Tradenomi 3/2022

TRADENOMI

3/2022

Tradenomien jäsenlehti

Teema

Tilaisuus ajatella työ uudella tavalla

10 Ota haltuun

Uteliaisuus vie uralla eteenpäin

24 Jäsenelle

Henkilökohtainen sparraus auttaa voimaan hyvin työssä

28

TRADENOMI ELIISA OKSALA

vaihtoi pankin johtamisen kiinteistönvälitykseen 18

Opiskelijajäsenen tilaus

on ILMAINEN tilaus!

Tilaa Kauppalehti Digi Tradenomien opiskelijajäsenetuna maksutta ajalle 1.10.2022 –28.2.2023.

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/tral22

Pääkkäri

Miten palkankorotusten käy?

O

lemme helmikuusta saakka seuranneet jär­ kyttyneinä Venäjän aloittaman hyökkäys­ sodan etenemistä. Nyt viimeistään sen seu­ raukset vaikuttavat käsinkosketeltavasti kaikkien arkeen. Elinkustannukset ja ener­ gian hinta nousevat hurjaa vauhtia ja monet joutuvat miettimään, mihin rahat riittävät.

Tälle vuodelle sovitut palkankorotukset ovat inflaa­ tion vuoksi käytännössä sulaneet ja jäsenistömme ostovoima on tällä hetkellä miinusmerkkinen. Samalla talousennusteet näyttävät heikkoa kehitystä ensi vuo­ delle ja tässä yhtälössä on myös huomioitava verotuk­ sen merkitys reaaliansioihin. Syksyn neuvotteluihin lähdetään siis poikkeuksellisen vaativissa olosuh­ teissa.

Neuvotteluissa on tarkoitus sopia ensi vuoden palkankorotuksista eli niin sanotusta optiovuodesta.

Nyt jos koskaan ammattiliittojen neuvottelemien koro­ tusten merkitys näyttäytyy palkansaajille konkreet­ tisesti. Vaikka viime vuosina korotusprosentit ovat olleet maltillisia, ne ovat silti tuoneet vuositasolla satoja euroja lisää palkkaa jäsenillemme. Enemmän kuin koko vuoden jäsenmaksun summa.

Omaan ansiokehitykseen vaikuttaa eteneminen uralla, työpaikan vaihto sekä omaan suoriutumi­ seen perustuvat korotukset. Jälkimmäisiä kuiten­ kin maksetaan alati pienemmälle joukolle ja siihen käytettävä yhteispotti on sekin ollut laskusuunnassa.

Suurimmalle osalle palkansaajista kaikille maksetta­ vat yleiskorotukset ovat ainoa tapa saada lisää palkkaa.

Tällä kierroksella paine vähintäänkin ostovoiman säilyttävälle ratkaisulle on valtava. Työnantajilta kysyt­ täessä koskaan ei ole sopiva hetki palkankorotuksille, tuskin siis nytkään. Lopputulema neuvotteluissa ei kuitenkaan voi olla sellainen, jossa palkansaajat jää­ vät nuolemaan näppejään ja johto kuittaa ensi vuonna muhkeat bonukset.

“Syksyn neuvotteluihin lähdetään poikkeuksellisen vaativissa olosuhteissa.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

3

3 22

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

/

10

Koronapandemia pakotti organisaatiot digiloikkaan ja mahdollisti laajamittaisen etätyön. Nyt on aika keskustella koko työympäristön ja työnteon muutoksesta.

18

24

28

Eliisa Oksalalle elinikäinen oppiminen ei ole korulause vaan täyttä totta. Motivaatio joskus rankkaankin opiskeluun on ollut helppo löytää, sillä se on aina vienyt uralla eteenpäin.

Mitä ajattelet uteliaasta? Tyyppi, joka työntää nokkansa aina väärään paikkaan? Ei ollenkaan!

Työpaikalla utelias on usein uusien ideoiden tuottaja ja organisaatiolle erityisen arvokas.

Tuntuuko, että ajanhallinta on hukassa? Ei hätää.

Henkilökohtaista apua saa Tradenomien ammattivalmentajalta. Lue, mitä kaikkia hyvinvointipalveluita sisältyykään Tradenomien jäsenmaksuun.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4

TRADENOMI

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2022. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 20. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Projektikoordinaattori Juhani Sallanmaan vapaa-aika kuluu yläilmoissa.

Miksi sinusta tuli tradenomi?

Taustalla on sekä onneton että onnekas sattuma. Hain vuonna 1999 Lapin yliopistoon opiskelemaan matkailua, mutta menin vahingossa päivän myöhässä pääsykokeisiin. Ajattelin, että pidän välivuoden, mutta löysinkin silloisen Rovaniemen ammattikorkeakoulun ensimmäisen tradenomilinjan, hain ohjelmaan ja pääsin sisään. Valitsin suuntautumisalaksi matkailualan, ja jäin sille tielle. Matkailuala oli tuolloin Lapissa kovassa kasvussa, joten ala oli houkutteleva.

Mikä lentopelastustoiminnassa ja metsäpalojen tähystyksessä viehättää?

Olen aina ollut kiinnostunut ilmailusta. Näin saan katsoa hienoja maisemia ja tehdä tärkeää vapaaehtoistyötä. Pelastuspuolella tositoimiin joutuu onneksi harvoin. Metsäpalotähystys työllistää enemmän. Lennämme tiettyä reittiä ja etsimme mahdollisista metsäpaloista nousevia savuja. Kesäisin metsäpalovaaran aikaan lentokoneessa voi tulla istuttua monta tuntia päivisin. Harrastus on opettanut tarkkuutta ja etäisyyksien arviointia – ja sen, että tässä maassa riittää metsää ja suota.

Paras muisto

Teksti: Pi Mäkilä // Kuva: Ville Rinne

opiskeluajalta?

Käytännönläheisyys oli ehdottomasti parasta. Yliopisto-opiskelu olisi ollut aika teoreettista, me pääsimme heti tekijöiksi ja suoraan alalle asiakasrajapintaan. Opiskeluaikana tapasin myös tulevan vaimoni, joten lopulta olin iloinen, etten ehtinyt yliopiston pääsykokeisiin.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Työskentelin kokous-, kongressi- ja tapahtuma-alalla yli 20 vuotta. Korona näivetti alan, joten hain uusiin tehtäviin. Nyt työskentelen Business Rovaniemellä projektikoordinaattorina, eli matkailumaailman sijaan erilaisten hankkeiden parissa.

Tärkein oivallus, jonka olet saanut työssäsi?

Matkailualalla henkilökohtaiset suhteet asiakkaaseen ovat kaiken A ja O. Kun luottamus on saatu, työskentely on paljon helpompaa. Myös hankemaailmassa kontaktit ovat tärkeitä, vaikka itse tekeminen onkin abstraktimpaa.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Juhani on käyttänyt. tradenomi.fi

TRADENOMI

5

Ajassa Akavalle valitaan marraskuussa uusi puheenjohtaja

K

eskusjärjestöömme Akavaan valitaan uusi puheenjohtaja 14.11. pidettävässä liittokokouksessa. Ehdokkaiksi ovat asettuneet Julkisalan koulutettujen JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren sekä Tekniikan Akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen.

Puheenjohtaja vaihtuu kesken kauden ja marraskuussa valittava uusi puheenjohtaja aloittaa tehtävässään heti vuoden 2023 alussa. Puheenjohtaja valitaan nyt syksyllä tehtävänsä jättäneen Sture Fjäderin kauden loppuosalle toukokuun 2024 liittokokoukseen asti.

Tradenomien ehdokasvalinnasta päättää liiton hallitus, kuten hallinto-ohjesääntömme määrittelee.

Elokuussa hallitus kävi keskustelua kriteereistä, jotka puheenjohtajan tehtävässä ovat yhteisöllemme merkityksellisiä.

– Haluamme puheenjohtajan, jolla on kunnianhimoa kehittää Akavaa Suomen suurimmaksi

SYNNYTTÄVÄ VANHEMPI Raskausraha 40 pv Vanhempainraha 97 pv Luovutettavissa oleva vanhempainraha 63 pc = yhtensä 200 pv

Lähde: kela.fi

6

TRADENOMI

200

pv

keskusjärjestöksi ja tuoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon, sanoo puheenjohtaja Jaakko Hyvönen.

– Tulevan puheenjohtajan on myös huomioitava ammattikorkeakoulutaustaisten liittojen tarpeet edunvalvonnassa.

Lähetimme syyskuun alussa ehdokkaille kysymyspatteriston, johon pyysimme kirjallisena näkemyksiä meille tärkeistä teemoista työelämän, koulutuksen sekä Akavan kehittämiseksi.

Hallitus tapasi molemmat ehdokkaat kokouksessaan 15. syyskuuta ja teki päätöksen ehdokasvalintaprosessin aikataulusta. Päätös Tradenomien ehdokkaasta tehdään hallituksen kokouksessa 15. lokakuuta.

Vanhempain­ päivärahan kiintiöt uudistuksen jälkeen

Lisätietoja pj-vaalin taustoista sekä ehdokkaista löydät etusivultamme.

160

pv

LAPSEN TOINEN VANHEMPI Raskausraha 0 pv Vanhempainraha 97 pv Luovutettavissa oleva vanhempainraha 63 pc = yhtensä 160 pv

3 x pinnalla Hyödy jäsenyyden suosittelusta!

Kun uusi jäsen liittyy suosittelustasi yhteisöömme, myös sinä hyödyt taloudellisesti.

1

Kerro meistä kollegallesi tai tradenomiopiskelijalle – edut ja hyödyt löydät helposti sivuiltamme.

2

Pyydä liittyvää jäsentä ilmoittamaan nimesi liittymisen yhteydessä – liittyminen onnistuu helposti verkossa.

3

Tule mukaan jäsenpaneeliimme LANSEERASIMME uuden jäsenpaneelin, jonka avulla selvitämme jäsentemme toimintaamme koskevia näkemyksiä ja toiveita. Keräämme lyhyiden kyselyjen avulla arvokasta tietoa esimerkiksi tapahtumatuotantoa varten, jäsenetujen kehittämiseen sekä työelämäja koulutuslinjaustemme valmisteluun.

Kaikilla jäsenillämme on mahdollisuus ilmoittautua vastaajaksi jäsenpaneeliimme ja sitä kautta matalalla kyn-

nyksellä vaikuttaa toimintamme kehittämiseen. Vastaajaksi voi ilmoittautua jäsenasioinnissamme, jossa voit valita itseäsi kiinnostavat kyselyjen aihepiirit sekä itsellesi sopivimmat yhteydenpito-kanavat jäsenpaneelin osalta.

Vuoden aikana lähetämme jäsenpanelisteille 5–10 kyselyä.

Tule mukaan, sillä mielipiteesi on meille arvokas!

Saat jokaisesta uudesta jäsenestä 50 euroa sekä kultatai mustatason opiskelijajäsenestä 20 euroa alennusta jäsenmaksuihisi – jäsenmaksualennus myönnetään suosittelijalle, kun uusi jäsen on maksanut ensimmäisen jäsenmaksunsa.

Tuo ystäväsi mukaan Suomen suurimpaan tradenomiyhteisöön!

tradenomi.fi/jasenyys tradenomi.fi/liity

Nimityksiä Tradenomeissa TOIMISTOLLAMME aloitti kaksi uutta osaajaa, Jane Seppänen markkinointipäällikkönä ja Tuomas Meriniemi erityisasiantuntijana.

Seppänen aloitti työnsä palvelutiimissä kesäkuussa. Hän vastaa jatkossa monikanavaisen markkinointimme suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta.

