Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 1/2018 www.pisamat.fi

Ylipaino vaarantaa lapsen terveyden

Vatsan epätasapaino, IBS Mihin tarvitsemme foolihappoa? Antibioottien teho hiipuu Loruttele ja lue lapselle Kuiva talvi-iho kutisee ja punoittaa Vatsakipuja ja väsymystä, IBD Transitio Voimaa vitamiineista

0,00 € Ota ja lue!


A N T I B I O O T T I R E S I S T E N S S I .F I

RYHDY ANTIBIOOTTISUOJELIJAKSI JA ANNA LUPAUKSESI Antibioottiresistenssi eli antibioottien tehon heikentyminen: Vaarantaa länsimaisen terveydenhuollon perustan ja muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Aiheuttaa maailmassa vuosittain noin 700 000 kuolemaa, ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä luku on 10 miljoonaa, jos asiaan ei puututa. 1)

PP-AIP-FIN-0029-04012018

Yhteistyössä: Suomen yleislääkärit GPF ry:n, Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Kliiniset Mikrobiologit ry:n ja lääkeyhtiö Pfizerin yhteisen Antibioottiresistenssi-sivuston ylläpidosta vastaa Pfizer. Sivuston sisältö on laadittu yhdessä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Sivuston tarkoituksena on jakaa tietoa antibioottiresistenssistä ja antibioottien oikeasta käytöstä.

1) Jim O’Neill et al: Tackling drug-resistant infections globally: Final report and ecommendations. The review on antimicrobial resistance. https://amr-review.org/ 5/2016


Tässä numerossa:

Pisamat kertoo tuoreinta tietoa

Lapsen ylipaino lisääntyy

lapsiperheiden

Lapsen ylipainoon kannattaa kiinnittää huomiota. ­Lihavuus on riski lapsen terveydelle. Lastenlääkäri, tutkija Marketta Dalla-Valle on ollut kehittämässä lihavuuden hoitoa ja ­lasten ja nuorten lihavuuden hoitoketjua. Hän tekee myös kliinistä työtä lasten ja perheiden parissa.

6–8

Vatsan epätasapaino – IBS

Ärtyvän suolen oireyhtymä vaivaa nykyään myös lapsia.

Tärkeä foolihappo

Foolihappoa tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Sitä myös tarvitaan ruoansuatuskanavan toiminnan ylläpitämiseen ja muihin tehtäviin kehossamme. Proviisori Marketta Wulff toimii tuotekehitys­ päällikkönä ja osallistuu lähinnä uusien vitamiineja, mineraaleja, rasvahappoja ja rohdoskasveja sisältävien valmisteiden kehittämiseen.

Päiväkodit

10–11

14–15

Pisamat suosittelee

17

is

ama

t

P

it t el

ee

su

16

os

18–19

Talvi-iho tarvitsee tuhtia rasvaa

Lasten gastroenterologian dosentti Tarja Ruuska, TAYS, lasten plk, osastonylilääkäri. Tekee kliinistä työtä, tutkimuskohteina mm. rotavirusrokotus, IBD, erilaiset muut maha­ vaivat, kuten refluksi ja toistuvat mahakivut.

12–13

Esittelyssä inspiroivia päiväkoteja pääkaupunkiseudulla ja Keravalla. Tarjolla on mm. luonto-, liikunta-, kieli-, steiner- sekä montessoripainotteisia päiväkoteja.

– toimivia tuotteita lapsille ja äideille.

Antibioottien teho heikkenee!

Lasten antibioottihoidon tulee perustua huolelliseen diagnoosiin sekä tutkimusnäyttöön. Dosentti, lastentautien erikoislääkäri, lasten infektiolääkäri Terhi Tapiainen, OYS. Tekee tutkimusta lasten infektiosairauksista. Toimii lasten infektiolääkärinä, kliinisenä opettajana ja lasten infektiotutkimusryhmän johtajana.

Lukemisesta on iloa ja hyötyä

Varhaiset lukuhetket rikastuttavat sanavarastoa ja ­auttavat lukemaan oppimisessa. FT, dosentti, kriitikko, kouluttaja, tieto­ kirjailija, tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen on erikoistunut lastenkirjallisuuteen ja hänet tunnetaan myös Lastenkirjahylly-blogista.

Kuiva ja kutiseva talvi-iho vaivaa aina vauvasta vaariin. Sirpa Pajunen vastaa Allergia-, iho- ja astma­­ liiton kuntoutus- ja hoito­palveluista, kuten sopeutumisvalmennuskurssi­toiminnasta sekä neuvonta-, avohoitopisteen ja Ihopisteen toiminnasta.

Ei enää lapsi, ei vielä aikuinen

20–21

Nopeasti lisääntyvä IBD 22–23

Vatsakipuja, väsymystä ja ripulia. Voiko lapsellani olla tulehduksellinen suolistosairaus?

Miten nuori pärjää sairauden hoidossa aikuisten ­puolella?

Piirros Shutterstock

Sairaanhoitaja, TtM, aoh Anna Tornivuori on Transitio- ja CAMP-työryhmän jäsen ja pj. Toiminut Nuortentalossa, Hus, Virtuaali­ sairaala 2.0 -hankkeessa. Tekee väitöskirjaa aiheesta nuoret, transitio ja e-palvelut, TY.

Kansi Shutterstock

Käy lukemassa

hyvinvoinnista ja myös facebook & terveydestä. www.pisamat.fi.

Turvaa, rajoja ja rakkautta, anna lapselle hyvät eväät aikuisuuteen!

25

Vitaaliset vitamiinit! 26–27

Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404

Nettisivut Tomi Tavio

Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5

Painopaikka Printall AS

Dosentti, apulaisylilääkäri, Kaija-Leena Kolho, Lastenklinikka, HUS. Lasten gastro­ enterologi vastaa lasten ja nuorten suolisto­ sairauksen hoidosta. Tekee myös tieteellistä tutkimusta aiheesta.

Graafinen toteutus Jaana Viitakangas

Jokaisella vitamiinilla on tärkeä ­merkitys elimistössä. ­Varsinkin ­imettävän äidin tulisi nauttia ­ lisänä D ­ -vitamiinia, muuten hänen ­maitonsa ei kata lapsen D-vitamiinin tarvetta ja näin kasvaa riisitaudin vaara.

Paperit LumiArt PEFC 130 g/m2 Novapress Silk PEFC REG 90 g/m2 Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2018

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k­ uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ ajankohdasta l­ukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.


Nordic Healthin täysin luonnollisesta tuotesarjasta löytyy parhaita apuja sekä odottavalle äidille, vauvalle että leikki-ikäisille.

