Tradenomi 3/2023

TRADENOMI Tradenomien jäsenlehti

3/2023

Teema

Teknologiavaikuttaja: Näin tekoäly helpottaa asiantuntijatyötä

10 Ota haltuun

Miten työntekijän alisuoriutumiseen pitäisi puuttua?

24 Ytimessä

Akavan Löfgren: ”Hallitus luo pelolla johtamisen kulttuuria”

30

TRADENOMI JOONAS HALLMAN:

”Aidosti merkityksellinen työpaikka löytyi lopulta” 18

Otavamedia.

Omanlaisille.

Otavamedialla on aina keskitytty laatuun.

Siihen, ettei tehdä sisältöjä massoille, vaan ihmisille.

Sille tyylitietoiselle naapurille. Leipomiseen hurahtaneelle työkaverille.

Tai kalastuksesta energiaa ammentavalle Otavamedian Nikolle.

Meille kaikille omanlaisille.

Ja meidän heimoille.

Ja juuri siksi Otavamedia ei ole mainosmediana se suurin.

Vaan merkityksellisin.

LAATU ON TÄHDELLISEMPÄÄ KUIN KOSKAAN yrityksille.otavamedia.fi

Pääkkäri Hallitusohjelman työelämäkirjaukset heikentävät nuorten luottamusta tulevaisuuteen

H

allitusohjelman julkaisemisen jälkeen keskustelu työelämäkysymyksistä on käynyt kiivaana. Palkansaajapuolella koemme, etteivät ehdotetut toimenpiteet työelämä- tai sosiaaliturvakysymyksissä ole tasapainossa suhteessa kokonaisuuteen.

Työsuhteen ehtoihin esitetään heikennyksiä, joilla olisi toteutuessaan merkittävä vaikutus erityisesti nuoriin. Moni aloittaa työuransa määräaikaisilla työsuhteilla, joiden perusteisiin ajetaan väljennyksiä. Irtisanomisperusteeksi riittäisi jatkossa ”asiallinen syy”, jonka lopullinen määrittely vaatinee vuosia jo ennalta kuormittuneessa oikeuslaitoksessa. Hallituksen mukaan näillä muutoksilla madallettaisiin työllistämiskynnystä. Jo aiemmin koeaikojen pituutta kasvatettiin, jonka työllistämisvaikutukset ovat yhä hämärän peitossa.

Lukuisat tutkimukset osoittavat nuortemme hyvinvoinnin olevan vaakalaudalla. Viimeiset vuodet ovat lisänneet epävarmuutta ja tämänkaltaisilla esityksillä nuorten luottamus tuskin kasvaa yhteiskuntaa tai työelämää kohtaan. Nykyiselläänkin Suomessa irtisanominen on helppoa ja halpaa verrattuna moneen muuhun kilpailijamaahan.

Haluammeko todella välittää tuleville sukupolville viestiä, jossa työelämän keskeisin tehtävä on päästä eroon työntekijöistä?

Hyvät työsuhteen ehdot ovat palkan ohella kilpailuvaltti yrityksille, jotka kärsivät osaajapulasta.

Monelta hankalalta tilanteelta vältytään, kun rekrytointi- ja perehdytysprosessit hoidetaan kunnolla.

Samalla työhyvinvointiin investoiminen maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin korkeampana sitoutumisena ja tuottavuutena. Toivottavasti työnantajilta löytyy työelämäkeskustelussa enemmän malttia kuin poliitikoilta.

“Haluammeko todella välittää tuleville sukupolville viestiä, jossa työelämän keskeisin tehtävä on päästä eroon työntekijöistä?”

Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja Twitter: @AnuVaataja

TRADENOMI 3

3 23

Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti

/

10

Tekoälyn myötä osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu lopullisesti tai jopa katoaa. Samaan aikaan syntyy tarve uudenlaiselle osaamiselle.

18

Joonas Hallman valitsi tradenomiopinnot, koska ajatteli niiden mahdollistavan ­monipuolisen ­työuran. Hän oli oikeassa! Ehtivä mies on ­toiminut yrittäjänä, kauppakeskusjohtajana ja nyt asiakaspäällikkönä Puolustuskiinteistöillä.

Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi Toimitus: Otavamedia Oy Asiakkuuspäällikkö: Päivi Laakso, p. 050 3275 328, paivi.laakso@otava.fi Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com Paino: PunaMusta Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi

4 TRADENOMI

24

Alisuoritutuminen ei ole vain yksilön asia vaan se koskettaa koko työryhmää. Olennaista on selvittää syy alisuoriutumisen taustalla ja avata asiasta keskustelu. Lue myös juristin näkemys alisuoriutumisesta työssä, s. 22.

Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi.

Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2023. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 21. vuosikerta.

ISSN 1457-3792

Tradenomit www.tradenomi.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä.

Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16

32

Minkälaista on ulkomaisen opiskelijan arki suomalaisessa ammattikorkeakoulussa? Mikä kummastuttaa ja mistä löytyy työharjoittelupaikka?

Annetaan Murmanskista Rovaniemelle opiskelemaan tulleen Ilya Lebedevin kertoa.

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi

Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi Korkeasti koulutettujen ­työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13.

Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi

Yksi meistä Hoopers-agility teki tradenomiopiskelija Sanna Hovilasta yrittäjän. ­Miten päädyit tradenomi­ opiskelijaksi?

Olen ammatiltani hammashoitaja, ja minulla on vuosien kokemus hoitoalan töistä melko vaativistakin tehtävistä. Kiinnostuin tradenomiopinnoista, kun huomasin, että Savonia-ammattikorkeakoulussa voi erikoistua wellness-tradenomiksi. Tämä linjan erikoisuus on muun muassa hyvinvointiteknologiaan, johtamiseen ja wellness-liiketoimintaan liittyvät kurssit. Tradenomitutkinto tulee tarjoamaan minulle aiempaa monipuolisempia vaihtoehtoja työuralle.

­Mikä hoopers-agilityssä viehättää?

Hoopers on agilityn alalaji, jossa koira suorittaa numeroitua esterataa, mutta ohjaaja ohjaa sitä paikallaan seisten suullisten vihjeiden avulla. Koiralle laji opettaa kuuntelutaitoja, keskittymistä ja ohjaajasta kaukana työskentelyä. Olin seurannut vuosia lajia muualla maailmassa, ja pääsin lopulta mukaan tuomaan lajia Suomeen. Nykyisin hoopers on minulle tärkeä harrastus. Samalla harrastus on muuttunut työksi, sillä valmennan lajia toiminimiyritykseni kautta ympäri Suomea.

­ itä M ­harrastuksesi on opettanut sinulle?

Hoopersissa minua kiinnostaa se, että kaikki vihjeet ja ajoitukset ovat avainasemassa. Uskon, että laji on opettanut kommunikoimaan paremmin koirieni kanssa. Koiralta laji vaatii itsenäisiä taitoja ja rohkeutta.

Teksti: Pi Mäkilä // Kuva: Vesa Tyni

­ arasta P tradenomi­ opinnoissa?

Opintoja on nyt takana vuoden ajalta, ja olen oppinut jo aivan valtavasti uutta.

Kurssit ovat todella monipuolisia, ajankohtaisia ja kattavia. Teoriaopinnoista tulee olemaan paljon apua tulevissa työtehtävissä. Parhaat oivallukset ovat syntyneet silloin, kun pystyn peilaamaan teoriaopintoja oman työurani kautta.

I­ kimuistoisin hetki opiskelu­ ajalta?

Opiskelen monimuoto-opetuksena ja asun Turussa. Tähän mennessä hienoimpia hetkiä ovat olleet ne, kun olen päässyt kouluun Kuopioon paikan päälle. On ollut upeaa päästä tapaamaan opiskelukavereita kasvokkain.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien jäsen­ palveluja Sanna on käyttänyt. tradenomi.fi TRADENOMI 5

Ajassa Valtuuston järjestäytymiskokous teki ­henkilövalinnat

K

evään vaaleissa valittu valtuusto järjestäytyi elokuun lopulla Helsingissä.

Kokouksen yhteydessä valtuutetut perehtyivät liiton sääntöihin, toimintaan, talouteen ja ajankohtaisiin edunvalvonnan kysymyksiin.

Seuraavan kolmivuotiskauden ajan valtuuston puheenjohtajana toimii Iida Mikkola ja varapuheenjohtajana opiskelijaryhmän Niko Posio.

Järjestäytymiskokouksessa valittiin myös uusi hallitus, joka aloitti työnsä heti valinnan jälkeen. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Jaakko Hyvönen, 1. varapuheenjoh-

Va l t u u s to n p u h e e n j o h t a j a I i d a M i k ko l a j a va r a ­p u h e e n j o h t a j a N i ko Po s i o

ALLE 5 VUOTTA ­S ITTEN ­P ERUSTETUISSA ­yrityksissä 60 prosen­ tilla ­yrittäjistä ei ole ­työterveyshuoltoa

YLI 10 VUOTTA SITTEN perustetuissa yrityksissä 40 prosentilla yrittäjistä ei ole ­työterveyshuoltoa

60

Lähde: Akava Works/yrittäjäkysely 2023

6 TRADENOMI

%

tajaksi valittiin Jaana Carlenius ja 2. varapuheenjohtajaksi Anna Laurila. Hallituksen jäseniksi valittiin Katja Antrela, Teemu Oja-Lipasti, Eemeli Rajala, Sami Ranta-aho, Rosamari Rissanen, Jeanette Tammela, Sami Vesala ja Eppu Åberg. Hallituksen opiskelija­jäsenenä jatkaa Tradenomiopiskelijaliiton

Vajaalla puolella akava­ laisista päätoimisista ­yrittäjistä ei ole työterveys­ huoltoa. ­Työterveyshuollon puuttuminen on yleisintä yritysten alkutaipaleella.

puheenjohtaja Annika Väänänen. Valtuuston puheenjohtajisto osallistuu hallitustyöskentelyyn.

Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu sääntömääräiseen syyskokoukseensa marraskuussa käsittelemään ensi vuoden toimintasuunnitelmaa ja talous­ arviota.

39

%

Kuvat: Markus Sommers

Tr a d e n o m i e n hallitu s kolmivuotiskaudeksi 2023–2 026 valittiin elokuussa.

ALLE 50-VUOTIAISTA YRITTÄJISTÄ 39 prosen­ tilla oli jaksamisongelmia ­edeltävän vuoden aikana

50-59 VUOTIAISTA YRITTÄJISTÄ 26 prosen­ tilla oli jaksamisongelmia edeltävän vuoden aikana akavaworks.fi

5 x rakenna yhteisöllisyyttä ­monimuotoisella työpaikalla Kokemus työyhteisöön kuulumisesta ­vaikuttaa merkittävästi työhyvin­vointiin.

Ulkopuolisuuden tunne kuormittaa ja vähentää työhön sitoutumista. ­Henkilöstön monimuotoisuudella tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa iän, sukupuolen, etnisen taustan, kielen ja terveydentilan suhteen.

1

Akava: Työmarkkinoiden kriisiytyminen pitää ­välttää MAAN HALLITUKSEN s­­ uunnittele­mat työelämäuudistukset vähentävät ennennäkemättömällä tavalla palkansaajien mahdollisuuksia n ­ euvotella tärkeistä työehdoista ja puolustaa oikeuksiaan. Akava suhtautuu hallituksen työelämälinjauksiin kriittisesti ja erittäin torjuvasti, mutta ehdottaa sopimisen tietä, jotta työmarkkinoilla ei ajauduta kriisiin. Akavan hallitus käsitteli syyskuussa ajankohtaista tilannetta ja määritteli kokouksessaan kantansa työlainsäädäntöesityksiin.

Akava ehdottaa hallitukselle ja muille työelämäosapuolille sopimisen tietä. Työministeri Arto Satosen hahmottelema prosessi palkkaneuvottelujen kehittämi-

seksi on myönteinen ele, jonka pohjalta liitoilla on mahdollisuus löytää yhteinen näkemys.

Akavan mukaan työllisyyden kasvua tavoiteltaessa ainoa kriteeri ei voi olla työllisten lukumäärän kasvu, vaan sen ohella myös työelämän laadun paraneminen on välttämätöntä.

