Tradenomi 1/2023

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

1/2023

Teema

Käytännön ohjeet ­vaativiin keskusteluihin ja neuvotteluihin

10 Ota haltuun

Opi näkemään ­ uhkien sijasta tulevaisuuden ­mahdollisuudet

24 Valtuustovaalit 2023

Tutustu ehdokkaisiin ja löydä omasi!

35

KIRSI ALM-SIIRA TRADENOMIOPINNOISTAAN:

”Älkää tehkö, kuten minä!” 18

TILAA ELÄÄ VAI TILAA TALOUTEEN?

HYÖDYNNÄ TUNTUVAT ETUSI ASUNTOLAINAAN Sinulle sopiva asuntolaina antaa avaimet taloudelliseen mielenrauhaan. Jäsenen asuntolaina ilman toimitusmaksua ja järjestelypalkkiota, jolloin säästät esimerkiksi 200 000 € lainassa 1200 €*. Lisäksi saat jäsenenä pienemmän marginaalin kuin ilman jäsenyyttä ja lyhennysvapaat ilman kuluja.

Tutustu kaikkiin etuihisi ja hae lainaa: danskebank.fi/tradenomit Tutki kotisi ympäristökestävyys osoitteessa kestavakoti.fi Palvelun tuottamisesta ja asiantuntemuksesta vastaa Gaia Consulting ja palvelua sponsoroi Danske Bank.

* Asuntolainan toimitusmaksu ja järjestelypalkkio normaalisti 0,60% lainan pääomasta, vähintään 300 euroa. Tämä ei ole pankin tarjous. Lainan ehdoista sovitaan henkilökohtaisesti. Lainan myöntäminen edellyttää aina hyväksyttyä luottopäätöstä. Esimerkki asuntolainasta: Jos asiakas ottaa 170 000 euron asuntolainan, jossa laina-aika olisi 20 vuotta ja lainan viitekorkona käytetään 12 kk euribor-korkoa, lainan kokonaiskorko olisi 3,38 % (Kuluttajansuojalain mukaan laskettu todellinen vuosikorko 3,543 %). Luoton ja muiden luottokustannusten yhteismäärä on 236653,40 euroa, sis. järjestelypalkkion 875 euroa ja automaattisen tiliveloituksen maksun 2,70 euroa/maksuerä. Maksuerien lukumäärä on 240 kpl. Esimerkki laskettu 31.10.2022 korkotiedoilla.

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike. Rekisteröity toimipaikka ja osoite Helsinki, Televisiokatu 1, 00075 DANSKE BANK. Y-tunnus 1078693-2.

Danske Bank A/S, Kööpenhamina. Tanskan kauppa- ja yhtiörekisteri. Rek. nro 61 12 62 28. www.danskebank.fi

Pääkkäri

Vaalien jälkeen työ vasta alkaa

E

duskuntavaaleista muotoutui jännitysnäytelmä, jossa kolmen suurimman puolueen maaliintulojärjestystä oli odotettava loppumetreille saakka. Poliittinen kartta muuttui kertaheitolla, eivätkä hallitusneuvottelut luultavasti ole helpoimmasta päästä. Vaalit on nyt käyty, mutta tosiasiallisesti työ vasta alkaa.

Uudet edustajat aloittavat työnsä ja monelle se merkitsee pitkiä päiviä moniulotteisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin perehtyessä – ennen kuin edes pääsee ensimmäistä kertaa salissa äänestämään. Voi olla, että joillekin edustajille tausta- ja valmistelutyön määrä tulee yllätyksenä.

Hallitusneuvottelujen kautta haetaan konsensus hallitusohjelmasta, jonka sisältö on toistaiseksi arvoitus. Puolueiden vaaliohjelmat antavat siitä toki jonkinlaista osviittaa. Tunnen suurta sympatiaa hallitusneuvottelijoita ja heidän taustatiimejään kohtaan.

Toiminnassamme sopimustoiminta on kaiken ytimessä ja neuvotteluja käydään jatkuvasti. Parhaita tuloksia saa yhteistyöhalulla, ratkaisukeskeisyydellä, loogisuudella ja kunnioituksella toista osapuolta kohtaan. Politiikkakin on kestävyyslaji, pikavoittoja ei kannata tavoitella.

Me Tradenomeissa jatkamme uuden eduskunnan ja hallituksen kanssa päämäärätietoista vaikuttamista koulutuksen ja työelämäasioiden parantamiseksi.

Tradenomien vaalikevät ei kuitenkaan pääty eduskuntavaaleihin. Edessä on yhteisöllemme tärkeät valtuustovaalit, jossa jäsenemme pääsevät valitsemaan 30 uutta edustajaa valtuustomme. Meillä on hieno määrä ehdokkaita, josta varmasti jokainen löytää omansa. Tradenomi, käytä ääntäsi toukokuussa valtuustovaaleissamme!

”Parhaita tuloksia saa yhteistyöhalulla, ratkaisukeskeisyydellä ja kunnioituksella toista osapuolta kohtaan.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI 3

1 23

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

/

10

Tuleeko mieleesi ehkä useampikin keskustelu, jossa kaikki meni pieleen? Ei hätää. Vaativissa dialogeissa onnistumista voi parantaa kehittämällä keskuteluälykkyyttä.

18

”Inhosin ensin laskentatoimen kursseja ja ajattelin, etten tarvitse siellä opittuja ­taitoja mihinkään. Olin väärässä”, Kirsi Alm-Siira muistelee opiskeluaikaansa.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4 TRADENOMI

24

Tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo on havainnut, että yrityksen strategia tai visio ­voivat kapeuttaa tulevaisuutta koskevaa ajattelua. Tarvitaan rohkeita entä jos -kysymyksiä.

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2023. Seuraava lehti ilmestyy lokakuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 21. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

35

Tradenomien ylin päättävä elin, valtuusto, ­valitaan joka kolmas vuosi. Kuka on kanssasi samaa mieltä jäsenistön eduista ja tradenomiyhteisön suunnasta? Tutustu kaikkiin ehdokkaisiin.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen ­työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Vuoden Tradenomiopiskelija Aleksi Oinonen on viittä vaille valmis tradenomi, joka janoaa jo työkokemusta oman alan töiden parissa.

Miksi sinusta tulee ­tradenomi?

Kiinnostuin kaupallisesta alasta jo lukioaikana ja pohdin, suuntaisinko ammattikorkea- vai kauppakorkeakouluun.

Valitsin ammattikorkeakoulun, koska tiesin, että pääsisin jo opiskeluaikana tekemään töitä erilaisten projektien parissa.

Parasta opinnoissa on ollut se, että projektit on toteutettu olemassa olevien, aitojen yritysten kanssa.

Miltä tuntuu olla Vuoden ­Tradenomiopiskelija?

Olin suoraan sanottuna tosi yllättynyt tunnustuksesta. Olen mielestäni aika tavallinen perusjamppa ja ajattelin, että tällainen tunnustus menisi jollekin todella aktiiviselle opiskelijalle, joka elää ja hengittää koulu­maailmaa. Yllätys oli kyllä tosi mieluinen.

Teksti: Pi Mäkilä // Kuva: Riikka Hurri

Kumpi voittaa myynti vai ­markkinointi?

Seuraan sosiaalista mediaa nykyisin ihan eri tavalla kuin aiemmin. Mainonta ja markki­nointi on iso osa sitä. Huomaan, että ­analy­soin tyyliä, jolla markkinointia tehdään, kun ­katson videoita YouTubesta tai TikTokista.

Myynti­töitä tein jo ennen opintoja, kun työskentelin huonekalu­liikkeessä, joten myynti oli aiheena ennalta tuttu. Maisteriopinnot tai YAMK-­ tutkinto voisivat olla houkuttelevia vaihtoehtoja, mutta niiden aika ei ole vielä.

Haluan ensin kartuttaa osaamista ja taitoja työelämässä.

Missä vaiheessa opintosi ovat?

Minulla on takanani kolmen ­vuoden myynnin ja markkinoinnin opinnot ­Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluksi opinnot tuntuivat aika simppeleiltä, mutta mitä pidemmälle ne ovat edenneet, olen oppinut, ettei myynnin ja markkinoinnin maailmassa vallitse mitään absoluuttisia totuuksia. Työharjoittelun aloitin tammikuussa joensuulaisessa paino- ja mainostalo Brändpa Oy:ssa, joten edessä siintää enää opinnäytetyön tekeminen.

Työharjoittelun ­tärkein oivallus?

On ollut tosi kiinnostavaa päästä tekemään töitä käytännössä.

Kiinnostavinta on ollut huomata se, ettei koskaan tule valmista, ja että tulokset eivät näy heti, vaan niihin pääseminen vaatii aina pitkäjänteistä työtä.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Aleksi kertoo uratoiveistaan. tradenomi.fi TRADENOMI 5

Ajassa

Tradenomien ansiot nousivat, mutta ­ostovoima heikkeni

T

radenomien keskipalkka oli jäsentutkimuksemme mukaan viime vuoden loka­ kuussa 4 112 euroa kuukau­ dessa, edellisvuoteen ver­ rattuna ansiot nousivat keskimäärin kaksi prosenttia. Palkkojen noususta huolimatta voimakas inflaatio kuiten­ kin heikensi tradenomien ostovoimaa.

Palkankorotuksia maksettiin viime vuonna 82 prosentille vastaajista. Val­ taosalla (61 %) ansioiden kasvun syynä oli yleiskorotus, henkilökohtaisia koro­ tuksia sai 29 prosenttia. Siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen nosti

an­sioita 18 prosentilla ja uusi asema saman työnantajan palveluksessa paransi palkkaa noin 16 prosentilla.

Edelliseen vuoteen verrattuna nais­ ten palkat nousivat enemmän kuin miehillä. Miestradenomien keski­ palkka (4 510 €/kk) nousi noin 1,5 pro­ senttia, kun vastaavasti naisten keski­ palkka (3 893 €/kk) nousi 2,4 prosenttia.

Naisten palkkakehitykseen vaikut­ taa merkittävästi muutos asemata­ soissa, sillä nykyisin reilusti yli puolet naisista toimii asiantuntija- ja keski­ johdon tehtävissä. Tästä huolimatta sukupuolten välinen palkkaero oli 617

Äänestä ja vaikuta!

Tutustu ehdokkaisiin sivuilla 38–41 tradenomi.fi/valtuustovaalit

Äänestä!

6 TRADENOMI

euroa kuukaudessa, tosin palkkaero kapeni hieman edellisvuodesta.

Tradenomeista yli 85 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, ja julkisella sektorilla noin 13 prosent­ tia. Tradenomikunnasta puolet työs­ kentelee pääkaupunkiseudulla, seu­ raavaksi eniten tradenomeja löytyy Turun, Tampereen ja Oulun talous­ alueilta.

Vuotuinen jäsentutkimuksemme toteutettiin loka–marraskuussa 2022.

Tutustu tutkimusraporttiin sivuil­ lamme! tradenomi.fi/jasentutkimus

5 x pinnalla Työelämän mielenterveysohjelman ­julkaisema työterveysyhteistyön toimintamalli kokoaa yhteen mielenterveyttä edistävän työterveysyhteistyön elementit. Malli vie työpaikat ja työ­terveyshuollot yhteiselle kehittämis­polulle, jossa korostuvat mielenterveyt­tä vahvistavat toimet, jotka tukevat myös työpaikan liike­ toimintaa.

1

Huolehdi työterveys­ yhteistyön ­edellytyksistä Työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon suunnitelmallista yhteistyötä.

Neuvottelukierros toi palkankorotukset ja parannuksia perhevapaisiin VIIME SYKSYNÄ käynnistynyt neuvottelukierros saatiin valtaosin päätökseen alkuvuodesta. Yksityisellä sektorilla niin sanottu optiovuosi ei toteutunut ja neuvottelut käytiin palkankorotusten lisäksi myös koko työehtosopimuksen sisällöstä.

Pitkä neuvottelurupeama nytkähti eteenpäin, kun teollisuudessa saatiin helmikuun puolessa välissä ratkaisut aikaan painostustoimien kautta. Neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN solmi uudet työehtosopimukset teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan ylemmille toimihenkilöille. Sen jälkeen sopimuksia on solmittu muun muassa rahoitus-, ICT-, energia- ja tietotekniikan palvelualoille.

Sopimuskaudet ovat kaksivuotisia ja kustannusvaikutukset ovat noin seitsemän prosenttia koko kauden ajalta. Palkanko-

rotukset ovat tänä vuonna keskimäärin 3,5 prosenttia, minkä lisäksi maksetaan 12,5 prosentin kertaluontoinen erä kevätkauden aikana. Vuonna 2024 palkankorotukset ovat keskimäärin 2,5 prosenttia.

Neuvotteluissa tehtiin myös historiaa, sillä sopimuksiin kirjattiin palkalliset perhevapaat Tradenomien tavoitteiden mukaisesti. Jatkossa molemmilla vanhemmilla on 32 päivää palkallista vapaata, minkä lisäksi synnyttävällä vanhemmalla on 30 päivän palkallinen raskausvapaa. Aiemmin se vanhemmista, joka ei synnytä, sai vain viisi palkallista vapaata.

Uudistus mahdollistaa hoitovastuun tasaisemman jakamisen, vähentää naisten kohtaamaa raskauteen liittyvää syrjintää työmarkkinoilla ja helpottaa määräaikaisten asemaa.

tradenomi.fi/neuvottelut

Kuvat: Istock, Markus Sommers

Tunnista tarpeet, aseta tavoite Tilannekuva psykososiaalisista ja kognitiivisista voimavara- ja kuormitustekijöistä.

3

Suunnittele ja ennakoi

4

Toimi ja kehitä

5

Onnistu ja kehity yhdessä

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, työpaikan voimavarojen lisääminen ja esihenkilötyö.

Tavoitteellinen työyhteisön mielen hyvinvoinnin kehittäminen.

Onnistumiset ja kehittämiskohteet esille seurannalla ja arvioinnilla.

ennenkuin.fi hyvatyo.ttl.fi

Mia

Nimitys UUDEKSI LAKIASIAINJOH­ TAJAKSEMME on tammikuussa nimitetty Mia Weckman.

Hän vastaa jäsenillemme tarjottavien lakipalvelujen, palkka- ja työttömyysturvaneuvonnan kehittämisestä sekä toteuttamisesta yhdessä tiiminsä kanssa.

2

Lakiasiainjohtaja toimii edustajanamme erilaisissa työryhmissä, osallistuu juridisena asiantuntijana vaikuttamistyöhömme sekä on johtoryhmämme jäsen.

Mia on pitkän linjan työoikeuden osaaja ja hän siirtyi tehtäväänsä Tieteentekijöiden edun-

valvontajohtajan tehtävästä.

Hänellä on kokemusta korkeakoulutettujen neuvottelu- ja sopimustoiminnasta sekä lainsäädäntötyöstä.

Koulutukseltaan Mia on oikeustieteen kandidaatti.

TRADENOMI 7

Ajassa Sanottua

Kysy meiltä

”Akavan jäsenmäärä kasvoi ­hieman ja on nyt 616 000 ­henkilöä. Myös meillä ­Tradenomeilla ­jäsenmäärä on edelleen ­nousussa, sillä viime vuonna saimme ­yhteisöömme lähes 1 500 uutta ­täysjäsentä. ­Toivotamme heidät ­lämpimästi tervetulleeksi mukaan ­toimintaamme!”

Sari Niemi Toiminnanjohtaja

Olenko sosiaaliturvan piirissä työskennellessäni etänä ulkomailla?

