Pisamat 1 2017

Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 1/2017 www.pisamat.fi

0,00 €

Lapsen uusi maailma päiväkodissa

Ota ja lue!

Autossa yököttää Allerginen ruualle? Atoopikon kurja kutina Turvaa vitamiinien saanti Energiaa hiilareista Tyypin 1 diabetes Isäksi ja äidiksi kasvetaan Raskausarpien hoito

Leikki – avain hyvään kehitykseen


APTEEKISTA

Juhlavuoden pakkaus + 100 ml

Terveen ihon asiantuntija suosittelee:

• puhdistaa hellävaraisesti, säilyttää ihon luonnollisen suojan (pH 5.5) • riittoisat, ekologiset pakkaukset (pumppupullo 1000 ml, täyttöpussi 1100 ml)

sebamed.fi

1/2017

Päivittäiseen pesuun, koko perheelle


Tässä numerossa:

Pisamat kertoo tuoreinta tietoa

Anna lapsesi leikkiä!

lapsiperheiden

Leikkiä voi monella tavalla ja kaiken ikäisenä. Leikki on tärkeää lapsen kehitykselle. MLL:n perhetoiminnan päällikkö Tarja SatuliKukkonen vastaa perhekeskustoiminnan (esim. perhekahvilat, kerhot) kehittämisestä ja koordinoinnista. Toimii leikin ja sukupolvien kohtaamisen edistäjänä ja puolestapuhujana.

6–8

Pahoinvointia auton takapenkillä

Ennaltaehkäisy ja apua lapsen matkapahoinvointiin. 9

Päiväkodin maailma on lapselle antoisaa ja opettavaa, mutta myös ajoittain uuvuttavaa. 10–11

Päiväkodit 12

Allerginen ruualle?

Ihottumaa suun ympärillä ja vatsa on sekaisin. ­Varmuuden vuoksi välttäminen ei ole oikea tie ruokaallergioiden ehkäisyssä. Anne Vuorenmaa toimii koulutuspäällikkönä sekä allergia- ja astmaneuvojana Allergia- ja Astmaliitto ry:ssä. Hänen työhön kuuluu koulutus sekä aiheet allergiasta astmaan ja ihon hoitoon.

Lapsen kutiseva atooppinen ihottuma 14–15

Dos, LT, lastentautien ja lasten allergologian el, Anna Pelkonen toimii HYKS:in Tulehduskeskuksessa sekä Iho- ja allergiasairaalassa. Mukana tutkimuksessa lasten astmasta, ruoka-allergioista ja atooppisesta ihottumasta.

16–17

19

Kehomme sekä sikiö tarvitsevat hyvin imeytyviä ­vitamiineja.

Atooppinen ihottuma alkaa usein jo vauva- tai ­pikkulapsiaikana. Tilanne kuitenkin rauhoittuu usein kouluiässä.

Pisamat suosittelee

– toimivia tuotteita lapsille ja äideille.

Biokemisti, proviisori Kim Nummila ­kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia uusista ­tuotteista ja palveluista Maxel Pharma Oy:n kautta. Lisäksi hän toimii vastaavana päätoimittajana apteekeille suunnatussa julkaisussa.

20–21

22–23

it t el

is

ama

Hyvät ja pahat hiilihydraatit

Keho ja aivot tarvitsevat energiaa oikeanlaisista ­hiilihydraateista. MML, mikrobiologi Annika Mäyrä on ­tutkinut ja kehittänyt elintarvikkeita Valion sekä ­Raision tutkimusjohtajana ja perustanut Verso Oy:n. Verso toimii uusien tuotteiden kehittäjänä suomalaisille elintarvikeyrityksille.

Tyypin 1 diabetes

Hyvän hoidon edellytyksenä on oikeanlaiset insuliinit, säännöllinen verensokerin ­seuranta, hiilihydraattien laskenta sekä liikunta.

P

os

ee

Vitamiinit hyvinvoinnin perusta

Esittelyssä inspiroivia päiväkoteja pääkaupunkiseudulla ja Keravalla. Tarjolla on mm. luonto-, liikunta-, kieli-, steiner- sekä montessoripainotteisia päiväkoteja.

t

KT, kouluttaja, kasvatuskonsultti Liisa Ahonen kouluttaa ammattikasvattajia ja vanhempia lasten kasvatuksesta. Erikoistunut lapsiin jotka tarvitsevat tunteidensa ja käyttäytymisensä säätelyyn paljon aikuisten tukea.

Terveydenhoitaja Anni Paasikoksi työskentelee Ison Omenan äitiysja lastenneuvolassa sekä neuvolan puhelinpalvelussa. Työhön kuuluu raskauden seuranta ja vanhemmuuteen kasvamisen tukeminen sekä alle kouluikäisten lasten kasvun ja kehityksen seuranta.

su

Päiväkoti avaa lapselle uuden maailman

25

Raskausarvet

Vauva tuo elämänmuutoksen

26

Isäksi ja äidiksi kasvetaan, ei synnytä!

Apua, raskaus raidoitti kehoani! Onneksi raskausarville löytyy halutessa apua. Hannamari Diez on plastiikka­kirurginen sairaan­hoitaja. Hän pitää konsultaatio­ vastaanottoa, tekee ihon kevythoitoja sekä vartalon kiinteytyshoitoja.

27

Kirjoittajana kotineuvolan Elina Hermanson.

Kansi Shutterstock

Käy lukemassa

hyvinvoinnista ja myös facebook & terveydestä. www.pisamat.fi.

Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404

Nettisivut Tomi Tavio

Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5

Painopaikka Forssa Print

Graafinen toteutus Jaana Viitakangas

Paperit Galerie Art Gloss 130 g/m2 My brite silk 90 g/m2 Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2017

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k­ uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ ajankohdasta l­ukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.


ei vatsavaivoja

Tärkeät foolihappo, D- ja B-vitamiinit

,

a Raskauett a ja ss ll e t i suunn saikana odotu

,

J

o raskautta suunnitellessa tulisi varmistaa D-vitamiinin, foolihapon ja B-ryhmän vitamiinien riittävä saanti. Esimerkiksi neuvolassa tutkittujen äitien Dvitamiinitasot ovat osoittautuneet monella mataliksi. Vauvan elimistö ja hermosto vaativat näitä ravinteita terveeseen kehitykseen. Näin voi myös vähentää selkäranka-, kitalaki- ja huulihalkion riskiä. Nordic Health™ raskausajan Dvitamiinisuihke on kätevä, sillä se sisältää tärkeät ravinteet yhdessä ja samassa pullossa. Se on myös lisäaineeton. Suihke imeytyy hyvin ja se on kätevä sekä vatsaystävällinen käyttää. Mangon ja persikan makuinen suihke suihkautetaan suuhun posken sisäpintaan ja se imeytyy suoraan suun limakalvolta. Tämä on hyvä etu, sillä monilla tabletit ja kapselit eivät imeydy suolistohaasteiden vuoksi.

n e e h r e p i s Lap

turvalliset valinnat

K

ätilö Silja Seppänen Tampereelta on hoitanut hyvällä menestyksellä koliikkivauvoja ja perheitä neuvolassaan. Hoidoissa käytetään vyöhyketerapiaa ja kokonaisvaltaista hoitoa. D-vitamiini on tärkeä vauvan kehitykselle. Silja suosittelee suuhun suihkautettavaa Dlux Vauva D-suihketta 2 kuukauden ikään asti ja sen jälkeen Dlux Junior D-suihketta. Silja on huomannut, että nämä suihkeet eivät aiheuta vatsavaivoja ja niitä on helppo annostella. Imeytyminen on tehokasta, koska suihke imeytyy suun limakalvolta. Myös lisäaineettomuus miellyttää Siljaa. Äideillä on usein magnesiumin puutetta ja moni kärsii raskauden

Lisätietoja: ma–pe klo 9–17, puh. 044 737 7137, info@nordichealthsprays.fi, www.nordichealthsprays.fi Saatavana: Apteekeista, terveyskaupoista, Ruohonjuuresta sekä Sokos tavarataloista ja Emotioneista

B

kylpyveteen

loppuvaiheessa suonenvedosta ja unettomuudesta. Näihin saa apua Vahva tai Herkän ihon magnesiumsuihkeista, Magnesium Body Butterista tai magnesiumkylvystä. Ne rauhoittavat myös vauvaa. Silja neuvoo käyttämään Herkän ihon -magnesiumsuihketta kaksi suihkaisua kerrallaan vauvan pohkeisiin, vatsalle tai jaloille hieronnan yhteydessä tai Magnesium Body Butteria jalkojen hierontaan. Vauvoja ja lapsia rauhoittavan kylvyn saa lisäämällä ruokalusikallisen Magnesium Kylpyhiutaleita kylpyveteen. Tuotteet ovat saaneet vanhempien valitsemana useita palkintoja.


Leikkiä elämän alusta loppuun asti! Olohuone on kaaoksen alla, sohvatyynyt purettuna lattialle ”­tunneleiksi”, tuolit kaadettu kiipeilyä varten ja nallet rivissä odottamassa vuoroaan. Hmm, miksi meillä on tämän näköistä?! No siksi, että lapset ovat käyttäneet mielikuvitustaan omaan leikkiin, mihin aikuinenkin voi osallistua. Juodaan kahvit teltassa ja pelataan vaikka yksi peli. Sitten sovitaan siivoamisen ajasta, jolloin sohva palautetaan vanhaan malliinsa ja nallet muuttavat omaan huoneeseensa samana iltana tai vaikkapa viikon lopussa. Tässä numerossa pääaiheena on lapsen leikki, siis niin kutsuttu ”perusasia” lapsen elämässä. Leikillä on kuitenkin suuri merkitys lapsen itsetunnon kehitykseen ja moniin erilaisten taitojen oppimiseen. Harmittoman leikin tehtävä lapselle on kehittää hänen kykyään ajatella ja rakentaa uusien asioiden käsittelyä ilman epäonnistumisen pelkoa. Myös aikuiselle se voi antaa paljon, sillä lapsen kanssa yhdessä vietetty aika tuottaa iloa ja muu stressi unohtuu. Otetaan siis välillä rennommin ja annetaan mielikuvituksen viedä! Leikkimielisin terveisin

Päätoimittaja

eija.rasinen@pisamat.fi

Shutterstock

”Leikkiajasta kilpailevat televisio ja muu media. Tärkeintä on ymmärtää, että tämän päivän lapset elävät tässä hetkessä, ajassa ja ympäristössä. Lapsuutta ei voi museoida, mutta sen sijaan on ymmärrettävä, että hyvää lapsuutta rakennetaan juuri siinä ajassa, kun kukin lapsi on pieni.” Pisamat

5


Kehittävä Leikki

”Mä oon koira, sä oot äiti!”

