Lapsiperheiden terveysjulkaisu 1/2019 www.pisamat.fi
0,00 € Ota ja lue!
Lapselle Tärkeät isovanhemmat Korvaa särkee!! Kutiseva iho, atopiaa? Suojaudu hepatiitilta Avioerolapsi tarvitsee molempia vanhempia Älyteknologiasta apua diabeteksen hoitoon Hyödyllinen ja ihana imetys
maistamaan! Rohkaise lasta
ILMOITUS
ON
I!
Hyvät bakteerit suojaavat.
LK
AKO
Streptococcus salivarius
Terveessä suussa asustavat maitohappobakteerit, jotka toimivat elimistön suojamuurina pahoja bakteereita vastaan. Hyvät bakteerit taistelevat pahoja vastaan kiinittymällä suun limakalvoille suojaksi. Suun hyödylliset bakteerit ovat erilaisia kuin suolistossa toimivat. Ravinto, sylki ja happi valikoivat suussa viihtyvät bakteerilajit. Terveessä suussa on maitohappobakteerien valtalajina Streptococcus salivarius.
A
TA I S T E L U
Annika Mäyrä, MML, mikrobiologi
Jopa 70% elimistön tulehduksista on suussa, ja ientulehdusbakteereilla on osoitettu olevan yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, diabeteksen puhkeamiseen ja jopa ylipainoon. Suun, nenän, nielun ja korvien alueella toimivat samat suojaavat S. salivarius -maitohappobakteerit, ja hyviä kliinisiä tuloksia on myös jo saatu nielutulehdusten sekä lasten korvatulehdusten ennaltaehkäisyssä S. salivariuksia lisäämällä. Plakki, ientulehdukset ja hiiva ovat yleisiä suun ongelmia sekä lapsilla että aikuisilla. S. mutans -bakteerien toiminta alkaa jo lapsen maitohampaiden puhjetessa. S. salivarius bakteerien on todettu vähentävän kariesriskiä ja S. mutans sekä ientulehduksia aiheuttavien bakteerien määrää merkitsevästi. Myös hiivoja voidaan ehkäistä maitohappobakteereilla. Hiivojen kasvu on
yleistä esimerkiksi astmalääkeiden käytön yhteydessä.
kuin myös huonot bakteerit siirtyvät äidiltä lapselle.
Antibiootit tappavat myös hyvät bakteerit huonojen ohella. Antibioottikuurin jälkeen mikrobisto voi olla epänormaali kuukausia. Hyvän mikrobiston palauttamiseksi suuhun ja suolistoon, suositellaan maitohappobakteerien käyttöä sekä antibioottikuurin aikana että sen jälkeen. Suuhun tarvitaan omat erityiset S. salivarius -maitohappobakteerit. Suolistossa viihtyvät bifidobakteerit ja laktobasillit.
Diabeetikolla on erityinen riski ientulehduksiin. Diabeetikoilla huono hoitotasapaino (sokeriarvojen heilahtelu) muuttaa syljen koostumuksen suosimaan ei-toivottuja bakteereita, jotka lisäävät karies- ja ientuehdusriskiä. Mikrobiston ohjaaminen tasapainoiseen suuntaan on mahdollista S. salivarius -maitohappobakteereilla.
Bakteerit siirtyvät syntyvälle lapselle äidiltä. Hormonimuutokset vaikuttavat suussa kolmen viimeisen raskauskuukauden aikana syljen koostumukseen muuntaen sen epäedulliseen suuntaan, jolloin sekä kariesettä ientulehdusriskit lisääntyvät. Äidin suun ja suoliston mikrobisto on erittäin tärkeä syntyvän lapsen kannalta, koska niin hyvät
Musta väri hampaissa, aftat ja herpes-rakot ovat suun kurjia ongelmia. Musta väri hampaissa on erityisesti lapsilla ei-toivottujen bakteerien tuottamaa mustaa pigmenttiä. Sekä pigmentin, aftojen ja herpeksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä on saatu hyviä tuloksia S. salivarius -tuotteilla. S. salivarius -maitohappobakteereja saa ToothGuide-purutableteista. Apteekeista tai www.gutguide.com
S. mutans pitoisuus Log10 0,5 0,4
Maitohappobakteereja sisältävät purutabletit vähensivät lasten kariesriskiä.
0,3 0,2 0,1
Vuonna 2013 julkaistun 100 lasta käsittäneen tutkimuksen mukaan S. salivarius M18 -purutabletit vähensivät 5-10 vuotiaitten lasten kariesriskiä merkittävästi ja S. mutans bakteerien määrää suussa. S. salivarius asutti 90% lasten suista 3 kk:n purutablettien käytön aikana.
0,0 -0,1 -0,2 -0,3 -0,4
0 vrk
30 vrk
60 vrk
Plasebo S. salivarius M18 -purutabletti
90 vrk
Burton JP. ym 2013. J Med Microbiol 62:875
rtoo at ke Pisam ietoa inta t e r o u t en erheid lapsip ista. voinn hyvin
Tässä numerossa:
Nauti ruoasta lapsen kanssa!
6
Käy lukemassa myös facebook & www.pisamat.fi.
Ruoka antaa suurta nautintoa lapselle herkullisena, hauskana ja värikkäänä voimavarana. ETM, Moila Ant-Wuorinen toimii Sydänliitossa Neuvokkaan perheen lapsiperheiden ravitsemusasiantuntijana. Työhön kuuluu varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen sähköistäminen, aineistojen päivitys ja uuden sisällön tuottaminen ruoan ja ravitsemuksen osalta.
Muista hepatiittirokote!
18
Hepatiitti A tarttuu yleensä ruoan, juoman, likaisten käsien tai WC-tilojen kautta. Kun taas hepatiitti B leviää veren ja kehon eritteiden kautta.
Isovanhemmilla on tärkeä rooli lapsen elämässä
10
Isovanhemmat voivat tukea lapsenlasta rakkaudellaan ja läsnäolollaan, sekä jakaa tarinoita lapsen kanssa. Isovanhemmat voivat tukea lastenlastensa kehitystä, mikä vaikuttaa jopa koulumenestykseen. Marie Rautava, Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL:n) ohjelma johtaja, erikoispsykologi. Vastaa MLL:n lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja osallisuutta edistävästä toiminnasta.
Niklas Lindblad toimii Turun Terveystalossa rokote- ja matkailuklinikan lääkärinä keskit tyen lähinnä matkailijoiden rokotetarve arvioiden ja muiden matkustettaessa ilmaan tuvien ongelmien ennaltaehkäisyn arviointiin.
Huomioi lapsi avioerotilanteessa
20
Lapsen hyvinvointia ja erosta selviytymistä tukee vanhempien yhteistyö. On tärkeää, että lapsella on mahdollisuus säilyttää hyvä yhteys molempiin vanhempiinsa, ja lapsen tuntea, että häntä rakastetaan niin kuin ennenkin. Lastentarhanopettaja ja sosionomi (amk) Maarita Kettunen kouluttaa sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia koulutusalueenaan eron jälkeinen vanhemmuus, vanhempien välisen yhteistyön tukeminen ja lapsen huomioiminen erossa.
12 Päiväkodit
Esittelyssä inspiroivia päiväkoteja pääkaupunkiseudulla ja Keravalla. Tarjolla on mm. luonto-, liikunta- sekä kielipainotteisia päiväkoteja.
13 Pisamat suosittelee
– toimivia ja terveellisiä tuotteita lapsille ja äideille!
Vakautta tyypin 1 diabeteksen hoitoon
22
Tyypin 1 diabeteksen hoitoon on tullut ensimmäinen itsesäätelevä insuliinipumppu. Uusin insuliinipumppu kasvattaa aikaa verensokerin tavoitealueella ja näin vaikuttaa päivittäiseen hyvinvointiin.
Lapsen korviin sattuu!
14
Yleisimmät syyt pienten lasten lääkärikäynteihin ovat flunssa ja korvatulehdus. Lapsella voi olla myös kuumetta, silmien vetistystä ja rähmimistä. Lapsen kuulo voi huonontua ja usein toistuvat ja pitkittyvät korvatulehdukset saattavat hidastaa lapsen puheenkehitystä. Tärkeintä hoidon aloituksessa on korvakivun tehokas hoito.
Diabetes- LT, sisätautien erikoislääkäri, Markku Saraheimo. Hänellä on diabe teksen hoidon erityispätevyys, ja hän on toiminut diabeteslääkärinä aktiivisesti vii meiset 20 vuotta. Alueena diabeteksen uudet lääkehoidot ja uusi älyteknologia, ja näiden osalta kouluttaa lääkäreitä ja hoitajia.
Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Tuomas Holma, Oulun yliopistollinen sairaala.
Atooppinen ihottuma kertoo kuivasta ihosta
16
Atooppinen ihottuma voi näyttää erilaiselta eri ikä kausina, ja sitä voi olla eri paikoissa kehoa. Hoitona pesu ja säännöllinen rasvaus ovat a ja o. Sirpa Pajunen vastaa Allergia-, iho- ja astmaliiton kuntoutus- ja hoitopalveluis ta, kuten sopeutumisvalmennuskurssi toiminnasta ja neuvonta-avohoitopisteen sekä Ihopisteen toiminnasta. Toimii myös liiton varatoimitusjohtajana ja teh täviin kuuluu mm. vaikuttamistoiminta.
Äidinmaito on vauvan lempiruokaa!
26
Imetyksellä on vaikutusta lapsen sekä äidin terveyteen. Imetyksellä voi pienentää lapsen riskiä sairastua allergioihin, astmaan, diabetekseen ja lapsuusiän leukemiaan. Kätilö, imetyskouluttaja Niina Mäkinen, Imetyksen tuki ry. Toimii Imetyksen tuen koulutuskoordinaattorina, mihin kuuluu vertaistukijoiden koulutusten suunnit telu ja järjestäminen, Imetys.fi-sivuston imetystietoartikkeleiden kirjoittaminen sekä luennoiminen ja kouluttaminen.
#GENERATIONHEALTH
Nöpönassuille, hassuttelijoille, rajojen rikkojille, kaikista rakkaimmille…
Paras ravintolisä vauvoille
Paras terveystuote vauvoille:
Meillä on omat, hauskat ja helppokäyttöiset terveystuotteet perheen pienimmille. Ne sulautuvat vaivattomasti osaksi perheenne rutiineja ja yhteisiä seikkailuja vauvasta alkaen.