Lisäksi hänen työnkuvaansa sisältyy tapahtumamarkkinointi ja palvelumuotoilu. Jane työskenteli aiemmin digital marketing specialistina Sanoma Markkinointi Roudalla. Hänellä on pitkä kokemus markkinoinnin ja mediasuunnittelun tehtävistä.

Meriniemi aloitti tehtävässään vaikuttamis- ja edunvalvontatiimissämme syyskuussa vastuualueenaan koulutus-, työllisyysja elinkeinopolitiikka. Hän vastaa vastuualueensa linjausten suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jatkossa hän tekee tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa tutkinnon kehittämiseksi sekä uudenlaisten yhteistyömuotojen löytämiseksi. Vastuualueidensa osalta hän myös kouluttaa ja neuvoo jäseniämme.

Aiemmin Tuomas työskenteli järjestökoordinaattorina neuvottelujärjestössämme Ylem-

Tuomas

mät Toimihenkilöt YTN:ssä. Sitä ennen hänelle on kertynyt työkokemusta järjestö- ja vaikuttamistehtävistä Suomen Keskustasta ja Keskustanuorista.

Myös Akava-yhteisö on Tuomakselle ennalta tuttu, sillä hän toimi Akavan opiskelijavaltuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2009–2010 ja vuonna 2009 Akavan projektiasiamiehenä.

Jane

TRADENOMI

7

Ajassa Sanottua

”Saat lokakuussa sähköpostitse vastauslinkin vuotuiseen jäsen­ tutkimukseemme. Toivomme jokai­ sen jäsenemme käyttävän lyhyen hetken vastaamiseen, sillä hyödyn­ nämme tutkimustuloksia edun­ valvonnassa ja palkkaneuvonnassa.

Kiitos jo etukäteen ajastasi!”

Anna Sirviö-Hautala kehityspäällikkö

Mistä löydän tietoa oman alani tes-neuvotteluista?

YKSITYISEN SEKTORIN neuvottelut käynnistyivät syyskuussa ja löydät etusivultamme koonnin eri sopimussalojen neuvottelutilanteesta, tavoitteistamme sekä aikatauluista. Neuvotteluja käydään niin sanotusta optiovuodesta eli tarkoitus on sopia vuoden 2023 palkankorotuksista.

Tärkeä tavoitteemme on myös perhevapaauudistuksen kirjaaminen työehtosopimuksiin.

Neuvottelut alkoivat teknologiateollisuuden aloilla, minkä jälkeen ovat vuorossa palvelusektorin sopimusalat.

Lähetämme jäsenillemme myös alakohtaisia neuvotteluinfoja, joten huolehdithan, että työpaikka- ja yhteystietosi ovat jäsenrekisterissämme ajan tasalla.

Seuraa myös neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n viestintäkanavia. tradenomi.fi ytn.fi

Työmarkkinakeskusjärjestöt: Yritykset ja työpaikat mukaan energiansäästökampanjaan YRITYSTEN ja muiden organisaatioiden on tärkeää tarttua henkilöstönsä kanssa kaikkiin keinoihin, joilla pystymme helpottamaan akuuttia energia-ahdinkoa.

Akava, EK, SAK, STTK ja Kuntatyönantajat kehottavat yrityksiä, järjestöjä ja työpaikkoja liittymään työ- ja elinkeinoministeriön Astetta alemmas -energiansäästöohjelmaan, jonka Motiva toteuttaa. Myös työnantajat ja ammattijärjestöt kannustavat jäseniään liittymään 10. lokakuuta käynnistyvään kampanjaan.

Edessä on vaikea energiatalvi. Systemaattinen energian säästäminen on omissa käsissä oleva toimi, joka vaikuttaa konkreettisesti kotitalouksien ja yritysten sähkölaskun summaan. Astetta alemmas -kampanjaan ovat tervetulleita kaikki yritykset, yhteisöt, kunnat, järjestöt ja kotitaloudet. Osallistuminen on mahdollista, kun: ∙ sitoutuu tekemään aidon, konkreettisen ja näkyvän energiansäästöteon lämmityskaudella ∙ kertoo eteenpäin omalle henkilökunnalle ja sidosryhmille energiansäästöstä ja sen keinoista.

Energiateko voi olla mikä tahansa omassa organisaatiossa toteutettava konkreettinen toimenpide, jolla säästetään energiaa tai osallistutaan kysyntäjoustoon. motiva.fi

8

TRADENOMI

Numeroin Tradenomi on varsin tyytyväinen työhönsä Kolme tradenomia neljästä on tyytyväinen nykyiseen työhönsä ja löytää hyvän tasapainon työn ja vapaa-ajan välillä. Tradenomi voi myös olla työpaikalla oma itsensä: näin tuntee lähes yhdeksän tradenomia kymmenestä.

Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni

77% 22%

Ei, olen melko tai erittäin tyytymätön.

Voin olla työpaikalla oma itseni

86% 87%

Kyllä, olen erittäin tai melko tyytyväinen.

Miehet

1%

En osaa sanoa.

Miehet ovat naisia tyytyväisempiä työhönsä, ikäryhmistä työhönsä tyytyväisimpiä ovat yli 50-vuotiaat.

41,6 39,7 Johto

Keskijohto

38,7 38 Asiantuntija

Toimihenkilö

Naiset

Joudun usein venyttämään työpäivääni, jotta saan työn tehdyksi.

Minulla on mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa

67%

76% 74% Miehet

Todellinen viikoittainen työaika (h):

Johto

56%

Työkykyni on erittäin tai melko hyvä nykyisen työni vaatimusten kannalta.

87% 82%

Keskijohto

41%

Miehet

Asiantuntija

Naiset

56% Toimihenkilö

Naiset

Työhyvinvointiani voisi parhaiten lisätä…

29%

Kehittämällä osaamista.

28%

Selkeyttämällä työnjakoa.

27%

Parantamalla vuorovaikutusta organisaatiossa.

26%

Parantamalla palkitsemisen kokonaisuutta.

26%

Parantamalla työmenetelmiä ja -välineitä.

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2021

TRADENOMI

9

Teema

10

TRADENOMI

Tulevaisuuden työnteon mallit Työelämämurroksen kuuma kysymys asiantuntijatyössä juuri nyt on työn organisoinnin malleissa: etä-, läsnä vai hybridi. Miten työn tekeminen kannattaa organisoida uudelleen?

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

P

aluu työpaikoille voi merkitä toiselle työntekijälle levotonta työympäristöä ja kiristyvää tahtia työmatkaruuhkineen, toinen taas palaa innolla ilmastoituun toimistoon rupattelemaan työkavereiden kanssa ja ammentamaan uutta puhtia työhönsä. Kysyimme asiantuntijoilta, miten voi sovittaa erilaiset toiveet yhteen ja missä juuri nyt mennään työnteon ja työympäristön muutoksessa?

Itsenäinen ja intensiivinen etätyö Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen on perehtynyt työhyvinvointiin ja työn malleihin Kimmoisat työntekijät ja Miten Suomi voi -tutkimuksissa.

– Etätyön selkeät vahvuudet ovat työn itsenäinen päätöksenteko ja mahdollisuus. Sen riskinä on kuitenkin etääntyminen yhteisöllisyydestä ja yhteenkuuluvuuden tunteen heikkeneminen. Yksin kotona ahertaessa työpäivistä voi myös tulla turhan intensiivisiä, kun taukojen pitäminen unohtuu. Työn ja vapaa ajan rajan vetäminen on vaikeaa ja päivä venyy helposti pitkäksi, kun työt ovat koko ajan käden ulottuvilla. Nämä tekijät heikentävät etätyöntekijän työhyvinvointia, kertoo Kaltiainen.

Kaltiaisen mukaan tuore Miten Suomi voi? -tutkimus osoittaa, että niillä, jotka viimeisen vuoden ajan tekivät töitä vain työpaikalla, työn imu heikkeni. Pelkäs-

TRADENOMI

11

Teema

“Etätyö on helpompaa niille, joilla yhteistyösuhteet ovat jo rakentuneet.”

– Pitkäaikaisen etätyön salliminen on ongelmallista, jos työntekijä on hyvin kuormittunut ja uupunut. Jos hän ei käy työpaikalla, häneltä jää helpommin saamatta kollegoiden tuki, eikä esihenkilö voi aistia, mitä työntekijälle kuuluu, Kaltiainen sanoo.

Hybridityö yhdistää etä- ja lähityön edut

Erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitos

12

TRADENOMI

tään etätyötä tehneillä työn imun laskun lisäksi myös työuupumuksen oireilu kasvoi. Hän muistuttaa, että kokemukset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä ja tutkimustulokset keskiarvoja.

– Erityinen ryhmä ovat uudessa työpaikassa juuri aloittaneet tai uransa alussa olevat työntekijät. Etätyössä he eivät pääse tapaamaan työkavereitaan kasvokkain, mikä hidastaa verkostoitumista ja työtoverisuhteiden rakentamista. Työsuhteen alussa pitäisi tutustua ihmisiin ja saada epävirallisessa vuorovaikutuksessa välittyvää hiljaista tietoa.

Etätyö on helpompaa niille, joilla yhteistyösuhteet ovat jo rakentuneet. He tuntevat organisaation ja tietävät, kehen olla yhteydessä mistäkin asiasta.

Pitkän linjan konkari saattaa pystyä hyvin suorittamaan sovitut työtehtävänsä etätöissä, mutta Kaltiaisen mukaan häntä tarvitaan työyhteisössä muistakin syistä.

– Hänellä voi olla tärkeä tehtävä antaa tukea toisille ja jakaa hiljaista tietoa ja osaamistaan kaikille.

Erityisesti se koskee uusia työntekijöitä, jotka haluavat tutustua kaikkiin työyhteisön jäseniin.

Lähi- ja etätyön yhdistäminen eli hybridityö tuo Kaltiaisen mukaan tasapainoa ja tyytyväisyyttä elämään, kun voi vapaammin sovittaa työn ja muun elämän.

Etenkin kiireisempinä aikoina ja keskittymistä vaativissa tehtävissä etätyö säästää aikaa työmatkoista ja antaa mahdollisuuden keskittyä työhön tiiviimmin kotona.

– Kun verrataan hybriditöitä tekeviä pelkästään etätyötä tekeviin työntekijöihin, hybridimalli näyttää monella mittarilla paremmalta vaihtoehdolta. Hybridityössä koetaan työn imua eli motivaatiota ja innostusta enemmän. Kun etätyössä viimeisen vuoden aikana työn imu heikentyi ja työuupumusoireilu kasvoi, samaa ei havaittu hybridityössä.

– Hybridityötä tekevät kokivat vuoden 2021 lopulla etätyötä tekeviä enemmän saavansa tukea työtovereilta. Myös luottamus työkavereihin on heillä vahvempaa.

Hybridityön merkittävä etu on se, että luovuus ja oppiminen onnistuvat tyypillisesti paremmin, kun ollaan fyysisesti läsnä tiimin ja ohjaajan kanssa. Kun ideoidaan ja kehitetään jotain uuttaa, on tärkeää voida tehdä sitä kasvotusten.

Perusteita oikean työskentelymallin valintaan – Kun mietitään missä, kenen kanssa ja mihin aikaan töitä tehdään, ykköstavoitteena olisi hyvä olla työntekijän työhyvinvoinnin säilyminen ja jopa kohentaminen. Samalla pitäisi huomioida yhteinen tekeminen ja työpaikan yhteisten tavoitteiden saavuttaminen, sanoo Kaltiainen.