Ratkaisu: Eläketurvakeskus ETK neuvoo työnantajia hakemaan A1-todistuksen, kun työntekijä lähtee Suomesta työskentelemään EU- tai sosiaaliturvasopimusmaihin. Todistuksella, jota on haettava työskentelyn pituudesta riippumatta, työntekijä osoittaa kuuluvansa Suomen sosiaaliturvan piiriin.

ETK tarkensi A1-todistusta koskevia ohjeita työmatkojen ja ulkomailla tehtävän etätyön lisääntymisen vuoksi. Moni maa vaatii todistusta jo yhdestä työskentelypäivästä. Jos työntekijällä on vuoden aikana useita lyhyitä työ- tai koulutusmatkoja, yhden todistuksen hakeminen riittää. Tällöin A1-todistus voidaan myöntää yhdellä hakemuksella kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Siten yksi todistus kattaa tänä aikana kaikki ulkomailla tapahtuvat työskentelyjaksot, ja näin jokaisesta vaikkapa lyhyestä kokousmatkasta ei tarvitse hakea A1-todistusta erikseen. etk.fi

Aleksi Oinonen on Vuoden Tradenomiopiskelija.

TOPI KOMULAINEN valittiin Vuoden Tra-

denomiksi ja Aleksi Oinonen Vuoden Tradenomiopiskelijaksi. Halusimme palkita henkilöitä, jotka tuovat positiivisella tavalla tradenomin osaamista esiin, ovat nostamassa tradenomien profiilia ja olleet luomassa omalta osaltaan maailman parasta työelämää sekä osaamista.

Tampereella asuva Komulainen työskentelee ohjelmistorobottien kehittäjänä OP:lla. Komulaista kuvaillaan yhteisönsä ammatilliseksi tukipilariksi, joka on osoittanut tradenomin laaja-alaista asiantuntijuutta sopeutumalla muuttuviin tilanteisiin sekä vaativiin asiantuntijatehtäviin.

Kiinnostus taloushallintoa ja juridiikkaa kohtaan houkutteli aikoinaan Komulaisen opiskelemaan tradenomitutkinnon.

Pankin kassapalveluista alkanut trade­ nomiura vei lopulta aivan uusille teille.

– En osannut aavistaakaan, miten kiinnostavia työmahdollisuuksia voisi aueta.

8 TRADENOMI

Esimerkiksi nämä robotiikkahommat tuskin olisivat auenneet ilman tradenomitutkintoa, Komulainen sanoo.

Joensuulainen Aleksi Oinonen puolestaan viimeistelee opintojansa Karelia-ammattikorkeakoulussa. Häntä kuvaillaan positiiviseksi, ystävälliseksi ja opinnoistaan innostuneeksi. Hän on myös tsempannut alusta saakka muita vuosikurssinsa opiskelijoita.

– Myynnin ja markkinoinnin tradeno­ miopinnot ovat vastanneet hyvin odotuksiani. Aluksi opinnot tuntuivat aika simppeleiltä, mutta mitä pidemmälle ne ovat edenneet, olen oppinut sen, ettei myynnin ja markkinoinnin maailmassa vallitse mitään absoluuttisia totuuksia. Aina riittää uutta opeteltavaa, arvioi Oinonen.

Valinnat tehtiin jäsenten ehdotusten perusteella. Aleksista voit lukea lisää sivulta 5, Topin uratarina Pankin tiskiltä ohjelmistorobottien pariin löytyy verkkosivuiltamme.

Kuva: Riikka Hurri

Vuoden tradenomi ja tradenomiopiskelija 2022

Numeroin Naiset kirivät palkkaeroa pienemmäksi Tradenominaisten ja -miesten palkkaero on kaventunut. Naisten suotuisaa palkkakehitystä selittää muun muassa se, että yhä useammin tradenomi­nainen aloittaa työuransa aiempaa ylemmältä asematasolta. Siitä huolimatta, että naisten palkat ovat kehittyneet miesten palkkoja rivakammin, tradenomimiehet ansaitsevat kuukaudessa keskimäärin 617 euroa tradenominaisia paremmin. Naistradenomien keskipalkka on 3 893 euroa kuukaudessa.

Tradenomeista on

33% 66% 1% Miehiä

Naisia

38 11 4 112€ Keski-ikä

Muu tai ei halua kertoa

Ammattivuosia

Keskipalkka

Työtehtävät

21% 5%

57%

Toimihenkilöt

Asiantuntijat

17%

Yleisimmät ­koulutusohjelmat

18%

60%

Tietojenkäsittelyn ko.

11%

Liiketalouden ko.

International business

Johto

Keskijohto

­Ansioni ­nousivat edellis­ vuodesta

Syy palkankorotukselle

82%

Liiton neuvottelema yleis­korotus

61%

18%

Uuden ­työnantajan palvelukseen

29%

Tradenomeista

15% 17%

8%

16%

työskentelee esihenkilö­ asemassa

suorittaa parhaillaan ylempää korkea­ koulututkintoa

Henkilökohtainen korotus

Uusi asema/tehtävä samalla työnantajalla

on ­suorittanut ylemmän korkeakoulu­ tutkinnon

Lähde: Tradenomien jäsentutkimus 2022 tradenomi.fi/jasentutkimus TRADENOMI 9

Teema

10 TRADENOMI

Kehitä keskusteluälykkyyttäsi kuin salapoliisin ­taitoja Mieti, kuinka moni tärkeä kohtaaminen elämässäsi on ollut sen varassa, miten selviydyit vuorovaikutuksesta. Kehittämällä keskusteluälykkyyttäsi lisäät ymmärrystä niin itsestäsi kuin keskustelukumppanistasikin ja saavutat parempia tuloksia.

O

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

nko sinun mieltäsi jäänyt kaihertamaan keskustelu, joka meni jotenkin pieleen? Olet ehkä miettinyt, mitä sinun olisi pitänyt sanoa tai tehdä toisin. Etkö kyennyt ymmärtämään keskustelukumppaniasi?

Helena Åhman on etsinyt vastauksia näihin kysymyksiin jo vuosia. Hän on työpsykologian tohtori, kasvatustieteiden maisteri ja Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori. Kolme hänen kirjoistaan on saanut Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon Suomen parhaana business-kirjana. Keskusteluälykkyys painetilanteissa -kirjaansa kirjoittaessa hän kävi muun muassa Harvardissa sekä FBI:n ja Scotland Yardin panttivankineuvottelujen kouluttajien opissa.

Mitä on keskusteluälykkyys ja miksi se on tärkeää?

– Tarkoitan keskusteluälykkyydellä lyhyesti kykyä kohdata vaativat keskustelutilanteet

ja taitoa toimia niissä. Se ei tarkoita sitä, että aina onnistuisi sanomaan jotain älykästä tai pystyisi heti löytämään ratkaisun. Kyse on dialogin käymisen taidosta ja toisen kunnioittamisesta. Keskusteluälykkyys tarkoittaa usein myös pakittamisen taitoa. On osattava joustaa tilanteen mukaan, joskus on otettava askel taaksepäin, jotta pääsee kaksi eteenpäin, sanoo Åhman.

Kirjassa hän määrittelee keskustelu­ älykkyyden kyvyksi luoda yhteyksiä, ajatella joustavasti, tilannetajuisesti ja empatiaa hyödyntäen vaativassakin vuorovaikutustilanteessa. Se on psykologista ymmärrystä siitä, miten asiat kannattaa ottaa esille ja uskallusta kohdata esiin nousevat omat tunteet. Åhmanin mukaan haastavat keskustelut pitävät sisällään riskejä, jotka voi kääntää mahdollisuuksiksi.

– Jos haastavia asioita ei käsitellä, tai se tehdään väärin tai liian myöhään, seuraa stressiä ja ajanhukkaa. Työelämässä keskustelutilanteet liittyvät usein erilaisiin

TRADENOMI 11

Teema

Eri näkökulmia ­tarvitaan Åhman kertoo kirjassaan Queen-yhtyeestä kertovan elokuvan synnyttämästä oivalluksesta. Yhtyeen solisti Freddie Mercury jätti bändin ja siirtyi ulkomaille tekemään musiikkia alan ammattilaisten kanssa. Piakkoin hän palasi takaisin. Ongelmaksi oli se, että muusikot tekivät kaiken, mitä hän toivoi, eikä kukaan kyseenalaistanut hänen ideoitaan.

Mercury halusi palata yhtyeeseen, jossa hänen ideoi­taan ei hyväksytty sellaisenaan.

Aina joku bändin jäsenistä hioi yksityiskohtia, toinen toi vastakkaisia näkemyksiä ja kolmas ehdotti jotain uutta. Tarvittiin luovaa kitkaa, jotta syntyi hittejä.

”Koeta asettua ­samalle ­puolelle ­toisen kanssa, ­vaikka et olisikaan ­samaa mieltä hänen ­kanssaan.”

Työelämäprofessori Helena Åhman Turun yliopiston ­kauppakorkeakoulu

12 TRADENOMI

muutostilanteisiin ja niiden johtamiseen, tiimien työskentelyyn ja yksilöiden toimintaan. Sillä, miten käydään keskusteluja ja kohdataan konfliktit, on todella suuri heijastusvaikutus.

Biisoni matkalla hyväksi keskustelijaksi Åhmanin reilut 350-sivuinen teos osoittaa, että keskusteluälykkyys on monisäikeinen taito. Aina ei kuitenkaan tarvita suuria muutoksia, ja pienilläkin asioilla on merkitystä.

– Keskusteluälykkyyden kehittäminen on hyvä aloittaa kysymällä itseltään: miten minä reagoin, miten olen tilanteessa, mitä sanon ja mitä muuttaisin aiemmista keskusteluista, hän sanoo.

– Kiperät keskustelutilanteet ovat aina omien tunteiden ja epävarmuuden kohtaamista. Silloin voi sanoa itselleen, etten haluaisi käydä tätä keskustelua, mutta on ok tuntea epävarmuutta, ja menen silti kohti tilannetta ja toista ihmistä.

Kirjan vertaus kertoo biisonista. Kun se kohtaa aavikolla hiekkamyrskyn, se ei pakene tai käänny takaisin, kuten muut eläimet. Se selviää myrskystä nopeimmin sillä, että suuntaa rohkeasti sen läpi.

Samalla rohkeudella meidän tulisi käydä kohti haastavia keskustelutilanteita.

– Mieti ennalta asioita myös toisen näkökulmasta.

Koeta asettua samalle puolelle toisen kanssa, vaikka et olisikaan samaa mieltä hänen kanssaan. Helppoa se ei aina ole, mutta tarkoitus on etsiä yhdessä uusia näkökulmia.

– Varaudu myös yllätyksiin. Usein kadumme hetkiä, joissa eteemme tulee yllättävä tilanne ja reagoimme hätäisesti jotenkuten. Mieti etukäteen, miten hankit aikaa siihen, että voit reagoida hallitusti. Voitko esittää vaikkapa jonkin lisäaikaa antavan kysymyksen.

– Vaikeasta asiasta keskustelu nostaa stressin tunnetta. Jos nimeät mielessäsi kehon jännittyneisyyden merkit, esimerkiksi käsien hikoamisen innostuksen merkiksi, jännitys tutkitusti vähenee ja suoritus paranee, Åhman vinkkaa.

Kääntämällä näkökulmaa, luot tärkeitä edellytyksiä keskusteluälylle.

– Jos toinen huutaa sinulle, voit pohtia, onko oikeasti kyse surusta, pelosta vai siitä, että toinen ei vain juuri sillä hetkellä osaa toimia toisin? Näin pohtimalla muodostat tunnesiteen toiseen ihmiseen sen sijaan, että näkisit hänet vastustajana.

Miten saada keskustelukumppani ­vapautumaan?

Joskus toinen voi olla jännittynyt tai keskustelu ei muusta syystä lähde käyntiin.

– Ensimmäinen tehtävä on varmistaa, että oma olo on niin turvallinen kuin sen on mahdollista olla.

Omasta olemisesta voi välittyä toiselle rauhallisuutta, läsnäoloa ja toisen huomioimista. Jos hän on lukossa,

hänellä ei ole psykologisesti turvallinen olo, Åhman pohtii.

– Tilannetta voi viritellä erilaisilla kysymyksillä tai huomioilla. Jos se ei tunnu helpolta, voi sanoa ääneen, että nämä tilanteet ovat joskus haastavia. Tai: ”Minulla on tällainen juttu, mutta en ole ollenkaan varma osaanko sanoa sitä oikealla tavalla”. Sillä saa tosi paljon anteeksi ja se voi laukaista tilanteen.

Keskustelussa on myös hyvä tarkkailla, antaako riittävästi aikaa toiselle.

– Jos olet nopearytminen, on hyvä antaa aikaa toisen ajattelulle. Kun kysyt vaikean kysymyksen, hän miettii ensin, mitä sinä tarkoitat, sitten mitä hän itse

Tiukan paikan vinkki: Astu parvekkeelle!

Kuvittele vaikeassa keskustelutilanteessa, että astut taustalle, ylös parvekkeelle. Se auttaa arvioimaan tilannetta ulkopuolisen silmin ja edesauttaa tilannetajua. Näet tilanteen selkeämmin kauempaa, sinusta tulee hetkeksi ulkopuolinen havainnoija ja näet koko perspektiivin.

Jos kimppuusi hyökätään sanallisesti, parvekkeella pystyt helpommin tekemään huomioita ja jopa kiittämään toista mielipiteestä ja sanomaan, että otat hänen puheenvuoronsa merkkinä siitä, että pystytte puhumaan suoraan. Tämä todennäköisesti tekee yhteisen ratkaisun löytymisestä helpompaa.

TRADENOMI 13

Teema

Ota haltuun kysymisen taito KESKUSTELUTILANTEIDEN lähtökohtana ei kannata olla, miten saada toinen ymmärtämään itseä, vaan pyrkimys itse ensin ymmärtää paremmin. Siinä auttavat kysymykset, joilla luomme tunnesiteen toiseen, saamme hänet avautumaan sekä hankimme lisätietoa hänestä ja tilanteesta. Mieti tarkoin, mitä kysyt, mitä kysymyksellä tavoittelet ja milloin kysyt. Vasta tämän jälkeen voitte yhdessä löytää uusia ratkaisuvaihtoehtoja.

Jotta painetilanteita voidaan ratkaista keskusteluälykkyyden avulla, on hyvä hahmottaa, mitä kysymystyyppejä on olemassa. Seuraavassa eri kysymystyyppejä, niiden soveltamistilanteita ja mallikysymyksiä: Suhteen luomiseen ja luottamuksen rakentamiseen tähtäävät kysymykset: • Aloitetaan jostain yhteisestä asiasta tai laajemmasta kysymyksestä.

• Miltä sinusta tuntuu? Mitä mieltä itse olet?

Tutkivat tai tiedonhankintakysymykset: • Rohkaisevat ajattelemaan ulkopuolelta tai auttavat hankkimaan lisätietoa.

• Mikä tekee tästä asiasta sinulle tärkeän? Mitä mieltä olet asiasta X? Ellei kyse ole siitä, mistä sitten?

Keskustelussa ei aina kerralla saada aikaiseksi hyvää lopputulosta­, mutta silti voi antaa positiivista palautetta. on mieltä ja mitä haluaa sanoa. Kiirehtimällä toista eteenpäin, häiritset tilannetta. On myös hyvä viestittää toiselle, ettei edellytä heti valmiita vastauksia.