– Olemme Akavassa valmiita neuvotteluihin monissa työelämäasioissa. Kohtuuttomien heikennysten edessä valmistaudumme toimenpiteisiin. Seuraamme liittojemme kanssa tarkasti hallituksen reagointia ehdotukseemme, puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.

VUOSITTAIN TOTEUTETTAVA opiskelijatutkimus tuottaa tietoa, jota hyödynnämme muun muassa opiskelijajäsentemme palvelujen kehittämisessä sekä edunvalvonnassa. Säännöllisesti toteutettu tutkimus tarjoaa arvokasta seurantatietoa tradenomiopiskelijoiden opinnoista, työskentelystä, hyvinvoinnista ja näkemyksistä erilaisista ajankohtaisista teemoista.

Hyvä perehdytys tukee osaltaan sitä, että uusi työntekijä pääsee sisään työyhteisöön.

2

Tänä vuonna opiskelijatutkimus sisälsi opiskeluun, ylempiin korkeakouluopintoihin, työelämään, työharjoitteluun ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin helmikuussa 2023 suomenja englanninkielisille opiskelijajäsenille.

Tutkimusraporttiin voi tutustua verkkosivuillamme. tradenomiopiskelijat.fi

Luokaa ­työpaikalle ­psykologisesti ­turvallinen ilmapiiri Ilmapiiriin vaikuttavat kaikki työyhteisön jäsenet, mutta johdolla ja esihenkilöillä on siinä rooli.

3

Järjestäkää ­mahdollisuuksia tutustua ja ­verkostoitua Työpaikoilla on monenlaisia verkostoja, niin työhön liittyviä kuin epämuodollisiakin. Kutsukaa vähemmistönä olevia työntekijöitä aktiivisesti mukaan.

4

Lähde: akava.fi

Tutustu nyt uuteen opiskelijatutkimukseemme

Panostakaa ­yhteisöllisyyteen jo perehdytyksessä

Laatikaa toimintamallit ei-hyväksytyn käytöksen varalle Linjatkaa, millaista käytöstä ja menettelytapoja työpaikallanne ei hyväksytä. Linjausten lisäksi on oltava mallit siihen, miten toimitaan, jos jonkun käyttäytyminen ei ole hyväksyttävää.

5

Linjatkaa, mitä kieliä töissä käytetään Monikielisillä työpaikoilla yhteisöllisyyden kokemukseen vaikuttaa se, mitä kieltä käytetään. Työpaikalla on hyvä linjata yhdessä, mitä kieltä käytetään työyhteyksissä ja onko työkieliä useampia kuin yksi.

Työterveyslaitos on tuottanut ­Monimuotoisuus- ja ­inklusiivisuus asiantuntijaorganisaatiossa -oppaan, johon voi tutustua TTL:n verkko­sivuilla.

ttl.fi/oppimateriaalit TRADENOMI 7

Ajassa Sanottua

Kysy meiltä

”Lämpimät onnittelumme ­lokakuussa 50 vuotta ­täyttävälle neuvottelu­järjestöllemme ­Ylemmät ­Toimihenkilöt YTN:lle! ­Jatketaan hyvää yhteistyötä ja ylempien ­toimihenkilöiden­ ­työolojen kehittämistä.

Neuvottelu­järjestön neuvottelemat työehtosopimukset ovat jäsenistömme hyvän ­työarjen tae.”

Palkitaanko jäsenyyden ­suosittelemisesta?

Jäsenyyden suosittelu kannattaa, sillä hyödyt jokaisesta liittyneestä uudesta jäsenestä taloudellisesti! Kun tradenomiystäväsi liittyy suosittelusi perusteella täysjäseneksemme, kulta- tai mustatason opiskelijajäseneksi, saat alennusta omiin jäsenmaksuihisi.

Täysjäseneksi liittyneestä saat alennusta omaan jäsenmaksuusi 50 euroa ja kulta- tai mustatason jäsenestä 20 euroa.

Jäsenhankintapalkkion saa myös silloin, kun kulta- tai mustatason opiskelijajäsen siirtyy täysjäseneksi tai hopeatason opiskelijajäsen siirtyy kulta- tai mustatasolle. Jäsenmaksualennus myönnetään suosittelijalle, kun uusi jäsen on maksanut ensimmäisen jäsenmaksunsa. Mikäli rekrytointipalkkio on suurempi kuin vuoden jäsenmaksu, käyttämättä jäänyt palkkio hyvitetään seuraavan vuoden jäsenmaksuissa.

Muistathan, että voit myös lahjoittaa jäsenyyden esimerkiksi valmistuvalle tradenomille!

Sari Niemi Toiminnanjohtaja

tradenomi.fi/liityjaseneksi

Sairauspoissaolojen vähentämiseksi ­tarvitaan uusia keinoja AKAVA ESITTÄÄ työturvallisuuslain täs-

mentämistä ja uuden asetuksen säätämistä psykososiaalisesta kuormituksesta.

Lainsäädännössä pitää määritellä täsmällisemmin psykososiaalisten kuormitustekijöiden mittaamisesta, arvioinnista ja toimenpiteistä sekä ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Nykyinen työturvallisuuslaki ei sisällä näistä asioista riittävän tarkkaa sääntelyä.

Tuore Akava Works -selvitys tarkastelee, miten psykososiaalista kuormitusta säännellään Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan työturvallisuuslainsäädännössä.

Erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa on kattavat ja täsmälliset säännökset, joiden 8 TRADENOMI

avulla psykososiaalisen työympäristön riskien ennaltaehkäisy ja kuormitustekijöihin puuttuminen on selkeää.

Ruotsissa säädetään riittävän täsmällisesti kaikista psykososiaalisista kuormitustekijäistä eli työn järjestelyyn, sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvistä tekijöistä.

Tanskassa vuonna 2020 voimaan tulleessa toimeenpanomääräyksessä on täsmälliset säännökset psykososiaalisesta työympäristöstä, jotta työpaikoilla voidaan huolehtia hyvän psykologisen työympäristön kehittämisestä ja ylläpitämisestä. akavaworks.fi akava.fi

Numeroin Mitä työnantajat ajattelevat YAMK-tutkinnosta?

Monelle ­tradenomille YAMK-tutkinto on luonteva tapa syventää ammatillista osaamista. Ylemmän tutkinnon suorittaminen ­kasvattaa myös ansioita ja auttaa työllistymään. Silti tutkinto tunnetaan edelleen varsin heikosti työelämässä. Tradenomien mielestä yksi syy siihen on tutkintonimike: YAMK-lyhenne ei kerro riittävästi tutkinnon tasosta ja sisällöstä. Tradenomien tavoite onkin muuttaa tutkintonimike muotoon Maisteri (AMK). Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on voinut opiskella Suomessa jo yli 20 vuotta.

Organisaatiostani löytyy Tradenomi ylempi AMK -tutkinnon työn ohessa suorittaneita

­Organisaatiossani ei työskentele ­Tradenomi ylempi AMK -tutkinnon ­suorittaneita, koska

28 % Kyllä

72 % 33 % Tutkinnon ­suorittaneita ei ole ­hakenut meille töihin

Vaadittuun osaamiseen riittää alempi korkeakoulututkinto

Tradenomi ylempi AMK -tutkinnon suorittaminen työn ohessa

78 % 60 % Kasvatti ­työntekijän osaamista

Kehitti ­tehtävänkuvaa

54 % 40 % Lisäsi ­työntekijän vastuuta

38 %

Toi työntekijälle ­palkankorotuksen

Paransi ­työntekijän motivaatiota

19 %

Tradenomi ylempi AMK -tutkinto ei tuo ­tarpeeksi lisäarvoa

58 %

14 %

Ei

Ei osaa sanoa

17 %

12 %

Tradenomi ylempi AMK -tutkinnon ­suorittaneiden osaaminen ei ole tuttua

Tradenomi ylempi AMK -tutkinto ei ole kilpailu­ kykyinen hakijoiden kesken

Ylempi AMK -nimikkeen muutos Maisteri (AMK) -muotoon p ­ arantaisi ­tutkintonimikkeen ­tuottaman ­osaamisen tunnistamista ja ­rekrytointia

45 % 55 % Kyllä

Ei

Seuraavan tutkinnon s ­ uorittaminen vastaa ­mielestäni erittäin tai jokseenkin hyvin työelämän tarpeisiin

82 %

77 %

Tradenomi ylempi AMK

Tradenomi AMK

91 %

Saman alan maisteritutkinto (esim. KTM tai HTM)

Lähde: Tradenomien vuoden 2023 alussa työnantajille teettämä Ammattikorkeakoulusta maisteriksi -tutkimus.

Tutustu tutkimukseen tarkemmin: tradenomi.fi/koulutuspolitiikka TRADENOMI 9

Teema

10 TRADENOMI

Hyvä renki, huono isäntä Asiantuntijan kannattaa ottaa tekoäly käyttöön viimeistään nyt.

Ihan kaikkeen tekoäly ei kuitenkaan taivu – ja siksi sitä täytyy oppia käyttämään oikein – ja turvallisesti.

M

Te k s t i : Pi Mäkilä / / K u v i t u s : Anna-Kaisa Jormanainen

iltä kuulostaisi tekoälyn suunnittelema ja toteuttama mainoskampanja? Tai myyntisuunnitelma, jonka takana olisikin tekoäly – ja joka olisi syntynyt käytännössä muutamissa sekunneissa? Teknologiavaikuttaja Risto Linturin mukaan tekoälyä kannattaisi hyödyntää juuri tällaisissa projekteissa.

Linturi on tutkinut tekoälyä vuosien ajan. Hän uskoo, että tekoäly voi mullistaa työelämän ja työnteon tavat kokonaan – tietyin varauksin.

– Suorittavan työn tekemiseen tekoäly tulee kyllä vaikuttamaan. Se suoriutuu yleensä teknisistä suorituksista ihmisiä paremmin ja nopeammin, Linturi sanoo.

Linturi ottaisi tekoälyn mieluusti esimerkiksi mainoskampanjan suunnittelijaksi ja toteuttajaksi.

– Mainostoimistolla voi kestää vähintäänkin päiviä luoda erilaisia visioita ja kuvaehdotuksia, jotka he voivat esitellä

asiakkaalleen – eivätkä ehdotukset välttämättä ole lopulta kovin erikoisia. Tekoäly saattaa tehdä saman paremmin ja nopeammin, ja samalla erilaisia vaihtoehtoja voi pyytää kymmeniä. Ihminen ei pysty samaan, Linturi sanoo.

Hän huomauttaa, että tekoälynkin kanssa taustalle tarvitaan kuitenkin lopulta ihminen – ja ihmisaivot.

– Vaikka tekoäly loisi suunnitelmat ja toteutuksen, taustalla olevan ihmisen täytyy ymmärtää tarpeita, eli esimerkiksi tässä tapauksessa mainostoimiston asiakkaan tarpeita, toiveita ja merkityksiä. Tekoäly voi luoda ehdotuksia, mutta ihminen on se, joka lopulta valikoi, mitkä tekoälyn luomista ehdotuksista ovat parhaita, hän sanoo.

Digitalisaation jatke?

Villeimmissä tulevaisuusvisioissa robotiikka ja tekoäly korvaavat työntekijät, eikä maailma ole enää koskaan entisensä. Ajatus

TRADENOMI 11

Teema

Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

”Tekoäly voi luoda ­ehdotuksia, mutta ihminen on se, joka lopulta valikoi, mitkä tekoälyn luomista ­ehdotuksista ovat parhaita.”

Teknologiavaikuttaja Risto Linturi

12 TRADENOMI

maailmasta, jossa koneet hoitavat työt on kutkuttanut niin tutkijoita kuin elokuvakäsikirjoittajiakin vuosikymmenten ajan.

Viime vuosina osa visioista on alkanut konkretisoitua: Chat GPT:n ja Google Bardin kaltaisten keskustelurobottien ansiosta kuka tahansa voi käytännössä kysyä tekoälyltä mitä tahansa. Lisäksi muutamalla klikkauksella tekoälyn voi saada luomaan millintarkkaa taidetta ja esimerkiksi säveltämään musiikkia.

Linturi uskoo, että tekoälyn kehittyminen jatkaa työelämän murrosta, ja muutos saa vääjäämättä aikaan myös vastustusta.

