työpaikkatasolla hankala, kuvaa Harri Westerlund.

1.4.2024– (tavoiteaikataulu): AMK:t omaan työehtosopimukseen. Neuvottelijoina Sivista, OAJ ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN, johon Tradenomit kuuluu jäsenliittona.

– Meidän jäsenemme eivät voineet osallistua luottamusmiehen valintaan. Palkkojen paikallisen erän jaosta sopivat työnantajan kanssa henkilöstön vähemmistön edustajat. Työpaikan kiistoja piti viedä suoraan käräjäoikeuteen, koska tessin mukaista, liittojen välistä erimielisyysmenettelyä ei voitu käyttää. Myös tiedonkulku työpaikan asioista Tradenomien ja muiden YTN-liittojen jäsenille oli vajavaista, eikä paikallinen sopiminen esimerkiksi lomarahojen vaihtamisesta käynyt päinsä. Westerlund taustaryhmineen teki kuitenkin sinnikästä lobbaustyötä. – Viestimme Sivistalle oli, että ovatko nyt oikeat ihmiset valvomassa henkilöstön etuja? He ymmärsivät ongelman. Uskon, että koulujen rehtorit vaikuttivat osaltaan siihen, että Sivista lopulta kääntyi meidän kannallemme.

Henkilöstöprofiilin muutos lisännyt tarvetta uudelle tessille Henkilöstöä ammattikorkeakouluissa on noin 11 000. Ryhmän profiilia on muuttanut koulutustason nousu. – Noin puolet on opettajia, mutta määrä on vähentynyt. Yhä enemmän on tutkimus- ja kehitystehtävissä toimivia. Ja nykyään hallinto- ja tukipalveluissakin lähes 90 prosenttia on korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Sellaiset työt kuten kiinteistönhoito ja siivous on ulkoistettu, Westerlund sanoo. Osana YTN:n edunvalvontaprojektia Westerlund teki kenttäkierrosta ympäri Suomen ammattikorkeakoulujen. Vastaanotto oli positiivista, ja henkilöstökyselyissä yli 90 prosenttia halusi YTN:n sopijaosapuoleksi ja katsoi, että työpaikalla tarvitaan YTN:läinen luottamusmies. Myös oma AMK-työehtosopimus sai ison enemmistön tuen. – Vanha tes ei ole huomioinut korkeakoulutettujen työtä oikealla tavalla. Henkilöstön toiveena on, että tulevassa tessissä vaikutettaisiin etenkin palkkausjärjestelmään ja työaikaan, Westerlund sanoo. T

TRADENOMI 31


Kampuksella

Tanssii tähtien kanssa -ohjelma siivitti Valtteri Palinin nopeasti julkisuuteen. ”Tähän mennessä julki­suudesta ei ole ollut mitään haittaa, mutta kyllä se vähän hassulta tuntuu.”

“Unelmiaan kohti täytyy mennä silloin kun siihen on mahdollisuus.”

32 TRADENOMI


Tanssii tradenomiopintojen kanssa TTK-opettaja, tanssija Valtteri Palin on tullut kuluvana vuonna suomalaisille televisiokatsojille tutuksi. Kameroiden ulkopuolella Palin on tavallinen tradenomiopiskelija, joka viettää mielellään vapaa-aikansa opiskelutehtävien parissa. Te k s t i : Pi Mäkilä // K u va t : Vesa Tyni, Tiia Ahjotuli

T

anssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Valtteri Palin elää unelmavuottaan: Tanssikilpailussa opettajana toimiminen on ollut Palinin haaveissa siitä saakka, kun hän alkoi seurata ohjelmaa televisiosta 7-vuotiaana. Sama ohjelma innosti Palinin jo lapsena kilpatanssin pariin. – Omia unelmiaan kohti täytyy mennä silloin kun siihen on mahdollisuus – vaikka se tarkoittaisikin haasteita ja aikataulupaineita. En keksinyt yhtään syytä kieltäytyä, kun kutsu kävi tv-ohjelmaan, Palin sanoo. Tv-ohjelma tarkoitti haasteiden ja aikataulupaineiden lisääntymistä, sillä Palin opiskelee parhaillaan tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. Toisen vuoden opiskelijan opinnot ovat pääosin lähiopintoja, eivätkä ne joustaneet ohjelman kuvausten takia. Kuvaukset tapahtuvat Helsingissä, joten vapaita hetkiä Palinin arkeen ei syksyllä juuri mahtunut: TTK on ohjelma, joka on läsnä osallistujan arjessa lähes koko ajan. – Ohjelman tiimoilta tuli jatkuvasti käytyä ideoita läpi ja suunniteltua seuraavaa päivää. Opinnoista saamani suurin hyöty oli varmaankin siinä, että sain muuta ajateltavaa. Koulutehtävät ja opiskelu toivat päiviin hyvää vaihtelua. Ne veivät ajatukset ihan muualle.

