Tradenomi 4/2022

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

Teema

Motiivitieto tukee yksilöllisempää johtamista

10 Ota haltuun

Edelläkävijäyritykset pyrkivät strategian inhimillistämiseen

24 Jäsenelle

Innostu ja lähde mukaan kevään valtuustovaaleihin!

28

TRADENOMI LASSI LANKINEN

”Parhaat tulokset syntyvät, kun töissä voi pitää myös hauskaa” 18

4/2022

Pääkkäri Vaalivuosi lähestyy

K

evään eduskuntavaalien läheisyys näkyy poliittisen keskustelun sähköistymisenä.

Lisämaustetta siihen tuo maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuva talouden epävarmuus. Takuuvarmasti vaalikeskustelujen pääteemoina ovat julkinen talous, turvallisuus ja sotealan kysymykset. Nyt jos koskaan jokaisen on syytä olla kiinnostunut tulevista vaaleista.

Poliittiseen keskusteluun kuuluu ajoittain värikäskin kielenkäyttö, eikä populismiltakaan vältytä.

Tämä kaikki on sananvapautemme ja demokratian ansiota, jossa jokaisella on oikeus kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Tunteiden ollessa pinnalla on kuitenkin hyvä muistaa, että sananvapaus tuo myös vastuuta; ihan mitä tahansa ei voi, eikä pidä ilmoille laukoa.

Kaikilla meillä äänestäjillä on erilaiset motiivit seurata politiikkaa ja osallistua siihen. Vaikka poliittinen päätöksenteko ei olisikaan oma intohimo, kannattaa kuitenkin iloita siitä, että meillä kaikilla on siihen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.

Meillä ei tarvitse erikseen rekisteröityä äänestäjäksi tai jälkikäteen vaali toisensa jälkeen riidellä vaalituloksesta. Puhumattakaan siitä, että meillä ei ole näennäisdemokratiaa, jossa todella on syytä epäillä vaalien laillisuutta.

Politiikka näyttäytyy ajoittain kinasteluna ja monia turhauttaa päätöksenteon viivästyminen erimielisyyksien vuoksi. Kaikilla puolueilla on omia tavoitteitaan ja niiden yhteensovittaminen edellyt-

tää kykyä tehdä kompromisseja. Äänestäjien päätettäväksi jää, miten taitavasti kullakin kaudella tässä on onnistuttu.

Tradenomeilla on ensi vuonna edessään myös toiset vaalit, liittomme valtuustovaalit. Kannustan voimakkaasti jäseniämme asettumaan ehdolle molemmissa vaaleissa ja vähintäänkin äänestämään. Jokaisen ääni on yhtä arvokas kaikissa vaaleissa.

Toivotan jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme rauhaisaa joulun aikaa, jatketaan maailman parhaan työelämän rakentamista myös ensi vuonna!

“Kannustan voimakkaasti jäseniämme asettumaan ehdolle molemmissa vaaleissa.”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI

3

4 22

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

/

10

Johdatko tiimiäsi ”vahingossa väärin”?

Paremmaksi johtajaksi voi kehittyä tutustumalla omiin ja tiimin perusmotiiveihin.

18

24

32

Työnantajamielikuvaa, rekrytointia ja työn­ tekijäkokemusta palveluna myyvä Lassi Lanki­ nen sanoo olevansa työpaikan hassuttelija, joka nauttii siitä, ettei töissä tarvitse pönöttää.

Jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää, mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaami­ sen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla.

Yrittäjä, tradenomi Hanna Tikander kirjoitti raitistumistarinansa kirjaksi. Holiton elämä on tuonut viikkoihin lisää päiviä ja vienyt häntä lähemmäs sitä Hannaa, joka hän haluaa olla.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakasvastaava tuottaja: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4

TRADENOMI

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2023. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 20. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Taekwondo on opettanut Niina Kemppaiselle työelämätaitoja.

Miten sinusta tuli tradenomi?

Pidin lukion jälkeen pari välivuotta, työs­ kentelin päiväkodissa ja pohdin, mihin suun­ tautuisin. Ajatus tradenomiopinnoista alkoi kypsyä mielessä, koska liiketalouden tradenomi­ tutkinto on melko yleispätevä ja antaa muodolli­ sen pätevyyden monenlaiseen työhön. Koska en ollut ihan varma, mitä haluan tehdä, päädyin hakemaan Metropolia Ammattikorkea­ kouluun. Tutkinnossa olikin parasta sen monipuolisuus, sillä sain pinta­ raapaisun niin monelta eri alalta.

Millainen urasi on ollut tähän asti?

Teksti: Pi Mäkilä // Kuva: Markus Pentikäinen

Olen työskennellyt vartijana, puhelin­ asiakaspalvelussa Sato Oyj:llä ja viimeiset viisi vuotta Kelassa perustoimeentulotuen ja lastenhoidontuen ratkaisuasiantunti­ jana. Käytännössä käsittelin hakemuksia ja tein asiakaspalvelutöitä. Tulin äidiksi vuonna 2021, ja äitiysloman aikana kypsyi ajatus työ­ paikan vaihtamisesta. Nyt työskente­ len osa­aikaisena varastotyöntekijänä ja kouluttaudun merkonomiksi.

Haluaisin erikoistua talous­ hallinnon puolelle.

Mikä taekwondossa viehättää?

Aloitin vuonna 2004, kun huomasimme kaveriporukan kanssa ilmoituksen paikal­ lislehdessä. Laji vei heti mukanaan. Parasta taekwondossa on sen monipuolisuus. Siinä voi syventyä liikesarjoihin, tekniikkaan tai esimerkiksi erilaisiin murskauksiin.

Aina löytyy uusia asioita ja yksityis­ kohtia, joita voi hioa. Kyseessä on täyskontaktilaji, joten kipua ei saa pelätä.

Mitä taekwondo on opettanut sinulle?

Paineensietokykyä ja mielen­ hallintaa, sillä ajatusten täytyy pysyä koossa. Siitä on ollut valta­ vasti hyötyä myös työelämässä. Kun töissä tulee vastaan stressaa­ via päiviä tai projekteja, osaan pitää itseni kasassa ja keskittyneenä.

Mitä muuta teet vapaa-ajalla?

Asun Karkkilassa mieheni, poikani Eeron ja pitkäkar­ vaisen colliemme kanssa.

Muutimme tänne muutama vuosi sitten ja olemme viihtyneet mai­ niosti.

KATSO VIDEO! Katso videolta, miksi Niina on Tradenomien jäsen. tradenomi.fi

TRADENOMI

5

Kuva: Liisa Takala

Ajassa

Akavan puheenjohtajaksi Maria Löfgren

A

kavan liittokokous valitsi 14. marraskuuta Maria Löfgrenin Akavan uudeksi puheenjohta­ jaksi. Puheenjohtajakausi alkaa heti ja jatkuu keväällä 2024 pidettävään liittokokoukseen asti.

Liittokokouksessa Löfgrenin ja Jari Jokisen välillä käydyssä vaalissa annettiin yhteensä 897 ääntä. Vaali ratkesi Löfgrenin hyväksi ensimmäi­ sellä kierroksella hänen saatuaan 514 ääntä. Kokouksessa olivat edustet­ tuina kaikki Akavan 36 jäsenliittoa.

Maria Löfgren on oikeustieteen kandidaatti, ja hän siirtyy tehtävään

Julkisalan koulutettujen neuvottelu­ järjestö JUKOn toiminnanjohtajan tehtävästä. Hänellä on pitkä työkoke­ mus Akava­yhteisöstä ja yksityiseltä sektorilta.

– Otan tehtävän vastaan suurel­ la innostuksella ja korostan, että puheenjohtajan työ vaatii kykyä tiimityöhön. Tulokset syntyvät yhteistyöstä ja yhteisymmärryk­ sestä sekä osallistamisella. Moni kai­ paa luottamuksen palauttamista työ­ markkinoille, minkä näen tärkeänä osana uutta tehtävääni. Kiitän läm­ pimästi tukijoitani ja teen kaikkeni ollakseni koko Akava­yhteisön luot­

tamuksen arvoinen. Lämmin kiitos myös vastaehdokkaalleni Jari Joki­ selle rakentavista keskusteluista ja miellyttävästä ilmapiiristä, Maria Löfgren sanoo.

Löfgren korostaa, että työntekijöi­ den pitäminen työkykyisinä ja hyvin­ voivina on talous­ ja työllisyyspolitii­ kan kovaa ydintä siinä missä verotus ja julkisen talouden tasapaino.

Akavan puheenjohtajan tehtävä on päätoiminen. Puheenjohtaja vastaa muuan muassa Akavan hallituksen ja toimiston johtamisesta sekä Akavan edustamisesta julkisuudessa.

KIITÄMME JÄSENIÄMME ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta.

Perinteiseen tapaan joulumuistamisten sijaan teimme lahjoituksen Hyvä joulumieli-keräykseen, jolla tuetaan vähävaraisia lapsiperheitä.

Toivotamme kaikille rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2023!

6

TRADENOMI

3 x pinnalla Tiedätkö, miten lomautustilanteessa kannattaa toimia?

Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Työsuhde pysyy kuitenkin lomautuksen aikana muutoin voimassa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko osittain tai kokonaan riippuen lomautuksen perusteesta.

1

Tutustu juuri julkaistuihin eduskuntavaalitavoitteisiimme

2

TAVOITTEEMME OTTAVAT kantaa osaamiseen ja työelämään liittyviin kysymyksiin, jotka tähtäävät asiantuntijoiden hyvinvoinnin, osaamisen kehittämisen ja työelämän parantamiseen.

Osaamisen kehittäminen on työikäisille välttämätöntä ja se vaatii konkreettisia tekoja. Esitämme osaamisen kehittämistä samanlaiseksi verovapaaksi henkilöstöeduksi kuin esimerkiksi liikunta tai kulttuuri. Verovapaata koulutusetua saisi kukin työntekijä maksimissaan 1 500 euroon saakka vuodessa ja työntekijä saisi itse vapaasti valita tarvitsemansa koulutuksen tai valmennuksen.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot tuottavat työmarkkinoiden kaipaamaa

3

osaamista, mutta nykyisen tutkintonimikkeen vuoksi sen tasoa on vaikea tunnistaa.

Tutkintonimikkeen muuttaminen maisteriksi kertoisi sen paremmin ja auttaisi myös lisäämään tutkinnon tunnettuutta.

Lisäksi tavoittelemme psykososiaalisen kuormituksen kirjaamista työturvallisuuslakiin, asiantuntijatyötä tekeville subjektiivista oikeutta osaaikatyöhön sekä työttömyysturvan uudistamista. Tavoitteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa sivuillamme.

Esittelemme kevään eduskuntavaaleissa ehdolla olevat jäsenemme sivujemme vaaligalleriassa ja tammikuusta alkaen ehdokkaat voivat toimittaa tietojaan meille.

Työnantajan on annettava lomautusilmoitus viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkua – yli 20 henkilön työpaikalla on käytävä muutosneuvottelut.

Ilmoittaudu verkossa työn-

hakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti.

Lähetä ansiopäivärahahakemuksesi KOKO-kassaan. Hakemuksen voi lähettää verkossa aikaisintaan kahden viikon kuluttua lomautuksen alkamisesta. Lomautuksen alussa on viiden päivän omavastuuaika.