Anna lapsesi leikkiä. Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua ja ­oppia. Leikissä voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. 6

Pisamat


Aina tärkeä leikki Kaikkina aikoina lapset ovat leikkineet, ja kaikkialla maailmassa lapset leikkivät edelleen. Leikki on universaalia. Leikkiä voi monella tavalla, yksin, kaksin tai porukalla. Leikkiä voivat kaikenikäiset ja erikieliset, leikki ei tunne ikärajaa, eikä se ole kielestä kiinni. Leikki on välttämätöntä lapsen emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle, mutta leikki tekee hyvää myös aikuiselle. Leikki vahvistaa lasta ja tuottaa iloa Leikki on tärkeää, sillä se suojaa lapsen kehitystä. Yhteiset leikki­ hetket rikastuttavat myös aikuisten elämää. Lasten ja aikuisten yhteisessä leikissä syntyy yhdessä koettua iloa. Ilon kokemukset tukevat lapsen monipuolista kehitystä ja vahvistavat lasta kokemaan erilaisia tilanteita. Ilo, jonka lapsi ja aikuinen leikkiessään jakavat, on tärkeä lapsen psyykkistä kehitystä suojaava tekijä. Jaettu ilo tarjoaa lapselle pysyviä muistijälkiä hyvistä hetkistä yhdessä. Leikin arvo ihmiselle näkyy muun muassa siitä, että lapsuuden leikeistä jää muistoja, joita voi palauttaa mieleen vielä vanhanakin vuosikymmenien jälkeen. Muistikuvan perusta luodaan jo ihan pienestä alkaen. Lapsi tallentaa kaiken, mitä hän kohtaa, vaikkei osaisi puhuakaan. Aivan nuorimpaan ikään palautuvat muistot ovat usein esinekeskeisiä, esim. nukenvaunut, vihreä penkki leikkipaikkana tai kahvipannu hiekkalaatikolla. Varttuneemmat leikkijät muistelevat taas enemmän sitä, kenen kanssa leikittiin. Leikin arvoa voi jokainen pohtia muistelemalla omaa mahdollisimman varhaisinta mielikuvaa leikistä ja mikä siitä teki itselle merkityksellisen. Leikissä opitaan monenlaisia taitoja Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, osallistua ja oppia. Leikissä voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Lapsen innostusta oppia ja omaksua leikinomaisesti voidaan hyödyntää, kun opetetaan hänelle muun muassa arjen puuhia, tietoja ja hyviä tapoja. Leikeissä ja peleissä lapsi harjoittelee oppimiaan asioita ja saa näin vahvistusta taidoilleen ja tiedoilleen. Kognitiiviset toiminnot kuten ajattelu, muisti ja kieli harjaantuvat leikkien ja pelien tiimellyksessä. Useissa leikeissä ja peleissä vaaditaan kokeilemista, ongelmanratkaisua, ajattelua ja ymmärtämistä, eli juuri niitä asioita, joita oppimisessakin tarvitaan. Leikissä lapsi oppii elämisen sääntöjä, esimerkiksi sosiaalisia taitoja, vuorovaikutus- ja kuuntelemisen taitoja. Sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeä osa leikkiä: opitaan kommunikoimaan ja neuvottelemaan sekä katsomaan asioita toisen näkökulmasta ja vastaanottamaan empatiaa toisilta leikkijöiltä. Eli opitaan tulemaan toimeen toistemme kanssa. Tunteiden käsittely ja luovuus kuuluvat oleellisena osana leikkiin. Leikillä voi olla myös lapsen itseluottamusta ja omia kykyjä vahvistava voima.

Shutterstock

Ilo, jonka lapsi ja aikuinen leikkiessään jakavat, vahvistaa lasta ja kasvattaa hänen voimavarojaan kohdata erilaisia tilanteita.

Vain mielikuvitus on rajana Leikkiessä lapselle syntyy kyky kuvitella. Leikki on lapsen tapa hahmottaa maailmaa, tutkia mitä siinä tapahtuu, ja harjoitella sen ymmärtämistä, mikä on leikisti, mikä oikeasti. Leikkiessä lapsi käsittelee päivän tapahtumia ja harjoittelee uusia, ihmeellisiä asioita ilman epäonnistumisen pelkoa. Mielikuvituksen avulla voimme rakentaa unelmia ja tulevaisuutta, josta voi tulla totta. Mieli­ kuvituksen kautta avautuu kyky myös empatiaan – kyky kuvitella, miltä toisesta tuntuu, ja suhtautua toiseen myötämielisesti. Mielikuvitus mahdollistaa myös todellisuuden kestämistä, koska mieli­ kuvituksella voimme pehmentää, tasata ja korjata todellisuutta. Mielikuvituksen varassa voimme ajatella, että tämä on tällä hetkellä näin, mutta huomenna voi olla paremmin.

Pisamat

7


Tilaa ja aikaa leikille Leikki on usein ennakoimatonta, ennakoimattomuus tuo leikkiin jännitystä, ja koskaan emme tiedä, milloin leikki alkaa ja mihin leikki johtaa. Siksi leikille, sattumalle, on jätettävä aikaa ja tyhjää tilaa. Leikin teemoissa ja olosuhteissa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenten aikana muutoksia. Paljon on ollut puhetta siitä, että lasten leikkiaika on lyhentynyt. Satujen, lukemisen, leikin ja mielikuvituksen rooli on vähentynyt, vaikka ne ovat lapsen kehityksen kannalta keskeisiä. Leikkiajasta kilpailevat muun muassa maksulliset harrastukset, televisio ja muu media. Tärkeintä on ymmärtää, että tämän päivän lapset elävät tässä hetkessä, ajassa ja ympäristössä. Lapsuutta ei voi museoi­ da, mutta sen sijaan on ymmärrettävä, että hyvää lapsuutta rakennetaan juuri sinä ajassa, kun kukin lapsi on pieni. Leikki lähtee liikkeelle leikkiympäristöstä ja aikuisen suhtautumisesta leikkiin. Lapsi aistii nopeasti, jos aikuinen pieninkin elein väheksyy leikkimistä tai leikkiin käytettävää aikaa, ja lopettaa leikkimisen. Aikuiset huomaavat leikeistä helpommin käytetyt esineet ja materiaalit kuin leikin ideat, juonen ja mielekkyyden. Tosiasiassa näkyvä leikki on vain jäävuoren huippu koko leikin ulottuvuuksista. Leikin suunnittelu ja rakentaminen, leikkipaikan varustaminen ja välineiden valmistus ovat olennainen osa lasten leikkiä. Jotta leikki pystyisi kehittymään täyteen mittaansa, pitää leikkiä pystyä jatkamaan useampana hetkenä. Siksi esimerkiksi vanhempien on hyvä pohtia kotona, millä tilaan tai aikaan liittyvillä ratkaisulla tuetaan leikin jatkuvuutta. Jatkuva leikin keskeyttäminen turhauttaa lasta, ja hän huomaa nopeasti, ettei isompaan leikkiin kannata ryhtyä, koska se keskeytyy kuitenkin. Aikuisen on hyvä välillä pysähtyä seuraamaan ja havainnoimaan lapsen leikkiä ja osallistua siihen lapsen toivomalla tavalla. Leikin ollessa hukassa aikuinen voi hienovaraisesti ohjata lasta tai antaa leikkiin uusia leikkivälineitä leikin jatkumisen turvaamiseksi. Esimerkiksi kotileikki voi saada uutta jatkoa tyhjän pesuvadin ja tiskiharjan turvin tai autoleikki uusia muotoja pahviputkista. Etenkin mielikuvitus- ja roolileikeille tulee olla riittävästi aikaa. Lapsi keksii varmasti ympäristöstään välineet leikkiin, mutta estämmekö aikuiset niiden käytön? Lapselle ja aikuiselle epäjärjestys tarkoittaa eri asioita. Sohvatyynyt, kankaat, ruoka­ pöydän tuolit ym. innostavat leikkiin, mutta annammeko leikin jatkua päivästä toiseen? Parhaimmillaan aikuinen tukee omilla ajankäytöllisillä ja tilallisilla ratkaisuilla lapsen leikkiä. Joskus uutiset on katsottava kovalta sohvan rungolta, koska sohvatyynyt ovat käytössä olohuoneeseen pystytetystä majasta. Leikki tekee hyvää myös aikuiselle Leikki kuuluu myös aikuisille. Aikuisille leikkiminen ei aina ole helppoa, vaikka sen hyödyt hyvinvoinnin kohentajana ja mielihyvän tuottajana tiedetään. Jostakin syystä aikuisilta katoaa taito olla rohkeasti utelias kasvamisen ja vanhenemisen myötä. Pelkäämme epäonnistumista, nolostelemme, pidämme kiinni tiukasti totutuista toimintatavoistamme ja kontrolloimme niin itseämme kuin muitakin. Aikuisen rooli ja kontrolli lapsen elämässä leikin mahdollistajana tai estäjänä on lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Siksi on tärkeää, että aikuiset ovat myös itse leikkijöinä, ei vain leikittäjinä. Leikissä kaikki on mahdollista, leikkiä ei voi väärin.

Asiantuntijana perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja SatuliKukkonen, MLL 8

Pisamat


Helpotusta pahoinvointiin

yökö a s

Scanstockphoto ja Shutterstock

Syy pahoinvointiin ja tyypilliset oireet Pahoinvointi alkaa liikennevälineessä, kun heiluva liike ärsyttää tasapainoa aistivaa sisäkorvaa ja lapsen keho saa ristiriitaisia viestejä ympäristöstään. Sisäkorva aistii liikkeen, mutta keho ja silmät eivät tue sisäkorvan aistimusta. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun lapsi ei näe ulos ajoneuvon ikkunasta. Aivot reagoivat erikseen sisäkorvan ja muiden aistien signaaleihin, eivätkä aivot kykene tulkitsemaan viestejä oikein. Tämä aiheut­taa lapselle tunteen epätasapainosta, ja pahoinvointi alkaa. Matkapahoinvoinnin oireita ovat kalpeus, kylmänhikisyys, haukottelu ja lisääntynyt syljeneritys. Osalla oireilu alkaa jo matkan alussa, mutta se voi alkaa myöhemminkin. Joskus huonovointisuus on niin voimakasta, että lapsi oksentaa. Oksentaminen saattaa tilapäisesti helpottaa oloa, kunnes liikkeen jatkuessa oireet alkavat uudelleen. Osalla lapsista voi olla myös muita oireita, esim. päänsärkyä. Ikävistä oireista huolimatta, matkapahoinvointi on sinänsä vaaratonta. Pitkään jatkuva oksentelu voi tosin aiheuttaa elimistön kuivumista. Elimistö tottuu useimmiten pahoinvointia aiheuttaviin olosuhteisiin muutamassa päivässä (esim. laivamatkalla). Tottumisen jälkeen oireet lievittyvät tai loppuvat jopa kokonaan.