LAPSIPERHEEN TURVALLISET VALINNAT Äideillä on usein puutetta magnesiumista ja jo raskauden loppuvaiheessa moni kärsii suonenvedosta, krampeista ja unettomuudestakin. Loistava apu näihin on Uni magnesiumsuihke, jossa vaikuttavat magnesiumin lisäksi luonnolliset rauhoittavat myskisalvia, bergamotti ja kamomilla. Apua saa myös Vahvasta ja Herkän ihon magnesiumsuihkeesta sekä uutuudesta, iholla silkinsileältä tuntuvasta, erittäin vahvasta Magnesiumgeelistä. Levollisen yöunen ja hyvää tekevän rentoutumisen voi illalla varmistaa tekemällä

usta ja t o p l He eihin pp ! kramonenvetoon su

jalkakylvyn lisäämällä kourallisen Magnesium Kylpyhiutaleita lämpimään veteen ja hieromalla sen jälkeen (joko äiti itse tai vaikkapa isä) jalat Body Butterilla tai Body Lotionilla. Tämän jälkeen hyvä yöuni on taattu. Nordic Health D-vitamiiniperheessä on hyvänmakuinen D-vitamiinisuihke ihan vastasyntyneelle, Juniorille, kouluikäiselle ja tietysti aikuisille. Kaikki suihkeet ovat täysin luonnollisia ja hyvänmakuisia, helppoja nauttia ja niitä käytettäessä perhe voi olla rauhallisella mielellä D-vitamiinin saannin suhteen sillä kaikkien Nordic Health suihkeiden imeytyminen on varmistettu useilla kattavilla tutkimuksilla.

init D-vitami eelle! h koko per

Apuja odottavalle äidille, vauvalle ja leikki-ikäisille Kätilö Silja Seppänen Tampereelta on hoitanut hyvällä menestyksellä koliikkivauvoja ja perheitä neuvolassaan. Hoidoissa käytetään vyöhyketerapiaa ja kokonaisvaltaista hoitoa. D-vitamiini on tärkeä vauvan kehitykselle. Silja suosittelee suuhun suihkautettavaa Dlux Vauva D-suihketta 2 kuukauden ikään asti ja sen jälkeen Dlux Junior D-suihketta. Silja on huomannut, että nämä suihkeet eivät aiheuta vatsavaivoja ja niitä on helppo annostella. Imeytyminen on tehokasta, koska suihke imeytyy suun limakalvolta. Myös lisäaineettomuus miellyttää Siljaa. Silja neuvoo käyttämään Herkän ihon -magnesiumsuihketta kaksi suihkaisua kerrallaan vauvan pohkeisiin, vatsalle tai jaloille hieronnan yhteydessä tai Magnesium Body Butteria jalkojen hierontaan. Vauvoja ja lapsia rauhoittavan kylvyn saa lisäämällä ruokalusikallisen Magnesium Kylpyhiutaleita kylpyveteen. Tuotteet ovat saaneet vanhempien valitsemana useita palkintoja.

LISÄTIETOJA: MA-PE 9-17, PUH. 044 737 7137 WWW.NORDICHEALTHSPRAYS.FI


Hyvinvointia ja pientä korjattavaa Tämä päivä tarjoaa meille miltei kaikki, mitä tarvitsemme. Meillä on ruokaa riittävästi, tarjolla on harrasteita ja materiaa. Onko niin, että kaikella on kuitenkin hintansa? Jotta saavutamme tämän kaiken, se vaatii työtä. Rytmi on kiivas, ja toisinaan se sakottaa, ikävä kyllä, terveyttämme. Esimerkiksi suolistosairaudet ovat lisääntyneet huippuvauhtia, nyt myös pienillä lapsilla. Toki kiire ei ole pääsyy tähän, mutta stressi voi vaikuttaa osaltaan koko kehon toimintoihin laukaisevasti. Kunpa elämä olisi tasapainossa kaikessa suhteessa. Ravinnon ja liikunnan pitäisi ­toimia yhdessä hyvässä balanssissa. Usein kuitenkin käy niin, että helppous voittaa. On kiva makailla ja katsoa telkkaria, samalla napostella naksuja ja kulauttaa makeaa limsaa väliin. Jos liikunta ja normaali touhuaminen ulkona unohtuu lapsilta ja nuorilta, seurauksena on, että saadun ja kulutetun energian määrä on epäsuhdassa. Ylimääräinen saatu energia varastoituu kehoon rasvana. Jos lapsi on jo pienenä ylipainoinen, vaikuttaa se hänen kehonhallintaansa sekä sosiaaliseen elämään kaverien keskuudessa. Ylipainosta voi koitua myös ikäviä liitännäissairauksia. Lapsen vanhempien olisi hyvä puuttua asiaan tarpeeksi aikaisin, jotta lapsesta ei tulisi ylipainoinen aikuinen. Muutokset painonpudotukselle on mahdollista toteuttaa lisäten touhuilua ja liikuntaa, sekä kiinnittää huomiota pikaruokien, turhan sokerin ja rasvan syöntiin. Oikeanlainen opittu elämäntapa vie pitkälle, lopussa seisoo iso kiitos! Virkeää ja tervettä kevätkautta teille kaikille!

Shutterstock

Päätoimittaja

eija.rasinen@pisamat.fi

Pisamat

5


Lapsen terveys ja hyvinvointi

Ylipainoinen poika lastenlääkärin vastaanotolla

6

Pisamat


Poika puhkuu punaposkisena ä ­ itinsä ohitse tutkimushuoneeseen, pysäh­ tyy eteeni ja kysyy minulta ­jotakin. Poikaa hengästyttää niin, että en saa hänen puheestaan selvää. Hikipisarat karehtivat pojan ohimoilla. Äiti yrittää toppuutella. On tultu sairaalan polikli­ nikalle lastenlääkärin vastaanotolle, on aika rauhoittua. Pojan hengitys tasaantuu vähitellen, ja hän saa sovi­ teltua sanansa hengityksen tahtiin: Mitäs me täällä tehdään?

”Liikunta, ­touhuilu ja oikea ­ravinto ovat tie l­apsen ­hyvin­­vointiin.”

Tervehdin kätellen hämmentyvää poikaa ja äitiä ja mietin, onkohan kotona keskusteltu käynnin aihees­ta. Kysyn pojalta ikää, ja hän vilauttaa viittä sormea. ”Mie oon näin iso jo.” Hymyilen, taidamme tulla juttuun. Käynnin aihe on pojan lihavuus. Äiti katsoo minua arvioiden ja haastavasti. Totean pojalle, että täällä me puhumme kasvamisesta. Poika miettii hetken, siirtyy sitten sivummalle pikku­pöydän ääreen värikynien luokse.

Shutterstock

Lapsen lihavuus on riski terveydelle Lasten lihavuus lisääntyy ja vaikeutuu kaikkialla maailmas­sa, myös meillä Suomessa. THL:n tilastojen mukaan 2–6-vuo­tiais­ta pojista 24 % ja tytöistä 14 % on nykyisellään yli­painoisia, yläasteen pojista 22 % ja tytöistä 16 %, ammatti­koulua käyvistä pojista jo lähes kolmannes, 29 %, ja tytöistäkin 22 %. Valtaosa lapsuuden lihavuudesta hoidetaan neuvo­loissa tai kouluterveydenhuollossa, erikoissairaan­hoidossa vain, kun siihen on jokin erityinen syy. Itäsuomalaiset lihavat lapset -tutkimuksessa erikoissairaanhoidossa ­lihavuuden vuoksi