Lisää ohjeita lomautustilanteeseen löydät sivuiltamme. Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvontamme ovat myös apunasi lomautustilanteessa!

tradenomi.fi tradenomi.fi/tyosuhdeneuvonta

tradenomi.fi/eduskuntavaalit

Oulussa juhlittiin 15-vuotiasta alueyhdistystä OULUN SEUDUN tradenomien tystä sen toiveen mukaisesti tekemällä 15-vuotisjuhlaa vietettiin marlahjoituksen Hyvän mielen talo ry:lle. raskuussa valtuustomme kokouksen Lämpimät onnittelumme Oulun yhteydessä. Alueyhdistystä oli juhliseudun tradenomeille! massa runsaslukuinen joukko vieraita, joita viihdytti taikuri Elias Kvist. Yhdistyksen puheenjohtaja Piia Matilainen ja hallituksen jäsen Juha Ahola luovuttivat kunniakirjat kolmelle perustajajä- Oulun alueyhdissenelle. Tradenomien onnittelupuheen tyksen merkkipitivät toiminnanjohtaja Sari Niemi ja päivää vietetalue- ja tapahtumakoordinaattori Iiro tiin juhlavissa Rauhala. Tradenomit muisti alueyhdispuitteissa.

Onnittelupuheen 15-vuotiaalle Oulun yhdistykselle pitivät Sari Niemi ja Iiro Rauhala.

Jyvässeudun tradenomien tervehdys ilahdutti Oulun seudun tradenomien pj. Piia Matilaista.

TRADENOMI

7

Ajassa 1. Valtuuston puheenjohtaja Jaana Carlenius toivotti valtuutetut tervetulleiksi Ouluun. Hän nosti esiin työikäisten osaamisen kehittämisen, jota voitaisiin lisätä Tradenomien esittämän verovapaan henkilöstöedun avulla.

Syysvaltuustosta kohti vilkasta vaalikevättä

2. Rehtori Heidi Fagerholm toi kokoukseen Oulun AMK:n tervehdyksen. Hänen kanssaan keskusteltiin vilkkaasti tradenomikoulutuksesta ja amk-sektorin kehittämisestä.

Teksti: Pi Mäkilä Kuvat: Sini Pirnes

MARRASKUUN lopulla Oulussa pidetty

Tradenomien valtuuston sääntömääräinen syyskokous vahvisti tulevan vuo2. den budjetin, toimintasuunnitelman sekä jäsenmaksut.

– Jäsenmaksumme pysyvät samana, sillä haluamme tehdä kaikkemme, ettemme omalta osaltamme nostaisi jäsentemme elinkustannuksia nykyisessä inflaatiotilanteessa, sanoo Tradenomien toiminnanjohtaja Sari Niemi.

Kevätkaudella keskitytään eduskuntavaalitavoitteiden vaikuttamis- ja viestintätyöhön. Liiton tavoitteisiin kuuluu muun muassa YAMK-tutkintonimikkeen muuttaminen maisteri-muotoon. Keväällä käydään myös liiton valtuustovaalit, joissa valitaan uudet päättäjät seuraavalle kolmivuotiskaudelle.

Lisäksi liitto jatkaa syksyllä alkaneita työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluja.

– Tavoittelemme neuvotteluissa jäsentemme ostovoiman turvaamista ja palkallisten vanhempainvapaiden kirjaamista sopimuksiin molemmille vanhemmille, Niemi sanoo.

Tradenomit tarjoaa jo nykyisin runsaasti rahanarvoisia etuja ja palveluita työelämän nopeastikin muuttuviin tilanteisiin.

– Ensi vuoden tavoitteena on lisätä palveluidemme tunnettuutta ja tuoda ne entistä helpommin löydettäviksi jäsenillemme, Niemi sanoo.

1.

3.

3. Sääntömääräinen syyskokous linjasi ensi vuoden toimintaa.

Jäsenmaksut päätettiin säilyttää ennallaan.

4.

5.

6.

8

TRADENOMI

6. Toiminnanjohtaja Sari Niemi esitteli ensi vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman.

6.

4. Oulun seudun tradenomien pj. Piia Matilainen, Tradenomien viestintäjohtaja Anu Väätäjä ja rehtori Heidi Fagerholm keskustelivat alueellisista yhteistyömahdollisuuksista.

5. Edunvalvontajohtaja VilleVeikko Rantamaula avasi liiton eduskuntavaalitavoitteita ja ajankohtaista työmarkkinatilannetta.

Numeroin Työkokemus kasvattaa työelämätaitoja Valtaosalla tradenomiopiskelijoista työura ja työkokemuksen kartuttaminen alkaa jo tutkinnon suorittamisen aikana. Opiskelijatutkimukseen vastanneista lähes kolme neljästä toteaa, että elämän aikana työkokemusta on kertynyt jo yli kaksi vuotta. Työkokemuksen karttuessa vastaajien neuvottelutaidot, ajankäytön hallinta ja halu ottaa vastuuta kasvavat. Työnhakutavoista tradenomiopiskelijat suosivat rekrytointi-ilmoituksiin vastaamista.

Koen, että minulla on hyvät neuvottelutaidot

18% 33%

Tradenomiopiskelijoiden yhteenlaskettu työkokemus koko elämän aikana

< 1% 13% 14%

Työkokemusta alle vuosi

Ei lainkaan

Työkokemusta 2–5 vuotta Työkokemusta yli 11 vuotta

90% 44% 24% Kartoittamalla lähipiiristäni/ verkostoistani avoimia työpaikkoja.

Verkostoitumalla LinkedInissä työnantajien ja rekrytoijien kanssa.

54% 43% 31% Lähettämällä avoimia hakemuksia työnantajien rekrytointijärjestelmien kautta.

Olemalla suoraan yhteydessä kiinnostaviin työnantajiin.

1-2 vuotta

36% 24% 12%

2-5 vuotta

Haen yleensä työtä

Tekemällä työhakemuksia avoimien työpaikkailmoitusten perusteella.

Alle vuoden

6–10 vuotta

Yli 11 vuotta

Otan mielelläni vastuuta

23% Työkokemusta alle vuosi

Olen lisännyt hakemuksen/ CV:n rekrytointisivustoille.

60% Työkokemusta yli 11 vuotta

Hallitsen hyvin ajankäyttöäni

15%

Työkokemusta alle vuosi

26%

Työkokemusta 2–5 vuotta

33%

Työkokemusta yli 11 vuotta

Lähde: Tradenomien opiskelijatutkimus 2021.

TRADENOMI

9

Teema

10

TRADENOMI

Ei se tee sitä tahallaan!

Motivaatiotiedosta apua ihmisten kohtaamisiin

Miksi Arttu jämähtää aina pyörittelemään Exceleitä, kun pitäisi jo aloittaa uusi projekti, tuskailee Vuokko. Emmekä koskaan saa Vuoden Tiimi -palkintoa. Pomo taas sanoo, että malta, pian tulossa oleva motivaatioprofilointi parantaa tiimityötä. Siis mikä?

O

Te k s t i : Tarja Sinervo / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

len 30 vuotta tehnyt töitä johtajien ja esihenkilöiden kanssa, ja valtaosa heistä haluaa aidosti onnistua työssään. Tyytymättömyyttä johtamiseen on kuitenkin paljon. Syynä on usein ”vahingossa huono johtaminen” eli se, että johtaja ei tunnista omia motiivejaan ja sitä, millaista hänen johtamisensa luontaisesti on, kertoo KTT Päivi Mayor, joka opettaa TAMKissa johtamista ja on myös Suomen Motivaatiotalon tieteellinen johtaja.

– Jos tiimipäälliköllä on Vuokon tapaan vahva vallan ja vaikuttamisen tarve, hän on nopea, vaativa ja asiakeskeinen. Jos hän

ei tunnista motiiveistaan johtuvia sokeita pisteitä, vaan haluaa vain vaikuttaa muihin, hän ei ehkä osaa kuunnella tiimiläisiä ja huomioida heidän tunteitaan, sanoo Mayor.

– Sokeat pisteet ovat yksilöllisiä, ja jokaisen olisi hyvä tuntea omansa. Jos Vuokon tiimiläisillä on vahva sosiaalisuuden ja yhdessä tekemisen tarve, he voivat kokea hänen johtamisensa huonona – vaikka Vuokon tarkoitus olisi hyvä. Kun motivaatiotekijät ovat erilaiset, syntyy helposti kitkaa ja väärinymmärrystä.

Psykologian professori Steven Reiss halusi saada selville, mikä meitä ihmi-

TRADENOMI

11

Teema

Tarvitaan keskinäistä luottamusta ja arvon­ antoa, eli psykologisesti turvallista ympäristöä, jotta omista motiiveista uskaltaa puhua. siä ajaa toimimaan eri tavoilla. Hänen tutkimusryhmänsä testasi tuhansia henkilöitä ja muodosti 16 psykologista perustarvetta. Reiss loi 128 väittämän kyselytyökalun, jonka vastauksista muodostetaan henkilökohtainen Reiss Motivaatioprofiili (RMP).

Se kertoo ihmisen arvoista ja toiminnan motiiveista.

Tämän menetelmän Mayor toi Suomeen, perusti Suomen Motivaatiotalon ja julkaisi kirjan Opas yksilöiden ja tiimien motivointiin – 16 perustarvetta muuttuvissa työympäristöissä työparinaan KTM Marjo Risku, LTP Groupin HR-johtaja.

Aloita tutustumalla itseesi ja tiimiisi

Ihmisen perusmotiivit Steven Reissin mukaan 1. valta 2. riippumattomuus 3. uteliaisuus 4. hyväksyntä 5. järjestys 6. säästäminen/kerääminen 7. kunnia 8. idealismi 9. sosiaaliset kontaktit 10. perhe 11. status 12. kosto/voittaminen 13. esteettisyys/romantiikka 14. syöminen 15. fyysinen aktiivisuus 16. mielenrauha

– Lähtökohta kaikessa on itsetuntemus, eli tieto siitä, mikä minua motivoi eri tilanteissa. Sitten voi miettiä, mitkä ovat sokeat pisteeni ja mitä voin tehdä minimoidakseni niiden haittavaikutukset, Mayor sanoo.

– Kun pääsee jäljille siitä, mikä saa minut innostumaan, niin viisas johtaja aika luontevasti alkaa miettiä samaa myös ympärillä olevista ihmisistä eli mikä heidät saisi syttymään. Kun kuuntelee ihmisiä, miten ja mistä he puhuvat, mikä heidät sytyttää, niin pääsee jo joidenkin motivaatiotekijöiden jäljille, lisää Risku.

– Kun tutustuu tiimiläisten vaikkapa viiteen tärkeimpään motiiviin, oppii tuntemaan heitä aivan uudella syvyystasolla. Silloin pystyy entistä paremmin auttamaan heitä luomaan sellaiset olosuhteet, jossa koko tiimi voi toteuttaa motiivejaan mahdollisimman hyvin. Jokaisenhan on johdettava työssään paitsi itseään, myös osallistuttava tiimikavereina muiden onnistumisen tukemiseen, uskoo Mayor.

– Työssä pitää voida tuntea tyydytystä omista tehtävistä ja kokea toimivansa itselle tärkeiden asioiden parissa – eikä vain lyhyen hetken, vaan pitkäkestoisesti. Jos joutuu pitkään toimimaan arvojensa vastaisesti, syntyy turhautumista. Hyvä johtaja auttaa ihmisiä pohtimaan motiivejaan ja voi hiukan tuupata heitä oikeaan suuntaan, Risku pohtii.

Motiivien tunnistamisen monet hyödyt Motivaatiotieto auttaa tehtävien jaossa etenkin uusissa tilanteissa. Kaksikon kirjassa kerrotaan 12

TRADENOMI

Näin motivoit tiimiäsi etätyössä

1

Tunne itsesi ja omat motivaation lähteesi. Ota selvää ja auta tiimi­ läisiäsi ymmärtämään, mikä heitä motivoi ja mistä he saavat energiaa päivään.n.