ää!! tt

A

lle 2-vuotiailla matka­ pahoinvointia esiintyy harvoin, mutta sitä vanhemmat lapset saavat oireita herkemmin kuin aikuiset. Matkapahoinvointi useimmiten helpottuu lapsen kasvaessa. Osa lapsista saa herkemmin oireita kuin toiset, syytä tähän ei tunneta.

Autos

Matkapahoinvointi on melko ­yleistä lapsilla, ja sitä voi esiintyä autossa, lentokoneessa tai ­laivassa sekä ­liikkuvassa keinussa tai karusellissa.

Ennaltaehkäisy ja apua pahoinvointiin

Pahoinvoinnin ennaltaehkäisyssä kannattaa pyrkiä ohjaamaan lapsen katsekontakti kiinteään ympäristöön, jotta silmien ja tasapainoelimen antama informaatio ympäristöstä olisi yhdenmukaista. Istuminen vähiten liikkeelle altistuvassa kohdassa saattaa vähentää oireita. Lukeminen, piirtäminen ja muu työskentely, missä katse kohdistuu pois ympäristöstä, saattaa pahentaa oireita, ja näin ollen tämän tyyppistä puuhaa kulkuneuvossa kannattaa välttää. Nukkuminen matkan aikana voi helpottaa lapsen oloa. Myös taukojen pitäminen ja tauon aikana ulkona raittiissa ilmas­sa kävelystä voi olla apua. Hankaliin oireisiin tai hankalaksi tiedettyä matkaa varten voi lapsen matkapahoinvointiin kysyä lääkehoitoa lääkäriltä. Lääkkeet auttavat parhaiten, kun ne otetaan jo ennen matkaan lähtöä. Lisäksi pahoinvointia helpottamaan voidaan kokeilla akupainantaan perustuvaa lääkkeetöntä hoitoa, ns. pahoinvointiranneketta, joka kiinnitetään lapsen ranteeseen rannekellon tapaan. Lääkkeettömänä vaihtoehtona sitä voi kokeilla lapsen iästä riippumatta ja samaa ranneketta voi kokeilla myös raskaudenaikaiseen pahoinvointiin.

Asiantuntijana terveydenhoitaja Anni Paaskoski, Iso Omenan neuvola

Pisamat

9


Päiväkoti osana lapsen kasvua

L

apsen tunnetaidot ja sosiaaliset valmiudet alkavat kehittyä heti syntymän jälkeen. Tapa, jolla vauvan vanhemmat hoivaavat lasta, on voimakkaasti yhteydessä siihen, millainen yksilö vauvasta varttuu. Turvallisessa kiintymyssuhteessa vauva oppii, että aikuinen vastaa hänen tunteisiinsa ja tarpeisiinsa johdonmukaisesti ja oikeaan aikaan. Sen sijaan turvattomassa kiintymys­ suhteessa aikuisen toiminta on esimerkiksi ennakoimatonta tai epäjohdonmukaista. Tällöin vauva jää vaille aikuisen tukea, joka heijastuu myöhemmin voimakkaasti lapsen kykyyn tunnistaa omia ja toisten ihmisten tunteita. Tunne­ taidot kulkevat käsi kädessä sosiaalisten taitojen vuoksi. Tästä syystä niistä puhutaankin usein yhtä aikaa sosiaalisemotionaalisina taitoina. Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä vuoro­ vaikutuksessa lapsen ja hänen sosiaalisen ympäristönsä välillä. Tähän ympäristöön kuuluvat oman perheen lisäksi myös muut lapselle merkitykselliset ihmiset. Myös perinnölliset biologiset tekijät, kuten temperamenttipiirteet, vaikuttavat kehityksen taustalla. Esimerkiksi lapsen kyky sopeutua muutoksiin kumpuaa temperamenttipiirteistä. Sosiaalis-emotionaalinen kehitys etenee hyvin yksilöllisesti. Esimerkiksi eroavaisuudet lasten itsesäätelytaidoissa eli kyvyssä säädellä omia tunteitaan ja käyttäytymistään ovat suuria päiväkoti-iässä. Haasteet itsesäätelytaidoissa voivat näyttäytyä lapsen aggressiivisena, levottomana tai vetäytyvänä käyttäytymisenä. Päiväkodissa opitaan toimimaan yhdessä Päiväkoti ympäristönä tarjoaa parhaimmillaan hyvän tilaisuuden kehittyä tunnetaidoilta ja sosiaalisesti. Tutustuminen uusiin erilaisiin ihmisiin on antoisaa ja opettavaa, mutta myös ajoittain uuvuttavaa. Erityisen työlästä ryhmässä toimiminen ja muiden ihmisten jatkuva huomioiminen on lapsille, jotka tarvitsevat vielä runsaasti aikuisen tukea sosiaalis-emotionaalisiin taitoihinsa. Laadukkaan varhaiskasvatuksen perusta on laadukas vuorovaikutus. Hyvä vuorovaikutus kumpuaa aikuisen herkkyydestä tunnistaa erilaisten lasten erilaisia tarpeita ja kykyä suunnitella toimintaa näiden havaintojen pohjalta. Lapset ovat erilaisia, ja heidät tulee kohdata yksilöinä. Yksilöllisyyttä huomioivassa varhaiskasvatuksessa ymmärretään, ettei esimerkiksi ylivilkas lapsi käyttäydy tahallaan levottomasti. Hän ei vielä pysty istumaan hiljaa paikoillaan pitkiä aikoja, jolloin tällaista toimintaa ei pitäisi häneltä toistaiseksi edes vaatia. Vilkas lapsi tarvitsee aikuisen tukea kuormittaviin tilanteisiin. Aikuisen tukea keskittymistä vaativissa tehtävissä voivat olla esimerkiksi luvalliset jaloittelu­tuokiot sekä aikuisen läheisyys. Päiväkodin tuki on tärkeää lasten yhdessä toimimiseen Suuri osa lapsista kaipaa päiväkodissa runsaasti aikuisen tukea toimiakseen ryhmän muiden lasten kanssa. Esimerkiksi herkästi tulistuva lapsi ei hyödy rankaisemisesta ja eristämisestä hermostuessaan leikkitilanteessa, vaan aikuisen konkreettisesta avusta leikkitilanteen aikana. Yhdessä

10

Pisamat

Päi•vä•ko Lapsen siirtyessä päiväkotiin, ­pääsee hän osaksi ­uudenlaista maailmaa, jossa suurta roolia näyttelevät sekä ­varhaiskasvattajat että toiset lapset.


Vanhempien ja päiväkodin hyvä yhteistyö on tärkeää, siitä hyötyvät kaikki.

Shutterstock

oven suussa tapahtuvat keskustelut, joissa raportoidaan nopeasti, miten lapsi on tänään syönyt tai onko hän mahdollisesti lyönyt toista lasta. Toki ovensuukeskustelutkin voivat sisältää tärkeitä viestejä lapsen päivästä, mutta yksinomaan niiden varaan ei toimivaa yhteistyötä voida rakentaa. Perusta yhteistyölle tulisi rakentaa jo ennen lapsen siirty­ mistä päiväkotiin. On tärkeää, että yhdessä sovitaan siitä, millaisia asioita sekä vanhemmat että varhaiskasvattajat odottavat kasvatusyhteistyöltä. Lapsen näkökulmasta tällaiset keskustelut ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta aikuisten toiminta niin kotona kuin päiväkodissa on johdonmukaista. Toki on selvää, että päiväkoti ja koti ovat toiminta­ ympäristöinä hyvin erilaisia.

o•tim•me toimimista voi oppia vain yhdessä tekemisellä. Aikuisen tehtävänä on opastaa lasta leikkitaidoissa, tukea lapsen leikkiin liittymistä ja kannatella leikkitilannetta tarpeen mukaan. Myös vetäytyvä lapsi, jolle sosiaaliset tilanteet aiheuttavat painetta, hyötyy vastaavanlaisesta tuesta. Vetäytyvää lasta tulee rohkaista lämpimästi osallistumaan yhteiseen toimintaan. Kannustus ei kuitenkaan saa muuttua painostukseksi. On tärkeää tiedostaa, että vetäytyvä lapsi tarvitsee paljon aikaa. Yhteistä toimintaa voidaan vallan mainiosti tarkkailla aluksi sivusta ja liittyä siihen hieman myöhemmin mukaan yhdessä aikuisen kanssa. Kodin ja päiväkodin yhteistyö Kodin ja päiväkodin välisen yhteistyön on tarkoitus tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Toimivasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki. Erityisen tärkeää se on kuitenkin lapsille, jotka tarvitsevat runsaasti tukea sosiaalis-emotionaaliseen kehitykseensä. Hyvä yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä on vastavuoroista. Tätä hyvää yhteistyötä eivät ole vain lyhyet

Lapsi saattaa käyttäytyä eri ympäristöissä eri tavoin Toisinaan yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä tuntuu kuormittavalta. Usein kuormittavuutta ilmenee tilanteissa, joissa varhaiskasvattajat ja vanhemmat eivät näe asioita samasta näkökulmasta. Tällöin olisi tärkeää päästää irti ajatusmallista, jonka mukaan vain toinen osapuoli on oikeas­sa. Todellisuudessa lapset saattavat käyttäytyä eri ympäristöissä eri tavoin, joka saattaa selittää erilaisia tulkintoja kodin ja päiväkodin välillä. Esimerkiksi päiväkodissa vetäytyvästi käyttäytyvä lapsi saattaa kotona olla hyvin sosiaa­ linen. Tällöin vanhempia voi huolettaa, ahdistaako lasta jokin asia päiväkodissa. Varhaiskasvattajien mukaan lapsi ei suinkaan ole ahdistunut, mutta ryhmässä toimiminen on hänelle vielä haastavaa. Liian suoria johtopäätöksiä kodin tai päiväkodin olosuhteista tulisi välttää, sillä ne vaikeuttavat yhteistyötä. Toivottavaa on, että aikuiset pyrkivät keskinäiseen avoimuuteen ja ratkaisujen löytämiseen yhdessä. Yksi toimimattoman yhteistyön merkki on vaikeus vastaanottaa toisen osapuolen palautetta. Jos vanhemman tai varhaiskasvattajan on vaikea ottaa palautetta vastaan, kannattaa pysähtyä pohtimaan tapaa, jolla asian ilmaisee. Palautetta annettaessa tulisi aina lähteä liikkeelle myönteisistä huo­miois­ta ja myös päättää palaute myönteisesti. Mikäli palaute esimerkiksi lapsen käyttäytymisestä on usein negatiivista, saattaa tämä kuormittaa vanhempia suuresti. Yhdessä voidaan sopia siitä, miten usein ja millaisista asiois­ta palautetta annetaan. Vaikeimpina hetkinä on hyvä palauttaa mieleensä, että yhteistyötä tehdään lapsen parhaaksi. Erilaisuuden hyväksyvä, kannustava ja luottamukseen perustuva yhteistyö heijastuu vääjäämättä myös lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Aikuiset ovat lapsen toiminnalle aina peili. Tapa, jolla me kohtelemme itseämme ja muita, vaikuttaa lapsen kehitykseen suuresti.