Pitkiä iltoja Käytännössä Palin opiskeli arkisin kolmena päivänä viikossa. Koulupäivien jälkeen auto suuntasi kohti treenisalia, ja illat venyivät helposti pitkiksi. – Ei se aina ollut helppoa, mutta se oli unelmatyötä. Olin päättänyt, että hoidan sekä ohjelman kuvaukset että opinnot kunnialla maaliin. Perinteistä opiskelijaelämää Palin ei ole juuri ehtinyt viettää. Se ei kuitenkaan harmita.

– Juhliminen ei oikein kiinnosta. Olen ollut töissä koko ajan samalla, kun olen opiskellut. Haluan keskittyä opinnoissa itse asiaan, ja oppia uusia taitoja, joista on hyötyä työelämässä, hän sanoo.

Myyntityön eri mahdollisuudet kiinnostavat Vaikka arki on ollut kiireisempää kuin koskaan, Palinia tilanne ei harmita. Opintoja hän ei ole halunnut laittaa tauolle. – Ensimmäinen opiskeluvuosi oli aika helppo, mutta nyt toisen vuoden aikana opinnot ovat lähteneet ihan uudella tavalla käyntiin. Opiskelu muuttui heti kiinnostavammaksi, kun pääsimme keskittymään myyntiin syvällisemmin. Palin päätyi tradenomiopintojen pariin juuri myyntityön innostamana. Aiemmin hän on työskennellyt Prismassa asiakaspalvelutehtävissä. – Myynnissä on paljon minua kiinnostavia elementtejä, esimerkiksi vuorovaikutus ihmisten kanssa. Juuri nyt Palin on innostunut etenkin opintoihin liittyvästä, myyjän viestintätaitoja käsittelevästä kurssista. – Viestinnästä ja kommunikaatiosta on paljon hyötyä, työskenteli tulevaisuudessa sitten missä tahansa. Viestintätaitoja tarvitaan myös tanssinopettajana ja tanssijana. Huomaan, että olen

Valtteri Palin tanssi m ­ uusikko ja radiojuontaja Yeboyahin kanssa. Kaksikko ylsi kahden muun parin kanssa kisan ­finaaliin ja sijoittui lopulta kolmanneksi.

TRADENOMI 33


Kampuksella

Opinnot Turun ammattikorkeakoulussa, tanssia ja jäähyllä oleva myyntityö. Valtteri Palinin salaisuus on järjestelmällisyys ja mintissä oleva kalenteri, josta pidetään kiinni.

päässyt heti soveltamaan kurssilla opittua käytännössä, Palin sanoo.

Myyntiä ja taidetta? Palin ei vielä osaa sanoa, jatkuuko työura tanssin parissa, vai vievätkö tradenomiopinnot uran täysin toiseen suuntaan. Varmaa on kuitenkin, että tanssi tulee olemaan jollain tavalla läsnä elämässä. – Aloitin nuorena ja olen kasvanut tanssin kanssa. Ajattelen, että tanssi on itsessään voima, joka on kasvattanut minut ja tuonut minut tähän pisteeseen elämässä. En silti halua lukita tulevaisuuttani. Minusta voi tulla tanssinopettaja, tai sitten jotain ihan muuta, Palin pohtii. Mielenkiintoista Palinin mukaan olisikin, jos työuralla voisi yhdistää sekä tanssin että myyntityön. – Olisi hienoa, jos myyntityö voisi liittyä jollain tavalla taiteeseen, hän sanoo. Toistaiseksi Palin keskittyy kuitenkin tiukasti arkeen. Vaikka syksy on ollut kiireisempi kuin koskaan, keväällä opinnoille jää enemmän aikaa. – Odotan sitä, että ehdin panostamaan keväällä enemmän opintoihin. Jätin muutaman kurssin tarkoituksella tuonnemmaksi, jotta syksyn aikataulut eivät käyneet ihan mahdottomiksi.

Opintojen äärellä Palin kertoo olevansa ihan tavallinen 25-vuotias opiskelija. Tanssikilpailusta ei koulussa tullut juuri puhuttua. – Kaverit kyllä kannustivat, mutta koulu on kyllä ihan oma maailmansa, hän sanoo.

Töitä ja opintoja Kun arjessa on monta rautaa tulessa, omasta jaksamisesta täytyy muistaa pitää huolta. – Jokainen on itse paras henkilö tunnistamaan omat voimavaransa ja määrittelemään, mihin oma jaksaminen oikeasti riittää. Kaikille tällainen aikataulu ei varmasti sopisi, Palin pohtii. Hän kannustaa tavoittelemaan omia unelmiaan. Joskus se voi vaatia tiiviimpää työskentelytahtia tai aiempaa väljempää opiskeluaikataulua. Tärkeintä on, että kiireinen tilanne ei jatku loputtomiin, vaan rauhallisemmallekin tahdille on oma aikansa. – Tykkään kokeilla uusia asioita ja haastaa itseäni, enkä tee mitään puolella teholla. Kisan aikana minulta kysyttiin viikoittain, miten jaksan tällaista aikataulua. Ajattelin, että kaikki on omasta asenteesta kiinni. Tilannetta helpotti se, että vaikka arki oli kiireistä, tiesin, että keväällä se rauhoittuu ja pystyn taas keskittymään opintoihin eri tavalla, Palin sanoo. T


Tilaa nyt Suomen Kuvalehti Tradenomi-lehden lukijoille räätälöityyn erikoishintaan!