Helpot ja hauskat suusuihkeet Pillereiden nieleminen voi tuntua ikävältä. Vitamiinimme ovatkin suihkemuodossa: ne suihkaistaan suuhun, mistä ne imeytyvät nopeasti koko kehoon. Tästä voi tulla hauska tapa perheessänne!
The Beauty Shortlist Mama&Baby Awards 2018
Paras unituote lapsille:
The Beauty Shortlist Mama&Baby Awards 2018
Voiteet hierontahetkiin
Tutkittua tietoa
Magnesiumia, kamomillaa ja laventelia sisältävä Univoide Junior imeytyy suoraan ihon läpi ja on verraton apu rauhoittamaan lapsen unta. Se sopii mainiosti esimerkiksi yhteiseen hierontahetkeen iltasadun lomassa.
Tuotekehityksemme ytimessä on imeytymisreitteihin liittyvä tieteellinen tutkimus, jota tehdään Cardiffin, Sheffieldin ja Ulsterin yliopistoilla Britanniassa. Testaamme jokaisen tuote-erän ennen myyntiä. Voit siis luottaa siihen, että tuotteet imeytyvät varmasti ja ovat 100% turvallisia.
P
ikk uväen
www.nordichealthsprays.fi
Boots Maternity and Infant Awards 2018, toinen sija
valinnat
Lisätietoja: ma–pe klo 9–17, puh. 044 737 7137, info@nordichealthsprays.fi
Ruokaa, ruokaa, sitä mulle tuokaa! On paprikaa, porkkanaa, lihaa ja kalaa. On pastaa ja perunaa, mutta mikään ei lapselle maistu! Ota nyt edes vähän, kannustaa äiti lastaan. Lapsi katsoo lautastaan haluttoman näköisenä ja juo korkeintaan mukillisen maitoa. Mikä on vialla, miettii äiti. Meidän vanhempien pitäisi muistaa, että kun lapsi on nälkäinen, niin silloin hän syö. Vastasyntynyt lapsi ahmii ravintoa ahneesti säännöllisin väli ajoin kasvaakseen ja kehittyäkseen. Toisella ikävuodella oleva lapsi voi työntää lautasen kauas ja vääntää kasvojaan ”en halua syödä!” Vanhemman ei pitäisi sortua epätoivon hetkellä lahjontaan, uhkailuun eikä kiristykseen. Parempi on olla rauhallinen, tarjota kaikille perheen jäsenille samaa ruokaa ja ruokailun loputtua korjata pöytä lapsen jätetystä ruoasta huolimatta. Kärsivällisyys palkitaan ajan saatossa! Käsittelemme myös isovanhemmuutta sekä avioeroperheitä. Näissä molemmissa paikoissa lapsella voi olla erilaiset säännöt verrattuna yhden kodin käytäntöihin ja sääntöihin. Lapsi tietää ja vaistoaa, missä on pelivaraa sääntöjen joustoon ja missä ei. Pisamaisia hetkiä rakkaat lukijat!
Kansi ja kuva Shutterstock
Eija, päätoimittaja eija.rasinen@pisamat.fi
Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404
Nettisivut Tomi Tavio
Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5
Painopaikka Printall AS
Graafinen toteutus Jaana Viitakangas
Paperit LumiArt PEFC 130 g/m2 Novapress Silk PEFC REG 90 g/m2 Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2019
Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu ajankohdasta lukien. Lehti toimitetaan force m ajeure varauksin.
Pisamat
5
Lapsen ruokailu
Iloitse ja nauti ruoasta!
6
Pisamat
Shutterstock
Värikäs ja maistuva ruoka sekä säännölliset ruoka-ajat ovat hyvien ruokailutottumusten perusta ja niistä hyötyy koko perhe.
A
amiainen on pieni mutta merkityksellinen ateria, ja se rakentaa päivällemme tasapainoisen perustan. Jokaiselle löytyy kokeilemalla herkullinen, tasapainoinen aamiainen. Jos aamiainen sisältää aina tuoreita hedelmiä, marjoja ja/tai kasviksia, täysjyvävilja tuotetta ja maitotuotetta, on siinä jo moni asia kohdallaan. Aamiaisella kannattaa satsata myös määrään, liian kevyt aamiainen ei välttämättä pidä nälkää lounaaseen asti. Lounas auttaa jaksamaan Ruokatauko on tärkeä sosiaalinen tapahtuma ja lepohetki keskellä päivää. Lounaan ja päivällisen koostaminen lautasmallin mukaan on pätevä ohjenuora. Lautasmallin inspiroi massa ateriassa puolet lautasesta täyttyy salaatilla ja vihanneksilla, neljännes perunalla, tummalla riisillä tai makaronilla ja viimeinen neljännes lihalla tai kalalla tai kasvipohjaisella proteiininlähteellä. Lautasmallin osia on tarjolla jokaisella aterialla. Ruokavalion monipuolisuus toteutuu päivittäisellä vaihtelulla, vaikka lapsen yksittäiset ateriat aina toisinaan jäisivätkin pelkistetyiksi ja niukoiksi. Mitä pienempi lapsi, sitä hankalampi lautasmallia on noudattaa. Pienimpien lasten kanssa voi panostaa vaikka kasvisten monipuoliseen tarjoamiseen ensimmäisten ikävuosien ajan.
hedelmäsalaatin. Jääkaappiin valmiiksi pilkotut ja kuoritut kasvikset, vaikkapa porkkanatikut, paprikasiivut ja omena lohkot häviävät varmasti päivän aikana. Täysjyväleipä, sämpylät, rieska ja karjalanpiirakat ovat hyvä pohja välipalalle. Näkkileipä ja hapankorppu tuovat rouskuvaa vaihtelua. Pinnalle sipaistaan kasvirasvalevitettä ja päälle pinotaan suosikkikasviksista mahtava keko. Ruoka kuuluu juhlaan ja arkeen Juhlahumussa maistuvat juhlaruoat eivät romuta arjen rutiineja ja hyvää ruokavaliota, kun syöminen on muuten kunnossa. Herkuista ei kannata tehdä palkintoa tai jakaa ruokia sallittuihin ja kiellettyihin. Välillä voi muistuttaa lasta kuuntelemaan vatsaansa: onko jo täysi olo vai tunnetko olosi vielä nälkäiseksi. Makean mieltymys on lapsilla synnynnäinen. Limpparit ja namit vievät suurimman nälän mennessään, mistä helposti seuraa se, ettei kunnollinen ruoka maistu. Sokeriset ruoat kannattaakin antaa jälkiruoan tapaan, jotteivät verensokerin heittelyt ole liian suuria ja lapsi totu syömään nälkäänsä makeaa. Arkena voi herkutella terveellisemmin marjoilla, hedelmillä tai pienillä jälkiruokaherkuilla.
Hauskasti kasviksia Lapset voi innostaa syömään kuusi oman nyrkin kokoista kasvis-, hedelmä- tai marja-annosta joka päivä. Lapsi innostuu itsekin mittailemaan kasviskourallisia. Kun kasviksia syödään pitkin päivää jokaiseen ateriaan ujutettuna, kuusi kourallista sujahtaa helposti vatsaan. Aamupuuron lisänä maistuu mandariini, keskipäivän lounaalla ja illallisella lautanen täyte tään kasviksista puolilleen lautasmallin mukaan, välipalalla dipataan kukkakaalia ja iltapalalle paloitellaan banaania.
Nirsoilua ruoasta, valikoiva lapsi vai ikävaihe? Lapsen valikoiva syöminen ja nirsoilu voi huolestuttaa ja turhauttaa vanhempia monesta syystä. Ruoan valmistamiseen kulunut aika, vaiva, ruokahävikki ja kulunut raha voi harmittaa aikuista, jos lapsi ei syö. Lapsi voi olla täysin terve ja hyvinvoiva, vaikka söisi hyvinkin pieniä määriä. Kiinnostus uusia ruokia kohtiin vaihtelee myös ikäkausittain. Siinä ei auta muu kuin odottaa ja jatkaa uusien ruokien tarjoilua. Uusi maku voi vaatia jopa parisenkymmentä maistelukertaa, jotta siitä tulee tuttua.
Pieni vatsa kaipaa välipaloja Pieneen vatsaan mahtuu kerralla vain vähän ruokaa. Toimin tatarmoa uhkuva lapsi tarvitsee pieniä välipaloja kunnon aterioiden oheen, jotta ruokailuväli ei veny liian pitkäksi eikä nälkä kasva mahdottomaksi. Välipalat auttavat jaksamaan seuraavaan ateriaan ilman yllättäviä kiukkukohtauksia. Hedelmät ja marjat maistuvat maustamattoman jogurtin, viilin tai rahkan kanssa. Hedelmistä voi sekoittaa värikkään
Kohti uusia makuja Uudet maut kannattaa esitellä yhdessä vanhojen suosikkien kanssa. Kerro rehellisesti, mitä ruoassa ja lautasella on. Joka aterialla on kiva tarjota jotain, josta lapsi varmasti pitää. Kannusta lasta maistamaan, älä tuputa, pakota, syyllistä, kiristä tai vertaa toisiin lapsiin. Ruokaan voi tutustua myös kokeilemalla sitä pikkuisen kielellä tai huulilla, sekin on jo alku ja siitäkin kannattaa kehaista lasta.
Pientä popsittavaa leikkimieleisesti: •
Pilko porkkanoista ohuita siivuja – Näistä muodostuu rahaporkkanoita napsittavaksi.
•
Siivuta paprikaa – Näin saadaan hauskoja rinkuloita.
•
Banaanin siivuttelu – Näin syntyy pieniä leivoksia ripauksella rahkaa/kermaa.
•
Kuivaa omenan siivuja uunissa – Kauniita ”karamellejä” lasipurkkiin ja syötäväksi!