– Aina keskustelussa ei saada kerralla hyvää lopputulosta aikaiseksi, mutta silti voi antaa positiivista palautetta: ”Kiitos, että sain keskustella yhdessä ja yritimme löytää ratkaisua. Ehkä se vielä löytyy.” Toki jokaisen on löydettävä itselle sopivat ilmaisut, nämä ovat vain esimerkkejä. Åhmanin mukaan keskustelutaidon oppimiseen kannattaa suhtautua kuin salapoliisitehtävään. Tilanteiden jälkeen on hyvä katsoa, mitä niistä voi oppia, mitä et ensi kerralla tekisi samalla tavalla ja mikä meni hyvin. Opettelussa ei tule koskaan valmiiksi, mutta valmistautumalla voi yrittää ennakoida, ettei toista pahimpia virheitään. T 14 TRADENOMI

Vertailevat kysymykset: • Auttavat löytämään eri vaihtoehtoja tai vertaamaan aiempaa ja nykyistä keskenään. Auttavat hahmottamaan asiaa uudella tavalla.

• Kun sanot x, tarkoittaako se y, z vai jotain muuta? Mitä myönteisiä ja kielteisiä seurauksia näet vaihtoehdoille x ja y?

Laajentavat ja tarkentavat kysymykset: • Pyrkivät löytämään vastauksen siihen, millä muulla tavalla asiat voitaisiin ratkaista.

• Tuo on kiinnostava ajatus, voitko kuvailla enemmän?

Onko se harvinaista vai tavallista?

Hahmottamiskysymykset: • Kysyvät, mitä ei tällä hetkellä ehkä nähdä tai ymmärretä. Edistävät usein tilannetajua.

• Mitä emme ehkä ole huomanneet? Voitko/voinko vetää yhteen/selkiyttää?

Hypoteettiset kysymykset: • Arvioivat ajattelua ja näkemyksiä.

• Millaiselta tulevaisuus näyttää jos… Jos jatkamme ajatusta x… Jos voit valita yhden asian, mikä se on?

Ellei se onnistu, millaisia vaihtoehtoja näet?

Lisäksi on mielipiteenhakukysymyksiä, kuten ”Miltä sinusta tuntuu?” ”Mitä ajattelet?”, reflektoivia kysymyksiä, kuten ”Jos tapahtuu näin, niin voitko kuvitella, että…” ja ei-orientoituneita kysymyksiä, kuten ”Olisiko mahdotonta...” ”Millaisia seurauksia on…”.

KA A DU VÄ H Ä N KO MI A M M AT SAA PPA AT JALA SSA .

Liian harva varautuu viimeisiin askeliinsa. Me Kalevassa haluamme kannustaa ajattelemaan pidemmälle. Varautumalla kuoleman aiheuttamiin taloudellisiin haasteisiin ajoissa, saat elämääsi mielenrauhaa. Henkivakuutus ei poista surua, mutta tuo lohtua tilanteeseen, jossa sitä kipeästi kaivataan. Huolehdi rakkaistasi vielä kuolemasi jälkeen hankkimalla pysyvästi edullinen henkivakuutus jäsenetuhintaan.

Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primus-vakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.

Vuoropuhelu

Askel kohti tasa-arvoisempaa työelämää Tradenomien työ tuotti tulosta, kun YTN sai perhevapaakirjaukset teknologia­teollisuuden ylempien toimihenkilöiden ­työehtosopimuksiin.

Palkallisten perhe­vapaiden kirjaaminen työehtosopimuksiin tekee työelämästä reilumpaa kaikille.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a S a b r i n a Bq a i n

perhevapaiden saaminen teknologia­ ? Mitä teollisuuden ylempien toimihenkilöiden ­työehtosopimukseen merkitsee?

Julia Lauren: Kyseessä on mer-

kittävä asia työelämän tasa-­arvon kannalta. Aiemmin palkalliset vapaat koskivat enimmäkseen äitejä, ja ei-synnyttäville vanhemmille, eli useimmiten isille, oli korvamerkitty hyvin pieni osuus.

Nyt vapaat jakautuvat tasaisemmin kummallekin vanhemmalle.

On todella tärkeää saada kirjaus nimenomaan miesvaltaiselle teknologiateollisuuden alalle. Vaikka

kirjaus koskee nyt vain ylempiä toimihenkilöitä, toivomme, että perinteinen ala alkaa tämän myötä tasa-arvoistua ja muut seuraavat perässä.

Jaakko Hyvönen: Teknologia­

teollisuuden sopimuksen kirjaukset heijastuvat myös muihin sopimuksiin. Sen merkitys on siksi valtava myös muille aloille, ja kirjauksia onkin tämän jälkeen saatu usealle muulle alalle.

tavoitteen saavuttaminen vaati ? ­Mitä Tradenomeilta?

Julia: Taustalla on pitkäjänteinen

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

16 TRADENOMI

työ. Koska saimme jäsenistöltä mandaatin toimia, pystyimme edistämään asiaa ja pitämään keskustelua yllä. Kyse on pitkästä projektista, jonka läpi vieminen vaati aikaa ja sinnikkyyttä.

Jaakko: Perhevapaakirjausten

saaminen työehtosopimuksiin on

ollut meillä tavoitteena vuosien ajan, mutta vasta, kun lainsäädäntö saatiin tukemaan muutosta, asennemuutos tuntui nytkähtävän eteenpäin. Olemme pitäneet tätä kysymystä yllä aina sidosryhmiä ja poliitikkoja tavatessa. Meille on ollut tärkeää viestiä aiheesta siten, että tasa-arvoinen työelämä on meille kunniakysymys ja tästä emme jousta.

Mitä perhevapaakirjaus tarkoittaa

? ­Tradenomien jäsenille?

Julia: Jatkossa ei-synnyttävien

vanhempien on aiempaa helpompaa pitää palkallisia perhevapaita.

Kun perhevapaat alkavat jakautua tasaisemmin, muutos vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös työnantajien asenteisiin ja työntekijöiden palkkakehitykseen. Jos pidemmät poissaolot jakaantuvat aiempaa tasaisemmin, naisten

ja miesten välinen palkkakuilu kapenee, eikä esimerkiksi nuoren naisen palkkaamista nähdä enää riskinä.

Jaakko: Käytännössä tämän

ansiosta kummallakin vanhemmalla on tasavertaisemmat mahdollisuudet viettää lapsen kanssa aikaa kotona.

Tradenomit tavoitteli ­perhevapaiden ? Miksi kirjaamista, vaikka uudistus ei koske ­kaikkia jäseniä?

Jaakko: Meillä on kirjava jäsen-

kunta, eivätkä kaikki ajamamme muutokset kosketa joka ikistä jäsentä. Perhevapaauudistuksissa on kuitenkin kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä muutoksesta, joka vaikuttaa kaikkiin jäseniin positiivisesti.

Julia: On myös hyvä muistaa,

että Tradenomit on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Perhevapaiden kirjaamisella on merkittävä vaikutus työelämän tasa-­ arvoon. Tämä muutos hyödyttää paitsi tradenomeja myös jokaista muutakin suomalaista.

Julia Lauren Tradenomien erityisasiantuntija

? Millaista palautetta Tradenomit on saanut?

Julia: Palaute on ollut yksin-

omaan positiivista, ja sitä on tullut hieman yllättäviltäkin tahoilta ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Isoimmat kiitokset ovat tulleet perheiltä, jotka ovat jo päässeet hyötymään tästä uudistuksesta.

Jaakko: Moni saattoi epäillä,

ettei muutosta saada aikaan ainakaan raskaan teollisuuden piirissä. Uudistus on siksi kirvoittanut positiivista palautetta. Moni kertoo yllättyneensä tästä onnistumisesta.

assa Käy tutustum n! aa gi te stra trategia /s i.fi om en trad TRADENOMI 17

Työn arjessa

Kymmenen vuoden matka tradenomiksi Tradenomitutkinto siivitti Kirsi Alm-Siiran tietä toimittajaksi ja ­uutisankkuriksi. Opintojen viimeistelyyn kului lopulta vuosia, kun työelämä vei mennessään.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : S a b r i n a Bq a i n

M

TV:n uutisankkuri Kirsi AlmSiira on tullut monelle tutuksi tv-kasvona, jonka suusta kuullaan päivän tärkeimmät uutisaiheet suorassa ­lähetyksessä.

Alm-Siiran toimittajanura ei ­kuitenkaan alkanut järin suoraviivaisesti, vaikka haa­ve­ammatti siinsi mielessä jo ylioppilas­ kirjoitusten aikaan.

– Haaveilin opinnoista Tampereen tai Jyväskylän yliopistoissa joko tiedotusopin tai liikuntatieteiden parissa. Ostin kuitenkin ylioppilaskirjoitusten jälkeen grillikioskin Noormarkusta ja ajattelin, että teen töitä ja tienaan rahaa ennen, kun haen opiskelemaan. Olin ollut töissä grilleillä 14-vuotiaasta, ja ajattelin, että tiesin kyllä, miten ranskalaisia paistetaan ja irtokarkkeja pussitetaan, Alm-Siira kertoo.

Samaan aikaan tuore ylioppilas täytti hakupaperit Satakunnan ammattikorkeakouluun, omien sanojensa mukaan puolivahingossa. Kun opiskelupaikka trade­ nomi­­opintoihin heltisi, Alm-Siira siirsi opintojen aloitusta vuodella.

Grillikioskiyrittäjän arki yllätti kuitenkin pian rankkuudellaan.

– En tiennyt mitään taloudenpidosta, ja huomasin nopeasti, että yrittäjänä töitä sai painaa seitsemänä päivänä viikossa. Olin tosi iloinen, että opiskelupaikka odotti val-

18 TRADENOMI

miina, koska en tiedä, olisinko todella ehtinyt hakea yliopistoihin, Alm-Siira muistelee.

Työt veivät mennessään Vuonna 1995 tradenomitutkinto oli uusi tutkinto, josta harva tiesi, ja jonka sisältöä vielä harvempi tunsi. Alm-Siira ei itsekään ollut varma, mihin oli ryhtynyt. Yritysviestinnän kurssit kuitenkin innostivat, ja pian Alm-Siira päätyi kirjoittamaan freelancetoimittajana paikallislehtiin urheilu- ja kuntoiluaiheisia juttuja.

Puolentoista vuoden kuluttua työt veivät kokonaan mennessään.

– Porissa oli todelliset urheilutoimittajan markkinat, ja sain tehdä töitä niin paljon kuin halusin. Lopulta koulu jäi roikkumaan, ja muutin Helsinkiin töiden perässä.

Alm-Siira eteni urallaan MTV Uutisiin ja lopulta uutisankkuriksi. Työ on usein hektistä, mutta Alm-Siira kertoo olevansa unelma-ammatissaan.

– Suorassa lähetyksessä on aina pieni jännitysmomentti, sillä koskaan ei voi olla ihan varma, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Yllätyksellisiä tilanteita sattuu onneksi harvoin, mutta työ itsessään on tosi antoisaa.

Alm-Siira huomauttaa, että käytännössä katsoja näkee tv-lähetyksessä vain

Urani 1994 Grillikioskiyrittäjä 1996 Freelance-toimittaja, toimeksiantajina mm. kuntoilulehdet, Satakunnan Kansa, Helsingin Sanomat, Radio Pori 2001–2005 Urheilutoimittaja/­ uutisankkuri, Nelonen 2005– Uutisankkuri ja ­toimittaja, MTV Uutiset 2006 Tradenomi, Satakunnan ammattikorkeakoulu

K i r s i A l m - S i i r a n mukaan ­tradenomiopintojen viimeistelyyn oli helpompi suhtautua, kun työpaikka odotti valmiina. ”En pitänyt opintovapaata, vaan työpäivät alkoivat kello 4.30 ja suuntasin työpäivän jälkeen suoraan luennoille. Opiskeluaika oli rankkaa, mutta tiesin, että saan hyviä eväitä työelämään.”

TRADENOMI 19

Työn arjessa

3

Nopeaa

U u t i s a n k k u r i n ja toimittajan työssä saa usein tiedon asioista ensimmäisten ihmisten joukossa. ”Pidän siitä, että pysyn kartalla maailman tapahtumista”, Kirsi Alm-Siira sanoo.

”Jatko-opiskelu voisi kiinnostaa.

Ylempi AMK-tutkinto avaisi enemmän ovia työelämässä.” pienen murto-osan siitä, mitä uutisankkurin työhön todellisuudessa kuuluu.

– Taustalla on valtava määrä muiden ihmisten tekemää työtä, jonka minä tuon lähetyksessä esiin. Taustatyö on tosi keskustelevaa ja kokoustamme monta kertaa päivässä. Lisäksi kirjoitan sähkeitä ja muokkaan niitä lähetykseen sopiviksi.

Aina työ ei ole helppoa, sillä isot uutistapahtumat menevät joskus ihon alle.

– Etenkin silloin, kun ensin uutisoimme pitkään koronasta ja heti sen perään uutisiin iski Ukrainan sota, tuli tosi avuton olo.

Vaikeista aiheista raportoiminen herättää usein ristiriitaisia tunteita: minähän vain raportoin näistä asioista, mikä oikeus näistä tapahtumista on silloin ahdistua, Alm-Siira pohtii.

Onnistumisen hetkiäkin tulee onneksi vastaan usein.

– Monesti ne ovat pieniä juttuja. Joskus saamme haastateltavan puhelimen päähän vasta pari minuuttia ennen h-hetkeä, enkä ole ehtinyt suunnitella kysymyksiä lainkaan valmiiksi. Tällaisistakin tilanteista selvitään lopulta yleensä kunnialla.

Sisulla valmiiksi Vaikka Alm-Siiran toimittajanura on ollut nousujohteessa alusta saakka, alkoi kes20 TRADENOMI

ken jäänyt tutkinto lopulta kismittää. Kun tradenomiopintojen aloituksesta oli kulunut useampi vuosi, Alm-Siira päätti palata koulunpenkille.

– Katsoin, kun lasteni isä viimeisteli väitöskirjaansa ja sisuunnuin. Ajattelin, että kyllä minäkin saan yhden tutkinnon valmiiksi.

Elettiin 2000-luvun alkua, eikä opintoja voinut suorittaa vielä etänä. Koska AlmSiira asui ja työskenteli Helsingissä, tutkintoon kuuluvat kurssit oli suoritettava Helsingissä ja hyväksiluettava Satakunnassa. Päänvaivaa aiheutti myös se, että opintosuunnitelmat ja kurssien sisällöt olivat ehtineet muuttua.

– Suurin osa jo suoritetuista kursseista oli ehtinyt vanhentua. Opin tästä sen, että jos opiskelu kiinnostaa, ei kannata tehdä, kuten minä tein. Opinnot kannattaa tehdä loppuun nopeasti, Alm-Siira nauraa.

Uutisankkurin työ pitää yhä otteessaan, eikä Alm-Siira haaveile uranvaihdosta.

– Jatko-opiskelu voisi sen sijaan kiinnostaa. Ylempi AMK-tutkinto avaisi enemmän ovia työelämässä, mutta erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja on tarjolla niin paljon, etten osaa oikein päättää mihin lähtisin. T

1. Vinkkisi toimittajaksi aikovalle?

Panosta suomen kielen taitoon. Toimittajaksi voi tulla hyvin monenlaisesta taustasta, eikä tutkintonimikkeellä ole väliä. Kielitaidolla on, joten toimittajaksi aikovan kannattaa lukea ja kirjoittaa paljon. Muista, että harva aloittaa työt pääuutisten teosta. Itse kirjoitin ensimmäiset juttuni Noormarkussa ilmestyneeseen Uutismarkkuun.

2. Mitä teet ­vapaa-ajalla?

Käyn salilla, hiihdän ja lenkkeilen. Lisäksi ohjaan ryhmäliikuntatunteja ja teen juontokeikkoja oman yritykseni kautta. Tyttäreni harrastavat tanssia, joten viikonloput kuluvat usein kisamatkoilla ja treeneihin kuskatessa.

