... mutta entä jos
ei kasvakaan?
Jos lapsen kasvu taittuu, selvittelyihin voi olla a ihetta, vaikka lapsi ei olisikaan lyhyt ikätovereihinsa verrattuna. Uudet kasvukäyrät käyttöön
ScanStockPhoto.com
Suomessa lasten pituuden ja painon kehitystä on seurattu noin sadan vuoden ajan. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa käytettävät kasvukäyrät perustuvat kotimaisiin tilastoihin. Uusien, vuosina 2010–2011 uudistettujen käyrien pohjana on käytetty yli 70 000:n, vuosina 1983–2008 syntyneen suomalaislapsen kasvutietoja. Uudet kasvukäyrät
laadittiin Itä-Suomen yliopiston Kasvututkimusryhmässä. Uusia käyriä tarvitaan, sillä aiemmin kasvun seurantaan käytetty vertailuaineisto on peräisin 80-luvulta. Vanhojen käyrien aineisto perustuu vuosina 1959–1971 syntyneiden kasvutietoihin eikä siten ole enää ajantasaista. Lapsemme kasvavat nykyisin pidemmiksi, kasvukausi on lyhentynyt ja murrosiän kasvupyrähdys on aikaistunut. Teksti Taija Sievänen Artikkelia varten on haastateltu Pfizerin lääketieteellistä asiantuntijaa Håkan Granlundia.
Pisamat
11