Vain mielikuvistus on rajana! Pisamat lehti
Ruoalla saa leikkiä! Ruoan kunnioittaminen on tärkeää, mutta liian vakavaa syömisen ei tarvitse olla. Osa lapsista voi hyötyä, jos teet maista misesta leikin: lapsen silmät voi hänen halutessaan sitoa ja laittaa erilaisia makuja lusikoihin. Mukaan kannattaa alkuun ja loppuun laittaa lasta miellyttäviä tuttuja makuja ja väliin uusia, vieraampia, ja lapsi voi yrittää arvata, mitä makuja hän kulloinkin maistelee. Pienempien kanssa voi toimia vaikka erilaiset väripäivät: tänään maistellaan vihreää, huomenna oranssia. Yhdessä syöty maistuu Tarjoa koko perheelle samaa ruokaa ja jaa ruokahetki yhdessä mahdollisimman usein. Rauhoita ruokahetki, puhelimeen
Pisamat
7
Lapsen ruokailu
MADE IN FRANCE
”Kannusta lasta maistelemaan, älä pakota, syyllistä tai vertaa toisiin lapsiin.”
ehtii vastaamaan myöhemmin. Jos syömiseen yhdistyy myönteisiä tunteita ja tilanteita, ruoka kelpaa lapselle todennäköi semmin. Lapsille voi laittaa syrjään riisutumman version ennen aikuisille mieleisten vahvojen mausteiden lisäämistä. Jotkut lapset voivat nauttia myös vahvemmista mauista, ja siksi omiakin ennakko-oletuksia kannattaa haastaa aikaajoin. Ruoka voi maistua myös paremmin, jos sitä on saanut olla itse laittamassa. Pienikin osaa jo pestä perunoita, isommat valmistaa salaatin. Lapsi voi vahingossa innostua napsimaan itse pilkkomiaan kasvisten paloja. Positiivisella ruokapuheella rakennetaan syömisen riemua Oletko koskaan miettinyt, miten puhut lapsille ruoasta? Lapset ovat äärimmäisen herkkiä aikuisten asenteille ja määritelmille. Perheen pienikokoisimmat syömärit huomioivat tarkkanäköisesti ympäristönsä ruokailutottumukset sekä syömiseen liittyvät tavat ja asenteet. Aikuisen antamaa mallia apinoimalla lapset omaksuvat ruokailutottumusten lisäksi myös syömiseen olennaisesti kuuluvan ilon ja nautinnon. Aikuisen oma esimerkki on vielä sanojakin suurempi vaikuttaja. Ruoan äärellä ilonpito on sallittua. Karjalanpiirakoiden rypyttäminen, sämpylöiden pyörittely ja ihka ensimmäinen itse sekoitettu kakkutaikina yltävät houkuttelevuudessaan helposti samalle viivalle trampoliinihyppelyn kanssa. Yhdessä keittiössä hääräillessä raaka-aineiden tuntuun ja tuoksuun tutustutaan antaumuksella. Sotkuista ei tehdä suurta nume roa, niistä huolehditaan sitten myöhemmin. Lisää lystiä syömiseen tuo ruokien uudelleennimeäminen: esimerkiksi vispipuuroa voi kutsua vaikka prinsessapuuroksi.
100% HEDELMÄÄ Fruit Me Up hedelmäsoseet sopivat välipalaksi tai jälkiruuaksi. • ei säilöntäaineita, väriaineita tai lisättyjä makuja. • ei lisättyä sokeria, ei sisällä pähkinää, matalakalorinen alle 60g/pss. • gluteeniton, maidoton, ei GMO, lapsiturvallinen korkki. • suositus yli 3-vuotiaat.
Sydänmerkki auttaa tekemään parempia ruokavalintoja lapsiperheen arjessa Koko perheen, erityisesti lasten ravitsemuksen kannalta pidäthän huolta, että ruokavaliosta saa riittävästi pehmeää rasvaa. Suolan ja lisätyn sokerin määrään kannattaa myös kiinnittää huomiota. Helpoiten se onnistuu Sydänmerkkituotteita valitsemalla. Ne ovat tuotteesta riippuen vähemmän suolaa ja sokeria sisältäviä sekä rasvan laadultaan parempia, kuitupitoisia vaihtoehtoja, ja kriteerit perustuvat vankkaan tutkimusnäyttöön.
Neuvokas perhe kannustaa ilon kautta perheitä terveiden elintapojen pariin. Katso lisää www.neuvokasperhe.fi Kirjoittaja ETM, Moila Ant-Wuorinen, Neuvokas perhe -tiimin lasten ravitsemuksen asiantuntija.
Shutterstock
14 vinkkiä
lapsen ruokailun sujumiseen
1 2 3 4 5
Suojaa ruokapöytä ja sen ympäristö vahinkojen varalta etenkin lapsen toisella ikävuodella.
Anna ensin lapsen itse yrittää syömistä, auta vasta sitten.
Syö lapsen kanssa, ainakin istu vieressä.
Anna lapselle hetki aikaa lopettaa leikkinsä ennen ateriointia.
Jos lapsi on pahalla tuulella ennen ateriaa, rauhoita hänet pitämällä sylissä ja juttelemalla. Yleensä lapsi rauhoittuu muutamassa minuutissa.
6 7 8 9 10
Totuta lapsi uusiin ruokiin vähitellen tarjoamalla suupala uutta, loput ennestään tuttua ruokaa.
Pane lapsen lautaselle pieni annos kerrallaan, anna lisää tarpeen mukaan.
Yritä rauhoittaa ruokailutilanne vain syömistä ja ystävällistä keskustelua varten.
Suunnittele viikon ruokalista yhdessä perheen kanssa ottamalla myös lasten toivomukset huomioon.
Jos lapsi ei syö, älä tee siitä numeroa, vaan korjaa lapsen lautanen pöydästä kuten muidenkin perheen jäsenten lautaset.
11 12 13 14
Kannusta ja kehu lasta, kun tämä syö. Pyri pitämään ruokailuajat säännöllisinä. Pyri pitämään ruokapöydän ilmapiiri myönteisenä.
Vältä: ruoan tuputtamista houkuttelua herkkupaloilla tai muilla lahjuksilla uhkaamista riitelyä ja kinastelua ruokapöydässä vertaamista toisiin lapsiin Lähde: MLL Mannerheimin Lastensuojeluliitto – Lapset ensin.
Lasten D-vitamiinit 1 tabletti sisältää 10 mikrog D-vitamiinia.
D-vitamiinin antaminen pienestä pitäen on tärkeää, sillä lapsen luusto kehittyy lapsuuden aikana merkittävästi. Lapsuudessa hankitut lujat luut ovat parasta, mitä vanhempi voi lapselleen antaa. Minisun D-vitamiini Junior on suomalaisille lapsille suunniteltu D-vitamiinivalmiste. Makuina maukas banaani ja makea mansikka, nam! Apteekista.
Pienestä pitäen!
Perhe lapsen turvaverkkona
Vanhemmuutta helpottaa tuki ja lapsi hyötyy siitä, että hänellä on useita turvallisia aikuisia ympärillään. Lapsenlapsen myötä isovanhempi saa uuden arvokkaan ihmissuhteen.
Isovanhemmat Shutterstock
lapsiperheiden voimavarana
10
Pisamat
A
rjen apu lastenhoidossa tai taloustöissä, vaikka vain silloin tällöin, helpottaa lapsiperheen elämää. Iso kysymys on, miten sovittaa perheen avuntarve ja isovanhemman elämäntilanne. Ristiriitoja voi tulla, kun odo tukset puolin ja toisin eivät kohtaa. Perhe voi odottaa enemmän apua kuin isovanhempi pystyy antamaan. Monet haluavat auttaa, mutta työelämän aikataulut ja vaatimukset rajoittavat ajankäyttöä. Osa isovanhemmista auttaa tai hoitaa omia vanhempiaan.
Yhteinen turvaverkko Perhe on suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen tärkeä turvaverkko. Jotta turvaverkko kannattelee, on tärkeä huolehtia itsekunkin voimavaroista. Joskus isovanhemmat auttavat enemmän kuin oikeasti ehtisivät ja jaksami nen voi olla koetuksella, etenkin jos elämän tilanne on muuten kuormittava. Toisaalta osa vanhemmista ei pyydä apua, koska ei halua vaivata tai avun pyytäminen tuntuu v aikealta. Yksin pärjäämisen eetos istuu vahvana suo malaisten mielissä. Avun hakeminen mielle tään edelleen heikkoutena, vaikka oikeasti se on sekä rohkeaa että järkevää. On hyvä muistaa, että jossain vaiheessa myös iso vanhemmat tarvitsevat apua eli kyse on vasta vuoroisesta auttamisesta. Vanhemmat ja isovanhemmat voisivat käydä keskustelua keskinäisen avun ehdoista ja rajoista esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Millaista apua toivomme? Millaista apua ja miten usein pystymme tarjoamaan? Miten tukea toista olematta holhoava tai tun keileva? Miten ottaa vastaan tukea tuntematta häpeää tai huonommuutta?
Vanhemmuus muuttuu ajassa Lapsen syntymä nostaa esiin vanhemman ja isovanhemman suhteeseen liittyviä myönteisiä tai ikäviä muistoja. Vanhempi muistelee omaa lapsuuttaan ja sitä, millaisina hän on omat vanhempansa kokenut. Isovanhemmat voivat kokea omantunnon pistoksia muistaessaan omia virheitään, omaa osaamattomuuttaan lastensa kanssa. Joskus isovanhempien syyllisyys voi kääntyä ylihuolehtimiseksi, mikä ärsyttää ja kiukuttaa nuoria vanhempia. Aikui set lapset voivat kokea, ettei heidän vanhem muuteensa ja arvostelukykyynsä luoteta. Hienoa olisi, jos vanhemmuudesta voisi keskustella avoimesti eri sukupolvien kesken. Se voisi auttaa tunnistamaan vanhemmuuteen vaikuttavia niin sukuun ja perheeseen kuin kulttuuriin ja olosuhteisiin liittyviä tekijöitä.
”Rakkaudellaan ja läsnäolollaan isovanhemmat tukevat lastenlastensa kehitystä.” Vanhemmuus toteutuu aina tietyssä ajassa ja paikassa, siksi se, mikä toimi ennen, ei välttämättä toimi tänään. Isovanhemmuus on uusi mahdollisuus hyvälle vanhemmuudelle. Voi olla hyvä isovanhempi juuri näille lapsille, vaikka ei aina vanhempana loistanutkaan. Ja vanhemmat voivat oppia edelliseltä suku polvelta ja olla sitä taitavampia.