Pisamat

7


hoidetusta 900 lapsesta ja nuoresta 302 oli alle ­10-vuotiaita. Heistä 57 % oli vaikeasti lihavia, alle 7-vuotiaista peräti 80 %. Tutkimukseen osallistuneilla lihavilla lapsilla todettiin paljon verenpaineen ja aineenvaihdunnan muutoksia, jotka altistavat valtimo­sairauksille ja tyypin 2 diabetekselle, mikäli lapsen lihavuus jatkuu aikuisikään. Ja ilman hoitoa se jatkuu kyllä hyvin herkästi aikuisuuteen. Tutkimuksessa alle 10-vuotiaista lihavista lapsista puolella oli korkea veren­paine, veren rasvojen tri­glyseridi oli liian korkea 38 %:lla ja ns. suoja­kolesteroli (HDL) liian matala 27 %:lla käyttäen kansain­välisesti hyväksyttyjä lasten viitearvoja. Alle 10-vuotiaista 15 %:lla oli rasvamaksan viitteet, yli 10-vuotiaista jo 30 %:lla. Monella oli todettavissa myös sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksia. Ylimääräinen energia varastoituu kehoon rasvana Vastaanotolla tarkastelemme yhdessä pojan kasvukäyriä. Näytän käyrältä, miten pojan pituuskasvu etenee johdon­ mukaisesti odotuspituuden puitteissa. Hieno pituus, sanon, ja poika vilkaisee iloisesti. Painokäyrästä olemme äidin kanssa samaa mieltä – poika on lihava. Huomioimme kasvu­käyrältä iän, jolloin lihominen on alkanut. Pituuspainoprosentti on noussut lihavuustasolle eli yli 20 %:n 3-vuotiaana, nyt se on 65 % osoittaen vaikeata lihavuutta. Mikä on pojan lihomisen syy? Pojan varhaiskehitys on edennyt pulmitta, kömpelyyttä ja hengästymistä on huomioitu päiväkodilla. Astmaa oli epäilty, mutta neuvolalääkäri oli todennut hengästymisen johtuvan lihavuudesta. Selitän äidille, että kun lapsella ei ole ollut varhaiskehityksessä erityispulmia ja lapsen pituuskehitys etenee hyvin, kyse on ’tavallisesta lihavuudesta’ eli saadun ja kulutetun energian epäsuhdasta. Ylimääräinen energia varastoituu kehoon rasvana. Sairaus on lihavuuden taustalla hyvin harvinainen.

Vakuutan, että nyt ei oteta. Neuvolalääkäri on jo huomioinut kilpirauhaskokeet, kolesteroliarvot, sokeri- ja maksa-arvot. Ne ovat kunnossa. Poika tulee hyvin mukaan tutkimukseen, kunhan saa edeltä tietää, mitä aion tehdä. Sydän- ja keuhko­ äänet ovat kunnossa, kilpirauhanen tavallinen, iholla ei ole nähtävissä muutoksia. Tutkimuspöydälle poika ei suostu nousemaan. Kiipeily ei ole tämän pojan juttu; liika paino vaikeuttaa kehon hahmottamista, ja tämä taas aiheuttaa tasa­painon epävarmuutta. Vatsa, maksa ja ’yksityiset asiat’, kivesten laskeutuminen, tarkistetaan pojan seistessä. Neurologiset temput ovat pojasta mukavia. Se on hymytarran paikka, sanon. Poika on mielissään. Lihomisen varhainen huomiointi ja elämäntapahoito kannattaa – koko perhe mukaan Painonhallinta on pojalle tärkeä juttu. Äiti kertoo, että vanhemmat ovat huolissaan ylipainosta. Pojan isän suvussa on lihavuutta. Isä on pudottanut painoa, sillä veren­paine ja sokeri­ arvot nousivat; tätäkin on suvussa. Otaksun, että tämän perheen pojalle lihavuus on liitännäis­sairauksien riskitekijä. Kerron äidille, että kun elämän­tapamuutokset onnistuvat ja hyvä pituuskasvu jatkuu, pojasta ei tule lihavaa aikuista. Tällöin myös liitännäis­ sairauksien riskit häviävät ja terveempi aikuisuus on odotettavissa. Myös pärjääminen kaverijoukossa helpottuu, kun hengästyminen ja kömpelyys vähenevät. Hoidossa koko perheen motivoituminen ja mukanaolo on tärkeää. Mietimme perheen nykyistä elämän­tilannetta, elämäntapoja ja vahvuuksia. Äiti esittää itse ne asiat, joissa ajattelee perheen tarvitsevan muutosta. Sovimme ravitsemusterapeutin tapaamisesta ja ruokavalion tarkastelusta. Fysioterapeutti voisi olla avuksi tasapainoa kehittävissä asiois­sa. Mitä mahdollisuuksia on lisätä liikkumista? Monta­kin, sanoo äiti. On lähdettävä yhdessä pulkkamäkeen, leikki­kentälle, jokaisena päivänä on puuhattava jotakin. Äidin mielestä ehdotukseni hoitajan tapaamisista hoidon tukena on hyvä. Seuraavan lääkäritapaamisen sovimme vuoden päähän. Kannustan pitkäjänteisyyteen ja olen hyvin toiveikas. Vanhemmat ovat motivoituneita toteuttamaan muutoksia, lasten hyvinvointi ja terveys on heille tärkeää. Itäsuomalaiset lihavat lapset -tutkimuksessa perhekeskeisestä, elämäntapa­muutoksiin pohjautuvasta lihavuuden hoidosta hyötyivät kaikki lapset, ja ennen kouluikää hoitoon tulleilla lapsilla painonhallinnan tulos oli kaikkein paras ja pitkäkestoisin.

”Lapsen ­lihavuus ­lisääntyy ja vaikeutuu kaikkialla ­maailmassa.”

Perheen elämäntavoilla on merkitystä Äidin kanssa mietimme, mitkä asiat ovat myötävaikuttaneet pojan lihomiseen. Äiti on pohtinut tätä jo kotona. Pojan ollessa 2-vuotias perhe muutti isän työn perässä uudelle ­paikka­kunnalle ja kerrostaloon. Iso muutos, totean, ja ­äiti jatkaa: 3-lapsisen perheen muutto vei aikaa ja energiaa. Usein tuli turvauduttua pikaruokiin ja liian energiapitoisiin välipaloihin. Arjen tutut rutiinit olivat kadoksissa. Kaipasimme koti­pihaa, olimme paljon sisällä ja katsoimme televisiota. Kun poika aloitti 3-vuotiaana päiväkodin, saimme uusia ­perhetuttuja ja ulkoilukavereita. Perheessä syödään koti­ruokaa, ­käytetään vähä­rasvaisia tuotteita ja syödään yhdessä. Erinomaisia ­asioi­ta, totean. Äiti sanoo pettyneenä, että painon­hallinta vaan ei ole ottanut onnistuakseen. Pojan ruoka-annokset ovat isot, pullaa poika söisi loputtomasti ja katsoisi lastenohjelmia. Poika tuo piirustuksensa: tässä on meidän perhe, saat sen. Ihastelen piirrosta ja sanon, että nyt on aika tutkia ja tehdä muutamia jänniä temppuja. Eihän oteta verta, kysyy poika.

8

Pisamat

Hyviä vinkkejä aiheesta Sydänliiton Neuvokas perhe -sivustolta, www.neuvokasperhe.fi. Kirjoittajana lastenlääkäri, tutkija Marketta Dalla Valle, Siun sote, Pohjois-Karjalan keskussairaala, Lastenkeskus; Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta.


Suojaa, kun sitä tarvitaan – yöaikaan DryNites yövaipat auttavat lasta pääsemään yökasteluvaiheen yli sekä antavat rauhallisen yöunen koko perheelle. • Imukykyinen ja täydellinen istuvuus • 3 kokoa sekä tytöille että pojille 3 - 15v.

Ihon Kevythoitoklinikka Hannamari Dietz Oy Lue lisää ajankohtaisista kampanjahinnoista tai varaa maksuton plastiikkakirurgisen sairaanhoitajan konsultaatiovastaanotto puh. 050 3069160 www.ihonkevythoitoklinikka.fi Vastaanotot: Helsinki, Porvoo

Saatavilla hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista ympäri Suomen

Ammattitaitoista palvelua lähes 20 vuoden kokemuksella.

