TESSU2-projektin toimintakatsaus 2021-2022

Page 1

TOIMINTAKATSAUS

2021–2022 TESSUn toiminta lyhyesti vuosina 2021–2022 s. 4

Kohti uusia tuulia s. 13

Mitä mieltä Ohjaamot olivat TESSUn tuesta? s.18


Sisällys Yhteinen matkamme Ohjaamojen kanssa päättyy – on aika riisua TESSU-huppari ja kiittää ............3 TESSUn toiminta lyhyesti vuosina 2021–2022...........................................................................................4 TESSU-joukkueella yhteinen tavoite ja rakkaus hyvään työhön..............................................................6 Huipputyypit huolto- ja tukijoukoissa siivittivät menestykseen ............................................................9 Lähes 60 Ohjaamolle osuvaa valmennusta, vertaismentorointia ja konsultaatiota..........................12 Kohti uusia tuulia .........................................................................................................................................13 Ohjaamojenkoordinaattoreita tukemassa................................................................................................14 Vertaillen kehittäminen systemaattista Ohjaamotyön kehittämistä tukemassa ..............................17 Mitä mieltä Ohjaamot olivat TESSUn tuesta?...........................................................................................18 Haikean huikea loppuseminaari..................................................................................................................20 TESSU2 var med då konferensen IAEVG 2020/2021 samlade deltagare från hela världen.............22 Vaikuttavaa viestintää ja julkaisutoimintaa aina projektin loppuun saakka........................................23 Vuosina 2021–2022 julkaistua ...................................................................................................................24 Muistellaan kuvilla .......................................................................................................................................26 Monialainen yhteistyö ja ohjaus – tietoa, vinkkejä ja työkaluja käyttöösi! ........................................28

Projekti lukuina Ohjaamot

Valmennukset

Osallistujat

Valmennuskerrat

Webinaarit

57 44 570 182 6 Webinariosallistujat

Valmentajat

250 16 Kielet: suomi ja ruotsi

Muu henkilöstö

Julkaisut

9

68 33

ÅA n. 19 %

Budjetti

1 090 000 €

Tapahtumat

HAMK n. 27 %

Julkaisija: Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa -projekti 2022 Kuvat: TESSU-projekti

JAMK n. 54 %

Taitto ja graafit Martti Hänninen Toimittaja: Auli Sesay TESSU2-toimintakatsaukset verkossa issuu.com/tessuprojekti ja oppimateriaalit.jamk.fi/monialaisesti

2


Yhteinen matkamme Ohjaamojen kanssa päättyy – on aika riisua TESSU-huppari ja kiittää Yli 6 vuoden yhteinen matka Ohjaamojen kanssa on tullut pääteasemalle. Matka alkoi TESSU-projektilla (2015–2019) ja perään TESSU2-projektilla (2019–2022). Yhteistä matkaa juhlistimme ikimuistoisessa Kohtaamon ja TESSUn loppuseminaarissa jo 28.10. Tilaisuudessa oli aistittavissa monenlaisia tunteita ilosta haikeuteen. Matkan aikana koettiin monenlaisia käänteitä ja toimintaympäristön muutoksia. Silti Ohjaamot ovat selvinneet ja pysyneet niin vahvana, että mikään ei niitä kaada. Uskaltaisin väittää, että Ohjaamojen vahvuus löytyy koko verkoston yhteisöllisyydestä, sitoutuneisuudesta, ohjaamohengestä ja hengenheimolaisuudesta sekä vahvasta uskosta oman työn merkitykseen nuorille. On ollut huojentava tieto kuulla näin TESSUn loppumetreillä, että myös Suomen valtio uskoo selkeästi Ohjaamojen voimaan, kun Ohjaamotoiminta vihdoin vakiinnutetaan tekemällä Ohjaamoista lakisääteisiä – olihan Ohjaamoja koskevasta laista puhuttu niin moneen otteeseen TESSUn aikana. Vuosien 2015–2021 aikana Ohjaamot ovat kehittyneet uudenlaisiksi, dynaamisiksi nuorten palvelukeskuksiksi, joissa henkii uudenlainen monialainen yhteistyön ja ohjauksen toimintakulttuuri. Kehittämisvuosien aikana on opittu tuntemaan toisia ja toisten osaamisia paremmin sekä rakennettu luottamusta, jonka seurauksena synnytettiin yhteistä osaamispääomaa. Matka ei ole ollut helppo, mutta onneksi Ohjaamojen kaverina on ollut TESSU, joka tarjosi rinnalla kulkemista, kumppanuutta, tukea ja foorumin valmennusten muodossa. Yhteiset tapaamiset mahdollistivat ratkoa monialaisen ohjauksen ja yhteistyön kysymyksiä vertaisten kesken. Samalla valmennus toimi tärkeänä peilinä Ohjaamojen arvioidessa toimintansa ilmiöitä ja senhetkisiä kehitysvaiheita. TESSU2-projekti toteutti kaikkiaan 57 Ohjaamolle erilaisia tuen muotoja kuten valmennuksia, konsultoin-

tia ja vertaismentorointia. Ennen koronapandemiaa ehdittiin käydä 16:ssa Ohjaamossa paikan päällä – sitten siirryttiin verkkoon loppuajaksi. Valmennuskertoja oli kaikkiaan 182, jotka olivat kestoltaan 3–4 tuntia/tapaamiskerta. Osallistujia projektin kaikkiin toimenpiteisiin oli lähes 600. Osallistujien palautteessa nousi vahvasti esiin, että valmennus kokosi toimijoita yhteiseen tilaan, jolloin virisi avoin keskustelu Ohjaamon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Valmennuksissa oli aikaa yhteiselle työskentelylle Ohjaamon kipupisteiden parissa. Erityisesti vertaisuuden merkitys, luottamuksellinen ja toista kunnioittava keskusteluilmapiiri mahdollisti avautumisen sellaisissakin asioissa, joista ei voinut muualla puhua. Oman työnhyvinvoinnin kannalta tämä oli ratkaisevaa ja auttoi jaksamaan. Tämä vuosikatsaus on TESSUn viimeinen. Haluan kiittää kaikkia Ohjaamoja ja heidän verkostojaan, yhteistyökumppaneitamme, ohjausryhmäämme ja projektin rahoittajaa. Erityiskiitos kaikille TESSU-projektissa toimineille kautta aikojen, jotka toteuttivat ja vaalivat projektia innolla ja täysin sydämin. Te kaikki olette olleet tärkeässä roolissa ja olette tehneet TESSU:sta menestystarinan! Oli ilo kulkea yhdessä tätä matkaa monialaisesti oppien niin, että hyviä asioita syntyi. Työ Ohjaamojen kanssa on päättynyt, mutta emme unohda tätä matkaa koskaan. Onnea ja suotuisia tuulia Ohjaamoille tulevaan!

Auli Sesay Projektipäällikkö TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa -projekti (ESR)

3


TESSUn toiminta lyhyesti Eteenpäin joukkueena ja verkostona

Tammikuu 2021

Helmikuu 2021

Maaliskuu 2021

Huhtikuu 2021

Touko-kesäkuu 2021 Elokuu 2021

Kehittämispäivä 22.1.: vuoden 2021 suunnitelma

Projektin tilannekatsaus ja levittämissuunnittelu

Kehittämispäivä 25.3.: valmennusten kehittäminen

Yhteistyö OSMO2-projektin kanssa vahvistuu

Kehittämispäivä 17.5.: Syksyn toimintasuunnijatkoaika ja loppujulkaisu telma

Loppuseminaarin suunnittelu (Kohtaamoyhteistyö)

Ohjausryhmän kokous 9.6.

Kohtaamo, OSMO2 ja Onni -yhteistyö tiivistyy

Ystävänpäiväkampanja

Loppuseminaarin suunnittelu

Ohjausryhmän kokous 10.3. Yhteistyö ruotsinkielisten Ohjaamojen kanssa

Valmentaja Sanna Heino, asiantuntija Taru Lilja, projektisuunnittelija Vesa Holm ja projektisihteeri Elina Rantala siirtyivät toisaalle Projektisihteeri Elisa Tuominen aloitti työt

Yhteistyö ruotsinkielisen verkoston kanssa

Neuvottelut TESSUn jatkoajasta rahoittajan kanssa Loppuseminaarin suunnittelu (Kohtaamoyhteistyö) Valmistaudutaan Sitran Osaaminen näkyviin -kampanjaan

Valmennetaan Ohjaamoja

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Riihimäki, Pori

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Valkeakoski, Akaa, Urjala, Pori, Forssa,

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Koordinaattorit: Valkeakoski, Akaa, Urjala, OhjaamokoordinaattoPori reiden 4 vertaismentorointiryhmää Koordinaattorit: Ohjaamon koordinointi ja johtaminen -valmennus 14.1. Ohjaamokoordinaattoreiden 4 vertaismentorointiryhmää

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Ohjaamo Hämeenlinna, Keski-Uusimaa (7 Ohjaamoa) sekä Kymenlaakson Ohjaamot (Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää) ja MOONA (maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta) OSMO2yhteistyönä Ohjaamokohtaiset valmennukset: Pori, Forssa, Joensuu, Koordinaattorit: Ohjaamon koordinointi ja johtaminen -teemapäivä 23.3. Ohjaamokoordinaattoreiden 4 vertaismentorointiryhmää Konsultointi: Ohjaamo Porin esihenkilöt 29.3.

Kohdataan, viestitään ja markkinoidaan

Markkinointi Ohjaamojen kyselytunnilla 12.1.

TESSU-postia uutiskirjeet 1 ja 2

Ohjaamokoordinaattoreiden aluekiertue Hämeenlinna 19.1. ja Kouvola 20.1. (Kohtaamo-yhteistyö)

Markkinointi Ohjaamojen kyselytunnilla 10.2. Kaakon Ohjaamojen aamukahvit 18.2. Ohjaamo-aluekiertue Helsinki 2.-3.2., Jyväskylä 11.2., Oulu 24.2. ja Seinäjoki 25.2. (Kohtaamoyhteistyö)

Julkaistaan ja levitetään tuloksia

Kirjoitus Monialaisestiblogissa

Ohjaamoviikko vko 7 4 kirjoitusta Monialaisesti-blogissa Minun tulevaisuuteni – Ohjauksen virikekortit asiakkaan toimijuuden ja päätöksenteon tueksi -julkaisu Osallisuutta Ohjaamoihin -työpaja 17.2. (Onni ja OSMO2 yhteistyö) Puheenvuoro ZOOMI – Sujuvat siirtymät seminaarissa 17.2. “Monialainen ohjaus – nuoren arvostava kohtaaminen”

TESSU-postia uutiskirjeet 3 ja 4 Ohjaamokoordinaattoreiden aluekiertue Varkaus 18.3. (Kohtaamo-yhteistyö) Markkinointi Ohjaamojen kyselytunnilla 9.3.

Ohjaamotyön perusteet -webinaari 31.3. (Kohtaamo-yhteistyö)

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Iisalmi, Kaakon Ohjaamot, Riihimäki, Hamina Ohjaamokohtaiset valmennukset: Pori, Forssa, Joensuu, Koordinaattorit: Ohjaamon koordinointi ja johtaminen -teemapäivä 21.4. Ohjaamokoordinaattoreiden 4 vertaismentorointiryhmää Konsultointi: Kymenlaakson Ohjaamojen ja MOONAn verkostopäivät 27.4. (yhteistyö OSMO2) Hämeenlinnan verkostopäivä 29.4.