Kasvatusvastuu on vanhemmilla Isovanhemmuus on tunnetusti helpompaa kuin vanhemmuus. Isovanhempi voi olla se aikuinen, jonka kanssa tehdään kaikenlaista kivaa ja jonka kanssa ei synny arkisia riitoja. Vanhempien ja isovanhempien välillä sen sijaan riitaa voivat aiheuttaa erilaiset kasvatus näkemykset. Miten isovanhemman tulee toimia lapsen kanssa ja mitä isovanhemman luona saa tehdä? Saako isovanhemmalla syö dä karkkia tai jälkiruokaa? Saako lapsi katsoa tiettyä televisio-ohjelmaa? Isovanhemmat saattavat olla vanhempien mielestä liian lepsuja, isovanhempien mielestä vanhemmat turhan ankaria. Lapsen kasva tukseen liittyvistä pelisäännöistä olisikin hyvä sopia yhdessä. Lähtökohtana on, että van hemmat vastaavat lastensa kasvatuksesta ja heillä on päätösvalta. Toisaalta vanhemmatkin voivat vähän joustaa ja sallia sen, että iso vanhempien luona voi olla vähän eri säännöt kuin kotona.
Lapsen ja isovanhemman suhdetta kannattaa vaalia Isovanhemmuus on ennen kaikkea oma hieno ihmissuhteensa. Lapsi ja isovanhempi saavat toisiltaan rakkautta ja huomiota. Lapsen kaut ta maailma avautuu jännittävänä ja ihmeelli senä paikkana. Miksi karhu nukkuu talviunta? Onko dinosauruksia oikeasti ollut olemassa? Lapsi voi opettaa isovanhemmilleen uusia taitoja, kuten askartelua tai tietokonepelien pelaamista. Lapselta isovanhempi saa aitoa, kannustavaa palautetta. Onpa sinulla mummo hienot vaatteet tänään! Vaari osaa tehdä mitä vaan! Lastenlapset tuovat isovanhempien elä mään iloa ja merkityksellisyyttä. Erään tutki
muksen mukaan lastenlapsista huolehtiminen jopa pidentää elinikää. Isovanhemmilla on todettu olevan myön teisiä vaikutuksia lastenlastensa hyvinvointiin, jopa koulumenestykseen. Rakkaudellaan ja läsnäolollaan he tukevat lastenlastensa kehi tystä. He voivat tarjota yhteisiä retkiä ja koke muksia, joihin vanhemmilla ei ole aikaa. He voivat auttaa koulutehtävissä ja tukea kaveri suhteisiin liittyvissä pulmissa. Jopa nuoruus iässä isovanhempi saattaa olla se aikuinen, jolle nuori kertoo salaisuuksiaan. Isovanhem man tarinoiden kautta lapsi hahmottaa suvun historiaa ja muodostaa käsitystä omasta pai kastaan sukupolvien jatkumossa. Perheen muutostilanteet, kuten vanhem pien ero tai uusperheen muodostaminen, vaikuttavat myös isovanhempiin. Pahimmil laan yhteydenpitomahdollisuudet lapseen heikkenevät. Vanhemmilta edellytetäänkin viisautta ymmärtää isovanhempien merkitys ja turvata lasten ja isovanhempien suhteen jatkuvuus. Isovanhempien tehtävänä on pysyä aikuisten riitojen ulkopuolella. Vaikeissa tilan teissa auttaa lapsen näkökulman ja edun mie lessä pitäminen.
Entä jos isovanhempia ei ole? Kaikilla ei ole isovanhempia, tai he asuvat kaukana. Joskus välit ovat niin tulehtuneet, ettei isovanhempi mahdu perheen elämään. Vaihtoehtona on turvautua muihin läheisiin aikuisiin, ystäviin tai kummeihin. Lapsi perheiden keskinäinen apu esimerkiksi lasten hoidossa tai harrastuksiin kuljettamisessa on tärkeä osa perheiden turvaverkkoa. Monet järjestöt tarjoavat tukea lapsiperheille, esi merkiksi lastenhoitoapua, vapaaehtoisia vara mummoja ja -vaareja tai perhekummeja.
Marie Rautava, ohjelmajohtaja, erikois psykologi, Mannerheimin Lastensuojeluliitto. MLL:n Vanhempainpuhelin, kirjepalvelu ja chat ovat ilmaisia, nimettömiä ja luottamuksellisia palveluja, joihin myös isovanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Yhteydenotot ovat maksuttomia. Vanhempainnettisivusto tarjoaa tietotekstejä ja oma-apuvälineitä 0–18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille. Sivustolla kerrotaan myös MLL:n paikallisesta lapsiperhetoiminnasta, kuten perhekahviloista, kerhoista, lastenhoitoavusta ja perhekummitoiminnasta. Ks. www.vanhempain netti.fi. Väestöliiton puhelinpalvelu isovanhemmille numerossa 040 480 2100 on auki torstaisin klo 13–15. Puhelu maksaa tavallisen puhelun hinnan. Palvelussa voi keskustella nimettömänä.
Pisamat
11
YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi www.ankkalampi-ankdammen.fi – pieni, kodikas ja toiminnallisen kaksikielisyyden päiväkoti Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Turussa ESPOO Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi OH Lastentalo TENTAL YVÄTUULI LAS Hyvätuuli Musiikkipainotteinen päiväkoti 1–5 vuotiaat Lansatie 25 A puh. 040 565 0062 www.lastentalohyvatuuli.fi O LO Lastentalo TENTAL UNATUULI LAS Lounatuuli 4–6 vuotiaat Musiikkipainotteinen varhaiskasvatus Nuijamäki 6 C puh. 050 302 4064 lastentalolounatuuli@gmail.com www.lastentalohyvatuuli.fi
Päiväkoti Viidakkorumpu Musiikki- ja draamakasvatuspainotteinen päiväkoti. Mahdollisuus musiikin, tanssin ja englannin kielen harrastamiseen. 1–6 vuotiaat Kuusiniementie 2 puh. 050 912 2715 info@paivakotiviidakkorumpu.fi
Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä Englanninkielinen päiväkoti 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org
International Childcare and Education Centre
TÖÖLÖ: Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 sarah.soderholm@icec.fi info@icec.fi
VUOSAARI: Havukuja 8 puh. +358 (0)44 300 9185 minna.heikkinen@icec.biz info@icec.fi
Herttoniemi: Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 hilary.collard@icec.biz info@icec.fi
Kilo: Siuntiontie 3 Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 marja.kemppainen@icec.fi info@icec.fi
HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö ja Myllypuro (myös alle 3 vuotiaat) puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi Suomalais-Venäläinen Päiväkoti Kalinka 2–6 vuotiaat Kaarelankuja 4 puh. 046 812 6867 www.svk-kannatus.fi kalinka@svk-kannatus.fi
Meilahti: Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 nannu.parviainen@icec.fi info@icec.fi Westend: Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 emma.mcarthur@icec.fi info@icec.fi
Pisamat
Degerby: Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 degerby@icec.fi www.icec.fi info@icec.fi
KERAVA Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa, myös esiopetus 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi facebook – kaarnan päiväkoti
Vuokrattava Vuokrattava vauvan ensisänky Vuokrattava vauvan ensisänky Vuokrattava vauvan ensisänky Vuokrattava • 4kk ikään asti vauvan ensisänky 4kk ikään asti vauvan ensisänky • •Turvallinen
• 4kk ikään asti • Turvallinen • 4kk ikään asti • •Ergonominen Ergonominen • Turvallinen • 4kk ikään asti • Käytännöllinen • Turvallinen Käytännöllinen • Ergonominen • •Hygieeninen Turvallinen ••Ergonominen • Käytännöllinen • Hygieeninen • Ergonominen • Käytännöllinen • Hygieeninen Lue lisää ja tilaa! Käytännöllinen ••Hygieeninen Lue lisää ja tilaa! • Hygieeninen www.vaavi.fi Lue lisää ja tilaa! Lue lisää ja tilaa! www.vaavi.fi Lue lisää ja tilaa! www.vaavi.fi
www.vaavi.fi
12
Suomen ja ruotsin kielinen päiväkoti
www.vaavi.fi
is
t
su
P
it t el
ee
Hyviä asioita
os
ama
lapsiperheen arkeen!
Fruit me up!
H
PEHMEÄT JA PURESKELTAVAT LASTEN VITAMIINIT
elposti hedelmää mukaan evääksi retkelle, välipalaksi tai mukaan urheiluun! Ei lisättyä sokeria eikä lisäaineita. ß
UUSI PEHMONALLE
on lapsille suunniteltu monipuolinen, pehmeä ja pureskeltava monivitamiini- ja hivenainevalmiste päivittäiseen käyttöön. Tuote on nallen muotoinen ja maistuu metsämarjalle. Ei sisällä A-vitamiinia.
EI KARKKIA – KYLLÄ KIITOS BEAR yoyo!
APTEEKISTA ß
B
EAR yoyo vadelma, hauska välipalarulla kaikenikäisille. Ei lisättyä sokeria eikä tiivisteitä. Aineosat omena, päärynä, vadelma ja violetti porkkana. Kiva välipala tai eväs! Valittavana myös mansikka ja mango.
Kaikenikäisille herkkusuille
M ß
oomitalosta kaakaota, mikä maistuu hyvälle ja makealle, mutta on terveellisempää! Moomi-kaakaojuomajauheessa on vähemmän sokeria, ja siihen on valittu vähärasvainen kaakaojauhe.
Sopii p i en i
ampaille h lle
UUSI PEHMOFANTTI
on mansikan makuinen pehmeä ja pureskeltava lasten kalsium- ja D3-vitamiinivalmiste päivittäiseen käyttöön. Tuote on lapsille mieluinen ja siinä on täysin uusi annostelumuoto kalsiumlisälle.
Ylellistä ja upeaa kasvojen hoitoa!
B
ee Glow Hoitoseerumi kosteuttaa, siloittaa ja tekee ihosta ihanan heleän! Hehkuva ihanneiho Koreasta! Upean tuoksuinen Abeille royale yövoide kiinteyttää ja tasoittaa ryppyjä sekä uudistaa ihoa nukkuessasi. Käytä voidetta iltaisin seerumin jälkeen.
ß
Sukella hiiritaloon Samin ja Julian kanssa!
APTEEKISTA
ß
K
iehtova miniatyyrinen maailma avautuu kahden pikku hiiren johdatuksella. He puuhastelevat romanttisessa talossaan hiiriperheen hommia, paistavat lettuja, juhlivat ja keppostelevat. NEMO
Korvatulehduksen oikea hoito
Lapsen korvakipu
Korvatulehdus ja flunssa ovat tavallisimmat syyt pienten lasten lääkärikäynteihin. Välikorvatulehdus voi parantua itsekseenkin, mutta usein lapsi tarvitsee myös antibiootti kuurin. Tärkeintä hoidon aloituksessa on korvakivun tehokas hoito.
