Tradenomi 1/2024

SUORITA PHT-TUTKINTO

JA ETENE URALLASI

PHT-tutkinto on erittäin arvostettu palkkahallinnon asiantuntijatutkinto. PHT kertoo korkeatasoisesta palkkahallinnon osaamisesta ja motivaatiosta kehittää itseään. Suomessa on tällä hetkellä lähes 900 PHT-asiantuntijaa.

PHT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla

• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.

• PHT:lla on parempi palkka kuin niillä palkkahallinnon ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.

Lähetä hakemus 30.4.2024 mennessä

PHT-Tentti 13.9.2024

Lue lisää ja hae tutkintoon taloushallintoliitto.fi/pht

OTA ASKEL ETEENPÄIN URALLASI

JA SUORITA KLT-TUTKINTO

KLT-tutkinto on erittäin arvostettu taloushallintoalan asiantuntijatutkinto. KLT on merkki korkeasta laskenta- ja veroosaamisen tasosta. Suomessa on tällä hetkellä yli 3 200 KLT-asiantuntijaa.

KLT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla

• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.

• KLT:lla on parempi palkka kuin niillä laskenta-ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.

Lähetä hakemus 30.4.2024 mennessä

KLT-Tentti 3.–4.10.2024

Lue lisää ja hae tutkintoon taloushallintoliitto.fi/klt

Pääkkäri

Tradenomit vahvistaneet asemansa työmarkkinoilla

Tuore jäsentutkimuksemme osoittaa tradenomien ansioiden kasvaneen viime vuonna noin 5,7 prosenttia. Suurin yksittäinen syy ansiokehitykseen on – edelleen! – kaikille maksettavat, liittojen neuvottelemat palkankorotukset. Niiden lisäksi viime vuonna maksettiin myös prosentti- tai euromääräisiä kertakorvauksia. Valitettavasti osan korotuksista söi hurjissa lukemissa jyllännyt inflaatio. Joka tapauksessa työ- ja virkaehtosopimukset takaavat monen muun asian lisäksi jäsenkuntamme ansiokehityksen, mikä on järjestäytymisen konkreettinen hyöty.

Tradenomikunnan positiivinen palkkakehitys on jatkunut jo vuosia verrattuna moneen muuhun ryhmään. Yleiskorotusten lisäksi yksi keskeinen tekijä on tradenomitutkinnon aseman vakiintuminen ja vahvistuminen työmarkkinoilla. Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana tradenomikunnan keski-ikä ja ammattivuosien määrä on kasvanut, mikä sekin näkyy palkkatasossa.

Vaikka tradenomeja on valmistunut jo 1990-luvulta saakka, silti tutkintomme on vielä suhteellisen nuori koko koulutuskentässä. Tutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet työelämän asiantuntija- ja esihenkilötehtäviin ja nykyään yhä useampi tradenomi työskenteleekin asiantuntijana, harvat enää toimihenkilötasolla. Samalla johtotehtävissä työskentelevien tradenomien määrä on tasaisessa nousussa.

Tradenomien ansio- ja asematason kehitys on pitkän työn tulos. Teemme aktiivisesti tradenomi- ja ylempää AMK-tutkintoa tutuksi työelämälle monin eri keinoin, jotta ymmärrys jäsenkuntamme osaamisesta vahvistuisi edelleen.

Monet jäsenemme työskentelevät tehtävissä, joissa he voivat vaikuttaa organisaatioidensa rekrytointipäätöksiin. Sitäkin kautta tradenomit huomioidaan paremmin uuden osaamisen etsimisessä. Ja kukapa tuntisi paremmin tradenomitutkinnon tuottamat valmiudet ja potentiaalin kuin tradenomitutkinnon suorittanut päättäjä itse?

“Työ- ja virkaehtosopimukset takaavat jäsenkuntamme ansiokehityksen, mikä on järjestäytymisen konkreettinen hyöty.”

Anu Väätäjä

Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

Osaamisen kehittäminen on edellytys pitkälle työuralle.

Lue psykologin neuvot, miten itse kukin voi kehittää osaamistaan.

Entä mikä uhkaa jatkuvaa oppimista juuri nyt?

osaa pitää langat käsissään. Vauhdikkaan ja dynaamisen toiminnanjohtajan joka ikinen työpäivä alkaa to do -listan laatimisella.

Edes iso moka ei ole maailmanloppu. Toisaalta isoja virheitä ei välttämättä synny työyhteisöissä, joissa jo pienistä epäonnistumisista voidaan puhua varhaisessa vaiheessa avoimesti.

Vuoden tradenomiopiskelija Emília Holányi muutti opintojen perässä Budepestista Tampereelle. Opinnoissa häntä ilahduttaa yritysten oikeiden pulmien ratkominen, joka kartuttaa käytännön kokemusta.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi

Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi

Toimitus: Otavamedia Oy

Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi

Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com

Paino: PunaMusta Oy

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2024. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 22. vuosikerta. ISSN 1457-3792

Tradenomit

www.tradenomi.fi

Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde)

Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi

Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi

Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi

Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi

Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi

Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki

Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Vuoden tradenomi Auri Vainio totisesti

Y ksi meis t ä

Improvisaatioteatteri on opettanut Timo Korisevalle neuvottelutaitoja.

Miten sinusta tuli tradenomi?

Aloitin it-tradenomiopinnot alkujaan siksi, etten oikein keksinyt, mitä tekisin intin jälkeen. It-ala tuntui kivalta vaihtoehdolta ja tradenomitutkinto hyvältä sen käytännönläheisyyden vuoksi. Tykkäsin kovasti siitä, että opintojen aikana pystyi opiskelemaan tosi laaja-alaisesti it-alan eri osa-alueista. Opiskelin niin web-ohjelmointia, perinteistä ohjelmointia kuin projektinhallintaakin. Valmistuin vuonna 2011, ja olin jo sitä ennen päässyt aloittamaan oman alan töissä.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Asun Tampereella avovaimon ja lokakuussa syntyneen tyttären kanssa. Improvisaatioteatterin ja töiden lisäksi teen satunnaisia stand up -keikkoja. Kun aikaa riittää, kirjoitan vitsejä keikoille.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Olen tavallaan ajautunut työpaikasta toiseen ja tarttunut aina siihen, mikä tuntuu kiinnostavalta. Tällä hetkellä työskentelen Futuriot Oy:llä ERP-arkkitehtina. Toiminnanohjausjärjestelmät olivat minulle jo ennalta tuttuja, mutta täällä olen päässyt hyödyntämään vanhaa kokemusta uudelta pohjalta.

Mikä

improvisaatioteatterissa viehättää?

Päädyin noin kahdeksan vuotta sitten improvisaatioteatterin pariin, kun etsin harrastusta, jonka parissa tapaisi uusia ihmisiä. Ilmoittauduin alkeiskurssille ja jäin sille tielle. Improvisaatioteatterissa innostaa se, että se antaa aikuisillekin luvan leikkiä. Yksi aloittaa leikin ja muut tulevat siihen mukaan. Teatteri antaa vapauden hölmöillä, ja kaikki ideat toivotetaan ter vetulleiksi. Se, että pääsee ilmaisemaan itseään vapaasti, antaa tosi paljon itseluottamusta.

Mitä improvisaatioharrastus on opettanut sinulle?

Improvisaatioteatterissa olen päässyt harjoittelemaan sosiaalisia taitoja turvallisessa ympäristössä. Samalla on tullut opittua myös neuvottelutaitoja, joista on ollut hyötyä esimerkiksi työhaastatteluissa tai ihan arkisissa sosiaalisissa konfliktitilanteissa. Kun improa on harrastanut riittävän kauan, erilaisia keskustelutilanteita oppii prosessoimaan nopeasti. Ajattelu ikään kuin nopeutuu.

Ajassa

Sairaana työskentely ja työpaikan vaihtoaikeet kasvussa

Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta selviää, että suomalaisten työhyvinvointi on edelleen heikentynyt. Muutos näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työssä tylsistymisen lisääntymisenä. Nuorten aikuisten työhyvinvointi on edelleen muita huonompaa.

Työuupumuksen yleisyydessä ei ole tapahtunut muutoksia kesän ja loppuvuoden 2023 välillä. Edelleen noin joka neljäs suomalainen on työuupumuksen riskiryhmässä.

Irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet erityisesti johtajilla ja nuorilla aikuisilla. Alle 36-vuotiaista jo noin joka kolmas on harkinnut työpaikan vaih-

toa usein, sitä vanhemmista noin joka neljäs.

Yhä useampi suomalainen kertoo työskennelleensä silloinkin, kun ei ole kokenut olevansa työkunnossa. Jopa 41 prosenttia on tehnyt vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana. Sairaana työskentelyn yleistymisen taustalla on erityisesti työhyvinvoinnin heikentyminen.

Esihenkilö- ja johtotehtävissä työskentelevien työhyvinvointi on heikentynyt samoin kuin monet hyvinvointia edistävät voimavarat työssä. He kokevat työssään aiempaa vähemmän pätevyyttä, menestymistä, oppimisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä.

Työntekijöihin verrattuna johtajien

KORKEAKOULUTETTUJEN TYÖTTÖMYYS lähestyy uhkaavasti korona-ajan korkeimpia lukuja. Lomautettuja korkeakoulutettuja oli vuoden 2023 lopussa yli 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

3 000

Työttömyys- ja lomautustilanteessa huonoja enteitä

kuormitustekijöissä korostuu liiallinen työmäärä. Työntekijöistä joka neljäs koki työmääränsä liialliseksi, johtajista joka toinen (46 prosenttia).

Johtajien ja esihenkilöiden työn kuormittavuus näkyi myös siinä, että heistä peräti 45 prosenttia oli työskennellyt sairaana vähintään kahdesti viimeisen puolen vuoden aikana. Myös erityisesti johtajien irtisanoutumisaikeet ovat kasvaneet.

Tutkimuksen perusteella suomalaisten työssä on myös paljon voimavaroja. Vahvimmalla tasolla ovat kokemukset omasta pystyvyydestä ja reilu kohtelu.

Lisätietoja Miten Suomi voi? -tutkimushankkeesta: ttl.fi

VUODEN 2023 LOPUSSA, kun kaikki työnhakijat otetaan huomioon, oli 297 700 työtöntä työnhakijaa. Kasvua vuoden takaiseen oli noin 32 700 henkilöä. Luku sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut.