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Imatra, Lappeenranta, Ylivieska, Pori, Seinäjoki, Keski-Uusimaa, Hamina Ohjaamokohtaiset valmennukset: Joensuu, Forssa, Pori Koordinaattorit: Ohjaamon koordinointi ja johtaminen -teemapäivä 4.5. Ohjaamokoordinaattoreiden 4 vertaismentorointiryhmää

TESSU-postia uutiskirjeet 7 ja 8

Valmennusten markkinointi

Päällikköpäivät 16.-17.6. Kysely Ohjaamoille valmennuksista Valmennusinfo Kohtaamon uutiskirjeessä 5/2022

Kaakois-Suomen ELOwebinaari 14.3. Ohjaamojen päällikköpäivä 15.4.

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Ylivieska, Hamina, Imatra, Lappeenranta Yhteissuunnittelumenettelyn käyttöönotto valmennusten alkuun

Konsultointi: Kymenlaakson Ohjaamojen ja MOONAn verkostopäivät 18.5. ja 25.5. (yhteistyö OSMO2)

TESSU-postia uutiskirjeet 5 ja 6

Ruotsin ja englanninkielisten sivujen päivitys

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Kempele

Puheenvuoro palveluista Ohjaamojen kyselytunnilla 19.8. Koordinaatin MOODI21webinaari 31.8.

TESSU-some: Twitter 1081 Facebook 322 Instagram 332

4 kirjoitusta Monialaises- 5 kirjoitusta Monialaisesti-blogissa ti-blogissa Kirjoitus JAMKin opeOsaaminen näkyväksi korkean uutiskirjeessä 4 kirjoitusta Monialaises- webinaari 7.4. 2/2021 ti-blogissa Sosiaalipsykologian TESSU-projektin toimin- päivät 15.4. työpajat: 1) takatsaus 2019–2020 Monialaisen ohjauspalvelun kehittäminen Kirjoitus CLL:n uutiskiraineettoman pääoman jeessä näkökulmasta 2) Miten johtaa olematta johtaja? Uutinen JAMK TKI News -havaintoja Ohjaamon koordinaattorin työstä.

2 kirjoitusta Monialaisesti-blogissa Loppujulkaisutyön käynnistys Viestinnän hyvien käytäntöjen jakaminen JAMK hanketoimijoille 17.8. ja ESR-viestintäaamussa 26.8.


vuosina 2021–2022 Syyskuu 2021

Marraskuu 2021

Joulukuu 2021

Tammikuu 2022

Helmikuu 2022

Maaliskuu 2022

TESSUn muutoshakemus Kehittämispäivä 1.10.: loppuseminaarin suunProjektisuunnittelija nittelu, julkaiseminen Virpi Rajala aloitti työt Ohjausryhmän kokous Valmentaja Anne Leppä- 26.10. nen siirtyi toisaalle Muutoshakemus rahoitLoppuseminaarin tajalle suunnittelu (Kohtaamoyhteistyö) Päätös TESSUn jatkumisesta 31.3.2022 saakka

Itsearvioinnin suunnittelu

Vuoden 2022 suunnittelu

Budjetin tilannekatsaus

Kehittämispäivä 1.2.: itsearviointi

Projektin päättäminen

Valmentaja Heidi Lindholm aloitti työt

Valmentaja Seija Mäkinen siirtyi toisaalle Joulutervehdys verkostolle

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Mikkeli, Valkeakoski. Akaa, Urjala, Savonlinna

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Kuopio, Jyväskylä, Lohja, Mäntsälä, Pornainen, Imatra, Lappeenranta

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Ylivieska, Hamina, Imatra, Lappeenranta, Seinäjoki, Kempele, Forssa

Lokakuu 2021

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Imatra, Lappeenranta

Ohjaamojen päällikköpäivä 2.2.

Ohjausryhmä 15.3. – loppukokous 9.6.

2021 2022

Konsultointi: Porin vertaillen kehittäen-prosessi Ohjaamokohtaiset (kehittäjäryhmä 11.10. ja valmennukset: päättäjäryhmä 15.10.) Ylivieska, Hamina, Seinäjoki, Kempele, Savonlinna, Kuopio

Konsultointi: Keski-Uusimaan Ohjaamokoordinaattoreiden verkostopäivä 27.9. Kick-off -tilaisuus Ohjaamo Porin verkosto 14.9.

Loppuajan suunnitelma

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Seinäjoki, Kempele, Valkeakoski, Akaa, Urjala, Lohja Koordinaattorit: Ohjaamokoordinaattoreiden 3 vertaismentorointiryhmää

Koordinaattorit: Ohjaamokoordinaattoreiden 3 vertaismentorointiryhmää käynnistyy Konsultointi: Ohjaamo Porin Vertaillen kehittäen -prosessi (kehittäjäryhmä 24.11.)

Tilannekartoitus Ohjaamoista: Hyvinkää Ohjaamokohtaiset valmennukset: Valkeakoski, Mikkeli, Mäntsälä, Pornainen, Urjala, Lohja, Kuopio, Savonlinna, Akaa

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Savonlinna, Urjala, Mäntsälä, Pornainen, Valkeakoski, Lohja, Mikkeli, Kuopio, Akaa

Ohjaamokohtaiset valmennukset: Akaa, Savonlinna, Urjala, Lohja, Kuopio, Mikkeli

Koordinaattorit: OhjaamokoordinaattoKoordinaattorit: reiden vertaismentoroinOhjaamokoordinaattonin 2 ryhmää reiden vertaismentoroinnin 3 ryhmää

Koordinaattorit: OhjaamokoordinaattoKonsultointi: reiden vertaismentoroin- Ohjaamo Hyvinkään nin 3 ryhmää verkostopäivä 10.2. Etelä-Savon Ohjaamojen koordinaattoreiden konsultaatio 21.3.

TESSU-postia uutiskirjeet TESSU-postia uutiskirjeet TESSU-postia uutiskirjeet TESSU-postia uutiskirjeet TESSU-postia uutiskirje 1 TESSU-postia uutiskirje 2 TESSU-postia uutiskirje 3 9 ja 10 11 ja 12 13 ja 14 15 ja 16 Esittely Sujuvat siirtymät ELO LIV -seminaari 16.9. Puheenvuoro palveluista -uutiskirjeessä 05/2021 TESSU-some: Osaaminen näkyviin -vii- Ohjaamojen kyselytunTwitter 1206 kot 30.8-12.9 nilla 5.10. Nuorisotakuu NYT! - TieFacebook 345 Hyvää työtä nuori -verkdolla johtaminen 22.11. TESSU-some: Instagram 375 kotapahtuma 29.9. Valmennus- ja loppuseTwitter 1170 Linkedin 138 minaari-info Kohtaamon Facebook 297 TESSU-muistivihko ja uutiskirjeessä 7/2022 Instagram 375 kynä Linkedin 124

3 kirjoitusta Monialaises- 2 kirjoitusta Monialaisesti-blogissa ti-blogissa TESSU-videon julkistamiLoppujulkaisun rakenta- nen TESSU-Youtubekaminen alkaa navalla Loppujulkaisun haastattelut Työpaja Ohjaamopäivillä 13.–14.10. “Vertaisuus ohjauksen ja yhteistyön voimavarana Ohjaamossa” Esitykset IAEVG ohjausalan kv-konferenssi 19.–21.10.: 1) Promotion of transdisciplinary guidance and collaboration skills in One-Stop Guidance Centers ja 2) What kind of intellectual capital transdisciplinary career guidance organisations have at their disposal? LOPPUSEMINAARI 28.10. Kohtaamon kanssa Loppuseminaaritiedotteet JAMKn verkkosivuilla, intrassa ja ePressissä Loppuseminaarin tallenteen julkistaminen

3 kirjoitusta Monialaises- Kirjoitus Monialaisestiti-blogissa blogissa Loppujulkaisun haastattelut

Kirjoitus Monialaisestiblogiin

2 kirjoitusta Monialaises- Ohjausryhmän projekti-blogiin tiarviointi

Monialaisesti oppien ja ohjaten -loppujulkaisu taittoon

3 kirjoitukset Monialaisesti-blogissa Toimintakatsaus 2021–2022 Monialaisesti oppien ja ohjaten -loppujulkaisun julkistaminen Monialaisesti oppien ja ohjaten -työkaluja Ohjaamoille -verkkojulkaisun julkistaminen Loppuraportti


TESSU-joukkue vuosina 2021–2022

Kaikki yhteisen asian puolesta – jokainen saa TESSU-joukkueella loistaa niin näyttämöllä kuinyhteinen kulisseissa tavoite

ja rakkaus hyvään työhön

ETEENPÄIN JOUKKUEENA JA VERKOSTONA

Onnistuminen projektissa tarkoittaa yhteen hiileen puhaltamista kaikkien taholta, oli kyse sitten valmentajista, hallinnosta vastaavista, ohjausryhmästä, yhteistyökumppaneista tai ohjausryhmästä. Kaikki nämä muodostavat tiiviin verkoston, jossa toimitaan yhteisen tavoitteen puolesta omasta roolistaan käsin. Aina ei projektissakaan mene kaikki niin kuin on suunniteltu, vaan matkalla kohdataan myös vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia. Tällaisina hetkinä on tärkeää vahvistaa verkostona kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä uskoa ja olla sinnikäs. Tiivis, yhtä köyttä vetävät ja toisiltaan oppivat projektityöntekijät, aktiiviset yhteistyökumppanit, kannustava ohjausryhmä sekä johdon vankkumaton tuki ovat projektin onnistumiselle enemmän kuin tärkeä.

Projektin itsearviointi Projektin itsearviointia toteutettiin kaksi kertaa. Projektin vahvuutena nähtiin selkeät tavoitteet, toiminnan koordinointi ja vertaistuki, yhdessä kehittäminen ja asiakaslähtöinen toiminta sekä hyvät suhteet yhteistyökumppaneihin. Haasteina koettiin koronapandemian aiheuttaneissa muutoksissa (osa toiminnasta ei toteutunut, verkossa toimiminen jne.) Itsearvioinnin tulokset kertoivat toisaalta toiminnan polarisoitumisesta – osa koki sama asian olevan vahvaa, toiset puolestaan heikkoina. Tämän uskottiin johtuvan monista muutoksista projektin sisällä ja toimintaympäristössä. Kokonaisuutena projektin henkilöstö oli tyytyväisiä toimintaan.