V
älikorvatulehdus on bakteerin tai viruksen aiheuttama tulehdussairaus. Se ilmenee yleisesti viruksen aiheuttaman hengitystieinfektion yhteydessä. Korva tulehdusalttius liittyy korvatorven rakenteellisiin ja toiminnallisiin eroihin ja muihin lapsen yksilöllisiin ominaisuuksiin. Joidenkin ympäristötekijöiden, kuten tupakansavun ja päiväkotien suurien lapsiryhmien, tiedetään lisäävän korvatulehduksia.
Oireet Välikorvatulehdusta potevilla lapsilla on yleensä nuhaa ja yskää. Oireita voivat olla myös kuume, silmien vetistys ja rähmiminen. Isommat lapset osaavat valittaa korvan kipua ja kuulon heikentymistä. Usein toistuvat ja pitkittyvät tulehdukset saattavat hidastaa lapsen puheenkehitystä. Pienillä lapsilla kiputuntemukset ilmenevät yleensä yölevot tomuutena, sillä välikorvan märkä painaa makuuasennossa tärykalvoa. Pienet lapset saattavat haroa kipeitä korviaan. Korvien harominen on imeväisillä varsin yleistä eikä aina liity korva tulehdukseen vaan esimerkiksi väsymiseen. Välikorvatulehdus voi olla myös miltei kivuton. Korvakipu ei aina ole merkki välikorvatulehduksesta. Myös nielutulehdus tai hampaiden puhkeaminen voivat aiheuttaa pienille lapsille korva kipua. Välikorvatulehdukseen voi liittyä ruokahaluttomuutta, oksentelua ja ripulia. Hengitystietulehdusoireiden puuttuessa äkillinen märkivä korvatulehdus ei ole kovin todennäköistä.
Korvatulehduksen toteaminen ja hoito
14
Pisamat
Shutterstock
Korvakipu alkaa useasti yöllä, ja tällöin on päätettävä, lähdetäänkö lääkäriin heti vai aamulla. Hoidon ensiapuna voidaan käyttää kuumelääkkeitä sekä puuduttavia korvatippoja. Tulehduksen hoidon onnistuminen ei edellytä välitöntä lääkäriin lähtemistä. Aamulla on tarpeen viedä lapsi lääkäriin, vaikka hän ei enää olisi niin kivuliaskaan, sillä pystyasennossa tulehduskipu usein helpottuu. Korvatulehdus todetaan tutkimalla lapsen korvat. Koti konstein, kuten korvalehden painelun tai liikuttelun avulla, korvatulehdusta ei voida varmuudella todeta. Korvatulehduksen toteaminen edellyttää korvan tilan tutkimista. Tutkimuksessa käytetään yleensä korvan tähystämiseen tarkoitettua laitetta eli otoskooppia. Tutkimuksessa voidaan käyttää myös tympanometriaa, joka on helppo, nopea ja kivuton toimenpide. Tympanometri antaa luotettavan tuloksen korvan tilasta. Välikorvatulehduksen havainnointi korvalampulla on yleensä selkeä, jos punertavan ja
Hoitaa hellävaraisesti koko perheen korvat! • Flunssainen lapsi muuttuu kivuliaaksi tai alkaa heräillä yöllä. • Pienen lapsen flunssa pitkittyy yli kahden viikon mittaiseksi. • Leikki-ikäinen lapsi tai koululainen sanoo korvan olevan kipeän. • Korva alkaa vuotaa märkää.
ei lakkaa usean päivän anti bioottihoidosta huolimatta. • Herää epäily, että lapsen k uulo on alentunut. Korvakipu alkaa usein yöllä, ja tällöin on päätettävä, lähteäkö lääkäriin heti vai vasta aamulla. Säryn ensiapuna voidaan hyvin käyttää tulehduskipulääkkeitä, eikä hoito edellytä välitöntä lääkäriin lähtemistä, vaan käynti voidaan hyvin siirtää aamuun. Hoitoon menon ”viivästyminen” ei ole mitenkään vaaraksi korvalle. *)
Milloin hoitoon?
• Silmien rähmiminen jatkuu hoidosta huolimatta. • Lapsi, jolla on ilmastointi putket, muuttuu kivuliaaksi tai korva alkaa vuotaa tai vuoto
usein pullottavan tärykalvon takana välikorva on täynnä keller tävää märkää.
Lastenkin korvia saattaa vaivata liiallinen korvavahan muodostuminen, joka pahimmillaan aiheuttaa ikävän korvavahatulpan. Tämä aiheuttaa kuulon heikkenemistä, ärsytystä korvassa ja voi hankaloittaa korvan tutkimista lääkärissä. Kotimainen Otocur on helppo ja turvallinen tapa poistaa liiallinen korvavaha korvasta ja estää vahatulpan synty. Samalla Otocur suojaa korvaa veden ärsytykseltä ja korvakäytävätulehdukselta. Otocur soveltuu koko perheelle, vauvasta vaariin! Muista Otocur, jotta mikään tärkeä asia ei jää kuulematta!
Hoito antibiooteilla Välikorvatulehdus hoidetaan valtaosin antibiooteilla. Lääk keestä ja potilaan tilanteesta riippuen hoito voi kestää kertaannoksesta yli viikon kuuriin. Tavallisin hoidon kesto lienee nykyisin viisi päivää. Hoidon alettua tulehdus korvassa rauhoittuu 2–3 päivässä. Kuumelääkettä kannattaa etenkin yöaikaan käyttää 1–2 päivää antibioottihoidon aloituksen jälkeen. Lopullinen korvan paraneminen vie kuitenkin pitempään, minkä vuoksi korvien jälkitarkastus tehdään mieluiten muutaman viikon päästä hoidon aloituksesta. Osa korvatulehduksista paranee ilman antibioottihoitoakin, ja viime vuosina on paljon keskusteltu antibioottihoidon tarpeellisuudesta. Käytännöt eri maissa vaihtelevat. Suomessa märkäinen korvatulehdus valtaosin hoidetaan antibiootein, koska itsestään paranevaa ja antibioottihoitoa vaativaa tulehdusta ei käytännössä voi erottaa toisistaan. Korvatulehdusta voidaan kuitenkin jäädä seuraamaan ilman antibioottilääkitystä (aivan pienimpiä potilaita lukuun ottamatta) ja aloittaa lääkitys vain siinä tapauksessa, että oireet ja tulehdus jatkuvat. Tämä edellyttää kuitenkin yleensä uutta lääkärikäyntiä muutaman päivän sisällä, minkä vuoksi useimmiten päädytään suoraan antibiootti lääkitykseen. *)
VALMISTETTU SUOMESSA
Helppo ja näppärä suihke aikuisille ja lapsille
Tärkeä osa korvatulehduksen hoitoa on kivun poisto Aiemmin asia hoidettiin tärykalvopistolla, jolla paineen aiheuttama kipu korvassa hellitti nopeasti. Nykyisin tärykalvonpisto tehdään äkillisessä korvatulehduksessa vain poikkeustapauksissa. Sen sijaan lapselle on tärkeätä antaa kipua poistavaa lääkitystä.
Asiantuntijalääkärinä Tuomas Holma, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Oulun yliopistollinen s airaala. (Osa artikkelista on julkaistu aiemmin Pisamat lehti 01/2014.) *) Lisänä tietoa Duodecim sivuilta – Artikkelin tunnus: dlk00432 (018.010)
Hellävarainen tippa erityisesti vauvoille
APTEEKISTA Markkinoija: Decem Pharma Oy
Ihottuman oireet ja hoito
Atopia lapsella
DryNites yövaipat auttavat lasta pääsemään yökasteluvaiheen yli sekä antavat rauhallisen yöunen koko perheelle. • Imukykyinen ja täydellinen istuvuus • 3 kokoa sekä tytöille että pojille 3 - 15v. Saatavilla hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista ympäri Suomen
Vauvan ihottuma Vauvoilla ihottumaa on poskissa, päänahas sa, vartalolla ja raajoissa. Tätä kutsutaan joskus maitoruveksi. Vaippa-alue säästyy usein atooppiselta ihottumalta, mutta siellä voi esiintyä ärsytysihottumaa. Leikki-ikäisen ihottuma
Leikki-iässä ihottuma ha keutuu usein taivealueille polvi- ja kyynärtaipeisiin, ranteisiin ja nilkkoihin, mutta sitä voi olla missä tahansa iholla. Taivehakuista atoop pista ihottumaa kutsutaan taiveihottumaksi ja läiskäistä ihottumaa nummulaariseksi atooppiseksi ihottumaksi. Kouluiässä oireita on usein myös pakaroiden ja takareisien alueella sekä käsissä ja etenkin talvi sin jalkaterissä. Talvisesta jalkateräihottumasta käytetään myös nimitystä atoopikon talvijalka. Märät ja kosteat, jalkaterien ihoa hautovat sukat ja jalkineet pahentavat tätä oiretta.
Kouluikäisen ihottuma
Ruoka-allergia Vauvaiässä on kohonnut riski saada iho- tai suolisto-oireisia ruoka-aineallergioita. Oireet voivat esiintyä joko yksin tai yhdessä atooppisen ihottuman kanssa. Atooppinen ihottuma itsessään ei kuitenkaan koskaan ole ruoka-allergian aiheuttama. Iho-oireinen ruoka-allergia on vauvaiässä atooppisen ihottu man kaltainen. Alle vuoden iässä alkavassa vaikeassa atooppi sessa ihottumassa suljetaan pois tarvittaessa iho-oireisten ruokaaineallergioiden mahdollisuus.
Kokeile myös BedMats patjansuojaa.
Hoitoa, pesua ja säännöllistä rasvausta Mitä huonommas sa kunnossa iho on, sitä tärkeämpää on pestä iholta tulehduksen aiheuttajia ja kuollutta ihoa pois. Pesuaineena voi saippuan sijas ta käyttää myös perusvoidetta. Perusvoide hillitsee ihon kuivumista ja kutinaa. Sitä voi käyt tää 1–2 kertaa päivässä. Voiteen ärsyttäessä ihoa se kannattaa vaihtaa toiseen. Lääkäri voi määrätä ärtyneen ja tulehtuneen ihon hoitoon kortisonivoiteita tai limuusivoiteita. Hoidon pituus riippuu hoidetta van iästä, ihottumasta ja lääkevoiteesta. Lääkevoiteiden käytössä tulee noudattaa lääkärin ohjetta. Auringon ultraviolettisäteily hillitsee atooppisen ihon oireita. UV-säteilyä voidaan antaa myös lääkärin lähetteellä valohoitona.