297 700 Lähde:

Tradenomien palkat nousivat viime vuonna

TRADENOMIEN PALKAT nousivat normaalia enemmän muiden palkansaajien tavoin vuonna 2023. Keskipalkassa oli nousua noin 5,7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Merkittävämpänä syynä tähän oli aiempaa korkeammat yleiskorotukset, jotka sisälsivät joko prosentuaaliset tai euromääräiset korotukset sekä kertaerät. Jäsentutkimuksemme mukaan tradenomien keskipalkka on 4 347 euroa kuukaudessa.

Liittojen neuvottelemien yleiskorotusten lisäksi tradenomien ansioita nostivat paikalliset tai yrityskohtaiset korotukset, henkilökohtaiset korotukset sekä uusi toimenkuva. Osittain pitkään jatkunutta positiivista palkkakehitystä selittää myös tradenomien työmarkkina­aseman vahvistuminen. Yhä useampi työs-

kentelee asiantuntijatehtävissä, toimihenkilötehtävissä työskentelevien tradenomien määrä on tasaisessa laskussa.

Edellisvuoteen verrattuna tradenomien luottamus on notkahtanut niin työnantajan kuin oman työsuhteen tilanteeseen. Oma tilanne nähdään vakaampana kuin työpaikan tilanne. Toimialojen välillä oli selkeitä eroja tulevaisuuden tilanteen näkymien osalta. Vahvinta luottamus työnantajan tilanteeseen oli tilitoimisto­ ja finanssialoilla sekä julkisella sektorilla. Heikointa puolestaan teollisuudessa ja kaupan alalla.

Tutustu jäsentutkimukseen tradenomi.fi/jäsentutkimus

Onnea Vuoden tradenomille ja tradenomiopiskelijalle!

VALITSIMME JOULUKUUSSA

Vuoden tradenomin ja tradenomiopiskelijan. Kymmenien ehdotusten joukosta Vuoden tradenomiksi valittiin Auri Vainio ja Vuoden tradenomiopiskelijaksi Emília Holányi

Vainio työskentelee IPR University Centerin toiminnanjohtajana ja Holányi opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Tunnustuksilla haluamme palkita henkilöitä, jotka omassa yhteisössään ovat mukana luomassa maail-

man parasta työelämää ja osaamista sekä vahvistavat tradenomikunnan imagoa. Vuoden tradenomi ja tradenomiopiskelija valittiin toista kertaa. Lue lisää Aurista s. 18 ja Emíliasta s. 32.

5 x Palkasta kannattaa puhua!

Palkkauksen sudenkuoppia ovat vähitellen tapahtuvat muutokset tehtävissä ja työsuorituksissa. Ajan kuluessa työntekijän tehtävät muuttuvat vaativammiksi, hänen osaamisensa lisääntyy ja suoritukset paranevat. Palkkauksessa tällaiset ”hiipivät muutokset” jäävät usein ottamatta huomioon.

1 2 3

Selvitä, milloin palkasta kannattaa puhua

Palkasta keskustellaan usein kehitys- tai erillisessä palkkakeskustelussa. Sopiva aika voi olla myös esimerkiksi ennen seuraavan budjettikierroksen alkua.

Tutustu työpaikkasi palkkapolitiikkaan

Organisaation palkkapolitiikan pitäisi kertoa, mitä työnantaja pitää tärkeänä ja mistä palkkaa maksetaan. Se myös määrittelee yrityksen palkkojen tason. Perustelusi menevät helpommin perille, jos esität ne yrityksen palkkapolitiikan mukaisina ja siinä käytetyin termein.

Valmistaudu huolellisesti Kirjaa ylös omat tehtäväsi, niiden vaativuus, millaista oma osaamisesi ja tuloksellisuutesi on sekä millaisia muutoksia näissä on tapahtunut. Perustelujen esittämistä kannattaa harjoitella etukäteen, se lisää varmuutta.

Ota yhteyttä palkkaneuvontaamme Olemme apunasi oikean palkkatason kartoittamiseksi. Varaa aika henkilökohtaiseen neuvontaan verkkosivujemme kautta. Tutustu myös jäsentutkimukseemme!

Ole aloitteellinen

Työnantaja esittää vain harvoin palkkaneuvottelua ja vain joka kymmenes ylemmistä toimihenkilöistä puhuu palkastaan esihenkilönsä kanssa säännöllisesti. Aloite palkasta keskustelemiseen tulee pääsääntöisesti ylemmältä toimihenkilöltä itseltään.

Paranna palkkaasi -opas ytn.fi tradenomi.fi/palkkaneuvonta tradenomi.fi/jasentutkimus

KATI –

JOHTAMISEN TÄYDENNYSKOULUTUSOHJELMA

KATI-ohjelmilla on pitkät perinteet työelämässä toimivien ja käytännön johtamis- ja esimiestyötä tekevien osaamisen kehittämisessä.

Johtajuus on määrätietoista kehittymistä

KATI 18 antaa sinulle kattavat tiedot ja taidot nykyaikaiseen johtamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen. Lisäksi saat uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä ideoita organisaation ja henkilöstön kehittämiseksi.

HAE NYT!

» Alkaa Helsingissä loppuvuodesta 2024

» Kesto noin 2 vuotta

» Laajuus 75 op

» Suoritetaan työn ohessa

» Sopii osaksi KTM-tutkintoa

» Haku 15.9.2024 mennessä

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET

lut.fi/kati18

Nina Kykkänen, koulutuspäällikkö nina.kykkanen@lut.fi puh. 040 766 7987

KATI 18 -ohjelman teemat:

» Strateginen johtaminen

» Organisaation uudistuminen

» Johtamistaidot ja HRM

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Koulutukset pohjautuvat LUT-yliopiston tutkimukseen ja osaamiseen – tekniikkaa ja taloutta yhdistäen.

Numeroin

Tradenomien ansiot kasvoivat viime vuonna noin 5,7 prosenttia

Tradenomien keskipalkka oli viime vuonna 4 347 euroa kuukaudessa. Edelliseen vuoteen verrattuna kuukausiansio nousi 235 eurolla. Tradenomien mediaanipalkka oli puolestaan 4 008 euroa. Mediaanituloinen on jonon keskimmäisenä, jos kaikki tradenomit järjestetään palkan suuruuden perusteella jonoon. Mediaanituloisen edessä ja takana on siis yhtä monta kollegaa.

65 % 34 %

60%

Tradenomeista on Ammattivuodet

1 %

Työtehtävät 5%

4 347 €

4 008 €

Mediaanipalkka

38 Keski-ikä

57 %

39-vuotiaita tai nuorempia

%

40-vuotiaita tai vanhempia

Tradenomeista

11,3

33 %

Miksi osaamisen kehittäminen on niin tärkeää – kaikille?

Alati muuttuvassa työelämässä työntekijän osaamisen kehittäminen on edellytys pitkälle työuralle. Se on elinehto myös työnantajille ja yhteiskunnalle. Mutta miten onnistua ja torpata esteet?

Teksti: Tarja Sinervo // Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

On työpaikkoja, jotka tukevat vahvasti työntekijän osaamisen kehittämistä. Osuuspankissa 70 prosenttia työajasta suositellaan käytettävän päivittäisiin tehtäviin, 20 prosenttia työskentelytapojen hiomiseen ja 10 prosenttia vapaasti uusien taitojen oppimiseen. 40 000 työntekijän Keskolla taas on käytössä järeä paletti kouluttautumiseen. Aina yhtä hyviä eväitä uuden opiskeluun ei tarjota, vaan työntekijän on oltava määrätietoinen. Psykologi Hanna Siefen kertoo, miten voi itse edistää oman osaamisen kehittämistä.

Aloita osaamisesi tunnistamisesta – Oman osaamisen hahmottamista helpottaa, kun opettelee pilkkomaan sen osiin.

Osaamisen ensimmäinen elementti on substanssiosaaminen, joka kertyy koulutuksen kautta. Se tarkoittaa syvällistä osaamista omalla alalla, ja sen osoittaa yleensä tutkinto tai sertifikaatti.

– Lisäksi meillä on metataitoja, jotka ovat itsensä johtamisen, suunnittelun ja vuorovaikutuksen taitoja. Kolmas palanen ovat kontekstuaaliset taidot, jotka liittyvät omassa ympäristössä toimimiseen, kuten tieto siitä, kehen kannattaa ottaa yhteyttä työpaikalla.

– Neljäntenä tulevat ihmisen motivaatio ja persoona. Miten ja mistä innostut, millaiset asiat ovat sinusta mielekkäitä ja millaiset työtavat sinulle sopivat. Osaamisen tunnistamisessa auttaa myös toisten ihmisten antama palaute.

“Yritys ei ole elementti, joka pystyy oppimaan uutta, vaan ihmiset organisaation sisällä oppivat uudet asiat.”

Tutkimustuloksia osaamisen päivittämisestä

• Aikuiskoulutustukea maksettiin vuonna 2022 yhteensä 30 124 henkilölle, joista naisia oli kolme neljäsosaa, pääosa oli 30–39-vuotiaita. Tuen lakkautus kohdistuisi näin erityisesti naisiin ja keskellä ruuhkavuosia eläviin työntekijöihin. ¹

• 49 prosenttia aikuiskoulutustukea hyödyntäneistä koki tarvitsevansa korkeamman tutkinnon voidakseen edetä työurallaan. ²

• 95 prosenttia korkeakoulutetuista katsoo, että koulutus parantaa olennaisesti työllistymistä. ³

• 88 prosenttia Akavan jäsenistä haluaa kehittyä nykyisessä työssään. ⁴

• 87 prosenttia Akavan jäsenistä on päivittänyt osaamistaan viimeisen viiden vuoden aikana. ⁴

• 76 prosenttia Akavan jäsenistä kokee, että osaamisen päivittämiselle olisi tarvetta. ⁴

Lähteet:

¹Hallituksen esitys eduskunnalle aikuiskoulutustuen, ammattitutkintostipendin ja vuorotteluvapaan lakkauttamisesta, sivu 8 ²Työllisyysrahasto: Asiakkaan ääni -tutkimus 2023 (n=5 000)

³Akava Works: Korkeakoulutetut nuoret -tutkimus 2023

⁴ Akava Works: Jatkuvan oppimisen esteet -kysely 2021

Vastauksia kysymyksiin aikuiskoulutustuesta: www.aikuiskoulutustuki.fi

Psykologi Hanna Siefen

Psykologipalvelu Hanna Siefen

– Osaamisen tunnistamista haastaa kyky reflektoida, mikä kaikki omassa tekemisessä on osaamista. Omia kykyjä voi myös aliarvioida, kuten kuvitella, että kuka vain osaa suoriutua tehtävistämme. Jos taas yliarvioimme taitomme, voimme ottaa hoidettavaksi homman, joka ei sitten meinaa valmistua millään, kertoo Siefen.

töiden, syntyneiden oivallusten ja ongelmien ratkaisujen kirjaamiselle. On hyvä muistaa, että oppimista ovat myös keskustelut kollegoiden kanssa, artikkeleiden lukeminen tai podcastin kuuntelu.