– Esimerkiksi silloin, kun taitto-ohjelmat korvasivat latojien työn 1980-luvulla, moni kapinoi vastaan.

Sama tapahtuu luultavasti nytkin. Osa nykyisistä työtehtävistä muuttuu lopullisesti tai jopa katoaa.

Samalla syntyy tarve uudenlaiselle osaamiselle, hän kertoo.

Linturin mukaan tekoäly voi toisaalta tuoda ratkaisuja myös työvoimapulaan. Joillain aloilla se voi vähentää työvoiman tarvetta.

– Aina markkinavaikutus työn määrään ei kuitenkaan ole vähentävä. Esimerkiksi kirjanpitoa voidaan tehostaa tekoälyn avulla valtavasti, mutta samalla on helppo keksiä yhä enemmän raportoitavaa, johon tarvitaan kirjanpitotaitoa. Tekoälyn mahdollistama työn tuottavuuden kasvu voi siis kadota raportoinnin määrään, Linturi sanoo.

Nerokas ideointityökalu Asiantuntijatyössä tekoäly voi toimia jatkossa erinomaisena sparrailu- ja ideointityökaluna. Linturi kertoo esimerkin hankkeesta, jossa oli mukana erinomainen myyjä, ja johon kaivattiin lisää ideoita.

– Kuvasin tekoälylle hankkeen ja pyysin sitä listaamaan potentiaaliset kohderyhmät ja myyntiargumentit eri organisaatioille. Sain vastaukseksi listan, jossa jokaiselle organisaatiolle oli suunniteltu erikseen erinomaiset myyntiargumentit. Tällaiseen työhön oltaisiin tarvittu viiden hengen aivoriihi ja vähin-

tään yhden työpäivän verran työaikaa kaikilta viideltä ihmiseltä, hän sanoo.

– Tekoälylle voi esimerkiksi kuvata hankkeen, kertoa mitä siltä odotetaan ja tarvitaan ja sitten kysyä, mitä hankkeelle kannattaisi seuraavaksi tehdä. Ideat voivat olla yllättäviä ja oikeasti hyviä, Linturi jatkaa.

Hän huomauttaa, että tekoälyltä kannattaa kysyä myös vasta-argumentteja.

– Kysyin huvikseni kerran tekoälyltä, millä argumenteilla minulle kannattaisi myydä pinkki auto ja millaisia mahdolliset vasta-argumentit voisivat olla.

Ne olivat niin hyviä, että luettuani ne minun teki mieli lähteä ostamaan pinkki auto.

Lisäksi tekoälyä voi pyytää opettajaksi.

– Tekoälyä voi pyytää harjoituttamaan sellaisia asioita, joissa itse kokee tarvitsevansa apua. Esimerkiksi ennen englanninkielistä kokousta siltä voi pyytää sanalistan tärkeimmistä avainsanoista englanniksi.

Tietoturvariskejä ja eettisiä pulmia Kaikkeen tekoäly ei kuitenkaan taivu – tai vaikka taipuisikin, ihan kaikkeen sitä ei kannata yrittää hyö-

”Moni tekee tekoälyn ­kanssa sen virheen, että kysyy siltä jotain sellaista, minkä ­löytäisi Googlesta.”

Näin saat tekoälyn vastaamaan fiksusti • Mieti, mitä olet kysymässä. Tekoäly osaa vastata monenlaisiin kysymyksiin, mutta sen vastaukset eivät välttämättä ole totta. Jos haluat tietää, paljonko Suomessa myydään vuosittain maitoa, kysy asiaa Googlelta. Jos haluat tietää, millaisin keinoin maitoa voitaisiin markkinoida, tekoäly voi antaa mainioita vastausvaihtoehtoja.

• Selitä tekoälylle. Jotta saat parhaan mahdollisen vastauksen, kerro tekoälylle tarkkaan, mitä olet hakemassa. Jos haluat, että tekoälyn antamat vastaukset liittyvät esimerkiksi tiettyyn markkinointistrategiaan, kerro strategia tekoälylle ja pyydä sitä käyttämään strategiaa.

• Muista, että tekoäly ei ole parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan päättelykykyä.

Tekoälyltä voi saada hyviä ideoita, mutta päättely kannattaa luultavasti tehdä itse – ihmisaivoin.

Lähteet: Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhempi tutkija Anna Lahtinen ja teknologiavaikuttaja Risto Linturi

TRADENOMI 13

Teema

Tekoäly on jo kaikkialla – siksi ­siihen kannattaa perehtyä

dyntää. Linturi painottaa, että tekoäly ei ole tyhmä, mutta siltä täytyy osata kysyä asioista oikein.

– Moni tekee tekoälyn kanssa sen virheen, että kysyy siltä jotain sellaista, minkä löytäisi Googlesta.

Oli tekoälyllä käytettävissä sitten millainen datan määrä hyvänsä, täytyy muistaa, että se on kuitenkin tuhansia kertoja pienempi kuin Googlen tietokannasta löytyvä data. Jos tekoälyltä alkaa kysyä yksityiskohtaisia tietoja, vastaukseksi voi tämän takia saada oikeannäköistä satua.

Samasta syystä tekoälyä ei kannata kyykyttää.

– Siinä ei voita mitään. Tekoälyn päättelykykyyn kannattaa muutenkin suhtautua kuin 10-vuotiaan päättelykykyyn. Sen ikäinen voi olla ihan hyvä päättelemään, mutta päättelykyvyssä voi kuitenkin olla porsaanreikiä.

Myös tietoturvan kanssa on oltava tarkkana. Tekoäly hyödyntävää erinäisiä pilvipalveluita, ja myös niiden kautta syötetty tieto kulkee usein suoraan pilvipalveluun.

– Täytyy olla huolellinen, ettei pilvipalveluun tule syöttäneeksi kenenkään henkilökohtaisia tietoja tai esimerkiksi asiakkaiden tietoja. T 14 TRADENOMI

TEKOÄLYN KÄYTTÖ kannattaa ottaa haltuun viimeistään nyt. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun vanhemman tutkijan Anna Lahtisen mukaan tekoälyn perusominaisuuksia on hyödyllistä ymmärtää, sillä tekoäly auttaa monissa päivittäisissä työtehtävissä, vaikka sen vaikutusta ei aina tulekaan huomanneeksi.

– Tekoäly on sulautunut huomaamattomasti päivittäiseen elämäämme, olipa kyse automaattisista suositusjärjestelmistä, jotka ehdottavat meille seuraavaa katsottavaa sarjaa, reittiehdotuksista liikenteessä, asiakaspalvelubottien tarjoamasta nopeasta avusta, synonyymien haussa Microsoft Word -sovelluksessa, tai vaikkapa sähköpostien suodattamisesta roskapostikansion ulkopuolelle, mikä auttaa organisoimaan työtämme, Lahtinen kertoo.

Tekoälyn käyttöalueet ovat monimuotoiset.

– Tekoälyä voi käyttää esimerkiksi datan analysointiin, varastonhallinnan ja logistiikan optimointiin, kysynnän vaihtelujen ennustamiseen ja markkinatrendien tunnistamiseen.

Lahtinen muistuttaa, että tekoälyn itsenäiseen opiskeluun on tarjolla paljon maksuttomia työkaluja ja verkkokursseja.

– Lisäksi suomalaisilta yrityksiltä löytyy jo paljon tekoälyosaamista ja tekoälytarinoita, joista voi ottaa opiksi.

Lahtinen on tutkinut tekoälyä mahdollisuuksia työelämässä ja tukenut yrityksiä tekoälyn käyttöönotossa. Lisäksi hän ollut mukana luomassa muun muassa Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opasta sekä tekoälyn käytöstä kertovaa Aistories.fi-sivustoa.

– On hyvä ymmärtää tekoälyn vaikutukset oman alan kontekstissa. Oivallus ja oppiminen tekoälyn mahdollisuuksista ei ainoastaan rikasta liiketoimintaa, vaan se voi myös mullistaa tapasi tehdä työtä, Lahtinen kertoo.

Haaga-Heliassa ja monessa muussa korkeakoulussa on luotu ohjeita siihen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää opinnoissa.

– Koen itse, että tekoälyä ja sen käyttöä esimerkiksi opinnoissa on mahdotonta kieltää. Kieltäminen olisi vähän sama, kuin yrittäisi kieltää internetin käytön kokonaan.

Lahtinen kannustaa ottamaan kehityksen vastaan positiivisella asenteella.

– Eettisiä kysymyksiä täytyy toki pohtia, ja siksi tekoälyn käyttöön tarvitaan pelisääntöjä – sekä korkeakouluissa että työelämässä, Lahtinen sanoo.

Hän uskoo, että tekoälyllä voi olla paljon tarjottavaa korkeakoulumaailmaan.

– Tekoäly voi auttaa löytämään innovatiivisia työtapoja ja kehittämään opetusta ja opetusmenetelmiä. Parhaimmillaan se voisi räätälöidä opiskelukokemusta siten, että kokemus vastaa paremmin opiskelijan yksilöllisiä tarpeita.

Hei opiskelijajäsen!

Tiesithän, että opiskelijajäsenen Kauppalehti Digitilaus on ILMAINEN!

Tilaa Kauppalehti Digi TRALin opiskelijajäsenetuna maksutta ajalle 1.10.2023 –29.2.2024.

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tee tilaus osoitteesta: kl.fi/tral23

Vuoropuhelu

Luvassa kylmää kyytiä Hallitusohjelma torppaa tai vähintään hankaloittaa ­Tradenomien viiden ­kärkitavoitteen toteutumista. Etenkin uransa alussa oleville tradenomeille on luvassa lähinnä heikennyksiä.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : M a r k u s S o m m e r s j a J u h o K u va

subjektiivisen oikeuden osa-­ ? Voiko aikatyöhön kirjaaminen lakiin toteutua?

Jaakko Hyvönen: Hallitusohjelmassa mainitut työmarkkinauudistukset pyrkivät lähinnä lisäämään työnteon määrää, joten tämä tavoite ei ole toistaiseksi edistymässä.

Ville-Veikko Rantamaula:

Tavoite olisi silti todella tärkeää saada etene-

mään. Hallitus on leikkaamassa rajusti sosiaaliturvaa, joten olisi ensiarvoisen tärkeää, että subjektiivinen oikeus osa-aikatöihin edistyisi. Kyse on myös työhyvinvointikysymyksestä: työhyvinvointi paranee, jos tietyissä elämäntilanteissa pystytään lyhentämään työaikaa tilapäisesti.

työturvallisuuslain muutosten ? Miltä toteutuminen näyttää?

Jaakko Hyvönen:

Jaakko Hyvönen Tradenomien hallituksen puheenjohtaja

16 TRADENOMI

Työturvallisuuslaki huomioi hyvin suorittavaa työtä tekevien työn, mutta asiantuntijatyötä tekevien kokema psykososiaalinen kuormitusta ei ole nostettu samanarvoiseksi fyysisen kuormittavuuden kanssa. Me haluamme, että myös tietotyöläiset huomioidaan työturvallisuuslaissa. Hallitusohjelmaan tämä asia ei noussut millään tavalla, mikä on järjetöntä, kun tiedetään, miten isosta asiasta on kyse.

Ville-Veikko Rantamaula:

Kyse on yhteiskunnallisesti valtavan merkittävästä asiasta, ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen pitäisikin saada työturvallisuuslakiin heti.

Tutkimukset kertovat karua kieltä etenkin alle 34-vuotiaiden mielenterveysongelmista. Nyt olisi viimeinen hetki toimia, jotta seuraukset eivät ole dramaattisia.

haluaa, että ansiosidonnainen työttömyysturva ? Tradenomit maksetaan kaikille. Voiko tämä toteutua?

Jaakko Hyvönen: Hallitusohjelma tuntuu

ikään kuin siltä, että Tradenomien näkemykselle oltaisiin annettu stereoideja. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yleistä ansioturvaa selvitetään, mutta samalla ohjelma ei määrittele, mitä kautta tämä toteutuisi.

Me tavoittelemme Tradenomeissa sitä, että työssäoloehtoa porrastettaisiin, jolloin lyhyemmästäkin työurasta saisi ansiosidonnaista, ja sen pituus kasvaisi työuran pidentyessä. Nyt hallitus on leikkaamassa nuorilta ja opiskelijoilta, joiden on muuten-

kin vaikea päästä työuran alussa ansioihin kiinni.