Kirjoittajana kasvatustieteen tohtori Liisa Ahonen, ­Kasvusto, www.kasvusto.fi

Pisamat

11


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT

Toiminnallisen kaksikielisyyden päiväkoti www.ankkalampi-ankdammen.fi ESPOO Hansa Kindergarten Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti Kunnallisen päivähoidon hinnat 3–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille + esiopetus Emil Halmeen tie 1 puh. 09 813 7174 hansa@hansakindergarten.fi www.hansakindergarten.fi Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi

Ryhmis-Kotipesä-Leppävaara Musiikkikasvatukseen, liikuntaan ja luovuuden kehittämiseen satuelämyksin painottuva ryhmis. Englannin kielen opetus kuuluu hoitomaksuun. 1–5 vuotiaat Kivenhakkaajankuja 2 puh. 045 164 5715 ryhmiskotipesa@gmail.com

Luomupäiväkoti Kirsikka 2–6 vuotiaat Pienet ja kodinomaiset päiväkotimme tarjoavat päivähoitoa Suomensuontie 8, Laajasalo ja Kauppakartanonkatu 14, Itäkeskus puh. 050 351 0950 www.luomupaivakotikirsikka.net

Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org

KERAVA

HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi

Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi facebook – kaarnan päiväkoti VANTAA Steinerpäiväkoti Metsätähti 3–6 vuotiaat Rasinkatu 13 puh. 050 467 4930 paivakoti.metsatahti@hotmail.com

The Lauttasaari English Playschool 4–6 vuotiaat Gyldenintie 7 puh. 09 630 030, 050 557 8157 ja 050 300 1350 englishplayschool.lauttasaari@ pp.inet.fi info@lauttasaariplayschool.fi

International Childcare and ­Education Centre

TÖÖLÖ: Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 emma.mcarthur@icec.fi info@icec.fi

Herttoniemi: Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 minna.heikkinen@icec.fi info@icec.fi Meilahti: Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 nannu.parviainen@icec.fi info@icec.fi Westend: Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 ria.mccormick@icec.fi info@icec.fi Niittykumpu: Kappelitie 6 C Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 hannah.pousi@icec.fi info@icec.fi Suomen ja ruotsin­ kielinen ­päiväkoti

Vuokrattava vauvan ensisänky • • • • •

4kk ikään asti Turvallinen Ergonominen Käytännöllinen Hygieeninen

Lue lisää ja tilaa!

www.vaavi.fi

12

Pisamat

Käy tykkäämässä Pisamat lehdestä Facebookissa!

Degerby: Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 degerby@icec.fi www.icec.fi[1] info@icec.fi


Nopeasti energiaa antavat ja matalaa verensokeria nostavat Siripiri-rypälesokeripastillit sopivat koululaisille, diabeetikoille, opiskelijoille, kuntoilijoille ja urheilijoille.

Yrjönkatu 34 - Georgsgatan 34

Puulelut, pelit, askartelu ja lahjat Turvallisesti - Ympäristöystävällisesti Mukaan reppuun tai treenikassiin!

www.tingeling.fi p. 044 031 1336

Apteekeista, päivittäistavarakaupoista ja luontaistuotekaupoista. Markkinoija: Oriola Oy

SOFTSHELL-HAALARIT KOOT 50/74-128 CM

44

99

OVH ALKAEN

SOFTSHELL-TAKIT

TUULENKESTÄVÄ

KOOT 80-164 CM

44

HENGITTÄVÄ

99

KOOT 80-164 CM / OVH

HEIJASTAVAT YKSITYISKOHDAT

34

99

5€

SOFTSHELL-HOUSUT

ETUSETELI

OVH ALKAEN

YKK VETOKETJU

Tällä etusetelillä saat 5 euron alennuksen yhdestä normaalihintaisesta softshell -tuotteesta. Seteli on voimassa 30.3.2017 asti kaikissa Suomen name it -liikkeissä ja sitä ei voi yhdistää muihin tarjouksiin.

8000

VEDENPITÄVÄ MATERIAALI

LAADUKKAAT TEKNISET ULKOILUVAATTEET LÖYDÄT LÄHIMMÄSTÄ NAME IT -LIIKKEESTÄ: ESPOO: ISO OMENA / HELSINKI: FORUM, ITIS, KAARI, KAMPPI / HÄMEENLINNA: GOODMAN / KUOPIO: MATKUS / LAHTI: KARISMA / LEMPÄÄLÄ: IDEAPARK / RAISIO: MYLLY / VANTAA: JUMBO

name_it_Pisamat_215x146_1_2017.indd 1

10.1.2017 14:21:47


Allergiaa aiheuttavat ruuat

Ruoka-allergiat ovat yleisiä lapsilla. Yleisimmät oireet ovat ihottu kutiseva punotus sekä nokkosrokko.

K

un lapsen vatsa on löysällä tai iholle tulee punaisia ihottumaläiskiä, tulee ensimmäiseksi epäiltyä, että kyseessä on ruokaallergia. Näitä epäilyjä on paljon, mutta lääkärin toteamia ruokaallergioita on 3–9 %. Varmuuden vuoksi välttäminen ei ole oikea tie ruoka-allergioiden ehkäisyssä. Nykytutkimukset osoittavat, että allergiariski lisääntyy, jos vältetään jotakin ruoka-aineitta. Tavallisimmat ruoka-allergiat Suomessa ovat maito- ja kanan­ muna-allergiat. Hedelmät ja kasvikset aiheuttavat usein vain lyhytkestoisia oireita. Suurin osa lasten ruoka-allergioista paranee kouluikään mennessä. Pähkinä, siemenet, kala ja äyriäiset ovat allergian aiheuttajina sellaisia, jotka pysyvät usein aikuisikään asti. Osa allergiareaktioista ovat niin sanottuja ristiallergioita, jolloin allergiaoireen aiheuttajan proteiinit ovat samankaltaisia keskenään. Allergisen reaktion syntyyn vaikuttaa monta eri tekijää. Oireet kehittyvät eri mittasuhteessa riippuen siitä, kuinka paljon aller­ giaa aiheuttavaa ruokaa on syöty ja miten se on valmistettu. Esimerkiksi suurin osa maitoja kanamuna-allergisista sietää näitä ruokaaineita kuumennettuna kuten leivonnaisissa. Pienimmillä lapsilla ruoka-allergian aiheut­ tajat ovat pääasiassa maito, kananmuna ja vehnä ja isommilla lapsilla edellisten lisäksi pähkinät, siemenet ja kala. Koululaisilla ruoka-allergian aiheuttajista pääosassa ovat pähkinät, siemenet, vihannekset ja hedelmät, ja tämä liittyy yleisimmin siitepölyallergian ristiallergiaan. Ruoka-allergian oireet ilmenevät iholla tai suolistossa. Oireet ilmaantuvat usein heti ruuan nauttimisen jälkeen. Iho-oireina ilmenee pääasiallisesti nokkosihottumaa, mutta myös atooppinen ekseema voi pahentua. Suoli­oireina ilmenee ripulointia ja oksentelua. Anafylaksia on allergiaoireiden vaikein muoto mutta harvinainen.

Lasten ruokaallergiat

”Myyttien purkua”

➊ Ruoka-allergian diagnoosia ei tehdä ihotestien perusteella

➋ Ruoka-allergian diagnoosi on määräaikainen

➌ Lisäaineallergiat ovat harvinaisia ➍ Broilerinlihan välttäminen ei ole tarpeen kanamuna-allergisella

➎ Keliakia on eri asia kuin viljaallergia

➏ Laktoosi-intoleranssi on eri asia kuin maitoallergia

➐ Yli 1-vuotiaille lapselle ilmaantuva ➑ ➒

14

atooppinen ekseema johtuu harvoin ruoka-allergioista Atooppinen ekseema on aina oma itsellinen tautinsa, toki ruokaallergia voi pahentaa sitä Äidinmaitoon erittyvien allergeenisten proteiinien pitoisuudet ovat äärimmäisen pieniä

Pisamat

1

Ruoka-allergioiden ehkäisy

Lapsen ruokavalion monipuolinen laajentaminen suositusten mukaan vähentää herkistymistä. Tutkimuksissa on osoitettu, että maidon, kananmunan, vehnän, soijan, kalan, pähkinöiden tai äyriäisten välttämisellä ei ole voitu vähentää ruoka-allergian ilmaantumista. Myös imettävän äidin ruokavalion tulisi olla mahdollisimman monipuolinen. Tämä lisää lapsen sietokyvyn kehittymistä. Imetystä suositellaan jatkettavan kiinteiden ruokien aloittamisen rinnalla. Yksinomaisella yli 4 kk kestävällä rintaruokinnalla ei voida pienentää allergiariskiä. Probiooteilla ei ole tutkimuksissa osoitettu olevan suoranaista vaikutusta ruoka-allergian ehkäisyyn. Tällä saralla tarvitaan yhä lisää tutkimustietoa.

2

Ruoka-allergian tutkiminen

Ravitsemuksellisesti keskeisten ruoka-aineiden (maito, viljat) allergiatestaus on äärimmäisen tärkeää. Näin ehkäistään turhia välttämisiä ja ruokavalion kaventumista. Allergia­diagnoosi perustuu keskeisten ruokien osalta välttämis-altistuskokeisiin, jotka suoritetaan terveydenhuollon yksikössä valvotusti. Muiden ruokien osalta diagnoosi perustuu suunniteltuun kotikokeiluun. Ruoka-allergiadiagnoosi on aina määräaikainen, ja allergia tulisi testata vähintään vuoden välein. Ruoka-allergioiden hoitoon on kehitetty uusi tutkimusmenetelmä – komponentti­ diagnostiikka, jolla saadaan tarkennettua välttämisen tarvetta. Tutkimuksen avulla saadaan selville esimerkiksi pähkinäallergiasta se, onko kyseessä ”oikea” pähkinäallergia vai siitepölyallergian ristireaktio.