Osaamisen

kehittämisen johtaja

Inka Lönnström-Laitinen Kesko Oyj

– Hyvin tavallista on, ettemme huomaa osaamisemme karttumista työssä. Uutta työtä aloittaessa tarvitsemme avuksi käyttöohjeita ja muistilistoja, mutta ajan myötä ne saa jättää unholaan. Me sokeudumme helposti osaamisellemme, joten kannattaa siis tarkkailla tekemistään ja iloita olemassa olevista taidoista! Se auttaa myös hahmottamaan, mitä vielä kannattaisi opiskella lisää.

Arki tulvillaan opittavaa

– Osaamisen kehittymisessä huomiotta jää helposti valtava määrä arjessa tapahtuvaa oppimista, Siefen muistuttaa.

Jos työssä on pientäkin ongelmanratkaisua, tapahtuu aina oppimista. Jos sen haluaa tehdä näkyväksi, kannattaa viikoittain varata kalenteriin aika tehtyjen

Kannustamisen luoma hyvän kierre sataa työnantajan laariin Keskustelulle työn kehittämisestä löytyy valitettavan harvoin luontevaa hetkeä työn arjessa. Siksi Siefen pitää kehityskeskusteluja tärkeinä. Ne tarjoavat ajan ja paikan osaamisen kehittämisestä keskustelemiseen ja suunnitteluun. Samalla ne toimivat dokumentaationa kehittymisestä.

– Työnantajan ja esihenkilön tärkein tehtävä on tukea työntekijän työn hallinnan tunnetta. Kun työntekijä kokee tekevänsä hyvää työtä ja olevansa arvokas, se on hyvä pohja motivoitumiselle uuden opetteluun. Se vahvistaa myös työhyvinvointia, mikä taas vahvistaa kykyä oppia. Tärkeää on myös varata aikaa ja välineitä oppimiseen sekä luoda henkeä, jossa opettelu ja erehtyminenkin sallitaan, Siefen listaa.

– Kehittymismahdollisuudet työssä ovat erinomai-

nen sitouttamisen ja houkuttavuuden keino. Ihmiset haluavat työpaikkoihin, joissa on hyväksyvä ja turvallinen oppimiskulttuuri. Kun ihminen kehittyy, hän on tyytyväisempi ja tehokkaampi, jolloin syntyy parempaa tulosta. Osaamisen kehittäminen kasvattaa myös yhteishenkeä ja parantaa ilmapiiriä.

– Yritys ei ole elementti, joka pystyy oppimaan uutta, vaan ihmiset organisaation sisällä oppivat uudet asiat ja kehittävät yhdessä uusia innovaatioita. Se on tänä päivänä kaikille toimijoille elinehto, kiteyttää Siefen.

Keskon keinot kouluttautumiseen

Kesko-konsernin toimintaa koordinoi ja kehittää noin 5 000 asiantuntijaa. Toimipisteistä suurin on K-kampus Helsingin Kalasatamassa.

– Keskon asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä vaikuttavin osuus on työssä oppiminen. Siihen tarjotaan tilaisuuksia uusien työtehtävien, vastuiden ja projektiroolien avulla, kertoo Keskon osaamisen kehittämisen johtaja Inka Lönnström-Laitinen

– Sen rinnalle kytkeytyy vuorovaikutuksellinen, sosiaalinen oppiminen. Pyrimme luomaan kulttuuria, joka tarjoaa tilaisuuksia kohtaamisiin, keskusteluun, oppimisen jakamiseen ja toistemme mentorointiin. Pitkäkestoisten mentorointiohjelmien lisäksi järjestämme kertaluontoisia tempauksia, kuten heti täyteteen varatun naisten päivän tapahtuman, jossa mentoreina toimivat talon kokeneet naisjohtajat.

– Kolmanneksi tarjoamme paljon erilaisia koulutuksia, valmennuksia ja oppimateriaaleja, joista voi valita omaan tarpeeseensa sopivia vaihtoehtoja. Käytettävissä on myös runsas paletti verkkokoulutuksia.

Oppisopimuskoulutuksista suosituin on Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Täysipäiväinen opiskelu onnistuu henkilöstötilanteen niin

3 avainkysymystä oman osaamisen kehittämisestä

1. Haluanko? Me motivoidumme opiskelemaan uutta, kun koemme asian tarpeelliseksi ja kiinnostumme opintojen tuomista hyödyistä.

2. Pystynkö? Liian suuri tai vaikea oppimisalue voi ahdistaa. Pienempi, kohtalaisella perehtymisellä haltuun otettava asiakokonaisuus motivoi paremmin.

3. Uskallanko? Asiantuntijoilla on vahva osaajaidentiteetti. Me haluamme olla fiksuja, tietämättömänä näyttäytyminen on epämukavaa. Siksi turvallinen ja kehittymiseen kannustava ilmapiiri työpaikalla on tärkeää.

Lähde: Hanna Siefenin haastattelu

Jäsenkyselyn mukaan 90 prosenttia Tradenomien jäsenistä vastustaa aikuiskoulutustuen lakkauttamista.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet ovat uhattuina

– SUOMEN OSAAMISTASON nostamisesta puhutaan paljon, mutta sitä tavoitellaan nyt enemmän kepillä kuin porkkanalla, sanoo Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi

Hallitus valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka tähtää muun muassa aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen 1.8.2024 alkaen.

– Jos esitys toteutuu, jatkuva oppiminen vaikeutuu ja muuttuu yhä haastavammaksi. Mahdollisuudet kokopäiväiseen kouluttautumiseen ja uran vaihtamiseen jäävät häviävän pieniksi. Alan vaihtajille tilanne muuttuu todella haastavaksi, sillä tuskin yksikään työnantaja on valmis tukemaan kouluttautumista uudelle alalle.

salliessa. Moni voi suorittaa kesken jääneitä opintojaan loppuun tai täydentää tutkintoa, kuten suorittamalla tradenomin YAMK-opinnot AMK-opintojen jälkeen.

Esihenkilöillä on tärkeä rooli työntekijän osaamisen tukemisessa. Kehityskeskustelukin on käytössä hyvästä syystä.

– Toisille on luontaista edistää oppimista ja urakehitystä ilman apuakin, mutta kehityskeskustelu tarjoaa tasapuolisesti kaikille samat työkalut avuksi keskusteluun. Käytössä on kompetenssikirjasto, joka kuvaa eri tehtävissä tarvittavaa osaamista ja auttaa hahmottamaan, mitä vaikkapa myyntiosaaminen erilaisina taitoina tarkoittaa. Samalla se tukee työntekijän jo kertyneen osaamisen tunnistamista.

K-ryhmän kauppojen 22 000 työntekijän kouluttautumisesta vastaa kauppias. Heitä varten on kehitetty K-Academy-portaali.

– Koko yritykselle työntekijöiden uusien taitojen vahvistaminen on elinehto ja luo mahdollisuuksia muun muassa liiketoiminnan, toimintatapojen ja yhteistyön kehittämiselle. Uusista taidoista hyvä esimerkki on tekoälyn hyödyntäminen asiantuntijatyössä, jota moni meistä parhaillaan opettelee. Kaupan ala on jatkuvasti kehittyvä, joten tarvetta uuden oppimiseen riittää, Lönnström-Laitinen toteaa. T

– Opiskeluun kannustamisessa ja mahdollistamisessa työnantajalla ja yhteiskunnalla pitäisi olla omat roolinsa. Tuen poistuessa on entistä tärkeämpää, millaisen yhteiskunnallisen vastuun työnantajat ottavat. Pallo on nyt hallituksen toimesta selvästi heitetty heille. Myös työnantajat näkevät esityksessä pulmia, mutta, yllättävää kyllä, eivät ole lähteneet esitystä haastamaan, Meriniemi pohtii.

Tradenomit ovat esittäneet kouluttautumisen tueksi kouluttautumisseteliä. Se olisi verottajan tukemien ja työnantajan tarjoamien lounas-, kulttuuri- ja liikuntasetelien tapainen malli. Koulutussetelillä työntekijä voisi hakeutua sellaiseen koulutukseen, jota itse kokee tarvitsevansa.

– Tärkeintä olisi nyt ottaa asiassa aikalisä. Ei voida lopettaa jotakin, jos ei ole olemassa korvaavaa ratkaisua. Aikuiskoulutustukea on kyllä syytä uudistaa, mutta ei repiä rikki. Suurin riski on se, että tuleva malli on jenkkityyliin puhtaasti lainamuotoinen ja kokonaan itse rahoitettava.

– Toivon, että mahdollisuuksien Suomi ja yhteiskunta säilyisivät. Me tarvitsemme elementtejä, jossa jokainen voi löytää polkunsa, mutta myös erehtyä ja sen jälkeen vaihtaa suuntaa ja alaa, Meriniemi painottaa.

HAUTAA AJATUKSET KALLIISTA

HENKIVAKUUTUKSESTA

Jäsenedulla säästät

jopa satoja euroja

Epätietoisuus on huonoimpia syitä

kuopata läheisten taloudellinen tulevaisuus. Tosiasiassa henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Tradenomiliiton jäsenenä saat Kalevasta merkittävästi edullisemman henkivakuutuksen 61,6 % alennuksella. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen.