Kirjoittaja Sirpa Pajunen, Iholiitto ry:n toimitusjohtaja. Ilmainen näyte tilattavissa www.drynites.fi
Pisamat lehti
Suojaa, kun sitä tarvitaan – yöaikaan
Atopiaksi kutsutaan taipumusta kuivaan ihoon. Atooppinen ihottuma alkaa useimmiten jo lapsuudessa. Sille on tyypillistä oireiden aaltoilu ja oirekuvan muuttuminen iän myötä.
NAUTI MATKASTA HUOLETTA. HEPATIITTI A
HEPATIITTI B
TARKISTA LOMAKOHTEESI ROKOTUSSUOSITUKSET: KYSY LISÄÄ LÄÄKÄRILTÄ TAI TERVEYDENHOITAJALTA. GSK, Piispansilta 9 A, 02230 Espoo, GSK-tuoteinfo puh. 010 3030 100, www.gsk.fi. 06/2018, FIN/TH/0002/16g(1)b
Rokotteet
SUOJAA ITSESI JA PERHEESI HEPATIITILTA Hepatiittirokotuksia suositellaan lapsiperheille, sillä lapset altistuvat helposti taudinlähteille leikkien lomassa tai ruoan ja juoman kautta. Tätä kautta ne siirtyvät nopeasti myös lapsilta vanhemmille. Yhdistelmärokote antaa pitkä aikaisen suojan hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan koko perheelle.
Mitä ovat hepatiitit A ja B?
Lapset suuremmassa riskissä sairastua
Hepatiitit A ja B ovat maksatulehduksia. Hepatiitti A on akuutti infektio, kun taas hepatiitti B voi kroonistua ja altistaa myös maksasyövälle ja -kirroosille. Yleisiä oireita ovat pahoinvointi, väsymys, ihon ja silmänvalkuaisten keltaisuus, kuume, ripuli ja virtsan tummuus. Taudinkuva vaihtelee pikkulasten yleensä oireettomasta infektiosta aikuisten oireiseen infektioon ja jopa henkeä uhkaavaan maksan vajaatoimintaan. Myös oireettomat tartunnan saaneet henkilöt voivat tietämättään levittää virusta. Tautien itämisaika on varsin pitkä: hepatiitti A:n puhkeamisessa voi kulua kahdesta viikosta kahteen kuukauteen, kun taas hepa tiitti B:llä voi kestää jopa puoli vuotta.
Hepatiitti A tarttuu yleensä ruoan, juoman tai likaisten käsien tai WC-tilojen kautta, kun taas hepatiitti B leviää veren ja kehon eritteiden kautta. Lasten leikeissä pienet kädet usein likaantuvat, lähikontaktit ovat yleisiä ja silloin tällöin tulee myös naarmuja ja muita ruhjeita, joiden kautta hepatiittitartunta voi levitä. Pienillä lapsilla hepatiitti-infektio on myös usein oireeton ja jää siksi havaitsematta, mikä lisää tarttumisriskiä. Aikuisilla puolestaan oireinen infektio on todennäköisempi ja saattaa vaatia sairaala hoitoa. Lapsilla yleensä oireeton taudinkuva vaikeuttaa B-hepatiitti tartunnan toteamista ja on tavallista, että B-hepatiitin sairastanut
HEPATIITTI A HEPATIITTI B Hepatiitti A tarttuu yleensä ruoan, juoman, käsien tai WC-tilojen välityksellä. Tartunnan voi saada myös saastuneesta uima-altaan vedestä. Hepatiitti A -tartunnan lähteitä: Juomavesi, kaikki mehut ja juomat, joissa on jääpaloja. Likaiset kädet. WC-tilat. Kylmät leikkeleet ja majoneesipohjaiset salaatit. Hedelmät, vihannekset ja marjat, joita ei itse voi kuoria eikä pestä pullovedellä tai keitetyllä vedellä. Raakana tai kylmänä tarjotut osterit, simpukat, ravut ja muut äyriäiset. Kylmät jälkiruoat, pakkaamaton maito, kerma, jäätelö, voi ja tuorejuusto.
18
Pisamat
HEPATIITTI A HEPATIITTI B Hepatiitti B tarttuu yleensä veren ja kehon eritteiden välityksellä. Hepatiitti B -tartunnan lähteitä: Suojaamaton sukupuoliyhteys. Verikontaktit (onnettomuudet, hoitotoimenpiteet, hammaslääkärikäynnit, verensiirrot, kontaktilajit, manikyyri, pedikyyri). Lävistykset ja tatuoinnit. Suonensisäisten huumeiden käyttö. Lasten keskinäiset kontaktit (puremat, naarmut yms.). Äidiltä lapseen raskauden tai synnytyksen yhteydessä.
Hepatiitti A ja B ovat maailmalla yleisiä
jää viruksen kantajaksi. Todennäköisyys B-hepatiitin kroonistumi seen onkin lapsilla aikuisia korkeampi: alle 6-vuotiaan tartunnan saaneista 30–50 prosentilla tauti kroonistuu. Krooninen B-hepa tiitti lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä1. Lasten usein alhaisempi hygienia ja runsas kontakti toisten kanssa kasvattaa heidän tartuntariskiään. ”Maailman terveys järjestö WHO:n rokotussuosituksissa hepatiitti B -rokotetta suositellaan kaikille vastasyntyneille, mutta Suomessa se ei kuulu julkiseen rokotusohjelmaan”, kertoo Terveystalo Turun rokote- ja matkailuklinikan vastaava lääkäri Niklas Lindblad.
Älä tuo tuliaiseksi hepatiittia Lapsille luonteenomaisen käyttäytymisen ja leikkien takia perheet altistuvat helposti hepatiittitartunnoille lomamatkoillaan. Erityisesti Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa sairastumisen riski on suuri taudin yleisyyden ja paikoin huonomman hygieniatason vuoksi. Muiden matkustelu lisää myös kotimaassa pysyvien sairastumisriskiä, sillä erityisesti lasten usein oireeton taudinkuva voi tehdä heistä taudinkantajia kenenkään tietämättä. Suomi on matalan tartuntariskin maa, mutta viime vuosikymmeninä lisään tynyt matkustaminen lisää myös kotimaassa pysyvien perheiden riskiä. Osa Suomalaisten suosimista lomakohteista, kuten Turkki
ja Thaimaa, kuuluvat kohtalaisen tartuntariskin maihin. Tämän lisäksi tartuntariski on suurempi jo heti Suomen lähialueillakin, kuten esimerkiksi itärajan takana Venäjällä sekä Baltian maissa.
Hepatiittirokote on helppo suoja Yhdistelmärokote suojaa sekä hepatiitti A:lta että B:ltä ja se voidaan antaa jo yksivuotiaille lapsille. Kolmen annoksen sarja tarjoaa pitkäaikaisen suojan – tämänhetkisen tiedon valossa rokotussuoja on jopa elinikäinen2. Yhdistelmärokotteen etu erillisiin A- ja B-hepatiittirokotteisiin verrattuna on yksinkertaisempi rokotusaikataulu, sillä rokotus kertoja tarvitaan vähemmän, sekä kustannustehokkuus. ”Rokote on pieni vaiva, joka kuitenkin tarjoaa kestävän suojan potentiaali sesti vaarallista asiaa vastaan”, toteaa Lindblad. World Health Organization, 2017, Hepatitis B factsheet. http://www.who.int/en/news-room/factsheets/detail/hepatitis-b (19.9.2018) 2 Leder, K., et al., 2012, Aggregate travel vs. single trip assessment: Arguments for cumulative risk analysis, Vaccine, Vol. 30, pp. 26002604, Elsevier 1
10/2018, FIN/VAC/0043a/18
Pisamat
19
Muista lapsi
L
asten hyvinvointi eron jälkeen pe rustuu vanhempien kyvylle ja voima varoille huomioida lapsi ja hänen tarpeensa muuttuneessa elämän tilanteessa. Vaikka ero on lapsen elämässä suuri myllerrys, on vanhemmilla keinoja hel pottaa ja auttaa lasta selviytymään erosta. Lapselle on tärkeää säilyttää yhteys mo lempiin vanhempiinsa ilman katkoksia sekä se, että hänet pidetään ajan tasalla hänen elämässään tapahtuvissa muutoksissa. Myös vanhempien kyky tehdä asiallisesti yhteistyötä lasta koskevissa asioissa auttaa lasta ja ker too, että vanhemmat pitävät edelleen hänestä huolta yhdessä. Lapselle tulee kertoa ikätasolle sopivalla tavalla, mitä perheessä tapahtuu. Lasta tulee kuitenkin suojella vanhempien parisuhteeseen liittyviltä ja muilta aikuisten elämään kuuluvilta asioilta. Lapsen kysymykset eroon liittyen ovat usein hyvin käytännönläheisiä, kuten missä on hänen sänkynsä, kuka hakee päiväkodista ja missä koira asuu, etenkin, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Lapselle on helpottavaa kuulla, mitkä asiat hänen elämässään pysyvät ennallaan ja mitkä muuttuvat. Lapselle on tärkeä kertoa myös siitä, ettei ero ole millään tavalla lapsen syy. Kertomalla asioista lapselle vanhemmat osoittavat, että erosta on lupa puhua. Silloin lapsikin uskaltautuu puhumaan ja kysymään, kun hänen mieleensä nousee kysymyksiä. Eroa käsitteleviä satukirjoja voi lukea yhdessä lapsen kanssa. Lapsi saattaa olla huolissaan siitä, häviää kö toinen vanhempi hänen elämästään koko naan. Lapsi voi myös pelätä, että jos kerran aikuisten välinen rakkaus voi loppua, niin voi ko vanhemman rakkaus myös häneen loppua. Vanhemmilla onkin tärkeä tehtävä vakuuttaa lapsi sekä sanoilla että teoilla siitä, että lapsi saa säilyttää yhteyden molempiin vanhempiin sa myös eron jälkeen.