– Olisi painotettava sitä, että jokaisella voi olla yksilöllisiä toiveita työntekemisen mallista. Mutta kun työpaikoilla yksilöitä on suuri joukko, tärkeää on yhteinen keskustelu siitä, miten keskenään hyvin erilaisetkin toiveet sovitetaan yhteen. On ratkaistava, miten tavoitteet saavutetaan kestävällä tavalla eli hyvinvointia tukemalla, josta myös rakentuu hyvä

Näin sanoo laki • Työntekijän työntekopaikka määräytyy sen mukaan, mitä työsopimuksessa on sovittu.

Jos työsopimuksessa on sovittu työntekopaikaksi työnantajan toimipiste, työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus määrätä työntekijä työskentelemään työnantajan toimipisteellä. On kuitenkin huomioitava työntekijöiden tasapuolinen kohtelu.

• Jos työsopimuksessa on sovittu työntekopaikaksi työntekijän koti tai ”etätyö”, työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä työntekijää työskentelemään työnantajan toimipisteelle.

Lakiasiainjohtaja Niina Vettensola Tradenomit

Nyt on tilaisuus ajatella työ aivan uudella tavalla!

– TYÖPAIKOILLA on nyt aika käydä aitoa ja avointa keskustelua siitä, mitä hyviä asioita etätyöajasta otamme tekemiseen mukaan, ja mikä taas ei toimi.

Ihmisellä on taipumus palata tuttuun turvalliselta tuntuvaan toimintatapaan, mutta se ei haasta menemään epämukavuusalueelle ja opettelemaan uusia taitoja. Nyt olisi kuitenkin hyvä pitää kiinni uusista asioista, sillä se mahdollistaa monimuotoisuuden työn tekemisen tavoissa, sanoo Työterveyslaitoksen johtaja Päivi Husman.

– Usein väitetään, että virtuaalisesti ei pystytä tekemään luovuutta ja innovointia vaativia asioita.

Mutta onko yksikelitteisesti niin? Korona-ajalta saatiin paljon hyviä esimerkkejä siitä, kuinka uusia oivalluksia ja luovuutta vaativia asioita kyettiin kehittämään.

– Yhteisöllisyydestä haastaisin miettimään samoin. Esimerkiksi monet globaalien yritysten tiimit tekevät vaativaa työtä ratkoen ongelmia ja kehittäen uutta pelkästään virtuaalisten yhteyksien välityksellä. Yhteisöllisyys ja tunne porukkaan kuulumisesta syntyy heillä yhdessä työtä tekemällä.

Menestyminen ei aina vaadi istumista nokikkain saman pöydän ääressä, Husman lataa.

– Yksikössäni yksi idearikkaimmista tiimeistä koostuu ihmisistä eri puolilta Suomea. He ovat jo vuosia tottuneet käymään lähes kaikki palaverit ja keskustelunsa virtuaalisesti. Heillä on yhteisö, jossa työnteko on sujuvaa ja hauskaa, ja työhyvinvointi korkealla – se näkyy heidän vuorovaikutustaan ja työtään seuratessa.

– Toki siihen vaikuttaa työn luonne. Jos työ edellyttäisi fyysistä läsnäoloa, kuten kaupan kassalla, se rajoittaa vaihtoehtoja. Enkä tarkoita, etteikö toimistolle kannattaisi lainkaan mennä. Varmasti löytyy tarkoituksenmukaisia etä-, lähi- ja hybridityön yhdistelmiä tuottavuuden ja työhyvinvoinnin tukemiseen.

Mutta haluan rohkaista organisoimaan työtä katsoen pelotta eteenpäin ja tulevaisuuteen.

– Meneillään oleva demografinen muutos, taloustilanne, huoltosuhde, julkisen talouden kestävyysvaje, työvoiman saatavuus, työurien pidentämisen tarve ja eläkekertymä ajavat väistämättä suuntaan, jossa täytyy aiempaa rohkeammin etsiä teknologisia ratkaisuja työelämän käyttöön. Muuten työvoima ei riitä, emmekä pysty ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa. Nyt meillä on tilaisuus ajatella uudella tavalla ja nähdä se myönteisenä mahdollisuutena, sanoo Husman.

TRADENOMI

13

Teema

5 x vinkit toimistolle paluuseen

Työntekijä:

”Uusia malleja punta­ roidessa moni työntekijä kokee epävarmuutta.” työssä suoriutuminen. Kohtuullista on, että jokainen pystyy myös joustamaan toiveistaan tarpeen mukaan.

Kaltiainen arvelee uusia työnteon malleja puntaroidessa monen työntekijän kokevan muutostilanteen aiheuttamaa epävarmuutta. Se vaatii hyviä voimavaroja uuden tilanteen kohtaamiseen. Silloin kollegoiden ja esihenkilöiden antama tuki on tärkeää.

– Työnantajan puolelta tämä tarkoittaa työntekijöitä arvostavaa kohtelua sekä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Se tapahtuu antamalla työntekijöille mahdollisuus osallistua päätöksentekoon parhaita käytäntöjä pohdittaessa. Hyvä johtajuus tarkoittaa ihmislähtöistä, oikeudenmukaista ja reilua kohtelua. Näin edistetään työhyvinvointia, varsinkin kun muutoksia on meneillään, Kaltiainen sanoo.

– Jos todetaan, että nyt on tärkeää olla toimistolla ja tavata ihmisiä, niin kerrotaan myös, että miksi näin on, mihin pyritään ja mitä lähityöllä halutaan varmistaa. Tässä yhteydessä voi jakaa ajatusta siitä, että me olemme työpaikalla toinen toisiamme varten. T 14

TRADENOMI

1. Muistuta itsellesi, mitkä asiat työssä tuottavat itsellesi iloa ja energiaa.

2. Huomaa, että etätyöpäivästä voi puuttua vaihtelu ja erilaisten kokemusten rikkaus. Jäät paitsi kollegoiden jutustelusta ja yhteisistä lounaista.

3. Yksin ahertaessa työ voi menettää merkitystään ja tylsistyttää. Paluu toimistolle voi auttaa innostumaan työstä uudelleen.

4. Helpolta tuntuvat tavat, kuten kotiin jääminen, eivät aina ole hyvinvoinnille paras ratkaisu.

5. Uuteen tottuminen voi kuormittaa, mutta siitä kumpuava väsymys ei haittaa, kun on tyytyväinen ja motivoitunut.

Vinkit

Työnantaja: 1. Selvitä, millainen työntekijöiden yhteisöllisyyden kokemus on, mistä se aiheutuu ja miten sitä voi parantaa.

2. Onko työntekijällä tunne, että hän ei selviydy työtehtävistään ja ilmeneekö työuupumuksen oireita?

3. Haittaavatko työntekijää hankalat työmatkat, jatkuvat keskeytykset tai huonot olosuhteet toimistolla?

4. Onko työpaikalla epäselvyyksiä työrooleissa, tekemisen mielekkyyttä nakertavia vaatimuksia tai työn imua haittaavat tekijöitä?

5. Voimavaratekijöitä ovat kokemukset yhteisöllisyydestä sekä ihmislähtöisestä ja palvelevasta johtamisesta työpaikalla.

Panosta niihin!

Lähde: Janne Kaltiainen, Työterveyslaitos

“Otimme a v vuosi sitten opuolisoni kanssa ison , joten hen asuntolaina kivakuutuk n noin sesta tuli a jankohtaista Sami Niem .” i

utta ja tus tuo vaka “Henkivakuu ralle.” ahimman va p a tt u u rm a v onen Jarkko Hein

“Otin henkivakuutuksen lapselle turvaksi .”

Katja Klemettilä

He välittävät.

Henkivakuutuksen ottaminen on välittämisen teko.

Jäsenetuna saat sen pysyvästi edulliseen hintaan – ja yhdessä puolisosi kanssa vieläkin edullisempana kahden hengen pariturvana.

Turvaa läheisesi ja hanki henkivakuutus jo tänään.

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

Vuoropuhelu

Verkostoitumista, ystäviä, vuorovaikutusta – aluetoiminta yllättää monimuotoisuudellaan Aluetoiminnan ansiosta Tradenomien toimintaan on helppo osallistua matalalla kynnyksellä. Aluetoiminta auttaa myös verkostoitumaan – ja parhaimmillaan jopa kotiutumaan uudelle paikkakunnalle.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a Pet t e r i L ö p p ö n e n

?

Mitä aluetoiminta antaa Tradenomien jäsenelle?

Jaakko Hyvönen: Aluetoiminta tuo liiton lähemmäs jäseniä. Käytännössä se, millaista toiminta on eri puolilla maata, riippuu kuitenkin alueista ja aktiiveista.

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

16

TRADENOMI

?

Piia Matilainen: Itselleni aluetoiminta on ennen kaikkea mukava vapaa-ajan aktiviteetti. Aluetoiminta on auttanut verkostoitumaan ja tutustumaan liiton toimintaan. Monelle aluetoiminta toimii myös kotiutumisapuna uudelle paikkakunnalle.

Aluetoiminnan kautta saa myös tarkempaa tietoa ajankohtaisista ja uusista, tradenomeja koskettavista asioista.

Miksi aluetoiminta on liitolle tärkeää?

Jaakko: Liitolle on tärkeää

kuulla, miten tradenomeilla menee eri puolilla Suomea. Ja kun tiedämme, miten heillä menee, pystymme palvelemaan jäseniä paremmin.

Piia: Jäsenenä aluetoiminnassa

pääsee oppimaan yhdistystoiminnan ja ammattiliiton toiminnan perusteita ja esimerkiksi erilaisia neuvottelutaitoja.

Itse olen oppinut aluetoiminnan ansiosta paremmaksi viestijäksi. Siitä on ollut hyötyä myös omassa työssäni.

?

Mitä aluetoiminta antaa aktiiville?

Piia: Verkostoituminen on

varmasti tärkein anti, mutta itsel­ leni tämä on myös tärkeää vasta­ painoa omalle työlleni. Alue­ toiminnassa voimme pitkälti määritellä itse, miten paljon haluamme olla mukana ja miten paljon tämä vie aikaa.

Jaakko: Monelle aluetoiminta on harrastus, jossa pääsee tekemään hauskoja asioita hyvällä poru­ kalla. Mukana olo antaa paljon sekä ammatillisessa mielessä

?

että ihan yksityiselämän puolella.

Jos vaikuttamistoiminta kiinnos­ taa enemmän, aluetoiminta on loistava ponnahduslauta. Olen itsekin kivunnut aluetoimijasta aina liiton puheenjohtajaksi saakka.

Piia: Minä taas innostuin

lähtemään Tradenomien valtuustoon. Ilman alue­ toimintaan osallistumista kynnys siihen olisi ollut paljon korkeammalla.

Miksi aluetoimintaan kannattaa lähteä mukaan?

Piia: Itse lähdin toimintaan alun

perin siksi, että ystäväni yllytti minut Oulun seudun trade­ nomien pikkujouluihin. Juhlissa oli mukavaa porukkaa, ja tunsin heti itseni tervetulleeksi. Oulun alueella oli ollut aiemmin melko vähän tapahtumia, joten innos­ tuin siitä, mitä kaikkea voisimme järjestää yhdessä. Olen pitänyt erityisesti siitä, että pääsen itse määrittelemään, miten paljon

?

olen mukana. Mukaan voi tulla sellaisella panoksella, joka itselle sopii.

Jaakko: Toimintaan on tosiaan

helppo tulla mukaan matalalla kynnyksellä. Toivon, että jatkossa aluetoimintaan osallistuisi entistä enemmän jäseniä eri ikäluokista, eri aloilta ja muutenkin erilaisista taustoista.

Miten aluetoimintaa kehitetään?