3

Ruoka-allergioiden hoito

Allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita vältetään sen mukaan, millaisia oireita ne aiheuttavat. Kun ­oireet ovat vaikeita, silloin oireiden aiheut­tajaa vältetään lääkärin ohjeiden mukaan. Kun oireet ovat lieviä, voidaan kyseistä ruoka-ainetta antaa oireiden sallimissa rajoissa. Maitoallergia on eri asia kuin laktoosiintoleranssi. Lehmänmaitoallergiassa oireiden aiheuttaja on maidon proteiini. Laktoosi-


ma ja suun ympärille ilmestyvä

intoleranssissa oireita aiheuttaa maitosokerin eli laktoosin imeytymishäiriö. Maitoallergian hoidossa käytetään ensisijaisesti pitkälle pilkottuja äidinmaidonkorvikkeita. Lehmänmaidolle allergisten imeväisten hoitoon ei käytetä ristiallergioiden vuoksi muiden eläinten maitoa. Vilja-allergiassa tyypillisimmät oireiden aiheuttajat ovat vehnä, ohra ja ruis. Koska lapsi näistä noin 20 % energiasta, korvaavien tuotteiden löytäminen on tärkeää. Kaura sopii useimmille. Siitepölyallergiaan liittyvä ruoka-allergia eli ”ristiallergia”. Moni siitepölyallergikko saa

lieviä oireita tuoreista hedelmistä ja kasviksista. Hedelmien ja kasvisten kypsentäminen heikentää allergeenisuutta. Allergeenien rajoitus kypsennetyissä ruuissa ei ole yleensä tarpeen. Oireilua on useasti vain siitepölykautena. Maapähkinäallergia on yleensä vakavaa allergian muotoa ja vältön suhteen tulee olla tarkkana. Jos on saanut maapähkinästä vakavan allergisen reaktion eli anafylaksian, on syytä välttää myös tuotteita, joissa on maininta saattaa sisältää pähkinää.

!

Aina pikaista apua vaativa anafylaksia

Anafylaksian tyypillisiä ensioireita ovat ihon kuumotus, punotus ja pistely. Oireet etenevät nopeasti nokkosihottumaksi sekä hengitystievaikeudeksi. Tila on tunnistettava nopeasti, ja ensihoitona on adrenaliiniinjektori ja ambulanssin soitto. Kansalliseen anafylaksiarekisteriin ilmoitetaan vuosittain 30 lasten anafylaksiaa, joista 70 %:lla on toden­näköinen aiheuttaja ollut ruoka-aine. Maito on ollut yleisin aiheuttaja ruoka-aineista.

Scanstockphoto ja Shutterstock

Asiantuntijana koulutuspäällikkö, ­allergianeuvoja, Anne Vuorenmaa, Allergia- ja Astmaliitto ry


Atooppisen ihottuman hoito

Atoopikon sietämätön kutina Atooppista ihottumaa esiintyy 10–20 %:lla ­lapsista ja se alkaa usein jo ­vauva- tai pikkulapsi­ vuosina. Atooppinen ihottuma on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle on tyypillistä vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.

Vettä vai ei? Ihottuma ei estä suihkussa käyntiä. Se poistaa ihoa ärsyttävää likaa, hikeä, karstaa ja bakteereita. Tarvittaessa voi käyttää hajusteetonta, hapanta tai neutraalia pesunestettä, saippuaa tai perusvoidetta. Iho taputellaan kylvyn ja tai suihkun jälkeen pyyhkeellä ja rasvataan. Voide imeytyy paremmin, kun iho on vielä hieman kostea. Saunoa ja uida voi, jos se tuntuu hyvältä ja ihon oireilu ei pahene. Lämpötilan vaihtelut, hikoileminen ja kloori ärsyttävät joidenkin atooppista ihottumaa sairastavien ihoa. Myös vauvauinti on sallittua. 16

Pisamat


S

uurimmalla osalla lapsista atooppinen ihottuma on lievä. Kuitenkin vaikeassa taudissa on kutinaa, raapimista ja tulehduksen kierre, mihin tarvitaan tehokasta ihon paikallishoitoa. Onneksi tilanne rauhoittuu usein

kouluiässä.

Atooppisen ihottuman syyt ja ennuste

Alttius sairastua atooppiseen ihottumaan ja muihin atooppisiin sairauksiin (allergiat, allerginen nuha ja silmätulehdus sekä astma) on osittain perinnöllinen. Lapsuusiän atooppinen ihottuma suurentaa astman ja allergisen nuhan sairastumisen riskiä 2–3 kertaiseksi. Atooppisen ihottuman syy on perimän, ympäristötekijöiden, ihon läpäisyesteen puutteellisen toiminnan ja elimistön puolustus­ järjestelmän yhdessä aikaan saama ihon tulehdus. Tämän seurauksena iho kuivuu, kutisee ja ärtyy. Bakteerit ja allergeenit pääsevät helpommin ihon läpi ja pahentavat oireilua. Kutinan seurauksena lapsi raapii ihoa, jolloin iholle tulee rupia ja pieniä haavoja, ja se paksuuntuu. Iho voi myös joskus tulehtua. Vauvojen ja pikkulasten atooppista ihottumaa kutsutaan harhaanjohtavasti maitoruveksi. Atooppisen ihottuman taustalla on harvoin ruoka-aineallergia, mutta vauvoilla se on yleisempää kuin muissa ikäryhmissä. Ihottuma rauhoittuu monesti ennen kouluikää. Taipumus siihen kuitenkin säilyy koko elämän, ja ihottuma voi puhjeta uudelleen murrosiässä tai aikuisena.

kuluttua sen levittämisestä tuntuu siltä, kuin ihoa ei olisi lainkaan rasvattu, kannattaa kokeilla rasvaisempaa voidetta. Rasvaisempaa tuotetta voi kokeilla myös silloin, jos ohuempi voide tuntuu aiheuttavan kirvelyä. Perusvoidetta laitetaan iholle niin runsas kerros, että rasva näkyy iholla ja lapsi näyttää lumiukolta. Rasva hierotaan ja taputellaan ihoon niin, että rasva imeytyy. Vaatteet voi pukea heti rasvauksen jälkeen. Mikä avuksi, kun perusvoide ei riitä?

Mietoja kortisonivoiteita käytetään kuuriluonteisesti, ei jatkuvasti. Useimmiten käytetään 1 % hydrokortisonivoidetta 3–7 vuoro­ kauden jaksoissa, minkä jälkeen pidetään tauko haittavaikutusten minimoimiseksi. Jos ihottuma ja ihon tulehdus äityvät ärhäkäksi, saatetaan tarvita vahvempia kortisonivoiteita. Antibioottikuureja käytetään vain vaikeissa ihon tulehduksissa, sillä paikallishoito yleensä riittää. Turhat antibioottikuurit ovat haitaksi suoliston bakteeristolle. Miedosta kortisonista iholle ei ole haittaa, kun muistaa tauot­ taa voiteen käyttöä. Ilman taukoja iho saattaa ohentua pitkä­ aikaisessa käytössä. Pituuskasvuun paikalliset kortisonivoiteet eivät vaikuta. Mikäli miedot kortisonit eivät auta, kannattaa miettiä muita hoitovaihtoehtoja lääkärin kanssa. Vaikeaa atooppista ihottumaa yli kaksivuotiailla lapsilla voidaan hoitaa myös kalsineuriinin estäjillä. Nykytiedon perusteella ei ole voitu osoittaa syöpäriskin lisääntyneen merkittävästi kalsineuriinin estäjien käytön yhteydessä.

Ehkäisy

Atooppisen ihottuman ehkäisyyn ei tunneta kiistattomia keinoja. Yleisesti suositeltu 4–6 kuukauden täysimetys sopii myös allergia­riskiperheille. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia sen suhteen, voidaanko probiooteilla ennalta ehkäistä atooppisen ihottuman puhkeamista. Suomalaistutkimus osoitti, että jos äiti nauttii probiootteja raskausaikana ja vauvallekin niitä tarjotaan ensimmäisen puolen vuoden ajan, vähenee atooppisen ihottuman riski merkittävästi lapsilla, joilla on suuri riski sairastua atooppisiin sairauk­siin. Vaikka tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ei probiooteista terveillä lapsilla ainakaan haittaa ole. Taudin toteaminen

Atooppinen ihottuma todetaan oireiden ja ihottuman ulkonäön perusteella. Vauvoilla ja taaperoilla ihottuma oireilee usein taipeissa, ranteissa ja nilkoissa. Leikki- ja kouluikäisillä sitä esiintyy muun muassa polvi- ja kyynärtaipeissa.

Juuri päivitetyssä Atooppisen ihottuman käypähoitosuosituksessa on omahoitomateriaalia, mm videoita, joissa ohjataan ihon rasvauksen tekniikka (www.kaypahoito) Pahentavat tekijät

Taudin kululle on tyypillistä vaikeasti ennustettavat pahenemis­ vaiheet, joiden syy jää usein epäselväksi. Esimerkiksi hikoilu, ihon mekaaninen ärsytys, lämpötilan vaihtelut ja lapsen hengitystie­ infektiot, kuten flunssat ja korvatulehdukset, voivat pahentaa ihon oireilua. Vauvoilla ruoka-aineet ja isommilla lapsilla siitepöly- ja eläinallergia voivat myös joskus pahentaa tai ylläpitää atooppista ihottumaa. Useimmilla oireet helpottavat kesällä auringonvalon ansiosta. Toisilla taas lämmin vuodenaika pahentaa tilannetta lisääntyneen hikoilun vuoksi. Valohoitoa voidaan käyttää keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ihottumassa kaikenikäisille lapsille harkitusti ja vain erikoislääkärin valvonnassa. Lasten UVvalohoidon pitkäaikaisturvallisuudesta ei ole luotettavaa näyttöä.

Shutterstock

Ihottuman hoito

Hoitona on paikallishoito, yleensä perusvoiteilla jatkuvasti ja kortisonivoiteilla toistuvina jaksoina. Atooppinen ihottuma kutisee aina, ja jos kutinaa on paljon, voidaan käyttää sidoksia ihottumaalueille estämään raapimista. Moni joutuu testaamaan useita perusvoidetyyppejä. Perus­ voiteet voidaan jaotella tavanomaisiin sekä ihoon kosteutta sitovia aineita sisältäviin. Karbamidin teho osana atooppisen ihon hoitoa on parhaiten osoitettu, muita ainesosia on tutkittu vähän. Sopiva voide löytyy vain kokeilemalla. Perusvoidetyypin (geeli, lotion, emulsiovoide, voide) valinta riippuu muun muassa ihon sen hetkisestä tilasta, ilmastosta, vuoden- ja vuorokaudenajasta, voiteen apuaineista sekä henkilökohtaisista mieltymyksistä. Hoito kannattaa aloittaa keskirasvaisella perusvoiteella. Jos tunnin

Miten voin estää lasta raapimasta ihoaan öisin?

Vauvoille löytyy helposti unihaalareita, joissa hihat saa käännettyä käsien päälle tumpuiksi. Apteekissa myydään puuvillahanskoja sekä ohutta putkisidettä, jota voi kietoa kämmenien ympärille. Väsyttävät antihistamiinit, kuten Atarax, eivät auta kutinaan, vaan teho perustuu väsyttävään vaikutukseen. Niiden käyttöä suositellaan vain tilapäisesti ja lyhyinä jaksoina. Paras hoito kutinaan on ihottuman hyvä hoito, ensisijaisesti säännölliset rasvaukset ja tarvittaessa lääkevoiteet.

Asiantuntijana lastentautien ja lasten allergologian ­erikoislääkäri, dosentti Anna Pelkonen, HYKS, Tulehduskeskus ja Iho- ja allergiasairaala Pisamat

17



is

t

su

P

it t el

ee

Hyviä asioita

Apua matkapahoinvointiin!

os

ama

lapsiperheen arkeen!