Tradenomiliiton jäsenedulla

3 810 391

Tradenomien

ilmaus oli hyvä keino alleviivata,

Jaakko Hyvönen

hallituksen puheenjohtaja

?

?

Tuliko tilanteen kärjistyminen yllätyksenä?

Ville: Perinpohjainen joustamattomuus tuli yllätyksenä. Hallituksella on yleensä aina mahdollisuus neuvotella ja joustaa.

Jaakko: Oli arvattavissa, että uudistuksia tulee tapahtumaan.

Miten työmarkkinaumpisolmu saadaan avattua?

Ville: Kolme tärkeää asiaa ovat vielä auki: paikallisen sopimisen lakikokonaisuus, työrauhapaketti sekä vientimalli eli työmarkkinamalli. Tämä kolmio pitäisi ratkaista. Toivomme, että työrauhaesitykseen ja paikallisen sopimisen esitykseen tehtäisiin joitakin tarkennuksia, jotka parantaisivat esitystä. Jos esimer-

Niiden rajuus ja määrä kuitenkin yllättivät, sekä vuoropuhelun puuttuminen. Retoriikka on kovempaa aiempiin hallituksiin nähden ja tuntuu, että kunnioitus eri osapuolia kohtaan puuttuu. Se kärjistää tilannetta.

kiksi lakkosakkoja korotetaan palkansaajapuolella, sanktioita tulisi meidän mielestämme korottaa myös silloin, jos työnantaja rikkoo valvontavelvollisuutta.

Jaakko: Jos luvataan, että meillä on mahdollisuus kolmikantaisissa työryhmissä, meidän ehdotuksia pitäisi kuunnella.

?

Millaisia ratkaisuja Akavalla ja Tradenomeilla on tarjota, jotta saadaan tasapainoisempi ratkaisu aikaan?

Ville: Ongelmana on, että hallitusohjelma on työmarkkinaasioiden osalta pitkä. Moniin asioihin löytyisi kyllä ratkaisu, joka voisi tyydyttää kumpaakin osapuolta. Esimerkiksi aikuiskoulutustuen poisto on konkreettinen esimerkki tästä. Sen sijaan, että tuki poistettaisiin kokonaan, tämä voitaisiin korvata riisutummalla tukimallilla.

Jos asioista voitaisiin neuvotella kaksikantaisesti, voisimme pohtia yhdessä korvaavia toimia ja ratkaisuja, jotka parantaisivat pitkällä tähtäimellä myös työhyvinvointia ja tukisivat työllisyyttä. Tämä ei ole vielä liian myöhäistä.

Jaakko: Suomalainen sopimusyhteiskunta on aina löytänyt kipeätkin ratkaisut. Jos nykyinen mekanismi hajotetaan ja yhden osapuolen ehdotuksia ei kuunnella, johtaa se siihen, että työmarkkinat määritellään aina neljän vuoden välein vaaleissa. Nyt tarvittaisiin neuvottelupöytä, jotta löydettäisiin ylivaalikautinen visio ja yhteinen sopimus suunnasta.

Ville Kopra Akavan työmarkkinajohtaja

Organisoinnin mestari

Vuoden Tradenomi, IPR University Centerin toiminnanjohtaja Auri Vainio on oppinut pitämään langat käsissään. Pienen instituutin toiminnanjohtajan tehtävissä tarvitaan paitsi erinomaista organisointikykyä myös verkostoitumistaitoja.

Teksti: Pi Mäkilä // Kuvat: Sabrina Bqain

Kun IPR University Centerin toiminnanjohtaja Auri Vainio aloittaa työpäivänsä, päivä alkaa aina samalla tavalla.

Vainio kaivaa esiin ison vihon, johon hän luonnostelee to do -listan päivän töistä. Listaan tulee kirjattua jokainen työtehtävä.

Järjestelmällisyydelle on syynsä. Seitsemän yliopiston välinen erillislaitos IPR University Center on immateriaalioikeusinstituutti, joka työllistää toiminnanjohtajan lisäksi kokoaikaisesti vain pari ihmistä.

Vainion tehtäviin kuuluu instituutin toiminnan kokonaisvaltaista suunnittelua sekä strategiatyötä yhteistyössä yliopistojäsenten ja kannatusyhdistyksen organisaatioiden kanssa, koulutusten ja tapahtumien suunnittelua ja järjestämistä, verkostoitumista, graafista suunnittelua, verkkosivujen ylläpitoa, markkinointia ja viestintää. Lisäksi Vainio koordinoi IPR University Centerissä käynnissä olevia tutkimusprojekteja. Tavoitteena on levittää tietoa aineettomista oikeuksista sekä tukea esimerkiksi nykyisen ja edellisen hallituksen TKI-tavotteita.

– Ilman to do -listoja ja muistiinpanojen tekemistä pakka ei pysyisi käsissä. Aloitan aina selaamalla edellisen päivän listan ja muistiinpanot, ja kirjoitan itsestään selvätkin asiat ylös, Vainio nauraa.

Sihteeristä toiminnanjohtajaksi Vaihtelevat työtehtävät ja IPR-alan (intellectual property rights) yleinen kehitys ovat

yksi syy siihen, miksi Vainio on viihtynyt IPR University Centerissä jo 17 vuoden ajan.

– Tarjoamme koulutuksia monimuotoisesti ja tuotamme erilaisia tapahtumia sidosryhmillemme, joten hyviä verkostoja tarvitaan. Ilman niitä tästä työstä ei tulisi mitään, hän sanoo.

Nykyiseen työpaikkaansa Vainio päätyi kuitenkin alun perin sattumalta. Hän oli valmistunut aiemmin tradenomiksi silloisesta Helia-ammattikorkeakoulusta ja työskennellyt Stockmannilla myyjänä ja varastonhallintajärjestelmien pääkäyttäjänä.

– Etsin koulutustani vastaavaa työpaikkaa, kun hyvä ystäväni soitti kertoakseen, että hänen anoppinsa tarvitsee minut töihin. En ollut kuullutkaan IPR University Centeristä aiemmin, enkä ollut lainkaan ajatellut, että voisin työskennellä yliopistomaailmassa, Vainio kertoo.

Hän aloitti ensin instituutin viestintäsihteerinä ja eteni myöhemmin markkinointi- ja viestintäpäälliköksi. Lopulta hän siirtyi toiminnanjohtajan työpöydän taakse. Yliopistomaailmassa työskentely on sittemmin tuntunut luontevalta. – Olen itse aika vauhdikas ja kärsimätön, ja haaveilin dynaamisesta työpaikasta. Koen, että yliopistomaailma on tehnyt minulle hyvää, sillä olen joutunut opettelemaan toimimista pitkäjänteisesti ja maltillisesti yliopistojen toimintatapojen ehdoilla. Ja samaan aikaan olen ehkä itse päässyt räväköittämään IPR University Centerin ja sen yliopistojäsenten toimintatapoja.

Urani

1999

Parturi-kampaaja, Helsingin palvelualojen ammattioppilaitos

1996–2006

Myyjä, varastonhallintaohjelman pääkäyttäjä ja kouluttaja, Stockmann

2006

Tradenomi

Helia ammattikorkeakoulu (nyk. Haaga-Helia AMK)

2006

Viestintäsihteeri, IPR University Center

2015

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö, IPR University Center

2019

Painoviestinnän perustutkinto

2023–Toiminnanjohtaja, IPR University Center

”Yllätyin siitä, että minut valittiin Vuoden tradenomiksi. Mietin, että ehkä uratarinani on vähän erikoinen tänä päivänä, kun olen ollut niin kauan saman työnantajan palveluksessa”, Auri Vainio pohtii.

IPR University Center tuottaa aineettomien oikeuksien tutkimusta ja koulutusta yliopistoille ja eri organisaatioille. Instituutti toimii Kauppakorkeakoulu Hankenin yhteydessä.

Olen aika vauhdikas, ja haaveilin dynaamisesta työpaikasta.”

Luovaa työtä

Vainio opiskeli silloisessa Heliassa viestinnän ja henkilöstöhallinnon opintokokonaisuuksia. Opinnoista on ollut uralla valtavasti hyötyä, vaikkakin opintojen parhaaksi anniksi hän luonnehtii jo kouluaikana tapahtunutta verkostoitumista.

– Parhaat ystäväni ovat edelleen opiskeluajoilta. Ja on hauskaa, että meidän instituuttimme on sittemmin päässyt tekemään töitä myös nykyisen Haaga-Helian kanssa, eli olen päässyt pitämään suhteita yllä myös vanhaan opinahjoon.

Hyödyllisenä oppina ovat jääneet mieleen erityisesti toimisto-ohjelmien opiskelu. Koska uusia ohjelmia tuli valtavasti käyttöön 2000-luvun alkupuolella, nykyäänkään uusien ohjelmien tai sovellusten haltuunotto ei tunnu hankalalta. Päin vastoin, se kuuluu työelämään, Vainio toteaa.

– Opinnoista sai hyvät käytännön opit, joista on ollut hyötyä töissä. Tosin on pakko myöntää, että olin usein todella huono opiskelija. Nautin opiskelijaelämästä huomattavasti enemmän kuin itse opiskelusta. Sain kyllä hyviä arvosanoja, kun sain kursseja suoritettua. Usein vain keksin parempaa tekemistä kuin koulussa istuminen, Vainio nauraa.

Tutkinnon loppuun saattaminen kesti

lopulta viisi vuotta. Hidas opiskelutahti ei ole Vainiota sittemmin haitannut.

– Sain lopulta tutkinnon ja työn, jossa voin käyttää luovuutta.

Ja luovuutta on tosiaan saanut ammentaa. Koska Vainion työtehtäviin kuuluu myös tapahtumien järjestämistä, mieleen on jäänyt monta onnistunutta tilaisuutta.

– Esimerkiksi muutama vuosi sitten järjestämämme Slushin oheistapahtuma IPR Garage oli huikea menestys. Markkinoimme tapahtumaa Slushissa keltaiset korjaamohaalarit päällä isolla IPRalan osaajajoukolla ja näytimme ihan Teletapeilta, kun jaoimme tietoutta aineettomista oikeuksista ja kutsuimme startup-yrittäjiä omaan oheistapahtumaamme. Saimme lopulta valtavan määrän kävijöitä ja varmasti vähän viestiämmekin perille, Vainio muistelee.