Ville-Veikko Rantamaula: Hallituksen

suunnitelmat johtaisivat käytännössä siihen, että jos tradenomiopiskelija on kesän töissä ja suorittaa muutoin harjoittelua, työssäoloehdot eivät voisi täyttyä. Tällöin opiskelijat tippuisivat muiden sosiaalietujen piiriin.

Tällaiset toimet siirtävät ihmisiä luukulta toiselle ja johtavat siihen, että työelämän uudistuksesta tulee eräänlainen jojoilmiö.

YAMK-tutkintonimike nyt ? Muuttuuko Maisteri (AMK) -muotoon?

Jaakko Hyvönen: Näillä näky-

min ei ainakaan lähitulevaisuudessa. Tämä on yksi kärkitavoitteistamme, mutta hallitusohjelmassa tutkintonimikkeen muutosta ei huomioida millään tavoin.

Ville-Veikko Rantamaula:

Ajamme silti jatkossakin ponnekkaasti tätä tavoitetta.

Ehkä se, ettei tätä mainita hallitusohjelmassa, kertoo suomalaisesta jämähtäneisyydestä.

Jos haluamme olla koulutuksen ja osaamisen kärkimaa, jämähtäneisyydestä kannattaisi ehdot­tomasti päästä eroon.

kouluttautumisseteli ? Voiko toteutua?

Jaakko Hyvönen: Tradenomit

on esittänyt työntekijän omaehtoisen kouluttautumisen muuttamista verovapaaksi henkilöstöeduksi nykyisten lounas-, kulttuuri- tai liikuntasetelien tapaan. Tämän kouluttautumissetelin toteuttamisesta ei ole suoria, mutta mahdollistavia kirjauksia hallitusohjelmassa. On hyvin mahdollista, että toteutumisen sijaan tätä asiaa vain selvitetään. Koska hallitus on poistamassa aikuiskou-

lutustuen, kouluttautumisseteli olisi hyvä keino paikata asiaa.

Ville-Veikko Rantamaula Tradenomien ­edunvalvontajohtaja

Ville-Veikko Rantamaula:

Mitään estettä kouluttautumissetelin käyttöönotolle ei ole. Päin vastoin, tämä olisi yksinkertainen ja markkinaehtoinen malli, joka ei toki ratkaise koko elinikäisen oppimisen tavoitteita, mutta veisi niitä eteenpäin. Ihmettelen, jos kouluttautumisseteliä ei edistetä millään lailla.

assa Käy tutustum n! aa gi te stra trategia /s i.fi om en trad TRADENOMI 17

Työn arjessa

Rohkeasti omannäköinen työura Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkö Joonas Hallman tietää, että omaan visioon ja ammattitaitoon luottaminen kannattaa. M ­ erkityksellinen työpaikka löytyi lopulta kiinteistöalalta, vaikka niin ei pitänyt käydä.

Te k s t i : P i M ä k i l ä / / K u va t : J e ss e K a r j a l a i n e n

T

yö muuttui kertaheitolla merkityksellisemmäksi. Siltä kuopiolaisesta Joonas Hallmanista tuntui, kun työpaikka vaihtui kauppakiinteistöjen hallinnoinnista Puolustuskiinteistöille.

Hallman oli ehtinyt työskennellä Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkönä kuukauden verran, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Työtehtäviin kuuluu käytännössä maavoimien kiinteistöistä vastaaminen yhdessä toisen asiakaspäällikön kanssa.

– Ja niitä riittää, kiinteistöjä kun on käytännössä etelärannikolta Sodankylään saakka. Ensimmäisen vuoden aikana laskin, että olin tien päällä käytännössä joka toisena työpäivänä. Lisäksi esimerkiksi Natoon liittyminen ja muut alan erityiskuviot tuovat tähän ihan omanlaisensa lisän, Hallman kertoo.

Merkityksellisyyden lisäksi työn erityinen luonne tekee työpäivistä Hallmanin mukaan kiinnostavia.

– Käytännössä vastaan asiakasyhteistyöstä ja johdan tiettyjen tilojen ja alueiden kehittämissuunnittelua. En ollut aiemmin osannut edes haaveilla näin monipuolisista työtehtävistä. Toki vastuutakin on, ja työ on luonteeltaan sellaista, ettei työasioista voi oikein puhua kotona, Hallman sanoo.

Tradenomitutkinnon ­monipuolisuus houkutti Alun perin Joonas Hallmanin uran ei pitänyt johtaa lainkaan kiinteistöalalle. Päinvastoin. Kiinteistönvälittäjänä toiminut isä oli sanonut pojalleen lukuisia kertoja, että joku toinen ammatti voisi olla parempi valinta.

18 TRADENOMI

– Hain tradenomiopintoihin, sillä ajattelin, että opinnot mahdollistaisivat monipuolisen työuran.

Opiskelupaikka irtosi Savonia-ammattikorkeakoulusta jo hieman ennen armeijavuotta.

– Lykkäsin aloitusta intin takia. Siirryin hieman myöhemmin opiskelemaan Joensuuhun Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun ja valmistuin vuonna 2009, Hallman muistelee.

Monta käännekohtaa Opiskeluaikainen työpaikka Elisalla osoittautui Hallmanin uran ensimmäiseksi käännekohdaksi.

– Olin aina ollut ujo, mutta asiakaspalvelutehtävissä minulle aukesi ihan uusi maailma. Löysin itsestäni ihan uuden vaihteen.

Paluu kotipaikkakunnalle alkoi kuitenkin houkutella. Hallman yritti selvittää, olisiko työtehtäviä voinut siirtää Kuopioon. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista.

– Niinpä irtisanoin itseni ja muutin Kuopioon. Löysin tuottajan pestin, mutta en oikein viihtynyt siinä, koska ­kaipasin työpaikkaa, jossa voisin olla ihmisten kanssa tekemisisissä. Puolen vuoden jälkeen irtisanoin itseni. Siitä viikon kuluttua aloitin Huoneistokeskuksen kiinteistönvälittäjänä, Hallman kertoo.

Asuntojen myymisen sijaan Hallmania kiinnostivat enemmän toimitilat.

Hän suoritti LKV:n ja kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon, ja sai ylennyksen toimitilapuolelle. Sitten se taas iski – kaipuu muiden töiden pariin.

– Hyppäsin syvään päätyyn, eli irtisanouduin ja laitoin oman firman pystyyn

Urani 2008–2010 Myyntineuvottelija, Elisa Oyj 2009 Tradenomi, Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu 2010–2011 Tuottaja, Feelback Oy 2011–2013 Kiinteistönvälittäjä, Huoneistokeskus Oy 2014 Myyntipäällikkö, Realia Management Oy 2014–2016 Toimitusjohtaja, yrittäjä, Sp-Koti Kuopio/ Kallaveden Kiinteistöasiantuntijat Oy LKV 2016–2021 Asset Manager, Trevian Asset Management Oy 2022– Asiakaspäällikkö, Puolustuskiinteistöt

”Tärkeimpiä oivalluksia on ollut se, ettei minun tarvitse miellyttää ketään. Ihmiset miettivät ihan liikaa sitä, mitä muut ajattelevat. Tällöin täysi ­p otentiaali jää usein käyttämättä. Minullakin oli kauppakeskusjohtajana napaan asti ­u lottuvat ­h iukset.

Sillä ei ollut väliä, koska ulkonäkö ei määritä ammattitaitoani ­m itenkään”, Joonas Hallman pohtii.

TRADENOMI 19

Työn arjessa

3

Nopeaa Hallmanin aiemmat työtehtävät kauppakeskusjohtajana ja kiinteistönvälittäjänä ovat toimineet hyvänä ponnahduslautana nykyiseen työtehtävään.

”Elämä on ihan liian lyhyt siihen, että kituuttaisi paikassa, jossa ei oikeasti viihdy.” yrittäjäkaverin kanssa. Keskityin liiketiloihin ja toinen yrittäjä asuntoihin. Mutta ei sekään tuntunut lopulta minun jutultani, ja niinpä pyysin yrittäjäkollegaa ostamaan minut ulos, Hallman kertoo.

Seuraava vaihe uralla avautui, kun Hallman otti asiakkaansa kanssa puheeksi sen, että hän etsi uusia haasteita. Hän päätyi kauppakeskusjohtajaksi. Työ tarjosi sopivasti haasteita. Kauppakeskuksia oli useampia, ja niissä piti käydä säännöllisesti. Kaikki vierailut eivät ole jääneet muistiin hyvässä mielessä.

– Hurjin hetki liittyi siihen, kun olin palaverissa, ja toimittaja soitti ja kertoi, että kauppakeskuksessa on menossa selkkaus. Lähdin suoraa päätä paikalle. Perillä poliisi ja armeija olivat sulkemassa kauppakeskusta. Osasin vaistomaisesti toimia oikein ja avustin virkavaltaa tarpeen mukaan, Hallman kertoo.

Töissä kuuluu viihtyä Nykyisessä työssään Hallman kokee toisenlaisia haasteita.

– Nyt katson kiinteistöalaa taas astetta aiempaa ylempää. Aiempi työ oli mielenkiintoinen, mutta muutaman vuoden jälkeen halusin kokeilla jotain muuta. Se vaati taas sen, että irtisanouduin ja hyppäsin kohti tuntematonta, Hallman nauraa – ja vakavoituu.

20 TRADENOMI

– Elämä on ihan liian lyhyt siihen, että kituuttaisi paikassa, jossa ei oikeasti viihdy.

Työ on tosi iso osa elämää. On tärkeää, että ajan käyttää siten, että työ on mielekästä, merkityksellistä ja myös hauskaa.

Omaan visioon ja ammattitaitoon kannattaa luottaa. Aina ei toki tarvitse ensin irtisanoutua, vaan töitä voi hakea, vaikka olisi jo töissä, Hallman muistuttaa.

Samalla hän huomauttaa, ettei elämää – tai työuraa – voi suunnitella loputtoman pitkälle.

– Kaikille tulee elämässä vastaan erilaisia käännekohtia, jotka voivat muuttaa koko elämän kulun. Niihin tilanteisiin kannattaa uskaltaa tarttua. Suunnitelmallisuuskin on toki hyvästä, mutta jos liian tarkkaan suunnittelee, suunnitelmat menevät varmasti jossain välissä mönkään.

Hallmanilla on toki itselläänkin suunnitelmia tulevaisuuden varalle. Niihin kuuluvat muun muassa kiinteistöjohdon sertifioinnin (KJs) saaminen ja mahdollisesti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen.

– Lisäksi olisi kiva rakentaa uuteen kotiimme karaokehuone. Töiden vastapainoksi myös vapaa-ajalla täytyy olla mukavaa ja mielekästä tekemistä. T

1. Mitä taitoja sait ­opinnoistasi nykyiseen työhösi?

Kaikkein hedelmällisimpiä olivat myyntija markkinointikurssit.

Pidin siitä, että opinnot olivat niin käytännönläheisiä. Näiltä kursseilta saadut opit ovat kantaneet monessa tilanteessa työuralla.

2. Mitä teet vapaa-ajalla?

Vietän aikaa perheeni kanssa. Perheeseen kuuluu puolisoni Sannan lisäksi 8-vuotias poika ja 12-vuotias tyttö.

Lisäksi matkustelen, laitan taloa kuntoon ja harrastan laulua. Tykkäsin laulamisesta lapsena, mutta meni parikymmentä vuotta ennen kuin uskalsin alkaa laulaa uudelleen. Laulaminen ja musiikki ylipäätään on valtavan vapauttavaa.

3. Miten hyväksi ­myyjäksi kasvetaan?

Hyvä myyjä tarvitsee rohkeutta kokeilla uutta ja heittäytyä, uskallusta olla oma itsensä – ja vanhan sanonnan mukaan kaksi korvaa, jotta osaa oikeasti kuunnella asiakkaan tarpeita.

KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Joonas on käyttänyt. tradenomi.fi

Oman osaamisen pitchaukseen tarvitaan hyvä ­itsetuntemus Missä olet ­parhaimmillasi?

1

Pitchausta eli napakkaa myyntipuhetta varten on tunnistettava se, minkä osaa hyvin. Kiteytä oma osaamisesi yhden lauseen muotoon.