VATSAN HYVINVOINTIIN

Ravintolisä ummetukseen, kovaan vatsaan ja koliikkiin

PHYSIOMANNA® BABY Physiomanna (Fruktoosi mannitoli, Manna) – Fenkoli – Kamomilla – Sitruunamelissa Physiomanna® Baby edistää hellävaraisesti ruoan kulkeutumista suolistossa. Miellyttävän makuiset rakeet on helppo annostella jopa ihan pienille lapsille.

PHYSIOMANNA® LAXDEPUR

Kokeile myös BedMats patjansuojaa.

Ruoansulatuksen edistämiseen nopeavaikutteinen Physiomanna LaxDepur, luonnollinen kasvipohjainen ravintolisä, joka on tarkoitettu erityisesti ummetukseen ja kovaan vatsaan. Physiomannan laksatiivinen vaikutus perustuu osmoosiin.

KYSY APTEEKISTASI! Tai tilaa verkkokaupasta: www.adesso.fi

Ilmainen näyte tilattavissa www.drynites.fi Pisamat

9


Lasten ja nuorten mahavaivat

Ärtyneen suolen oireyhtymä

IBS

Toiminnalliset mahavaivat ovat yleisiä, 20–25 % lapsista ja nuorista kärsii niistä jossain vaiheessa. Oireita voi esiintyä missä iässä tahansa, jopa imeväisiästä alkaen.

Mistä toiminnalliset ruuansulatuskanavan oireet johtuvat? Elimellisessä sairaudessa kipu on varoitusmerkki todettavissa olevasta rakenteellisesta tai biokemiallisesta ongelmasta elimis­ tössä, kun taas toiminnallisessa kivussa on kyse kivun aistimisen toimintahäiriöstä. Viime vuosina tieto kipuaistimusten kehittymisestä vasta­ syntyneisyyskaudelta lähtien on lisääntynyt, ja ymmärrämme paremmin, joskaan emme vieläkään riittävästi, mitä elimistössä tapahtuu. Hyvin monet tekijät voivat vaikuttaa sekä ruuansulatus­ kanavan toiminnan kehittymiseen että aivojen ja ruuansulatus­ kanavan välisten yhteyksien kehittymiseen. Suoliston bakteerikannan on todettu vaikuttavan moniin elimellisiin sairauksiin ja myös toiminnallisiin vaivoihin. Tutkimus­

10

Pisamat

tietoa bakteerikannan muutosten vaikutuksesta lasten toiminnal­ lisiin mahavaivoihin on toistaiseksi vähän, koska tutkiminen on vaikeaa ja aikaa vievää. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat erilaiset ympäristötekijät ja myös geneettinen taipumus toiminnallisiin mahavaivoihin. Kivun säätelyjärjestelmän toiminta voi olla joillakin heikentynyt, ja erilaiset psykososiaaliset tekijät, kuten jännittävät tilanteet tai muu stressi, voivat vaikuttaa huomattavastikin sekä ruuansulatuskanavan toimintaan että kivun aistimukseen.

Mitä oireita ärtyneen suolen oireyhtymään kuuluu? Ärtyneen suolen oireyhtymässä lapsella voi olla mahakipua ja suolen toiminnan muutoksia, jotka toisilla ovat enemmän umme­tusta ja toisilla ripulia tai vaihdellen molempia. Myös ilma­ vaivoja ja mahan turvottelua voi esiintyä. Lapsi kuitenkin kasvaa ­normaalisti, ja oireet harvoin rajoittavat kovasti arkea, kuten leik­ kimistä tai koulunkäyntiä. Jos lapsella on toistuvia mahavaivoja, taustalta on hyvä sulkea pois tavalliset ruuansulatuskanavan sairaudet, kuten keliakia, mahdolliset ruoka-allergiat ja isommilta lapsilta laktoosi-­ Shutterstock

T

oiminnallisia ruuansulatuskanavan häiriöitä ovat ­leikki-iästä lähtien huonovointisuus, pahoinvointi ja oksentelu, toistuvat mahakivut ja ärtyneen suolen oire­ yhtymä.


intoleranssi. Huolestuttavia oireita ovat mm. kovat kivut, veri­ ulosteet, oksentelu ja laihtuminen sekä kuumeilu kivun yhtey­ dessä.

Mitä voi tehdä? Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on arki­ elämän säännöllisyys ja turvallisuus. Säännölliset ruokailut, wckäynnit, ulkoilu ja nukkumaan meno ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä tekijöitä. Ärtyneen suolen oireyhtymässä on näyttöä siitä, että osalle potilaista ruokavaliohoidosta on apua oireisiin. Terveellinen, monipuolinen ruokavalio on kasvun perusta, ja siksi mahdolliset ruokavaliorajoitukset on hyvä suunnitella yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Aina dieettikokeilut eivät auta, ja jos dieetistä ei ole selvää hyötyä 1–2 kk kokeilun aikana, sitä on turha jatkaa vain varmuuden vuoksi. Jos dieetti auttaa, tilanteen rauhoituttua voi kokeilla purkaa dieettiä yksi ruoka-aine kerrallaan, jotta turhia rajoituksia ei jäisi pitkäksi aikaa. Erilaiset sokerit voivat lisätä suolistovaivoja meillä kaikilla, mutta varsinkin ärtyneestä suolesta kärsivillä. Tämän vuoksi

”Terveelliset ja säännölliset elämäntavat ovat pohja myös suoliston hyvälle toiminnalle.”

on hyvä miettiä lapsen sokerin saantia: esimerkiksi jukurteista valitaan vähäsokeriset tai sokerittomat tuotteet, joihin voi lisätä sitten marjoja ja hedelmiä makeutta ja kuitua tuomaan. Joillakin säännöllinen xylitolin käyttö voi hankaloittaa mahavaivoja; ham­ paiden kannalta xylitolin käyttö olisi kuitenkin suositeltavaa. Jos lyhyt­aikainen xylitolin välttö ei vaikuta mahavaivaan, se kannattaa ottaa takaisin käyttöön. Isommilla lapsilla runsas makeisten ja limsojen käyttö voi pahentaa mahavaivoja. Jos ummetus on hallitseva oire, on hyvä tarkistaa ruokavalio, eli käyttääkö lapsi riittävästi kasviksia ja hedelmiä, ja se, ettei maitotuotteita mene ylen määrin. Lisäksi voidaan käyttää ulostet­ ta pehmittäviä lääkkeitä, kuten laktuloosia tai makrogoleja. Koska tiedämme suoliston bakteerikannan vaikuttavan mo­ neen asiaan elimistössämme, erilaisia prebiootteja ja probiootteja käytetään runsaasti, mutta tutkimustietoa niiden vaikutuksesta suolistovaivoissa on kuitenkin vielä vähän. Niiden käytössä pätee sama ohje kuin ruokarajoitustenkin suhteen: jos kokeilusta ei ole selvää hyötyä, ei kyseisen valmisteen käyttöä ole tarpeen jatkaa. Ärtyneen suolen oireyhtymä voi alkaa jo lapsuusiässä ja jossain määrin vaivata läpi elämän. Sen kanssa yleensä opitaan olemaan, ja kuten monessa muussakin asiassa säännölliset ja terveelliset elämäntavat ovat pohja myös suoliston hyvinvoinnille.

Kirjoittajana Tarja Ruuska, dosentti, lasten gastro­ enterologian erikoislääkäri, TAYS osastonylilääkäri.

Pisamat

11


Hyvä terveys

Keho tarvitsee foolihappoa!