3. Mikä kiinnosti ­vähiten tradenomi­ opinnoissa?

Inhosin ensin laskentatoimen kursseja ja ajattelin, etten tarvitse siellä opittuja taitoja mihinkään. Olin väärässä.

Kurssit valmistelivat ymmärtämään kirjanpidon lainalaisuuksia.

Näiltä kursseilta olen saanut paljon eväitä pienen firmani taloudenpitoon.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä taitoja tradenomiopinnot antoivat Kirsin nykyiseen työhön. tradenomi.fi

Näin päihität kiireen tunnun Pilko kokonaisuudet pienemmiksi osiksi

Varaa ­kalenteriin tilaa hauskuudelle

1

Emme hallitse aikaa tai aikatauluja vaan omaa tekemistämme. Siinä auttaa tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus eli se, että päättää, mitä on tekemässä ja milloin työn aikoo tehdä. Kokonaisaikataulun lisäksi kannattaa suunnitella, milloin yksittäiset työtehtävät tekee, jotta ne kaikki on mahdollista hoitaa suunnitellussa aikataulussa.

Aikataulun suunnittelussa itsetuntemus auttaa tehostamaan työtä. Mieti, millainen tapa tehdä töitä sopii juuri sinulle. Teetkö mieluiten aamulla keskittymistä vaativat tehtävät, tai auttaisiko iltapäiväkävely haastavimpien kysymysten ratkaisemisessa? Samantyyppisiä tehtäviä kannattaa tehdä samana päivänä, jotta on niihin valmiiksi orientoitunut.

3

Ongelma ei välttämättä ole se, että töitä olisi liikaa. Olemme parhaimmillamme, kun joudumme ponnistelemaan. Tuntuu ihanalta, kun saa jonkun vaikean tehtävän hoidettua. Palautumisesta kannattaa kuitenkin huolehtia. Sitä varten on kalenterissa oltava väljyyttä. Mukavia asioita, kuten harrastuksia, ei kannata jättää väliin, vaikka aikataulu tuntuisi kiireiselle.

Keskittyminen karkottaa kiirepaniikin

4

Teksti: Sanna Leskinen // Kuva: iStock

Välillä pitää sanoa ei

2

Kaikkea ei tarvitse ottaa työlistalle. ­Prio­risointia kannattaa tehdä joka päivä.

Aikatauluun on hyvä jättää 20 prosenttia ylimääräistä, sillä esimerkiksi siirtymiin tai

vaikkapa puhelinsoittoihin voi kulua suunniteltua enemmän aikaa. Täydellisyyden tavoittelun sijaan kannattaa miettiä, mikä on sopiva ­tavoitetaso kuhunkin tehtävään.

Joskus työmäärä tulee arvioitua väärin ja tulee kiire. Stressaantuneena työteho ei ole parhaimmillaan. Kiireen tunnun paras tappaja on keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan. Päätä, että et tee mitään muuta ennen kuin työn alla oleva tehtävä on hoidettu.

Kiireen tunne voi syntyä myös siitä, kun miettii, että mikä kaikki on vielä tekemättä. To do -listan rinnalle voi välillä tehdä done-listan eli kirjata ylös kaiken sen, minkä on vaikka päivän tai viikon aikana tehnyt.

Vinkit aikataulun hallintaan antoi psykologi, coach ja tietokirjailija Satu Pihlaja.

TRADENOMI 21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Mitä laki sanoo ns. nollatuntisopimuksista ja tarvittaessa töihin kutsuttavan oikeuksista?

Kysymys: Onko sallittua tehdä työsopimuksia, joissa työajaksi sovitaan 0–37,5 tuntia viikossa?

Vastaus: Vaihtelevaa työaikaa sää-

1

22 TRADENOMI

dellään 1.8.2022 voimaan tulleiden työsopimus- ja työaikalain muutosten myötä aikaisempaa tarkemmin, jotta työntekijän suoja toteutuisi. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä (”nollatuntisopimus”), taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen työhön kutsuttaessa (”tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät”).

Työnantajan aloitteesta vaihtelevasta työajasta voidaan sopia vain, jos työvoiman tarve aidosti vaihtelee. Jos työnantajalla on tiedossa, että tarve työlle on esimerkiksi 20–25 tuntia viikossa, työajaksi ei saa sopia vain 10–25 tuntia. Työnantajan on oma-aloitteisesti 12 kuukauden välein tarkasteltava toteutuneiden työtuntien määrää ja työvoiman tarvetta.

Jos tarkastelu osoittaa, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työaikaehtoa on muutettava vastaamaan tarkastelun tulosta. Lain voimaan tullessa voimassa olevissa työsuhteissa on tehtävä ensimmäinen tarkastelu 1.8.2023 mennessä.

Työnantaja saa määrätä sovitun alarajan verran tunteja, ja työnteki-

jän täytyy suostua tekemään tämä määrä. Vähimmäistuntimäärän ylittävien työtuntien tekemistä työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä, vaan työntekijän on annettava tähän suostumuksensa. Vaihtelevaa työaikaa tekevä työntekijä voi antaa suostumuksensa kutakin kertaa varten erikseen tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan, olipa kyse työvuoron merkitsemisestä työvuoroluetteloon tai lisätyön teettämisestä. Suostumus lähtökohtaisesti tarvitaan, vaikka työntekijä olisikin sitoutunut työsopimuksessaan lisätyön tekemiseen.

Lisäksi työsopimuslaissa on vaihtelevaa työaikaa tekevää työntekijää koskevia erityissäännöksiä, jotka liittyvät sairausajan palkkaan ja irtisanomisajan palkan määräytymiseen.

2

Millä edellytyksillä työnantaja voi purkaa työsuhteen koeajalla?

Kysymys: Työnantaja purki työsuhteeni aivan yllättäen koeaikana, vaikka tein työni hyvin enkä saanut missään vaiheessa työn­antajalta negatiivista palautetta. Onko työsuhteeni päätetty lainvastaisesti?

Vastaus: Koeajan tarkoituksena

on selvittää, vastaako tehty työsopimus sen kummankin osapuolen ennakko-odotuksia. Ovatko työtehtävät, työympäristö ja -kulttuuri tai työntekijän kyky ­suoriutua työstä sitä, mitä osapuolet ovat odottaneet?

Koeaikaehto mahdollistaa sekä työntekijälle että työnantajalle sen, että koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi normaaleja irtisanomissäännöksiä noudattamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijän työsuhteen päättämisen kynnys on koeaikapurussa melko matala.

Koeaikapurkuoikeuden täyttyminen ei edellytä sitä, että työntekijälle olisi annettu huomautus tai varoitus työskentelystään. Työntekijän näkökulmasta on kuitenkin hyvin harmillista, jos työnantaja ei

ole antanut minkäänlaista palautetta työstä tai palaute on ollut työntekijän mielestä jopa positiivista, jolloin hän ei ole pystynyt varautumaan koeaikapurkuun.

Työnantaja voi purkaa työsuhteen koeajalla työntekijän hyvästä suoriutumisesta huolimatta, jos työnantajan tyytymättömyys koskee esimerkiksi työntekijän soveltumattomuutta työhön tai työyhteisöön, kuten esimerkiksi kommunikaatiotapoja tai ristiriitoja esihenkilön tai työtovereiden kanssa.

Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Syrjiviä perusteita ovat muun muassa terveydentila, raskaus, seksuaalinen suuntautuminen ja muut laissa määritellyt syrjintäperusteet.

Koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen peruste voi olla tuotannollinen ja taloudellinen syy.

Työntekijän on usein erittäin vaikeaa todistaa epäasiallisen perusteen olemassaoloa erityisesti silloin, jos purussa on ollut kysymys työntekijän soveltuvuuden arvioimisesta. Koeaikapurun riitauttaminen on yleensä melko hankalaa.

Muista!

Mitä on huomioitava liukuvan työajan osalta?

1 Ei työtuntien kerryttämiseen

Liukuva työaika on tarkoitettu työajan joustoon, jolloin työntekijä voi aloittaa ja lopettaa työpäivänsä joustavasti sovittujen liukumarajojen puitteissa. Liukuvan työajan tarkoituksena ei ole työtuntien kerryttäminen ja tulevien vapaapäivien mahdollistaminen, vaikka sitä toisinaan tähänkin käytetään.

2 Ei tarkoitettu korvaamaan ylitöitä Työntekijä päättää liukuvan työajan käytöstä, ei työnantaja. Liukuvaa työaikaa ei ole tarkoitettu korvaamaan ylityötä.

1.1.2020 uudistetun työaikalain mukaan, jos käytössä on liukuva työaika, lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava.

Jos ­katsot, että ylityölle on tarvetta, pyydä työnantajalta kirjallinen ylityömääräys esimerkiksi sähköpostitse.

pitää pois kokonaisina 3 Mahdollista vapaapäivinä

Jos liukumasaldotuntien määrä on jatkuvasti korkealla tai se lähestyy sallitun ­liukumakertymän enimmäismäärää seurantajakson loppupuolella, ilmoita asiasta työnantajallesi ja sopikaa, miten liukumatunteja pidetään pois. Ne voidaan sopia pidettäväksi myös kokonaisina vapaapäivinä.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Viivi Osala.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

TRADENOMI 23

Ota haltuun

Tulevaisuusmuotoilija: ”Tulevaisuus ei tule, se ­tehdään” Entä jos oma työ on tulevaisuudessa aivan erilaista kuin nyt?

Entä jos ­asiakkaiden toiveet ovat aivan erilaisia kuin aiemmin? ­Tulevaisuusmuotoilu auttaa vastaamaan kysymykseen siitä, mitä ­tulevaisuuden eteen kannattaa tehdä jo tänään.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

24 TRADENOMI

Tu l eva i s u u d e n palveluja suunniteltaessa julkistamisen ajoitus on ratkaisevan tärkeä asia. Palvelusta voi rakentaa prototyypin, antaa asiakkaiden testata sen ja sitten päätellä onko ajoitus oikea.

-T

ulevaisuus ei tule, vaan se tehdään. Ihmiset tekevät tulevaisuuden, sanoo tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo.

Tulevaisuusmuotoilussa yhdistyy ihmiskeskeinen muotoiluajattelu ja tulevaisuusajattelu. Tavoitteena on kehittää tulevaisuussuuntautuneita ratkaisuja, joissa ihminen on keskiössä.

– Jos meille ei kuvata tulevaisuutta, niin luomme itse siitä tarinan. Täytämme tyhjät kohdat omilla oletuksillamme ja ajatuksillamme siitä, mitä tulevaisuus voisi olla.

Oletuksemme tulevaisuudesta ovat usein melko kapeita.

Kun Koskelo valmistui tradenomiksi ja aloitti työt kansainvälisessä markkinointiviestinnän toimistossa, hänen vastuualueelleen kuului ensin asiakasymmärrys ja sen jälkeen tulevaisuusymmärrys. Tulevaisuusajattelusta ja ennakoinnista tuli pian hänen intohimonsa.

Tulevaisuusmuotoilun palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen, kun hän vuosien päästä opiskeli palvelumuotoilua YAMK-ohjelmassa. Koskelo aloitti tuolloin kehitystyön tulevaisuus- ja muotoiluajattelun yhdistämiseksi yhdessä opiskelijatoverinsa Anu Nousiaisen kanssa. Työtä Koskelo on jatkanut siitä lähtien.

– Minua alkoi kiehtoa muotoilu, joka on näkyväksi tekemistä, yhteiskehittämistä, ihmiskeskeistä ja kokemuksellista. Sen avul­la tulevaisuusajattelu voidaan tuoda kaikkien saataville. Näin meidän on

helpompi tarttua tulevaisuutta koskevaan tietoon.

Muotoilu voi tehdä tulevaisuusajattelusta helpommin lähestyttävää, sillä muotoilun avulla skenaarion voi rakentaa vaikka fyysiseksi esineeksi. Silloin on helpompi ymmärtää, mitä tulevaisuus voisi tarkoittaa omassa elämässä tai liiketoiminnan käytännön työssä.

Tulevaisuusajattelun ei siis tarvitse tarkoittaa vain pitkiä raportteja tulevaisuuden uhkista tai teknologioista. Niiden sijaan Koskelo suosittelee tulevaisuuden konkretisointia esimerkiksi kuunnelmien, näyttelyiden, tulevaisuutta koskevien tarinoiden ja visualisointien kautta. Ne voivat avata ajatuksia siitä, kuinka tulevaisuus voi olla aivan erilaista kuin nykyisyys.

Ajattelua on ajateltava Koskelo kertoo aloittavansa työn organisaatioiden kanssa ajattelun vinoumista ja uskomuksista. Ensin pitää ymmärtää, mikä rajoittaa omaa ajattelua, jotta ajattelu saadaan auki toisenlaisille tulevaisuuksille.

Se tarkoittaa ihmisten ja organisaation ajattelua kapeuttavien tekijöiden näkyväksi tekemistä.

Esimerkiksi organisaation strategia ja visio voivat joskus kapeuttaa ajattelua. Ajatuksia ei haasteta, kun vastaukseksi sanotaan, että tämä ei sovi organisaation strategiaan. Nopea arkiajattelu ei auta näkemään vihjeitä muuttuvasta maailmasta. Ajatteluun vaikuttaa myös kasvatus, tabut ja arvot.

3 x Tulevaisuusajattelun hyödyt

ajatus toisinpäin 1 Käännä

Entä jos -kysymykset voivat avata yrityksessä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi: entä jos ottaisimme oppimisen tai sivistämisen osaksi liiketoimintamme?

Mitä se tarjoaisi asiakkaillemme?

Varaudu myös 2 ei-toivottuihin tulevaisuuksiin

Tulevaisuussuuntautuneisuus auttaa merkittävien riskien tunnistamisessa ja niihin varautumisessa sekä epävarmuuden tunteen vähentämisessä.

­kilpailijoita kauemmas 3 Katso Tulevaisuuteen suuntautuneet yritykset voivat olla kannattavampia ja kasvaa nopeammin kuin verrokkiyritykset. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien hyödyntäminen voi tehdä näkyväksi toimialan murroskohdat.

TRADENOMI 25

Ota haltuun ” Ta r v i t s e m m e e m p a t i a a tulevaisuutta kohtaan”, Minna Koskelo sanoo. Hänen ­mielestään julkisessa keskustelussa tulisi esittää enemmän pitkän aikavälin inspiroivia tulevaisuusvisioita.

Mitä haasteita haluat tulevaisuudessa ­ratkaista?

– Ajattelemme herkästi henkilökohtaista lähitulevaisuutta oman lähimenneisyyden perusteella.

Ennakointia voi tehdä haastamalla uskomuksia. Se tarkoittaa myös epätodennäköisten ja ei-toivottujen ajatusten esille tuomista sekä niiden jatkuvaa testaamista entä jos -kysymysten avulla. Entä jos -kysymyksen avulla voidaan miettiä, mitä erilaiset muutosajurit ja tulevaisuudet tarkoittaisivat yritykselle, strategialle, työntekijöille, osaamiselle, johtamiselle, tuotteille, palveluille tai brändille.

Koskelo peräänkuuluttaa perustavanlaatuisten, kuten työntekoa, logistiikkaa, koulutusta tai energiantuotantoa koskevien, muutosten pohtimista kaikissa organisaatioissa. Mitä tarkoittaa esimerkiksi tekoäly omassa työssä ja miten sitä voisi kokeilla heti? Arjen kokeilut ovat tapa ymmärtää tulevaa muutosta.