Kysy itseltäsi, millaisissa tehtävissä tai asioissa olet huomannut olevasi hyödyksi muille. Voi olla haastavaa kertoa omasta osaamisesta lyhyesti, jos mieleen tulee heti monta asiaa. Pyydä ystäviltä ja kollegoilta apua oman erikoisosaamisesi tunnistamiseen ja siitä kertomiseen.

Tee huolella ­taustatyöt

2

Räätälöi pitchi kutakin yleisöä tai organisaatiota varten erikseen. Kerro ensin omasta osaamisestasi yhdellä virkkeellä. Jatka sen jälkeen kuvaamalla, missä asiassa voisit olla hyödyksi yritykselle tai organisaatiolle. Mikä on mielestäsi organisaation ongelma tai kehityskohde, miten ratkaisisit sen ja mitä hyötyä ratkaisustasi olisi? Koukuta kuulijasi kertomalla lopuksi, millä tavoin lähtisit tekemään organisaation kanssa yhteistyötä.

Treenaa, treenaa, treenaa

Teksti: Sanna Leskinen // Kuva: iStock

3

Olo on itsevarma pitchatessa, kun tilanteeseen on valmistautunut huolella. Harjoittele etukäteen puhumalla oma pitchi ääneen vaikkapa kaverille. Aito läsnäolo omana itsenä on valttikortti, kun haluaa erottua positiivisesti muiden joukosta esimerkiksi työhaastattelussa. Pitchi ei mene pieleen, jos itsetuntemuksesi on hyvä, olet miettinyt kerrottavat asiat huolella etukäteen ja pystyt kommunikoimaan ne selkeästi.

Mihin suuntaan haluat edetä?

4

Toimialaymmärrys auttaa sinua kertomaan ne oman koulutuksen ja työhistorian kautta hankitut tiedot ja taidot, jotka ovat olennaisia kyseiselle organisaatiolle. Kerro pitchissä joku hyvä referenssi, esimerkiksi osuutesi hyvin onnistuneessa projektissa. Mitä juuri sinä sait aikaiseksi, vaikka osana projektitiimiä?

Päivitä oma työhistoriasi vastaamaan tulevaisuuden tavoitteitasi.

Mieti, mikä on oma, innostava visiosi.

Kerro, mitä haluat tietää ja oppia lisää sekä mihin suuntaan haluat ammatillisesti edetä. Hyvä match syntyy, jos sekä sinun että organisaation tulevaisuuden tavoitteet kohtaavat.

Vinkit oman osaamisen pitchaukseen antoi esiintymisvalmentaja Elsa Ervasti.

TRADENOMI 21

Pykälin Kysy ja työsuhdejuristi vastaa

Mitä on työntekijän alisuoriutuminen?

Kysymys: Erästä kollegaa joudutaan auttamaan koko ajan työtehtävien suorittamisessa ja se kuormittaa muita. Mitä laki sanoo alisuoriutumisesta?

1

22 TRADENOMI

Vastaus: Usein on epäselvää, mistä

oikeastaan puhutaan, kun puhutaan työntekijän alisuoriutumisesta.

Työsopimuslaissa alisuoriutumista ei ole mainittu. Työsopimuslaissa todetaan, että työntekijän yleisenä velvollisuutena on tehdä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja toimivaltansa mukaisesti antaa työn suorittamisesta. Toisaalta työsopimuslaissa edellytetään, että työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteita työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden välisiä suhteita.

Työnantajan on myös huolehdittava,

että työntekijällä on mahdollisuus suoriutua tehtävistään. Työsuhteen päättämisen osalta on mainittu, että irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä.

Alisuoriutumiseen ei ole saanut vaikuttaa esimerkiksi puutteellinen työntekijän ohjaus. Työnantajan vastuulla on perehdyttää työntekijä asianmukaisesti. Asetettujen tavoitteiden tulee olla realistisia sekä työntekijän tiedossa. Arvioinnissa on huomioitava työntekijän kyvyt ja taidot suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä normaaliin suoritusvauhtiin. Työntekijälle on annettava myös realistinen aika tavoitteiden saavuttamiseen, huomioiden tehtävien laajuus ja haasteellisuus.

Alisuoriutumiseen ei myöskään ole saanut vaikuttaa työntekijästä riippumattomat seikat, kuten yleinen taloudellinen tilanne tai myyntisesonkien vaihtelut. Tulosvastuu on aina työnantajan riskillä oleva seikka. Tulostavoitteiden saavuttamisen tulee kaikissa tilanteissa olla työntekijän vaikutusmahdollisuuksien piirissä eikä se saa siten olla riippuvainen mistään ulkopuolisesta seikasta, kuten kilpailutilanteen muuttumisesta.

Mitä alisuoriutuminen sitten voi olla? Karkeasti määriteltynä se voi olla esimerkiksi piittaamattomuutta tai osaamattomuutta. Kun työntekijä laiminlyö toistuvasti työtehtäviään tai työnantajan ohjeita, puhutaan piittaamattomuudesta. Osaamattomuudella taas tarkoitetaan sitä, että työntekijä ei suoriudu annetuista tehtävistä.

Voidaanko minut irtisanoa alisuoriutumisen vuoksi?

Kysymys: Lähipiirissäni on vakavia sairaustapauksia ja tunnen, että viime kuukausina en ole pystynyt antamaan työhön samaa panosta kuin aiemmin.

Voidaanko minut irtisanoa alisuoriutumisen perusteella?

Vastaus: Alisuoriutumista epäil-

täessä työnantajan on aina punnittava sitä, mistä esimerkiksi työn laadun huonontuminen voi johtua.

Alisuoriutuminen voi johtua myös työnantajan omasta toiminnasta, kuten epäselvästä tavoitteiden asettamisesta, liian korkealle asetetuista tavoitteista työntekijän osaamistasoon nähden tai työnantajan puutteellisesta ohjeistuksesta tai koulutuksesta. Joskus työnlaatu voi laskea esimerkiksi sairauden tai uupumuksen vuoksi. Tällaisissa tilanteissa työnantajan tulee ohjata työntekijä työterveyshuoltoon. Aitoon alisuoriutumiseen tulee puuttua hyvissä ajoin ottamalla asia keskusteluun työntekijän kanssa ja asettamalla työlle selkeät ja realistiset tavoitteet ja aikataulut.

Jos työntekijä ei tukitoimista huolimatta suoriudu työstään edellytetyllä tavalla, työnantaja voi harkita jopa työsuhteen päättämistä. Irtisanominen alisuoriu-

2

tumisen perusteella on kuitenkin yksi vaikeimmista ja tulkinnanvaraisimmista irtisanomistilanteista.

Työsuhteen päättäminen irtisanomalla edellyttää aina asiallista ja painavaa perustetta. Käytännössä työnantajan tulee pyrkiä ensin keskusteluin korjaamaan ja edesauttamaan työntekijän suoriutumista.

Mikäli tästä ei ole apua, voidaan esimerkiksi tietyn seurantajakson jälkeen varoittaa työntekijää kirjallisesti siitä, että työsuhde voidaan päättää, mikäli työntekijän suoriutuminen ei parane. Työntekijän työsuorituksessa olevan vian tai laiminlyönnin tulee kuitenkin olla olennainen. Vähäinen puutteellisuus työntekijän suorituksessa ei muodosta perustetta irtisanomiselle.

Olennaisuutta arvioitaessa huomioidaan muun muassa tavoitteen kohtuullisuus, tekemättömän työn määrä suhteessa työntekijän työtehtävien laajuuteen, poikkeamisen suuruus suhteessa muiden työntekijöiden työsuorituksiin sekä vian tai laiminlyönnin aste ja kesto. Joissakin tapauksissa työnantajan tulee myös harkita, voisiko työntekijän sijoittaa toisiin tehtäviin vaihtoehtona irtisanomiselle.

Muista!

Alisuoriutuminen pähkinänkuoressa

1

Alisuoriutumista ei ole pienten satunnaisten virheiden tekeminen, äkillisesti muuttunut elämäntilanne, liiallinen kiire, väärät resurssit, muuttunut toimintaympäristö, epäasiallisesta käytöksestä tai häirinnästä johtuva suorituskyvyn heikkeneminen, työntekijän uupuminen tai puutteellisesta perehdyttämisestä johtuva huono suoriutuminen.

2

Työnantajalla on vastuu ennaltaehkäistä alisuoriutumista. Työntekijälle tulee asettaa alusta saakka selkeät tavoitteet, kohtuullinen työnmäärä ja realistinen aikataulu. Työntekijä tulee perehdyttää työtehtäviinsä ja työnantajan tulee mahdollistaa työntekijän suoriutuminen työtehtävistään.

3

Työsuhteen päättäminen alisuoriutumisen perusteella on aina aivan viimesijainen keino puuttua työntekijän työsuorituksen ongelmiin. Alisuoriutumisen syy on selvitettävä ja pyrittävä ratkaisemaan ennen työsuhteen päättämistä. Jos työnantaja on tyytymätön työntekijän työsuoritukseen, työntekijälle on annettava selkeä ilmoitus siitä, miten työntekijän tulee muuttaa menettelyään ja mahdollisuus myös toteuttaa muutos kohtuullisen ajan ennen työsuhteen päättämistä.

Vinkit ja vastaukset antoi Tradenomien lakiasiainjohtaja Mia Weckman.

Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa?

Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi

TRADENOMI 23

Ota haltuun

Puuttuminen on välittämistä Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n / / K u va t : i S t o c k

Mitä tehdä, kun työntekijä ei ­viikosta ­toiseen pääse ­yhdessä sovittuihin ­tavoitteisiin? ­Alisuoriutuminen ei ole vain ­yksilön asia, vaan koskettaa koko ­työryhmää. Jos ­työntekijä ­alisuoriutuu, esihenkilön on ­syytä katsoa ensin peiliin.

24 TRADENOMI

Alisuoriutumisesta puhutaan, kun työntekijä ei täytä työtehtäviään asianmukaisella tehokkuudella. Termiä ei kuitenkaan ole määritelty oikeudellisesti.

T

iimin ilmapiiri on kiristynyt.

Yksi työryhmän jäsenistä on toistuvasti myöhässä sovituista aikatauluista. Työpaikan kahvihuoneessa jupistaan, sillä yhden myöhästyminen tarkoittaa sitä, että muut joutuvat omissa työvaiheissaan kirimään yhteistä aikataulua kiinni.

Alisuoriutuminen tarkoittaa sitä, että työntekijä alittaa hänen työlleen asetetut tavoitteet. Jos työntekijä toimii yhdessä sovittujen pelisääntöjen vastaisesti, se voidaan myös laskea alisuoriutumiseksi.

– Esihenkilön pitäisi ensimmäisenä katsoa peiliin ja varmistaa, onko työntekijälle ollut selvää mitä häneltä odotetaan, sanoo yritysvalmentaja, KTM Suvi Tuominiemi Balentor Oy:stä.

– Puolessa tapauksista oire tai ongelma löytyy työntekijän puolelta. Puolessa tapauksista esihenkilö ei ole antanut selkeää ohjeistusta, kertonut tai asettanut oikean tasoisia tavoitteita tai tarjonnut tukea.

Esihenkilön tehtävä on tukea Alisuoriutumiseen voi siis johtaa yksinkertaisesti se, että esihenkilö ei ole asettanut riittävän selkeitä tavoitteita tai niitä ei ole käyty läpi yhdessä työntekijän kanssa.

Työntekijä voi alisuoriutua myös, jos tavoitteet on asetettu liian pitkälle ajalle. Jos tavoitteita ei ole pilkottu kuukausitasolle, sekä esihenkilön että työntekijän on vaikea

arvioida, tekeekö työntekijä työtään sovitussa vauhdissa.

– Tilanne on epäreilu, jos työntekijälle ei ole selvää, mitä häneltä odotetaan ja silti esihenkilö on sitä mieltä, että työntekijä alisuoriutuu.

Kyse voi olla myös siitä, että työntekijän tavoitetaso suhteessa osaamiseen on alun alkaen määritelty väärin. Näin voi käydä, jos esimerkiksi organisaation uudelle myyjälle asetetaan samat tavoitteet kuin muille tiimin jäsenille, mutta hänelle ei ole vielä muodostunut verkostoa, jonka kanssa kauppaa voi tehdä. Silloin kyse ei ole alisuoriutumisesta vaan virheestä tavoitteiden asettamisessa.