Leivo helposti ­ rapeat ja ­ herkulliset ­siemenkeksit

1

pussi siemeniä, 3 rkl öljyä + 4 dl vettä. Levitä pellille, laita päälle suolaa ja mausteita, paista uunissa. Lohko ja nauti! Gluteeniton.

ß

Raikas ja aito ­Tropicana 100% ­appelsiinimehu Jopa 90% 2-15 vuotiaista lapsista saa avun Sea-Band rannekkeista voimakkaaseen matkapahoinvointiin.*

ß

H

ß

Vauvan kasvot, k ­ ädet ja peppu puhtaaksi Toujoursin raikkaalta tuoksuvilla kosteuspyyhkeillä!

edelmät puristetaan 24 tunnin kuluessa poimimisesta. Mukana hedelmän lihaa. Hedelmän annos joka päivä!

Sea-Band rannekkeiden vaikutus perustuu ranteessa sijaitsevan P6-akupisteen painantaan, joka ehkäisee pahoinvoinnin tunnetta. • •

Lääkkeetön Kestävä ja pestävä

Apteekista * Canova, G. Sea-Band Trial in Motion Sickness. 1990

Ang r ioid y Birds ut t able tit!

kuv

ANGRY BIRDS™ & © 2009 – 2016 Rovio Entertainment Ltd. All rights reserved.

Vitamiinisarja koko perheelle!

e!

emm sittel

Suo Apteekista ja terveystuoteosastolta

P

akkaus on siisti ja helppokäyttöinen vaikka matkoilla. Liinat pysyvät hyvin kosteana vaikka pakkaus on avattu. Hyvä hinta-laatusuhde, Lidl.

LA ROCHE-POSAY/­ Lipikar Baume AP+

S

ilkkinen vartalovoide erittäin kuivalle ja ärtyneelle iholle. Tekee silkkisen tunteen ihon pintaan. Vahvistaa ja tasapainottaa ihon omaa suojakerrosta. Ihana voide!

ß

Lumenen uusi Invisible sarja;

Elokuva

ß

Sävyseerumi – Poskipunapisarat – Valopisarat – helppoa ja kohtuuhintaista. Tuloksena on hehkuvat luonnollisen näköiset kasvot!

Pisamat

19


Äidin ja sikiön vitamiinitarve

Keho tarvitsee vitamiineja! Monipuolinen ruokavalio ja ­terveelliset elämäntavat ovat äidin paras lahja ­kasvavalle sikiölle. Monista eri s­ yistä ­tärkeiden ravintoaineiden saanti voi ­jäädä riittämättömäksi. Hyvin imeytyvillä ravintolisillä elintärkeiden ravintoaineiden saannin voi turvata ­näissäkin tilanteissa.

Fooli­ happo Hermosto

Jodi

Kognitiivinen kehitys

Kehitys ja kasvu

Rauta

Luusto Kalsium

Normaali kasvu C- ja Dvitamiini

20

Pisamat


R

askaus on hyvä syy tarkastella omien elintapojensa terveellisyyttä perusteellisemmin. Odottava äiti tarvitsee runsaasti proteiineja, hyvälaatuisia rasvoja sekä monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita sisältävää ravintoa koko raskausajan. Tiettyjen vitamiinien, kuten foolihapon osalta, saanti pitäisi olla kunnossa jo ennen raskautta, sillä sitä tarvitaan sikiön hermoston varhaiskehityksessä ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Myös jodia tulisi uusien tutkimusten mukaan saada riittävästi lapsen myöhemmän kognitiivisen kehityksen varmistamiseksi.

Ravintoaineiden tarve kasvaa raskauden edetessä

Shutterstock ja Scanstockphoto

D-vitamiinilisä Alle 2-vuotiaat Kahden viikon iästä lähtien 10 µg (400 IU) /vrk ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityis­valmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa. 2–18-vuotiaat *Kokonaissaanti 10 µg–7,5 µg (300 IU) /vrk ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maito­valmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liika­saannin riskiä tavanomaisessa ruoka­valiossa ole. Poikkeuksena ovat erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg / 100 ml. Niiden säännöllinen erittäin runsas käyttö saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin. Raskaana olevat ja imettävät naiset 10 µg (400 IU) /vrk ympäri vuoden. Lähde: Lastenneuvolakäsikirja *Evira

Pitkään jatkuva raskauspahoinvointi tai ­maku- ja hajuaistimuksessa tapahtuvat muutokset voivat yksipuolistaa odottavan äidin ruokavaliota. Sanonta, että odottava äiti syö kahden edestä, pitää paikkansa varsin osuvasti. Ruokamäärää ei tarvitse kaksinkertaistaa, mutta sen sisältämien ravintoaineiden määrän tulisi olla riittävä kahdelle. Sikiön kasvun myötä etenkin raudan ja kalsiumin tarve kasvaa, kun lapsen kiertävä verivolyymi kasvaa ja luusto kehittyy. Jos äidillä on ollut ongelmia veren hemoglobiinitason kanssa jo ennen raskautta, rautalisän käytön voi aloittaa tavallista aikaisemmin neuvolan ohjeiden mukaan. Rautavalmisteen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota raudan imeytymiseen ja vatsaystävällisyyteen, sillä rautalisä voi aiheut­ taa vatsaoireita tai ummetusta liian suurina kerta-annoksina. C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä, ja valmisteet yleensä sisältävätkin sitä pienen määrän. Ruokavalion sisältämät maitotuotteet ovat kalsiumin tärkein lähde. Raskauden aikainen saantisuositus on 900 mg kalsiumia, jonka saa aika helposti 5–6 desilitrasta nestemäisiä maitotuotteita ja muutamasta reilusta juustosiivusta päivässä. Myös siemenet ja vihreälehtiset kasvikset sisältävät kalsiumia, mutta sen hyväksikäytettävyys ei ole maito­tuotteiden sisältämän kalsiumin veroista. Jos äidin ruoka­valio ei syystä tai toisesta sisällä lainkaan maitotuotteita, kalsiumin riittävä saanti varmistetaan kalsiumvalmisteella. C- ja D-vitamiineja tarvitaan tasaisesti koko raskausajan lapsen normaalin kasvun turvaamiseksi. C-vitamiinia saa riittävästi syömällä säännöllisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä koko raskausajan. D-vitamiinia tulee suosituksen mukaan ottaa 10 mikrogrammaa ravintolisän muodossa riippumatta ruoka­valion sisältämästä määrästä. D-vitamiini toimii muista vitamiineista poiketen hormonin kaltaisena säätelijänä, joka osallistuu merkittävällä tavalla normaalin kasvun ja kehityksen säätelyyn geenien toimintaa säätelemällä.

Lapset tarvitsevat D-vitamiinilisää Virallisten saantisuositusten mukaan kaikkien alle 18-vuotiaitten lasten riittävä D-vitamiinin saanti turvataan ravintolisän avulla vuoden ympäri. Tänä vuonna julkaistun kuopiolaistutkimuksen mukaan tutkimuksessa mukana olleet 6–8-vuotiaat lapset saivat keskimäärin alle 6 mikrogrammaa D-vitamiinia ruuasta, kun kokonaissaannin tulisi olla vähintään 10 mikrogrammaa päivässä. 82 %:lla lapsista saanti jäi suosituksen alle, ja joka viidennellä lapsella oli D-vitamiinipuutos seerumimittauksen perusteella. Uusien tutkimusten perusteella D-vitamiinipuutoksella näyttäisi olevan joko suoraan tai välillisesti yhteyttä monien erilaisten sairauksien syntyyn, ja siksi D-vitamiinilisää tulisi muistaa antaa kaikille lapsille 2 viikon iästä alkaen.

Ravintoaineet eivät aina imeydy Ravintoaineiden imeytyminen ohutsuolessa on monimutkainen ja monivaiheinen prosessi, jota monet eri tekijät voivat häiritä. Vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä voivat häiritä saman­aikaisesti nautittu ruoka, toiset ravinto­ lisät ja myös tietyt lääkkeet, mutta ehdottomasti tärkein imeytymistä heikentävä syy on suolen huono kunto. Kaikki tulehdukselliset suolistosairaudet reaktiivisessa vaiheessa estävät ravintoaineiden optimaalisen imeytymisen. Yleisiä imeytymiseen vaikuttavia sairauksia ovat mm. hapoton vatsa ja hoitamaton ja siis usein diagnosoimaton keliakia, jotka molemmat vaikuttavat laajasti useiden eri ravinto­aineiden imeytymiseen. Myös lasten tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti viimeisen vuosi­ kymmenen aikana, ja syytä tähän ei vielä tarkkaan tunneta.

Suusuihkeet imeytyvät luotettavasti Perinteisten kapselien ja tablettien ohella tärkeät vitamiinit ja hivenaineet voi nykyään annostella myös posken sisäpinnalle suihkautettavina ravintolisinä. Suihke on helppo annos­tella jo ihan pienelle vauvalle, ja aikui­ setkin pitävät annostelutapaa helppona, varsinkin jos tablettien nielemisen kanssa on ongelmia. Tässä annostelumuodossa ravintoaineet imeytyvät nopeasti posken sisäpinnalta suoraan verenkiertoon, jolloin ruoka, muut imeytymistä häiritsevät valmisteet tai suoliston ongelmat eivät vaikuta imeytymiseen. Monien vertailevien tutkimusten perusteella esimerkiksi D- ja B12-vitamiinit imeytyvät suusuihkeesta huomattavasti tablettivalmisteita nopeammin ja luotettavammin kaikilla käyttäjillä.

Kirjoittaja Kim Nummila, proviisori, ­biokemisti Kuopiolaistutkimus, johon viitataan: Soininen et al. 2016, British Journal of Nutrition

Pisamat

21


Oikeanlaista ravintoa

Hiilihydraatit ravinnossa – energiaa aivoille ja keholle Ravinnon erilaisten rasvojen vaikutuksista terveyden riskitekijöinä on keskusteltu vuosi­ kymmeniä, nyt hiilihydraattien, erityisesti sokerien, vaikutus on noussut tutkimuksen ytimeen. Hiilihydraattien vaikutus eri sairauksien riskitekijöinä alkaa avautua.