Ja koska työ on niin monipuolista, Vainio uskoo viihtyvänsä sen parissa vielä pitkään.

– Työn haasteet liittyvät usein lähinnä siihen, että en ole juristi enkä patenttiinsinööri, eli alaan liittyvä nippelitieto menee välillä yli hilseen. Mutta niistäkin tilanteista selviää. On rohkeutta, että sellaisella hetkellä sanoo ääneen, että nyt en ymmärrä mistä puhutaan, Vainio sanoo.T

3

Nopeaa

Mitä teet vapaa-ajalla?

Vietän aikaa mieheni, teini-ikäisten lasteni ja kääpiömäyräkoiramme Lakin kanssa. Harrastan ratsastusta ja crossfitia ja olen intohimoinen lukija sekä matkustaja. Aika ei aina meinaa riittää kaikkeen tähän, mutta onneksi lapset ovat jo isoja ja etätyöt helpottavat selviämistä arjen palapelistä.

Mitä haluaisit osata paremmin?

Juridiikkaa, sille olisi tässä työssä käyttöä. Ja englannin kielitaitoa voi aina parantaa. Chat GPT:stä on onneksi kielen kanssa paljon apua. Käytän sitä markkinointitekstien suunnittelussa ja nopeissa käännöstehtävissä. Tosin tekoälyn tuotoksiin tulee suhtautua varauksella.

Mikä on yllättänyt urallasi?

Ajattelin aina, että päädyn töihin mainostoimistoon. Yllätyin siitä, että työskentelenkin melko hidastempoisessa yliopistomaailmassa – ja että työ IPR UC:ssä on varsin vapaata, monipuolista, kivaa ja tarpeeksi haastavaa.

KATSO VIDEO!

Katso videolta, missä eri ammateissa Auri on urallaan toiminut ja mitä Tradenomien palveluita hän on käyttänyt. tradenomi.fi

Opi tunnistamaan epäasiallinen käytös

1Moni törmää työpaikallaan käytökseen, joka tuntuu syystä tai toisesta epäasialliselta tai muuten ei-hyväksyttävältä.

Epäasiallinen käytös on toimintaa, joka ei ole oman työroolin tai omien työvelvollisuuksien mukaista. Usein tällainen käytös on myös tarkoituksellista, järjestelmällistä tai jatkuvaa, yleisten käyttäytymistapojen vastaista käytöstä toista kohtaan. Esimerkiksi seksuaalinen häirintä tai ulkopuolelle jättäminen ovat tällaista toimintaa.

Kaikki tilanteet, jotka eivät tunnu mukavilta, eivät kuitenkaan välttämättä ole epäasiallista käytöstä. Esimerkiksi työpaikalla sattunut väärinkäsitys tai se, ettei työntekijä ole työnantajan antamasta ohjeistuksesta samaa mieltä, ei ole epäasiallista käytöstä.

Tilanne ratkeaa harvoin itsestään

Jos työpaikalla joutuu itse epäasiallisen käytöksen kohteeksi, itseään ei kannata jäädä syyttämään. Kukaan ei ansaitse epäasiallista kohtelua. Mikäli mahdollista, ilmoita aina ensin sinua loukanneelle henkilölle, että et hyväksy hänen toimintaansa. Jos epäasiallinen kohtelu jatkuu, ilmoita asiasta esihenkilöllesi tai muulle työnantajan edustajalle. Tapahtunutta voi myös peilata työsuojeluvaltuutetun tai luotettavan ystävän kanssa.

Jos huomaat, että olet itse käyttäytynyt työpaikalla epäasiallisesti, on tärkeää pysähtyä kuuntelemaan toisen osapuolen näkemys. Pyydä anteeksi ja pahoittele, mutta älä mitätöi toisen kokemusta tai kuittaa sitä pelkällä anteeksipyynnöllä. Tilanteesta täytyy pyrkiä ottamaan opiksi.

Asiallisesti töissä

2 Puutu aina

Jos työpaikalla huomaa epäasiallista käytöstä, on tärkeää osata tunnistaa tilanne, vaikka se ei koskettaisi suoraan itseä. Jos mahdollista, epäasiallinen käytös kannattaa pyrkiä keskeyttämään. Samalla voi kysyä suoraan, mitä eri osapuolet tilanteesta ajattelevat. On tärkeää, ettei omalla puhumattomuudellaan tai tekemättömyydellään mahdollista sitä, että epäasiallinen käytös voi jatkua. Jokaisen työntekijän vastuu on tarttua kiperiin tilanteisiin tarvittaessa.

Vastuu sekä työnantajalla että työntekijällä

4

Vastuu tilanteen selvittämisestä kestävällä tavalla on työnantajalla etenkin silloin, kun epäasialliseen käytökseen liittyy terveyshaittaa tai vaaraa.

Jokainen vastaa omasta työkäyttäytymisestään itse. Epäasiallista käytöstä ei koskaan kannata selitellä huumorilla, eikä ratkaisutoimenpiteenä voi olla toimenpiteiden kohdistaminen henkilöön, joka on ollut epäasiallisen käytöksen kohteena. Työnantajan tulee käsitellä asia johdonmukaisella, rakentavalla tavalla.

Pykälin

Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Sopimussakko työsopimuksessa – normaali käytäntö?

Kysymys: Sain työsopimusluonnoksen allekirjoitettavaksi. Onko työsopimuksessa oleva sopimussakko nykyisin normaali käytäntö?

Vastaus: Sopimussakko tarkoittaa ennalta sovittua rahasummaa, joka tulee osapuolen maksettavaksi, jos sopimusta rikotaan. Sopimussakko on yleinen yritysten välisissä sopimuksissa, joissa sen ajatuksena on sopimusten noudattamisen tehostaminen. Sopimussakko tulee maksettavaksi riippumatta siitä, onko sopimusrikkomuksesta aiheuttanut vahinkoa. Sen sijaan työsopimukseen asetettu sopimussakko ei ole normaali käytäntö suomalaisilla työmarkkinoilla. Huolestuttavana ilmiönä työsuhdeneuvonnassamme on viime aikoina ilmennyt, että yhä useampiin tradenomien työsopi-

muksiin yritetään sopia sopimussakkoja.

Työsopimuksiin on ehdotettu sopimussakkoja muun muassa salassapitovelvollisuuteen tai kaikkiin työsopimuksen ehtoihin liittyen. Sopimussakon maksuvelvollisuuden syntyminen on usein määritelty epämääräisesti ja ehdotetut sopimussakot ovat yksityishenkilöille valtavan suuria –esimerkiksi kuuden kuukauden palkkaa vastaavia summia.

Emme suosittele sopimaan työsopimuksessa sopimussakoista. Työsopimuksen ei tulisi asettaa työntekijälle ylimääräisiä maksuvelvollisuuksia työnantajaa kohtaan. Vahingonkorvaus- ja työoikeudessa on jo olemassa säännöksensä sille, miten työntekijä vastaa mahdollisista laiminlyönneistään ja rikkomuksistaan. Työntekijä on vahingonkorvaus-

velvollinen esimerkiksi salassapitovelvoitteidensa rikkomisesta. Näin ollen juridista tarvetta sopimussakkoehdoille työsopimuksessa ei ole. Ainoa poikkeustilanne on työsopimukseen liittyvä kilpailukieltosopimus, jota vahvistetaan yleisesti sopimussakolla. Työsopimuslaissa säädetään nimenomaisesti, että kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Toisaalta laki määrää myös työnantajan korvaamaan työntekijälle taloudellisesti kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta, joten velvoitteiden voidaan ajatella tässä tapauksessa olevan tasapainossa.

Saako rekrytoija googlettaa työnhakijan? 2

Kysymys: Olen mukana rekrytointiprosessissa. Pohdin, saako työnantaja etsiä työnhakijasta tietoa epävirallisia reittejä, kuten googlettamalla?

Vastaus: Työnantajan on kerättävä työnhakijaa koskevat henkilötiedot ensi sijassa työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta, työnhakijalta on hankittava suostumus tietojen keräämiseen.

Työnhakijan googlettaminen tai muu tietojen hakeminen esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, ystäviltä tai entiseltä työpaikalta edellyttävät siis työnhakijan suostumusta. Työnhakijan googlettaminen tai muu epävirallinen tiedonhaku työnhakijan tietämättä on kiellettyä.

Laissa on säädetty vain muutamia poikkeustilanteita, joissa suostumusta ei tarvita. Tällaisia poikkeustilanteita voi liittyä esimerkiksi jo tehtävään valitun hakijan luottotietojen tarkistamiseen. Poikkeustilanteisiin liittyy tiukkoja kriteereitä, jotka edellyttävät sitä, että työtehtävä tai työskentelypaikka antaa poikkeukselliseen menettelyyn perusteet. Lisäksi

poikkeustilanteissa on kyseessä viranomaistieto.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä lähtee siitä, että rekrytoinnissa saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tarpeellisia ovat lähinnä sellaiset tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään.

Koko rekrytointiprosessin aikana tulisi kysyä työnhakijasta ainoastaan sellaisia tietoja, joilla on merkitystä haettavan tehtävän kannalta. Tästä syystä esimerkiksi työnhakijan vapaa-ajan someprofiilien katselu ei ole sallittua. Samasta syystä työnhakijalta itseltään ei myöskään saa kysyä rekrytointiprosessin aikana mitä hyvänsä. Työtehtävän hoitamiseen liittymättömät kysymykset esimerkiksi uskonnosta, puolisosta, perheen perustamisesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta eivät ole sallittuja rekrytointiprosessissa.

Työsopimusluonnos –mitä pitää tarkistaa?

1 Perehdy aina työtarjouksen ehtoihin ennen tarjouksen hyväksymistä. Työsopimusluonnokseen täytyy perehtyä huolellisesti, sillä työsuhteen ehdoissa voi olla isoja eroja eri työnantajien välillä. Kiinnitä huomiota ainakin palkkaan, työaikaan ja tehtävänkuvaukseen. Kiinnitä huomiota erityisen ankariin ehtoihin kuten sopimussakkoihin.