TESSUn rakentamista voitaisiinkin verrata hyvän teatteriesityksen tekemiseen. Tarvittiin erilaisia asiantuntijoita, joista osa oli näkyvillä ja osa toimi taustalla. Kaikkien osaamisia kuitenkin tarvittiin ja arvostettiin, jotta projekti menestyi. Oli tärkeää, että jokainen osapuoli sai kokea tulla kuulluksi ja olevansa tärkeässä roolissa. TESSU oli produktio, jossa onnistuttiin rakentamaan toimiva oma yhteistyöverkosto. Siinä satsattiin yhteiseen luottamukseen, toimintatapoihin, tavoitteiden näkyvinä pitämiseen, toisilta oppimiseen sekä vuorovaikutukseen. TESSUssa oli hyvät eväät menestystarinalle. Teksti Auli Sesay

Plussaa

Kehitettävää

• Toiminnan koordinointi ja organisoituminen • Yhdessä suunniteltu toiminta • Säännölliset kokoontumiset – huomio myös hyvinvointiin • Yhteissuunnittelu Ohjaamojen kanssa • Onnistuneita valmennuksia ja vertaismentorointia • Monikanavainen viestintä ja markkinointi – seuraajia kiitettävästi • Levittämistä laajasti monissa tilaisuuksissa • Paljon julkaisuja – oma blogi. • Projektihallinnointi kiitettävää

• Havainnointikäynnit eivät toteutuneet (korona) – mitä korvaa tilalle? • Syventävä valmennus ei toteutunut – liikaa aikaa suunnitteluun • Oppilaitokset – miten mukaan? • Verkostotreffit jäivät toteutumatta (korona) • Henkilöstön vaihtuvuus osin haastoi – parempi tuki • Kaksikielistä materiaalia enemmän • ESR-lomakkeiden keruu haasteellista korona-aikana

Valmentaja Anne Leppänen JAMK (7/2021 saakka)

Projektipäällikkö Auli Sesay JAMK

Projektisihteeri Elina Rantala HAMK (7/2021 saakka)

Projektivastaava, valmentaja Jaakko Helander HAMK

Valmentaja Päivi Pukkila HAMK

Valmentaja Pirjo Hänninen JAMK

Valmentaja Seija Mäkinen JAMK (12/2021 saakka)

Valmentaja Simo Uusinoka HAMK

6


Projektisihteeri Madelene Orre Åbo Akademi

Projektisihteeri Elisa Tuominen HAMK

Valmentaja Soili Rinne HAMK

Valmentaja Camilla Stenbäck Åbo Akademi

Valmentaja Cilla Nyman Åbo Akademi

Valmentaja Sanna Heino HAMK (7/2021 saakka)

Projektisihteeri Marjo Varjoluoto JAMK

Valmentaja Päivi Kauppila JAMK

Projektivastaava, valmentaja Satu Laitila Åbo Akademi

Valmentaja Seija Koskela JAMK

Projektiasiantuntija Taru Lilja HAMK (6/2021 saakka)

Valmentaja Heidi Lindholm HAMK

Projektisuunnittelija Virpi Rajala JAMK

Projektisuunnittelija Vesa Holm JAMK (8/2021 saakka)

Graafinen suunnittelija Martti Hänninen

7


Huipputyypit huoltoKoska viimeksi olet osallistunut tapahtumaan tai esitykseen, jossa olet kokenut sellaisen elämyksen ja kokemuksen, jota tulit hakemaan tai enemmän? Mitä silloin tarvitaan, että osallistuja kokee näin? Samaa voisi kysyä myös projektista. Mitä tarvitaan, että projekti onnistuu ja tuottaa toimintaa, joka täyttää odotukset tai enemmän? Niin kuin missä tahansa pro-

duktiossa, myös projektin toteuttamisessa tarvitaan vahvat taustajoukot. Nämä huipputyypit työskentelevät projektin kulisseissa usein näkymättömänäkin, mutta ilman heitä ei projekti menestyisi. Kysyimme TESSUn taustajoukoilta, mitä he ajattelevat työstään TESSUssa, mitä erityisesti jäi mieleen sekä mitä eväitä he antavat tuleville projekteille.

ETEENPÄIN JOUKKUEENA JA VERKOSTONA

Madelene Orre projektsekreterare Åbo Akademi

Marjo Varjoluoto projektisihteeri Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu

Det har varit roligt och givande att få arbeta i projektet, jag har lärt mig väldigt mycket. Min huvuduppgift i projektet har varit insamling av blanketterna från handlednings deltagare och distanstiden har gjort att detta varit lite utmanande, men vi har gjort så gott vi kunnat och fått bra resultat med tanke på situationen. Ett speciellt minne jag har är från när jag precis börjat arbeta i projektet, då skulle vi fira Vappen på distans och vi hade på oss hattar, serpentiner och härliga peruker.

TESSU on ollut pitkä ja mielenkiintoinen projekti. Taustajoukotkin ovat olleet monessa mukana ja osallistuneet mm. yhteisiin kehittämispäiviin. Alussa valmentajat keräsivät osallistujatietoja paikan päällä valmennuksissa, mutta koronan vuoksi valmennukset siirrettiin verkkoon. Osallistujien lomakkeet täytyi kerätä muilla tavoilla. Se aiheutti haasteita ja moninkertaisti työmäärän. Evääksi tuleville hankkeille sanoisin, että heti alussa kannattaa miettiä, mitä tietoja tarvitsee tilastoida ja raportoida ja sen pohjalta luoda systeemit tietojen keräämiseen. Vaikka työni hankkeen kohderyhmiin päin ei ole kovin näkyvää, ei projekteja olisi ilman taustalla tehtävää hallintotyötä.

Petra Hansson bokförare Åbo Akademi

Elisa Tuominen projektisihteeri HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Jag har främst arbetat med ekonomin och uppföljningen av den, vilket även är en viktig del i projektet. Det har varit en kompetent ledning av projektet. Det som har varit en utmaning är att projektet har en väldigt noggrann granskare av utbetalningsansökningarna. Mina tips för framtida projekt är att lista frågor och funderingar som granskare av projektet har ställt tidigare. Jag ser fram emot fortsatt gott samarbete i kommande projekt!

Olen kokenut itseni hyvin tärkeäksi TESSU-työssä – osaamistani on arvostettu. TESSU on ollut hyvin johdettu projekti, jossa olivat selkeät prosessit. Kaikki toimijat ovat olleet täydestä sydämestään mukana ja Ohjaamot ovat halunneet valmennuksia. Tulevaisuutta varten: Lue hankesuunnitelmaa ja rahoituspäätöstä säännöllisesti – toimi rahoittajan ohjeiden mukaan. Seuraa jatkuvasti tunnuslukuja ja budjettia ja raportoi sovitulla aikataululla. Kun asiat etenevät hyvin ja kaikki tietävät mitä tekevät ja miksi, niin projektin sujumista ei tarvitse erikseen miettiä.

8


ja tukijoukoissa siivittivät menestykseen Virpi Rajala projektisuunnittelija Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu

Jaakko Helander projektivastaava HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Aloitin työni projektin loppumetreillä, joten olen kokenut roolini hieman kahtalaiseksi: toisaalta olen ollut hyvin keskeisessä roolissa, toisaalta on kuitenkin sellainen irrallinen elementti, joka käy vähän aina vierailemassa kaikissa huoneissa, mutta ei missään niistä asu tai edes työskentele pysyvästi. Olen päässyt kurkistamaan niin Ohjaamojen toimintaan kuin valmentajien työhön ja päässyt järjestämään tapahtumiakin. Erityisesti mieleeni on jäänyt työlleen omistautuneet valmentajat, moniosaavat ohjaamokoordinaattorit ja avuliaat ihmiset. Uteliaisuudella, rohkeudella, avuliaisuudella ja innostuksella pääsee jo pitkälle. Oman alan vahva asiantuntijuus on kestävä pohja, mutta sen jälkeen paljon ratkaisee se, että on valmis yrittämään ja ennen kaikkea tekemään, vaikkei lopputuloksesta olisikaan vielä ihan kristallinkirkasta ajatusta kenelläkään

Roolissani projektivastaavana ovat korostuneet työn koordinointi ja ennakointi. Pääosin koen näiden toteutuneen suunnitellusti. Olen iloinnut mahdollisuudesta yhdistää valmentajan perustyö, kehittämistyö, kirjoittaminen ja projektivastaavuus omannäköiseksi paketiksi. Painopisteet ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Pandemia muutti rajusti totuttuja käytäntöjä. Selvisimme joukkueena hienosti siirtymästä verkkoon. Henkilövaihdokset ovat olleet jossain määrin työllistäviä. Onneksi meillä on vahva toiselta oppimisen kulttuuri, joten uudet työntekijät on otettu lämpimästi vastaan. Yksi keskeinen juttu on ollut työpari- ja triotyöskentely valmennuksissa ja mentoroinneissa. Erityisen arvokasta on ollut sekoittaa pakkaa ja tehdä työtä pareina yli organisaatiorajojen. Varaa mieluummin liikaa kuin liian vähän yhteistä aikaa keskustelulle, kehittämiselle ja arvioinnille. Hyvin laadittu projektisuunnitelma on kultaakin kalliimpi asiakirja, joka ohjaa toimintaa ja sen suunnittelua. Siihen on hyvä palata aika ajoin ja tarkistaa, että tekemisen suunta on oikea. Päättyvä TESSU-projektien jatkumo on osoittanut, mihin asioihin käytetyillä työmuodoilla voidaan vaikuttaa. Samalla on tunnustettava tietty rajallisuus.

Marti Hänninen graafikko Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu Olen ollut yli 6 vuotta yksi sopivan kokoinen ratas yhteisessä koneistossa, joka koostuu erilaisista persoonista ja ammattilaisista. TESSU erottuu iloisesti kaikista projekteista, joissa olen vuosikymmenien aikana ollut mukana. Luovuudelle on annettu poikkeuksellisen paljon vapautta ja kommunikointi koko tiimin kanssa on ollut mutkatonta. Joskus tarjouspyyntöjen kysely on tupannut haukotuttamaan, mutta ei niitä paljon ole ollut. On ollut reipasta ja iloista meininkiä ja improvisointi sekä inspirointi on ollut vahvasti mukana. Harvoin on tehty mitään valmiin sapluunan mukaan. Seuraaville projekteille antaisin eväitä: Käytetään jo ihan projektin alussa riittävästi aikaa graafisen ilmeen luomiseen ja pidetään siitä kiinni loppuun saakka. Kuvatkaa kaikkea liikkuvaa ja liikkumatonta, mikä näyttää mielenkiintoiselta – hyviä kuvituskuvia ei ole koskaan liikaa. Ja muistakaa ne kunnon resoluutiot.

9


Satu Laitila projektansvarig Åbo Akademi

Hannele Torvinen päällikkö TKI Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu

I min roll som projektansvarig har det varit viktigt att lyssna in svaga signaler kring behoven på fältet och lotsa projektverksamheten i rätt riktning tillsammans med andra. Ett gott och tätt samarbete med utrymme för djupgående reflektion över verksamheten i kombination med god framförhållning i koordineringen av projektet är skulle jag säga några av projektets framgångsfaktorer. Under flera år av samarbete med Navigatorer runt om i Finland, och dessutom i flera utvecklingsstadier, har arbetet inneburit kontinuerlig utveckling av verksamheten, både gällande innehåll och former. Att jobba med sektorövergripande strukturer, arbetssätt och ledarskap har varit givande och lärorikt. En guldkant i verksamheten på ett personligt plan har varit att få jobba tillsammans med otroligt kunniga kollegor, mångprofessionellt. Det har också bidragit till att projektet under hela sin verksamhetstid präglats av lärande och kreativitet, som skapat förutsättningar till goda resultat på flera olika plan. Ifråga om tips som jag skulle ge, vill jag svara så här; i ett så här stort projektteam och en så här omfattande verksamhet, är det viktigt att fästa uppmärksamhet vid aktiv kommunikation och fortlöpande gemenskapsbygge – tack till alla er som i projektet på så många olika sätt skapat samlingsplatser och gemenskap under projektåren!

On ollut etuoikeus saada toimia TESSU2-projektin ohjausryhmässä, näköalapaikalla valtakunnallisesti merkittävässä ja vaikuttavassa kehittämistyössä. On ollut upeaa kokea ja nähdä, miten TESSU2 on kehittynyt ja kehittänyt Ohjaamojen toimintaa joukkueena, yhdessä tuumin, kiinteässä vuorovaikutuksessa Ohjaamo-kentän kanssa. Erityisen merkityksellisenä olen kokenut projektin koordinoinnin. Se on ollut jäsentynyttä, tavoitteellista, ja uudistanut omaa toimintaansa kriittisesti reflektoiden, kokeiluja ja leikkimielisyyttä unohtamatta. Näin kaikki toimijat ovat voineet keskittyä kulloisiinkin tehtäviinsä. Vaikuttava hanketyö on monen asian summa, eikä eteneminen aina ole suoraviivaista tai helppoa. Oppina ja koppina menestyksekkääseen hanketoimintaan olen kuitenkin vakuuttunut, että TESSU2 on onnistunut luomaan toimintamalleja ja käytäntöjä verkostona ja joukkueena toimimiseen, viestinnän voimaa unohtamatta. Uudistaminen ja uudistuminen ovat tahdon asioita, ja sitä TESSU2-väellä ja Ohjaamoilla on ollut. Onnea ja menestystä vastakin!