Mikä sitten ei ole alisuoriutumista? Sitä eivät ole yksittäiset, työntekijästä riippumattomat virheet. Alisuoriutumista ei ole myöskään hetkellinen työtehon lasku, joka on selitettävissä esimerkiksi työntekijän heikentyneellä terveydentilalla.

Entä jos itse epäilee alisuoriutuvansa?

– On moderni työelämätaito, että johtaa ylöspäin ja kysyy esihenkilöiltä, mitä mieltä hän on työsuorituksesta.

Esihenkilöltä voi kysyä esimerkiksi, missä asioissa voisin olla parempi, tai missä ovat minut ydinvahvuuteni. Oman esihenkilön tulisi olla se, joka pystyy antamaan työkalut parempaan työsuoritukseen.

– Työhyvinvointi lähtee työssä onnistumisesta. Ei ole kenenkään etu, jos työnteki-

3 x Mitä tehdä, jos ­alisuoriutuminen jatkuu?

1 Ensin tuetaan

Työntekijälle tarjotaan perehdytystä, osaamisen kehittämistä tai mahdollisuus korjata tekemänsä virhe. Hänelle annetaan mahdollisuus saada työyhteisön ristiriita selvitettyä tai oma jaksaminen sille tasolle, että suoriutumisen edellytysten pitäisi olla kunnossa.

asiat 2 Sovitut ­kirjoitetaan ylös

Asiasta käydyt keskustelut dokumentoidaan eli niistä löytyy muistio tai pöytäkirja.

voidaan 3 Lopulta antaa varoitus

Mikäli työntekijää on todennetusti tuettu ja keskusteluja alisuoriutumisesta on käyty useita kertoja, seuraava askel on suullisen tai kirjallisen varoituksen antaminen. Silloin toiset työntekijää tukevat toimenpiteet on tehty ja asiasta on keskusteltu niin pitkään, että muuta ei ole enää tehtävissä.

TRADENOMI 25

Ota haltuun Alisuoriutumista voi olla kohtuullisiksi todetuista tavoitteista jääminen, työtehtävien laiminlyönti tai työn tuloksen olennaisesti heikompi taso verrokkityöntekijöihin nähden.

Yritysvalmentaja Suvi Tuominiemi Balentor Oy

Kun kotiasiat ­kuormittavat töissä

“Aina kannattaa selvittää, mikä syy alisuoriutumisen ­taustalla on. Olennaisinta on, että ­keskusteluyhteys avataan.” jällä on päivästä toiseen sellainen olo, että en ihan onnistunut, Tuominiemi sanoo.

Puutu ennemmin kuin myöhemmin Yksittäisen työntekijän alisuoriutuminen voi ilmetä koko työyhteisön haasteina tai ongelmina, ristiriitatilanteina tai työyhteisöstä kumpuavana tyytymättömyytenä.

Alisuoriutuminen voi tulla ilmi, jos tiimin suoritustaso alkaa heikentyä. Kun heikentymisen syitä mietitään, voi selvitä, että joku tiimin jäsenistä ei hoida sovittuja tehtäviään sovitussa aikataulussa tai sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.

Parhaimmillaan esihenkilö voi etsiä ratkaisua ongelmiin ennen kuin on edes kyse alisuoriutumisesta. Sitä varten esihenkilöllä tulee olla työkalu tai toimintatapa, jolla hän seuraa säännöllisesti tiimin tuloksen lisäksi sen jäsenten kokonaissuoriutumista. Se tarkoittaa esimerkiksi kuormitustason, yhdessä tekemiseen liittyvien haasteiden ja motivaation seurantaa.

Jos työntekijä ei toistuvasti saavuta tavoitteitaan, esihenkilön on hyvä seurata työntekoa tavallista tiiviimmin. Työn tavoitteita voi yhdessä pilkkoa pienem26 TRADENOMI

miksi tehtäviksi lyhyelle aikavälille sekä selvittää mahdolliset töiden edistymisen ongelmakohdat ja pullonkaulat. Näin niissä voi antaa tukea.

Kissan nostaminen pöydälle on kaikkien etu – Aina kannattaa lähteä selvittämään, mikä syy alisuoriutumisen taustalla on.

Olennaisinta on, että keskusteluyhteys avataan – ja mieluummin vähän aikaisemmin kuin myöhemmin.

Jos tiimissä kaikki tietävät, että yksi tiimin jäsenistä ei pääse tavoitteisiin vuodesta toiseen ja se sivuutetaan, tilanne on kaikille kestämätön. Jos alisuoriutuminen on jatkunut jo vuosia, esihenkilöt ovat vaihtuneet, mutta kukaan heistä ei ole asiaan puuttunut, työntekijälle voi olla yllätys, kun alisuoriutumiseen lopulta puututaan.

Mitä enemmän esihenkilö puhuu suoritustasosta ja antaa työsuorituksesta palautetta, sitä vähemmän tarvetta puuttua alisuoriutumiseen tulee.

– Alisuoriutumiseen puuttuminen on aina välittämistä, Suvi Tuominiemi sanoo. T

TYÖNTEKIJÄN PERHEESSÄ tai lähipiirissä voi olla kuormittavia tekijöitä, jotka heijastuvat työsuoritukseen. Esihenkilön ei kuitenkaan kannata tehdä tulkintoja alisuoriutumiseen vaikuttavista henkilökohtaisen elämän vaikeuksista. On parempi esittää matalan kynnyksen avoimia kysymyksiä. Sellaisia ovat: mitä kuuluu, miten sinulla menee ja miltä työn tekeminen on tuntunut? Onko jotain sellaista mitä haluaisit minulle kertoa, tai mistä minun olisi hyvä olla tietoinen?

– Esihenkilön kannattaa ilmaista asia niin, että hän on vilpittömästi huolissaan ja havainnut, että työnsuoritus tai mieliala ei ole ollut normaalilla tasolla. Usein työntekijä silloin sanoo, että hänellä on henkilökohtaisessa elämässä kuormittavia tekijöitä, vaikka hän ei välttämättä halua kertoa, mitä ne ovat. Se vie jo asiaa eteenpäin, Suvi Tuominiemi sanoo.

Työntekijän ei tarvitse jakaa työn ulkopuolisia asioita työpaikalla. Esihenkilö voi kuitenkin pyytää työterveydestä apua, jos kyse on työntekijän henkilökohtaiseen elämään liittyvästä, mieltä kuormittavasta asiasta.

Työntekijälle voi olla helpompi keskustella omasta voinnista organisaation ulkopuolisen asiantuntijan, kuten työterveyslääkärin, kanssa esihenkilön sijaan. Yhdessä keskustellen voidaan sopia, milloin työntekijän työkyvyn arvioidaan palautuneen ennalleen.

On myös työntekijän etu, että yhteistyössä työterveyden kanssa sovitaan tietty ajanjakso, jonka aikana tavoitteita, työaikaa tai työn laadun kriteerejä kevennetään.

HALUATKO EDISTÄÄ PAREMPAA TYÖELÄMÄÄ?

HENKILÖSTÖEDUSTAJANA TÄMÄ ON MAHDOLLISTA! Aloittamiseen ei vaadita erityisiä tietoja tai taitoja — nämä opitaan kursseilla ja tilanteiden myötä.

Alussa minua jännitti eniten se, että osaanko auttaa ihmisiä tarpeeksi. Enää ei jännitä, sillä liitolta ja keskusjärjestöltä saa enemmän tukea kuin olin ajatellut.

Lue lisää henkilöstöedustajana toimimisesta:

“

- luottamushenkilö, 45v.

>> TRADENOMI.FI/HEDIKSI

Kutsu Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n ­sääntömääräiseen liittokokoukseen AIKA PAIKKA

4.–5.11.2023 Sokos Hotel Puijonsarvi, Minna Canthin katu 16, 70100 Kuopio

Tradenomiopiskelijaliitto TROL ry:n sääntömääräinen liittokokous pidetään 4.–5.11.2023 Kuopiossa.

Liittokokous alkaa valtakirjojen tarkastuksella lauantaina klo 10.30 ja päättyy sunnuntaina klo 13.00 mennessä.

Liittokokouksessa käsiteltävät asiat ∙ Hyväksytään toimintakertomus vuodelta 2022 ∙ Päätetään vuoden 2022 tilinpäätöksen vahvistamisesta ∙ Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2022 ­hallitukselle ja muille tilivelvollisille ∙ Hallituksen selonteko liittokokousten väliseltä ajalta ∙ Päätetään liiton jäsenmaksu ja kannattajajäsenmaksu vuodelle 2024 ∙ Vahvistetaan liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2024 ∙ Vahvistetaan liiton strategian ja viestintästrategian katsaukset vuodelta 2023 ∙ Vahvistetaan liittokokouksen antama julkilausuma ∙ Vahvistetaan liiton koulutuspoliittinen ohjelma vuosille 2023–2025 ∙ Valitaan liiton hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja ­kolmesta seitsemään varsinaista jäsentä toimikaudelle 1.1.2024– 31.12.2024 ∙ Valitaan toiminnantarkastajat ja heidän varatoiminnantarkastajat ­vuodelle 2024

Jäsenyhdistyksen edustuksen määräytyminen Varsinaisella jäsenellä on liittokokouksessa yksi ääni. Jäsen­ yhdistyksellä on liittokokouksessa yhtä monta ääntä kuin sillä on ­jäseniä, pois lukien varsinaiset jäsenet, jotka käyttävät liitto­ kokouksessa omaa ääntään. Äänimäärä määräytyy 31.5.2023 ­tarkastetun jäsenmäärän mukaan. Yhdistysten äänimäärät lähetetään yhdistyksille sähkö­postitse.

Jäsenyhdistyksillä on oikeus nimetä yksi (1) edustaja liittokokoukseen jokaista alkavaa 600 jäsentä kohden. Mikäli jäsenyhdistyksellä on oikeus nimetä useampi kuin yksi edustaja, voi se jakaa äänensä ­valtakirjassa ilmoittamallaan tavalla nimeämilleen liittokokous­ edustajille. Valtakirjamalli lähetetään yhdistyksille sähköpostitse.

Kokousmateriaalit Varsinaiset kokousasiakirjat lähetetään jäsenyhdistyksille ­sähkö­postitse.

Jäsenelle Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta

Laskuta keikkatyöstä vaivattomasti Kevytyrittäjyys on monelle tradenomille keino harjoittaa yrittäjyyttä joustavasti työn tai opintojen ohella. Tradenomit tarjoaakin jäsenilleen monia etuja kevytyrittäjyyteen. Esimerkiksi Palkkio+ -laskutuspalvelu antaa mahdollisuuden keskittyä itse työhön ja toimeksiantojen hankkimiseen, laskutus ja viranomaisvelvoitteet hoituvat palvelun kautta.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n K u va t : i S t o c k , M a r k u s S o m m e r s

1

Helppokäyttöinen kevyt­ yrittäjän laskutuspalvelu

Palkkio+ -palvelu soveltuu lyhyiden, yksittäisten työsuoritusten laskuttamiseen. Olet kevytyrittäjä, etkä työsuhteessa, kun laskutat Palkkio+-palvelun kautta. Palvelu sopii erityisesti satunnaiseen, monelle eri toimeksiantajalle tehtävään keikkatyöhön, jota voit tehdä esimerkiksi oman päätyösi rinnalla.

Et tarvitse kirjanpitäjää tai Y-tunnusta asiakkaiden laskuttamista varten, eikä sinun tarvitse itse hoitaa yrittäjyyteen liittyviä paperitöitä. Palvelu hoitaa puolestasi viranomaisvelvoitteet, kuten verojen ja muiden lakisääteisten velvoitteiden tilittämisen. Kun asiakas on maksanut laskun, saat työsuorituksestasi palkan.

Palkkio+ -palvelu on toteutettu yhteistyössä kymmenen akavalaisen ammattiliiton kanssa.

28 TRADENOMI

2

Lähetä laskuja pian ­rekisteröitymisen jälkeen

Ensimmäinen askel on palveluun rekisteröityminen. Se ei vielä edellytä palvelun käyttämistä ja se on ilmaista. Toimita verokorttisi palvelun kautta, ja kun se on kuitattu vastaanotetuksi, palvelu on heti käytettävissäsi.