2 Työsopimusluonnoksesta voi aina keskustella ja neuvotella ennen allekirjoittamista. Kysy työnantajalta, jos et ymmärrä kaikkia kirjauksia. Neuvottele sopimusta paremmaksi, kun haluat muuttaa sen ehtoja. Useimmiten työsopimusta voi neuvotella ainakin joltakin osin parempaan suuntaan. Tulevan työsuhteen kannalta voi olla huono merkki, jos työhönottotilanteessa koet painostusta tai sopimus sisältää mielestäsi kummallisen tiukkoja ehtoja.

3 Tradenomien jäsen voi aina lähettää työsopimusluonnoksen liiton työsuhdejuristin kommentoitavaksi. Työsuhdejuristeilla on hyvä käsitys siitä, mikä on tavanomaista työmarkkinoilla ja minkälaisissa ehtokirjauksissa voi piillä vaaran paikka. Sopimuksen ongelmakohtiin on huomattavasti helpompi puuttua ennen kuin sopimus on allekirjoitettu. Työsuhdejuristilta saat myös vinkkejä työsopimuksesta neuvottelemiseen. Muista myös Tradenomien palkkaneuvonta, josta saat vetoapua osaamisesi hinnoitteluun.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Salla Viitanen.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

Moka on mahdollisuus uuteen

Epäonnistuminen saa aikaan tunnemyrskyn, kun häpeän tunne velloo mielessä. Epäonnistumisista kuitenkin saa ja on hyvä puhua. Kollegojen ja esihenkilön tuki on korvaamatonta silloin, kun kaikki ei mene niin kuin Strömsössä.

Teksti: Sanna Leskinen // Kuvat: iStock

Tärkeä asiakaspalaveri unohtui, jonka seurauksena asiakas hermostui ja lähti. Puna nousee poskille. Kun vain kukaan työpaikalla ei huomaisi tapahtunutta. Kuulostaako tutulta? Miksi epäonnistumisista kertominen tuntuu niin vaikealta?

– Epäonnistumiset voivat aiheuttaa voimakkaita häpeän tunteita. Haluamme pysyä muiden silmissä hyväksyttyinä ja arvostettuina. Epäonnistumiseen liittyy pelko siitä, mitä muut ajattelevat, jos he saavat tietää. Pelko on inhimillinen, sillä olemme laumaeläimiä, sanoo psykologi Outi Olani

Olani tietää, mistä puhuu. 27-vuotiaana hän avasi kenkäkaupan Helsingin keskustassa. Se meni konkurssiin muutaman vuoden kuluttua. Seurasi velkahelvetti, jota kesti 17 vuotta. Olani arvelee, että hän olisi selviytynyt velkajärjestelystä puolella ajasta, jos olisi osannut kolmekymppisenä suhtautua epäonnistumisiin samalla tavoin kuin nykyään.

Konkurssin tapahduttua Olani ei halunnut käsitellä koko asiaa. Hän lykkäsi kirjekuorien avaamista, virastoihin soittamista ja ylipäätään konkurssiin ja velkajärjestelyyn liittyvien asioiden hoitamista. Hän kuvaa konkurssia ja yritystoiminnassa

epäonnistumiseen liittyvien tunteiden käsittelyä isona oppimisprosessina. Olanin Mokasin – käännä epäonnistumiset voimavaraksi -kirjan kirjoittaminen vei omaa ajattelua eteenpäin. Vuosi sitten hän maksoi velkajärjestelyn viimeisen erän.

Käytännön ohjeet auttavat tunnemyrskyssä Johtoryhmälle lähetettyyn raporttiin tuli paha pilkkuvirhe. Projektin aikatauluarvio osoittautui aivan liian optimistiseksi. Jokaisen kohdalle sattuu epäonnistumisia työelämässä. Mitä tehdä, jos epäonnistuu ja sen myöntäminen hävettää?

– Kannattaa pyytää apua ihmiseltä, jolla ei ole henkilökohtaista tunnesidettä asiaan.

Tunteet kaappaavat helposti vallan, kun epäonnistuu. Tunnemyrskyn keskellä ei välttämättä pysty ajattelemaan selkeästi ja suunnittelemaan omaa toimintaa järkevästi.

Työkaverit voivat auttaa esimerkiksi antamalla konkreettisia toimintaohjeita. Ne voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten: Avaa sähköposti, kirjoita siihen näin ja lähetä se. Syö voileipä, juo kahvia ja hengitä.

Keskeisessä roolissa on esihenkilön toiminta ja esimerkin näyttäminen. Esihenkilö voi kertoa tiimilleen omista epävar-

Virheen vakavuusasteen arvioinnissa voi käyttää apuna liikennevaloja: sijoita epäonnistuminen punaisen, keltaisen tai vihreän valon kohdalle.

3 x Näin arvioit virheen vakavuuden

1

Punainen liikennevalo

Vakavin epäonnistumisen muoto, joka tarkoittaa käytännössä henkeen ja terveyteen liittyviä uhkia tai vakavia taloudellisia tappioita.

2

Keltainen liikennevalo

Näin ei voi jatkua -tyyppinen epäonnistuminen tai läheltä piti -tilanne. Muuttamalla omaa toimintaa epäonnistumisen toistumisen voi estää.

3

Vihreä liikennevalo

Arkinen epäonnistuminen, kuten puhelimen unohtuminen kotiin työpäivänä. Saattaa tuntua pahemmalta kuin mitkä epäonnistumisen vaikutukset todellisuudessa ovat.

Jos pienistä epäonnistumisista pystytään keskustelemaan varhaisessa vaiheessa, isoja katastrofeja ei pääse syntymään.

Epäonnistumiseen liittyy pelko siitä, mitä muut ajattelevat, jos he saavat tietää.

muuksistaan ja virheistään. Hänen on myös kannettava vastuu, jos tiimin jäsenet ovat epäonnistuneet tehtävissään ja tapahtuneesta pitää esimerkiksi viestiä organisaation ulkopuolelle.

Kun kenenkään ei tarvitse pelätä mokia

On kuitenkin työyhteisöjä, joissa omalle kohdalle sattuneet epäonnistumiset on helppo ottaa puheeksi kollegojen tai esihenkilön kanssa. Yrityskulttuurissa, jossa kannustetaan avoimuuteen ja luottamukseen työntekijän on helpompi kertoa, jos on epäonnistunut tehtävissään. Jos taas esihenkilön reaktio tapahtuneeseen on turhan voimakas tai muuten hämmentävä, kannattaa miettiä, kuinka vakava epäonnistuminen oikeasti oli ja kuinka tärkeää itselle on pystyä keskustelemaan epäonnistumisista avoimesti esihenkilön kanssa.

Luottamuksen rakentaminen työyhteisössä on pitkäkestoista ja hienovaraista työtä.

– Luottamus syntyy avoimista keskusteluista. Silloin työntekijät tietävät, että jos epäonnistuu, niin ketään ei lynkata, kenellekään ei huudeta eikä ketään nöyryytetä.

Keskustelukulttuuria voi tietoisesti pitää yllä. Kun työkavereiden kesken on jaettu pieniä arkisia asioita ja tultu tutuiksi ihmisinä, myös epäonnistumisista

puhuminen voi tuntua helpommalta. Isoja katastrofeja ei pääse syntymään, jos pienistä epäonnistumisista pystytään keskustelemaan varhaisessa vaiheessa – ilman, että kenenkään tarvitsee pelätä joutuvansa silmätikuksi.

Täydellisyyden tavoittelu voi rajoittaa

Epäonnistumisia osuu elämän varrelle väistämättä. Niitä voi kuitenkin olla pelkäämättä.

Ensin voi pyrkiä hahmottamaan, kuinka vakavasta virheestä lopulta on kyse. Vakavuusasteen miettimisessä voi käyttää apuna liikennevaloja sijoittamalla oma epäonnistuminen punaisen, keltaisen tai vihreän valon kohdalle.

Samalla voi miettiä, onko itsellä taipumusta olla liian ankara ja kriittinen itseään kohtaan, vaikka mitään vakavaa ei olisi tapahtunut. Vai onko toisinpäin, että ei ole valmis kantamaan vastuuta, kun epäonnistuu?

– Kun pieniin epäonnistumisiin reagoi varhaisessa vaiheessa, niin ikään kuin ystävystyy oman epätäydellisyytensä kanssa. Silloin harvemmin pääsee tapahtumaan vakavampia epäonnistumisia.

Paradoksaalista kyllä, karmeimpien katastrofien välttäminen voi onnistua vain sitä kautta, että oppii hyväksymään omat pienet epäonnistumiset. T

Psykologi, työnohjaaja ja EMDR-terapeutti Outi Olani Win Win Flow Oy

Palasista kokonaseksi kolmen vaiheen kautta

KUN KORONAPANDEMIA hiljensi Suomen, kauhun tunne valtasi Outi Olanin mielen. Pitääkö hänen jälleen aloittaa kaikki alusta? Voisiko hän enää saada toimeentulonsa asiakastyöstä?

Olanin mieleen tuli japanilainen posliinin korjausmenetelmä kintsugi, josta hän oli lukenut lehdestä. Hän alkoi miettiä, miten kolmivaiheinen menetelmä soveltuisi epäonnistumisista selviämiseen.

– Metodin keksiminen oli yksi kimmoke kirjan kirjoittamiseen. Yhdistin metodin omaan elämäntarinaani sekä kriiseistä ja epäonnistumisista selviytymiseen.

Menetelmässä ensimmäinen vaihe on se, kun ihminen on palasina epäonnistumisen takia ja tunteet hyökyvät päälle.

– Ensimmäistä vaihetta ei voi ohittaa. Muuten prosessissa ei pääse eteenpäin.

Vaiheen kokeminen on normaalia, inhimillistä ja tervettä. Tunnetta voi pyrkiä säätelemään eri keinoin ja siinä apuna voivat olla läheiset ihmiset tai kollegat. Tavoitteena on säädellä omaa vointia niin, että pysyy toimintakykyisenä.

Toiseen vaiheeseen kuuluu posliininpalasten kokoaminen. Ensin pitää tehdä suunnitelma, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet. Mitä täytyy tehdä, jotta tilanne pystytään korjaamaan tai paikkaamaan?