Jari Kalavainen päällikkö opettajankoulutus Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu

Huipputyypit

Olen toiminut esihenkilönä projektissa toimiville kouluttajille ja suunnittelijalle. Oma roolini on ollut lähinnä työhön käytettävien resurssien allokointia. Sisällöllisesti projekti on edennyt suunnittelijan johdolla. Haasteita matkan varrella ei hyvin hoidetusta ja merkittävästä projektista ole juurikaan noiden työaikajärjestelyjen lisäksi tullut. Ja ei paljon niistäkään, koska resursoinnit on tehty hyvin etukäteen. Projektista on jäänyt erityisesti mieleen sen näkyvyys, tiedottaminen ja huomiota herättävä ilme – ja tietenkin ilmiselvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tulevilla hankkeilla saattaisi olla oppimista TESSUlta siinä, että toimijatiimin kannattaa luoda riittävän yhteinen henki toiminnalleen. Silloin tulosta syntyy ja motivaatio säilyy kuoppienkin yli.

Teksti: Auli Sesay

10


Anu Raudasoja koulutuspäällikkö HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu ja HAMK Edu -tutkimusyksikkö

Martti Majuri, tutkimusyksikön johtaja HAMK Edu -tutkimusyksikkö TESSUn rooli on ollut erittäin tärkeä sekä Ohjaamojen kehittämistyössä, että valtakunnallisesti, sillä kyseessä on osa elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta. Ohjaamojen monialaisen osaamisen kehittämisestä on saatu hienoja tuloksia ja myös Ohjaamoista saadut palautteet ovat olleet erinomaisia – oikealla asialla ja otteella ollaan siis oltu liikkeellä. Myös yhteistyö JAMKin ja Åbo Akademin, ministeriöiden, kohderyhmien ja sidosryhmien kanssa toimi hyvin. Ohjausryhmän jäsenenä mieleenpainuvia ovat olleet eteenpäin luotaavat keskustelut ohjauksen kehittämiseksi sekä tulevaisuuden rakentamiseksi. Yksittäisenä ”helmenä” jäi mieleen loppuseminaari marraskuussa, kun tavattiin livenä Helsingissä ohjauksen kehittämisen avainhenkilöitä. Tulevissa hankkeissa on tärkeää löytää ajoissa avainhenkilöt ja varmistaa riittävä osaaminen sekä hallinnollinen tuki. Erityisesti isoisissa hankkeissa on hyvä arvioida säännöllisesti tavoitteiden toteutumista yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa. TESSU-porukan työskentelyä leimasi hyvä ja rento ilmapiiri. Sama koskee yhteydenpitoa kolmen organisaation päälliköiden kesken. Kiitos mahdollisuudesta olla mukana tärkeässä projektissa ja hyvästä yhteistyöstä verkostoihin sekä ennen kaikkea upealle hankehenkilöstölle.

Hallinnossa työskentelevänä koen oman roolini olevan keskeisesti mahdollistaja ja sparraaja. Projektin etenemistä on tärkeää seurata yhdessä projektityöntekijöiden kanssa, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan projektisuunnitelman mukaisesti ja tarvittaessa pystytään tekemään muutosesityksiä riittävän aikaisin. Olen pyrkinyt omalta osaltani tukemaan myös hankkeen markkinointia sekä viestintää jakamalla ja kommentoimalla sosiaalisessa mediassa jaettua tietoa, jotta hankkeen näkyvyys lisääntyisi. TESSU-projekti on ollut pitkäkestoinen projekti, jolla on saavutettu pysyvä ja arvostettu asema Ohjaamo-kentässä. Erityistä on ollut se, että hankkeessa on mukana vielä päättövaiheessa koko hankeajan kehittämistyössä mukana olleita henkilöitä, jotka ovat tuoneet hankkeeseen pysyvyyttä ja uskottavuutta. Projektista on jäänyt mieleen valmennukseen, konsultointiin ja vertaismentorointiin osallistuneiden Ohjaamojen sekä Ohjaamoissa työskentelevien runsas määrä, joka kuvaa yhtenä indikaattorina hankkeen tarvetta. Kiitos HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun puolesta! On hienoa, että kouluttajamme ovat päässeet tekemään TKI-työtä oppilaitosten ulkopuolella toimivien ohjausta tarjoavien toimijoiden kanssa monialaisissa verkostoissa.

Ohjausryhmämme

11


VALMENNETAAN OHJAAMOJA JA OHJAAMOKOORDINAATTOREITA

Lähes 60 Ohjaamolle osuvaa valmennusta, vertaismentorointia ja konsultaatiota TESSU tarjosi kaikkiaan vuosina 2019–2022 lähes 60 Ohjaamolle erilaista tukea monialaisen työn kehittämiseen. Muutamasta valmennustarinasta pääset lukemaan tässä toimintakatsauksessa. Ohjaamoja tuettiin kohdennetusti sen mukaan, millaisessa kehittymisvaiheessa Ohjaamo oli. Tarjottu tuki toteutettiin ohjaamokohtaisesti tai useamman Ohjaamon yhdistelmänä. Koordinaattoreille tarjottiin koordinoinnin ja johtamisen valmennusta sekä vertaismentorointia. Ohjaamojen toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtui paljon muutoksia kuten jatkuva henkilöiden vaihtuminen, koronapandemia, työllisyyden kuntakokeilut ja hyvinvointialueiden tuleminen. Niinpä Ohjaamojen kehittämistyö otti aika ajoin takapakkia tai pysähtyi. Tämä tarkoitti, että suurin osa vuoden 2021–2022 valmennuksista oli ns. perusvalmennuksia (Toimiva monialainen Ohjaamo), jossa keskityttiin monialaisen yhteistyö- ja ohjausosaamisen peruspilareihin kuten toisten

työn ja työtapojen tuntemiseen, rooleihin, työnjakoon ja monialaisiin työmuotoihin. Tätä valmennustyyppiä tehostettiin käynnistämällä valmennus kick off -tyyppisellä yhteissuunnittelulla, jonka tuloksena Ohjaamo itse laati tavoitteen ja sisällöt valmennukselle. Toinen ylivoimainen ja haluttu tuen muoto oli Ohjaamokoordinaattoreiden vertaismentorointi, jota toteutettiin seitsemälle pienryhmälle. Vertaismentoroinnista voit lukea tarkemmin Monialaisesti oppien ja ohjaten -blogistamme blogit.jamk.fi/monialaisesti/. Lisäksi ainutkertainen prosessi toteutettiin Ohjaamo Porin kanssa, jossa otettiin käyttöön vertaillen kehittäen -toimintatapa. Tästä voit lukea tarkemmin tämän toimintakatsauksen Vertaillen kehittäminen systemaattista Ohjaamotyön kehittämistä tukemassa -artikkelista.

12

Teksti: Auli Sesay


Kohti uusia tuulia Kun vuonna 2013 liityin mukaan ryhmään, joka valmisteli nuorisotakuun hengessä uudenlaisen nuorille suunnatun palvelun aloitusta, mahdollisuuksia ja sen tarvitsemaa tukea, olin toiveikas. Eurooppalaiset virtaukset tuntuivat konkretisoituvan ja löytävän pikkuhiljaa suomalaisen mallinsa. Ohjaamot ovat syntyneet useammassa aallossa. Miltä tilanne näyttää aitiopaikalta, kun on tehnyt yhteistä työtä kymmenien Ohjaamojen parissa ympäri Suomineitoa? Onneksi monin paikoin vakaalta. Usea Ohjaamo on löytänyt paikkansa kunnan tai seudun palvelurakenteessa. Toisaalta osa Ohjaamoista on kokenut tai kokemassa peräti kolmannen tai neljännen alun. Ei ole yhtä syytä eikä selitystä nykytilanteeseen. Näen sen monen tekijän summana. Toimintaa ohjaava ’Ohjaamon perusteet’ -asiakirja on väljästi muotoiltu ja antautuu monille hyvin erilaisille tulkinnoille. Ohjaamojen ydintä, monialaisuutta, on määritelty monesta näkökulmasta. Se, että eri palvelut kootaan saman katon ja virtuaalisen portaalin alle, ei vielä ole monialaisuutta. Sitä ei ole myöskään se, että palveluja tarjotaan verkostomaisesti tai yhteistyössä. Monialaisuus toteutuu arjen konkreettisina tekoina ja toimina. Monialaisuus voi toteutua muutenkin kuin useamman ihmisen yhteisenä työnä. Merkittävä osa asiakaskohtaamisista voi olla yksilötyötä. Koska monialaisuus on käsitteenä monimerkityksinen, on tärkeää avata se yhdessä kunkin toimijan kanssa yhteisessä dialogissa. Samalla pidän tärkeänä, että tunnetaan monialaisuuden ja sen lähikäsitteen moniammatillisuuden määritelmät ja merkitykset. Vain nojautumalla teoriaan ja tutkimukseen voidaan välttää joksikin julistautumisen ilmiö. Ohjaamojen osaamisen kehittämiseen kohdistuneiden TESSU-tukiprojektiemme jatkumon vinkkelistä iloitsen, että valmennukset ja konsultaatiot ovat kohdistuneet myös rakenteelliseen kehittämiseen, eivät aino-

astaan yksilöiden monialaisen osaamispääoman kerryttämiseen. Työn tekemisen muodot ja menetelmät ovat keskiössä, kun arvioidaan toiminnan monialaisuutta. Se vaatii aitoa strategista ja johtamisen tahtotilaa, joka mahdollistaa toimijoiden kehittämistyön. Tarvitaan myös TESSU-valmennuksen kaltaista ulkopuolista näkökulmaa silloin, jos osaamisia sulautetaan isosti ja organisaatiot alkavat työskennellä saman katon alla. Monialaisen yhteistyön taitojen oppiminen on osallistujien omistama kehittämisen ja kehittymisen prosessi, joka tapahtuu arjen kontekstissa. Koulutuksen rinnalle on kehitetty muita keinoja edistää monialaisen yhteistyön ja ohjauksen osaamista. Esimerkiksi valmennus, konsultaatio ja ryhmätyönohjaus ovat osoittautuneet monialaisen ohjausosaamisen kehittämisessä merkityksellisiksi työmuodoiksi, sillä ne mahdollistavat liikkumisen arjen kysymyksissä. Monialaisessa työssä asiakas nähdään yhteistyökumppanina, jolloin myös asiakkaan läsnäolo sopivissa kehittämistilanteissa on perusteltua kehittämistyössä – suunta, joka kenties tulevissa ratkaisuissa voi olla läsnä vielä vahvemmin. Tarvitsemme malttia ja harkintaa, kykyä kompromisseihin ja konsensukseen sekä yhteistä tahtoa vaalia kaikkea sitä hyvää, jota Ohjaamoissa on tehty ja tehdään. Työllisyys-, koulutus-, nuoriso- ja hyvinvointipoliittisessa kentässä on vaarallista liikkua vain yksi kärki edellä. Minun unelmani ja tahtotilani on, että Ohjaamo on inhimillisen kohtaamisen, avun, tuen, ohjauksen ja välittämisen paikka. Näen se ennen kaikkea henkisenä tilana, jossa on lupa unelmoida, toivoa ja rakentaa yksilöllistä ja yhteisöllistä tulevaisuuttamme.