Foolihappo on tärkeää r­askauden ja imetyksen aikana. ­Foolihapon ­puutteen voi aiheuttaa myös ­tiettyjen lääkkeiden käyttö, suoliston imeytymis­häiriöt ja insuliinihoitoinen diabetes. Kaikelle kasvulle ja kehitykselle tärkeä foolihappo Foolihappo eli B9-vitamiini on vesiliukoinen B-ryhmän v­ itamiini, joka ei varastoidu elimistöön. Foolihappo tunnetaan myös ­M-vitamiinina. Ihminen ei kykene valmistamaan elimistössään vesiliukoista foolihappoa eikä folaattia, joten meidän on saatava niitä ravinnosta tai ravintolisistä. Folaattia, joka on yhteinen nimi kaikille ruuassa oleville yhdisteille, joilla on foolihapon b­ iologinen aktiivisuus, on monissa vihreissä kasviksissa. Sitä on myös maksassa ja hiivassa. Foolihappoa tarvitaan normaaliin kasvuun ja kehitykseen, verisolujen tuottoon sekä ruoansulatuskanavan toiminnan ylläpitämiseen.

Foolihappoa väsymykseen ja yhteistoimintaa B12-vitamiinin kanssa

Foolihappoa jo raskautta suunniteltaessa

Kuten useimmat B-vitamiinit, foolihappo auttaa myös vähen­ tämään väsymystä ja uupumusta. Sen lisäksi sitä tarvitaan huolehtimaan vastustuskyvystä ja normaaleista psykologisista toiminnoista. Foolihapon ja B12-vitamiinin aineenvaihdunta kulkee kehossa käsi kädessä, koska B12-vitamiinia tarvitaan, jotta foolihappo saadaan muutettua kehossa aktiiviseen muotoon. Lisäksi mm. terveiden punasolujen muodostumiseen tarvitaan molempia. Fooli­happo ja B12-vitamiini myös yhdessä suojaavat aivoja ja muuta hermostoa monin tavoin ja tehostavat masennus­ lääkkeiden vaikutusta. Ihmisen solut tarvitsevat B12-vitamiinia ja foolihappoa myös nukleiinihappojen (DNA:n) valmistamisessa. Piilevää foolihapon ja B12-vitamiinin puutetta esiintyy Suo­ messa, ja se lisää riskiä sairastua muun muassa masennukseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Erityisesti muisti- ja mielen­ terveysongelmista kärsivillä ihmisillä on usein B12-vitamiinin ja foolihapon puutetta. Foolihappolisä tukee aivojen toimintaa ja verisuonten hyvinvointia.

Nykyisten ravitsemussuositusten mukaan foolihappolisää suosi­ tellaan äideille heti, kun raskautta aletaan suunnitella, mielellään

Kirjoittaja proviisori Marketta Wulff.

Helposti tuhoutuva foolihappo Kasvikset menettävät nopeasti suuren osan folaatistaan: säilyt­ täminen huoneen lämmössä hävittää 70 % vitamiinista kolmessa päivässä ja vihannesten keittäminen vedessä vie siitä 95 %. Foolihapon (folaatin) puute onkin maailman yleisimpiä v­ itamii­nien puutostiloja. Monissa maissa foolihappoa lisätään jauhoihin, ­mutta Suomessa sitä ei (vielä) tehdä. Foolihapon puute voi johtua puutteellisesta ravinnosta etenkin alkoholisteilla.

12

jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn lopetettamista, ja sitä jatke­ taan ainakin raskauden 12. viikolle. Raskaana olevan naisen foolihapon puute lisää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa. Foolihapon tarve suurenee raskauden ja imetyksen aika­ na. Siksi foolihapon rutiininomainen käyttö raskauden aikana on suositeltavaa, ainakin jos foolihapon puutteen vaara on tavallista suurempi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tiettyjen epilepsia­ lääkkeiden käyttö, pitkäaikainen sulfalääkkeiden käyttö, suoliston imeytymishäiriöt ja insuliinihoitoinen diabetes. Foolihappolisää suositellaan myös, jos syntyvän lapsen vaara saada hermosto­ putken sulkeutumishäiriö on suuri. Raskauden ja imetyksen aika­ na suositeltu päiväannos on 500 mikrogrammaa, hedelmällisessä iässä oleville 400 ja muille aikuisille 300 mikrogrammaa päivässä.

Pisamat


Hyödyt • vähentää masennusta tasapainottaa verenpainetta • odottavilla äideillä ehkäisee sikiön ­hermostovaurioita laskee kohonneita homokysteiinitasoja •

Lähteet •

• lehtivihannekset (esim. pinaatti, ­ arsakaali ja salaatti) • okra • parsa p hedelmät (esim. banaani, meloni, sitruuna) • monet marjat • pavut • hiiva • sienet • liha, etenkin sisäelimet (naudan maksa ja m ­ unuainen) • appelsiinimehu • tomaattimehu

Folaatit tuhoutuvat herkästi valon (UV) vaikutuksesta ja ­keitettäessä.

Puutoksen oireet

Shutterstock

• anemia immuunipuolustuksen heikkeneminen • ihomuutokset • lihasheikkous • kasvun hidastuminen • hermosto-oireet


Antibioottiresistenssi

Lasten antibioottihoito Lasten runsas antibioottien käyttö voi lisätä koko väestön riskiä ­antibiooteille vastustuskykyisille bakteereille, sillä lapset altistuvat runsaasti antibiooteille. Antibiootti­hoidon pitää olla aina hyvin perusteltua.

A

ntibiootit ovat lääketieteen tärkeimpiä ­keksintöjä. Antibiootit ovat parantaneet merkittävästi ihmis­ ten elinikää, ja ilman antibiootteja erityisesti vakavat lapsuuden infektiot olisivat edelleen kuolemaan johtavia. Valtaosa kaikista lasten antibiootti­ hoidoista määrätään kuitenkin muiden kuin hyvin vakavien infektioiden hoitoon. Alle kouluikäisistä lapsista 70 % altistuu vuosittain antibiooteille. Kouluikäisistä lapsista 20–60 % saa vuosittain antibiootteja. Antibioottien kulutuksessa on merkittäviä eroja maiden välillä. Avohoitopotilaiden antibiootteja käytetään Suomessa keskimääräisesti verrattuna muihin ­Euroopan maihin. Etelä-Euroopassa käyttö on suurempaa kuin Suomessa. Alankomaissa käytetään puolestaan vähiten antibiootteja, sillä yleislääkärit ja lastenlääkärit pyrkivät hoitamaan vain vakavaoireisimmat infektiot antibiooteilla. Mihin antibioottia tulee käyttää? Pienillä lapsilla tärkein syy antibioottikuuriin on äkillisen väli­ korvatulehduksen hoito. Antibioottihoito on osoitettu tehokkaaksi hoidoksi korvatulehduksessa, sillä se vähentää kivun kestoa, nopeuttaa kuulon palautumista ja vähentää harvinaisia jälkitauteja, kuten korvalokeroston vakavaa tulehdusta. Korvatulehduksen diagnostiikka on kuitenkin vaativaa, ja se pitää aina tehdä huolella. Vain selvä märkäinen tulehdus kannattaa hoitaa antibiootilla. Alankomaiden muita maita selvästi vähäisempi antibioottien kulutus perustuu siihen, että siellä on päädytty hoitamaan vain voimakasoireiset korvatulehdukset. Kaikki lääkärit pitävät perusteltuna kuitenkin pienen ja selvästi voimakasoireisen lapsen hoitamista antibiootilla. Muita avohoidon antibioottihoidon tarpeellisia syitä ovat A-ryhmän streptokokkibakteerin aiheuttama nielutuledus, virtsatieinfektio, ihon hankala infektio ja keuhkokuume. Tavallisin turha antibioottihoidon syy pienillä lapsilla on flunssaan liittyvä yskä, joka lapsilla on yleensä virusinfektioon liittyvä oire. Pienillä lapsilla ei myöskään ole merkittävästi bakteerin aiheuttamaa poskiontelotulehdusta. Alle kaksi-