Missä ovat innostavat visiot?

Tekoäly vie työpaikat. Ilmastonmuutoksen myötä metsäpalot yleistyvät. Kauhukuvat tulevaisuudesta pelottavat. Tulevaisuutta koskevista visioista puuttuu usein konkretia. Silloin on vaikea ymmärtää, millaista tulevaisuus voi olla omassa työssä tai vapaa-ajalla.

26 TRADENOMI

Epätodennäköiset ja inhottavat tulevaisuudet ovat kuitenkin hyvä reitti toivottuihin tulevaisuuksiin. Kun olemme kuvitelleet erilaisia tulevaisuuksia, olemme treenanneet mieltämme ja varautuneet myös ei-toivottuihin tulevaisuuksiin niiden kieltämisen sijaan. Näin toimimme erilaisten tulevaisuuksien toteutuessa nopeasti ja ketterästi.

Aikamatkailusta tulevaisuudessa on kirjoittanut muun muassa futuristi Jane McGonigal. Kun ajattelemme lähitulevaisuutta, ajattelemme sitä minämuodossa.

Kun taas ajattelemme kaukaisempaa tulevaisuutta, ajattelemme kolmannessa persoonassa ja olemme empaattisempia tulevaisuutta kohtaan.

Koskelo peräänkuuluttaa innostavia visioita tulevaisuudesta ja hän näkisi mielellään hallituksessa tulevaisuusministerin.

– ­Tulevaisuus kuuluu kaikille.

Haluaisin, että kaikki ymmärtäisivät olevansa tulevaisuusmuotoilijoita päivitTulevaisuusmuotoilija täisillä teoillaan ja Minna Koskelo 11Helsinki päätöksillään. T

Kuva: Johanna Erjonsalo

Ensin pitää ymmärtää, mikä ­rajoittaa omaa ajattelua. Vasta sen jälkeen ajattelun voi saada auki toisenlaisille tulevaisuuksille.

VAIKKA EI ITSE pohtisi, millaisen tulevaisuuden haluaa, niin silti jokapäiväisessä elämässään rakentaa sitä.

– Pohtimattomuuden sijasta kannattaa kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja miettiä, millainen toivottu tulevaisuus on. Näin toivottu tulevaisuus on helpompi rakentaa ja saavuttaa, Minna Koskelo sanoo.

Hän on toiminut Lasten ja nuorten säätiön neuvonantajana ja tulevaisuuslähettiläänä. Koskelon mielestä kouluissa pitäisi olla enemmän tulevaisuusajattelua ja omien ajattelutapojen haastamista. – Mitä nuorempi on, sitä lähemmäs tulevaisuuteen katsoo.

Samalla on myös altis sille, että läheiset vaikuttavat omaan tapaan ajatella.

Koskelo suosittelee luopumaan tittelien ajattelemisesta, kun miettii omaa tulevaisuutta. Entä jos -kysymysten avulla voi miettiä, mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan.

Samalla voi pohtia, minkälaisia haasteita haluaa tulevaisuudessa ratkaista ja miten voi päästä niitä ratkaisemaan.

Lähteinä voi käyttää Tulevaisuuspankkia, joka on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisusta luotu nettisivu yhteiskuntaa mullistavista teknologioista. Raportissa on lueteltu tulevaisuuden ammatteja ja niiden avulla voi avata omaa ajattelua siitä, millaista tulevaisuus voi olla. Ajatteluun voi saada eväitä myös Koskelon perustamasta Futures Finland -yhdistyksessä.

Koskelo uskoo, että tulevaisuuden monimutkaisia haasteita ratkaistaan vain rajoja rikkovalla yhteistyöllä.

– Uskon, että millä tahansa koulutus­ pohjalla pääsee tulevaisuudessa ratkomaan itselleen mielekkäitä haasteita.

Maailman paras työelämä rakennetaan yhdessä Me Tradenomit teemme työtä, jotta jokainen tradenomi voi hyvin. Työelämä muuttuu nopeampaa tahtia kuin koskaan. Työelämän murroksen tuomiin haasteisiin vastataan asettamalla työntekijöiden hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja osaaminen prioriteeteiksi sekä kehittämällä lainsäädäntöä sen mukaisesti.

TYÖTTÖMYYSTURVA

TYÖELÄMÄ

OSAAMINEN JA KOULUTUS

Haluamme, että työnteon pitää olla aina kannattavaa työn määrästä tai kestosta riippumatta.

Haluamme, että tulevaisuuden työelämä on kaikille meille reilu, joustava, palkitseva ja uusiutuva.

Esitämme, että ansiosidonnainen työttömyysturva maksetaan kaikille, joka toteutetaan nykymuotoisen yksityisen työttömyyskassajärjestelmän kautta.

Esitämme lakiin kirjattavaksi subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön.

Haluamme, että amk-koulutus on laadukasta, työelämälähtöistä ja että jokaisella on mahdollisuus kehittää osaamistaan läpi työuran.

Esitämme työturvallisuuslain uudistamista siten, että asiantuntijatyötä tekevien kokema psykososiaalinen kuormitus nostetaan samanarvoiseksi fyysisen kuormittavuuden kanssa. Samalla kaikilla työpaikoilla otetaan käyttöön varhaisen välittämisen malli.

Esitämme YAMK-tutkintonimikkeen muuttamista muotoon Maisteri (AMK).

Haluamme, että työnantaja voi tarjota verovapaana henkilöstöetuna kouluttautumisseteliä 1500 euroon asti. Näin työntekijä voi hankkia tällä parhaaksi katsomaansa koulutusta ja kehittää osaamistaan.

Esitämme työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi samaan tapaan kuin nykyiset lounas-, kulttuuri- tai liikuntasetelit.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Huolista eroon ­chatissa Tradenomien uudessa Huolichatissa pääsee juttelemaan työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä aiheista hyvinvointi- ja uravalmentajan kanssa.

Te k s t i : P i M ä k i l ä K u va t : i S to c k

1

Jäsenille avoin palvelu

Tradenomien sivuilla auennut Huolichat auttaa liiton jäseniä työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin eri teemojen ratkomisessa ja edistämisessä. Palvelun toteuttaa Tradenomien valmennuskumppani Työvalmennus Futuuri, joka vastaa muistakin Tradenomien ura- ja hyvinvointivalmennuksista.

Huolichatiin pääsee Tradenomien sivuilta Uraja työnhakupalveluiden kautta. Chat löytyy sivuston oikeasta alalaidasta vaaleanpunaisen painikkeen alta. Chattia voivat käyttää kaikki liiton jäsenet, ja se on avoinna myös opiskelijoille.

Huolichat on auki tiistaista torstaihin klo 9–11.

Aukioloaikojen ulkopuolella chatin kautta voi varata ajan henkilökohtaiseen hyvinvointi- tai uravalmennukseen tai jättää yhteydenottopyynnön, johon valmentajat vastaavat chatin aukioloaikojen puitteissa.

Chatissa valitaan ensin teema, josta halutaan keskustella. Tämän jälkeen keskustelu ohjautuu suoraan hyvinvointivalmentajalle. Jos chattimuodossa juttelu alkaa tuntua haastavalta, chat muuntuu tarvittaessa myös videopuheluksi.

2

Tukea jaksamiseen

Huolichatissa voi keskustella kaikista työhyvinvointiin tai esimerkiksi opiskeluun liittyvistä huolista, matalalla kynnyksellä.

Keskustelun aiheina voivat olla kuormittuminen, ajanhallinnan haasteet, haastavissa tilanteissa toimiminen tai muut hyvinvointiin liittyvät haasteet. Lisäksi chatista voi saada sparrausapua muihin työelämään liittyvien haasteiden pariin.

Parhaimmillaan Huolichatissa käyty keskustelu voi auttaa saamaan lisää motivaatiota työelämään tai opintojen pariin. Akuutteja kriisitilanteita tai mielenterveyteen liittyviä huolia chatissa ei ole kuitenkaan tarkoitus ratkoa.

Chat-keskustelut ovat täysin anonyymeja.

Mikäli jäsen jättää yhteydenottopyynnön tai varaa ajan henkilökohtaiseen ohjaukseen, lomakkeella pyydetään täyttämään omat yhteystiedot.

Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia ja palvelu tietoturvallinen. Valmentaja ei tee chat-keskustelusta erillisiä kirjauksia, ja anonyymeja chatissa käytäviä keskustelutekstejä säilytetään suojatusti järjestelmässä vuoden verran, jonka jälkeen ne mitätöidään.

Voit keskustella kaikista ­työhyvinvointiin tai ­opiskeluun ­liittyvistä huolista, matalalla kynnyksellä.

28 TRADENOMI

3

Parempaa ­työhyvinvointia

Huolichatin tavoitteena on parantaa Tradenomien jäsenten työhyvinvointia, vähentää arkista kuormitusta ja lisätä niin opiskelijoiden kuin jo työelämässäkin olevien jäsenten jaksamista. Chat tarjoaa uudenlaisen tavan päästä Tradenomien tarjoamien hyvinvointipalveluiden ääreen helposti ja vaivattomasti, sillä sen avulla on helppo ottaa yhteyttä ammattivalmentajaan.

Palvelu on räätälöity liiton ja jäsenten tarpeisiin, joten chattiin vastaavat valmentajat tietävät, millaisten haasteiden parissa tradenomit tyypillisesti painivat. Jos pulmat eivät avaudu chatissa, valmentajan kanssa voidaan yhdessä varata aika liiton hyvinvointitai uravalmennukseen. T

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va : S a b r i n a Bq a i n

Tutuksi

Tulkkina päättäjien ja jäsenten välillä Vaikuttamisen ja edunvalvontatiimin erityis­ asiantuntija Tuomas Meriniemi tekee tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja päättäjien kanssa tradenomitutkinnon kehittämiseksi. ”OLEN työskennellyt syksystä lähtien edunvalvonnan ja vaikuttamisen tiimissä erityisasiantuntijana. Siinä, missä muut tiimini jäsenet keskittyvät työpaikka- ja sopimusalakohtaiseen toimintaan, minä pyrin varmistamaan, että tradenomikoulutuksella pärjää hyvin työelämässä.

Käytännössä pyrin olemaan nykyisten ja tulevien tradenomien, jäsentemme, ääni osaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Pyrin ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita ja toiveita ja mahdollistamaan jäsenillemme maailman parasta osaamista ja sen kautta maailman parasta työelämää. Yhteiskunnallinen

vaikuttaminen on yhteistyötä päättäjien, ammattikorkeakoulujen, jäsentemme ja aktiiviemme kanssa.

Aiemmin olen työskennellyt muun muassa neuvottelujärjestössämme Ylemmät Toimihenkilöt YTN:ssä ja politiikan parissa.

Tykkään työskennellä projektiluontoisesti ja iloitsen töissä siitä, että asiat soljuvat eteenpäin tavalla tai toisella.

Vaikuttamistyössä asioiden edistäminen on toki joskus hidasta ja pitkäjänteisyyttä vaativaa puuhaa. Siksi on sitäkin tärkeämpää, että viemme keskustelua eteenpäin ja nostamme esiin meille tärkeitä asioita.”

Asiantuntijana toimi Tradenomien ura-ja ­työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybom.

Erityisasiantuntija ”Koen, että työlläni on arvoa ja iso ­merkitys tulevaisuuden ­tekemiseen. Se on parasta työssäni.”

TRADENOMI 29

Ytimessä Kuva Istock

Voima vaatii ­vastavoiman Tradenomit tekee vaikuttamistyötä ja edunvalvontaa, koska jos päätöksiin ei yritä vaikuttaa, ne tekee joku toinen.

Te k s t i : M i k ko N i k u l a

illainen olisi Suomi, jossa palkansaajat eivät ole järjestäytyneet eikä ammattiliittoja olisi?

– Hyvin yksipuolisen mielipiteen maa, jossa kaikkien pitäisi tyytyä siihen, mitä mieltä työantajat ovat työelämän asioista, vastaa ­Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko ­Rantamaula.

Hän taustoittaa näkemystään ­valtio-­­ opillisin perusteluin: Yhteiskunnassa päätöksiä tekee se, jolla on voimaa. Demok­ raattisessa yhteiskunnassa voimalla on vastavoima. Työnantaja on lähtökohtaisesti vahvemmassa asemassa kuin työntekijä, eli työnantajalla on enemmän voimaa.

– Me ollaan se vastavoima työnantajille, joilla on oma näkökulmansa asioihin. Me keräämme jäseniltämme erilaisiin näkökulmiin perustuvia mielipiteitä ja rakennamme sille pohjalle linjamme.

Sanoessaan ”me” Rantamaula tarkoittaa ammattiliittoja yleensä ja erityisesti Tradenomeja, joka tekee vaikuttamistyötä monella rintamalla ja useiden ihmisten voimin.

– Edunvalvonnan ja vaikuttamisen yksikössä meitä on töissä kuusi henkeä.

Lisäksi asiayhteydestä riippuen vaikuttamistyöhön osallistuu muitakin, kuten toiminnanjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja viestintäpäällikkö.

Tradenomit luo mallinsa eikä säiky kritiikkiä Ammattiliiton edunvalvonnan ajatellaan usein olevan kamppailua neuvottelupöydässä palkankorotusten puolesta ja muiden työsuhteen ehtojen parantamiseksi.

Sitä se toki onkin.

Mutta sopimustoiminnan lisäksi tehtäväkenttään kuuluu paljon muutakin, kuten lainsäädäntöön vaikuttamista politiikan kautta. Tämä edellyttää omien kantojen lobbaamista muille toimijoille, kuten etujärjestöille ja puolueille sekä julkiseen keskusteluun osallistumista. Avainsana kaikessa vaikuttamistyössä on pitkäjänteisyys.

– Ensin haetaan dataa pohjaksi eli tehdään tutkimusta. Sitten käydään jäsenten kanssa vuoropuhelua. Sen jälkeen tehdään oma malli ja kirjoitetaan pykälät.

Sitten aletaan lobata. Perhevapaamalli oli

”Edunvalvonta on kamppailua parempien työsuhteen ehtojen puolesta, mutta myös vaikuttamista lainsäädäntöön”, Tradenomien Ville-Veikko Rantamaula alleviivaa.

2013 Näin perhevapaauudistus eteni Vaikuttamis- ja edunvalvontatyössä aikajänne on erittäin pitkä: työn ­tulokset näkyvät yleensä vasta vuosien päästä.

30 TRADENOMI

2007 Tradenomit aloitti Maailman paras ­työelämä -hankkeen, perhevapaa oli ­keskeinen valmisteltava asia.

Perhevapaamallin ­varsinainen ­työstäminen alkoi. Jatkuva ­poliittisten puolueiden lobbaus, keskeinen viesti ”perhevapaa­ järjestelmä on uudistettava”. Useita kannanottoja ja blogi­kirjoituksia.

Tradenomit sai perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistuksen yhden hallituspuolueen kautta hallituksen käsiteltäväksi.

AMK-työehdoista ­sopimaan: työn alla

Perhevapaa­ kirjaus: maaliin – Valtavan määrän toistoja se vaati. Keskusteluja, kokouksia, viestejä.

Näin kuvaa teknologia­teollisuuden asiantuntija Jenni Lakso prosessia, joka toi alan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen tasa-arvoa lisäävän perhevapaakirjauksen: 32 päivää palkallista vapaata ei-synnyttävälle vanhemmalle.

–Työnantajille näytimme neuvotteluissa esimerkiksi Akavan ekonomistien laskelmia siitä, että kustannusvaikutus yrityksille on hyvin pieni. Sitä ennen oli vielä oma jumppansa, että saatiin muut YTN-liitot mukaan Tradenomien tavoitteeseen. Kaikille asia ei aluksi ollut yhtä tärkeä.