13

Teksti: Jaakko Helander


VALMENNETAAN OHJAAMOJA JA OHJAAMOKOORDINAATTOREITA

Ohjaamojen koordinaattoreita tukemassa Syksyllä 2020 TESSU2-projektissa aloitettiin Ohjaamojen koordinaattoreille suunnattu valmennus, jota tuki samanaikaisesti aloitetut Ohjaamokoordinaattoreiden vertaismentorointiryhmät. Ohjaamon koordinointi ja johtaminen -valmennus toteutettiin 24.9.2020 – 14.1.2021, ja jota jatkettiin keväällä 2021 teemapäivien muodossa. Kaiken kaikkiaan Ohjaamon koordinointi ja johtaminen -valmennukseen ja teemapäiviin osallistui 67 ohjaamolaista. Valmennus toteutettiin Teams-alustalla, joka toi omat haasteensa, mutta myös mahdollisti eri puolilla Suomea sijaitsevien koordinaattoreiden osallisuuden. Valmennuksen tavoitteena oli tukea Ohjaamon koordinaattoria hänen ydintehtävässään tarjoten osallistujille mahdollisuuden jakaa Ohjaamon koordinoinnin ja johtamisen kokemuksia sekä hyviä käytänteitä. Mutta mitä valmennuksessa haluttiin oppia ja millaisia kokemuksia jakaa? TESSU toteutti kyselyn, jossa koordinaattorit saivat esittää toiveita valmennuksessa käsiteltävistä teemoista. Näistä toiveista koostetiin valmennuksen teemat, joiksi valittiin: 1. Minä hyvinvoivana ja roolini tunnistaneena koordinaattorina Ohjaamossani, 2. Minä asiantuntijoista koostuvan yhteisön koordinoijana ja johtajana ja 3. Minä ja roolini Ohjaamon verkostoissa. Näiden lisäksi toteutettiin kerta, jolloin tehtiin yhdessä yhteenvetoa ja katsottiin tulevaisuuden näkymiä. Keväällä 2021 jatkettiin valmennusta teemapäivillä,

joiden sisältöinä olivat: 1. Haastaako moninaisuus monialaisen yhteistyön? 2. Puhutteleeko oppivelvollisuus ja jatkuva oppiminen? Ja 3. Miten menee työllisyyden kuntakokeilussa? Ohjaamon johtaminen ja koordinointi on haastavaa työtä, sillä Ohjaamon rakenteet, eivätkä tilatkaan aina tue monialaista yhteistyötä. Ohjaamojen henkilöstö on joukko eri organisaatioiden asiantuntijoita, joiden esihenkilöt toimivat kotiorganisaatioissa. Näin ollen Ohjaamoissa koordinaattorit vastaavat niin sanotusta päivittäisjohtamisesta, mutta heillä ei ole varsinaista työnjohto-oikeutta. Haasteita lisää myös henkilöstön vaihtuvuus ja työskentelyaika Ohjaamossa. Iso osa asiantuntijoista työskentelee Ohjaamoissa päivystysluontoisesti esimerkiksi kerran tai pari viikossa, sillä näitä asiantuntijoita tarvitaan omissa kotiorganisaatioissa.

Yhteistä ymmärrystä rakentamassa – erilaisia kokemuksia kuulemassa Valmennuksessa käytettiin matkapäiväkirjaa, jonka avulla koordinaattorit ennakkoon orientoituvat tulevan valmennuskerran teemaan. Osallistujia kannustettiin pohtimaan, mitkä asiat rakentavat ja tuovat voimaa itselle sekä toisaalta, mitkä asiat nakertavat ja kuluttavat voimia. Näitä mietteitä koordinaattorit kokosivat matkapäiväkirjaansa.

Matkapäiväkirja Dokumentoi valmennuskerroilla ja välityöskentelyn aikana syntyneitä kokemuksiasi ja havaintojasi, tee niistä huomioita, tulkintoja ja jatkokysymyksiä.

ajatuksia

pohdintoja

kysymyksiä

Yhdistele valmennuskertojen ja välityöskentelyn teemoista keskeisiä asioita omaan ajatteluusi. Blogaten, videoiden, kirjoittaen, käsitekartoin, piirtäen, valokuvaten…

kommentteja

havaintoja

14


Koordinaattoreiden palautteista poimittua: Valmennus antoi itselle paljon pontta viedä yhteisiä asioita eteenpäin. Tällaiset foorumit tärkeitä työssäjaksamisen kannalta Erityisesti näin etäaikana tällaisen ”vertaistuen” tärkeys korostuu. Ollaan aika yksin roolissamme. Oivalsin katsomaan asioita eri näkökulmista ja olla armollinen itseäni ja ohjaamolaisia kohtaan, koskaan ei tule valmista.

Kukin kerta käynnistyi lyhyehköllä alustuksella, jonka jälkeen teemaa käsiteltiin osallistavilla menetelmillä, jotka aktivoivat osallistujia keskinäiseen vuoropuheluun. Keskusteluja ja kokemusten jakamista toteutettiin eri tavalla: 1) pienryhmäkeskusteluina 2) Learning cafe - tai 3) Open Space -menetelmällä, jolloin osallistuja sai itse valita teeman/teemat, joista halusi keskustella toisten kanssa. Keskusteluissa nousi esiin koordinaattorin rooli, tehtävänkuva ja valtuutus. Pohdittiin myös, kuinka kuntapäättäjät saataisiin ymmärtämään Ohjaamon lisäarvo alueella. Pienryhmissä tunnettiin vertaisuutta siinä, että samanlaiset asiat puhututtivat eri alueilla. Vertaisuuden merkitys siis korostui.

Valmennusta toteuttamassa – kokemuksia valmentajan näkökulmasta Valmennusta vetivät kuusi JAMK, HAMK ja Åbo Akademin valmentajaa. Osa meistä työskenteli ensimmäistä kertaa tällä kokoonpanolla, joten yhdessä toteuttaminen oli myös meille uutta. Suunnitteleminen tarkoitti erilaisten näkemysten jakamista ja erityisesti yhdessä oppimista. Oivallettiin, että yhdessä tekemisessä on voimaa. Suunnittelu aloitettiin melko tyhjästä, mutta ryhmän aivomyrsky tuotti uusia ajatuksia ja ideoita, joten suunnittelu ja valmistelu etenivät hyvässä tahdissa toteutusvaiheeseen. Kun valmentajia oli useampi, pystyimme vaivattomasti jakamaan vastuita niin, ettei kaikki tee kaikkea. Voimaannuttavaa oli myös se, että pääsimme hyödyntämään toistemme erilaista asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta.

Koronapandemian vuoksi valmennus toteutettiin kokonaisuudessaan Teams-alustalla, joka oli yksi haaste – olihan se uusi tuttavuus erilaisine työkaluineen. Lisäksi verkkoalustaa kehitettiin koko ajan melkoisin harppauksin, joka aika ajoin aiheutti hämmennystä toimimattomuutensa vuoksi. Onneksi säästyttiin isoimmilta haavereilta. Valmennuksesta kerättiin palautetta, jonka pyrimme huomioimaan seuraavien kertojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Pohdimme, jäikö jokin teema liian vähälle käsittelylle tai oliko kaikilla mahdollisuus osallistua keskusteluun. Välillä onnistuimme mielestämme melko hyvin, välillä jäi parantamisen varaa. Opimme myös itse valmennuksesta koko ajan lisää: tietoa toisiltamme ja koordinaattoreilta, uusia työkaluja fasilitointiin ja verkkotyöskentelyyn. Joukkomme oli varsin innovatiivinen ja aikaan saava ryhmä. Oli ihanaa saada erään valmennuskerran lopussa palautetta: ”Kiitokset voimaannuttavasta aamupäivästä!”

Teksti: Pirjo Hänninen

15


VALMENNETAAN OHJAAMOJA JA OHJAAMOKOORDINAATTOREITA

Vertaillen kehittäminen systemaattista Oletteko omassa Ohjaamossanne pohtineet, että omia toimintamalleja voi hyvin myös kehittää vertaillen kehittäen, toisen tasavertaisen Ohjaamon kanssa? Tällainen toimintamalli tuli kokeiluun TESSU2-projektissa syksyn 2021 aikana, kun Porin Ohjaamon kevään valmennuksen yhteydessä heräsi ajatus vertaisvierailun toteuttamisesta yhtenä kehittämisen työvälineenä. Tarve vertaisuuteen perustuvalle kehittämiselle on noussut esiin myös muiden TESSU-valmennusten yhteydessä. Ohjaamoille on ollut merkityksellistä oppia toisiltaan, vaihtaa kokemuksia ja luoda yhdessä laajempaa kokonaiskuvaa erilaisten muutosten keskellä.

Vertaillen kehittäen vauhdittamassa Ohjaamon visiotyötä Viime keväänä Porin Ohjaamolle ja sen verkostolle järjestettiin TESSU2:n toimesta pidempikestoinen valmennus, jonka yhteydessä toteutettiin myös esimiesten ja johdon, ns. päättäjät-työryhmän, sparraus. Keskeisenä tavoitteena tälle systemaattisesti etenevälle valmennukselle oli rakentaa osa osalta Ohjaamo Poria osaksi nuorten palvelujen kokonaisuutta pidemmällä aikavälillä. Uutta luotaessa oli tärkeää ottaa mukaan kaikki se tietotaito ja kokemus, jota siihen mennessä oli ehtinyt syntyä nuorten monialaisista palveluista ja nuorten kokonaisvaltaisesta ohjaamisesta. Tärkeää oli myös varmistaa eri tahojen osallisuus kehittämistyöhön sekä edelleen edistää asiantuntijuuden jakamista, tähtäimessä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä strategisessa visiotyössä. Pian kehittämistyön äärelle nousi myös ajatus ulkopuolisesta, vertaisesta asiantuntijuudesta, joka osaltaan voisi vahvistaa jo otettua kehittämissuuntaa, ja samalla tuoda kehittämistyölle uusia näkökulmia.

Vertaillen kehittämisen lähtölaukaus TESSU-valmentajat tapasivat Porin ohjaamon vertaillen kehittäjiä, päättäjiä ja verkostoa kolme kertaa ennen varsinaista vertaillen kehittämisen virtuaalista käyntiä Mikkeliin. Prosessin alussa toteutettiin koko verkostolle suunnattu verkostoaamupäivä, joka toimi lähtölaukauksena Ohjaamo Porin kehittämissuunnitelmalle. Tässä tilaisuudessa fokuksessa oli kerätä osallistujilta aiheita, joista he haluaisivat oppia toiselta Ohjaamolta ja vertaillen jakaa omia käytänteitään. Lokakuussa hieman pienempään kehittäjät-työryhmään lupautuneet henkilöt työskentelivät vertaillen kehittämisen teemojen muotoilemiseksi konkreettisiksi kysymyksiksi. Kehittäjättyöryhmä esitteli työskentelynsä tuloksia päättäjätryhmälle ja saivat muutamia lisäideoita vertaillen

kehittämiskäynnin aiheisiin. Vertaillen kehittämiskäynnin teemoiksi valikoitui: Prosessit, organisoituminen ja rahoitus, markkinointi, viestintä, tapahtumat ja tavoittaminen sekä kohderyhmät ja asiakkaiden tarpeet.

Vertaillen kehittäminen Mikkelin kanssa Vertaillen kehittämisen käyntiä edelsi ennakkotyöskentely, jossa molemmat Ohjaamot valmistelivat ja jakoivat toisilleen ennakkoon materiaalia. Tämä edesauttoi sitä, että varsinaisen käynnin aikana molemmilla oli jo perustiedot toistensa Ohjaamoista, joka mahdollisti syvemmälle menevän keskustelun. Vertaillen kehittämisen käynti aloitettiin tutustumisten jälkeen, käsittelemällä etukäteen valikoidut teemat systemaattisesti ja vuorovaikutteisesti. TESSU2-valmentajien fasilitoivaan roolin sisältyi kaikkien osallistujien aktivointi yhteiseen keskusteluun sekä päivän etenemisen sekä tuloksellisen työskentelytavan suunnittelu ja rakentaminen. Vertaillen kehittämisessä korostui erityisesti erilaisten osaamisten ja asiantuntijuusalueiden hyödyntäminen. Tätä raporttia varten keräsimme osallistujilta palautetta (N=7) verkkokyselyn avulla.