Laskun lähettäminen palvelun kautta on maksutonta. Tradenomien jäsenenä voit laskuttaa palvelun kautta vuosittain 1 000 euron edestä eikä sinulta peritä palvelumaksua. Tradenomi saa jäsenetuhintaisen palvelupaketin, kun tunnistautuu palveluun liiton tunnuksin.

Palkkio+ -palvelua käyttävät kevytyrittäjät saavat myös tapaturmavakuutuksen, jolla turvataan hoitoon pääsy, mikäli työtä tehdessä tapahtuu äkillinen, ennalta-arvaamaton ulkoisen tekijän aiheuttama tapaturma. Lisäksi pakettiin kuuluu vastuuvakuutus, jolla turvataan tilanteita, joissa kevytyrittäjä työtä tehdessään on vastuussa aiheuttamastaan vahingosta.

Vakuutusyhtiökumppanina toimii Keskinäinen ­va­kuutusyhtiö Fennia.

Te k s t i : S a n n a L e s k i n e n

Tutuksi

”Teen työtä jäseniä varten” Alue- ja tapahtumakoordinaattori Iiro Rauhala iloitsee, kun tapahtumat vetävät ja alueilta tulee hyvää palautetta.

3

Kokeile liikeideaa palvelun kautta

Palvelun kautta voit laskuttaa asiakasta esimerkiksi tekemästäsi konsultoinnista, pitämästäsi koulutuksesta tai vaikka vapaa-ajallasi antamastasi liikunnanohjauksesta. Palvelu soveltuu siis myös harrastustoiminnasta laskuttamiseen.

Jos sinulla on uusi liikeidea, palvelun avulla voit myös kokeilla, miten paljon sille on kysyntää. Toimeksiantajat voivat hakea eri alojen – esimerkiksi viestinnän, kaupan, konsultoinnin, mainonnan, toimistopalveluiden – asiantuntijoita palvelun kautta. T

”VASTUULLANI on aluetoimintamme ja jäsentapahtumamme. Olen työskennellyt puolitoista vuotta tehtävässäni. Koulutukseltani olen liiketalouden tradenomi ja työskentelin aiemmin ohjelmistoalan myyntitehtävissä.

Minulla on pitkä aktiivitausta Tradenomeissa. Opiskeluaikana toimin paikallisyhdistyksessä, liittohallituksessa, alueyhdistyksen hallituksessa ja valtuuston varajäsenenä. Sitä kautta tapahtumat ja yhteisö ovat tulleet tutuiksi.

Oli helppo hypätä tuttuun yhteisöön ja pääsin jatkamaan aiemmin aktiivina tekemääni työtä. Nykyisessä työssä tavoitteet, budjetit sekä toiminnan laajuus ja monipuolisuus ovat tulleet eri tavalla tutuksi kuin aiemmin. Jonkunlainen kutsumus työhöni minulla on.

Onnistumisen hetkiä ovat erityisesti ne, kun jäseniltä tulee hyvää palautetta toiminnasta, jota järjestämme yhdessä aluetoiminnan aktiivien kanssa.”

Asiantuntijana toimi Kai Vavuli Anspalkkio Oy:stä.

Mitä on kevytyrittäjyys?

Kevytyrittäjyys on yrittäjyyttä, joka soveltuu keikkaluonteiseen työhön. Kevytyrittäjä ei välttämättä tarvitse Y-tunnusta. Lainsäädännöllisesti kevytyrittäjyys rinnastuu yrittäjyyteen.

Kevytyrittäjä voi toimia useimmilla toimialoilla, pois lukien tietyt toimilupaa edellyttävät alat, kuten hoiva-ala. Kevytyrittäjänä voi hakea verovähennystä verottajalta työstä aiheutuneista kuluista, kuten tietokoneesta tai ammattikirjallisuudesta.

Kevytyrittäjänä työskennellään yksityishenkilönä ja verovähennystä haetaan henkilökohtaisessa verotuksessa.

Alue- ja tapahtuma­ koordinaattori ”Tunnen olevani ­kiinteä osa Tradenomien yhteisöä ja tapaan ­paljon jäseniä eri ­tilaisuuksissa. Se on työssäni parasta.”

TRADENOMI 29

Ytimessä

Tradenomit ja Akava moittivat hallitusohjelman työelämäkirjauksia Te k s t i : M i k ko N i k u l a K u va t : Tr a d e n o m i t , A kava j a J e s s e K a r j a l a i n e n I n fo g r a f i i k k a : S a t u K a r p p i n e n

L

akko-oikeuden väärinkäyttö nähdään hallitusohjelmassa merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana. Hallitus aikoo rajoittaa tukilakkoja, poliittisia lakkoja ja korottaa sakkoja laittomista työtaisteluista.

– Miksi lakko-oikeuteen pitää edes lähteä koskemaan, ihmettelee Tradenomien erityisasiantuntija Joonas Kopra.

Vastoin monen mielikuvaa Suomi ei ole mitenkään lakkoherkkä maa.

– Esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa lakkoillaan selvästi enemmän.

Poliittiset mielenilmaukset ovat meillä hyvin harvinaisia. Viimeksi sellainen taisi olla vuonna 2018, Kopra muistuttaa.

simme, jos vietäisiin paikallinen sopiminen alle kymmenen työntekijän yrityksiin ja säilytettäisiin edustusjärjestelmä sopimisessa. Mutta yli kymmenen hengen yrityksillä ei pitäisi olla syitä olla järjestäytymättä ja hankkimatta sopimusoikeutta, Kopra sanoo.

Tasapuolisuus ei hallituksen suunnitelmissa toteudu, ja ehdotuksen motiivit epäilyttävät.

– Tulee mieleen, halutaanko oikeasti vain luoda epätasapainoinen neuvotteluasetelma ja pyrkiä romuttamaan koko järjestelmä sen sijaan, että aidosti kehitettäisiin paikallista sopimista.

Paikallisen sopimisen laajennus menee liian pitkälle

Ansiosidonnaista päivärahaa leikataan hallitusohjelman mukaan siten, että kahdeksan viikon jälkeen sen taso putoaa 80 prosenttiin ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttiin. Työssäoloehtokin muuttuu: ansiosidonnaisen edellytykseksi tulee yhteensä vuoden mittainen työhistoria aiemman puolen vuoden sijasta.

– Ymmärrämme Tradenomeissa, että uudistuksia työttömyysturvaan on tehtävä.

Mutta ihmisille pitäisi antaa reilu mahdol-

Hallitusohjelma haluaa sallia paikallisen sopimisen myös työnantajaliittoihin kuulumattomissa, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä.

Tradenomitkin kannattaa paikallisen sopimisen kehittämistä, mutta erilaisin keinoin.

– Hallitus avaa täysin paikallisen sopimisen yleissitovassa kentässä. Ymmärtäi30 TRADENOMI

Työssäoloehdon muutos iskee nuoriin ja opiskelijoihin

K u va : M a r k u s S o m m e r s

Petteri Orpon hallituksen suunnittelemat lakko-oikeuden ja työttömyysturvan heikennykset sekä linjaukset paikallisesta sopimisesta heikentävät suomalaisen työelämän laatua, arvioivat Tradenomit ja Akava.

J o o n a s Ko p r a ei pidä hyvänä, että hallitus rajoittaa palkansaajien mahdollisuutta osoittaa mieltään ja kertoo, että Tradenomien jäsen­ kyselyssä 63 prosenttia hyväksyi poliittiset mielenilmaukset.

lisuus työllistyä uudestaan. Jäsenemme työskentelevät aloilla, joilla rekrytointiprosessit ovat pitkiä ja hakijoille voi olla useita haastattelukierroksia. Harva rekrytointi on valmis kahdeksan viikon jälkeen, sanoo erityisasiantuntija Julia Lauren.

Työssäoloehdon muutos vaikeuttaa ansiosidonnaisen piiriin pääsemistä etenkin Tradenomien nuorilla jäsenillä ja opiskelijoilla, jotka ovat tulossa työelämään.

– Tämä osuu ikävästi heihin. Ennen heille riittivät työssäoloehdon kertymiseen parin kolmen kesän kesätyöt.

Tradenomien malli on, että työssäoloehto tulisi sitoa työuran kestoon. Työttö-

Hallitusohjelma heikentää työntekijän oikeuksia ja turvaa TRADENOMIT:

AKAVA: Määräaikaisten työsuhteiden perusteiden helpottaminen

Lakko-oikeuden rajoittaminen Paikallisen sopimisen laajennus

Yhteistoimintalain rajoittaminen työpaikkoihin, joissa on vähintään 50 työntekijää

Ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehdon pidennys

Tutkimus-, kehitys- ja investointi­ rahoituksen nosto

R a h a h u o l e t eivät edistä työllistymistä, sanoo Julia Lauren hallituksen suunnittelemasta työttömyysturvan porrastuksesta.

myysturvan kesto riippuisi työuran pituudesta, mutta sen piiriin pääsisi myös niukalla työkokemuksella.

”Hallitus luo pelolla johtamisen kulttuuria” Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan mielestä hyvää hallitusohjelmassa on tutkimus-, kehitys- ja investointirahoituksen nosto.

– Tämä on Akavalle merkityksellinen asia, jota voi sanoa hallitusohjelman valopilkuksi, kiittelee puheenjohtaja Maria Löfgren.

Työelämäkirjaukset sen sijaan eivät kerää Akavalta kiitosta.

– Työntekijän suojan heikennys ei ole oikea suunta. Hallituksen ehdotukset ovat omiaan luomaan pelolla johtamisen kulttuuria, Löfgren sanoo.

Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden perusteiden helpottamisen nähdään vaikeuttavan nuorten asemaa.

– Päinvastoin nuorille pitäisi luoda tulevaisuudenuskoa. Maan tulevaisuus on heidän varassaan.

Työyhteisön vuoropuhelua säätelevä yhteistoimintalaki rajataan koskemaan työpaikkoja, joissa on vähintään 50 työntekijää. Tähän mennessä raja on ollut 20 työntekijää.

– Tuntuu käsittämättömältä, että halutaan työpaikoille sopimista, mutta viedään työkalut pois.

Hallitusohjelmasta löytyy Löfgrenin mukaan myös monia ”yksittäisiä älyttömyyksiä”, kuten ensimmäisen sairauspoissaolopäivän palkattomuus. Ja vaikka Akava jakaa hallituksen huolen julkisen talouden kestävyydestä, aikuiskoulutustuen lakkautusta pidetään vääränä säästökeinona.

– Aikuiskoulutustuki on ollut tärkeä oppimiskanava. Sen poisto vaikeuttaa hallituksen itse asettamia osaamistavoitteita ja koulutusasteen nostoa. T

K u va : L i i s a Ta ka l a

K u va : M a r k u s S o m m e r s

Ansiosidonnaisen päivärahan leikkaus

A ka va n p u h e e n j o h t a j a Maria Löfgren on huolissaan siitä, miten hallitus­ohjelma vaikuttaa nuorten työmarkkinaasemaan.

Mervi Vidgrén

AMK-rehtorit: Paljon tavoitteita, vähän apuja – Hallitusohjelma lataa korkeakouluille paljon tavoitteita mutta antaa vähän apuja niiden saavuttamiseen, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén.

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 30 miljoonaa euroa vuoteen 2028 mennessä. Erityisen kohtuuton on sotealan harjoittelumaksuihin liittyvä 12 miljoonan leikkaus.

– Leikkausten sijaan tarvitaan lisäpanostuksia, jos aidosti halutaan koulutustason nostoa tai edes nykyisien koulutusmäärien säilyttämistä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvu on hyvä asia, kunhan sitä käytetään myös korkeakoulujen TKI-kyvykkyyksien vahvistamiseen, Vidgrén sanoo.

TRADENOMI 31

Kampuksella

32 TRADENOMI

Opiskelu Suomessa oli hyvä päätös Ilya Lebedev ei ikinä ollut ajatellut opiskelevansa ulkomailla. Kouluaikainen opintomatka Rovaniemelle ja lapsuudenystävän lähtö Lapin ammattikorkeakouluun muuttivat Murmanskissa kasvaneen nuoren miehen ajatukset. Tradenomiksi keväällä valmistunut Lebedev on nyt päättänyt jäädä Suomeen.