Uudistusta ajetaan muillekin aloille, ja vastaava kirjaus tuli muun muassa rahoitusalan uuteen tessiin.

Ammattikorkeakoulut ovat lähes kaikki yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa, jonka neuvottelevat palkansaajajärjestöt OAJ, Jyty ja JHL. YTN pyrkii mukaan.

– Tessiä sovelletaan yli 2 000 ylempään toimihenkilöön, mutta heillä ei ole neuvotteluedustusta.

Olemme keskustelleet OAJ:n, Jytyn ja JHL:n kanssa ja perustelleet työnantajajärjestö Sivistalle, miksi YTN:n tulisi päästä sopijaosapuoleksi, sanoo julkisen sektorin erityisasiantuntija Harri Westerlund.

YTN tukee tavoitetta myös panostamalla järjestäytymiseen. Westerlund onkin alkuvuodesta kiertänyt ammattikorkeakouluja.

– Huhtikuussa kenttäkierros jatkuu ja vuorossa ovat Rovaniemi, Mikkeli, Kuopio ja Joensuu.

tästä erinomainen esimerkki, Rantamaula selittää.

Tradenomit onkin panostanut siihen, että se valmistelee omat mallinsa lakiesityksistä. Tällöin altistaa itsensä kritiikille, mutta toisaalta käytäntö on saanut myös kiitosta poliitikoilta, sillä moni muu liitto tyytyy ympäripyöreyksiin, joiden pohjalta lainsäädäntötyö ei etene.

– Aina voi sanoa, että tämä juttu ei meille käy, tai että jotain asiaa täytyy kehittää. Mutta me teemme mallin, vaikka sit-

ten onkin heti monta kymmentä tahoa, jotka ovat meidän kanssamme eri mieltä.

Se täytyy vain ottaa vastaan. Ja vaikka tähän kuuluu se, että joskus ehkä täytyy myös luopua jostain, mitä vanhassa mallissa tai laissa on ollut.

Työehtosopimuksiin vaikutettaessa Tradenomien lisähaasteena on, että neuvotteluista vastaa YTN, Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö. Siihen kuuluu 19 Akavan jäsenliittoa, jotka määrittävät neuvottelutavoitteet yhdessä. Lob-

baustaitoa tarvitaan siis siihenkin, että Tradenomit saa omia näkökantojaan läpi YTN:n sisällä.

Edunvalvonta muokkaa ­tulevaisuutta Eteenpäin katsominen on myös yksi Tradenomien vaikuttamistyön periaatteista.

– Edunvalvontaa voi tehdä monella tavalla. Voi sopeutua, vastustaa tai olla passiivinen. Mutta me yritämme olla aktiivisia ja monta vuotta etukäteen arvioida, mihin maailma on menossa.

Toimenpiteet valitaan sen mukaisesti, sanoo Rantamaula.

Edunvalvontajohtajalla onkin mietittynä lista siitä, mihin asioihin lähivuosina on vaikutettava. Hän nostaa esiin muun muassa vuosilomalain sekä etätyöasiat, joihin vaikutetaan sekä työehtosopimusten että lainsäädännön kautta.

Työttömyysturvan uudistamiseenkin Tradenomeilla on jo valmis malli.

– Me uskalletaan olla siitäkin asiasta jotain mieltä, Rantamaula lisää.

Kohtalonkysymys koko palkansaajaliikkeelle on työehtosopimusten yleissitovuus. Osa työnantajista on halunnut hylätä yleissitovat sopimukset, ja miekkailu aiheesta jatkuu varmasti tulevina vuosina.

– Yleissitovuuden poistuminen vaikuttaisi etenkin suorittavan työn tekijöihin. Lakiin tulisi säätää minimipalkka ja paikallisen sopimisen määrä kasvaisi hurjasti. Edunvalvonnassa panostaisimme siis entistä enemmän yrityskohtaisiin sopimuksiin.

Rantamaulan mukaan on harmillista, että monet eivät tunnu ymmärtävän, mitä kaikkea yleissitovuuden poistuminen aiheuttaisi.

– Se monimutkaistaisi sopimista ja toisi ulkomailla käytössä olevat työehdot Suomeen. T

2015

2022

Tradenomien oma perhevapaamalli

Uusi perhevapaajärjestelmä ­voimaan 1. elokuuta.

Sipilän hallitus aloitti ­valmistelun ja Rinteen–Marinin hallitus jatkoi työtä.

Toteutus on hyvin samanlainen kuin Tradenomien ­esittämä malli.

TRADENOMI 31

Kampuksella

Mea Nguyen kokee, että itsevarmuus ja esiintymistaidot karttuivat vaihdossa.

”Yksi parhaista puolista oli ­maailman avautuminen uusien verkostojen kautta.”

32 TRADENOMI

Avoimin mielin opiskeijavaihtoon Vuotava espanjalaisen keittiön putki ja vaihtokohteen muutos viime tipassa.

Opiskelijavaihdossa voi sattua ja tapahtua. Matkaan kannattaa lähteä vastaanottavaisena, sillä vaihtojakson tuomat hyödyt kantavat pitkälle työelämään.

Te k s t i : Sanna Leskinen // K u va t : Jesse Karjalainen

-V

aihdossa on hyötyä siitä, että uskaltaa kysyä. Ihmiset kyllä auttavat, kun ottaa avun vastaan, sanoo Mea Nguyen. Hän oli opiskelijavaihdossa Espanjan Cordobassa toisen opiskeluvuoden kevätlukukauden.

24-vuotias tradenomiopiskelija suorittaa loppuvaiheen wellness-liiketoiminnan opintoja Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa.

Kun Cordoban kodin keittiössä hajosi vesiputki, niin naapurin mummo tuli hoitamaan asiaa. Tai kun Nguyen oli kovassa kuumessa ja etsi pyhäpäivänä avointa apteekkia, niin vanha mies tuli avuksi.

– Hän ymmärsi varmaan mitä etsin, otti kädestä kiinni ja lähti kanssani etsimään apteekkia.

Kielimuuri ylitettiin joka päivä Nguyenin opinnot ovat nyt loppuvaiheessa ja hänen tavoitteenaan on valmistua syksyllä 2023. Sen jälkeen hän haluaa töihin. Hänen pitkän tähtäimen urasuunnitelmansa on työskennellä hyvinvointialan yrityksen operatiivisessa johdossa, tai suuntautua työhyvinvointiin.

Nguyen kertoo aina halunneensa asua ulkomailla.

Heti lukion jälkeen, 19-vuotiaana, hän lähti töihin Maltalle. Hän opiskeli espanjan kieltä kolme vuotta lukiossa ja päätti ystävänsä kanssa lähteä vaihtoon Espanjaan. Yksi syy oli myös Espanjan aurinko.

– Inhoan talvea, varsinkin Kuopion talvea, kun täällä on niin kylmä ja paljon lunta.

Alun perin kaverusten piti lähteä Sevillaan ja paperityöt sitä varten oli tehty. Lähdön oli määrä olla tammikuussa 2022. Joulukuussa tuli tieto, että Sevillaan

otetaan sittenkin vain yksi vaihto-opiskelija. Kaverukset päättivät kysyä, voisivatko he molemmat lähteä Sevillan sijasta toiseen andalusialaiskaupunkiin Cordobaan ja se onnistui. Kohteen vaihtuminen oli aluksi pieni shokki mutta loppujen lopuksi muutos osoittautui onnenpotkuksi.

– Cordobassa sai paljon autenttisemman kokemuksen Espanjasta. Jouduimme keskelle Andalusian kulttuuria.

Espanjan kielen oppimista vauhditti se, että kaupungissa englantia puhuivat lähinnä vain muut vaihto-opiskelijat ja osa opettajista. Nguyen otti myös espanjan kielen kursseja vaihtoaikanaan. Googlen kääntäjästä oli apua vaativammissa tilanteissa, kuten lääkärikäynnillä.

Uusia ystäviä ympäri maailmaa – Ennen lähtöä olin miettinyt, millaista Espanjan kulttuuri ja arki olisi. Tiesin, että se on paljon äänekkäämpiä ja energisempää.

Se tuntui hyvälle. Nguyen odotti myös, että oppii kieltä, pääsee tekemään ja näkemään paljon, saa viettää aikaa kansainvälisessä ilmapiirissä ja tapaa paljon ihmisiä.

Kaikki odotukset täyttyivät.

”Vaihdossa suurin osa koulutöistä vaati yleisölle esiintymistä”, Mea Nguyen kertoo.

TRADENOMI 33

Kampuksella

Opiskelijahallitus 2023

Kaveriporukka muodostui paikan päällä ja sen kanssa reissattiin eri puolille Espanjaa ja Portugaliin asti. Yksi parhaista puolista oli juuri maailman avautuminen uusien verkostojen kautta.

– Kun tiputetaan tuollaiseen ympäristöön, missä on ympäri maailmaa ihmisiä, jotka ovat samassa tilanteessa, niin siitä tulee tosi tiivis porukka.

Paineensietokyky kasvoi Vaihdossa Mea Nguyen kokee saaneensa itsevarmuutta ja esiintymistaitoja.

– Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu olemaan herättämättä huomiota. Espanjassa sellaisella jää jalkoihin.

Koulussa vaadittiin, että suurin osa koulutöistä oli esiintymistä vaativia ja yleisölle puhumista. Vaikka nykyään esiintyessä tulisi hetken muistikatkos, niin se ei enää haittaa.

– Siitä on työelämässäkin hyötyä, kun siedän painetta aiempaa paremmin. T

Suunnittele vaihto hyvissä ajoin – VAIHDOSSA voi ­ruokkia omaa kiinnostusta tietyn maan kielestä ja kulttuurista.

Siitä voi olla hyötyä, kun valmistuu ja on valmiiksi verkostot luotuna alueelle, sanoo Maarit Haukka, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden asiantuntija.

Kannattaa miettiä, painaako vaihtokohteen valinnassa eniten kieli ja kulttuuri vai opintosisällöt. Vaihtokohteessa opiskelukulttuuri saattaa olla käytännönläheisyyden sijaan akateemisempi. Myös kohteen kustannustaso ja asumisratkaisu kannattaa selvittää etukäteen.

Haukka suosittelee lähtemään vaihtoon toisen opiskeluvuoden aikana. Vaihto on hyvä aikatauluttaa ja suunnitella osaksi opintoja niiden alusta lähtien, jotta ulkomaan jaksosta muodostuu luonteva osa tutkintoa. Tukea vaihdon suunnitteluun kannattaa pyytää oman oppilaitoksen kansainvälisten asioiden asiantuntijoilta. Vaihto kannattaa ottaa puheeksi myös opinto-ohjaajan kanssa.

34 TRADENOMI

Te k s t i : Sanna Leskinen

Tavoitteena opiskelijoiden tilanteen parantaminen Keitä olette ja mitä ­opiskelette?

Olen Annika Väänänen, opinnäytetyötä vaille valmis myynnin ja markkinoinnin tradenomi Savonia-ammattikorkeakoulusta. Olen myös Tradenomiopiskelijoiden hallituksen puheenjohtaja.

Minä taas olen Tradenomiopiskelijoiden varapuheenjohtaja Laura Santala. Valmistuin joulukuussa 2022 Hämeen Ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi, suuntautumisena henkilöstöhallinto.

Tärkein asia, jota haluat­ ­hallituskaudellasi edistää?

Annika: Haluan kehittää opiskelijoiden tilannetta kokonaisvaltaisesti paremmaksi, jotta he saisivat nauttia opiskelijaelämästä huoletta. Lisäksi haluan panostaa liitto­hallituksen osaamiseen niin, että se tuo jatkuvuutta toimintaan.

Laura: Haluan kehittää tunnettuutta tradenomiyhteisöstä esimerkiksi niin, että tradenomilakit näkyisivät yhteisöllisyyden merkkinä vapputapahtumissa ja muuallakin opiskelijatoiminnassa. Tärkeää on myös, että opiskelijat haluavat tulla jäseniksi tradenomiyhteisöön.

Mitkä ovat vastuualueesi suunnitelmat tai tärkeimmät kehityskohteet tänä vuonna?

Annika: Puheenjohtajan työpöydälle kuuluu sidosryhmätyöskentely ja sitä kautta vaikuttaminen koko opiskelijakenttään. Haluan oman toimintani kautta kannustaa siihen, että jokainen tradenomiopiskelija haluaisi olla osa tradenomiyhteisöä.

Laura: Aion vahvistaa aluevastaavien roolia niin, että saamme luotua tietotaitoa ja yhteneväisyyttä siihen, miten toimimme liittona paikallisyhdistyksen kanssa.

Tapa, jolla paikallisyhdistykset tuottavat paikallisesti jäsenhankintaa ja jäsenpalvelua on tärkeä, jotta saamme luotua isomman yhteisön.

Mikä sai lähtemään hallitukseen?

Annika: Minulla on vankka kokemus järjestötoiminnasta.

Tiesin, että minulla on paljon annettavaa opiskelijakulttuurin kehittämiseen ja korkeakoulujen vaikuttamistyöhön valtakunnallisesti.

Laura: Asioiden kehittäminen tulee minulla selkärangasta. Halusin päästä vaikuttamaan opiskelijoihin liittyviin asioihin.

VALTUUSTOVAALIT Äänestä ja vaikuta tradenomi­ yhteisömme tulevaisuuteen!

Tutustu valtuustovaalien ehdokkaisiin. Äänestysaika 5.–16.5.2023

Tradenomi 35

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Äänelläsi on väliä!

Linkki äänestysjärjestelmään löytyy valtuustovaali­ sivuiltamme äänestysajan alettua 5.5. kello 9.00.

Te k s t i : Anu Väätäjä

Jäsenemme pääsevät kolmen vuoden välein valitsemaan edustajat valtuustoomme. Suoralla jäsenvaalilla valitaan 30 valtuutettua, jotka seuraavan kolmivuotiskauden aikana luotsaavat liittomme suuntaa ja toimintaa.

V

altuusto käyttää ylintä päätösvaltaa yhteisössämme ja se ohjaa hallituksen toimintaa. Kokouksissaan valtuusto päättää muun muassa vuosittaisista toimintasuunnitelmista, talousarvioista ja jäsenmaksuista sekä toimintamme päälinjoista.

Uuden valtuuston toimikausi käynnistyy heti vaalituloksen vahvistamisesta. Järjestäytymiskokouksessaan elokuussa se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen jäsenet.

Mikä on suhteellinen ­vaalitapa?

Vaaleissamme noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jossa valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaita vaaleihin. Samaa tapaa käytetään esimerkiksi eduskuntavaaleissa. Kun äänestät ehdokasta, annat samalla äänesi myös ehdokkaan valitsijayhdistykselle eli niin sanotulle listalle. Listat voivat keskenään muodostaa vaalirenkaita ehdokkaiden läpimenon parantamiseksi.

Vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien henkilökohtaisten äänien sekä hänen edustamansa valitsijayhdistyksen saamien äänien määrä. Jokainen valitsijayhdistys saa sen määrän edustajia valtuustoon kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin valitsijayhdistyksiin edellyttää.

Vaalit ja äänestäminen

Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa eli ehdokkaita ­vaaleihin voivat asettaa vain valitsijayhdistykset eli niin sanotut listat. Ehdokas­asetteluaika oli maaliskuussa. Kahdeksan valitsijayhdistystä asetti ehdolle yhteensä 91 ehdokasta, joista 30 valitaan valtuustoon. Lisäksi vaaleilla valitaan 20–40 varajäsentä.