Erilaiset hiilihydraatit – erilaiset vaikutukset Hiilarit (sokerit, tärkkelykset, kuidut) ovat suurin ravintoaineryhmä ruokavaliossamme, mikä on hyvä asia, koska rasvan ja proteiinin osuutta ei ole keskimäärin tarpeen nostaa. Noin 45–60 % energiasta pitäisi saada hiilareista, koska ne tuottavat energian aivoille ja koko keholle. Mutta hiilareita on monenlaisia. Vielä on vallalla käsitys, että kaikki sokerit ovat pahasta. Eri sokerit kuitenkin poikkeavat

Hitaat hiilihydraatit – hitaasti vapautuvaa, pitkäkestoista energiaa Luonnollisia vaihtoehtoja perinteisille sokereil­ le on jo olemassa, eikä ainoastaan keino­ tekoista makeutusta. Isomaltuloosi on luonnossa hunajassa ja sokeriruo’ossa esiintyvä erityinen sokeri. Se hajoaa ohutsuolessa hitaasti ja imeytyy 4–5 kertaa hitaammin kuin tavallinen sokeri. Siten energiaa vapautuu hitaasti, eikä verensokeri nouse nopeasti.

Veren glukoosi Glukoosin muutos mmol/L

toisistaan merkittävästi niiden hajoamisen, imeytymisen sekä verensokeri- ja insuliini­ vaikutuksen suhteen. Useimmat elintarvikkeissa käytössä olevat hiilarit imeytyvät hyvin nopeasti ohutsuolesta ja nostavat ja myös laskevat verensokerin nopeasti (nopeat hiilarit, korkea glykemia indeksi). Samalla insuliinin määrä veressä nousee nopeasti. Tälläisiä hiilareita ovat vehnä, maissi, tärkkelykset, erilaiset siirapit, glukoosi ja sakkaroosi (tavallinen valkoinen sokeri). Sellaiset sokerit kuin fruktoosi (hedelmissä ja marjoissa) ja isomaltuloosi taas eivät nosta verensokeria nopeasti (hitaat hiilarit, matala glykemia indeksi), ja veren insuliinitaso pysyy tasaisena tavoiterajoissa. Insuliinilla keho säätelee verensokerin pysymistä hyvällä tasolla elimistössä, ja samal­ la aivot ja koko keho saavat tarvitsemansa glukoosin käyttöönsä. Insuliini vastaa myös rasvan varastoitumisesta, ja ylimäärä insuliinia aiheuttaa rasvan lisääntyvän varastoitumisen.

5 4

Sakkaroosi Isomaltuloosi

3 2 1 0

30

60

-1

90

120

Aika (min)

-2

Isomaltuloosin vaikutus verensokeriin verrattuna sakkaroosiin.

Veren insuliini Insuliinin muutos mmol/L

K

iireinen elämäntapamme johtaa usein runsaiden välipalojen ja napostelun lisääntymiseen sekä aikuisilla että lapsilla. Välipalat ovat tyypillisesti nopeita hiilareita ja rasvoja sisältäviä, mikä tarkoittaa runsaita kalorimääriä ja verensokerin heilahteluja. Pitkällä tähtäimellä tämä aiheuttaa aineenvaihdunnassa epätasapainon ja riskin kasvamisen esim. ylipainoon, 2-tyypin diabetekseen sekä sydän-ja verisuonisairauksiin. Sekä lasten että aikuisten ylipaino on laajeneva ongelma myös Suomessa. Huoli liiallisesta energian ja sokerin saannista on noussut, ja vähäsokeristen / keinotekoisesti makeutettujen tuotteiden tarjonta on kasvanut voimakkaasti. Keinotekoisten makeuttajien on jo kuitenkin raportoitu lisäävän ylipainoriskiä. Myös suoliston mikrobiston koostumusta tutkitaan kiivaasti, ja sillä on myös todettu yhteys energiametaboliaan.

250

Sakkaroosi Isomaltuloosi

200 150 100 50 0 -50

30

60

90

120

Aika (min)

Isomaltuloosin vaikutus insuliinitasoon verrattuna sakkaroosiin.

Isomaltuloosi: Hyvät, hitaat hiilarit.

Huonot, nopeat hiilarit.

Hitaita hiilihydraatteja saadaan täysjyväviljavalmisteista, hedelmistä ja marjoista. Hyvät,kasviksista, hitaat hiilarit. Ne imeytyvät ja sisältävät runsaasti kuitua, Hitaita hiilihydraattejahitaasti saadaan täysjyväviljavalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ne imeytyvät hitaasti ja sisältävät runsaasti kuitua, vitamiineja ja vitamiineja ja kivennäisaineita.

Nopeita hiilihydraatteja on runsassokerisissa ­tuotteissa makeiset, Huonot,(esim. nopeat hiilarit.juomat ja leivonnaiset) Nopeita hiilihydraattejapuhdistetuissa on runsassokerisissa tuotteissa (esim. (esim. makeiset, juomat ja sekä valkeissa, viljoissa leivonnaiset) sekä valkeissa, puhdistetuissa viljoissa (esim. vehnäjauhoissa ja ­vehnäjauhoissa ja niistä tuotteissa). niistä valmistetuissa tuotteissa). Ne valmistetuissa imeytyvät nopeasti, eivätkä sisällä kuituja tai hyödyllisiä ravintoaineita. Nemuita imeytyvät nopeasti, eivätkä sisällä kuituja tai muita hyödyllisiä ravintoaineita.

kivennäisaineita.

22

Pisamat

Eri sokerien vertailu.

• hidas hiilari, joka imeytyy ohut­ suolesta täydellisesti, mutta ­hitaasti • alhainen glykemiaindeksi ( GI 32) • energiaa 4 kcal/g – kuten ­kaikissa sokereissa • hammasystävällinen


Lyhytkestoinen muisti 27

Hitaiden hiilareiden vaikutus toimintakykyyn ja mielialaan Hiilihydraattien imeytyminen ei ainoastaan vaikuta verensokeriin ja insuliiniin, vaan sillä on vaikutus myös kognitiivisiin toimintoihin. Kun nopeat hiilarit (sakkaroosi) aamiaisella vaihdettiin isomaltuloosiin, osoitettiin koululaisilla merkittävä vaikutus muistiin ja mielialaan aamupäivän 3 tunnin aikana.

Asiantuntijana MML, mikrobiologi ­Annika Mäyrä

Isomaltuloosi Glukoosi

p <0.01

7

25

Mieliala pisteet

Isomaltuloosia käytetään vielä harvoissa elintarvikkeissa, mutta yleisemmin urheilujuomissa. Isomaltuloosin erikoisominaisuus on lisäksi hammasystävällisyys: suun mikrobisto ei pysty sitä käyttämään, joten happohyökkäystä ei synny.

Muistetut sanat

26

Mieliala

24 23 22

p <0.03

6

5

21 0

0

3 tuntia

Sokerivalinta aamiaisella vaikuttaa lyhytkestoiseen muistiin aamupäivällä.

3 tuntia

Sokerivalinta aamiaisella vaikuttaa koululaisen mielialaan aamupäivän.

Eri sokerien vertailu Laktoosi

Isomaltuloosi

Sakkaroosi

Glukoosi

Imeytyminen

Täydellinen; vähenee iän myötä

Täydellinen; hidas

Täydellinen; nopea

Täydellinen; nopea

Energia kcl/g

4

4

4

4

Hidas

Hidas

Nopea; korkea

Nopea; korkea

Glykemiaundeksi Gl

46

32

68

100

Hammasystävällisyys

Ei

Kyllä

Ei

Ei

*Hiilari=Hiilihydraatti

Lähteet :

Young H, Benton D (2015). Eur.J Nutr 54 Bracken RM ym (2012). Medicine and Science in sports:44 Holub I ym (2010). British J of Nutr:103 Oizumi T ym (2007).J Exp Med:212 Van Can JG ym (2009). British J Nutr:102

Verensokerivaste


Näen, miten päivittäinen toiminta vaikuttaa verensokeriin. Se on valaisevaa.

Uusi verensokerimittareiden ISO 15197:2015standardi vaatii parempaa tarkkuutta. Uusi ISO-standardi sallii ±15% vaihteluvälin tuloksiin verrattuna laboratorioarvoihin1. CONTOUR® NEXT ONE -verensokerimittarin tarkkuus on ±8.4%1-2, antaen sinulle tuloksen, joka on entistäkin lähempänä laboratorioarvoa. Käyttämällä CONTOUR® NEXT ONE -mittaria ja CONTOUR® DIABETES -sovellusta saat käyttöön sähköisen omaseurannan, jonka avulla voit lisätä tuloksiin merkintöjä kuten ateriat, lääkityksen, liikunnan ja kuvia.

Sinun diabetes, uudessa valossa

® Verenglukoosin seurantajärjestelmä

Keskustele hoitotiimin kanssa saadaksesi enemmän tietoa CONTOUR® NEXT ONE -mittarista tai katso nettisivuilta contournextone.fi CONTOUR® NEXT ONE -mittari käyttää CONTOUR® NEXT -liuskoja. CONTOUR® NEXT -liuskoja voit ostaa edulliseen hintaan Suomen diabeteskaupasta. www.diabeteskauppa.fi, puh. 045 654 8000 Viitteet: 1. International Organization for Standardization. In vitro diagnostic test systems Requirements for blood glucose monitoring systems for selftesting in managing diabetes mellitus, Geneva. Switzerland: International Organization for Standadization;2013. 2. Christiansen M et al. Accuracy and user performance evaluation of a new blood glucose monitoring system in development for use with CONTOUR® NEXT test strips. Poster presented at the 15th Annual Meeting of the Diabetes Technology Society (DTS); October 22–24, 2015; Bethesda, Maryland, USA. Ascensia, Ascensia Diabetes Care logo ja CONTOUR ovat Ascensia Diabetes Care Holdings AG:n tavaramerkkejä. Apple and the Apple logo are trademarks of Apple Inc., registered in the U.S. and other countries. App Store is a service mark of Apple Inc. Google Play and the Google Play logo are tradeamarks of Google Inc. Copyright 2016 Ascensia Diabetes Care Holdings AB. Kaikki oikeudet pidätetään. Valmistuspäivämäärä: Maaliskuu 2016. Koodi: G.DC.03.2016.44521. GRØSET 15.16.A.FI

www.contournextone.fi


Diabetesta on Suomessa eniten maailmassa Tyypin 1 diabetes todetaan Suomessa vuosittain noin kuudella henkilöllä kymmenestätuhan­ nesta alle 15-vuotiaasta. Sen ilmaantuvuus on kasvanut jatkuvasti muutaman kymmenen vuoden kuluessa ja on Suomessa suurin maailmassa. Ihan viime vuosina ilmaan­tuvuus on kuitenkin ollut tasaantumaan päin. Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat autoimmuuni­prosessin kautta. Diabeteksen määritelmänä on, että veren­ sokeri eli plasman glukoosipitoisuus on pysyvästi yön paaston jälkeen 7,0 mmol/l tai sitä suurempi. Normaalin verensokerin yläraja on 6,0 mmol/l. Jos paastoverensokeri on välillä 6,1–6,9 mmol/l, tilaa kutsutaan heikentyneeksi paastosokeriksi. Diabeteksen toteamisessa voidaan tarvit­ taessa käyttää myös glukoosikoetta (sokeri­ rasituskoetta), jossa verensokeri mitataan kaksi tuntia sen jälkeen, kun on nautittu 75 grammaa glukoosia (tämä aikuisilla, lapsille kilojen mukaan). Jos kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l, on kyseessä diabetes. Jos kahden tunnin arvo on välillä 7,8–11,0 mmol/l, tilaa nimitetään heikentyneeksi glukoosin siedoksi.