Jaakko: Pyrimme tuomaan

uusia työkaluja aluetoimin­ nan tueksi. Huolehdimme myös siitä, että resurssit ovat kestä­ vällä pohjalla. Esimerkiksi sil­ loin, kun olin itse mukana alue­ toiminnassa, jouduimme joskus pohtimaan, kustannammeko tapahtuman osallistujille kahvit

vai pullat – kumpaankin ei ollut varaa. Tavoitteena on, ettei aluetoiminnassa tarvitsisi enää pohtia tällaista.

Piia Matilainen Oulun seudun tradenomit ry:n puheenjohtaja

Piia: Tämä on huomattu meil­

läkin. Aluetoimintaan on viime vuosina saatu selvästi aiempaa vahvempaa tukea.

assa Käy tutustum n! aa gi te stra trategia /s i.fi om en trad

TRADENOMI

17

Työn arjessa

Pankinjohtaja ryhtyi kiinteistönvälittäjäksi Eliisa Oksala vaihtoi uran pankkimaailmasta kiinteistönvälittäjän hektiseen arkeen. Uusi ammatti innostaa, vaikka työn ja vapaa-ajan erottamista on täytynyt opetella.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : J u h o K u va

T

amperelaisella Eliisa Oksalalla oli takanaan 30 vuoden työura pankkialalla pääosin asuntojen rahoituksen parissa.

Työ oli antoisaa, ja Oksala viihtyi tehtävässään hyvin. Vuonna 2018 digitalisaatio laittoi kuitenkin pankkityöt uusiksi. Oksala huomasi pian, etteivät muuttuvat työtehtävät tarjoaisikaan enää tarpeeksi haasteita.

Oksala päätyi ottamaan sapattivapaan.

– Matkustelin ja tein asioita, joita en normaalisti ollut ehtinyt tehdä. Samalla heräsi ajatus, että voisin tehdä työurallani vielä jotain ihan muuta. Alalla työskentelevä tuttava ehdotti, että olisin hyvä kiinteistönvälittäjä, sillä pidän asiakastyöstä ja tunnen jo asuntojen rahoituspuolen hyvin.

Ensin en innostunut ajatuksesta, mutta kun tuttavan kautta löytyi vielä työpaikkakin, päätin vaihtaa alaa ihan kokonaan.

Uusi ala vei pian mennessään, ja Oksala aloitti kiinteistönvälittäjän LKV-tutkinnon opinnot jo ennen työsuhteen alkua.

– Tiesin, että lakipykälät täytyy hallita, jotta tässä työssä pärjää. Myöhemmin suoritin vielä kiinteistönvälittäjän ammattitutkinnon työn ohessa ja tämän jälkeen ylemmän kiinteistönvälittäjän tutkinnon.

Oksala uskoo, että opiskelusta on ollut valtavasti hyötyä.

18

TRADENOMI

– Olen omaksunut ajatuksen elinikäisestä oppimisesta ja siitä, että omaa tietotaitoa kannattaa päivittää. Tässä työssä tutkinnot luovat luottamusta myös asiakkaiden suuntaan. Asiakkaille tutkinnot kielivät siitä, että tiedän, mitä olen tekemässä, tunnen lakipykälät ja olen luottamuksen arvoinen.

Raskas, mutta antoisa opiskeluaika Ajatus elinikäisestä oppimisesta oli Oksalalle tuttua jo aiemmalta työuralta.

– Valmistuin aikanaan merkonomiksi ja päädyin pankkiin töihin. Pankissa huomasin kuitenkin, että jos haluan edetä urallani, lisäkoulutuksesta olisi apua.

Opiskelin tradenomitutkinnon töiden ohessa viitisentoista vuotta sitten, ja sain tuolloin valtavasti konkreettisia eväitä ja lisäoppia uralleni.

Vaikka Oksala kokee tradenomitutkinnon avanneen lisää ovia työelämässä ja mahdollistaneen uralla etenemisen, itse opiskeluaikaa hän luonnehtii rankaksi.

– Suoritin opinnot töiden ohessa Tampereen ammattikorkeakoulussa monimuoto-opintoina, ja omat lapset olivat silloin vielä aika pieniä. Pidin töistä ehkä puolisen vuotta opintovapaata, mutta muuten se elämänvaihe oli aika hektinen.

Opinnot etenivät kuitenkin ripeästi,

Urani 1994 Palvelupäällikkö, Nordea 2005 Asuntorahoituspäällikkö, Nordea 2006 Myynnin ja asiakas­ palvelun johtamis­ tehtävät, Nordea 2008 Tradenomi, Tampereen ammattikorkeakoulu 2009 Konttorinjohtaja, Nordea 2016 Konttorinjohtaja, uusasiakashankinta, Nordea 2019 Laillistettu kiinteistön­ välittäjä LKV 2020 Kiinteistönvälittäjän ammattitutkinto KiLAT 2021 Ylempi Kiinteistön­ välittäjän tutkinto YKV, Muutos LKV

E l i i s a Oksalan mukaan kiinteistönvälittäjän työssä iso osa työajasta kuluu valmistelutyöhön ja asiakkaiden luottamuksen saamiseen. Kun nämä ovat kunnossa, asuntojen myynti ja markkinointi sujuu helpommin.

TRADENOMI

19

Työn arjessa

3

Nopeaa ” P a n k i ss a toimin myös esihenkilönä. Nykyään olen vastuussa vain omista tekemisistäni, joten työskentely tuntuu osittain helpommalta”, Eliisa Oksala pohtii.

Aikuisena opiskeluun oli helppo löytää motivaatiota, sillä Eliisa tiesi, miten paljon opiskelu voi auttaa uralla eteenpäin. sillä Oksalalla riitti motivaatiota uuden oppimiseen.

– Aikuisena opiskeluun oli ihan erilaista tarmoa kuin nuorempana. Sain paljon valmiuksia töihin, ja uskon, että hyödyin paljon myös siitä, että pystyin heti soveltamaan oppimiani asioita työssäni.

Työn itsenäisyys vetoaa Kiinteistönvälittäjän työstä luodaan mediassa usein kuva glamouria ja luksusta sykkivänä alana. Oksala huomauttaa, että käytännössä luksus on työpäivistä usein kaukana.

– Tässä saa ihan tosissaan paiskia hommia elantonsa eteen. Minulle se sopii, sillä olen kova tekemään töitä ja haastan mielelläni itseäni.

Oksala kuvailee työtään yrittäjämäiseksi, vaikka hän työskenteleekin työsuhteessa Muutos LKV -nimisessä kiinteistönvälitysyrityksessä.

– Työskentelen provisiopalkalla ja päätän itse työajoistani, hän kertoo.

Käytännössä työajat ajoittuvat usein iltoihin ja viikonloppuihin. Vapaa-ajasta on täytynyt siksi opetella pitämään kiinni uudella tavalla. Oksala pyrkii pitämään 20

TRADENOMI

vähintään lauantait vapaana, ja harrastamaan ehtii aamupäivisin.

– Työn ja vapaa-ajan rajoja on täytynyt opetella vetämään aiempaa tarkemmin. Tässä vaiheessa elämää se on ollut helpompaa, sillä lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa.

Toisaalta juuri itsenäisyys ja vapaus ovat Oksalan mukaan nykyisen työn suurimpia valtteja.

– Lisäksi saan tehdä töitä isojen asioiden kanssa. Asunnon hankinta on monelle yksi suurimmista investoinneista koko elämän aikana, ja vaikka siihen liittyy paljon tunteita, se on vaativaa ja tarkkaa puuhaa. On tosi palkitsevaa, kun saa asiakkaan asunnon myytyä hyvään hintaan tai löytää asiakkaille juuri heille sopivan kodin.

Miten vietät vapaa-aikasi?

Kesäisin yritän mökkeillä, kuntoilla ja golfata. Talvella hiihdän.

Lisäksi pyrin viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa. Lapset asuvat jo omissa kodeissaan, ja saan aina välillä hoitoon poikien koirat Masin ja Colan. Lisäksi kuulun Rotaryjärjestöön.

Mitä haluaisit osata paremmin?

Ajankäytön hallintaa voisi harjoitella tässä työssä loputtomiin.

Joustavuutta tarvitaan, mutta omaa aikaa on pakko ottaa jaksamisen takia. Muuten olisin aina töissä.

Paras vinkkisi asunnonostajalle?

Tutustu huolellisesti ostettavan kohteen asiakirjoihin. Asuntokauppa on usein tunnekauppaa.

On tärkeää, että fiilis on hyvä, mutta järjen täytyy olla mukana.

Selvitä ainakin, millaisia remontteja asuntoon on tehty ja mitä on tulossa.

Oppiminen jatkuu Oksalan mukaan kiinteistönvälittäjä tarvitsee työssään ahkeruutta, joustavuutta, aktiivisuutta ja hyviä sosiaalisia taitoja.

– Keskeinen osa työstäni kuluu siihen, että pyrin saamaan asuntoja myyntiin. Sitä varten tarvitaan luottamusta asiakkaisiin.

Uskon, että aiemmasta koulutuksesta on ollut tässä paljon hyötyä.

Kokonaan uutta tutkintoa Oksala ei enää usko opiskelevansa.

– Nyt tuntuu siltä, että minulla on tarpeeksi pätevyyttä tähänkin työhön, Oksala pohtii. T

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Eliisa on käyttänyt. tradenomi.fi

Näin luot rekrytoijaa kiinnostavan LinkedIn-profiilin Kirjoita vetävä aloitus

Mieti asiasanat omalle ammattitaidollesi

2

1

Panosta nimen alla olevaan otsikkoon. Jos otsikossa ei näy oleellisia ammattiosaamiseen liittyviä asioita tai nykyistä titteliä niin hakuja tekevät rekrytoijat eivät välttämättä edes avaa LinkedIn-profiilia. Silloin sisällön viilaamiseen käytetty aika voi rekrytoinnin näkökulmasta mennä hukkaan. Jos haet julkisesti töitä, kerro myös se heti profiilin alussa.

Panosta siihen, että LinkedIn-profiilisi löytyy rekrytoijien tekemissä hauissa. Mieti hakuja ajatellen 3–5 asiasanaa, jotka kuvaavat omaa ammattitaitoasi.

Asiasanojen tulisi olla mahdollisimman konkreettisia. Sanat voivat liittyä tutkintoon, titteleihin, tai vaikka osaamiisi ohjelmistokieliin. Ne voivat esimerkiksi olla sanoja, joita itse käytät työpaikkoja hakiessasi. Rekrytoijat tekevät hakuja tyypillisesti englannin kielellä, joten myös asiasanojen tulisi olla englanninkielisiä. Profiili voi muuten olla kaksikielinen eli voit käyttää suomen kieltä, jos se tuntuu luontevalta.

Laita LinkedInaika kalenteriin

4

Verkostoidu rekrytoijien kanssa

Teksti: Sanna Leskinen // Kuva: iStock

3

Mieti, mitkä voisivat olla toivomasi alan ja maantieteellisen alueen rekrytoivat yritykset ja niiden esihenkilöt tai headhunterit. Ota heihin LinkedInin kautta yhteyttä ja kerro työnhaustasi sekä kiinnostuksestasi alaa tai yritystä koh-

taan. Kasvata myös ammatillista verkostoasi hakemalla kontakteiksi oman alan ihmisiä tai samaa alaa opiskelleita ihmisiä. Hakutuloksissa nimittäin näkyvät parhaiten verkostossa lähellä olevat henkilöt, eli suorat kontaktit tai kaverin kaverit.

Oman osaamisen näkyväksi tekeminen on tärkeää, jos kilpailu oman alan työpaikoista on kovaa. Voisiko omaa ammatillista näkemystä ja asiantuntijuutta tuoda esille LinkedInin statuspäivityksillä, artikkeleilla tai vaikka videoilla?