Valtuustossa on vaaleilla valittavien 30 edustajan lisäksi viisi opiskelijaedustajaa. Opiskelijaedustajat valtuustoon nimittää Tradenomiopiskelijat erillisen haun perusteella.

Suhteellinen vaalitapa

Valitsijayhdistys X - Vähintään kolmen vaalikelpoisen jäsenen muodostama väliaikainen yhdistys

Valitsijayhdistykset voivat muodostaa vaalirenkaita läpimenon parantamiseksi

Valitsijayhdistys A

Valitsijayhdistys C

Valitsijayhdistys B

Valitsijayhdistys D

- Valitsijayhdistys asettaa ehdolle haluamansa määrän ehdokkaita -Valitsijayhdistyksen jäsenet eivät voi olla jäseninä muissa ­valitsijayhdistyksissä

36 Tradenomi

NÄIN ÄÄNESTÄT

Mistä ­löydän ­sopivan ­ehdokkaan?

Esittelemme sivuilla 38–42 lyhyesti valitsijayhdistykset sekä ehdokkaat. Tarkemmin pääset tutustumaan heihin sivujemme vaalikoneessa, jossa voit verrata omia mielipiteitäsi ehdokkaiden ajatuksiin koulutusta, työelämää ja liiton toimintaa käsittelevien kysymysten avulla. Lisäksi 4.5. webinaarissamme on mahdollisuus kuulla valitsijayhdistysten ja ehdokkaiden ajatuksia, linkin tilaisuuteen löydät sivujemme tapahtumakalenterista.

Jokainen vaalikelpoinen jäsen voi äänestää valtuustovaaleissa. Vaali­kelpoinen jäsen on liittynyt jäseneksi 28.2.2023 mennessä ja aiemmin liittyneillä on jäsenmaksut maksettuna.

Opiskelija- ja eläkeläisjäsenet eivät ole vaalikelpoisia. Äänestäminen käy näppärästi verkossa 5.–16.5.2023 välisenä aikana. Äänestys tapahtuu eVaali-järjestelmän kautta, jonne kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen kautta eli pankkitunnuksilla. Vahva tunnistautuminen onnistuu OP:n, Nordean, Danske Bankin, S-Pankin, Aktian, Säästöpankin, POP Pankin, Handelsbankenin, Oma Säästöpankin ja Ålandsbankenin tunnuksilla.

Mikäli sähköinen äänestäminen on mahdotonta, toimitamme pyynnöstä paperisen äänestyslipun. Sen voi tilata verkkosivujemme kautta.

Lahjoitamme jokaisesta äänestä kaksi euroa ennalta valittuihin hyväntekeväisyyskohtaisiimme sponsorointi- ja hyväntekeväisyysstrategiamme mukaisesti. Äänestäjä voi valita kolmesta kohteesta mieluisimman, jonne oman osuutensa haluaa lahjoittaa. Lahjoituskohteet ovat Mieli ry, Lasten liikunnan tuki ry ja Hope ry.

Voit äänestää ympäri vuorokauden

Äänestys tapahtuu verkossa

Tarvitset äänestämistä varten pankkitunnuksesi

5.5. 16.5. klo 9.00

7.4.

Vaalikone julkaistiin verkkosivuilla

16.3.

Vaalien ehdokasasettelu alkoi

klo 16.00

Äänestysaika

16.5.

Äänestysajan päätyttyä vaalilautakunta vahvistaa ­tuloksen ja se julkaistaan v­ erkkosivuilla illan aikana.

Vaalien aikataulu

26.–27.8.

Valtuuston järjestäytymiskokous Helsingissä

Käytä ääntäsi ja vaikuta oman liittosi toimintaan!

Kaikki ohjeet, aikataulut ja tiedot vaaleista löytyy osoitteesta tradenomi.fi/valtuustovaalit

Äänestä!

Tradenomi 37

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Vaalirengas: Rajattomat

11 Heikki Laukkanen

IT-tradenomien ja Pääkaupunkiseudun tradenomien yhteinen vaalirengas ajaa tradenomien etuja yhteistyöllä, joka ylittää ala- ja aluerajat. Tavoitteisiimme kuuluu yhteisöllinen ja läpinäkyvä päätöksenteko, monipuolisen ja monimuotoisen työelämän kehittäminen ja tradenomien osaamisen kehittämien työelämän eri tilanteissa.

15 Jani Mäntysaari

Satakunnan AMK 2016 Järjestelmäasiantuntija tietojärjestelmäprojektien parissa, Pori twitter.com/ JaniMantysaari

Lisätietoa tavoitteistamme löydät ­sosiaalisen median kanavissa @pkstradenomit ja @it_tradenomit

IT-tradenomit

Vaalirengas: Rajattomat

IT-tradenomit ­ajavat it-ammattilaisten ­näkyvyyttä ja yhteenkuuluvuutta huomioiden jatkuvasti muuttuvat ja monimuotoiset tarpeet. Hyväksymme kaikki sellaisena kuin he ovat, meitä yhdistää kiinnostus teknologiaan. Edustamme eri kokoisia organisaatioita yhden hengen yrityksestä yli 1 000 hengen organisaatioon ja näymme useiden eri alojen työssä mukana. Haluamme edistää Tradenomien palveluiden ja etuuksien kehittämistä it-tradenomien ja niiden mielisten näkökulmasta. Work smarter, not harder.

Facebook: fb.com/it.tradenomit Instagram: instagr.am/it_trade­ nomit

14 Aapo Hollanti

HAMK 2003 ­(Tradenomi), Laurea 2012 (Trade­ nomi, YAMK), HAMK 2018 (Opekorkea) Liiketalouden lehtori, Helsinki linkedin.com/in/aapohollanti-4396a793

18 Kati Huhtala

Haaga-Helia AMK 2007 Test Manager, Porvoo

58 Tapio Kanniainen

Laurea AMK 2015, TAMK 2007 IT-Tiiminvetäjä, Espoo

16 Jari Ollikainen

Haaga-Helia ­University of Applied Sciences 2004 Testauspäällikkö/ testaaja, Espoo linkedin.com/in/jari-ollikainen-6b0106/

17 Heidi Retsä

13 Suvi Rossi

Haaga-Helia, tietojen­ käsittelyn ko. 2015 ITSM-järjestelmä- ja ­prosessikonsultti, ­Sofigate, Espoo linkedin.com/in/heidiretsa/ Helia 2003, Metropolia AMK 2020, Metropolia AMK 2023 Yksikön päällikkö, ­Helsinki linkedin.com/in/suvirossi/

Vaalirengas: Rajattomat

Pääkaupunkiseudun ­tradenomit / The ­capital ­region professionals of ­business and technology Mitä haluamme ajaa ­valtuustossa? ∙ Saavutettavaa ­palvelua ja viestintää kaikille jäsenille taustasta ja elämän­ tilanteesta riippumatta. ∙ Osatyökykyisten huomioimista vahvemmin liiton vaikuttamistyössä. ∙ Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Äänestä Pääkaupunkiseudun trade­ nomien ehdokkaita, jos haluat rakentaa kanssamme maailman parasta ja monimuotoisinta työelämää!

Want to read about our goals in ­English? Follow us on social media @pkstradenomit Facebook: Pääkaupunkiseudun tradenomit Instagram: @pkstradenomit LinkedIn:https://www.linkedin.com/ company/76938126/

56 Tarja Arminen-Piippo

Laurea AMK/ YAMK 2009 Verohallinto / osaamisen ­kehittämisen asiantuntija, Kerava linkedin.com/in/ tarjaarminenpiippo/

12 Arvind Sedha

57 Amin Hassan

10 Anna-Kaisa Ylitalo

59 Sami Immonen

Haaga-Helia University of Applied Sciences 2007 Tuotekehitysjohtaja, Helsinki linkedin.com/in/arvindsedha

Haaga-Helia AMK (Pasilan kampus) 2020 Kierrätystyöntekijä 4/2023 asti, työnhakija, Helsinki anna_kaisa_ylitalo@­ hotmail.com

Metropolia AMK 2020 Recruitment Business Partner, Helsinki linkedin.com/in/­ amin-hassan-

Laurea AMK 2019 Asiakashankinnan asiantuntija, Strongest Group, Espoo linkedin.com/in/ sami-immonen/

Metropolia AMK 2019 Financial Controller, Espoo linkedin.com/in/­ tapiokanniainen

48 Olli Kolehmainen

Haaga-Helia AMK 2022 Financial Sales ­Mandatum, Helsinki twitter.com/­ KolehmainenOlli

46 Monica Koskinen

Savonia AMK 2020 Communications ­Specialist, Helsinki linkedin.com/in/ monica-­koskinen

51 Lassi Lankinen

Haaga-Helia AMK 2009 Partner & Advisor & Business Development Manager, Helsinki linkedin.com/in/ lassilankinen/

45 Jere Liitiäinen

Haaga-Helia AMK Opiskelijatoiminnan koordinaattori, Sipoo twitter.com/­ JereLiitiainen

49 Iida Mikkola

Haaga-Helia AMK 2019 Tapahtumakoordinaattori, Helsinki linkedin.com/in/iidamikkola-­681609114/

50 Jere Nieminen

Laurea AMK 2021 Turvallisuusasian­ tuntija, Mäntsälä linkedin.com/in/ nieminenjere/

Kuka ehdokas ajattelee Tradenomien suunnasta juuri, kuten sinä? Se selviää vaalikoneessa: tradenomi.fi/valtuustovaalit

Äänestä!

38 Tradenomi

52 Arsi Päärnilä

Haaga-Helia AMK 2017 Business Controller, Espoo ­linkedin.com/in/­­ arsi-paarnila

Vaalirengas: Suomen ­Tradenomit

6 Jouni Leivo

Kemi-Tornion AMK 2006 Talouden moniottelija, Nurmijärvi 0440 311 322

Facebook: Tradenomit Pohjois-Karjala Instagram: @tradenomitpohjoiskarjala @kuopionseuduntradenomit

44 Eemeli Rajala

Suomen Tradenomien ­vaalirengas koostuu Tradenomien ­aktiiveista ­ympäri Suomen. Haluamme, että Tradenomit ovat jatkossakin vahva ja uskottava toimija, joka tekee rohkeita avauksia sekä toimii ­malliesimerkkinä nykyaikaisesta ja tasa-arvoisesta ­ammattiyhteisöstä.

47 Sami Ranta-aho

Tradenomien jäsenpalveluita on kehitettävä entistä paremmin vastaamaan nykypäivän työelämän muuttuviin tarpeisiin tradenomiyrittäjät mukaan lukien. Asiantuntijatyön kuormitus ja erityispiirteet on otettava huomioon työturvallisuuden sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä.

3 Minna Salo

53 Katja Savolainen

Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on määrän sijasta satsattava laatuun ja laadukasta jatkokoulutusta on tarjottava tradenomeille työelämän eri vaiheissa. Tradenomien alue -ja alakohtaiselle toiminnalle sekä Tradenomiopiskelijoille on oltava jatkossakin riittävät resurssit laadukkaaseen toimintaan.

5 Anna-Kaisa Sohlman

25 Teemu Korhonen

4 Sakari Soppi

19 Simo Lappalainen

9 Janina Tuohimaa

20 Eeva-Kaisa Määttä

Jyväskylän AMK 2019 Pääsihteeri, Espoo linkedin.com/in/ eemeli-rajala

Haaga-Helia AMK 2021 IT Talent Advisor, Helsinki linktr.ee/ samirantaaho

HämeenAMK 2013, Master of Business administration Ylitarkastaja, työsuojeluvaltuutettu, Helsinki linkedin.com/in/katjasavolainen-suomenvuokranantajat

54 Aleksi Säteri

Haaga-Helia AMK 2020 Senior Audit ­Associate, PwC ­Suomi, Helsinki linkedin.com/in/ aleksi-s%C3%A4teri/

55 Eppu Åberg

Turun AMK 2022 1. ­varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat, Helsinki linkedin.com/ in/eppuaberg

Etelä-Suomen Tradenomit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Me Etelä-Suomen tradenomit ­pidämme työyhteisöjen sosiaalista vastuuta työhyvinvoinnin kärkenä. Siihen kuuluu erilaisten ihmisten osaamisen, tietojen ja taitojen ottaminen hyötykäyttöön.

Tradenomiyhteisö on laajapohjainen, joten alue-ja alakohtaisen toiminnan resurssit on varmistettava jäsenten verkostoitumisen ja äänen kuuluviin saamiseksi.

Muuttuva työelämä vaatii uuden ­oppimista ja sopeutumiskykyä. ­Siksi tarvitaan myös YAMK-tasoisen muunto­ koulutuksen sekä avoimen YAMK-kurssitarjonnan lisäämistä.

23 Katja Antrela 8 Piritta Paavola

Pirkanmaan AMK 2000 Payroll Specialist, Ikaalinen piritta.paavola@gmail. com

21 Toni Haatainen Laurea AMK Leppävaara 2007 Ratkaisuasiantuntija, Espoo linkedin.com/in/minnak-salo

Tampereen AMK 2012 Digitaalisen markkinoin­nin ­asiantuntija, Espoo linkedin.com/in/kaisasohlman/

Metropolia AMK 2013 ja 2020 (YAMK) Opettaja, Vantaa linkedin.com/in/ sakari-soppi246b4029/

Satakunnan AMK 2006 Tarkastaja, Ulvila

Facebook: https://www.facebook. com/groups/707417507356845

2 Janne Hoteila

Mamk 2004, Xamk 2018 (YAMK) Ratkaisuasiantuntija, Lahti Janne.hoteila@gmail. com

Pohjois-Karjalan ­AMK Myyntipäällikkö, ­Joensuu linkedin.com/in/tonihaatainen/

Lapin AMK 2020 Palveluneuvoja ja aluekoordinaattori, Kajaani twitter.com/ tmukorhonen?lang=fi

Karelia AMK 2021 Aluepäällikkö & HR Business Partner, Kontiolahti linkedin.com/in/simolappalainen

Savonia AMK 2022 Ravintolapäällikkö, Kuopio linkedin.com/in/eevamäättä

24 Anni Nortala

7 Jaana Carlenius

Laurea AMK 2002, Haaga-Helia AMK 2009, Metropolia AMK 2015 Hankintapäällikkö, Kerava carlenius.fi

Karelia 2011 ja ­Kajaanin AMK 2017 Myynti- ja markkinointijohtaja, ­yrittäjä, Kontiolahti Katja.Antrela@gmail. com linkedin.com/in/katjaantrela/

Itä-Suomen Tradenomit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Olemme monialainen joukko osaajia ja mielestämme Tradenomien toiminnassa täytyy panostaa tasa-arvoisen ja hyvinvoivan työelämän rakentamiseen.

Jäsenten tarpeiden tulee olla keskeisessä asemassa Tradenomien toiminnan ja palveluiden kehittämisessä.

Tavoitteenamme on vahvistaa tradenomiyhteisöä Itä-Suomen alueella, joka jalkautuu Kainuun, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon alueilla.

Keski-Pohjanmaan AMK (nyk. Centria) 2010 Yhdistyksen sihteeri, Kajaani linkedin.com/in/anninortala

22 Satu Seppäläinen

2018 Laatupäällikkö, Kontiolahti

Tradenomi 39

tradenomi.fi/valtuustovaalit

Keski-Suomen Tradenomit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Keski-Suomen Trade­ nomien ehdokkaat ovat aktiivisia tradenomeja työelämän eri osaamis­ aloilta, joilta löytyy monipuolisesti kokemusta erilaisissa luottamustehtävissä toimimisesta. Tradenomien toiminnassa täytyy panostaa tasaarvoisen sekä hyvinvoivan työelämän rakentamiseen ja lisäksi jäsenten tarpeiden tulee olla keskeisessä asemassa Tradenomien palveluiden kehittämisessä. Tavoitteenamme on kasvattaa ja vahvistaa tradenomiyhteisöä Keski-Suomen alueella.