Te k s t i : Sanna Leskinen // K u v i t u s : Elina Tuomi

-R

evontulien seuraaminen oli jännittävin ja samalla kylmin kokemukseni matkaoppaana, Ilya Lebedev kertoo opintojensa harjoittelujaksosta.

Lapin ammattikorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa opiskellut Lebedev suoritti työharjoittelun kahdessa eri työpaikassa. Ensimmäinen löytyi oman verkoston kautta.

– Ystäväni työskenteli matkailualan yrityksessä.

Otin suoraan yhteyttä yrityksen omistajaan ja kysyin, että olisiko heillä minulle töitä.

Lebedev sai paikan ja työskenteli matkaoppaana neljä kuukautta. Pienessä yrityksessä hän sai tehdä myös markkinointia ja päivittää verkkosivuja. Toisessa harjoittelupaikassa hän työskenteli Lapin matkailun myyntitehtävissä kuuden kuukauden ajan.

Harjoittelun myötä hän oivalsi, että myyntityö sopii hänelle matkaoppaan tehtäviä paremmin.

Opintomatka ja ystävä innoittivat Lebedev aloitti opinnot Rovaniemellä syyskuussa 2020, kun koronapandemiaan liittyvät rajoitukset olivat jo voimassa. Jopa Suomeen saapuminen oli tuolloin hankalaa, mutta Lebedev halusi suorittaa opinnot paikan päällä.

– Opiskelin melkein kaksi vuotta pelkästään verkko-opetuksena. Sen lisäksi osallistuin kokeisiin ja kursseille, joilla piti olla läsnä.

Lebedev oli kuullut paljon suomalaisen koulutuksen tasosta etukäteen ja hänen odotuksensa opetuksen laadun suhteen olivat kovat. Häntä kiinnosti erityisesti opetuksen käytännöllinen painotus, mikä tuntui tärkeältä työelämään siirtymisen kannalta. Ulkomailta

tulevalle opiskelijalle oleellista oli myös opiskeluympäristö, johon sopeutuminen tuntui luontevalta.

– Odotin myös, että kukaan ei painosta opiskelijoita, vaan että he ovat vapaita tekemään asioita, joita haluavat.

Nyt Lebedev ajattelee, että opiskelu Suomessa oli hyvä päätös. Opinnot kartuttivat taitoja ja tietoja, jotka auttavat selviytymään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Opiskelumateriaalia löytyi runsaasti verkosta ja opiskelijoille oli järjestetty projekteja yhteistyöyliopistojen opiskelijoiden kanssa.

Rovaniemelle Lebedev päätyi kuitenkin monen sattuman kautta.

– Nuorena en koskaan ajatellut opiskelevani ulkomailla. Kun kävin koulua Murmanskissa, tulimme kouluni kanssa opintomatkalle Suomeen ja vietimme viikon rovaniemeläisessä koulussa. Tutustuin suomalaiseen elämäntyyliin ja ajattelin, että Rovaniemellä opiskelu voisi olla hyvä idea.

Sitten ystävä Murmanskista lähti opiskelemaan Rovaniemelle ja kertoi kokemuksistaan.

– Olin vieraillut perheeni kanssa muun muassa Rovaniemellä ja Ivalossa. Kyse on ­kuitenkin kuin eri TRADENOMI 33

Kampuksella

maasta, kun vierailet siellä turistina verrattuna siihen, että elät siellä. Kun muutin Suomeen, näin Rovaniemen aivan eri valossa kuin aiemmin . Turistina Rovaniemi tuntui pikkukaupungilta, joka ei tehnyt suurta vaikutusta. Asuttuani siellä muutaman vuoden ja totuttuani paikalliseen elämäntapaan kaupunki alkoi tuntua kodikkaalta ja mukavalta.

– Paikallinen luonto on myös ihastuttavaa ja ainutlaatuista. Vie hetken, ennen kun alkaa arvostaa sitä – ja lappilaista onnellisuutta, Lebedev sanoo.

Suunnitelmissa toinen tutkinto Lebedev sai matkailualan online-myynnin kehittämistä käsittelevän lopputyönsä valmiiksi viime keväänä. Hän asuu Rovaniemellä, on päättänyt jäädä Suomeen ja on aloittanut suomen kielen opiskelun.

– Pidän Suomesta ja suomalaisista todella paljon.

Lebedev suunnittelee työskentelevänsä muutaman vuoden saadakseen työkokemusta . Sen jälkeen hän aikoo opiskella it-alaa. Siihen häntä houkuttelee erityisesti it-alan työpaikkojen suuri määrä. Lebedev arvelee, että liiketalouden tutkinto ja it-alan tutkinto on vetävä yhdistelmä työmarkkinoilla.

Miten Lebedev sitten edistäisi kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista Suomeen?

– Toimin opintojeni aikana tutorina kansainvälisille opiskelijoille – matkaoppaana suomalaiseen elämäntyyliin. Esimerkiksi jotkut espanjalaiset opiskelijat eivät olleet koskaan nähneet lunta. Joskus heidän piti pukea kahdet sukat päällekkäin pysyäkseen lämpimänä. Maan tapakulttuuriin tutustuttaminen olisi tärkeä lisä ulkomaalaisopiskelijoiden perehdyttämisessä. Monet ulkomaalaiset opiskelijat eivät välttämättä ymmärrä, miksi vaikkapa uimapuvussa ei voi mennä saunaan.

Yksi hämmästyksen aihe hänelle itselleen oli talvipyöräily.

– Murmanskissa kukaan ei pyöräile talvella. Siellä talvipyöräily kuulostaa huonolta idealta.

Suomalainen tapa kuitenkin tarttui ja Lebedev hyppää pyörän selkään nykyään myös talvisaikaan. T 34 TRADENOMI

Te k s t i : Sanna Leskinen

­Tapakulttuuriin ­tutustuttaminen olisi tärkeä lisä ­perehdyttämisessä.

Opiskelijahallitus 2023

Opiskelijoiden vuoden ­päätapahtuma pidettiin Tampereella!

Kuka olet ja mikä on tärkein asia, jota haluat hallitus­ kaudellasi edistää?

Olen Kaisa Manner ja toimin viestintävastaavana. Haluan kehittää Tradenomiopiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia ympäri Suomea.

Olen Veikka Varho ja toimin Tradenomiopiskelijoiden liittohallituksessa jäsenvastaavana. Haluaisin parantaa tradenomien ylpeyttä omasta alasta. Jokaisen tradenomiopiskelijan ja valmistuneen tradenomin pitäisi olla ylpeä alavalinnastaan.

Minä taas olen Sira Vartiainen, toinen jäsenvastaava opiskelijahallituksessa. Haluan edistää jäsenhankinnan kehittämistä kentällä ja luoda siihen uusia tapoja.

Mitkä ovat vastuualueesi ­suunnitelmat tai tärkeimmät ­kehityskohteet tänä vuonna?

Kaisa: Liiton brändin mukaisen viestinnän kehittäminen kampanjoissa sekä palvelemaan paikallisyhdistyksiä. Olemme viestinnässä tavoitelleet enemmän kasvojen näkyvyyttä tekstipainotteisten koronavuosien jälkeen.

Veikka: Aktiivikentän jäsenvastaavien koulutukset ja jäsenkampanjat, kuten Black Weeks, Tradenomiviikot ja Opiskelijasta ammattilaiseksi. Opiskelijajäsenhankinta on erinomaisella tasolla ja kannustamme kenttää tekemään yhtä tasokasta työtä loppuvuoden!

Sira: Kv-opiskelijoiden ja monimuoto-opiskelijoiden jäsenhankinnallinen tavoittaminen, jota olemme kouluttaneet paikallisyhdistystasolla. Olemme myös kehittäneet viestintää jäsenvastaavilta kentälle.

Mitkä ovat vuoden päätapahtumat?

Laura Santala: Tradenomiviikoilla toimme yhteen koko tradenomiyhteisöä eri tavoin ja kampanja kiteytyi teeman Ylpeästi Tradenomi ympärille. Vuoden isoin tapahtuma oli Tampereella pidettävä Tradenologia goes to Space. ”Avaruusmatkan” ohjelmaan kuuluivat sitsit eli akateeminen pöytäjuhla, approt ja rastikierros.

Tradenomissa 1/23 esitelty varapuheenjohtaja Laura Santala vastaa osana palvelutiimiä tapahtumista.

Tulipa mieleen Jäsenenä ammattiliitossa yrittäjänä

K u va : V i l j a H a r a l a

V

Petri Rajaniemi on kirjoittaja, puhuja ja muutosajattelija. Hän tarkastelee maailmaa laveasti ihmisestä globaaliin kuvaan, tästä hetkestä menneeseen ja tulevaan.

uosia on jo puhuttu yhteiskuntien polarisaatiosta. Globaalilla tasolla on todella huolestuttavia merkkejä, mutta Suomen suhteen minulla on ollut paljon vahvempi luottamus hyvään. Yhteiskunnan ydin on aina ollut suomalaisten uniikki kyky ja halu luottaa toisiimme ja instituutioihin, joihin vakautemme pitkälti perustuu.

Rakastettavat ja raivostuttavat instituutiot ovat usein näkymätön osa toimintaympäristöämme. Ne ovat hitaita ja kankeita, täynnä erilaisia sääntöjä, lakeja ja sopimuksia, jotka syövät innostunutta pöhinää mustaan aukkoonsa, kun tekisi mieli kiitää nopeasti mahtavaan tulevaisuuteen.

Mutta entä jos tulevaisuus ei olekaan enää varmasti loistava? Entä jos ympärillä myrskyävä muutos tempoileekin kovalla voimalla? Me emme ole kaikki samassa veneessä. Myrsky on kaikille yhteinen, mutta jokaisella on hieman erilainen jolla, jolla yritämme pärjätä.

Instituutioiden tehtävä on olla jokaisen kansalaisen jollan ankkurina. Tuoda vakautta ja turvallisuutta. Se, että joku vahtii jarrua, voi ärsyttää sitä, joka vaatii kaasua. Työelämässä ammattiliitot ovat ainoa taho, jonka ainoa tehtävä on auttaa ihmisiä muutoksessa.

Ilman yhteistyötä ankkuria ei ole ja jokainen jolla seilaa yksin. Se, joka tällaisessa maailmassa uskoo pärjäävänsä yksin ja omilla voimillaan, on pahasti irti paitsi ankkurista myös todellisuudesta.

Toimin itse yrittäjänä. Rakastan markkinataloutta yhteiskunnan käyttöjärjestelmänä. En omaa minkäänlaisia kulttuurillisia siteitä ammattiyhdistysliikkeeseen tai sitä lähellä oleviin poliittisiin liikkeisiin. En saa jäsenmaksuani vastaan työttömyysturvaa, en uraneuvontaa, enkä muita sellaisia etuja, joita jäsenet eniten arvostavat.

Selitän työkseni nykyistä maailmaa yritysten ylimmälle johdolle. Kun työkseen tuijottaa isoa kuvaa, näkee jotain siitä selvästi. Tiedostaen yli 100 vuoden perspektiivin minulle on selvää, että ammattiliitot eivät ole koskaan olleet niin tärkeitä kuin nyt. Maksan akavalaisen ammattiliittoni jäsenmaksun, en itselleni, vaan Suomelle. Maksan, koska haluan, että liitot ovat olemassa. Jokainen toimi, jolla vaarannetaan liittojen kyky auttaa ihmisiä muutoksessa, on toimi, joka lisää huolta, pelkoa ja kaunaa - ja lisää siten yhteiskunnan epävakautta. Jokaisesta toimesta seuraa aina reaktio. T

TRADENOMI 35

Tunnistettava muutos

Tee tekoälystä tehokas työkaveri.

Inspiroivat ja käytännönläheiset tekoälykoulutuksemme vievät osaamisesi uusiin sfääreihin.

Tule mukaan!

• Midjourney – luo kuvia tekoälyllä • Tekoälyn mahdollisuudet HR-työssä • Tekoäly sisällöntuotannossa • Tekoälyn perusteet ja hyödyntäminen liiketoiminnassa

KATSO: RASTORINST.FI/ TEKOALYKOULUTUS