Niiden julkaisuajankohtaa suunnitellessa pitää miettiä, milloin oma verkosto on aktiivisimmillaan. Tietoa optimaalisista julkaisuajoista löytyy myös erilaisista sometutkimuksista.

Tiistai, keskiviikko tai torstai työpäivän aikana on kansainvälisesti todettu parhaaksi julkaisuajankohdaksi reaktioiden ja huomion kannalta, sillä tuolloin netissä on paljon käyttäjiä.

Jos LinkedIniin ei tunnu riittävän aikaa, sitä varten kannattaa tehdä viikoittain toistuva kalenterivaraus.

Vinkit LinkedIn-profiilin hiomiseen antoi LinkedIn-asiantuntija ja tietokirjailija Tom Laine.

TRADENOMI

21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Uusi työnantaja peruutti valintansa Kysymys: Minut valittiin uuteen työpaikkaan, mutta työnantaja peruutti yllättäen valintani. Voiko näin tehdä?

1

22

TRADENOMI

Vastaus: Työsopimus voidaan

solmia sekä kirjallisesti että suul­ lisesti. Joskus osapuolet ovat eri mieltä siitä, onko työsopimus syn­ tynyt. Työnantaja on voinut esimer­ kiksi ilmoittaa työnhakijalle puheli­ mitse valinnasta tehtävään, jolloin työnhakija on jäänyt siihen käsi­ tykseen, että työsopimuksesta on sitovasti sovittu. Työnantaja saattaa kuitenkin väittää rekrytointiproses­ sin olleen vielä kesken.

Työsopimus voidaan katsoa sol­ mituksi, kun työsuhteen keskeisistä ehdoista, kuten palkasta ja työsuh­

teen aloituspäivästä, on osapuolten välillä selvästi sovittu. Työnhakijan näkökulmasta tilanne on kuiten­ kin hyvin hankala, jos työsuhteen ehdoista ei ole sovittu mitään kirjal­ lisesti. Jos työnhakija väittää, että työsopimuksesta on sitovasti sovittu, hänen pitäisi pystyä osoittamaan tästä jonkinlaista näyttöä. Työn­ tekijän ei kannata koskaan irtisanou­ tua nykyisestä työstään, ennen kuin uusi työsopimus on allekirjoitettu.

Allekirjoitettu työsopimus sitoo sekä työnantajaa että työnteki­ jää. Työnantaja ei voi ilman työ­ sopimuksen päättämisperustetta valita tehtävään toista henkilöä. Jos työhön valittu saisi paremman työ­ paikan muualta ennen työn aloitta­ mista, tulee toistaiseksi voimassa

oleva työsopimus pyrkiä päättä­ mään joko sopimalla asiasta työn­ antajan kanssa tai irtisanoa työ­ sopimus lain tai sopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudat­ taen. Jos kyse on määräaikaisesta työsuhteesta, eikä irtisanomismah­ dollisuudesta ole työsopimuksessa sovittu, tulisi työsuhteen päättämi­ sestä pyrkiä sopimaan työnantajan kanssa.

Joskus työsopimuksessa tode­ taan, että ”sopimus tulee voimaan sillä ehdolla, ettei sopimuksen alle­ kirjoittamisen jälkeen toimitettavas­ sa työhöntulotarkastuksessa ilmene estettä työsuhteen solmimiselle”.

Tällainen ehdollinen kirjaus on sal­ littu, ja työhönoton peruuttaminen voi olla mahdollista.

2

Vapaiden pitäminen ja uuden työn aloittaminen irtisanomisaikana Kysymys: Olen vaihtamassa työpaikkaa. Voinko pitää irtisanomisaikana lomapäiviä tai saldovapaita ja aloittaa uudessa työssä jo ennen irtisanomisaikani päättymistä?

Vastaus: Työntekijällä voi lähtökohtaisesti olla saman­ aikaisesti useitakin voimassa ole­ via työsuhteita. Irtisanomis­ aikana työntekijää kuitenkin vielä sitovat velvoite toimia lojaalisti työnantajaansa kohtaan sekä kilpailevan toiminnan kielto. Siksi työntekijä ei saa työsuhteensa ollessa voimassa tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä, joka kilpailee työnantajan kanssa, eikä sivutyöstä saa aiheutua haittaa, esimerkiksi eturistiriitaa, pää­ työlle.

Jos työntekijä on epävarma siitä, onko hänellä oikeus tehdä toista työtä aiemman työsuh­ teensa ollessa vielä voimassa, tähän on syytä pyytää työn­ antajalta lupa. Lisäksi työ­ sopimuksessa on voitu sopia nimenomaisesta sivutoimi­ kiellosta tai esimerkiksi velvolli­ suudesta kysyä työnantajalta aina kirjallinen lupa sivutyöhön. Edellä

mainituissa tilanteissa lupa siis kannattaa pyytää, mutta muutoin työsuhteisella työntekijällä ei ole velvollisuutta ilmoittaa työnanta­ jalle toisesta työstä. Kunnallisten viranhaltijoiden ja virkamiesten tulee kuitenkin pyytää sivutyöhön aina työnantajan lupa.

Jos estettä sivutyölle ei ole, työntekijä voi käyttää vuosiloma­ päiviään tai liukuma­ eli niin sanottuja saldovapaitaan toisen työn tekemiseen. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta itsenäi­ sesti päättää vapaapäivien pitä­ misestä vaan siitä tulee sopia työnantajan kanssa. Työnantaja saa määrätä vuosilomapäivien ajankohdasta, ja vaikka lomapäi­ viä olisi käyttämättä, työnanta­ jalla voi olla vuosilomalain rajoissa oikeus kieltäytyä lomapäivien myöntämisestä. Myös liukuma­ tuntien pitämisestä kokonai­ sina vapaapäivinä ja näiden vapai­ den sijoittamisesta tulee sopia yhdessä työnantajan kanssa, ottaen huomioon työpaikan mah­ dolliset liukumaohjeistukset. Näin ollen työntekijän kannattaa sopia työnantajan kanssa kirjallisesti vapaapäivien pitämisestä, ennen kuin hän sopii uuden työsuhteen tarkan aloituspäivän.

Muista!

Kun vaihdat työpaikkaa, muista nämä asiat! nykyisestä työsopimuk1 Tarkista sestasi seuraavat ehdot:

a) irtisanomisaika b) onko sovittu työsuhteen päättymisen jälkeen jatkuvasta kilpailu- tai houkuttelukiellosta tai salassapitoehdosta c) milloin loppupalkka maksetaan.

uusi työsopimus 2 Allekirjoita ennen kuin irtisanoudut nykyisestä työstäsi.

Näin vältät tilanteen, jossa suullisesti sovittu työsopimus syystä tai toisesta peruuntuu sen jälkeen, kun olet jo ehtinyt irtisanoutua nykyisestä työpaikastasi.

3 Irtisano nykyinen työsopimus.

Työsopimuksen voi irtisanoa suullisesti.

Väärinkäsitysten välttämiseksi irtisanominen on hyvä vahvistaa myös kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostitse, ja pyytää työnantajalta siihen kuittaus.

maksetaanko sinulle 4 Tarkista, lomarahaa.

Lomaraha (50 prosenttia vuosilomapalkasta) ei ole lakisääteinen oikeus vaan perustuu työehtosopimukseen, työsopimukseen tai työnantajan noudattamaan käytäntöön. Yleensä lomarahaa ei makseta niistä lomapäivistä, jotka ovat jääneet työsuhteen aikana käyttämättä. Joillakin aloilla työnantaja voi periä takaisin jo maksetun lomarahan, jos ne lomat, joista lomaraha on maksettu, jäävät pitämättä työntekijän irtisanoutumisen vuoksi.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Viivi Osala.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

TRADENOMI

23

Ota haltuun

Vaali uteliaisuuden kipinää työpaikalla Uteliaisuus on parhaimmillaan yrityksen supervoima.

Mahdollisuus luovaan ongelmanratkaisuun auttaa yritystä menestymään, ja samalla se pitää työn mielekkäänä.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k , E s a M e l a m et s ä

24

TRADENOMI

P a r h a i m m i l l a a n uteliaisuus on uuden löytämistä, tutkimista ja rohkeutta kyseenalaistaa. Sillä on ennakoitua suurempi rooli yritysten menestymisessä.

M

itä tulee mieleen sanasta ute­ liaisuus? Yhdistyykö sana mielessä urkkimiseen, juorui­ luun, tai nokan työntämiseen toisten asioihin? Vai voisiko uteliaisuus kuitenkin olla hyvien kysymysten kysy­ mistä ja luovaa ongelmanratkaisua kysy­ mysten kautta?

– Uteliaisuus on avointa kiinnostusta ympäristöä kohtaan. Siihen kuuluu usein leikittelevä mieli, sanoo professori ja tieto­ kirjailija Juha T. Hakala. Hän on kirjoitta­ nut aiheesta kirjan nimeltä Uteliaisuus.

– Uteliaisuuden on lukuisissa tutki­ muksissa todettu tukevan esimerkiksi luovuutta. Sen on todettu myös edes­ auttavan erityisesti muutostilanteissa.

Uteliaisuuteen kuuluu ennakkoluulot­ tomuus ja rohkeus kysyä seuraava kysy­ mys: entäpä jos asiat olisivat toisin? Mutta ollaanko näihin kysymyksiin valmiita työpaikoilla?

Uteliaisuuden ruokkiminen tukee työhyvinvointia Ovatko kovien tulostavoitteiden ja kiireen painamat organisaatiot valmiita siihen, että vallitsevia totuuksia kyseenalaiste­ taan?

– Periaatteessa tiedetään, että on hyvä esittää erilaisia kysymyksiä ja ajatuk­ sia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia yritysten työntekijöistä on tunnistanut työpaikallaan uteliaisuu­ den esteitä. Juhlapuheessa vannotaan sen nimeen, että on hyvä ajatella toisin

ja erilaista ajattelua pyritään tukemaan.

Mutta yrityksen arjessa usein koetaan, että uteliaan työntekijän kysymykset vain sekoittavat pakkaa, vievät aikaa ja aiheut­ tavat kustannuksia, sanoo Hakala.

Uteliaita ihmisiä siis pidetään uusien ideoiden ja innovatiivisuuden tuottajina.

Luontaisen uteliaisuuden hyödyntäminen omalla työpaikalla voi kuitenkin törmätä luutuneisiin asenteisiin.

– Työntekijät eivät välttämättä kui­ tenkaan koe työtään mielekkääksi, jos eivät voi vaikuttaa omaan työhönsä ja työn tekemisen tapoihin. Se on työhyvin­ voinnin näkökulmasta ongelma.

Erilainen ajatus ei ole kriisi Minkälainen sitten on hyvällä tavalla utelias työyhteisö?

– Sanotaan, että jos haluat asioihin rivakoita päätöksiä niin perusta sellaisia tiimejä, joissa ihmiset ajattelevat samoin.

Jos taas haluat uusia ideoita ja luovia ehdotuksia niin perusta tiimejä, joissa on eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Tällai­ set tiimit eivät ehkä ole yhtä tehokkaita tekemään päätöksiä, mutta niissä syntyy paljon keskustelua ja jopa ristiriitoja. Lop­ putulos voi sitten olla hyvinkin luova ja innovatiivinen, sanoo Hakala.