-60%

Lehti + digi 4 kk

Järjen luksusta. Hyvä Tradenomi-lehden lukija! Suomen Kuvalehti on jo yli sadan vuoden ajan tarjonnut tarkoin taustoitettua, puolueetonta ja analysoitua tietoa merkityksellisistä asioista, ilmiöistä ja uutisista. Kiihkottomasti ja luotettavasti. Tilaa Suomen Kuvalehti jo tänään!

TILAA NOPEIMMIN NETISSÄ

SK on diginä aina mukanasi Lue viikon lehtesi jo torstaiaamuna ja tutustu vain SK DIGIssä julkaistavaan sisältöön ja lehtiarkistoon perustamisvuodesta 1916 lähtien. Kaiken digitaalisen sisällön ja näköislehdet saat osoitteesta suomenkuvalehti.fi. SK DIGI saatavilla myös sovelluskaupastasi.

tilaus.suomenkuvalehti.fi /tradenomi Saat SK:n digisisällöt heti käyttöösi! Postita tilauskortti tai tilaa puhelimitse numerosta 09 156 665 ma−pe klo 8−19

Kyllä: käytän Tradenomi-lehden lukijoiden erikoistarjouksen.

POSTIMAKSU MAKSETTU

■ Tilaan 4 kk Suomen Kuvalehdet (16 numeroa) VAIN 49 € (norm. 124,00 €, säästö 75,90 €).

■ OTAN TÄYDEN HYÖDYN (Rastita ruutu) Tilaan 8 kk Suomen Kuvalehdet (32 numeroa) 99 € (norm. 249,60 €, säästö 150,60 €).

s on Tarjou ssa a voim 24 0 31.1.2 asti.

■ Tilaukseeni sisältyy painetun lehden lisäksi SK DIGI -verkkopalvelu sekä TV-maailma-ohjelmalehti jokaisen Suomen Kuvalehteni mukana.

OT: 1 629 056

Etunimi

ID: 221 291

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁

Otavamedia voi käyttää tilauksen yhteydessä saatuja yhteystietoja samankaltaisten tuotteiden sähköiseen suoramarkkinointiin ja asiakasviestintään. Voit aina kieltää sähköisten suoramarkkinointi- ja asiakasviestien lähettämisen viestissä olevan kieltolinkin kautta tai yhteydenotolla asiakaspalveluumme. Lisätietoja tietosuojaselosteessa Otavamedia.fi/tietosuoja.

TILAUSKORTTI

Sukunimi:

Lähiosoite:

Postinumero ja toimipaikka:

TÄRKEÄÄ! Sähköpostiosoitteeni, jolla saan verkkopalvelun käyttööni:

OTAVAMEDIA Tunnus 5005030 00003 VASTAUSLÄHETYS

2413/23

Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu. Tilaajalla on oikeus peruuttaa tilaus 14 vuorokauden kuluessa. Jatkuva tilaus jatkuu automaattisesti kiinteän tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassaolevaan tilaushintaan. Seuraavan tilausjakson hinta on voimassaolevan hinnaston mukainen hinta vastaavalla tilauspituudella kuin ensimmäinen tarjousjakso. Tilaus voi päättyä aikaisintaan ensimmäisen kiinteän tarjousjakson lopussa. Voimassaolevan jatkuvan tilauksen voi kiinteän tarjousjakson jälkeen irtisanoa 30 päivän irtisanomisajalla. Tilaukseen liittyy maksuvelvollisuus, ellei sitä ole erillisesti määritelty näytetilaukseksi. Paperilaskuista veloitamme 2,90 € maksun. Saat lisätietoja maksuttomista vaihtoehdoista otavamedia.fi/asiakaspalvelu.

✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁ Irrota tästä ja postita heti ✁


KUN HALUAT RATKAISIJAKSI Hanki uutta nostetta urallesi ja opiskele liiketalouden Master’s-tutkinto englanniksi tai suomeksi Metropoliassa, Helsingissä – olemme Suomen suurin ammattikorkeakoulu. Kevään yhteishauissa esimerkiksi seuraavat Master’s-tutkinnot:

Kevään I yhteishaku 3.–17.1.2024 » Business Informatics (MBA) » Procurement (MBA)

Kevään II yhteishaku 13.–27.3.2024 » Julkiset hankinnat (YAMK) » Muutosjohtaminen (YAMK)

Katso koko tutkintotarjonta: metropolia.fi/hakeminen »


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.