2 3

Anna positiivista palautetta – paljon ja usein!

Lisää vakauden, pysyvyyden ja turvallisuuden tunnetta pitä­ mällä tiimikokous viikoittain samaan aikaan tutulla agendalla ja jos voit, anna tiimin tehdä töitä samalla porukalla pidemmän aikaa.

4 puolalaisen pankin muutostilanteesta, jota ohjaavat johtajat olivat profiileiltaan hyvin erilaisia. Kullekin jaettiin parhaiten sopivat tehtävät. Vuokon kaltainen visionääri vauhditti alkuunpanoa ja Artun hengenheimolainen haastoi ja tarkisti sitä, mitä ollaan tekemässä.

– RMP auttaa myös kuormittumisen ehkäisemisessä. Jos ihmisellä on Vuokon tapaan vahva uteliaisuuden tarve, hän kiinnostuu kaikesta ja lähtee innolla uuteen mukaan. Hänenlaiselleen töissä usein ”nakki napsahtaa”. Vuokolta ja hänen pomoltaan tarvitaan taitoa asettaa rajat, ettei hän lähde joka projektiin mukaan, sanoo Risku.

– Pohjoismaissa pisimmälle RMP-käytäntöjä on soveltanut energiayhtiö Equinor (entinen Statoil). He esimerkiksi määrittelivät öljynporauslautan johtajan työssä tarvittavat keskeiset motivaatiotekijät ja käyttävät rekrytointi-ilmoituksissaan sellaisia ilmaisuja, jotka vetoavat juuri halutunlaisiin ihmisiin, Risku kertoo.

Motivaatioymmärrystä voi soveltaa myös palkitsemismalleissa. Voitontahtoiset henkilöt innostuvat usein mahdollisuuksista voittaa, olla paras, mikä

Kysy, kohtaa, kuuntele ja järjestä ”huolihetkiä”. Selvitä, kuinka usein ja millaista yhteyden­ pitoa kukin tiimiläisesi toivoo esihenkilöltään.

5

Huolehdi itsestäsi ja vähennä ”vahingossa huonoa johtamista”.

Kerää palautetta ja kartoita ”sokeat pisteesi”.

Lähde: Päivi Mayor

Johtamisen yliopettaja Päivi Mayor Tampereen ammatti­ korkeakoulu

HR­johtaja Marjo Risku LTP Group

TRADENOMI

13

Teema

Motivaatiotieto auttaa ymmärtämään työkavereita

voi näkyä myös rahallisena korvauksena. Jos kilpailuvietti ei ole vahva, ihmisiä voi palkita vaikkapa ylimäärisillä vapaapäivillä – tai miettiä, tarvitaanko palkitsemismalleja ollenkaan. Jos tiimissä on paljon sosiaalisesta kanssakäynnistä motivoituvia, kannattaa satsata yhteisiin tapahtumiin ja esteettisyydestä motivoituvan henkilön voi antaa vapaasti luoda työskentely-ympäristönsä.

Miten aloittaa motivaatiotietoon perustuva kulttuuri?

– Motivaatiotiedon toimivuus edellyttää yrityskulttuurilta avoimuutta, sallivuutta ja rohkeutta. Tarvitaan keskinäistä luottamusta ja arvonantoa, eli psykologisesti turvallista ympäristöä, jotta omista motiiveista uskaltaa puhua. On hyvä muistaa, että RMP-profiili ei arvota mitään motiivia toista paremmaksi, Mayor painottaa.

Hänen mukaansa menetelmällä saadaan nopeasti kasvatettua psykologista turvallisuutta entisestään.

Se taas ruokkii keskinäistä luottamusta, jolloin jokainen voi olla oma itsensä ja ihmisessä oleva potentiaali tulee hyödynnettyä paremmin. Se taas parantaa luovuutta, innovatiivisuutta ja ketteryyttä, jota monessa organisaatiossa nykyään haetaan.

– RMP edellyttää myönteistä ihmiskäsitystä. Jos henkilöstö nähdään vain ”resurssina”, niin työkalu ei anna parastaan. Mutta johtajuuden polulla kasvaminen on elämänmittainen tarina. Jos organisaatiossa halutaan tukea johtajuuden ja työntekijöiden kehittymistä, niin motivaatiotiedolla on valtavasti käytännön hyödyntämisen mahdollisuuksia ja se auttaa rakentamaan jokaiselle mielekkäämpää työtä ja elämää, Risku sanoo. T 14

TRADENOMI

SUOMALAINEN GLASTON on globaali lasinvalmistuskoneiden valmistaja. Glaston Finlandin HR-johtaja Stiina Enqvist kertoo, miten yritys otti käyttöönsä Reissin teoriaan perustuvan motivaatioprofiloinnin.

– Mietimme, miten saisimme elävöitettyä kehityskeskusteluja. Tiesin Reissin motivaatioteorian ja kuultuani aiheesta lisään, oivalsin, että tässä on ratkaisu pulmaamme.

– Motivaatio on tärkeä asia ihmiselle, mutta jos yrittää käynnistää keskustelun siitä, mikä sinua työntekijänä motivoi, niin juttu lähtee yleensä vaikeasti käyntiin. Valmiin profiilin pohjalta on helpompi päästä asiassa alkuun ja se tuo tavoitekeskeiseen kehityskeskusteluun henkilökohtaista näkökulmaa.

Reissin motivaatioprofiili otettiin Glastonilla globaalisti käyttöön viisi vuotta sitten silloiselle esihenkilötasolle.

– Kun esihenkilö oppii tunnistamaan omia motivaatiotekijöitään, hänen on helpompi tunnistaa niitä myös alaisissaan. Johtajan on myös tärkeää tunnistaa omat sokeat pisteensä eli alueet, joissa on syytä skarpata, Enqvist sanoo.

– Esihenkilöt saavat halutessaan teettää profiloinnin koko omalle tiimilleen. Usein tämä toive tulee tiimin sisältä, kun he kuulevat, että toiset ovat saaneet omat profiilit. Hyödynnämme tietoa myös tehtäväjakoa uudistettaessa ja toisinaan teemme profiloinnin myös rekrytointitilanteissa.

Enqvist kouluttautui työkaverinsa kanssa sertifioiduiksi RMP-motivaatiovalmentajiksi.

– Teemme profilointeja uusille työntekijöille ja pidämme työpajoja, joissa ihmiset avaavat omaa profiiliaan sen verran, kuin haluavat. 2–3 tunnin työpajat ovat mielenkiintoisia ja antoisia tilaisuuksia. Niissä käydään läpi motivaatiotekijät ja keskustellaan niiden vaikutuksesta työhön ja miten tietoa voi hyödyntää.

– Eräs orastavassa riitatilanteessa oleva tiimi pyysi apuamme. Aloitimme tapaamisen kertomalla motiiveista yleisellä tasolla ja pohdimme, miten eri motiivit vaikuttavat tilanteisiin ja käyttäytymiseen. Purkaessamme keskustelua tiimi ratkaisi pulmansa itse. Näin motivaatioprofiilin kautta silmät aukeavat.

– Motiivit ovat meillä luonteva osa keskustelua ja niistä kerrotut vitsit osoittavat, että aiheesta on innostuttu. Syömisen, voittamisen halun tai uteliaisuuden motiiveista voidaan letkauttaa jotain hauskaa sopivassa tilanteessa – toki hyvässä hengessä.

ONNITTELUT VALMISTUVALLE TRADENOMILLE Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, kaikki opiskeluaikana maksamasi jäsemaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.

Saat CASHBACK-edun käyttöösi päivittämällä Tradenomiopiskelijoiden opiskelijajäsenyytesi Tradenomien täysjäsenyyteen asiointipalvelussamme. >> Valmistuva tradenomi, päivitä tietosi osoitteessa tradenomi.fi!

Vuoropuhelu

Onko jäsenellä väliä?

Ilman jäseniä ei ole ammattiliittoja, ja ilman ammattiliittoja ei ole korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavaa. Liittojen tehtävänä on varmistaa, että jäsenet saavat äänensä kuuluviin – matalalla kynnyksellä.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : V i l l e R i n n e j a L i i s a Ta ka l a

?

Miten jäseniä kuunnellaan ammattiliitossa?

Jaakko Hyvönen: Tradeno-

meissa isoin esimerkki tästä ovat valtuustovaalit. Valtuusto on liiton ylin päättävä elin. Jäseniä kuunnellaan toki jatkuvasti muutenkin. Teemme kerran vuodessa laajan jäsentutkimuksen, ja se toimii pohjana, kun valmistelemme jäseniä koskevaa päätöksentekoa.

?

valtava merkitys meille, sillä ilman jäseniä ei ole liittoa. Liiton täytyy olla jäsentensä näköinen, ja jäsenillä täytyy siksi olla mahdollisuus kertoa mielipiteensä.

Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

16

TRADENOMI

nalta käytännön jäsendemokratiaa on vahvimmillaan se, että toimimme avoimesti. On tärkeää, että sekä Akava että ammattiliitot viestivät avoimesti ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Otamme myös mielellämme vastaan palautetta suoraan kentältä, ja kun palautetta saadaan, se käsitellään ja otetaan huomioon.

Mikä merkitys jäsendemokratialla on?

Jaakko Hyvönen: Sillä on aivan

Jaakko Hyvönen

Maria Löfgren: Akavan kan-

Maria Löfgren: Keskusjärjes-

tönkin täytyy ymmärtää jäsen-

ten arkea ja olla aidosti jäsenten asialla, Jäsendemokratialla on lisäksi yhteiskunnallinen merkitys, sillä mahdollisuus vaikuttaa kuuluu demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviin. Kun ammattiliittojen jäsenet kokevat, että heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, yhteiskuntakin pysyy vakaana.

?

Miten yksittäinen jäsen voi vaikuttaa Tradenomien tai Akavan toimintaan?

Jaakko Hyvönen: Valtuusto-

vaaleissa kannattaa äänestää, ja jäsenkyselyihin kannattaa vastata. Lisäksi meitä päättäjiä saa aina nykäistä hihasta. Meille on tärkeää, että pääsemme puhumaan rivijäsenten kanssa sellaisista asioista, jotka koskettavat tradenomien arkea. Toimistolle saa olla rohkeasti yhteydessä, me kuuntelemme mielellämme

?

Maria Löfgren: Silti keskus-

järjestöönkin saa olla suoraan yhteydessä ja antaa palautetta.

On tärkeää, ettei keskusjärjestö jää liian etäiseksi jäsenille.

Miten jäsendemokratiaa voidaan kehittää?

Maria Löfgren: Erilaisten näke-

mysten taustojen ymmärtäminen on entistä tärkeämpää. Asioista voidaan olla eri mieltä, mutta vuoropuhelun ja tietoisuuden merkitys eri näkemysten taustalla on aiempaa suuremmassa roolissa.

Jaakko Hyvönen: Jäsenten täytyy myös saada äänensä kuuluviin jatkossa entistä mata-

?

tradenomien kuulumisia.

Akavan suuntaan taas pääsee vaikuttamaan meidän kauttamme, sillä liitot ovat Akavan jäseniä.

lammalla kynnyksellä. Olemme Tradenomeissa perustaneet esimerkiksi pysyvän jäsenpaneelin. Sen tavoitteena on madaltaa osallistumiskynnystä ja tarjoata työkaluja, joilla jäsenet voisivat osallistua toimintaan aiempaa helpommin. Meiltä löytyy iso joukko aktiivisia jäseniä, mutta ammattiliitossa heitä ei voi koskaan olla liikaa. Tarvitsemme aidosti jokaista.

Miten madalletaan kynnystä tulla mukaan ammattiliiton toimintaan?