– Aidosti utelias porukka ei lukkiudu ratkaisuissa tiettyihin ajatusmalleihin, vaan hyväksyy muita herkemmin erilaisia näkökulmia. Utelias ryhmä ei ajaudu niin herkästi konflikteihin, koska se on tottu­ nut siihen, että ihmiset ja heidän ajatuk­

3 x Näin pidät yllä uteliaisuuden kipinää

kysymyk1 Tyhmiä siä ei ole

Salli itsellesi ja kollegoillesi mahdollisuus kysyä myös itsestään selviltä vaikuttavia kysymyksiä. Turhanpäiväiseltä tuntunut kysymys voi johtaa uudenlaiseen ajatteluun.

Kysy, mitä 2 työkaveri tekee vapaa-ajallaan

Tutustu avoimin mielin kollegoihin. Toista kohtaan osoitetun kiinnostuksen myötä voi löytyä osaamista, josta on hyötyä myös työpaikalla.

Mieti, missä 3 voit hyödyntää miksi-kysymyksiäsi Onko tämä se työpaikka ja elämä, jota olet halunnut?

Löytyisikö sinulta rohkeutta tehdä muutos esimerkiksi hakeutumalla toisenlaiseen työhön tai opiskelemalla uusi ammatti?

TRADENOMI

25

Ota haltuun – U te l i a a t t yö n te k i j ä t ovat organisaatioille arvokkaita, koska heillä on taipumus keksiä luovimmat ratkaisut ongelmiin, Juha T. Hakala sanoo.

Kuuntele tarkasti uuden työntekijän miksi-kysymykset

“On ratkaisevaa, että riittävän selkeästi ja usein tuodaan esille, että työpaikalla saa ajatella toisin.” sensa ovat erilaisia. Erilainen ajatus ei ole kriisi. Erilaisia ajatuksia ei pidetä uhkana vaan niiden nimenomaan odotetaan kuuluvan asiaan. Uteliaisuuden synnyttämiseen ja ylläpitämiseen on kasvettu, opittu ja valmentauduttu.

Puheella ja omalla esimerkillä voi tuoda esille, että uteliaisuuden, hyvien kysymysten ja asioiden esille tuomisen kautta tulevat myös hyvät, luovat ideat.

Usein ihmisiä palkataan työpaikoille tiettyihin tehtäviin mutta vasta myöhemmin huomataan, että erityisosaaminen Johdon kannustava on erilaista kuin ajateltiin, tai henkilöllä rooli ratkaisee on jotain arvokasta osaamista, joka juonEsihenkilöt ja organisaation johto voivat tuu vapaa-ajalta. Esihenkilö voi kuitenvaikuttaa uteliaisuuden arvostamiseen ja kin peluuttaa tiimiään oikein, ikään kuin kannustamiseen organisaatiossa. jalkapallojoukkuetta. Hän voi opetella tun– Mitä korkeammalta taholta kannustemaan alaisia siinä mielessä, että mitä tus tulee, sitä merkittävämpää se on. On rat- he harrastavat ja mitä on heidän erityiskaisevaa, että riittävän selkeästi ja usein osaamisensa. tuodaan esille, että työpaikalla saa ajatella – Kuvitellaan, että henkilö rekrytoitoisin ja saa esittää niin sanottuja tyhmiä daan toiseen tehtävään, mutta sitten huokysymyksiä. mataan, että hän on taiteellisesti lahjakas. Olisi mielekästä sekä organisaation että erityisesti rekrytoidun työntekijän kannalta, että hän pystyisi hyödyntämään työssään itselleen rakasta osaamista.

Työtehtävän painopistettä voisi parhaimmillaan siirtää siihen suuntaan.

Työtehtävä voi parhaimmillaan elää työntekijän mukaan.

– Sitä kautta tulee mielekkyyttä ja tyyProfessori tyväisyyttä työn tekemiseen. Sillä tavalla Juha T. Hakala kitketään myöskin kyynistymisen vaaraa Jyväskylän yliopisto pois. T 26

TRADENOMI

ORGANISAATION muuttaminen uteliaaksi organisaatioksi ei käy käden käänteessä.

– Se tapahtuu asenteen päivittämisen ja rekrytoinnin kautta etsimällä organisaatioon uteliaasti ympäristöönsä suhtautuvia ihmisiä, sanoo Juha T. Hakala.

Kun uusi työntekijä tulee tiimiin tai organisaatioon, kannattaisi hänen miksi-kysymyksensä kuunnella tarkasti. Esihenkilöiden pitäisi haastatella rekrytoitua ja kysyä, että mitä hän on ihmetellyt ja mihin kiinnittänyt huomiota. Entä mitä hän tekisi toisin?

– Kolmen, tai viimeistään kuuden kuukauden kuluttua uusi työntekijä kysyy yhä vähemmän ihmetteleviä kysymyksiä. Sitten hän ui organisaatiokulttuuriin ja sen käytäntöihin sisään ja alkaa pitää niitä asiaan kuuluvina.

Kun organisaatioon halutaan palkata uusia ihmisiä, haetaan usein jonkun erikoisalan osaajia. Hakalan mukaan nykyään rekrytoijat hakevat ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita muustakin kuin omasta erikoisalastaan esimerkiksi harrastuksen kautta.

– Omat kiinnostuksen kohteet voivat tuoda luovaa innovatiivisuutta organisaatioon.

Klassisena esimerkkinä monista asioista kiinnostuneesta ihmisestä hän mainitsee Albert Einsteinin, joka oli paitsi fyysikko ja suhteellisuusteorian luoja, myös kiinnostunut muun muassa yhteiskunnallisista asioista ja rauhanaatteesta.

Hakala on aiemmin tutkinut Nobel-palkinnon saaneita tieteentekijöitä. Hän havaitsi monien nobelistien olevan laaja-alaisesti kiinnostuneita maailmasta ja kiinnostus liittyi usein myös vapaa-ajan viettoon. Fyysikkona tai kemistinä työskentelevä tieteentekijä saattoi olla myös taitava viulisti tai vuorikiipeilijä.

TAVOITTEENA KTM-TUTKINTO? Johtajuus on määrätietoista kehittymistä

KATI 17 – Johtamisen täydennyskoulutusohjelma antaa kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi.

HAE NYT!

KATI 17 -ohjelman teemat:

» Alkaa Helsingissä loppuvuodesta 2022 » Kesto noin 2 vuotta, laajuus 75 op » Suoritetaan työn ohessa, sopii osaksi KTM-tutkintoa » Haku 17.10.2022 mennessä

» Strateginen johtaminen » Organisaation uudistuminen » Johtamistaidot ja HRM

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET lut.fi/kati17

Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö |nina.kykkanen@lut.fi | puh. 040 766 7987

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräiseen liittokokoukseen AIKA PAIKKA

5.–6.11.2022 Scandic Koskipuisto, Koskikatu 5, 33100 Tampere

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 5.–6.11.2022 Tampereella.

Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella lauantaina klo 10.30 ja päättyy sunnuntaina klo 13.00 mennessä.

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat ∙ Hyväksytään toimintakertomus vuodelta 2021 ∙ Päätetään vuoden 2021 tilinpäätöksen vahvistamisesta ∙ Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2021 hallitukselle ja muille tilivelvollisille ∙ Hallituksen selonteko liittokokousten väliseltä ajalta ∙ Päätetään liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2023 ∙ Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2023 ∙ Vahvistetaan liiton strategiakatsaus vuodelta 2022 ∙ Vahvistetaan liiton strategia vuosille 2023–2025 ∙ Vahvistetaan liiton koulutuspoliittinen ohjelma vuosille 2023–2025 ∙ Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta seitsemään varsinaista jäsentä toimikaudelle 1.1.2023– 31.12.2023 ∙ Valitaan toiminnantarkastajat ja heidän varatoiminnantarkastajat vuodelle 2023

Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liittokokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2022 tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Yhdistysten äänimäärät lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, voi se jakaa äänensä valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokousedustajille. Valtakirjamalli lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Kokousmateriaalit Varsinaiset kokousasiakirjat lähetetään jäsenyhdistyksille sähköpostitse.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Hyvinvointipalveluista parempaa arkea Tradenomien hyvinvointivalmennus antaa eväitä arjessa jaksamiseen.

Tarjolla on useita muitakin työhyvinvointipalveluita, joiden avulla saa ideoita ja apua matalalla kynnyksellä.

Te k s t i : P i M ä k i l ä K u va t : i S t o c k

M – Tradenomien jäsen­ maksuun sisältyy monia palveluja. Esimerkiksi ammattivalmentajan hen­ kilökohtaisesta hyvinvointi­ valmennuksesta ei peritä käyntimaksua, Pilvi Nybom muistuttaa.

28

TRADENOMI

aailma on muuttunut parin viime vuoden aikana niin kiihtyvällä tahdilla, ettei työ­ elämässäkään olla aina ehditty pysyä perässä.

Poikkeustilanteet ovat vaikuttaneet myös työssä jaksamiseen.

Omaa jaksamistaan ei tarvitse kuiten­ kaan jäädä pohtimaan yksin.

– Liiton tarjoama hyvinvointival­ mennus on matalan kynnyksen palvelu, josta jäsenet voivat hakea tukea ja apua.

Olemme eläneet erikoisten ja kuormitta­ vien tilanteiden viime vuodet, ja monelle on kertynyt pitkittynyttä kuormitusta.

Hyvinvointivalmennus voi auttaa juuri tällaisissa tilanteissa, kertoo Tradenomien ura­ ja työhyvinvointipalveluiden pääl­ likkö Pilvi Nybom.

Hyvinvointivalmennus on henkilökoh­ tainen, virtuaalisesti toteutettava valmen­ nus, jonne voi varata joko 25 minuutin tai 50 minuutin keskusteluajan.

– Keskusteluapuna toimii ammatti­ valmentaja, jonka kanssa voi pohtia esi­ merkiksi omaa työtilannettaan. Pulman ei tarvitse olla suuri. Valmennus sopii esi­ merkiksi sellaiselle henkilölle, josta tun­ tuu, etteivät vuorokaudessa olevat tunnit

tahdo riittää, tai jonka oma ajanhallinta tuntuu hankalalta, Nybom vinkkaa.

Sparraile ammattilaisen kanssa Hyvinvointivalmennukselle riittää kysyn­ tää. Moni kokee esimerkiksi etä­ tai hybridityön vaikeasti hallittavaksi koko­ naisuudeksi, ja työn ja vapaa­ajan erotta­ minen saattaa tuntua haastavalta.

– Valmennuksen ajatuksena on, että näitä asioita voi sparrailla rauhassa ammatti­ihmisen kanssa, Nybom kertoo.

Hyvinvointivalmennus, kuten muut­ kin liiton hyvinvointipalvelut, kuuluvat Tradenomien jäsenmaksuun.

– Erillistä käyntimaksua niistä ei siis peritä, Nybom sanoo.

Hyvinvointivinkkejä videoiden muodossa Jos omassa arjessaan tai työn parissa kokee tiukempia haasteita, liitto tarjoaa myös henkilökohtaista työkykyvalmen­ nusta.

– Ammatillisen kuntoutuksen ohjaajilta saa apua työkykyyn liittyvissä asioissa.

Tällaiseen voi olla tarvetta esimerkiksi sil­ loin, jos omalla työpaikallaan kokee häi­ rintää tai kiusaamista, Nybom sanoo.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va : Tr a d e n o m i l i i t to

Tutuksi

Omaa työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota silloinkin, kun varsinaiselle henkilökohtaiselle valmennukselle ei kokisikaan tarvetta. Vinkkejä arkisen hyvinvoinnin tueksi voi löytää esimerkiksi liiton videokirjaston avulla.