Kolmannessa vaiheessa palaset yhdistetään kultaliimalla. Se on palkitseva vaihe, jossa mietitään, mitä tilanne on opettanut ja mitä on oppinut itsestään. Kertooko tapahtunut jotain omista arvoista? Kolmannessa vaiheessa on myös hyvä miettiä, miten toimia jatkossa, jotta välttyisi samantyyppisiltä epäonnistumisilta.

Valmistuva tradenomi, muista hyödyntää CASHBACK-etusi!

Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, kaikki opiskeluaikana maksamasi jäsemaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.

Saat edun käyttöön päivittämällä jäsentietosi valmistumisen jälkeen.

Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Polku kohti unelmaduunia

Tradenomien työnhaun portaali Polku unelmaduuniin auttaa alkuun työnhaussa. Kun työnhaun työkalut löytyvät yhdestä paketista, uralla on helpompi edetä kohti oikeaa suuntaa.

1

Tavoitteena helpompi

Työnhaku käy joskus työstä, ja etenkin uran alkuvaiheessa työpaikan löytäminen voi olla haastava prosessi. Tradenomien uusi Polku unelmaduuniin -portaali antaa selvät askelmerkit kohti unelmatyötä.

Käytännössä kyseessä on Tradenomien ja työnhaun ammattilaisten rakentama alusta, joka tarjoaa ratkaisut laadukkaaseen työnhakuun. Portaalissa edetään vaihe vaiheelta. Omaa osaa mista kartoitetaan ja tunnistetaan, ja CV ja Linkedin-profiili päivitetään ajan tasalle. Samalla pohditaan verkostoitumismahdollisuuksia ja potentiaalisia työpaikkoja. Portaalissa voi har joitella työhaastattelua varten, ja CV:n rakenta miseen saa halutessaan avuksi valmiita malleja. Apua saa myös omien vahvuuksien sanoittami seen.

Alkuun pääseminen on helppoa: palveluun pääsee käsiksi tunnistautumalla omalla sähkö postiosoitteella.

2Tradenomiopiskelijoille ja uran alkuvaiheessa oleville

Polku unelmaduuniin -portaali on suunniteltu etenkin aloittelevien työnhakijoiden tarpeisiin, joten se sopii etenkin opiskelijoille ja uran alkuvaiheessa oleville tradenomeille, sekä esimerkiksi kesätyöpaikkoja hakeville liiton jäsenille.

Työnhaun perusasiat tarjotaan selkeässä järjestyksessä, ja taitoja kerrytetään jokaisen teemaosion alla. Palvelusta voi myös jatkaa henkilökohtaisen neuvonnan pariin aiheissa, joissa tuntee tarvitsevansa enemmän sparrausta. Apua saa kokeneilta uravalmentajilta, ja valmennukset räätälöidään aina tarpeiden mukaan.

Portaalista voi olla apua myös silloin, jos edellisestä työnhausta on pitkä aika. Tradenomien tavoitteena on, että portaalin avulla kuka tahansa liiton jäsen pystyy päivittämään työnhakutaitonsa ajan tasalle helposti ja vaivattomasti. Jos Polku unelmaduuniin -portaalin lisäksi kaipaa lisää vinkkejä ja sparrausta työnhakuun, Tradenomit tarjoaa myös henkilökohtaista neuvontaa ja esimerkiksi verkkokursseja ja videokirjaston, joissa eri teemoihin pääsee perehtymään vielä syvällisemmin.

3Monenlaisia työkaluja erilaisiin tarpeisiin

Polku unelmaduuniin -portaali on ennen kaikkea perustietopaketti, jonka tehtäviä voi suorittaa matalalla kynnyksellä omaan tahtiin.

Portaalista löytyy laadukkaita videosisältöjä, joiden kautta pääsee tutustumaan kunkin osa-alueen teemaan. Portaalia voi käyttää omien tarpeiden mukaan, eikä jokaista osa-aluetta ole pakko kahlata läpi. Harjoituksia voi tehdä aihealueesta riippuen, ja aina sen verran, mikä itselle tuntuu sopivalta ja tarkoituksenmukaiselta.

Portaaliin ja sen tarjoamaan apuun kannattaa suhtautua avoimin mielin. Työnhakuun saa paljon vinkkejä jo sillä, että syventyy portaalin tarjoamiin kokonaisuuksiin yhden illan ajan. Halutessaan portaalin tehtäviin voi toki käyttää aikaa paljon enemmänkin. T

Asiantuntijana toimi Tradenomien opiskelija-asiantuntija Waltteri Kolkka

ratkoo pulmatilanteet

Tradenomien työsuhdejuristina lokakuussa aloittanut Salla Viitanen innostuu työssään siitä, kun jäsenten asioihin löytyy ratkaisuja, joiden ansiosta he pääsevät työurillaan eteenpäin.

taa toimia. Myös poissa oloihin ja vapaisiin sekä työkykyyn ja sairauslomiin liittyvät kysymykset puhuttavat.

Tradenomeissa työskentelyssä on se mielenkiintoinen erityispiirre, että tradenomeja työskentelee oikeastaan joka alalla. Meille tulevat kysymykset ovat siksi moninaisia ja monipuolisia.

Parasta työssäni on se, kun saan edistettyä jäsenten asioita ja löydämme yhdessä sopivan ratkaisun.

Olen opiskellut oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja tehnyt sen jälkeen töitä työoikeusjuristina. Tuomioistuinharjoittelun tein Helsingin käräjäoikeudessa. Ennen juristinuraani tein töitä kulttuurin ja musiikin parissa. Moni kollegani oli koulutukseltaan tradenomi, joten olen seurannut tradenomien työelämää sitä kautta jo pitkään.”

paikan työhyvinvointiin

Alustatyö ja tekoäly Tradenomien teemoina europarlamenttivaaleissa

Kesäkuussa valitaan Euroopan parlamentti. Tradenomien vaalitavoitteina ovat muun muassa pelisäännöt alustatyölle sekä tekoälyn käytölle työelämässä.

Euroopan unionin direktiivit antavat raamit kansalliselle lainsäädännölle ja vaikuttavat myös Suomen työelämään. Tradenomit haluaa ennakoida tulevaisuuden kehityskulkuja, ja yksi vaalien kärkiteema on alustatyö.

– Alustatyöstä tulee monelle ensin mieleen Uber, Wolt ja Foodora. Mutta se tulee laajenemaan myös asiantuntijatehtäviin, tämä on nähtävissä kansainvälisesti ja Suomessakin. Lääkärit ovat yksi ammattikunta, joille asia on jo ajankohtainen, sanoo Tradenomien erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi

Alustataloudessa tietty yritys tarjoaa nettisivun, mobiilisovelluksen tai vastaavan, jonka kautta yksityishenkilöt tai yritykset harjoittavat liiketoimintaa. Alustatyö ei itsessään ole hyvä eikä paha asia, Meriniemi korostaa.

– Monia korkeakoulutettuja kiinnostaa joustavuus ja mahdollisuus itsensä joh-

tamiseen. Mutta siihenkin tarvitaan pelisäännöt. Tärkeä kysymys on, mitkä ovat kriteerit siihen, milloin ihminen katsotaan yrittäjäksi ja milloin työsuhteessa olevaksi.

EU edelläkävijäksi tekoälyn sääntelyssä?

Vuoden 2023 alussa tekoäly nousi ryminällä julkisuuteen, kun kiinnostusta herätti luova tekoäly ja ChatGPT. Yksi näkökulma keskustelussa on jäänyt vähemmälle: työntekijän asema tekoälyä käytettäessä.

– Pitäisi saada selvyys esimerkiksi siihen, millaista tietoa työtehtävissä voi syöttää tekoälyyn. Toinen asia on työntekijöiden seuranta tekoälyllä ja se, voiko työnantajalla olla oikeus tällaiseen, sanoo Meriniemi.

Nyt tekoäly on pitkälti harmaata aluetta, sillä pykäliä ei juuri ole kansallisessa lainsäädännössä eikä EU-tasolla. EU voisikin toimia edelläkävijänä samaan tapaan kuin tietosuoja-asioissa.

Tutustu EU-vaalitavoitteisiimme! tradenomi.fi/ euvaalit

”Työn psykososiaalisen kuormituksen riskit on nostettava samanarvoisiksi fyysisen kuormittavuuden kanssa ja asiantuntijatyön on jatkossakin oltava työaikalain piirissä koko EU:ssa”, Tuomas Meriniemi avaa Tradenomien työhyvinvointia edistäviä vaalitavoitteita.

Teksti: Mikko Nikula Kuva: Sabrina Bqain

– EU:n tietosuoja-asetus GDPR asetti esimerkin koko maailmalle. Myös tekoälyyn tarvitsemme sääntelyä, joka antaa pohjan pelisäännöille, mutta ei estä sen fiksua käyttöä tulevaisuudessa.

Tekoälynkään kohdalla Meriniemi ei usko pahimpiin uhkakuviin, kuten työpaikkojen laajamittaiseen katoon.

– Ennemmin näen, että ne, jotka osaavat käyttää tekoälyä, työllistyvät tulevaisuudessa parhaiten.

Oikeus vapaa-aikaan, tukea työssä jaksamiseen Tradenomit haluaa myös, että koko EU:ssa turvataan asiantuntijoille mahdollisuus työstä irtautumiseen ja palautumiseen.

– Työntekijän ei esimerkiksi tarvitse olla koko ajan tavoitettavissa.

Työn psykososiaalisen kuormituksen riskit on huomioitava samaan tapaan kuin fyysiset riskit.

– Nyt tilanne on samanlainen kuin Suomen työturvallisuuslaissa, joka kaipaa päivittämistä. Se tuntee kypärän ja turvasaappaat, mutta ei psykososiaalista kuormitusta.

Näitä tavoitteita Tradenomit on edistänyt kotimaassa, muun muassa eduskuntavaaleissa. Samoista aiheista on puhuttava myös Euroopan tasolla.

– EU:ssa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat tradenomien työhön nyt ja tulevaisuudessa, Meriniemi alleviivaa. T

Tärkeä kysymys on, voiko työnantaja käyttää tekoälyä työntekijän seurantaan ja valvontaan.