Jaakko Hyvönen: Alue- ja alakohtaisella toimin-

nalla on tässä iso merkitys, sillä he huolehtivat siitä, että eri alueiden ja alojen jäsenet pääsevät ääneen.

Myös digitalisaatio voi madaltaa osallistumiskynnystä.

Testaamme tällä hetkellä digitaalista työskentelyalustaa, joka voisi toimia sekä erilaisten verkkotapahtumien että muun toiminnan järjestämisessä.

Maria Löfgren Akavan puheenjohtaja

Maria Löfgren: Digitalisaatio on varmasti yksi mah-

dollisuus. Lisäksi liittojen kannattaisi tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä keskenään. Yhteishankkeita tehdään nytkin, mutta tiiviimpi ja suunnitelmallisempi yhteistyö voisi helpottaa ajankäyttöä ja siten madaltaa lopulta osallistumiskynnystäkin.

assa Käy tutustum n! aa gi strate ategia tr /s i.fi tradenom

TRADENOMI

17

Työn arjessa

Kiitos ei pönötykselle Töitä on mahdollista tehdä tosissaan, mutta ei vakavissaan, uskoo konsulttiyritys Finders Seekersissä työskentelevä Lassi Lankinen. Lankisen mukaan hassuttelemalla pääsee parhaisiin tuloksiin, koska hymyssä suin tehty työ näkyy ja tuntuu.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : R o o p e Pe r m a n t o

T

yönantajamielikuvaa, rekrytointia ja työntekijäkokemusta palveluna myyvän Lassi Lankisen mielestä työelämää ei pidä ottaa liian vakavasti.

– Kun on aito palo myyntiä kohtaan ja kiinnostus sitä alaa kohtaan, jota myy, myynti tulee kyllä mukana. Hyvä myyjä luo ilmapiirin ja johtaa palaveria, ja erottuu samalla siinä muista. Myyjän sisäinen motivaatio näkyy tuloksissa, sanoo B2B-myynnin parissa uransa luonut Lankinen.

Lankinen kertoo olevansa työpaikan hassuttelija, joka nauttii siitä, ettei töissä tarvitse aina pönöttää. Ihan aina Lankisen työuralla hymy ei kuitenkaan ole ollut herkässä. Niin kävi esimerkiksi silloin, kun Lankinen oli aloittanut myyjänä uudessa työpaikassa, ja uusi tehtävä vei Ruotsiin.

Tarkoituksena oli kiertää maata ruotsalaisen yhteistyökumppanin kanssa.

– Oma kokemukseni oli, ettei tämä yhteistyökumppani tehnyt töitään niin laadukkaasti kuin halusin. Pomoni oli tuolloin Kanadassa, ja ajattelin, että en aikaeron takia soittele hänelle vaan lähetän sähköpostilla listan asioista, jotka ovat pielessä. Sähköposti oli hyvin yksityiskohtainen. Tein kuitenkin pienen mokan, koska laitoin vahingossa kaikki ruotsalaiset yhteistyökumppanit viestiin kopioksi, Lankinen nauraa.

18

TRADENOMI

Tapahtumahetkellä Lankista ei juuri naurattanut.

– Se olisi voinut olla tosi iso virhe.

Onneksi ruotsalaisilla oli tilannetajua.

Ruotsalaisen firman toimitusjohtaja soitti heti minulle ja kehui, että olenpa rehti, kun sanon asiat suoraan. Yhteistyö lähti lopulta paremmille urille ja otimme yhdessä aktiivisemman otteen yhteistyön kehittämiseen, Lankinen kertoo.

Lankinen sanoo oppineensa tapauksesta tärkeän asian: palautetta kannattaa antaa suullisesti.

– Jos näin ei voi tehdä, kannattaa ainakin hengähtää hetki ja odotella päivän verran, ennen kuin painaa sähköpostin send-nappia.

Käänteentekevä vaihtovuosi Lankisella on takanaan pitkä ura myyjän töistä niin ulkomailla kuin sittemmin Suomessakin.

Myyntityöhön päätyminen ei kuitenkaan ollut hänelle aina itsestään selvää.

– Ensimmäiset työpaikkani liittyivät isäni yritykseen, sillä avustin häntä välillä messuilla. En silti koskaan ajatellut, että tekisin urani myynnin parissa. Lukion jälkeen pidin välivuoden ja työskentelin muun muassa postinjakajana.

Lankisen kaverit opiskelivat Heliassa eli nykyisessä Haaga-Helia Ammattikorkeakoulussa ja kehuivat opiskelupaikan ilma-

Urani 2009 Liiketalouden tradenomi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2009 Harjoittelija logistiikan alalla, Metro Cash & Carry International 2009 It-tukihenkilö, HP 2010 Myyjä, myyntitiimin vetäjä, alueellinen myyntijohtaja N-Able Technologies 2015 Toimitusjohtaja, perustaja, Nordic MSP Solutions. Yrityksen kautta konsulttina Autotask Corporation -yrityksessä 2017 Myyntijohtaja, The Next Ad 2018 Myyntijohtaja, Integrify 2020 Myyntijohtaja, myyjä, Finders Seekers

L a ss i L a n k i n e n opetteli hyödyntämään LinkedIniä palattuaan Suomeen. ”Teen aktiivisesti postauksia ja puhun hyvän työelämän puolesta.

Mielestäni parhaat tulokset syntyvät, kun töissä voi pitää myös hauskaa.”

TRADENOMI

19

Työn arjessa

3

Nopeaa

” O l e n luonteeltani kuuntelija, ja uskal­ lan aidosti kuunnella asiakkaan tar­ peita. Uskon, että tällä taidolla erotun massasta”, Lassi Lankinen sanoo.

piiriä. Ajatus tradenomiopinnoista alkoi kypsyä, sillä Lankinen ajatteli, että opinnot voisivat toimia hyvänä pohjana monen­ laiselle uralle.

– Pääsin sisään, ja koska en oikein tiennyt, mihin suuntautuisin, suoritin niin myynnin kuin logistiikankin opinto­ kokonaisuudet. Olin aina ollut tosi ujo, ja jotenkin pääsin opiskeluaikana ujoudesta eroon. Vaihto­oppilasvuosi Minnesotassa oli kuitenkin käänteentekevä hetki. En ollut koskaan asunut ulkomailla, ja oival­ sin, mitä kaikkia ovia tradenomin paperit voisivat avata, Lankinen kertoo.

Maailma vetikin puoleensa heti val­ mistumisen jälkeen. Lankinen työskente­ li ensin Saksassa logistiikka­alalla ja sen jälkeen Dublinissa it­tuessa.

– Ne eivät olleet unelmatyöpaik­ koja, mutta sain kokemusta. Dublinin jälkeen menin Hollannin Utrechtiin töi­ hin kanadalaiseen firmaan, jossa aloi­ tin tapaamisten buukkaajana. Tein aina tosi hyvin valmistautumistyöt, ja buukka­ sin palaverit niin nopeasti, että sain kuu­ kauden jälkeen ylennyksen myyjäksi. Siitä myyntiura lähti alkuun, Lankinen muis­ telee.

Takaisin Suomeen Ura ulkomailla venyi lopulta 11 vuoden mittaiseksi. Sinä aikana Lankinen eteni myyntijohta­ jaksi eri yrityksiin.

Vuonna 2017 hän 20

TRADENOMI

työskenteli myyntijohtajana hollantilai­ sessa startup­yrityksessä, kun ajatus Suo­ meen palaamisesta alkoi houkutella. Lan­ kinen jätti myyntijohtajan työt taakseen ja palasi Suomeen ilman työpaikkaa.

– Päätin, etten hae töitä, vaan käyn joka ikisessä vastaan tulevassa verkostoitumis­ tapahtumassa. Löysin Integrify­startupin ja sitä kautta rekrytointimaailman pariin.

Samalla opin tuntemaan myös Finders Seekersin perustajat.

Lankisen mukaan kansainväliseltä uralta suomalaiseen yrityskulttuuriin hyppääminen ei ole ollut helppoa.

– Myyntityössä tarvitaan verkostoja, ja ne puuttuivat minulta Suomessa lähes kokonaan.

Verkostojen rakentaminen on sittem­ min tuottanut hedelmää. Lankinen palasi syksyllä myyntijohtajasta myyjäksi ja tekee nyt Finders Seekersillä nelipäiväistä viikkoa. Yhden päivän viikossa hän käyt­ tää startup­yritys Velbin neuvonantajana.

Velbi on suomalainen startup, joka haluaa eliminoida burnoutin työelämästä.

– Advisorina työskentely on tosi antoi­ saa. Toivon, että voin jatkossa auttaa useampiakin startup­yrityksiä omalla työpanoksellani, Lankinen sanoo.T

1. Vinkkisi hyväksi myyjäksi aikovalle?

Selvitä, mikä sinua moti­ voi. Myyntiä ei voi tehdä hampaat irvessä, sillä työn ilo näkyy oikeasti tuloksissa. Myynnistä täytyy tykätä, sillä myyntityö on kuin vuo­ ristorataa. Siihen liittyy haastavia hetkiä ja toi­ saalta isoja onnistumi­ sen kokemuksia. Lisäksi kannattaa verkostoitua ja tavata ihmisiä, jotka ovat tehneet myyntiä pitkään.

2. Mitä taitoja sait opinnoistasi nykyiseen työhösi?

Opin niin verkosto­ jen rakentamisen tär­ keydestä kuin projekti­ töiden tekemisestä, mutta tärkein taito oli varmaankin ujoudesta yli pääseminen. Aiemmin kammosin lavalle nouse­ mista, nykyisin tykkään puhujakeikoista.

3. Miten vietät vapaa-aikasi?

Asun avovaimoni ja kissamme Helmin kanssa Helsingissä.

Teemme paljon etätöitä ulkomailta käsin. Aloi­ tin muutama vuosi sitten mäkihypyn harrastami­ sen. Kesäisin hyppää­ minen on tosi vaikeaa, joten odotan lumista talvea.

KATSO VIDEO! L a ss i L a n k i n e n siirtyi syksyllä takaisin myyntijohtajasta myy­ jäksi, sillä innostus veti takaisin myynti­ työn pariin.

Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Lassi on käyttänyt. tradenomi.fi

Näin rauhoitat hermostuneen asiakkaan Hae ratkaisuja

3

Asiakkaan tunteet ovat rauhoittelussa tärkeämpiä kuin tilanteessa vaikuttavat faktat. Kiihtyneelle asiakkaalle ei kannata ensimmäisenä osoittaa sopimuskohtaa tai lainkohtaa, joka tilanteeseen liittyy. Ensin on parasta pahoitella tapahtunutta.

Ratkaisukeskeisyys on aina parempi kuin ongelmakeskeisyys.

Kun rauhoitellaan kiihtyneitä ihmisiä, niin ei kannata keskittyä kertomaan, mitä ei voida tehdä tai mikä ei ole mahdollista. Asiakas ei rauhoitu siitä, kun hän kuulee, mitä hän ei saa. On parempi aloittaa kertomalla, mikä on mahdollista.

Kaikkea ei tarvitse sietää

4

Anna asiakkaan säilyttää kasvonsa

1

Jos asiakkaan käytös ylittää kohtuuden rajat, niin kannattaa pitää mielessä, että se ei ole hänellekään mukavaa. Vaikka asiakas käyttäytyisi huonosti, hänen kasvojensa säilyttämisen pitäisi olla palvelutilanteen punainen lanka. Muuten vaarana on asiakkaan menettäminen, joissain ammateissa jopa fyysinen väkivalta. Monissa ammateissa sama asiakas voi olla palveltavana seuraavalla viikolla uudelleen.