Anna lapselle lupa iloita ja surra Ero nostattaa myös lapsessa paljon erilaisia tunteita, jotka voivat olla aivan erilaisia, kun vanhempien omat tunteet. Siinä missä van hempi on surullinen, voi lapsi olla vihainen tai päinvastoin. On tärkeää, että aikuiset antavat lapselle tilaa näyttää tunteitaan. Lisäksi lapsi tarvitsee aikuisen apua löytääkseen sanoja tunteilleen ja ymmärtääkseen, mitä hänen elä mässään tapahtuu. Aikuisen tehtävä on antaa lapsen olla pahalla mielellä, vaikka se omassa tunnemyrskyssä on vaikeaa.
20
Pisamat
Huomioi lapsi erossa Ero lapsiperheessä on kaikkia perheenjäseniä koskettava kriisi. Vanhempien ero on käännekohta lapsen elämässä.
Usein lapset ikävöivät toista vanhempaa, kun vanhemmat eivät ole enää yhtä aikaa saatavilla. Lapsen ikävä ei ole loukkaus läsnä olevaa vanhempaa kohtaan, vaan kertoo lap sen rakkaudesta ja kiintymyksestä molempiin vanhempiinsa. Lapselle on tärkeää, että hän voi vapaasti kertoa ikävästä ja saada lohtua. Myös yhdessä sovittu tapa olla yhteydessä toiseen vanhempaan auttaa lasta pärjäämään ikävän kanssa. Hetken juttelu puhelimessa voi helpottaa samoin kuin viestin lähettäminen tai vaikka valokuvan katsominen. Tärkeää
lapselle on myös kokemus siitä, että kukaan ei ole ikävästä vihainen tai pahoita siitä miel tänsä. Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee vanhempiensa apua yhteyden ottamiseen ja toisen vanhemman mielessä pitämiseen.
Arki muuttuu Vanhempien ero tuo väistämättä muutoksia lapsen arkeen. Lapsen kannalta voi olla hyvä pysähtyä miettimään, mitkä muutokset ovat välttämättömiä ja voiko joku odottaa. Lapsi
Shutterstock
”Lapselle on tärkeää säilyttää yhteys molempiin vanhempiin ilman katkoksia.”
hyötyy tutuista arkirutiineista sekä arjen enna koitavuudesta. Tärkeää lapselle on hahmot taa, milloin hän on äidin ja milloin isän luona. Valokuvista rakennettu kalenteri voi esimer kiksi selkeyttää, miten arki rakentuu. Myös tuttujen tapojen, kuten iltarutiinien, säilyminen ennallaan tuo turvaa ja jatkuvuutta lapselle. On myös tavallista, että lapset eivät reagoi voimakkaasti tai näytä tunteitaan juuri silloin, kun aikuisten erokriisi on voimakkaimmillaan. Kun aikuiset pääsevät jaloilleen, ottavat lapset oman tilansa ja antavat tunteiden myllertää.
Tällöin vanhemmilta vaaditaan herkkyyttä ym märtää, mistä tunteiden purkautumisessa on kysymys.
Hyvä yhteistyö auttaa lasta Lapsen hyvinvointia ja erosta selviytymistä tukee vanhempien kyky tehdä yhteistyötä. Toimiva yhteistyö helpottaa myös vanhempia. Eron jälkeinen yhteistyö voi tuntua aluksi vaikealta tavoitteelta, mutta vanhempien ko kemukset ja tutkimukset osoittavat sen olevan mahdollista, vaikka heti eron jälkeen yhteistyö
olisi ollut vaikeaa. Vaikeaksi asian tekee se, että samaan aikaan vanhemman täytyy sekä irrottautua päättyneestä parisuhteesta että rakentaa uudenlaista vanhemmuussuhdetta ja toimivaa yhteistyötä ex-puolison kanssa. Yhteistyö ei onnistu, jos eroon liittyvät tunteet ovat jääneet käsittelemättä ja ne siirtyvät sala kavalasti tapaan toimia ja puhua. Käsittelemättömät tunteet näkyvät esi merkiksi lapsen toisen vanhemman jatkuvana arvosteluna tai mahdottomuutena päästä sopimukseen lasta koskevista asioista. Arvos telu, pahan puhuminen ja mustamaalaus aiheuttavat lapselle vahinkoa.
Uusiin puolisoihin totuttelu vie aikaa Vanhempien uudet puolisot herättävät tunteita myös lapsissa. Lapselle olisikin tärkeää, että hän saisi sopeutua ensin rauhassa eroon, en nen kuin hänelle esitellään vanhempien uusia kumppaneita. Vanhemman on myös hyvä miettiä, missä vaiheessa uutta ihmissuhdetta lapsi otetaan mukaan, jotta lapsen elämään ei tule usein vaihtuvia uusia aikuisia. Monet lapset elättelevät mielessään toi veita vanhempiensa yhteen palaamisesta. Vanhemman uusi parisuhde murskaa nämä toiveet, mikä vaikuttaa lapsen suhtautumi seen uutta kumppania kohtaan. Lapsi voi olla mustasukkainen vanhemmastaan ja käyt täytyä tämän vuoksi vihamielisesti. Lapsi on myös hyvin lojaali molemmille vanhemmilleen, ja hän voi olla epävarma siitä, onko hänellä lupa pitää uudesta kumppanista. Lapsi toivoo vanhemmaltaan, että uudesta kumppanista huolimatta hänellä olisi aikaa olla lapsen kanssa myös kahden kesken. Kahdenkeskinen aika lapsen kanssa on myös vanhemmalle toimiva keino osoittaa, että lapsi on edelleen vanhemmalle rakas ja tärkeä eikä uusi ihmissuhde syrjäytä lasta. Uusperheen myötä lapsi voi myös saada elämäänsä uusia tärkeitä ihmissuhteita. Pääosin lapset sopeutuvat hyvin van hempien eroon. Lapselle on tärkeää, että vanhemmat saavat riittävästi apua ja tukea erosta selviytymiseksi. Kun vanhempi käy läpi oman erokriisinsä, pystyy hän olemaan myös lapsensa tukena muuttuneessa elämän tilanteessa.
Kirjoittaja Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Maarita Kettunen. Tietoa lapsiperheen erosta sekä oman paikkakunnan palveluista löydät osoitteesta apuaeroon.fi
Pisamat
21
Diabeteksen uusi hoito
Tyypin 1 diabetes –
Parempaa elämänlaatua uuden insuliinipumpun myötä Käyttökokemuksien perusteella voidaan sanoa, että uusi hybridi pumppu on k ohentanut diabeetikon elämänlaatua. Parempi verensokerin vaihtelun hallinta edistää diabeetikon hyvinvointia.
N
ykyteknologian huipulla oleva ns. itsesäätelevä insuliinipumppu (MiniMed 670G) tuli USA:n markkinoille vuonna 2016, ja Suomessa ensimmäisten diabeetikoiden hoito alkoi syksyllä 2018. Aiemmissa insuliini pumppumalleissa oli jo noin 10 vuotta sitten ominaisuutena insuliinin syötön pysäytys tietyllä matalan (hypoglykemian) verensokerin (glukoosin) tasolla. 5 vuotta sitten tekno logia oli edennyt siten, että oli mahdollista jo normaaliverensokerin tasolla ennakoiden pysäyttää insuliinin syöttö jatkuvan sensoroin nin mittaamaan kudosglukoosipitoisuuden ta soon. Yhä useampi diabeetikko pystyi tämän edistyksen myötä yhä paremmin välttämään sekä lievät että vaikeat hypoglykemiat. Veren sokerin noustessa insuliinin syöttö palautui automaattisesti. Hypoglykemian rajat olivat tässä edelleenkin hyvin monilla diabeetikoilla käytössä olevassa pumppumallissa mahdollis ta säätää eri tasolle eri aikaan päivästä, mikä lisää tarpeen mukaisesti diabeetikon turvalli suutta.
Miten uusi itsesäätelevä insuliinipumppu toimii? Pumpun algoritmi säätää perusinsuliinin syöttöä perustuen jatkuvaan glukoositietoon, jonka 7 päivän välein vaihdettava uusi (Guar dian Sensor 3) sensori on 5 minuutin välein tuottanut. Tavoitetasoksi glukoosille on ase tettu ehkä nimenomaan turvallisuussyistä 6.7 mmol/l, mikä voi toisista diabeetikoista tuntua liian konservatiiviselta. Perusinsuliinin syöttöön vaikuttavat sensorin tuottaman tiedon lisäksi laskuriin syötetyt hiilihydraattimäärät ja edellisestä ateria-insuliinista vaikuttavan insuliinin mää rä. Uusi algoritmi katsoo myös 6 päivää taaksepäin glukoosin käyttäytymisen mallia ja ottaa tämän huomioon perusinsuliinin sää dössä. Liittyen taaksepäin katsovaan 6 päivän ikkunaan on MiniMed 670G -insuliinipump puun siirryttäessä ensisijaisen tärkeää pysyä
22
Pisamat
vanhan pumpun säädöillä 1–2 viikkoa ennen kuin siirtyy uuden pumpun itsesäätelyn (auto maattisen tilan) puolelle. Itsesäätelyn tilaan siirryttäessä ja sensorivaihdoksen yhteydessä tarvitaan alkuvaiheessa ensimmäisenä päivänä useita kalibraatioita, vaikka muuten yleensä kaksi kertaa päivässä riittää.
Hiilihydraatti-arviointi on edelleenkin tärkeää On huomattava, että hiilihydraattiarvioinnin (HH-) merkitystä korostetaan, sillä suuri ero arvion ja todellisen määrän välillä tuottaa glukoositasoon myös tällä pumpulla glukoo sin heittelyä. Verrattuna aiempiin pumppu malleihin algoritmi lisää kyllä insuliinin syöttöä itsenäisesti tarpeen mukaan verensokerin noustessa. Tähän liittyen on itsesäätelevän pumpun annettava hoitaa tarvittavat korjauk set ensisijaisesti itsenäisesti ilman käyttäjän ylimääräisiä tilannetta sekoittavia korjauk sia. Puuttuvaa ateria-insuliinia ei tämäkään insuliinipumppu pysty kuitenkaan hyvin hoi tamaan perusinsuliinin säätöjen puitteissa. Tällöin ja esimerkiksi hiilihydraattiarvioinnin mennessä selvästi pieleen pumppu saattaa hälyttää hyperglykemiasta esimerkiksi 3 tun nin kuluttua ateriasta, minkä yhteydessä tulee näyttöön ilmoitus lisäinsuliinin oton tarpeesta boluslaskurin ohjeen mukaisesti.