– Uraportaalista löytyy paljon videoita ja webinaaritallenteita, jotka käsittelevät esimerkiksi palautumista sekä stressinja ajanhallintaa. Videoista voi etsiä vinkkejä ja inspiraatiota hyvinvointiin silloin, kun itselle sopii. Lisäksi liitto tarjoaa useita hyvinvointiin liittyviä koulutuksia. Tulossa on muun muassa unilääkärin luento, jossa paneudutaan unen merkitykseen, Nybom vinkkaa. T

Merkityksellisyys sai hakemaan toiminnanjohtajaksi Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi rakastaa työssään sitä, että saa tehdä aidosti tärkeää työtä tradenomien eteen. ”OLEN toiminut Tradenomien toiminnan­ johtajana nyt kahden ja puo­ len vuoden ajan, ja aika on kulunut kuin siivillä. Toimin­ nanjohtajan tehtävä on laaja ja työpäivät hyvin erilaisia.

Yhteistyö ja yhteydenpito hallituksen kanssa on olen­ nainen osa toimenkuvaani.

Joskus olenkin nauranut, että juttelen enemmän hal­ lituksemme puheenjohtajan Jaakon kanssa, kuin oman mieheni. Toki vastuualuei­ tani ovat myös liiton ope­ ratiivinen talous­ ja varain­ hoito, henkilöstöhallinto sekä kehitystyö laajemmassa kuvassa. Tällä hetkellä val­ misteilla on toimintasuun­ nitelma ja budjetti vuodelle 2023.

Parasta työssäni on tunne siitä, että voin tehdä merkit­ täviä asioita jäsentemme

eteen sekä edunvalvonnan, yhteiskunnallisen vaikut­ tamisen että hyvinvoinnin ja jatkuvan oppisen saralla.

Työn merkityksellisyys olikin se, mikä sai minut lähtemään mukaan toiminnanjohtajan hakuprosessiin.

Tradenomien jäsenet kysyvät minulta mitä moni­ naisempia asioita. Esi­ merkiksi TES­neuvotte­ lut puhuttavat paljon, kun neuvottelut ovat meneillään.

Kysymme paljon ja saam­ mekin aktiivisilta jäsenil­ tämme ehdotuksia ja ajatuk­ sia siitä, mihin liiton tulisi vaikuttaa ja mitä palveluja tuottaa. Nämä ehdotukset ovat pohja kehitystyöllemme.

Kuulemme mielellämme jat­ kossakin, miten ja missä asioissa voimme palvella teitä paremmin!”

Kykykompassi auttaa alkuun • Oman työhyvinvoinnin kartoittamisen voi aloittaa esimerkiksi liiton oman Kykykompassin avulla. Kykykompassin on lyhyt verkossa toteutettava testi, joka toimii nopeana ja simppelinä työkaluna oman työkyvyn arviointiin.

• Kompassi antaa yleiskuvan työkykyyn vaikuttavista tekijöistä ja yhteenve­ don vastauksista. Sen tuloksia voi käyttää keskustelun pohjana esimer­ kiksi henkilökohtaisessa hyvinvointi­ valmennuksessa.

Toiminnanjohtaja ”Päivät koostu­ vat paljolti eri sidos­ ryhmien tapaamisista sekä suunnittelusta ja sparrauksesta yhtei­ sömme sisällä.”

TRADENOMI

29

Ytimessä

Pysyvätkö palkat hintojen perässä?

Palkoista neuvotellaan tänäkin syksynä. Korotuksille on nyt suuri tarve, kun hinnat kallistuvat kovaa kyytiä. Te k s t i : M i k ko N i k u l a

I

sossa kuvassa tärkeintä on yleiskorotus, jonka saavat kaikki työehtosopimuksen piirissä työskentelevät palkansaajat. Lisäksi työehtosopimuksessa sovitaan usein tietty korotuserä jaettavaksi paikallisesti eli yrityksen sisäisissä neuvotteluissa henkilöstön edustajien kanssa.

– Yleiskorotuksella on ihan valtava merkitys palkansaajille, sanoo Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula.

Yleiskorotukset saattavat tuntua vähäisiltä, sillä ne ovat työehtosopimuksissa 2000-luvulla tyypillisesti olleet 1–2 prosentin tasoa. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvat meriittikorotukset ovatkin mielikuvissa usein ainoa tapa saada aitoja parannuksia palkkaan.

– Meriittikorotuksia saa YTN-liittojen jäsentutkimusten mukaan vain joka neljäs tai viides asiantuntija, huomauttaa Rantamaula.

Hän kertoo esimerkkinä, mitä työehtosopimusten yleiskorotukset ovat tarkoittaneet tradenomille, jonka palkka vuonna 2017 oli noin 4 000 euroa kuussa.

– Yleiskorotusten takia hän ansaitsee nyt noin 4 350 euroa. Eli viiden vuoden aikana 350 euron korotus kuukausipalkkaan ja reilusti yli neljä tonnia vuosipalkkaan.

Yksittäiseltä työntekijältä tällaisen palkkakehityksen saavuttaminen ei yleensä noin vain onnistu.

– Kuinka helppoa on käydä esihenkilöltä pyytämässä 70 euron korotusta joka vuosi, tai 350 euron palkankorotusta viiden vuoden välein?

30

TRADENOMI

Ostovoima heikkenee, yleiskorotus yhä tärkeämpi

– I s o i m m a t palkankorotukset saavutetaan ylennyksillä ja työpaikkaa vaihtamalla. Useimmiten suuret muutokset palkkakehityksessä tapahtuvat ennen 40 vuoden ikäpyykkiä, edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaula sanoo.

Kovimmat palkankorotukset saavutetaan ylennyksillä ja työpaikkaa vaihtamalla, ja useimmiten suuret muutokset palkkakehityksessä tapahtuvat ennen 40 vuoden ikäpyykkiä. Myös meriittikorotuksia saavat tutkimustiedon mukaan eniten alle 40-vuotiaat.

– Kun täyttää 40, sen jälkeen usein vain yleiskorotus säilyttää ostovoiman ja lisää sitä, kärjistää Rantamaula.

Tämän syksyn aikana käydään neuvotteluja ensi vuoden palkoista. Raju inflaatio on kutistanut ostovoimaa: toisin sanoen rahan arvon heikkeneminen johtaa hintojen korotuksiin, jolloin samalla euromäärällä voi ostaa vähemmän kuin ennen. Siksi yleiskorotuksen merkitys korostuu entisestään.

Työehtosopimuksen korotukset vs. ei korotuksia Työt aloitettu vuonna 2017 samalla palkalla (4032 €)

”Palkankorotukset eivät ole ikinä kiinnostaneet jäseniä yhtä paljon.”

A ka va n p ä ä e ko n o m i s t i Pasi Sorjonen uskoo, että inflaatio hidastuu siitä huolimatta, että sähkön hintojen ja korkojen kovimmat nousut ovat vielä edessäpäin.

Akava

Kuka neuvottelee sinun palkastasi tes-pöydässä?

– En ole 20-vuotisen työurani aikana ikinä huomannut, että palkankorotukset kiinnostaisivat jäseniä näin paljon, Rantamaula sanoo.

– Aiemmin kiinnostivat eniten laadulliset asiat kuten työaikaan tai koulutukseen liittyvät jutut. Mutta nyt raha loppuu kaupan kassalla ja bensapumpulla.

Työnantajilla tosin on yleiskorotuksesta aivan toinen näkemys kuin palkansaajilla.

– He haluaisivat niistä eroon ja kaikki palkat yrityskohtaisesti sovittaviksi.

Neuvottelukierroksen ongelmana on myös, että inflaatio uhkaa saada lisäpotkua isoista palkankorotuksista.

– Jos tulisi vaikka kymmenen prosentin korotukset, niin eipä se kyllä inflaatiota hillitse. Ja muutenkin edessä ovat vaikeat ajat, muutosneuvottelujen aalto on todennäköinen jo tämän vuoden puolella. Ensi vuosi on varmasti työmarkkinoilla tosi hankala, Rantamaula myöntää.

Inflaatio hidastunee nykyisestä Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen arvioi, että taantuma on mahdollinen, mutta luultavimmin kyseessä on vain ”pieni kuoppa”.

– Tuoreissa ennusteissa on ajatuksena, että talous notkahtaa. Niin on ollut vanhemmissakin, mutta taantumaa on siirretty ennusteissa eteenpäin. Taloushan on edelleen kasvanut tämän vuoden alkupuolella, ja toisella neljänneksellä kasvu oli hyvinkin tukevaa.

Kotitalouksien ostovoiman heikentyminen inflaation takia on kuitenkin riskitekijä, joka saattaa heikentää työllisyyttä.

– Vaikea sanoa, miten paljon se vaikuttaa. Ainakaan vielä heinäkuun tilastoissa se ei näkynyt.

Inflaation Sorjonen uskoo hidastuvan.

Sen yksi keskeinen syy on ollut liikennepolttoaineiden kallistuminen, joka tuskin voi jatkua tämän vuoden malliin.

– Bensalitrahan maksoi vuonna 2021 keskimäärin 1,65 euroa ja tänä vuonna korkeimmillaan vähän yli 2,50. Jotta sama nousutahti jatkuisi, ensi vuonna tankattaisiin reilusti yli kolmen euron bensaa. Tällaista ei sentään ole näköpiirissä.

Tosin inflaatio saanee lisävauhtia sähkön kallistumisesta, ja sama vaikutus voi olla asuntolainojen korkojen nousulla, joka johtuu markkinakorkojen kohoamisesta.

Sorjonen ennustaa, että sekä sähkön hintojen että korkojen kovimmat nousut ovat vielä edessäpäin.

Koska taloustilanne on näin poikkeuksellinen ja palkkaneuvotteluista tulossa erityisen vaikeat, Rantamaula näkisi mielellään valtiovallan vastaantulon. Joulukuussa lapsilisät maksetaan tuplana, mutta vaikutus jää lyhytaikaiseksi. Ostovoimaa voisi pysyvämmin lisätä veronkevennyksillä, mikä tukisi myös työllisyyttä.

– Kaikissa tuloluokissa pitäisi tehdä veronalennukset. Jos töihin lähtö on kannattavaa, se tavallisesti vaikuttaa työllisyysprosenttiin positiivisesti. T

• Tradenomit on ammattiliitto, joka kuuluu korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavaan.

Sinä maksat jäsenmaksusi Tradenomeille ja saat vastineeksi jäsenpalveluita, muun muassa neuvontaa työsuhteen ongelmatilanteissa, tukea työllistymiseen, urapolulle ja mahdollisuuden koulutuksiin.

Lisäksi saat monia jäsenetuja, kuten edullisia vakuutuksia.

• YTN ja JUKO ovat Akavan neuvottelujärjestöjä, joihin kuuluu useita ammattiliittoja.

YTN:n (Ylempien Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö) tehtävä on neuvotella yksityisen sektorin ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksia – tosin aivan kaikilla aloilla, kuten kaupan alalla, työehtosopimuksia ei ole.

JUKO (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö) neuvottelee työ- ja virkaehtosopimuksia julkisella sektorilla (valtio, kunnat, yliopistot, kirkko).

• Neuvottelujärjestöllä on enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksittäisellä liitolla olisi. Maksamalla Tradenomien jäsenmaksua saat siis myös vahvat edustajat niihin pöytiin, joissa palkoista sovitaan.

TRADENOMI

31

Kampuksella

“Verkostojen ylläpitäminen on hyvää käytöstä. Sitä, että pitää sanansa ja haluaa auttaa muita.”

32

TRADENOMI

Verkosto perustuu vastavuoroisuuteen Hyvä työelämäverkosto voi auttaa saamaan unelmien työpaikan, tai johtaa asiakkaiden luo. Taitava verkostoituja kuitenkin muistaa, että verkostoituminen on vaihdantaa. Siihen kuuluu myös avuksi oleminen muille.