Teksti: Sanna Leskinen // Kuva: iStock

Kuuntelu toimii puhumista paremmin

2

Ensisijainen keino asiakkaan rauhoitteluun on kuuntelu. Asiakaspalvelija, joka jaksaa kuunnella, saa myös työkaluja rauhoitteluun.

Kuuntelemalla selviävät asiakkaan kokemukset, näkemykset ja arvot. Ne antavat

tietoa, jota voidaan käyttää rauhoittelussa.

Rauhoittelussa on syytä tuoda esille, että asiakasta ja hänen mielipidettään pidetään tärkeänä. On tärkeää välittää mielikuva, että asiakas ja hänen palautteensa otetaan tosissaan.

Organisaatiolla pitäisi olla kirjallisesti määriteltynä normaalin käyttäytymisen rajat. Tietyn rajan ylittyessä palveleminen voidaan lopettaa. Fyysisen työpaikkaväkivallan nollatoleranssi on ehdottoman tärkeää.

Asiakaspalvelutyössä on tärkeää muistaa, että on tilanteessa ammattinsa puolesta. On hyvä, jos voi haastavan tilanteen jälkeen sanoittaa omia tunteita ja puhua niistä kollegan tai esihenkilön kanssa. Se lieventää tilanteen aiheuttamaa stressitilaa. Myös mindfulness-harjoitus esimerkiksi miettimällä jotain itselle rakasta paikkaa voi olla avuksi. Vapaaajalla kannattaa tehdä rentouttavia asioita, jotta saa ajatukset irti työpäivän aikana sattuneista ikävistä tilanteista.

Vinkit haastaviin asiakaspalvelutilanteisiin antoi kouluttaja Totti Karpela Mielenrauha Koulutuspalveluista.

TRADENOMI

21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Kollegalleni maksetaan samoista tehtävistä parempaa palkkaa. Mitä voin tehdä?

Kysymys: Siirryin työpaikallani

1

22

TRADENOMI

uuteen tiimiin noin puoli vuotta sitten. Työni vaativuus, vastuut ja tavoitteet kasvoivat aiempaan tehtävääni verrattuna merkittävästi, mutta palkassa tätä ei huomioitu mitenkään. Nyt olen saanut kuulla, että täsmälleen samoja työtehtäviä tekevät kollegani saavat huomattavasti parempaa palkkaa. Mitä voin tehdä?

Vastaus: Työsopimuslain 2 luvun 2 §:n mukaan työnantajan on kohdel­ tava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Tästä työsopimuslain tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta voidaan johtaa myös niin sanottu samapalkkaisuusperiaate.

Lähtökohtaisesti samasta tai saman­ arvoisesta työstä on maksettava sama palkka.

Mikäli samapalkkaisuusperiaat­ teesta poiketaan, siihen tulee olla objektiivisesti tarkasteltuna hyväk­ syttävä syy. Tällainen hyväksyttävä syy voisi olla käsillä, mikäli työnantaja pystyisi osoittamaan, että työn­ tekijöiden työssä suoriutumisessa on todellisia eroja.

Mikäli palkkaerolle ei pystytä osoittamaan työntekijän tehtäviin ja asemaan perustuvaa tai muutakaan asiallista syytä, työntekijä voi vaa­ tia työnantajaa korjaamaan palkkansa samalle tasolle kuin kollegalla. Palkka on korjattava takautuvasti siitä läh­ tien, kun olet siirtynyt uusiin tehtäviin.

Jos työpaikalla on valittu luotta­ musmies tai luottamusvaltuutettu,

häntä kannattaa pyytää selvittämään palkkaeroa. Palkkaerosta voi myös itse keskustella oman esihenkilön kanssa ja pyytää tätä antamaan kirjalliset perustelut palkkaeron syistä. Ellei työnantaja esitä hyväk­ syttäviä perusteluja palkkaerolle tai suostu korottamaan palkkaasi, voit olla yhteydessä Tradenomien työsuhdeneuvontaan asian jatko­ selvittelyä varten.

Palkkaeroihin liittyen on hyvä muistaa myös se, että mikäli eri sukupuolten välillä on perusteetto­ mia palkkaeroja, kyseessä saattaa olla tasa­arvolaissa kielletty syrjintä.

Mikäli palkkaerolle ei löydy muuta selitystä kuin työntekijän sukupuoli, työntekijä voi vaatia työnantajalta tasa­arvolain mukaista hyvitystä.

2

Työskentelen määräaikaisessa työsuhteessa, voidaanko minut lomauttaa?

Kysymys: Olen solminut määräaikaisen työsopimuk­ sen ajalle 1.9.2022–31.3.2023.

Määräaikaisuuden syy on uuden tietojärjestelmän käyttöönotto­ projekti. Työpaikalla on käynnis­ tetty muutosneuvottelut, jotka neuvotteluesityksen mukaan voivat johtaa enintään 90 päi­ vää kestäviin lomautuksiin.

Voidaanko minut lomauttaa ja mitä asioita lomautetun työn­ tekijän pitää ottaa huomioon?

Vastaus: Pääsääntö on, että määräaikaista työntekijää ei saa lomauttaa. Työnantajalla on lähtö­ kohtaisesti velvollisuus tarjota työtä ja vastaavasti maksaa palkka koko määräaikaisen työsuhteen ajan.

Työsopimuslain 5 luvun 2 §:ssä on säädetty poikkeus määräaikai­ sen työntekijän lomauttamisesta.

Säännöksen mukaan työn­ antaja saa lomauttaa määrä­ aikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijai­ sena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Käytännössä määräaikaisen työntekijän lomaut­ taminen tulee kyseeseen vain tilanteissa, joissa työntekijä on otettu jonkun nimetyn työntekijän sijaiseksi esimerkiksi tämän opintovapaan ajaksi.

Lomautettu työntekijä on yleensä oikeutettu työttömyys­ kassan tai Kelan maksamaan työttömyysetuuteen. Työttömyys­ etuuden saamiseksi on tärkeää ilmoittautua TE­toimistoon työn­ hakijaksi viimeistään ensimmäi­ senä lomautuspäivänä.

Mikäli työntekijä on lomau­ tettu toistaiseksi, tulee lomau­ tuksen päättymisestä ilmoittaa työntekijälle viimeistään seit­ semän päivää ennen työn alka­ mista. Mikäli lomautettu työnte­ kijä on ottanut lomautuksen ajaksi toisen työn, tämä työsopimus on mahdollista irtisanoa viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen riip­ pumatta työsuhteen kestosta.

Lomautetulla työntekijällä on oikeus irtisanoa työsuhteensa ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on tiedossa, irtisanomisoikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Mikäli lomautus on kestä­ nyt yhdenjaksoisesti yli 200 kalen­ teripäivää, työntekijällä on oikeus irtisanoutuessaan saada korvauk­ sena irtisanomisajan palkkansa.

Lue sivuiltamme lisää vink­ kejä, miten toimia, jos lomautus on ajankohtainen: tradenomi.fi

Muista!

Palkkaani ei maksettu ajallaan, miten toimin?

Useimmiten palkka maksetaan työntekijän tilille sovittuna palkkapäivänä oikean suuruisena. Jos palkka ei tule tilille odotetusti, on hyvä tietää seuraavat asiat:

1Viivästysseuraamukset

Mikäli työntekijän palkanmaksu viivästyy, työntekijälle syntyy oikeus viivästyskorkoon. Mikäli työsuhde on jo päättynyt ja loppupalkanmaksu viivästyy, työnantajaa tulee huomauttaa viivästyksestä kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tällöin työntekijälle syntyy oikeus viivästyskoron lisäksi niin sanottuun odotusajan palkkaan, eli täyteen palkkaansa enintään kuudelta päivältä.

2Palkkaturva

Mikäli palkanmaksun viivästyminen johtuu työnantajan maksukyvyttömyydestä, selviä ja riidattomia palkkasaatavia voi hakea palkkaturvasta. Palkkaturvahakemus on jätettävä Uudenmaan ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä.

3 Työsuhteen purku

Palkanmaksu on työnantajan keskeisimpiä työsuhteeseen liittyviä velvollisuuksia. Mikäli palkanmaksu laiminlyödään olennaisesti, työntekijälle saattaa syntyä oikeus työsuhteen purkamiseen. Vähäinen viivästys tai virhe palkanmaksussa ei oikeuta työsuhteen purkuun. Ole aina yhteydessä Tradenomien työsuhdeneuvontaan ennen työsuhteen purkamista.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien työsuhdejuristi Jere Vuorio.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

TRADENOMI

23

Ota haltuun

Strategiatyö on dialogia Tiedätkö, mitä organisaation strategia tarkoittaa sinun ja työsi kannalta? Jos et tiedä, et ole yksin: monilla työntekijöillä ei nimittäin ole käsitystä siitä, miten strategia liittyy heihin.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

24

TRADENOMI

” S t r a te g i a ss a jäädään usein liikaa ylätasolle tai sitten strategia on niin kaukana tulevaisuudessa, että työntekijät eivät hahmota sitä”, Paula Kilpinen sanoo.

T

yöntekijät on kutsuttu yrityksen auditorioon. Tunnelma on jännittynyt, sillä valkokankaalle heijastetaan organisaation uusi strategia. Johto aloittaa esityksen, mutta auditorion pehmeässä nojatuolissa alkaa pian haukotuttaa. Strategiaesityksen asioilla ei tunnu olevan mitään tekemistä oman työn arjen kanssa. Kuulostaako tilanne tutulle?

– Organisaatioissa ajatellaan usein, että kun strategia on valmis ja sen pohjalta laaditaan tiimi- tai henkilökohtaiset tavoitteet, niin strategia jalkautuu. Silloin unohdetaan, että strategia ei tee mitään, ihmiset tekevät, sanoo Paula Kilpinen.

Hän on johdon neuvonantaja, yritysvalmentaja ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut omaan väitöskirjaansa pohjautuvan tietokirjan Inhimillinen strategia.

– Strategiatyö on pitkälti johdon ja hallituksen välinen projekti. Siihen ei yleensä osallisteta muita työntekijöitä.

Ajatellaan, että strategia on valmis siinä vaiheessa, kun strategiset valinnat on tehty ja saatu powerpoint-esitys valmiiksi.

Strategiaa laatiessa olemme niin kiinni kartan tekemisessä, että unohdamme, mikä maasto on.

Toisinaan strategiaa laadittaessa on ajateltu lähinnä sijoittajia. Jos strategiatyöhön otettaisiin mukaan eri taustoista tulevia työntekijöitä, niin näkemykset voisivat olla parempia.

Lisäksi strategia itsessään ei tee mitään, jos ihmiset eivät vie sitä käytäntöön.

– Strategiassa jäädään usein liikaa ylätasolle tai sitten strategia on niin kaukana tulevaisuudessa, että työntekijät eivät hahmota sitä.

Ensin jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Muuten voi käydä niin, että työntekijät palaavat tekemään samaa työtä ja samalla tavalla kuin aina aiemminkin.

Tunnetason kytkös vie strategiaa käytäntöön Organisaatioiden strategiat sisältävät usein konsulttijargonia. Jo kielenkäyttö ja terminologia vieraannuttaa ihmiset strategiasta. Siksi he eivät koe strategiaa omakseen, tai luo siihen tunnetason kytköstä.

Kuitenkin työntekijät saavat organisaation tuloksen aikaan ja tekevät muutoksen.

Johdon pitää osata sanoittaa, mitä strategia tarkoittaa käytännön tekemisenä niin hyvin, että työntekijät tunnistavat itsensä strategiasta.

– Strategia kertoo siitä, mikä on iso kuva. Mitä me teemme, mitä emme tee, mikä on meidän suuntamme. Strategialla on siis iso rooli organisaatiokulttuurin rinnalla. Sen takia vastuu on kaikilla organisaatiossa.