”Resistentit bakteerit voivat levitä päiväkotiryhmissä. Päiväkotien on hyvä kiinnittää huomioita hyvään käsien pesuun ja hygieniaan.” 14

Pisamat

Lasten runsas antibioottien käyttö voi lisätä koko väestön riskiä antibiootille vastustuskykyisille bakteereille, sillä lapset altistuvat runsaasti antibiooteille ja toisaalta lapsilla on usein pitkäaikaistakin hengitystiebakteerien kantajuutta nenänielussaan. Resistentit bakteerit voivat myös levitä päiväkotiryhmissä, joissa onkin hyvä kiinnit­ tää huomiota hyvään käsien pesuun ja mahdolliseen alkoholikäsihuuhteen valvottuun käyttöön. Potilaan saama tarpeellinenkin antibioottihoito voi valikoida potilaan bakteerikannasta resistenttejä bakteereita. Esimerkiksi kuukauden ajan tavallisen amoksisilliini-kuurin jälkeen potilaan bakteerien antibioottiresistenssin riski voi olla noin nelinkertainen.

vuotiailla lapsilla peitteinen nielutulehdus on myös yleensä virusinfektion aiheuttama, ja hoidon pitäisikin kaiken ikäisillä lapsilla perustua A-ryhmän streptokokkibakteerin osoittamiseen nielusta. Lapsilla tavalliset kurkunpäätulehdus ja uloshengitysvaikeus infektion yhteydessä ovat virusinfektioiden aiheuttamia. Lasten antibioottihoidon pitää olla aina hyvin perusteltua Antibioottihoidon aloituksen pitää perustua lääkärin tekemään diagnoosiin, jonka hoitamisesta antibiootilla on hyvä tutkimusnäyttö. Lasten hengitystieinfektiokierre on yleensä virusinfektion aiheuttama. Influenssavirukseen on olemassa tehokas lääke, osaltamaviiri, jonka käytön on osoitettu vähen­ tävän lapsen influenssan kestoa, jos se aloitetaan varhain taudin oireiden ilmaannuttua. Muihin hengitystieviruksiin ei toistaiseksi ole saatavilla lääkehoitoa. Kaikki muut antimikrobi­ lääkkeet vaikuttavat bakteereihin. Tavallisen virusflunssan hoitaminen antibiootilla on siis hyödytöntä, minkä suurin osa potilaista ja lasten vanhemmista ymmärtää hyvin. Myöskään tavallista korvatulehdusta ei kyetä estämään, jos antibiootti aloitetaan flunssan oireiden alussa, vaikka antibiootti onkin tehokasta jo kehittyneen korvatulehduksen hoidossa. Huolimaton tai runsas antibioottien käyttö lisää antibioottiresistenssiä Viime vuosien aikana on länsimaistakin kyetty jo eristämään bakteereita, jotka ovat olleet vastustuskykyisiä eli ­resistenttejä kaikille tunnetuille bakteereille. Suomen antibiootti­ resistenssin tilanne on vielä varsin hyvä. Maantieteellisen


sijainnin lisäksi Suomen vahvuutena on varsin järkevä antibioottien käyttö avohoidossa. Lisäksi Suomessa eläinten hoidossa antibiootteja käytetään erittäin tiukasti ja vain eläinten sairauksien hoitoon. Tuotantoeläimet eivät siis ole Suomessa yhtä merkittävä antibioottiresistenssin riskiryhmä väestölle kuin joissakin muissa maissa. Antibiootin vaikutus suoliston normaaleihin bakteereihin Viime vuosina antibioottihoitojen vaikutusta suoliston normaaleihin bakteereihin on ryhdytty tutkimaan. Antibiootti­ hoidot voisivat periaatteessa häiritä normaaleja bakteereja ja aiheuttaa sitä kautta haittaa. Vakava antibioottiripuli on lapsilla harvinainen. Kuitenkaan vielä ei tunneta, onko lapsuu­dessa herkkyyskausia, jolloin antibioottien käyttö voisi erityisesti haitata lapsen normaalin bakteeriston eli mikro­ biomin kehittymistä. Vastasyntyneistä merkittävä osa saa antibiootteja äidin kautta synnytyksen yhteydessä, sillä äidin saama penisilliini vähentää vastasyntyneen varhaisen verenmyrkytyksen riskiä merkittävästi. Keisarileikkauksen tiedetään muuttavan lapsen suoliston mikrobiomia merkittävästi ja pysyvästi, mutta synnytyksen aikaisten antibioottien vaikutusta mikrobiomiin ei vielä tunneta. Yksittäisten antibioottien välisiä vertailuja pienten lasten suoliston mikrobiomiin on myös toistaiseksi tehty vähän. Yhdessä suomalaisessa päiväkotitutkimuksessa tavalliset penisilliiniryhmän antibiootit eivät aiheuttaneet merkittäviä muutoksia mikrobiomin bakteerien suhteellisiin osuuksiin. Makrolidiryhmän antibiootit puolestaan vaikuttivat aiheuttavan muutoksia, jotka olivat nähtävillä vielä kuukausia annetun hoidon jälkeen. Makrolidiantibiootit ovat välttämättömiä esimerkiksi lapsen hinkuyskän hoidossa, mutta niiden käyttö pienillä lapsilla ei todennäköisesti ole järkevää, jos lapsen sairaus voidaan muuten perustellusti hoitaa penisilliiniryhmän lääkkeillä. Sairaalassa annetut antibiootit ovat yleensä välttämättömiä Sairaaloissa käytetään usein suonensisäisiä antibiootteja vakavien infektioiden hoitoon ja pitkäaikaisesti vakavasti sairailla lapsilla antibioottihoitoja osana muuta hoitoa, jos epäillään hoidonaikaista infektiota. Sairaalassa aloitettavat antibiootit ovat yleensä välttämättömiä. Kuitenkin useissa sairaaloissa on selvä antibioottiohjelma, jolla lääkäreitä aktiivisesti ohjataan antibioottien järkevään käyttöön ja käytetään kapeakirjoisinta tehokasta antibioottia. Osana tällaista antibioottiohjelmaa usein suositellaan kaikkien antibioottihoitojen arvioimista 48 tunnin välein, jolloin antibioottihoito voidaan joko lopettaa tai sitä tarkennetaan. Lasten antibioottien käyttö on siis usein tarpeellista, mutta sen pitää aina perustua huolelliseen diagnoosiin ja tutkimusnäyttöön. Suomen tilanne on varsin hyvä, mutta antibioottiresistenssin seuraaminen ja mikrobiomitutkimuksen edistyminen voivat muuttaa antibioottihoitoja tulevaisuudessa.

Shutterstock

Kirjoittajana dosentti, lastentautien erikoislääkäri, ­lasten ­infektiolääkäri Terhi Tapiainen, OYS.