Sanasto –eli EU:n munkkilatina suomeksi

• Euroopan parlamentti

EU:n lainsäädäntöelin, valitaan suorilla vaaleilla. Jäseniä 705, istunnot Brysselissä, osin Ranskan Strasbourgissa. Vaalikaudella 2024–2029 jäseniä on 720.

• Meppi

Parlamentin jäsen eli ”EU-kansanedustaja”. Suomella on seuraavalla vaalikaudella 15 meppiä.

• Europarlamenttivaalit Pidetään kaikissa 27 jäsenmaassa kesäkuun alussa, Suomessa sunnuntaina 9.6. Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6. ja ulkomailla 29.5.–1.6.

• Komissio

EU:n ”hallitus”, tekee lainsäädäntöehdotuksia. Jäseninä 27 komissaaria; jokainen jäsenmaa valitsee yhden.

• Ministerineuvosto Lainsäädäntöelin, joka käsittelee komission esityksiä, tavallisesti yhdessä parlamentin kanssa. Kokouksiin osallistuvat jäsenmaiden ministerit.

Kampuksella

“Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon pidän opinnoistani.”

”Tunsin itseni samaan aikaan vapaaksi ja stressaantuneeksi”, Emília Holányi kuvailee opintojen alkua, kun kaikki ympärillä oli uutta.

Revontulien tuijotus rauhoittaa kiireisen opiskelijan

Kokemus kerrallaan kohti uutta, kannustaa Vuoden tradenomiopiskelija Emília Holányi. Unkarin pääkaupungista Budapestista kotoisin oleva Holányi kertoo hyötyneensä siitä, että suhtautuu avoimin mielin uusiin asioihin ja ihmisiin.

Vuoden tradenomiopiskelijaksi on valittu Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) opiskeleva Emília Holányi. Käynnissä on 21-vuotiaan kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijan toinen opiskeluvuosi Suomessa.

– Suomeen asettumistani on auttanut eniten avoin asenne. Se on myös neuvoni Suomeen ulkomailta muuttavalle opiskelijalle. Ei kannata tuomita jotain tilannetta tai ihmistä ennen tutustumista, Holányi kertoo.

Budapestissa Holányi kävi taloustieteeseen erikoistunutta lukiota. Lukio-opinnoista on ollut hänelle hyötyä ensimmäisen lukuvuoden aikana Suomessa.

– Nuorempana en tiennyt, mitä työtä haluaisin tehdä aikuisena. Ajattelin, että millä tahansa alalla olisi hyödyllistä tietää, miten yritykset toimivat sekä ymmärtää verotuksellisia asioita ja yritysrahoitusta. Minusta on hyödyllisempää opiskella konkreettisia asioita yleistiedon sijaan.

Oman elämän uudenlainen vapaus

Kun Holányi puolitoista vuotta sitten muutti Suomeen, olivat kaupunki, suomalainen kulttuuri, ammattikorkeakoulun opiskelutapa ja sen opiskelijat hänelle uusia. Kaiken lisäksi hän asui ensimmäistä kertaa yksin, eikä lapsuuden perheensä kanssa.

– Tunsin itseni samaan aikaan vapaaksi ja stressaantuneeksi.

Hän on kuitenkin tyytyväinen päätökseensä opiskella ulkomailla ja juuri Suomessa.

– Olen oppinut paljon yritysten toiminnasta, koska saamme siitä opintojen aikana paljon käytännön kokemusta. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten paljon pidän opinnoistani.

Viime lukukaudella Holányi suunnitteli ryhmätyönä kuvitteellisen pienyrityksen, joka vuokraisi kasveja. Ryhmä kehitti liikeidean, teki liiketoimintasuunnitelman ja esitteli yrityksen opiskelijoiden järjestämässä tapahtumassa.

Työnteko opintojen rinnalla ei kuitenkaan ole onnistunut. Holányi kertoo yrittäneensä löytää työpaikkaa, mutta monissa työpaikoissa edellytetään suomen kielen taitoa.

Holányi on hakenut ulkomaan vaihtoon seuraavan lukukauden ajaksi. Ulkomaan vaihdon jälkeen hän osallistuu opintoihin kuuluvaan harjoittelujaksoon ja sen jälkeen edessä on opinnäytetyön tekeminen. Holányi suunnittelee tekevänsä sen markkinoinnin alalta tai innovaatioista.

Nyt mielessä siintävät kuitenkin meren aallot.

– Melkein kaikki yliopistot, joihin hain vaihtoon, sijaitsevat merenrantakaupungeissa.

Ykkösvaihtoehtona hänellä on opiskelupaikka Porton kaupungissa, Portugalin länsirannikolla.

Ystäviä loppuelämäksi Holányi toimii tutorina uusille opis kelijoille tämän lukuvuoden ajan. Varsinkin opintojen alussa uusilla opiskelijoilla on mielessään paljon kysymyksiä.

– Minun on omien kokemusteni perusteella helppo

Emília Holányi on varma, että ystävyys säilyy läpi elämän joidenkin opiskelukavereiden kanssa.

Teksti: Sanna Leskinen // Kuvat: Eino Ansio

vastata moniin ulkomaalaisten opiskelijoiden kysymyksiin. Mielestäni tyhmiä kysymyksiä ei ole. Minulta voi kysyä myös itsestään selviltä tuntuvia asioita.

Tutoroinnista ei saa palkkaa. Lukukahden lopussa tutorit kirjoittavat oppimispäiväkirjan ja saavat tehtävistään opintopisteitä. Holányi pitää siitä, että saa tutorina tuntea olevansa hyödyksi.

Suomeen on rakentunut myös uusi, opiskelijakavereista koostuva sosiaalinen verkosto. Siihen kuuluvat ystävät tukevat toinen toisiaan.

– Rakastan sitä, kun saan uusia ystäviä ja tapaan eri puolilta maailmaa tulevia ihmisiä. Olen sataprosenttisen varma, että jotkut Suomessa tapaamistani ihmisistä pysyvät ystävinäni loppuelämän. Se on minusta todella arvokasta.

Revontulten tuijotusta lähimetsässä Holányi kertoo aina halunneensa asua ulkomailla ja opiskelu ulkomaisessa yliopistossa tuntui helpoimmalta tavalta päästä tavoitteeseen. Pohjoismaihin häntä houkutteli mahdollisuus opiskella ilmaiseksi.

Opiskelualan valintaan vaikutti myös se, että useimmat oppilaitokset tarjoavat englannin kielellä juuri kansainvälisen liiketoiminnan opintoja. Erikoistumisalueina Holányita kiinnostavat nyt erityisesti markkinointi, innovaatiot ja konsultointi.

Opiskelija-asunto löytyi Tampereelta nopeasti, sillä se sijaitsee talossa, joka puretaan lähivuosina. Suomen-kotiinsa Holányi on kuitenkin tyytyväinen, sillä se sijaitsee rauhallisella paikalla metsän vieressä.

”Olen oppinut paljon yritysten toiminnasta, koska saamme siitä opintojen aikana paljon käytännön kokemusta”, Emília Holányi sanoo.

Holányi nauttii metsäkävelyistä, ajanvietosta järven rannalla ja marjojen poimimisesta.

– Metsässä unohdan stressin ja kaikki vastuullani olevat asiat.

Erityisesti Holányin mieleen ovat painuneet hetket, jolloin hän on onnistunut näkemään revontulia lähimetsässä. Hän seuraa mobiilisovelluksesta revontulten näyttäytymisen todennäköisyyttä. Joskus hän on odottanut revontulia aamukahteen asti.

– Joskus komeimmat revontulet näyttäytyvät vain viiden minuutin ajan. Siinä niiden kauneus oikeastaan piileekin.

Kokemus kerrallaan kohti uutta

Holányi kertoo, ettei hän vielä tiedä, mitä työtä hän haluaisi tehdä saatuaan opinnot päätökseen. Hän aikoo pitää mielen avoimena erilaisille mahdollisuuksille.

– Haluan ennen kaikkea työn, jonka ansiosta voin matkustaa – joko työaikana tai vapaa-ajallani. Tärkein tavoitteeni on nähdä ja kokea mahdollisimman monia maita ja kulttuureja. Se oli yksi syy, jonka takia päätin opiskella ulkomailla.

Unkariin hän ei aio palata, mutta hän miettii, että voisi ehkä suorittaa maisterin opintonsa Suomessa nyt kun maa ja sen koulutusjärjestelmä ovat tulleet tutuiksi.

– Totta kai minua alun perin jännitti muuttaa Suomeen. Itsevarmuutta kuitenkin karttuu, kun kokemus kerrallaan kulkee kohti uusia asioita, sanoo Emília Holányi. T

KATSO VIDEO!

Katso videolta, mitä Emília kertoo tulevaisuuden suunnitelmistaan tradenomi.fi

Iloa ja elämyksiä!

Suomen luetuin

naisten viikkolehti

Tuttuja tunteita ja uusia tarinoita, löytöretkiä naisen elämään. Hyvän olon ja hyvinvoinnin uusin tieto. Sisustamisen trendit, ruokapöydän yllätykset ja kauneuden tyylit. Ihania ideoita ja nautittavia lukukokemuksia. Tätä kaikkea sinulle tarjoaa Anna, aito naistenlehti.

Tilaajana saat myös Anna DIGIn veloituksetta!

Nyt tutustumisetuna -40% + LAHJA!

Tilaa jo tänään: tilaus.anna.fi/tradenomi

Kun haluat ratkaisijaksi

– opiskele liiketalouden Master’s-tutkinto

Kehitä osaamistasi Suomen suurimmassa ammattikorkeakoulussa Metropoliassa Vantaan Myyrmäen kampuksella. Tarjoamme avaimet urakehityksesi vauhdittamiseen: ensiluokkaisen opetuksen, vahvat työelämäyhteydet ja loistavat verkostoitumismahdollisuudet.

Liiketalouden Master’s-tutkinnot kevään yhteishaussa 13.–27.3.2024:

» Julkiset hankinnat (YAMK)

» Hyvinvointijohtaminen kehittyvissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (YAMK)

» Muutosjohtaminen (YAMK)

Tutustu tutkintotarjontaan:

» metropolia.fi/liiketalous