3 x Inhimillisen strategian johtaminen

Organisaatio­ tason inhimillis­ 1täminen

Katso strategiaa ihmisten ja käytännön tekemisen kautta.

Strategiset valinnat koskevat silloin yhteistä tarkoitusta, kyvykkyyksiä, kulttuuria ja tavoitteita.

Yksilötason 2 henkilökohtais­ taminen

Strategia henkilökohtaistetaan ja silloin huomio on henkilökohtaisessa merkityksessä, yksilötason osaamisessa, henkilön tavassa toimia ja jokapäiväisissä teoissa.

Tunnetason kytköksen 3 synnyttäminen

Kytkös strategian ja ihmisten välillä saa innostumaan, synnyttää halun edistää yhteistä päämäärää ja luo uskoa tulevaan.

Lähde: Paula Kilpinen, Inhimillinen strategia (Alma Talent, 2022).

TRADENOMI

25

Ota haltuun

J o ka i s e n työntekijän pitäisi ymmärtää oma rooli strategiassa: mitä strategia tarkoittaa oman tehtävän ja osaamisen kannalta. Seuraava askel on sitoutua strategiaan tunnetasolla. Ilman tätä ihmiset toimivat, kuten ennenkin.

Kohti inhimillistä työelämää

”Edelläkävijäyritykset pyrkivät strategian inhimillistämiseen yksinkertaisesti siksi, että se on oikein ja vastuullista toimintaa.”

Lähijohtajilla tai esihenkilöillä on puolestaan tärkeä rooli, kun strategiaa läh­ detään viemään henkilökohtaiselle tasolle.

Parhaimmillaan esihenkilö ja hänen tiiminsä käyvät dialogia. Se ei onnistu niin, että kerrotaan, mitä tavoitteita strategia tarkoittaa työntekijän kannalta ja toivo­ taan, että hän itse ohjautuu niitä kohti.

Kun ihminen itse oivaltaa oman roo­ linsa strategiassa, niin silloin hän raken­ taa tunnesiteen siihen. Lähijohtajan teh­ tävä on kertoa strategiasta ja kysyä oikeita kysymyksiä sen pohjalta. Esimerkiksi: Jos nämä ovat meidän strategiset painopiste­ alueemme, niin mitä se sinun roolis­ sasi tarkoittaa? Mitä sinun pitäisi osata?

Miten sinun pitäisi muuttaa tapaasi tehdä työtä? Mitä tavoitteita voisit asettaa itsel­ lesi? Mitkä ovat onnistumisen mittareita ja miten voit saavuttaa ne?

Oleellista on myös ymmärtää ihmisten unelmat, eli mitä he haluavat oppia ja millä tavalla he haluavat kokea osallisuutta.

26

TRADENOMI

KTT, liiketoimintajohtaja ja coach Paula Kilpinen Henley Business School Finland

– Kun ihmisten unelmat ja toiveet kohtaavat liiketoiminnan tarpeet, niin saamme ihmeitä aikaiseksi.

Elävän työelämän strategia Kilpinen kehottaa pysähtymään työn­ tekijöiden kanssa käytävien keskustelujen äärelle, kun uutta strategiaa lanseerataan.

Hänen mukaansa se näkyy tuloksissa ja aikainvestointi voi tulla moninkertaisena takaisin – Jos työntekijät eivät ymmärrä strate­ giaa, niin organisaatiossa ei saada tavoitel­ tavaa muutosta aikaan. Silloin strategia jää kalvosetiksi, joka löytyy yrityksen intra­ netistä ja jota kukaan ei elä todeksi.

Kilpisen mukaan strategia lähtee elä­ mään, kun työntekijät haluavat kehittää omaa osaamistaan ja toimia strategian mukaisesti. Se voi tarkoittaa asioiden teke­ mistä aivan eri tavalla kuin aiemmin.

– Näin voimme saada tuloksia aikaan ja työntekijät voivat paremmin. T

– TYÖNTEKIJÄT JANOAVAT merkityksellisyyttä, osallisuutta ja oppimista. Näitä tarpeita ei kuitenkaan organisaatioissa kohdata. Työelämä ei ole kovin inhimillinen, sanoo Paula Kilpinen. Hän löytää yhdistäviä tekijöitä niistä organisaatioista, jotka tavoittelevat strategian inhimillistämistä.

Globaali kilpailu osaajista esimerkiksi ohjelmistoalalla on saanut yritykset miettimään minkälaista yrityskulttuuria ne haluavat rakentaa.

– Mitä enemmän alalla on työntekijän markkinat, sitä enemmän yritykset joutuvat panostamaan yrityskulttuuriin, johtamiseen ja strategiaan, sanoo Kilpinen.

Inhimillinen strategia on johdon agendalla myös sellaisilla aloilla, joiden tuotteen tai palvelun ytimessä on ihmisten osaaminen. Niitä ovat erityisesti tietointensiiviset alat.

On myös aloja ja organisaatioita, joilla on haasteita työkyvyn ja jaksamisen suhteen. Ne ovat saaneet johdon havahtumaan siihen, että henkilöstöä pitää johtaa eri tavalla kuin aiemmin.

Lisäksi jotkut yritykset ja organisaatiot yksinkertaisesti haluavat erottautua erinomaisella työntekijäkokemuksella. Se on strateginen valinta.

Työntekijäkokemus ei ole silloin vain kilpailutekijä vaan sillä on arvoa itsessään.

– Vastuullisuus tänä päivänä ei ole pelkästään ekologista vastuullisuutta vaan se on myös sosiaalista vastuullisuutta. Edelläkävijäyritykset pyrkivät strategian inhimillistämiseen yksinkertaisesti siksi, että se on oikein ja vastuullista toimintaa.

TULEVAISUUS TÄYTYY TEHDÄ Innovaatiojohtamisen asiantuntijaksi?

Innovaatiojohtamisen asiantuntijaohjelmassa perehdytään muun muassa yrityskulttuurin vaikutukseen innovaatioiden syntymisessä, innovaatiotoiminnan asemoitumiseen suhteessa strategisiin valintoihin, innovaatiotoiminnan resursointiin sekä tehokkuuden ja tuloksellisuuden arviointiin.

HAE NYT! » Alkaa 26.1.2023 Lahdessa » Kesto 10 päivää, 24 opintopistettä » Ohjelmana, moduuleittain tai osaksi LUT EMBA -opintoja » Haku 2.1.2023 asti.

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMISET » lut.fi/innovaatiojohtaminen Asiakkuuspäällikkö Sari Valkeapää sari.valkeapaa@lut.fi puh. 040 535 1935

LUT-täydennyskoulutus tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja yrityksille ja yksilöille: asiantuntijaohjelmia, moduuleja sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia. Ytimenä on yliopiston oma osaaminen ja tutkimus, tekniikkaa ja taloutta yhdistäen yli 30 vuoden kokemuksella.

HALUATKO EDISTÄÄ PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ?

HENKILÖSTÖEDUSTAJANA TÄMÄ ON MAHDOLLISTA! Aloittamiseen ei vaadita erityisiä tietoja tai taitoja — nämä opitaan kursseilla ja tilanteiden myötä.

Lue lisää henkilöstöedustajana toimimisesta:

Alussa minua jännitti eniten se, että osaanko auttaa ihmisiä tarpeeksi. Enää ei jännitä, sillä liitolta ja keskusjärjestöltä saa enemmän tukea kuin olin ajatellut.

“

- luottamushenkilö, 45v.

>> TRADENOMI.FI/HEDIKSI

TRADENOMI

27

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Ääni kuuluviin valtuustovaaleissa Tradenomien valtuustovaalit järjestetään seuraavan kerran keväällä 2023. Valtuustossa saa arvokasta kokemusta luottamustehtävissä toimimisesta, Tradenomien vaalilautakunnan puheenjohtaja Marko Pesu vinkkaa.

Te k s t i : P i M ä k i l ä K u va t : i S t o c k j a h a a s t a te l t a va n ko t i a l b u m i

T

” E n s i kevä ä n ä pidettävien valtuustovaalien ehdokasasettelu alkaa maaliskuun puolivälissä”, vaalilautakunnan puheenjohtaja Marko Pesu muistuttaa.

radenomien valtuusto on organi­ saation ylintä päätösvaltaa käyt­ tävä elin. Käytännössä valtuus­ tossa päätetään esimerkiksi Tradenomien budjetista sekä toimintasuunnitelmasta.

– Valtuustossa pääsee oikeasti päättä­ mään tärkeistä asioista, sillä esimerkiksi toimintasuunnitelmassa määritellään vuosittain Tradenomien toiminnan paino­ pisteet, kertoo vaalilautakunnan puheen­ johtaja Marko Pesu.

Vaalilautakunta vastaa valtuustovaa­ lien käytännön järjestelyistä ja vahvistaa vaalikelpoiset ehdokkaat. Ensi keväänä pidettävien valtuustovaalien ehdokas­ asettelu alkaa maaliskuun puolivälissä ja ehdolle asettuminen onnistuu helposti sähköisen vaalijärjestelmän avulla. Pesu kannustaa lähtemään ehdolle valtuustoon matalalla kynnyksellä.

– Kyseessä on oiva näköalapaikka Tradenomien toimintaan. Tässä saa arvokasta kokemusta luottamustehtävissä toimimisesta ja samalla tutustuu muihin tradenomeihin. Hyvä verkosto, josta on työelämässäkin hyötyä, tulee ikään kuin kaupan päälle, Pesu kertoo.

Valtuustotyön määrää on helppo hallita itse Pesu päätyi itse aikanaan asettumaan 28

TRADENOMI

ehdolle valtuustoon, sillä hän piti Trade­ nomien toimintaa kiinnostavana.

Valtuustotyöskentely lunasti odotukset, eikä Pesu koe sitä liian kuormittavana.

– Sääntömääräisiä kokouksia jär­ jestetään yleensä pari kertaa vuodessa.

Valtuutetun tehtäviin kuuluu esimerkiksi valtuuston kokouksiin valmistautumi­ nen kokousmateriaaleihin perehtymällä sekä kokouksiin osallistuminen. Yleensä valtuuston kokouksissa on järjestetty myös oheisohjelmaa, esimerkiksi mielen­ kiintoisia puheenvuoroja tai aktiviteet­ teja paikallisten tradenomiaktiivien toi­ mesta. Ne ovat mukava lisä täydentämään kokouspäiviä, Pesu kertoo.

Käytännössä työmäärää on helppo hallita itse.

– Valtuuston jäsenillä on varajäsenet, jotka tuuraavat tarvittaessa, jos ei itse pääse kokouksiin paikalle. Tämä ei todella­ kaan vie kaikkea vapaa­aikaa, Pesu sanoo.

Apua saa kysyä aina Valtuustovaaleihin voivat asettua ehdolle Tradenomien täysjäsenet, jotka ovat liit­ tyneet jäseneksi vuoden 2023 helmikuun loppuun mennessä. Samat ehdot koskevat vaaleissa äänestävien äänioikeutta.

– Lisäksi jäsenmaksuja ei saa olla mak­ samatta edellisiltä kalenterivuosilta, Pesu kertoo.

Pesun mukaan ehdolle kannattaa asettautua, jos Tradenomien toiminta kiinnostaa.

– Tätä kannattaa ehdottomasti harkita, jos on kiinnostusta Tradenomien toimintaa kohtaan ja haluaa tutustua uusiin ihmisiin. Mitään tiettyä pohjaosaamista ei tarvitse olla.

Uusille valtuuston jäsenille järjestetään perehdytystä valtuustokauden aluksi. Lisäksi apua saa aina kysyä esimerkiksi muilta valtuutetuilta.