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT

www.ankkalampi-ankdammen.fi – pieni, kodikas ja toiminnallisen kaksikielisyyden päiväkoti Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Turussa

Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi

Gäddviks Svenska ­Barnträdgård 2–5 vuotiaat Ryhmäperhepäiväkoti Auki 8–17 puh. 045 110 9495

Päiväkoti Viidakkorumpu Musiikki- ja draamakasvatuspainotteinen päiväkoti. Mahdollisuus musiikin, tanssin ja englannin kielen harrastamiseen. 1–6 vuotiaat Kuusiniementie 2 puh. 050 912 2715 info@paivakotiviidakkorumpu.fi

Päiväkoti Pellava 1–6 vuotiaat Pieni kodinomainen päiväkoti Sokinsuonkuja 4 puh. 040 358 2770 www.paivakotipellava.fi

Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat, myös esiopetus Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi

ESPOO

Laadukasta varhaiskasvatusta jo vuodesta 1994

Tutus tu päiv norla äkoteihim ndiap m aivak e: odit.fi

Tutkimusmatkalle!

Vuokrattava Vuokrattava vauvan ensisänky Vuokrattava vauvan ensisänky Vuokrattava vauvan ensisänky Vuokrattava • 4kk ikään asti vauvan ensisänky 4kk ikään asti vauvan ensisänky • •Turvallinen

• 4kk ikään asti • Turvallinen • 4kk ikään asti • •Ergonominen Ergonominen • Turvallinen 4kk ikään asti • Käytännöllinen ••Turvallinen Käytännöllinen • Ergonominen • •Hygieeninen • Turvallinen • Ergonominen • Hygieeninen • Käytännöllinen Ergonominen ••Käytännöllinen • Hygieeninen Lue lisää ja tilaa! • Käytännöllinen • Hygieeninen Lue lisää ja tilaa! • Hygieeninen www.vaavi.fi Lue lisää ja tilaa! Lue lisää ja tilaa! www.vaavi.fi Lue lisää ja tilaa! www.vaavi.fi

www.vaavi.fi

16

Pisamat

www.vaavi.fi

Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi

International Childcare and ­Education Centre

TÖÖLÖ: Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 sarah.soderholm@icec.biz info@icec.fi

Herttoniemi: Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 minna.heikkinen@icec.biz info@icec.fi

Suomalais-Venäläinen Päiväkoti Kalinka 2–6 vuotiaat Kaarelankuja 4 puh. 046 812 6867 www.svk-kannatus.fi kalinka@svk-kannatus.fi

Meilahti: Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 nannu.parviainen@icec.biz info@icec.fi

KERAVA

Westend: Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 emma.mcarthur@icec.biz info@icec.fi

Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi facebook – kaarnan päiväkoti

Kilo: Siuntiontie 3 Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 marja.kemppainen@icec.biz info@icec.fi Suomen ja ruotsin­ kielinen ­päiväkoti Degerby: Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 degerby@icec.fi www.icec.fi info@icec.fi


ra nn alle a t t u u m – var ltaaseen ja a

is

t

su

P

it t el

ee

Hyviä asioita

os

ama

lapsiperheen arkeen!

MUSTIKKAA KARKIN SIJAAN

P

ienien lapsien ja vanhempien lempijuttu, kotimaisesta villimustikasta kuivattuja marjoja. Naposteltavaksi, viilin päälle tai leivontaan. Myydään näppärissä pusseissa, mitä on helppo ottaa mukaan. Suosittelen!

• Uimavaippa, joka ei turpoa vedessä • Joustava vyötärö – parempi istuvuus • Helppo avata ja sulkea sivuilta • Saatavilla hyvin varustelluista päivittäistavarakaupoista ympäri Suomen

ß

VÄLIPALAKSI MARJOJA

K

ß

otimaisista marjoista valmistetut juomat välipalaksi. Ei lisäaineita eikä lisättyä sokeria. Helppo ja terveellinen valinta vauvasta vaariin!

RAPEAA NAPOSTELTAVAA

L

ß

inssikakut on hauskaa syötävää koko perheelle! Tarjolla on monia makuvaihtoehtoja kuten merisuola, tilli & ruohosipuli ja tomaatti&paprika. GLUTEENITON

PUHTAUTTA KASVOILLE

O

ta ajastasi 10 minuuttia ja anna kasvoillesi puhdasta raikkautta! Pohjoista pakurikääpää sisältävä turvenaamio syväpuhdistaa ja kirkastaa ihoa. Sisältää sinkkia, kuparia ja magnesiumia, mitkä tekevät ihosta terveemmän näköisen.

ß

KEIJU ÄKSYTTELEE!

V ß

3 kokoa 3-18kg Lue lisää www.littleswimmers.fi

illi paperinukke leikataan pois taustastaan, nips ja naps. Mutta mitä ihmettä! Yhtäkkiä keiju onkin jo ilmassa liihottelemassa sinne tänne. Keiju on innokas riehumaan ja narraamaan, ja siitähän seuraa ihan mahdotonta sotkua. Vallaton kirja tytöille ja pojille! BAZAR


Lapsen kehitys

Lapsen lukutaito

alkaa sylistä 18

Pisamat

Shutterstock

Yhteisten lukuhetkien kautta aikuinen lahjoittaa lapselleen m ­ ielikuvituksen ­siivet ja antaa rikkaan sanavaraston, joista koituu hyötyä ja iloa pitkälle ­aikuisuuteen asti.


S

uomessa on vasta viime aikoina huomattu, että huono lukutaito on uhka syrjäytymiselle. Arkinen vuorovaikutus ja kielen monipuolinen käyttäminen lapsen kanssa keskustellen, lorutellen ja kirjoja lukien ovat parasta treeniä lapsen myöhempään lukutaitoon. Yhteisten lukuhetkien kautta aikuinen lahjoittaa lapselleen mielikuvituksen siivet ja antaa rikkaan sanavaraston, joista koituu hyötyä ja iloa pitkälle aikuisuuteen asti.

Lapselle on hyvä puhua paljon Pieni vauva on ahnas sanoille ja kielen monille vivahteille. Siksi lapselle on pienestä pitäen hyvä puhua paljon ja höpötellä aivan arkisia asioita. Sisältöä tärkeämpää on, että lapsi ja vanhempi ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Virkeälle vauvalle voi lorutella ja laulaa rytmikkäästi ja uniselle vauvalle hyristään tietysti rauhoittavia univiisuja ja runoja. Päivittäiset hoitotoimet, kuten vaipanvaihto, kylvetys ja pukeminen, ovat otollisia toiminnallisille leikkirunoille, joissa keitetään hiiren kanssa puuroa, lähdetään kukon kanssa köröttelemään tai lennetään ilmassa kotkan tavoin. Kirjat ja kuvat aktivoivat lasta Muutaman kuukauden ikäinen lapsi kohdistaa jo katseensa värikkäisiin ja selkeäpiirteisiin kuviin. Paksusta kartongista tehdyt katselukirjat kertovat lapsen elinpiiriin liittyvistä esineistä ja asioista. Kirjan lukeminen tarjoaa lapselle aktiivista tekemistä, kun aikuinen kehottaa lasta etsimään kirjasta yksityis­kohtia: missä pallo, missä nalle? Istumaan oppinut lapsi pystyy jo selailemaan kartonkikirjaa myös omin päin. Taapero- ja leikki-ikäinen kiinnostuu jo kuvakirjoista, joissa on selkeät kuvat ja sopivasti tekstiä. Jokainen kuvakirja on lapselle myös tietokirja, joka lisää ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Ääneen lukeminen kehittää lapsen keskittymiskykyä ja sosiaalisia taitoja Yhteiset lukutuokiot antavat aikuiselle tietoa oman lapsen erityis­ominaisuuksista. Rakastaako lapsi vauhtia ja j­ännitystä vai verkkaista ja rauhallista tarinaa? Suosiiko lapsi satua vai tietoa? Minkälaiseen kuvitukseen lapsi kiintyy? Ääneen luetun tarinan kuunteleminen koulii myös lapsen keskittymis­ kykyä ja sosiaalisia taitoja, joita tarvitaan myöhemmin päiväkodissa ja koulussa.