Te k s t i : Sanna Leskinen // K u va t : Jussi Vierimaa

K

annattaisiko panostaa oman työelämä­ verkoston laatuun, vai verkostoon kuulu­ vien ihmisten määrään? Siihen vaikut­ taa muun muassa omat työtehtävät, tai ammatilliset haaveet.

On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkien verkos­ ton kontaktien ei tarvitse olla omia.

– On olemassa ikään kuin solmukohtia, super­ verkostoitujia, sanoo Ulla Hytti, Turun yliopiston yrittäjyyden professori.

Monet työpaikat eivät koskaan päädy julkiseen hakuun, vaan niihin haetaan verkostojen kautta.

Kollegalta saatu suositus sopivasta työnhakijasta voi vähentää rekrytointiin käytettävää aikaa ja siihen liittyvää riskiä.

Superverkostoituja voi työnhaussa olla kullan­ arvoinen. Hän voi tuntea esimerkiksi kiinnostavan yrityksen rekrytoijan, tai hän on kuullut pian avautu­ vasta työpaikasta. Myös aloittavalle yrittäjälle kontakti superverkostoitujaan on arvokas, jos asiakkaita ei vielä ole.

Kokemusten jakaminen auttaa jaksamaan Verkostojen kautta siis etsitään työpaikkoja, asiak­ kaita ja työntekijöitä. Verkostojen hyödyt liittyvät myös hyvinvointiin. Työelämässä voi kertyä koke­ muksia tai tulla eteen tilanteita, jotka tuntuvat hyvin ainutlaatuisilta ja tuntuvat koskevan vain itseä.

Samanlaisia kokemuksia voi kuitenkin olla muilla­ kin. Heiltä voi saada tukea omaan jaksamiseen ja työn tekemiseen.

Monesti työelämän verkostot liittyvät omaan alaan.

– Verkostot, joissa tapaa laajasti eri alojen ihmisiä voivat tuoda perspektiiviä omaan tekemiseen, suosit­ telee Hytti.

Yksi tapa tavata muiden alojen ihmisiä on mennä mukaan ammattijärjestöjen tapahtumiin ja koulu­ tuksiin. Aloitteleva yrittäjä taas voi mennä mukaan yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarien toimintaan.

Naamatutuksi tulee lähtemällä tapahtumiin Verkostoituminen voi vaatia, että laittaa itsensä epä­ mukavuusalueelle, varsinkin jos sattuu olemaan ujo.

– Kannattaa mennä tapahtumiin ja olla oma itsensä. Jos keskustelun avaaminen tuntuu vaikeal­ ta, voi ottaa muihin katsekontaktia ja hymyillä. Jos on lähestyttävän näköinen niin joku toinen voi avata keskustelun, sanoo Hytti.

Yhtä tapahtumaa koskevien odotusten on kuiten­ kin syytä olla maltillisia.

– Ei se niin mene, että jokaisesta tapahtumasta tulee viisi uutta asiakasta tai liidiä. On osittain sat­ tumaa, ketkä yksittäiseen tapahtumaan osallistuvat.

Täytyy olla kärsivällinen. Jos ensimmäisestä tapahtu­ masta ei synny mitään niin voi käydä useam­ massa. Sen jälkeen tulee jo naamatuttuja ja silloin myös keskustelun avaaminen helpottuu.

Pidä sanasi ja auta muita Vaikka töissä olisi kiire, niin pitää muistaa, että verkostojen ylläpito on myös vaihdantaa. Siihen kuu­ luu avuksi oleminen muille.

Verkostojen kautta voi löytää uusia työmahdollisuuksia ja saada ideoita, joiden avulla voi kehittää omaa liiketoimintaa, Ulla Hytti muistuttaa.

TRADENOMI

33

Kampuksella

Opiskelija-aktiivi

Elinikäisiä ystäviä aktiivitoiminnan kautta Te k s t i : Sanna Leskinen

– Vastavuoroisuus on tärkeätä. Muita ei voi lähestyä niin, että on itse aina saava osapuoli ja hakemassa jotain, Ulla Hytti sanoo.

– Luottamus täytyy säilyttää ja rehellinen on hyvä olla. Vaikka positiivisten suositusten ketju toimii, niin vielä nopeammin ja tehokkaammin toimii sellainen viesti, että älkää ikinä olko tiettyyn henkilöön yhteydessä.

Verkostojen ylläpitäminen on siis normaalia hyvää käytöstä. Sitä, että pitää sanansa ja myös haluaa auttaa muita – varsinkin jos on saanut apua.

Verkostojen ylläpitämistä ei kannata miettiä, tai laskelmoida liikaa.

– Kyse on normaalista ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. T

Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Juha-Pekka Tuominen, toisen vuoden liiketalouden opiskelija Turun ammatti­ korkeakoulussa. Suuntau­ dun opinnoissani bisnes­ akatemiaan, jossa opiskelijat toimivat yrittäjinä omassa osuus­ kunnassa.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelijaaktiiviksi?

Verkostojen luominen ei ole magiaa SAMPO RIIKONEN aloitti tänä syksynä työt ohjel­ mistoyritys Salesforcen Euroopan pääkonttorilla Irlannissa. Työn hän löysi LinkedInin kautta, kun Riikoseen otettiin suoraan yhteyttä.

– Olin laittanut oman LinkedIn­profiilini kun­ toon niin, että siellä on kuvaukset aikaisemmasta työkokemuksesta ja koulutuksesta. Kuvasin myös taitoja, joita olen aiemmissa työpaikoissa oppinut, kuvaa Riikonen.

Riikonen osallistuu Salesforcella ensin vuoden mittaiseen ohjelmaan, joka on suunnattu vasta­ valmistuville. Sen jälkeen hän siirtyy töihin myyn­ nin teknisenä asiantuntijana yrityksen Suomen­ toimistolle, joka sijaitsee Espoossa.

– Koulutusohjelmassa aloitti noin 90 henkilöä eri puolilta Eurooppaa. Kun heihin tutustuu, niin samalla tulee rakennettua kansainvälistä verkostoa.

Riikonen oli aktiivinen verkostoituja jo opiskelu­ aikana, jolloin hän toimi Tradenomien opiskelija­ aktiivina. Ensimmäinen oman alan työ­ paikka löytyi, kun Riikonen tutustui vapaaehtoistoiminnan kautta van­ hemman vuosikurssin opiskelijaan.

Hän oli paikallisessa yrityksessä töissä it­alan tehtävissä. Lounas­ pöydässä tuli puheeksi, että yrityk­ seen haettiin osa­aikaista työnte­ kijää. Riikonen laittoi hakemuksen vetämään ja sai paikan.

– Verkostojen luomi­ nen ei ole magiaa. Se on merkityksellisten ihmis­ suhteiden luomista.

34

TRADENOMI

Toimin opiskelijayhdistys Trade ry:ssä yritysyhteis­ työ­ ja haalarivastaavana ja tuutorina. Salibandy­ valmentajani kertoi vuonna 2008, että kotikunnassa­ ni Hattulassa ollaan järjestämässä nuorisovaltuustoa ja hän kehotti minua hakemaan siihen. Siitä lumipallo lähti vyörymään. Edellisissä ammattikorkeaopinnoissa olin myös opiskelijakunnan hallituksessa. Tykästyin saman tien, kun pääsin tekemään asioita ja oppimaan niin paljon.

Mitä kaikkea olet aktiivina päässyt tekemään?

Olen keskustellut yritysten edustajien kanssa yhteis­ työstä sekä suunnitellut heidän kanssaan aftereita ja ekskursioita. Olen myös hoitanut edustustehtäviä halli­ tuksen kanssa. Mieleen on erityisesti jäänyt järjestö­ koulutus Puhjonrannan kurssikeskuksessa Kouvolassa.

Tärkein asia, mihin haluatte paikallisyhdistyksessä vaikuttaa?

Opiskelijoiden hyvinvointi, kuten se, että opiskeli­ joilla on hyvät tilat. Pyrimme ajamaan heidän etujaan, jotta heillä on mahdollisimman hyvä opiskella. Verkos­ toituminen on omalta kannaltani tärkeätä, jotta siir­ tyminen opinnoista työelämään olisi mahdollisimman mutkatonta.

Viestisi muille opiskelijoille?

Opiskeluaikana tulet viettämään enemmän aikaa samanikäisten ja ­henkisten ihmisten kanssa kuin koskaan elämäsi aikana. Aktiivitoiminnan kautta tapaa paljon samankaltaisia ihmisiä jopa muilta aloilta ja kaupungeista. Osasta saattaa tulla elinikäisiä ystäviä.

Suosittelen vahvasti aktiivitoimintaa, sillä se kantaa myös tulevaisuudessa.

Tulipa mieleen Kansallisomaisuus vaarassa?

K u va : J u h o K u va

M

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

aailman siirtyessä pandemian jälkeiseen aikaan voidaan jo katsoa taaksepäin ja arvioida muutoksia, joita kaikkialla elämässä on tapahtunut, kun koko maailma kohtasi yhtä aikaa saman taudin.

Yksi iso muutos oli se, mitä tapahtui etätyölle.

Ennen tautia suhtautuminen työnantajien puolelta oli usein korostetun nihkeää. Muistan itse työpaikan, jossa ohjesääntö oli korkeintaan kaksi etäpäivää kuukaudessa ja nekin piti etukäteen anoa. Asennetta kuvasi sanomatta jätetty lause ”kyllähän me kaikki tiedämme mitä se niin sanottu etätyö oikeasti tarkoittaa”. Sitten covid-happened ja etätyötä tekivät kaikki – ja koko ajan. Yllättäen tuottavuus ei romahtanutkaan, vaan maailma pysyi pystyssä. Ihmiset tottuivat vapauteen ja uutta tasapainoa lähdettiin hakemaan vahvalla painotuksella hyvään etätyöhön.

Nyt asuntokaupassa ostajat edellyttävät selkeän, rauhallisen etätyötilan olemassaoloa. Aivan kuten muillekin kodin normaaleille toiminnoille on oma paikkansa. Ihmisten asuntoihin on syntynyt yhden ylimääräisen huoneen tarve, mutta kenen se huone kuuluu maksaa? Eikö työnantajan kuulu osoittaa tilat työnteolle? Voiko ostohinnan vähentää tulonhankkimiskuluina neliömäärän mukaan?

Moni työnantaja on ottanut tilanteesta kaiken riemun irti. Reilusti pienemmät tilat, väki porrastetusti toimistolle, joka sekin on muutettu ”jännittäväksi monitoimitilaksi”, johon mahtuu moninkertainen määrä työpisteitä. Osa on luopunut toimitiloista kokonaan.

Mutta kuka tämän muutoksen lopulta maksaa?

Vastaus voi olla, että me kaikki. Suomessa on tapana ajatella, että omaisuus on kiinteää. Yleensä siis kiinteistöjä, joiden arvo aina nousee. Myös kansallisvarallisuutemme on tukevasti kiinni seinissä. Eläkevarojen on määrä karttua kasvukeskusten toimitilojen kasvavista tuotoista. Mutta miten tuolle varallisuudelle käy nyt, kun toimitilan tarve on pysähtynyt kuin seinään?

Täyttö- ja käyttöasteet ovat vaatimattomia ja tuottoodotukset sen mukaisia. Voiko muutos ravisuttaa koko järjestelmää, kun kiinteistöjen tasearvokin alkaa laskea kysynnän mukana?

Kaikella on seurauksensa. Kun pandemia alkoi, tuskin moni meistä ehti ajatella, että parin vuoden kuluttua teemme työmme täysin toisella tavalla, ihan toisessa paikassa ja pohdimme miten eläkevarallisuudelle mahtaa sen takia käydä. T

TRADENOMI

35