– Kun vaalit ovat toukokuun 2023 aikana järjestetty ja äänestystulos on selvillä, pidetään elokuussa valtuuston järjestäytymiskokous. Siellä valitaan myös toimijat Tradenomien hallitukseen. Hallitustyö työllistää sitten jo reilusti valtuustotyötä enemmän, sillä hallituksen kokouksia on noin kerran kuukaudessa, Pesu selventää. T

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va : Tr a d e n o m i t

Tutuksi

Palvelut tutuiksi Tradenomien markkinointipäällikkö Jane Seppänen innostuu työssään työn monipuolisuudesta ja siitä, että jokainen työpäivä on erilainen. ”ALOITIN Tradenomien markkinointipäällikkönä kesällä 2022, ja aika on kulunut kuin siivillä. Työskentelin aiemmin digimarkkinoinnin parissa Sanomilla.

Tradenomien markkinointipäällikön työssä minua kiinnosti erityisesti se, että työtehtäväni ovat niin monipuolisia. Pääsen tekemään sekä markkinoinnin suunnittelua että kehittämistä yhdessä asiakaskokemus- ja palvelutiimin kanssa.

Käytännössä suunnittelen esimerkiksi erilaisia kampanjoita ja toimenpiteitä, kehitän digitaalisia palvelukanavia ja toimin myös opiskelijamarkkinoinnin parissa sekä aluetoimijoiden kanssa.

Samalla markkinoimme palveluita myös liiton tuleville jäsenille.

Tradenomien jäsenet eivät välttämättä ole suo-

raan juuri minuun yhteydessä, mutta työni varmasti näkyy jäsenille.

Olen mukana rakentamassa ja tuomassa esiin palvelutarjontaamme. Saamme esimerkiksi loistavaa palautetta ura- ja työnhakupalveluistamme. Tavoitteenamme on, että niitä hyödynnettäisiin vielä nykyistä enemmän, kun työpaikan vaihto on ajankohtainen tai jos jäsenemme tarvitsee ideoita urasuunnitteluun tai vaikkapa tukea työnhakuun.

Inspiroidun siitä, että voin työskennellä tehtävässä, jossa voimme toimia työelämän kumppanina jäsenille aina opiskeluajasta eläkeikään saakka. Monipuolisten työtehtävien lisäksi tässä työssä ovat parasta työkaverit ja se, että jokainen työpäivä on erilainen.”

Ehdolle valtuusto­ vaaleihin Tradenomien valtuustovaaleissa valitaan 35-henkinen valtuusto, joka käyttää Tradenomien ylintä päätösvaltaa. Valtuustovaalit järjestetään seuraavan kerran keväällä 2023. Vaaleissa jokaisella vaalikelpoisella jäsenellä on äänioikeus sekä mahdollisuus asettua ehdolle.

Ehdokasasettelu alkaa 16.3.2022 ja päättyy 29.3.2023.

Vaaleissa äänestäminen on helppoa, sillä äänestys tapahtuu verkossa. Ehdokkaiden kannattaa vinkata vaaleista ja äänestysmahdollisuudesta myös tradenomikavereille: jokainen ääni vaikuttaa siihen, millaiseksi Tradenomien tulevaisuus muodostuu.

tradenomi.fi/ valtuustovaalit

Markkinointi­ päällikkö ”Juuri nyt työskentelen palvelumuotoilun parissa.

Palvelukehitystä tehdään yhdessä henkilöstön ja jäsenistön kanssa.”

TRADENOMI

29

Ytimessä ” Y l e m m ä n AMK-tutkinnon nykyinen nimike ei kuvaa tutkinnon tasoa riittävästi. Maisteri AMK vastaa paremmin tutkinnon sisältöä ja laatua”, Tradenomien Tuomas Meriniemi painottaa.

Tradenomien etujen mukaista koulutuspolitiikkaa Te k s t i : M i k ko N i k u l a K u va : S a b r i n a Bq a i n

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon nimikkeeksi maisteri AMK, kouluttautumissetelit käyttöön työpaikoilla ja tradenomitutkintojen aloituspaikkojen määrän pitäminen järkevällä tasolla. Nämä kaikki ovat Tradenomien koulutuspoliittisen ohjelman tavoitteita.

30

TRADENOMI

T

radenomikoulutusta on kehitettävä, jotta tutkinnon asema työelämässä paranee ja koulutus on jatkossakin vetovoimainen. Tutkinnon arvostusta on kasvatettava, ja Tradenomit tekee runsaasti koulutuspoliittista vaikuttamista sen eteen, sanoo erityisasiantuntija Tuomas Meriniemi, jonka vastuulle kuuluu koulutus-, työllisyys ja elinkeinopolitiikka.

YAMK-tutkinnon nimikkeeksi pitäisi koulutuspoliittisen ohjelman mukaan muuttaa maisteri AMK. – Se vastaa paremmin tutkinnon sisältöä ja laatua. Muutos parantaisi valmistuneiden asemaa.

Sekavuutta on luonut se, että suomen kielessä yliopistosta valmistuneet ovat maistereita ja

Lounareiden ja liikuntaseteleiden rinnalle kouluttautumissetelit Yhtenä uudistuksena koulutuspoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan kouluttautumisseteleitä. Niiden käyttöönotto olisi hyvä konkreettinen keino edistää työntekijöiden omaehtoista opiskelua ja osaamisen laajentamista. Kyseessä olisi samanlainen henkilöstöetu kuin nykyiset lounas-, kulttuuri- ja liikuntasetelit; yksittäistä työntekijää voisi vuodessa kouluttaa 1 500 euron arvosta verovapaasti.

– Jatkuva oppiminen hyödyttää kaikkia, ja myös työelämään tarvitaan parempia toimenpiteitä sitä tukemaan. Kouluttautumissetelit madaltaisivat yksilön kynnystä hankkia täydennyskoulutusta. Yrityksille tämä olisi yksi tapa luoda positiivista työnantajakuvaa, Meriniemi sanoo.

Tutkintomääristä päätettäessä on pidettävä huoli siitä, että tradenomien aloituspaikkamääriä ei ole liikaa. Kyse on samasta asiasta kuin tutkintonimikkeen muutoksessa: tutkinnon arvon puolustamisesta.

– Liittona haluamme huolehtia myös tradenomien laadullisesta työllistymisestä. Eli siitä, että tradenomit valmistumisensa jälkeen pääsevät koulutustaan vastaaviin töihin.

Tradenomit suhtautuu kriittisesti koulutusvastuiden laajentamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät koulutusvastuut määrittävät sitä, miten paljon ja missä korkeakouluissa mitäkin tutkintoja voi tarjota.

– Koulutusvastuita on viime vuosina jo merkittävästi lisätty. Tutkintomäärien pitää kuitenkin vastata työelämän

Kouluttautumisseteleiden käyttöönotto olisi hyvä keino edistää työntekijöiden omaehtoista osaamisen laajentamista. kysyntään ja alueellisiin tarpeisiin, sanoo Meriniemi.

Koulutuspolitiikka vaikuttaa monen vuoden viipeellä Tuomas Meriniemi aloitti Tradenomien erityisasiantuntijana syyskuussa. Liitto ajaa tavoitteitaan vaikuttamalla päättäjiin erilaisin keinoin.

– Osallistumme seminaareihin ja erilaisiin työryhmiin, viemme aktiivisesti viestiä näkemyksistämme korkeakoulujen edustajille ja poliittisille päättäjille. Puolueet viimeistelevät nyt eduskuntavaaliohjelmiaan, ja niiden pohjalta rakennetaan hallitusohjelma.

Hän kertoo, että koulutuspolitiikka vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä toimenpiteiden seuraukset näkyvät harvoin nopeasti.

Tämä pätee esimerkiksi uudistukseen,

joka antaisi ammattikorkeakouluille oikeuden tohtorinkoulutukseen.

– Koulutuspolku ei saa katketa, vaan tradenomeilla on oltava joustava mahdollisuus kouluttautua tohtoreiksi asti.

Jos tohtoriopinnot tulisivat mahdollisiksi ammattikorkeakouluissa tulevan hallitusohjelman myötä, ensimmäiset tohtorit valmistuisivat aikaisintaan useamman vuoden päästä seuraavalla hallituskaudella. Sekä tarvittavat lainsäädäntömuutokset että tohtorien opinnot ottaisivat aikansa.

– Moni koulutuspolitiikan päätös on sellainen, että sen vaikutuksen näkevät vasta nykyiset alakoululaiset työelämään siirryttyään. Tutkintonimikkeen muutos olisi sikäli poikkeus, että siitä voisi jokainen tehdä saman tien oman CV:n päivityksen. T

AMK-tohtorikoulutukseen mallia Saksasta?

Jarko Hänninen, Laurea-ammattikorkeakoulu

ammattikorkeakouluista valmistuneista käytetään YAMK-nimikettä, kun taas englanniksi molemmat ovat maistereita, eli tradenomien kohdalla MBA, Master of Business Administration.

– Työmarkkinoilla on vieläkin epätietoisuutta siitä, mikä YAMK-tutkinto on. Maisteri AMK -nimike kuvaisi myös työnantajille paremmin sitä, millaisiin tehtäviin tutkinto pätevöittää, perustelee Meriniemi.

Tradenomien koulutuspoliittinen ohjelma julkaistiin keväällä. Ohjelman tavoitteiden edistäminen on nyt erityisen ajankohtaista, koska eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa ja niiden jälkeen tehtävä uusi hallitusohjelma piirtää suuntaviivat lähivuosien koulutuspolitiikalle.

J o u n i Ko s k i kertoo kannattaneensa tohtoritutkintoja ammattikorkeakouluihin jo useita vuosia.

Saksassa osavaltiot voivat antaa ammattikorkeakouluja vastaaville Fachhochschuleille oikeuden myöntää tohtoritutkintoja. Edelläkävijä on ollut Hessenin osavaltio, joka myönsi ensimmäiset tutkinto-oikeudet vuonna 2016.

AMK-rehtorien neuvosto Arene kannattaa ”tohtoripolkua” Suomenkin ammattikorkeakouluihin.

– Suomeen tarvitaan Saksan tapaan lisää tohtoreita työelämän tarpeisiin. Tutkinnot voisi aluksi käynnistää kokeiluna, pienemmässä mittakaavassa, sanoo Arenen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Laurean rehtori Jouni Koski.

Millaisia AMK-tohtorit olisivat ja mitä lisäarvoa he toisivat?

– Keskeisinä vahvuuksina olisivat työelämärelevanssi ja ammatillisuus. Heillä olisi hyvät yhteydet yrityksiin ja osaamista niiden kehittämiseen, Koski arvioi.

TRADENOMI

31

Kampuksella ” Va l i t s i n t r a d e n o m i ko u l u t u k s e n , koska siitä on hyötyä millä alalla vaan, Haaga-Helian Porvoon kampukselta viime vuonna valmistunut Hanna Tikander sanoo.

”Olin ajatellut, että raittius pelastaa minut ja tekee minusta onnellisen.”

32

TRADENOMI

Uuden elämän kynnyksellä Mimmit sijoittaa -yhtiön Hanna Tikander päätti kolme vuotta sitten muuttaa elämäänsä ja raitistua. Holiton elämä on tuonut viikkoihin lisää päiviä. Se on myös vienyt lähemmäs sitä Hannaa, joka hän haluaa olla.

Te k s t i : Sanna Leskinen // K u va t : Pete Aarre-Ahtio / Lehtikuva, Storytel

T

akana on hektinen syksy. Elokuussa 28-vuotias Hanna Tikander julkaisi esikoiskirjansa Selvin päin – erään bilettäjän tarina Wilma Ruohiston kanssa.