Verensokeri on pysynyt paremmin tavoitetasolla Lähinnä amerikkalaisten jo yli kahden vuoden ja suuren käyttökokemuksen mukaan on elämänlaatu kohentunut vielä tämän uuden hybridipumpun myötä. Koheneminen liittyy parempaan verensokerin vaihtelun hallintaan sisältäen sekä hypoglykemia- että varsinkin hyperglykemiatapahtumien vähenemisen ja täten paremman pysymisen tavoitetasolla.
Kirjoittajana Markku Saraheimo, LT, sisätautien erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys; apulaisylilääkäri, Laakson sisätautipkl.
APTEEKISTA.
PAINEITA POTALLA?
PEGORION UMMETUKSEEN
Pegorion, jauhe oraaliliuosta varten, on ummetuksen hoitoon tarkoitettu lääke. Vaikuttava aine: makrogoli. Annostus: Aikuiset ja yli 8-vuotiaat lapset: 1 annospussi (12 g) 1–2 kertaa päivässä. 4–7-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) 1–2 kertaa päivässä. 2–3-vuotiaat lapset: 1 annospussi (6 g) kerran päivässä. Pakkauskoot: 20 x 6 g, 10 x 12 g, 20 x 12 g ja 50 x 12 g. Sopii myös raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.
itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.
1/2019
· Jauhe kätevissä annospusseissa · Voidaan sekoittaa mm. veteen tai mehuun · Sopii yli 2-vuotiaille
ra nn alle a t t u u m – var ltaaseen ja a • Uimavaippa, joka ei turpoa vedessä • Joustava vyötärö – parempi istuvuus • Helppo avata ja sulkea sivuilta • Saatavilla hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista ympäri Suomen
3 kokoa 3-18kg Lue lisää www.littleswimmers.fi
Vauvan hyvä ravinto
Kun odottava perhe saa tietoa imetyk sestä, yleensä mainitaan äidinmaidon terveyshyödyt. Imetyksellä on paljon muitakin etuja vauva-arjen sujumisen, perheen talouden ja ympäristö ystävällisyyden näkökulmasta.
Ä
Monihyötyinen
idinmaito on ihanteellista ravintoa vauvalle. Se mukautuu vauvan tarpeisiin: imemistä opetteleva vastasyntynyt, kasvava vauva ja touhukas taapero saavat kaikki hieman erilaista maitoa. Vastasyntyneen ja taaperon maidossa on vähän sokeria, mutta paljon proteiineja ja vasta-aineita, jotka tukevat vastustuskykyä. Vauvaikäisen maito taas on täysipainoista ravintoa. Se on rasvaista ja sisältää enemmän sokeria, jota hurjaa vauhtia kehittyvät aivot tarvitsevat.
Terveyshyötyjä kahdelle Vauvaiän ravitsemus vaikuttaa terveyteen ja sairastumis riskiin loppuelämän ajan. Eräs selitys löytyy suolistosta, jonka mikrobisto vaikuttaa merkittävästi terveyteen ja hyvinvoitiin. Vastasyntyneen suoliston bakteerikanta rakentuu yksilölliseksi synnytystavan, ravinnon ja ympäristön vaikutuksesta. Äidin maidosta vauva saa satoja lajeja hyviä suolistobakteereja. Äidinmaidon ainutlaatuinen koostumus sisältää myös monia muita bioaktiivisia tekijöitä, jotka edistävät aivojen kehitystä, tukevat vauvan puolustuskykyä, säätelevät ruokahalua ja kasvua, tehostavat ravintoaineiden imeytymistä ja ruoansulatuselimistön toimintaa sekä tuhoavat syöpäsoluja. Imetyksellä voi pienentää lapsen riskiä sairastua allergioihin, astmaan, diabetekseen ja lapsuusiän leukemiaan. Myös kätkytkuolemia on vähemmän imetetyillä vauvoilla. Imetys ehkäisee sekä lapsuus- että aikuisiän lihavuutta, millä on suuri vaikutus myös aikuisiän sairastumisriskiin. Imetys on terveysvalinta myös äidille. Se tukee painonhallintaa ja aineenvaihduntaa vähentäen 2-tyypin diabeteksen riskiä. Imetyksellä voi vaikuttaa myös syöpäriskiinsä: jokainen imetetty vuosi vähentää riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpiin.
Infektiosuojaa ja lohturuokaa Imetys vähentää merkittävästi lapsiperheiden ikuista riesaa, infektiotauteja. Imetetyillä lapsilla on vähemmän hengitystie infektioita, korvatulehduksia, virtsatieinfektioita ja vatsatauteja. Paremman puolustuskyvyn ansiosta imetettyjen lasten infektiot myös menevät ohi nopeammin ja lievempinä. Äidinmaidossa on tehokas cocktail vasta-aineita, jotka tarjovat täsmäsuojaa ajankohtaisia taudinaiheuttajia vastaan. Monen äidin mielestä imetyksen hyödyt ovat suurimmillaan silloin, kun lapsi sairastaa. Äidinmaito maistuu yleensä aina, vaikka muu ruoka ja juoma eivät kelpaisi pikkupotilaalle. Hyvin imeytyvänä ja ravitsemukselllisesti monipuolisena äidinmaito riittää useimmiten varmistamaan sairastavan lapsen ravinnonja nesteensaannin, kunnes ruoka alkaa taas maittaa. Samalla imetys tarjoaa lapselle lohtua ja lievittää kipua.
26
Pisamat
Imetetyn vauvan ravitsemus • Äidinmaito
riittää terveen, täysiaikaisen vauvan ainoaksi ravinnoksi ensimmäisten kuuden kuukauden ajan.
• Alle
puolivuotias vauva saa äidinmaidosta D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken tarvitsemansa. D-vitamiinilisän käyttö aloitetaan 2 viikon iässä neuvolan ohjeen mukaan.
•
Kiinteitä ruokia tarjotaan vauvalle yksilöllisen tarpeen ja vauvan valmiuksien mukaan aikaisintaan neljän ja viimeistään kuuden kuukauden iässä.
• Imetystä
jatketaan vähintään yhden vuoden ikään tai pidempäänkin, äidin ja lapsen toiveiden mukaisesti.
•
Puolivuotiaalle vauvalle tarjotaan alusta alkaen monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita maisteltavaksi. Vauvan ruokailussa tärkeintä on erilaisiin makuihin ja koostumuksiin tutustuminen sekä iloinen yhdessäolo – ei se, kuinka paljon ruokaa päätyy lopulta masuun asti. Äidinmaito turvaa vielä ison osan vauvan energiansaannista.
VINKKI: Tipauta muutama tippa äidinmaitoa vauvan tukkoiseen nenään. Äidinmaito avaa nuhaiset tiehyet, ja nukkuminen tai imeminen sujuvat taas mukavammin.
Maidontuoksuista vauva-arkea Vauvan kanssa kotoa poistuttaessa tarvitaan mukaan jos jonkinlaista hoitotarviketta. Imettävällä äidillä on yksi asia vähemmän muistettavaa. Imetys on kätevää, kun vauvan kanssa liikutaan tai matkustellaan. Lempiruoka on aina tarjoiluvalmiina, oltiin sitten lentokoneessa tai leikkipuistossa. Monessa perheessä imetys onkin ennen kaikkea käytännöllinen valinta. Sujuva imetys on vaivaton tapa ruokkia ja hoivata lasta. Aterioiden lisäksi imetys tarjoaa pikkuiselle lohtua ja hengähdystaukoja (niistä tykkää äitikin). Tissi suussa unohtuvat vauhdikkaan vauvanelämän kolhut ja harmitukset. Äidinmaidon määrä mukautuu vauvan tarpeisiin, eikä aikaisemmin hyvin riittänyt maito voi loppua kesken. Jos vauva tihentää imetyskertoja esimerkiksi kipeänä ollessaan tai tiheän imun kauden takia, äidinmaidon määrä lisääntyy kasvaneen kysynnän mukaiseksi.
imetys
Unimaitoa iltakukkujalle Imetys voi helpottaa vauvaperheen elämää myös tukemalla vauvan vuorokausirytmin muodostumista. Äidinmaidon koostumus vaihtelee hieman eri vuorokauden aikoina. Iltamaito sisältää enemmän mm. melatoniinia, joka takaa vauvalle hyvät yöunet illan maitotankkauksen päätteeksi. Imetyshormonit rentouttavat myös äitiä ja auttavat nukahtamaan. Vaikka vauvat tarvitsevat maitoa myös yöaikaan, imettävien äitien on todettu saavan enemmän unta kuin korvikeruokittujen vauvojen äitien. Usein vauvat nukahtavat helpoiten rinnalle. Rinnalla nukuttamisesta ei tarvitse olla huolissaan, vaikka joku varoittelisikin tavan jäävän päälle. Niin kauan kuin ilta- ja yöimetykset ovat elämää helpottava voimavara, niistä ei ole kiire pyrkiä eroon. Jokainen lapsi oppii kyllä aikanaan muitakin tapoja rauhoittua nukkumaan. Yöimetyksistä ei ole vaaraa myöskään maito hampaille, kunhan suun hoidosta pidetään huolta.
Jos maailma saisi valita Monessa perheessä imetystä puoltavat myös ekologiset, eettiset ja taloudelliset näkökulmat. Äidinmaidon ekologinen jalanjälki muodostuu pienestä määrästä ruokaa, jonka imettävä äiti tarvitsee oman ravinnontarpeensa päälle tuottaakseen vauvalle maitoa. Äidinmaidonkorvikkeen tuotantoprosessi sen sijaan kuluttaa hurjasti energiaa ja luonnonvaroja alkaen maitokarjan ylläpidosta aina valmiin tuotteen pakkaamiseen ja kuljetukseen. On laskettu, että yhden korvikejauhekilon valmistamiseen kuluu 4 000 litraa puhdasta vettä. Äidinmaidon tuotantoyksikkö on energiatehokas ja biohajoava, ja se huolehtii myös maidon lämpimänä pitämisestä ja tarjoilusta: ei sähkönkulutusta, tiskiä eikä jätettä! Imetys on fiksu valinta myös perheen talouden kannalta. Ei-imetetyn vauvan korvikkeet maksavat noin 1 000 euroa ensimmäisen vuoden ajalta. Imetys voi siis säästää pienen perheloman verran.
Shutterstock
Niina Mäkinen, koulutuskoordinaattori, kätilö, imetyskouluttaja, Imetyksen tuki ry.
Pisamat
27