Facebook: Jyvässeudun tradenomit Instagram: @jyvasseuduntradenomit LinkedIn: Jyvässeudun tradenomit

35 Emma Harjula

Jyväskylän ­AMK 2022 Assistant, ­Jyväskylä linkedin.com/in/ emma-harjula

32 Veera Heinonen

Jyväskylän AMK 2018 Myyjä, Jyväskylä

30 Teemu Oja-Lipasti

43 Sara Luttinen

31 Jarkko Patteri

38 Juha Matilainen

Jyväskylän AMK 2020 Palvelupiste­ asiantuntija, Jyväskylä linkedin.com/in/ teemu-oja-­lipasti38983b108

Jyväskylän AMK 2022 Markkina-analyytikko, Jyväskylä

27 Marko Pesu

IT-Tradenomi, ­ Turun AMK 2012, YAMK-­Insinööri, Turun AMK 2019 Osastoinsinööri, erikoisupseeri, Jyväskylä linkedin.com/in/ markopesu/

28 Jarna Väisänen

Jyväskylän AMK Hallinnon/Johdon ­assistentti, Jyväskylä linkedin.com/in/ jarnavaisanen

Oulun AMK 2022 Team Assistant, Oulu linkedin.com/in/sara-l9a7b79136/

Tradenomi (Tietojenkäsittely) OAMK 2005, YAMK (Yrittäjyyden ­ko.)

OAMK 2018 Tieto­hallintojohtaja, Oulu linkedin.com/in/ juha-matilainen/

41 Piia Matilainen

Oulun AMK 2002 Laatujohtaja, Oulu linkedin.com/in/ piia-matilainen/

kentän osaajia eri vuosilta. Listamme koostuu Tamperelaisista, Tampereella opiskelleista ja Tampereelle töihin muuttaneista tradenomeista.

Haluamme ajaa ensisijaisesti Tampereen ja lähiseutujen kehittymistä Tradenomiyhteisönä. Lisäksi tuemme koko Suomen tradenomeja kannustamalla alueelliseen yhteistyöhön ja opiskelijatoiminnan tukemiseen, sekä pidämme ­huolta siitä, että myös tulevaisuudessa ­Tradenomit tarjoaa ajankohtaisia koulutuksia ja palveluita jäsenilleen.

Facebook: Tampereen seudun ­tradenomit ry Instagram: @tampereenseudun­ tradenomit

64 Väinö Haapamäki

Karelia AMK 2022 Account Manager, Tampere linkedin.com/in/väinö-haapamäki/

40 Juho Mustikkaniemi

Oulun Seudun AMK Työtön (1.4.2023 YT Määräaikaisen ­päättyminen) Oulu

60 Jenna Hämäläinen

Seinäjoen AMK 2019 Asiakaspalvelu­ työntekijä, Tampere linkedin.com/in/jennahamalainen/

39 Jeanette Tammela 34 Elina Kaarnaranta

Jyväskylän AMK 2014 Työnhaku käynnissä, Jyväskylä

29 Tiia Kolehmainen

26 Ronja Martikainen

Jyväskylän AMK 2021 Projektipäällikkö, ­Jyväskylä linkedin.com/in/ ronja-martikainen

Pohjois-Suomen ­Tradenomit

Pohjois-Suomen Trade­ nomien ehdokkaat ovat aktiivisia tradenomeja eri ­toimialoilta. Meiltä löytyy monipuolisesti kokemusta vaativista työelämän vastuista sekä erilaisissa luottamustehtävissä toimimisesta niin Tradenomeissa kuin muissakin yhteisöissä.

Tradenomien toiminnassa tulee jatkossakin keskittyä edelläkävijyyteen ja paremman työelämän rakentamiseen.

Haluamme, että jäsenten ääni tulee kuuluviin Tradenomien toiminnassa. Tavoitteenamme on kasvattaa ja vahvistaa tradenomiyhteisöä PohjoisSuomessa, etenkin Oulun, Rovaniemen ja ­Kokkolan alueilla.

Lahti 2005 Avainasiakaspäällikkö, Jyväskylä linkedin.com/in/ jani-mononen-862ba1/

40 Tradenomi

Lapin AMK Viranhaltija, Oulu

Laura 2010 Oulu ville.kovero@trade­ nomi.fi

63 Rosafiia Kananoja

Tampereen AMK 2022 Henkilöstöasian­ tuntija, Tampere

36 Anna Uusitalo

Turun AMK 2012 Opiskelija, Oulu linkedin.com/in/ uusitaloanna/

42 Kristian Virtakangas

Keski-Pohjanmaan AMK 2007, YAMK 2016 Senior Account M ­ anager, Elisa Oyj, Kokkola linkedin.com/in/kristianvirtakangas-96a363151/

Facebook: Oulun seudun tradenomit Instagram: @oulunseuduntradenomit

37 Ville Kovero 33 Jani Mononen

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

­ ampereen ­ T Seudun ­Tradenomit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Tampereen seudun tradenomit koostuu monipuolisesta joukosta eri alojen osaajia. Omaamme vahvan tradenomikentän tuntemuksen ja olemmekin järjestö-

62 Anna Laurila

Tampereen AMK 2021 ­Toiminnanjohtaja (Haaga-Helian ­opiskelijakunta ­Helga), Tampere IG @annalaurilal Twitter @annalaurila Annalaurila.fi

65 Tanja Mynttinen

Karelia AMK 2021 Asiakasneuvoja (finanssiala), Tampere Instagram: @tanjanniinaa

61 Veera Peltonen

Lapin AMK 2014 Asiakastoteutusten johtaja, Tampere

Turun Seudun Tradenomit

Vaalirengas: Suomen Tradenomit

Turun Seudun ­Tradenomeja yhdistää halu rakentaa maailman parasta työelämää. Meille on tärkeää, että amk-koulutuksessa panostetaan laatuun ja jokainen voi kehittää osaamistaan läpi työuran. Meidän tulee parantaa työn- ja vapaa-ajan tasapainoa, varmistaa aina nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle ja poistaa perusteettomat palkkaerot. Liittomme tulee olla ketterä edelläkävijä muiden ammattiliittojen joukossa.

Tradenomiyhteisön täytyy näkyä alueellisesti kaikkialla ja olla helposti saavutettavissa.

70 Niko Aaltonen

Turun AMK 2001 Palvelupäällikkö, Turun kaupunki, Kaupunkiympäristötoimiala, Turku nikoaaltonen.fi linkedin.com/in/ niko-aaltonen616a443

71 Oona Akkanen

Turun AMK 2022 Asiakasneuvoja, Turku

79 Johanna Järäinen

Turun AMK 2020 ­Digimarkkinoinnin asiantuntija IT-­ maailmassa Sulavalla, Turku linkedin.com/in/ johanna-j%C3%A4r%­ C3%A4inen-707030a4/

73 Juuso Kallio

Turun AMK 2022 (MBA), Turun AMK 2010 (BBA) Toiminnanjohtaja, Turku twitter.com/kalliojuuso linkedin.com/in/ juusokallio/

84 Ville Karvanen

TurunAMK 2002 Service Desk Manager, Turku linkedin.com/in/ karvanen/

66 Mikael Knaapi

Turun AMK 2016 Procurement ­Coordinator, Kaarina linkedin.com/in/ mikael-knaapi-b2413571

80 Aki Korkka

Turun AMK 2008 Aluejohtaja, Turku aki.korkka@gmail.com

88 Niklas Fagerlund

Turun AMK 2020 Tilitystoimihenkilö, Lieto

77 Jaakko Koskinen

Satakunnan AMK 2015 Isännöitsijä, Turku

82 Jaakko Hyvönen

Turun AMK 2015 Demand planner, Turku linkedin.com/in/jaakko-hyvonen

Tradenomi YAMK Satakunnan AMK 2014, Tradenomi Satakunnan AMK 2008 Liiketalouden lehtori, Turun AMK, Kaarina linkedin.com/in/babilyrintzis-0a836835

81 Eeri Mäkimattila

Turun AMK 2013 Transformation, Telia Finland Oyj, Turku linkedin.com/in/ eerimakimattila/

89 Virpi Mäkinen

Turun AMK 2022 / Liiketalouden ­johtamisen tradenomi YAMK / Strateginen johtaminen Turun kaupunki / vs. opettaja-koulunkäynninohjaaja, Turku linkedin.com/in/ virpimäkinen

69 Terhi Mäkiniemi

Haaga-Helia 2003 Kouluttaja-toimittaja, coach, kulttuuri­ hyvinvointi (YAMKopiskelija), Turku terhimakiniemi.fi

68 Veera Nyfors

Turun AMK 2023 Lead IAM Specialist, Aura linkedin.com/in/ veerahelenamarianyfors/

86 Lauri Pelkonen

67 Marko Grönlund

Satakunnan AMK 2023 (valmistumassa) Toiminnanjohtaja, Turku ­linkedin.com/in/ marko­gronlund/

76 Babi Lyrintzis

74 Neea Kärkkäinen

Turun AMK 2020 Projektikoordinaattori, Turku linkedin.com/in/ neea-k%C3%A4rkk­ %C3%A4inen/

78 Sara Lundstedt

Turku AMK 2022 Support Associate, Wolt, Turku linkedin.com/in/ sara-lundstedt/

Turun AMK 2016 Logistics Manager, Tampere linkedin.com/in/ lauri-pelkonenbba096126

87 Pauli Ratu

Turun AMK 2005 Isännöintiyrittäjä, Turku

85 Rosamari Rissanen

Turun AMK 2020, Laurea AMK 2021 (YAMK) Erityisavustaja, Bryssel instagram.com/ rosarissanen/

75 Tommi Terä

Turun aAMK 2017 KD Nuorten pääsihteeri, Turku facebook.com/ terantomppa

91 Sami Vesala

Turun AMK 2016 Kuljetusalan ­asiantuntija, Turku linkedin.com/in/ samivesala

72 Oskari Viitaniemi

Turun AMK 2019 Technical Sales, Turku linkedin.com/ in/oskariviitaniemi

83 Liisa Yli-Yrjänäinen

Turun AMK 2013, Metropolia 2020 YAMK Hankinta-asiantuntija, Raisio linkedin.com/ in/liisa-heinonen91

92 Anna Pentti

Turun AMK 2023 Talous- ja HR-­ päällikkö, Turku linkedin.com/in/ anna-pentti/

90 Katri Raitala

Turun AMK 2015 People & Office ­Manager, Espoo linkedin.com/in/ katriraitala

Tradenomi 41

Äänestä ja tee samalla hyvää!

Lahjoitamme jokaisesta annetusta äänestä kaksi euroa hyväntekeväisyyteen.

Vaalikone auttaa sinua löytämään itsellesi sopivan ehdokkaan.

Voit äänestää ympäri vuorokauden

Äänestys tapahtuu verkossa

Äänestysaika 5.–16. toukokuuta tradenomi.fi/valtuustovaalit

42 Tradenomi

Tarvitset äänestämistä varten pankkitunnuksesi

Tulipa mieleen “Meidän pitäis varmaan ­jutella yhdestä asiasta…”

K u va : J u h o K u va

T

oisin kuin 90 prosenttia tätä aihetta vuonna 2023 käsittelevistä kolumneista, tämän kirjoituksen on kirjoittanut ihminen. Automatisaatiolla on monta nimeä. Ensin se iski tuotannolliseen työhön, kun uusi tuotantolinja tai robotti poisti tekeviä käsiä. Sitten katosivat alemmat toimihenkilöt.

Tänä keväänä AI lensi tuulettimeen. Maha on monella voinut kääntyä ympäri, kun AI ilmoitti seuraavaksi hävittävänsä ajatustyöpaikat. Chat GPT, Midjourney tai Music LM ystävineen ovat herättäneet nyt pelkoa myös korkean tuottavuuden, luovan luokan ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.

Ylin johto ja johtoryhmien jäsenet saavat vielä hetken ajatella olevansa korvaamattomia. Mutta maailmassa, jossa omistajuus on automatisoitu algoritmien perusteella tehtäväksi pörssikaupaksi, tuollainen ajattelu tuntuu vähintäänkin naiivilta. Kasvoton omistajuus globaalissa taloudessa muuttuu nyt kovin konkreettiseksi myös keskiverto CEO:n elämässä. Alkaa siis käydä ilmeiseksi, että tämä muutos taitaa koskea meitä ihan kaikkia.

Jos näin on, niin tästä varmaankin pitäisi puhua?

Nykyisin puhe vain tuntuu muuttuvan vaahdoksi innoissaan olevan fanboyn suunpielessä tai rypyiksi sillä otsalla, joka on leimattu muutos- ja kehitysvastaiseksi jääräksi. Jos vaihtoehdoksi jää vain ”kaikki” tai ”ei-mitään”, niin menetämme loputkin kyvystämme puhua hyvien asioiden huonoista puolista.

On helppoa ymmärtää, että teknologia ja AI sen huippuna, tuottaa meille mahdollisuuden valtavaan taloudelliseen kasvuun, jolle on huutava kysyntä.

Mutta ymmärrän myös sen, että viime kädessä ihmiskunnan tulevaisuutta eivät määritä teknologian mahdollisuudet, vaan ihmiskunta itse.

Elon Musk ja tuhannen allekirjoittajan joukko maailman teknologiaeliitistä julkaisi maaliskuussa vetoomuksen AI:n kehityksen hidastamisesta. Toisin kuin heitä, minua ei pelota koneiden kapina, vaan ihmisten.

Jos muutosta ei saada vietyä läpi niin, että ylivoimainen enemmistö ihmisistä kokee olevansa turvassa, niin joko muutos parempaan jää toteutumatta tai se johtaa todella huonoon kehitykseen ihmisten välillä.

Siksi ennen kuin innoissamme keksimme vielä lisää asioita, joita koneet voivat tehdä tulevaisuudessa, meidän tulisi pysähtyä hetkeksi puhumaan siitä, mitä ihmiset tekevät tulevaisuudessa. T

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

TRADENOMI 43

SUORITA PHT-TUTKINTO JA ETENE URALLASI PHT-tutkinto on erittäin arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen palkkahallinto-alan asiantuntijatutkinto. PHT kertoo palkkahallinnon asiantuntijan korkeasta ammattitaidosta ja motivaatiosta kehittää osaamistaan. Suomessa on tällä hetkellä yli 800 PHT-asiantuntijaa.

PHT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla •

Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.

•

PHT:lla on parempi palkka kuin niillä palkkahallinnon ammattilaisilla,

Hakuaika päättyy

30.4.2023 PHT-Tentti

11.9.2023

jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.

Lue lisää ja hae tutkintoon

taloushallintoliitto.fi/pht

OTA ASKEL ETEENPÄIN URALLASI JA SUORITA KLT-TUTKINTO KLT-tutkinto on erittäin arvostettu ja tavoittelemisen arvoinen taloushallintoalan asiantuntijatutkinto. KLT on merkki korkeasta laskenta- ja vero-osaamisen tasosta. Suomessa on tällä hetkellä 3 200 tutkinnon suorittanutta.

KLT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla •

Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.

•

KLT:lla on parempi palkka kuin niillä

Hakuaika päättyy

30.4.2023 KLT-Tentti

28.–29.9.2023

laskenta-ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.

Lue lisää ja hae tutkintoon

taloushallintoliitto.fi/klt