Kirja kertoo Tikanderin alkoholiongelmasta ja raitistumisesta.

Tikanderille on ollut yllätys, että niin moni on samaistunut hänen tarinaansa ja kokemuksiinsa.

Vertaistukea kirjan teemojen ympäriltä on jaettu puolin ja toisin.

– Olen kantanut suurta häpeää. Aiemmin ajattelin, että vain minä olen kokenut ja tehnyt tällaisia asioita, ja olen siis jotenkin huono ihminen.

Kolme vuotta sitten Tikander tajusi, että hänen tapansa elää ei vie häntä yhtään lähemmäs sitä Hannaa, joka hän halusi olla. Juhliminen alkoholin ja huumeiden vauhdittamana ei ollut elämää, jota hän halusi elää. Hän nautti urheilusta, itsensä kehittämisestä ja luonnossa liikkumisesta. Hän oli aina myös haaveillut äitiydestä.

– Haluan joskus olla hyvä äiti. Minun täytyy saada itseni ennen sitä kuntoon. Päihteet eivät auta siinä.

Raitistuminen ei kuitenkaan ole ollut helppoa.

Tikanderilla todettiin vaikea masennus vuosi raitistumisen jälkeen.

– Olin ajatellut, että raittius pelastaa minut ja tekee minusta onnellisen. Sitten tajusin, että kaikki vasta alkoi raitistumisesta, kun asiat, jotka olin alkoholin avulla turruttanut mielessä pääsivät valloilleen.

Lisäpäiviä viikkoon Nykyään Tikander tuntee elävänsä aivan kuin eri elämää kuin silloin, kun vielä joi. Bileviikonloppujen jälkeen keskittyminen töihin oli vaikeaa.

– Ennen viikosta aina pulahti pari päivää pois. Ne menivät krapulassa tai huonossa olossa, kun jouduin kasailemaan itseäni maanantaista torstaihin. Parantelin itseäni viikonloppujuhlista ja yhtäkkiä oli taas viikonloppu.

Tuolloin pienetkin päätökset tuntuivat suurilta.

– Mieluiten annoin muiden ihmisten tehdä päätökset, sillä olin epävarma. Pelkäsin, että jos päätös on huono, se on minun syyni tai olen pilannut kaiken.

Päätösten tekeminen on Tikanderille nykyään helpompaa kuin bilevuosina.

– Kuulen omat ajatukseni. En kaipaa enää niin vahvasti muilta hyväksyntää. Seison omien päätösteni takana.

Mimmit sijoittaa -tiimissä päätösten kanssa ei myöskään jää yksin.

– Vaikka tulisi tehtyä huono päätös tai käytännössä epäonnistuminen niin kukaan ei suutu minulle.

Elämä jatkuu ja me olemme tiiminä yhdessä.

Holittomuus on jokaisen oikeus Tikander oli puhunut avoimesti alkoholinkäytöstään Selvin päin -podcastissa vuoden ajan ennen kirjan julkaisua. Iso päätös oli kertoa kirjassa myös huumeiden käytöstä. Tikanderilta kysyttiin, että tietääkö hän minkälaiset seuraukset sillä saattaa olla. Hän halusi kuitenkin olla rehellinen tarinassaan. ” S e on jo hienoa, jos pohtii omaa alkoholinkäyttöä.

Se kertoo siitä, että joku prosessi on käynnissä”, Hanna Tikander miettii.

TRADENOMI

33

Kampuksella

Opiskelija-aktiivi

” M e r k i t s e n kalenteriini vapaa­ajan. Aktiivinen treeni, musiikin kuuntelu ja keikoilla käyminen ovat minulle palaut­ tavia hetkiä”, Hanna Tikander sanoo.

Te k s t i : Sanna Leskinen

Aktiivisen opiskelijaelämän äänitorvi

Tikander kuvaa raitistumista parhaaksi matkaksi, jonka on tehnyt.

– Alan pikkuhiljaa löytää oman ääneni ja identiteettini. Kuka haluan olla, minkälaisia asioita haluan tavoitella ja miten tavoitteisiin pääsee.

Tikander ajattelee, että kulttuuri alkoholinkäytön suhteen kehittyy yhä enemmän siihen suuntaan, että jokainen voi valita, että haluaako juoda vai ei.

– Haluan haastaa, jos huomaan, että joku kyseenalaistaa toisen juomattomuutta. Jokainen saa päättää itse. Vielä on matkaa mutta muutos on käynnissä.

Huomio siinä, mitä voi muuttaa Parikymppisenä Tikander ei vielä tiennyt, mihin ammattiin hän haluaisi valmistua. Siksi hän valitsi koulutuksen, josta uskoi olevan hyötyä millä alalla vaan. Tikander valmistui vuonna 2021 Haaga-Helian Porvoon kampukselta myynnin ja visuaalisen markkinoinnin linjalta. Hän piti opintojen käytännönläheisyydestä. Kokemuksista tapahtumien järjestämisessä on ollut hyötyä nykyisessä työssä Mimmit sijoittaa -mediayhtiössä.

Yrityksessä on vedetty tarkat linjat ajankäytölle.

Aiemmin työkaverit saattoivat istua iltamyöhään toimistolla.

– Sitten tajusimme, että olemme yrittäjiä, jotta saamme itse määritellä, miltä meidän työpäivämme näyttävät.

Hänen työnsä vaatii itsensä laittamista peliin ja omakohtaisista kokemuksista kertomista esimerkiksi podcast-jaksoissa. Joskus negatiiviset kommentit vetävät mielen matalaksi. Silloin Tikander keskittyy positiivisiin kommentteihin.

– Minulle riittää, jos on edes yksi ihminen, jonka elämää olen pystynyt muuttamaan sillä, että olen puhunut asioista ääneen. T 34

TRADENOMI

Kuka olet ja mitä opiskelet?

Olen Jenna Taipaleenmäki, kolmannen vuoden tradenomi­ opiskelija. Opiskelen myyn­ tiä ja visuaalista markkinointia Haaga­Helian Porvoon kam­ puksella kaksikielisellä, suomen ja ruotsin kielen yhdistävällä, linjalla.

Olen opiskelijayhdistys HePo ry:n markki­ nointivastaava.

Mikä sai sinut ryhtymään opiskelija-aktiiviksi?

Vuosi sitten kaverini vinkkasi minulle HePo:n hallituksessa aukeavista paikoista. Kiinnostuin markkinointivastaavan tehtävästä, koska ajattelin sen tukevan opintojani. Halusin myös tutustua uusiin ihmisiin ja olla mukana rakentamassa opiskelijayhtei­ söä Porvooseen.

Mitä kaikkea olet aktiivina päässyt tekemään?

Pääasiallinen tehtäväni on luoda markkinointi­ materiaaleja ja vastata viestinnästä some­kanavis­ samme. Olen tehnyt some­postauksia ja julisteita sekä suunnitellut ja tilannut tapahtumiin materiaale­ ja, kuten tapahtumakarttoja ja haalarimerkkejä. Olen myös järjestänyt sport­tiimissä lajikokeiluja opis­ kelijoillemme. Olen päässyt soveltamaan tehtävässä visuaalisen markkinoinnin kursseilla opittua käytän­ töön.

Tärkein asia, johon haluatte paikallisyhdistyksessä vaikuttaa?

Haluamme pitää huolta siitä, että myös pienehköllä kampuksella on tapahtumia ja aktiivista opiskelija­ elämää. Huolehdimme opiskelijoidemme eduista ja haluamme luoda Porvooseen ainutlaatuisen opiskelijayhteisön. Pyrimme olemaan aina opiskelijoi­ den tavoitettavissa matalalla kynnyksellä.

Viestisi muille opiskelijoille?

Uskaltakaa poistua mukavuusalueeltanne ja kokeilla uusia asioita. Aktiivina toimiminen on ylittänyt odotukseni. Olen saanut paljon tulevaisuuden kannal­ ta tärkeitä oppeja ja luonut verkostoja. Tämä on ollut opiskeluvuosien parasta aikaa.

Tulipa mieleen Haarukka tiessä

K u va : J u h o K u va

M

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

aailman rikkain mies Elon Musk lisäsi itsensä henkilöstöhallinnon Hall of Fameen, kun hän kirjoitti ostamansa Twitterin henkilöstölle kirjeen otsikolla ”A fork in the road”. Viestinä oli, että tilanne markkinassa ja yrityksessä on niin helvetillinen, että nyt tarvitaan valtavia uhrauksia henkilöstöltä. Jokainen työntekijä oli nyt tienhaarassa, jossa piti hyväksyä vaaditut uhraukset klikkaamalla ”Ok”, tai jättää klikkaamatta ja näin päättää työsuhteensa. ”My way, or the highway”, sanoi Elon.

Jokainen, joka on silmänsä avannut viimeisen parin vuoden aikana, on huomannut, että maailma on aikamoisessa myllerryksessä. Tässä ajassa on paljon samaa kuin 1800-luvun lopussa, kun teollisen vallankumouksen toinen aalto muutti maailmaa. Syntyi lennätin, rautatiet ja öljy. Paljon uusia innovaatioita, jotka murskasivat vanhan ja toivat ennennäkemättömän kasvun. Aivan kuten nykyisinkin, varallisuus keskittyi niille, jotka onnistuivat ensimmäisenä kasvattamaan imperiuminsa monopoliasemaan. Tuo historian ajanjakso sai humoristi Mark Twainin kynästä nimen Gilded Age, kullattu aika - koska vain pinta oli kultaa.

Vaikka uutta hyvää syntyi valtavan paljon, tehtiin myös historiallinen virhe, kun muutoksen vaikutus ihmisiin unohdettiin. Työntekijöitä kohdeltiin vain yhtenä tuotannon tekijänä, vailla varsinaista ihmisarvoa. Kun sama yhdistyi näkymään, jossa entinen työ ja tulevaisuus katosi ja varallisuus keskittyi yksille, syntyi valtava määrä kaunaa ja katkeruutta, joka vuosikymmenten aikana kasvoi väkivallaksi ja levisi ympäri maailman.

Yllättävää kyllä, joskus ihmiskunta oppii historian virheistä. Nykyisellään meillä on olemassa rakenteet ja turvamekanismit, jotta ihmisten ääni kuuluu, kukaan ei jää yksin kylmään, eikä yhteiskunta käännä ihmiselle selkäänsä. Koko yhteiskuntaa ja maailmaa suojelee toimivan demokratian ohella vahva periaate yhdessä sopimisesta.

Kuten Twitterin esimerkki karusti näyttää, sopimisen kulttuuri ei säily itsestään, vaan demokratian lailla, sitäkin pitää vaalia ja huoltaa yhdessä. Se pitää tehdä hyvin - ei yksisilmäisesti, pelkästään maksimoiden omaa etua, vaan säilyttäen herkkä tasapaino oikeudenmukaiseksi koetun työelämän ja taloudellisen menestyksen mahdollisuuksien välillä. Tuo järjestelmä tarvitsee aina uusia ihmisiä pysyäkseen ajassa kiinni ja säilyttääkseen relevanssinsa. Oletko harkinnut? T

TRADENOMI

35

JO VUODESTA 1930 JÄRJESTETTY VUOTUINEN

ANTIIKKI- JA VINTAGEKORUJEN MYYNTINÄYTTELY

ON AVOINNA JALOKIVISEPPÄ A.TILLANDERIN ATELJEESSA 23.11.22 ALKAEN. TERVETULOA TUTUSTUMAAN KORUMAAILMAAN AARTEISIIN!

MYYMÄLÄ AVOINNA: ARK. 10-18 • LA 10-17 • SU 12-15