Osallistujien kokemuksia Vertaillen kehittämisen suurin lisäarvo syntyi osallistujien käsitysten mukaan siitä, että he pääsivät yhdessä pohtimaan omia ja toisen ohjaamon käytänteitä. Erilaisten, vaihtoehtoisten toimintatapojen jakaminen ja osittain myös omien ajatuksien vahvistaminen koettiin merkitykselliseksi oman toiminnan kehittämisessä.

“Vertaillen kehittämällä saa laajempaa kokonaiskuvaa, kuin yhtä asiaa puhuttaessa saisi. “ “Pystyy reflektoimaan mitä itsellä on hyvin ja mitä voisi parantaa.” Vertaillen kehittäminen vaatii työmuotona avoimuutta, myös kipukohtiin. Aikaa on varattava riittävästi keskusteluun, jotta osallistujat ehtivät aidosti yhdessä pohtimaan esimerkiksi sitä, mikä voisi olla optimaalinen, tavoiteltava tilanne. Ajan lisäksi on osallistujilla oltava myös halua jakaa asioita, ei vain vastaanottaa. Osallistujat korostivat, että aktiivinen keskustelu vaatii kaikkien osapuolien sitoutumista, hyvää suunnittelua sekä dialogista, tasavertaista keskustelua sekä rehellisen ilmapiirin. Fasilitaattorin roolin voidaankin nähdä korostuvan vertaillen kehittämisen työtavassa.

16


Ohjaamotyön kehittämistä tukemassa “Rehellisen ilmapiirin, jotta tuodaan esiin myös ongelmakohdat.”

ryhmä. Varsinainen vertaillen kehittämisen käynti puolestaan kannattaisi toteuttaa pienemmällä ryhmällä. Yhtenä mahdollisuutena voisi osallistujien mielestä olla myös kolmen ohjaamon vertaillen kehittäminen.

“Tarvitaan asiasta kiinnostuneita vertailukelpoisia Ohjaamoja prosessiin.”

“Rohkeasti vain Ohjaamot keskenään vaihtamaan tietojaan.”

Työmuodon konkreettisena hyötynä osallistujat kokivat sen, että he saivat vahvistusta sille, että ainakin osa omista toimintatavoista on hyviä ja toimivia.

“Näkökulmia omalle työyhteisölle vietäväksi ja edelleen kehitettäväksi.” Vertaillen kehittämisen koettiin toimivan toimintaa kehittävän vuoropuhelun lähtökohtana ja että kokemustenvaihto rikastuttaa kaikkia vertaillen kehittämisessä mukana olevia. Erityisen tärkeäksi koettiin se, että kaikilla ohjaamotoimijoiden esimiehillä tulisi olla yhteinen visio ja halu antaa työpanosta vision toteuttamiseksi. Osallistujista osa totesi, että ennakkoon tehty valmistautuminen oli tärkeä osa vertaillen kehittämisen prosessia. Toisaalta osan mielestä vertaillen kehittämisen käynnin valmistelutyöt veivät ehkä liiankin paljon aikaa. Etäyhteydellä toteutettu vertaillen kehittämisen käynti oli toimiva, mutta osallistujat toivoivat myös paikan päällä, kasvokkain tapahtuvaa tilaisuutta. Osallistujat kokivat, että ensimmäisen tapaamisen jälkeen käsiteltyjä aiheita tulisi vielä työstää eteenpäin omissa Ohjaamoissa, jotta kehittäminen jatkuisi ja etenisi systemaattisesti pitkällä aikavälillä.

Vertaillen kehittäminen työmuotona Vertaillen kehittäminen tuo parhaimmillaan kehittämistyöhön uusia kehitysideoita ja tavoitteita. Se auttaa tunnistamaan oman toiminnan kehityskohteita ja -mahdollisuuksia. Tärkeää vertaiskehittämiselle on löytää osallistuvien Ohjaamojen yhteiset kehityskohteet, jotta molemmat osapuolet voivat löytää vertaisuudesta ratkaisumalleja ja tuloksia vietäväksi omaan toimintaan. Toiminnan vertaiskehittäminen vaatii kuitenkin myös strategista, pitkäjänteistä yhteistä työtä, jotta vertaillen kehittämisen hyödyt voidaan nähdä kehittämistyön eri vaiheissa. Mukana olisi, sidosryhmien sitouttamisen näkökulmasta, hyvä olla myös toimijoita eri tehtävistä ja organisaatioista, mukaan lukien Ohjaamo-työntekijöiden taustaorganisaatioiden johto ja esihenkilöt. Kiitos Ohjaamo Pori ja Ohjaamo Olkkari, Mikkeli! Osaamisen jakaminen rakentavassa luottamuksellisessa ilmapiirissä olivat elementtejä, jotka mahdollistavat onnistuneen vertaisvierailun.

“Vertaillen kehittäminen lähtisi etenemään vielä puheen tasolta eteenpäin” “Molemmat Ohjaamot sitoutuvat prosessiin enemmän kuin yhdeksi kerraksi” Sisällöllisesti olisi hyvä edetä syvemmälle tasolle ja vertailun avulla tarkastella esimerkiksi oman ohjaamon rakenteita ja toimintaympäristöä tarkemmin, sillä toisen kaupungin käytänteitä ei voi suoraan kopioida toiselle alueelle. Vertaillen kehittämisen suunnittelu- ja valmistelutyöhön kannattaa osallistujien mielestä sitouttaa isompi

Teksti: Satu Laitila, Soili Rinne

17


VALMENNETAAN OHJAAMOJA JA OHJAAMOKOORDINAATTOREITA

Mitä mieltä Ohjaamot olivat TESSUn tuesta? Projektissa seurataan toimintaa jatkuvana prosessina sekä projektin sisällä että yhteiskumppanien ja ohjausryhmän toimesta. Prosessissa tärkeimmäksi nousee kuitenkin Ohjaamot, joille palveluja tuotettiin. TESSUssa arviointi tapahtui järjestelmällisellä palautteen keruulla, jolloin pystyttiin tarvittaessa ketterästi korjaamaan suuntaa.

Päiväkohtainen palaute kertoo hetkestä Henkilökohtainen ns. päiväpalaute kerättiin webropolkyselyllä ensimmäisen päivän jälkeen – joskus myös valmennuksen keskivaiheessa. Palautteen tavoitteena oli kerätä tietoa yksittäisestä valmennuskerrasta ja osallistujan kokemasta sen päivän hyödystä. Palautteessa nousi vahvasti esiin se hyöty, että valmennus kokosi toimijoita yhteiseen tilaan, jolloin käynnistyi avoin keskustelu Ohjaamon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Lisäksi koettiin hyväksi kuulla muiden asiantuntijoiden ajatuksia monialaisuuden toteuttamisesta ja toteutumisesta sekä toimijoiden roolista nuorten palveluissa. Tärkeäksi koettiin myös toisiin tutustuminen, toisten osaamisten ja työtapojen tunnistaminen, Ohjaamon arvojen ja tavoitteiden kirkastaminen sekä yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien luominen. Palautteen perusteella parempi ymmärrys monialaisesta

yhteistyöstä syveni ja osallistujat kokivat saavansa myös henkistä pääomaa valmennuksista. Syksyllä 2021 muutettiin valmennuksen aloitusta niin, että ensimmäisellä kerralla osallistujat itse asettivat tavoitteet ja sisällöt tulevalle valmennukselle - toimintatapa oli onnistunut. Osallistujat kokivat, että yhteinen suunnittelu ajan kanssa sitouttaa paremmin osallistujia kehittämistyöhön. Koronapandemian vaikutus valmennukseen nousi esiin useiden vastauksissa. Verkossa työskentely koettiin osin hankalaksi ja uudeksi, joka näkyi vastaajien kaipauksesta päästä samaan fyysiseen tilaan ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Myös Teamsissä ilmenneet tekniset pulmat aiheuttivat osallistujien turhautumista. Kokonaisuutena palaute oli kuitenkin positiivista ja tähtiarviointien keskiarvo 4 (max. 5).

Loppupalaute nostaa valmennuksen kehittämiskohteita Valmennuksen päätyttyä kerättiin loppupalautetta webropol-kyselyllä. Palautteen tavoitteena oli selvittää valmennuksen vaikutusta Ohjaamon kehittymiseen (valmennuksen merkitys, hyöty, saadut työvälineet, monialaisuuden kehittyminen). Kyselyyn vastattiin ryhmänä Ohjaamon omassa viikko- tai kuukausikokouksessa.

MONIALAINEN OSAAVA OHJAAMO Autamme rakentamaan ohjaamomaista toimintakulttuuria

MONIALAISEN YHTEISEN TYÖN KIVIJALKA OHJAAMOSSA Toimiva vuorovaikutus • luottamus toisiin on vahvaa • sisäinen vuorovaikutus on kunnossa • tiimityötaidot ovat hallussa • toisten osaamiset tunnetaan • toisten osaamisia hyödynnetään

Toimijoita tukeva työyhteisö • varmistetaan riittävät resurssit työhön ja sen kehittämiseen • vaalitaan arvostuksen kulttuuria • kannustetaan erilaisten työtapojen käyttöönottoa

Yhteisen työn organisointi • roolit ja työnjako selkeät • riittävästi aikaa yhteiselle keskustelulle • yhteinen ymmärrys Ohjaamon tavoitteista ja roolista • yhdessä organisoituminen selkeää • toiminnan koordinointi eteenpäin vievää

18


Valmennuksen vaikutus Keskinäinen arvostus lisääntyi

Arvioinnin kohteet

Monialainen työote kehi�yi Ohjaamon koordinoin� jäsentyi Yhteinen ymmärrys tavoi�eista selkiytyi

Roolit ja työnjako selkiytyi Nuoren osallistamiseen saa�in työkalut Uusia työtapoja ote�in käy�öön Työtapojen tunteminen parani Osaamisten tunteminen edistyi Vuorovaikutus kehi�yi Luo�amus syveni 0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

Arvo

Kun kysyttiin, mikä TESSU-valmennuksessa oli merkittävintä Ohjaamolle, vastaukset olivat samoja kuin päiväpalautteessa nousseita. Palautteessa pyydettiin myös arvioimaan valmennusten vaikutusta Ohjaamon monialaiseen työhön. Arviointi tapahtui väittämillä, jotka oli arvotettu asteikolla 0–5. Väittämät käsittelivät monilaisen työn peruspilareita kuten luottamusta, vuorovaikutusta, tiimityötä, toisten tuntemista, työnjakoa, rooleja, resursseja ja työn organisoitumista. Kokonaisuudessa näyttää siltä, että Ohjaamojen mielestä monialainen työ on vahvistunut melko hyvin valmennusten myötä. Sitoutuminen, keskinäinen arvostus, ymmärrys yhteisestä tavoitteesta, toisten osaamisten tunteminen, luottamus ja vuorovaikutus katsottiin lisääntyneen valmennuksen myötä. Sen sijaan valmennus ei tuottanut sellaisia työvälineitä, joilla olisi tuettu nuorten osallisuuden lisäämistä. Lisäksi valmennus ei onnistunut lisäämään käytännössä uudenlaisten monialaisen työn työtapoja, vaikka niitä tehtiin tunnetuksi. Tähän saattoi vaikuttaa se, että koronapandemian takia ei päästy tekemään suunniteltuja havainnointikäyntejä Ohjaamoissa, joka olisi mahdollistanut uusien työtapojen ottamisen ohjauksen.