Heikentynyt paastosokeri ja heikentynyt glukoosinsieto merkitsevät, että sokerin aineen­vaihdunta on häiriintynyt. Tällainen tila on nimeltään esidiabetes, koska häiriö vuosien kuluessa etenee ja muuttuu ”oikeaksi” diabetekseksi. Vuodesta 2011 alkaen diabeteksen toteamiseen on hyväksytty myös HbA1c:n määritys verestä. Koetta kutsutaan myös nimillä sokeri­ hemoglobiini, sokeriprosentti tai pitkäsokeri. Jos sen arvo on kahdessa mittauk­sessa 48 mmol/mol (6,5 %) tai enemmän, kyseessä on diabetes. Diabeteksen oireet Tyypin 1 diabeteksen

yleisin oire on laihtuminen ja väsymys. Muita oireita ovat suuret virtsamäärät ja lisääntynyt jano. Oireet ilmaantuvat asteittain muutaman päivän tai viikon aikana. Jos taudin toteaminen viivästyy, sairaus voi edetä happo­ myrkytykseksi, johon liittyy voimakas yleistilan heikkeneminen ja puuskuttava hengitys. Tila on hengenvaarallinen ja vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Sairastuneista 8–9 kymmenestä on alle 30-vuotiaita, usein lapsia.

CareSens – mobiiliseurannan edelläkävijä

Verensokerit, ketoaineet ja bolukset kännykkään

Tyypin 1 diabeteksessa insuliini on ainoa diabeteslääke alusta lähtien

Tyypin 1 diabeteksessa tarvitaan perus­ insuliinia, joka vaikuttaa ympäri vuorokauden ja säätää sokerin vapautumista maksasta yöllä ja aterioiden välillä. Syömisen yhteydessä otetaan ateriainsuliinia. Tarvittaessa käytetään korjausinsuliinia tilapäisesti kohonneen verensokerin hoitamiseen. Kaikki insuliinit pistetään (tai annostellaan pumpulla) ihon alle rasvakudokseen. Tavallisimpia pistopaikkoja ovat vatsa ja reisien ja pakaran alue. Verensokerin omaseuranta on välttämätöntä tyypin 1 diabeteksen hyvässä hoidossa Ainoastaan verensokerin oma-

seurannan avulla on mahdollista annostella insuliini vaihtelevan tarpeen mukaan. Diabeteshoitajan tai lääkärin käyntiä edeltävästi on tarpeen tehdä 1–2 viikon tarkempi seuranta, jossa verensokerin ohella kirjataan ylös hiilihydraatit, insuliiniannokset ja liikunta. Lähde: Duodecim terveyskirjasto. Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus Diabetes. Yki-Järvinen H, Tuomi T-M. Diabeteksen määritelmä, erotusdiagnoosi ja luokitus. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, [päivitetty 27.5.2013].

Jani-Petteri 24.1.2017 11:15 3,2 mmol/l Muista syödä välipalaa! - Äiti Jani-Petteri 24.1.2017 12:37 5,3 mmol/l - Äiti

CareSens Dual -verensokeri- ja -ketoainemittari sekä CareSens N Premier -verensokerimittari siirtävät mittaustulokset langattomasti ja automaattisesti älypuhelimeen SmartLogdiabeteksenhallintaohjelmaan tai Balansioateriainsuliinilaskurisovellukseen. Mittaustulokset voidaan jakaa automaattisesti esimerkiksi tekstiviestinä äidille, pilvipalveluun tai mobiilisti hoitoyksikköön useita eri palveluita käyttäen. CareSens-yhteensopivan Balansio-ateriainsuliinilaskurin avulla saat vaivattomasti bolus-suosituksen verensokerimittauksen jälkeen matkapuhelimeesi tai älykelloosi. Viimeisin mittaustarkkuus: ISO 15197:2013 ja ISO 15197:2015 -standardinmukaisuus. SmartLog- ja Balansio-appsit maksutta Google Play- sekä App Store -kaupoissa. Muista lukea käyttöohjeet. Varmista soveltuvuus käyttöösi ennen käyttöönottoa.

Mediq Suomi Oy, PL 115, 02201 Espoo. Puh. 020 112 1500, www.mediq.fi/caresens


Vanhemmuus

Isäksi ja äidiksi kasvetaan, ei synnytä!

Vauvan syntyminen on iso elämänmuutos

Vanhemmuus merkitsee, että l­apseen muodostetaan suhde, hänestä ­otetaan vastuu, toimitaan ja eletään käytännössä hänen kanssaan.

N

aisen muuttumista äidiksi auttaa hormonitoiminta. Hormonit vaikuttavat tunteisiin ja ajatteluun joskus yllättävänkin voimakkaasti. Synnytyksen yhteydessä hormonitasoissa tapahtuu nopeita vaihteluita. Hormonimuutoksien lisäksi synnytyskokemus voi muodostua yllättävän merkittäväksi, etenkin silloin, kun se on odotettua vaikeampi. Lapsen saaminen on joka tapauksessa kaikille iso elämänmuutos, joka aiheuttaa stressiä, kun tuttu ja turvallinen elämä ja sen tuomat haasteet muuttuvat. Käsittelemättömät epäonnistumisen kokemukset voivat haitata elämää vuosikymmeniä ja aiheuttaa katkeruutta ja syyllisyyttä. Siksi synnytys­sairaalassa järjestetään mielellään tilaisuus, jossa ­tuore äiti ja isä pääsevät keskustelemaan synnytystä hoitaneiden kätilöiden ja lääkäreiden kanssa. Myös neuvolassa voi ottaa synnytys­kokemukset puheeksi, jos jokin seikka on jäänyt painamaan mieltä.

Miehen kasvaminen isäksi Miehen kasvaminen isäksi riippuu paljon siitä, miten hän itse suhtautuu isyyteensä – ja miten lähiympäristö suhtautuu. Isän vastuuntunnon kehittymisen kannalta on merkittävää, onko hän itse halunnut lasta. Yllätyslapseenkin kiinnytään kuitenkin hyvin. Kiintymys syntyy vähitellen, ja se vaatii myös hyviä kokemuksia ja onnistumisen tunteita lapsen hoidossa. Vanhempien keskinäinen suhde määrittää usein lapsen ja isän suhteen läheisyyden ja laadun. Lapsi tulee todeksi isälle kuitenkin hyvin eri tavalla kuin äidille: monelle uusi elämänvaihe konkretisoituu vasta vauvan syntymän jälkeen.

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto

Scanstockphoto

Kirjoittaja Kotineuvola, Elina Hermanson


Äidin hyvinvointi

R

askausarvista puhuttaessa olisi parempi käyttää sanaa venymäarpi, koska arpia saattaa syntyä myös ilman raskautta sekä myös miehille. Venymäarvet syntyvät esimerkiksi nopean painonnousun tai voimakkaan ja nopean lihaksien kasvattamisen seurauksena. Näin käy myös monille naisille raskauden aikana. Iho ei ehdi muodostaa kollageenia säilyttääkseen joustavuutensa, jolloin se heikkenee ja saattaa repeytyä. *Suurimmalle osalle naisista ilmestyy raskauden aikana raskausarpia. Näitä useimmilla punertavia, mutta joillakin aivan vaaleita, toisilla jopa violetin sävyisiä juovia voi tulla vatsan alueelle, rintoihin, lantiolle, reisiin, pakaroihin, selkään ja käsi­ varsiin. Joillekin arpia tulee muutama, toisilla taas vatsa ja ­rinnat menevät isolta osin ”juovaisiksi”.

Raskausarpien ennaltaehkäisy Raskausarpia voi yrittää ennaltaehkäistä juomalla runsaasti vettä, kuorimalla, kosteuttamalla ja ravitsemalla ihoa säännöllisesti. Tasapainoinen ruokavalio on tärkeä, suosituksena on syödä pieniä annoksia ja useita kertoja päivässä. Hyvä ihonhoito on tärkeää.

Apua raskausarpiin? Täysin parantavaa menetelmää raskausarpiin ei ole, mutta niiden ulkonäköä voidaan parantaa ja vaalentaa huomattavasti kohtisuoralla Dermapen-mikroneulauksella sekä siihen yhdis­tetyllä mesoterapialla. Retinoli tai vielä kahdeksan kertaa tehokkaampi uutuus retinoate kotihoitotuotteena tehostaa hoidon tehoa. Raskausarpia voidaan hoitaa myös erilaisilla ihotautilääkäreiden antamilla laserhoidoilla.

Raskausarvet Raskausarpia eli venytysjuovia ­muodostuu joko raskaudesta tai ­lihomisesta. Raskausaikana niistä kärsii 75–90 prosenttia naisista.

Mikä on mikroneulaus? Kohtisuora Dermapen mikroneulaustoimenpide ei ole ­kivu­lias, koska se tehdään aina voidepuudutuksessa, jolloin se on asiak­kaalle myös positiivinen kokemus. Mikroneulauspää, jossa on 12-mikroneulaa, lävistää ihon kohtisuoraan automaattisesti värähdellen 1300 kertaa sekunnissa. Ihon mikroneulauksessa jokaisessa ihoon syntyvässä mikroskooppisessa reiässä käynnistyy biologinen korjaus­ prosessi. Tämän seurauksena iho alkaa ylikorjaamaan itseään ja kollageenin tuotanto aktivoituu. Tällä on suora yhteys ihossa käynnistyvien biologisten korjausprosessien sekä kollageeninmuodostuksen määrään. Dermapen kohtisuorana mikroneulausmenetelmänä aiheut­taa vähemmän turvotusta kuin mikroneulausrulla eikä aiheuta verenvuotoa, joten se on turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto. Kohtisuora mikroneulaus edistää arvetonta parantumista ja uudistaa kollageenia kudoksessa ilman negatiivisia sivuvaikutuksia ja pitkää palautumisaikaa. Dermapen mikroneulauksella voidaan hoitaa turvallisesti herkkiäkin alueita, joita ei aiemmin ole tehokkaasti pystytty mikroneulaustelalla hoitamaan. Menetelmää käytetään myös menestyksellisesti aknearpisuuden hoitoon. Hoito vaatii pitkäjänteisyyttä potilaalta, koska vaikea aknearpisuus vaatii jopa 6–10 hoitokertaa. Toisaalta töihin voi hoidon jälkeen yleensä mennä seuraavana päivänä.

Shutterstock

Asiantuntijana Plastiikkakirurginen sairaanhoitaja Hannamari Dietz, Ihon kevythoitoklinikka Hannamari Dietz Hannamari Dietz Oy, www.ihonkevythoitoklinikka.fi *Terve.fi

Pisamat

27