Toinen selvä kehittämiskohde valmennuksessa oli koordinaattoreiden tarpeiden huomioiminen. Kun tämä huomattiin, lähdettiin tarjoamaan koordinaattoreille omaa valmennusprosessia ja vertaismentorointia – tämä osoittautui osuvaksi. Palautteen perusteella koordinaattoreille kohdennetussa tuessa merkityksellisintä oli kauan kaivattu vertaistuki, joka mahdollistui. Oman Ohjaamon toiminnan vertautuminen muihin, ja toisten hyviin käytäntöihin tutustuminen loi omaan työhön laajuutta. Koordinaattorit kokivat, että luottamuksellinen, arvostava keskusteluilmapiiri mahdollisti avoimen keskusteluilmapiirin ja hyvien käytänteiden jakamisen sekä kuulemisen, että en ole yksin asioideni kanssa. Tämä puolestaan lisäsi hyvinvointia ja auttoi jaksamaan. Laajempi artikkeli Ohjaamojen palautteesta julkaistaan kevään aikana Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo:ssa (verkkolehdet.jamk.fi/elo/ ).

Teksti: Auli Sesay

19


KOHDATAAN, VIESTITÄÄN JA LEVITETÄÄN

Haikean huikea loppuseminaari Torstaina 28.10.2021 kokoonnuimme aivan koko porukalla ihka viimeistä kertaa loppuseminaarin merkeissä. Koko porukka tässä yhteydessä tarkoittaa siis TESSUlaisia, Kohtaamo-hankkeen tekijöitä sekä kummankin projektin tärkeimpiä sidosryhmiä. TESSUn ja Kohtaamon yhteinen loppuseminaari ajan hengen mukaisesti järjestettiin hybridisti, koska kokoontumisrajoitukset olivat tuolloin vielä olemassa, joskaan eivät aivan tiukimmillaan enää. Riskejä tilanteen kiristymisestä ei kuitenkaan voitu ottaa, vaan paikan päälle kutsuttu porukka oli tarkkaan laskettu etukäteen. Striimilinkkiä jaettiin etukäteen siitäkin edestä mahdollisimman avokätisesti eri kanavissa, että kaikki halukkaat löytäisivät kuulolle kuitenkin etäyhteyden välityksellä.

Iloa kohtaamisista Kun aamupäivällä kymmenen seutuja väki alkoi kerääntyä Hilton Helsinki Strandiin, hyväntuulinen puheensorina, iloiset kiljahdukset ja jopa pitkäksi äityvät halaukset paljastivat, että monet toisilleen ja projekteille tärkeät ihmiset näkivät toisiaan suorastaan pitkästä aikaa.

Kun live-tapahtuma alkoi lounaan merkeissä klo 11, pöytien keskusteluista kantautui jos jonkinlaista muisteloa projektien varrelta. Juttua olisi varmasti riittänyt pidempäänkin, mutta klo 12 startattiin ohjelman varsinainen osuus ja liitettiin myös striimiyleisö osaksi juhlaa.

Menneitä muistellen, tulevaisuuteen tähyten Juontajana toiminut stand up -koomikko Mikko Vaismaa kuljetti seminaarin ohjelman soljuvasti huomioiden niin verkossa kuin paikalla olevat vieraatkin. Seminaarin alkuun katsoimme opetusministeri Li Anderssonin lähettämän videotervehdyksen. Sitten ohjelma jatkui ministeriöiden edustajien paneelikeskustelulla, jossa peilattiin nykyhetkeä aina Ohjaamotoiminnan syntyhetkiin noin kymmenen vuoden taakse. Paneelikeskustelussa olivat mukana Teija Felt (TEM), Merja Hilpinen (OKM) ja Elina Palola (STM). Sitten siirryttiin hankkeiden tulosten esittelyyn. Ensin Pasi Savonmäki johdatti meidät Kohtaamohankkeen huippukohtiin otsikolla Ohjaamoja tukemassa

20


ja verkko-ohjausta kehittämässä. Tämän jälkeen Satu Meriluoto esitteli ohjaustaverkossa.fi-hankkeen vaiheet. Lopuksi lavalle kapusivat TESSUlaiset kaikista kolmesta organisaatiosta eli Auli, Jaakko ja Cilla ja heidän lyhyen puheosuutensa jälkeen esitettiin koostamamme video Monialaisesti oppien ja ohjaten – katsaus TESSU-projektin matkasta. Olimme hyvissä ajoin pyytäneet myös Ohjaamoilta tervehdyksiä loppuseminaaria varten. Niitä saapuikin ihan mukavasti ja näistä terveisistä koostimme videon, jota näytettiin niin striimissä kuin livenä koko kahvitauon ajan.

“Onnistuja on se, joka saa toisen ylittämään itsensä” Reilun puolen tunnin tauon jälkeen ääneen pääsi pääesiintyjämme professori Arto O. Salonen. Salonen herätteli miettimään, kuinka hyvinvointiyhteiskuntamme kääntöpuolena on kilpailu, suoritus- ja yksilökeskeisyys sekä ihmissuhteiden välineellistyminen. Hän esittikin, että elintason tavoittelu olisi muutettava elämänlaa-

dun tavoittelemiseksi, jossa keskeisenä sisältönä ovat aineettomat arvot; Aito sivistys ylläpitää ja uudistaa elämää ja luo yhteyksiä ihmisten välille. Sen tehtävänä on myös aikakauden keskeisten ongelmien ratkaiseminen. Lopuksi professori esitti ajatuksen, johon kaikkien on helppo yhtyä niin työ- kuin henkilökohtaisen elämän kontekstissa: ”yksi hyvän elämän avain on siinä, että näemme toistemme vahvuudet ja toimimme päättäväisesti hyvän tulevaisuuden puolesta. Onnistuja on se, joka saa toisen ylittämään itsensä.” Seminaarin loppusanat lausui Marja Pudas Keski-Suomen ELY-keskukselta. Kohtaamismatkalla-otsikoidussa esityksessään hän kertoi tunnelmia – niin huippukohtia kuin suvantoja – koko projektien matkan varrelta. Helsingissä loppuseminaariin osallistui noin 50 kutsuvierasta ja striimausta seurattiin suorana noin 60 paikassa. Tallenne on YouTubessa vapaasti katsottavissa Kohtaamo-hankkeen kanavalla ja osoitteessa https:// youtu.be/ozpr7h1X4is . Teksti: Virpi Rajala

21


TESSU2 var med då konferensen IAEVG 2020/2021 samlade deltagare från hela världen

KOHDATAAN, VIESTITÄÄN JA LEVITETÄÄN

(IAEVG = International Association for Educational and Vocational Guidance.)

Den 44:e internationella IAEVG-konferensen ordnades ciplinary guidance and collaboration skills in One-Stop online från Riga i Lettland 19-21.10.2021. Här medverGuidance Centers. Den presenterades inom sektionen kade också TESSU2-projektet med en posterpresentaMaximizing potential of individuals and groups. Postern tion, vilket gjorde att vi fick dela med oss av erfarenheberättar om Navigatorerna och syftet med TESSU2, hurterna från projektet åt en bred publik. dana tjänster som projektet erbjuder Navigatorernas Konferensen, som ursprungligen skulle ha gått av personal, vad som är centralt i metoderna som används, stapeln hösten 2020, hade redan behövt skjutas upp samt erfarenheter och lärdomar av hur det sektoröverett par gånger på grund av den pågående coronavirusgripande samarbetet har utvecklats under projekttiden. pandemin. Arrangörerna kunde förverkliga den planerade konfePromotion of transdisciplinary guidance and rensen i oktober 2021 genom att collaboration skills in One-Stop Guidance Centers för första gången någonsin ordna Background and aims Activities and methods Outcomes and insights hela evenemanget digitalt. Trots att Lettland under konferensen gick in i en nedstängning på grund av pandemin, påverkades varken Services program eller tidtabeller och vi for One-Stop Guidance Centres kunde konstatera att arrangörerna verkligen rodde i land det hela Contact med bravur. jamk.fi/tessu Under alla konferensdagarna erbjöds vi ett digert program under tre och en halv timmes tid. Varje dag inleddes med keynote-föreläsningar av inspiAllt som allt ingick 18 workshops, 52 papers och rerande föreläsare från många olika länder. Efter korta 7 posters i konferensprogrammet. Vi gavs goda möjpausinslag med fokus på rörelse och välmående följde ligheter att ta del av aktuella frågeställningar och ny parallella sessioner med workshops och både paperforskning, ur många olika perspektiv. Presentationerna och posterpresentationer. Alla föreläsningar och bidrag spelades in och alla deltagare har möjlighet att under kretsade kring konferensens tema: hur karriärvägledett års tid efter konferensen ta del av material och ning kan maximera möjligheterna för individer, grupinspelningar. per, samhällen, utbildning och ekonomier. Deltagarna IAEVG-konferensen bjöd på intressanta och upplykunde välja mellan 14 parallella sessioner varje dag. I sande dagar, där vi fick en inblick i vad som är på gång slutet av varje konferensdag hade en stund vikits för på nordiskt håll såväl som i övriga världen gällande karspeciella event och nätverkande mellan deltagarna. Alla riärvägledning och livslångt lärande. Det var glädjande uppmuntrades att utforska varje lager och varje hörn av den virtuella konferensplattformen och dra nytta av alla att vi i det här internationella sammanhanget kunde dela med oss av det som gjorts inom TESSU2. de många möjligheterna till interaktivitet och nätverkande. Här kan du läsa mera om konferensens program och innehåll: iaevgconference2020.lv . Under den tredje och sista konferensdagen presenterade vi den poster som vi i TESSU2-projektet Teksti: Camilla Stenbäck och Cilla Nyman förberett för det här ändamålet: Promotion of transdisp One-Sto s toring of Peer men ters coordinator e Cen Guidanc

several ching for Joint coa e Centers p Guidanc One-Sto

ment manage ation and -Stop Coordin g for One coachin e Centers Guidanc

y and ciplinar e Transdis p Guidanc One-Sto learning ching Centre -coa

p One-Sto ation for ters Consult e Cen Guidanc

e An effectivOne-Stop y ciplinar g transdis -coachin e Centre Guidanc

22

Among the strategic goals in Finland as well as in the EU, the support of the well-being of young people, extension of education and work careers, preventing exclusion and promoting lifelong learning, lies on the agenda. Across Finland there are about 70 One-Stop Guidance Centers where professionals of the public, private and third sectors provide guidance and services with a low threshold to up to 30-year olds, regarding employment, studying, everyday life skills and health issues. The TESSU2-project helps to develop the Centers’ activities to improve the availability and quality of services. TESSU2 has directed multifaceted efforts towards the Centers to support and promote the creation of transdisciplinary guidance, collaboration skills and knowledge.

TESSU2 offers customized training, development and consultation services based on needs’ assessments with a holistic approach. The activities and methods emphasize collegial learning and dialogue as well as tacit and explicit knowledge creation and sharing. By a dialogical approach based on an equal engagement, the professionals can learn from each other and collectively observe and evaluate taken actions and operations. An action-based approach is often utilized in training activities, involving interactive techniques in order to understand various experiences of the organization. The Centers’ head coordinators are given support by being provided both training and collegial mentoring focusing on issues of leadership.

Satu Laitila Centre for Lifelong Learning Åbo Akademi University satu.laitila@abo.fi Tel. +358 46 920 1968

Cilla Nyman Centre for Lifelong Learning Åbo Akademi University cilla.nyman@abo.fi Tel. +358 50 428 5615

The multifaceted efforts provided by TESSU2 have generated diverse products, methods and practices that will be published in an open online publication. Developing guidance services that the Centers offer in interdisciplinary, responsive, and innovative manners, recognizing the actual needs of the customers, has been a fundamental outcome. The training and development have strengthened interdisciplinary collaboration competencies and interdisciplinary intellectual capital among the Centers’ personnel. Peer learning and collegial support, within and across Centers, networks, and regions, as well as supporting the Centers’ head coordinators, have been essential to fully reach the potential of transdisciplinarity in genuinely customer-driven services.


Vaikuttavaa viestintää ja julkaisutoimintaa aina projektin loppuun saakka Kun projektissa hyödynnetään julkista rahoitusta, on yksi rahoituksen edellytyksistä hankkeesta viestiminen avoimesti ja aktiivisesti. TESSU-projektille laadukas ja oikea-aikainen viestintä onkin ollut tärkeässä roolissa koko projektin olemassaolon ajan. Projektiviestintä on keskeisessä roolissa paitsi sisäisessä tiedotuksessa hankkeen toimijoiden kesken kuin myös ulkoisesti uusia toimijoita ja ihmisiä tavoitellen. Viestinnällä kerrotaan hankkeen tuloksista, levitetään parhaita käytäntöjä ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Keskeistä on ollut se, kuinka projekti on vaikuttanut Ohjaamojen monialaisen työkulttuurin kehittymiseen ja juurtumiseen sekä millaisilla valmennusprosesseilla tulokset ovat syntyneet. Projektin viestinnässä on nostettu esille myös asiantuntijatietoa siitä, mistä elementeistä aito monialainen yhteistyö rakentuu, millaista osaamista Ohjaamoissa tarvitaan ja miten sitä kehitetään, esimerkiksi julkaisemalla artikkeleita.

Poikkeusajat korostavat viestinnän merkityksiä TESSU2 oli juuri ehditty polkaista kunnolla käyntiin, kun korona tuli ja sekoitti pakan. Valmennukset siirtyivät verkkoon käytännössä yhdessä yössä ja samalla Ohjaamot alkoivat järjestellä omia toimintojaan poikkeusolojen mukaiseksi. Viestinnän merkitys kasvoi ja kaikenlaisen viestinnän rooli korostui entisestään, kun mahdollisuudet kasvokkaistapaamisiin vähenivät. Yhtä kaikki niin sisäiseen kuin ulkoiseen viestintään panostaminen on pandemia-aikana ollut panostusta osallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja Ohjaamo-identiteetin rakentamiseen. Vaikka kasvokkaiset tapaamiset ovat olleet vähissä, ei tarve kohtaamiseen ole hävinnyt mihinkään, vaan ehkä jopa päinvastoin: verkkovälitteisiin kohtaamisiin on saatettu hakeutua jopa kahta aktiivisemmin.

pieni muistiinpanovihko ja kynä. Sen sijaan digitaalinen viestintä ja markkinointi korostuivat enemmän. TESSU on aina ollut aktiivinen monilla some-kanavilla, kun taas Ohjaamot viestivät enempi Facebookissa ja Instagramissa eikä niinkään Twitterissä tai LinkedInissä. Tärkeäksi ja hyväksi toimintatavaksi muodostui Ohjaamojen tägääminen valmennuksien postauksiin. Näitä Ohjaamot jakoivat omissa kanavissaan. Valtakunnalliseen verkkokeskusteluun päästiin mukaan syksyllä 2021, kun osallistuttiin Sitran järjestämään Osaaminen näkyviin -kampanjaan. Twitter

Facebook

Instagram

LinkedIn

1210 seuraajaa 375 seuraajaa

142 seuraajaa

Mitä testamentiksi Ohjaamoille? Valmennusten toteuttamisen keskiössä oli toiminallisuus. Kokeiltiin erilaisia menetelmiä, välineitä ja toimintatapoja, jotka muokkautuivat käyttökokemuksen perusteella. Samalla syntyi myös monenlaista muuta aineistoa julkaisujen kautta. Näistä hyvistä käytännöistä, tiedosta ja vinkeistä syntyi koottu digitaalinen työkalupakki Ohjaamojen ja muidenkin monialaisten palvelukeskusten käyttöön monialaisen yhteistyö- ja ohjausosaamisen kehittämisen tueksi. Tämän paketin kokoamisessa hyödynnettiin Ohjaamojen asiantuntijuutta keräämällä heidän toiveet työkalupakin sisällöstä. Tämä tarkoitti sitä, että TESSUn varsinainen verkkosivusto (jamk.fi/tessu) jää paikaksi, josta löytyy vain projektin perustiedot. Teksti: Virpi Rajala

Painotuotteita vähemmän, verkkoviestintää enemmän Yksi poikkeusajan näkyvistä vaikutuksista oli se, että live-tapahtumia ei juuri voitu järjestää, joten paino- ja markkinointituotteita ei enää tarvittu kuin ennen. Fyysisiä tapahtumia oli vuosina 2021–2022 kaksi: Ohjaamopäivät ja projektin loppuseminaari, jonne tuotettiin

345 seuraajaa

oppimateriaalit.jamk.fi/monialaisesti

23


Vuosina 2021–2022 julkaistua Projektin yksi tärkeä ja keskeinen tehtävä on viestiä projektin toiminnasta ja levittää tietoa tuloksista ja kehitetyistä menetelmistä, välineistä ja toimintatavoista niin, että muut pääsevät sitä hyödyntämään. TESSUn projektisuunnitelmaan on kirjattu omaksi tulostavoitteeksi seuraavaa: Monialaista yhteistyö- ja ohjausosaamista kehittävä tuotteet, menetelmät, käytännöt ja tieto on koottu ja julkaistu Ohjaamojen käyttöön. Sen lisäksi suunnitelmassa on avattu tulostavoite konkreettisiksi toimenpiteiseksi. Julkaisutyössä on tärkeää, että sitä toteutetaan

suunnitellusti koko projektin aikana erilaisin julkaisumuotojen ja kanavien avulla, ja jotka palvelevat parhaiten kohdejoukkojamme. Jatkuvina julkaisukanavinamme toimivat Elinikäisen ohjauksen verkkolehti Elo, HAMK Unlimited -julkaisualusta sekä sidosryhmien uutiskirjeet. Lisäksi luonnollisia kanavia ovat olleet yhteistyökumppaneiden julkaisut. TESSUn oma merkityksellinen julkaisukanava on ollut Monialaisesti oppien- ja ohjaten -blogi, joka osoittautui hyväksi kanavaksi avata projektihenkilöstön arjen työtä ja näkemyksiä monialaisesta työstä ja ohjauksesta.

Loppujulkaisut

JULKAISTAAN VIESTITÄÄN KOHDATAAN, JA LEVITETÄÄN JA LEVITETÄÄN TULOKSIA

Monialaisesti oppien ja ohjaten. TESSU2-projektin loppujulkaisu. Sesay & Rajala (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja. Monialaisesti oppien ja ohjaten – vinkkejä ja työkaluja monialaisen työn kehittämiseen. TESSU2-projektin verkkojulkaisu. Sesay & Rajala (toim.) Täydentyy. oppimateriaalit.jamk.fi/monialaisesti/

Artikkelit Verkossakin ohjataan – Ajatuksia ja otoksia Ohjaamoiden verkko-ohjauksesta Kirjoittajat: Hänninen, Koskela & Mäkinen Elinikäisen ohjauksen verkkolehti verkkolehdet.jamk.fi/elo/ Yhteisöllisen oppimisprosessin tukeminen Ohjaamoissa Kirjoittajat: Koskela &Sesay Elinikäisen ohjauksen verkkolehti verkkolehdet.jamk.fi/elo/ Yhteistyötä, verkostoitumista ja kumppanuutta –puheenvuoro Kirjoittaja: Sesay, A. Julkaisussa Ohjaamoja tukemassa ja verkko-ohjausta kehittämässä, KOHTAAMO-HANKE 2014–2021. TESSU2 faciliterar kollegialt stöd för Navigatorerna. Författare: Nyman, Laitila, Stenbäck, Orre ÅA/CLL: CLLsius - Nyhetsbrev från Centret för livslångt lärande 1/2021. Monialaisen organisaation yhteiskehittely - muutakin kuin sosiaalisen pääoman kehittämistä? Kirjoittajat: Helander, J., Lilja, T. & Pukkila, P. Työelämän tutkimus -lehti. Artikkeli on jätetty arvioitavaksi.

Julkaisut Issuussa, issuu.com/tessuprojekti Toimintakatsaus 2019-2020 Toimintakatsaus 2021-2022 Minun tulevaisuuteni – Ohjauksen virikekortit asiakkaan toimijuuden ja päätöksenteon tueksi Min framtid – inspirationskort för handledaren som stöd för kundens aktörskap och beslutsfattande

Videot Youtubessa (@tessuprojekti) Monialaista yhteistyö- ja ohjausosaamista tukemassa

Blogit blogit.jamk.fi/monialaisesti/ 36 kirjoitusta TESSUn toiminnasta ja monialaisuudesta eri näkökulmista

24


25


MUISTELLAAN KUVILLA

26


27


Monialainen yhteistyö ja ohjaus – tietoa, vinkkejä ja työkaluja käyttöösi! Monialaisesti oppien ja ohjaten – työkaluja monialaisen työn kehittämiseen. Samaan paikkaan koottuna TESSU2-projektin tuloksia, materiaaleja, menetelmiä, välineitä ja hyviä käytäntöjä sekä tietoa ja vinkkejä monialaisesta työstä. oppimateriaalit.jamk.fi/monialaisesti

Monialaisesti oppien ja ohjaten -blogi Näkemyksiä, ajatuksia, havaintoja ja kokemuksia monialaisesta työstä ja ohjauksesta. blogit.jamk.fi/monialaisesti/

AULI SESAY & VIRPI RAJALA (TOIM.)

Monialaisesti oppien ja ohjaten -julkaisu

MONIALAISESTI OPPIEN JA OHJATEN

Tarjoaa katsauksen Ohjaamojen monialaisen yhteistyö- ja ohjausosaamisen kehittymiseen TESSU2projektin näkökulmasta sekä visioita Ohjaamojen osaamisen kehittämisen tulevaisuuteen. Erinomaista luettavaa kaikille, jotka työskentelevät missä tahansa monialaisessa yhteisössä tai johtavat sitä. Auli Sesay & Virpi Rajala (toim.)

JAMK JULK AISUJA 310

Monialaisesti oppien ja ohjaten

Julkaisu löytyy verkosta www.jamk.fi/julkaisut ja www.jamk.fi/tessu.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

www.jamk.fi/tessu

Auli Sesay, projektipäällikkö Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.sesay@jamk.fi, 040 594 1476 www.jamk.fi/tessu TESSU2 – Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa -projektia (1.4.2019–31.3.2022) toteuttivat JAMK ja HAMK ammatilliset opettajakorkeakoulut sekä Åbo Akademi tiiviissä yhteistyössä Kohtaamo- ja Onni-hankkeiden, URAA!- ja OSMO2projektien sekä Koordinaatin kanssa. Projektia rahoitettiin Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta.

@TESSUprojekti

@tessuprojekti

@TESSUprojekti

@tessu-projekti

@tessuprojekti

issuu.com/tessuprojekti

TESSU2 – Mot en genuin sektorövergripande samverkan och handledningskompetens I Navigatorerna –projektet (1.4.2019– 31.3.2022) genomförs av JAMK och HAMK ammatilliset opettajakorkeakoulut och Centret för livslångt lärande, Åbo Akademi i tätt samarbete med projekt som Kohtaamo, Onni, URAA! och OSMO2 samt Koordinaatti. TESSU2-projektet finansierades från temahelheten Relevant handledning som är en del av Undervisnings- och kulturministeriets nationella ESF-åtgärdshelhet Relevant kunnande.