Harjaannuta lapsen mielikuvitusta Sadut, tarinat ja pidemmät lastenromaanit kiinnostavat jo ­neli–viisivuotiasta. Esikouluiässä voi jo tietoisesti harjaannuttaa lapsen mielikuvittelua lukemalla välillä kirjoja, joissa ei ole lainkaan kuvitusta. Lasta voi myös haastaa tekemään tarinaan omat kuvitukset piirtämällä. Kirjastoväki ja kirjakauppiaat auttavat mielellään. Taapero­ ikäisen kanssa voi jo käydä säännöllisesti kirjastossa ja antaa lapsen valita myös itse mieleisiään kirjoja. Varhaisten lukuhetkien kautta saatu rikas sanavarasto auttaa lasta lukutaidon haltuun ottamisessa. Suurin osa lapsista oppii lukemaan ensimmäisen luokan kevätlukukauteen mennessä ja moni saavuttaa auttavan lukutaidon jo esi­koulussa. Lukemaan oppiminen on erityisen juhlan arvoinen taito. Luku­taito antaa lapselle hyvät elämän eväät. Se tasoittaa lapsen koulutietä ja antaa pohjan myös uusien kielien oppimiselle. Aapisen lyhyistä tekstipätkistä lapsi etenee vähitellen luke­ maan itsenäisesti lastenkirjoja. Lukutaidon ensivaiheisiin on tarjolla paljon vaihtoehtoja. Aikuisen on hyvä etsiä lapsen kulloistakin lukutaidon tasoa vastaavia kirjoja. Aiheiltaan turhan haastavat, juonenkäänteiltään monimutkaiset kirjat synnyttävät lapsessa turhautumista, koska lukeminen vaatii vielä keskittymistä. Silti lukutaidon alkuun suunnattu helppo­ lukuinen lastenkirja on parhaimmillaan täysipainoinen kokonais­taideteos. Kuva vahvistaa luetun ymmärtämistä Helppolukuisessa kirjassa lapsen sormi mahtuu rivien väliin seuraamaan riittävän isokokoisen tekstin etenemistä. Kuva vahvistaa luetun ymmärtämistä: lapsi saa kuvasta varmistuksen siihen, että on tulkinnut lukemansa oikein – eli kuva kertoo saman kuin teksti. Joskus kuva antaa myös vinkkejä tekstin tulkintaan. Monet kuvakirjat soveltuvat lyhyen muotonsa ja runsaan kuvituksensa ansiosta hyvin lukutaidon alkuvaiheeseen.

Kirjoittaja Päivi Heikkilä-Halttunen, PHH kriitikko, tutkija ja tietokirjailija. Lisätietoa perhelukemisen iloista ja hyödyistä: Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen, Ateena 2015, up. 2016. Lukukeskuksen kampanja pienten lasten vanhemmille: www.luelapselle.fi.

Ääneen lukeminen kehittää monia lapsen taitoja

L

ukutaidon alkuvaiheessa lapsi käyttää vielä paljon aikaa mekaaniseen lukemi­ seen eikä lukemisen työläyden takia välttämättä pysty sisäis­ tämään kaikkia tekstin sävyjä. Siksi on tärkeää, että aikuinen jatkaa ääneen lukemista vielä

sen jälkeenkin, kun lapsi jo osaa itse sujuvasti lukea. Näin lapsi saa tempautua myös sellaisiin kirjoihin ja seikkailui­ hin, jotka olisivat vielä pitkään hänen lukunopeutensa ja taitojensa ulottumattomissa. Tutkimusten mukaan ääneen

lukeminen hyödyttää vielä 13-vuotiasta varhaisnuorta. Yhteisten lukuhetkien kautta vanhempi viestii lapsel­ le, että tämä on rakas ja että aikuinen saa itsekin tyydytystä ja iloa yhdessä luettavasta kirjasta. Ääneen lukeminen

auttaa erityisen paljon sellai­ sia lapsia, joiden kielelliset taidot ovat syystä tai toisesta puutteelliset. Kaksikielisessä perheessä on tärkeää, että kumpikin vanhempi puhuu ja lukee lapselle omalla äidin­ kielellään.

Pisamat

19


ihon hoito

Kuivattaako talvi

ihon korpuksi?

Kuivassa ihossa veden haihtumista estä­vien rasvojen määrä sarveis­ kerroksessa eli marraskedessä on niin vähäinen, että se ei estä riittävästi veden haihtumista ihon syvemmistä kerroksista. Seurauksena ihon pintakerros eli epidermis kuivuu. Kuivu­ minen aiheuttaa ihoon lievän tulehduksen, joka aistitaan kutinana. Noin viidenneksellä suoma­ laisista on taipumus vähäiseen keramiidisynteesiin tai keramidien hajoaminen on hidastunut. Heidän taipumustaan kuivaan ihoon kutsutaan atopiaksi. Atopiaan voi liittyä myös IgEvälitteisiä yliherkkyyksiä.

Atooppinen ihottuma voi näyttää hyvin erilaiselta, henkilöstä riippuen Imeväisiän kuivaa ihoa kutsutaan maitoruveksi, ja se liittyy usein ruoka-aineallergiaan. Se alkaa usein hiuspohjan hilseilynä jo ensi­elinviikkoina leviten kasvoihin, ihopoimuihin ja taipeisiin. Leikki-ikäisen oireet hakeutuvat suuriin taipeisiin, kaulaan ja niskanalueelle, kyynärtaipeisiin, ranteisiin, polvitaipeisiin ja nilkkoihin sekä pakarantaipeeseen. Kasvojen alueella suun­ ympäristö, korvien nipukat ja taustat sekä silmien seutu oireilee. Huulitulehdus ja käsi-ihottuma vaivaa varsinkin poikia. Kouluikäisien ihottuma on yleensä lievää murrosikään asti. Suuret taipeet, niska ja kasvot oireilevat. Kouluikäisillä esiin­ tyy ihottumaa kämmenissä ja sormenpäissä (ns. lumipallo­ ihottuma), päkiöissä ja varpaiden alla (ns. kumisaapasihottuma) ja ­pakaroissa sekä reisien taka- ja sisäsivuilla (ns. ratsupaikka­ ihottuma). Aikuisten tyypilliset ihottuma-alueet ovat kasvot, kaula ja ylävartalo. Suuri osa myös vanhuksista kärsii kuivasta ihosta.

20

Pisamat

Itsestään huolenpitäminen ja hoitaminen ovat tärkeää Hyvinvointi koostuu elämän eri osa-alueista. Stressin helpottumi­ nen onnistuu varmistamalla riittävä lepo rauhoittaen ja viilentäen nukkumistila ja noudattamalla iltarutiineja. Voidakseen hyvin iho tarvitsee vähintään kaksi litraa nestettä päivässä. Monipuolinen ruoka varmistaen D-vitamiinin saanti ja riittä­västä liikunnasta huolehtiminen talvisaikaankin ovat hyvinvoinnin perus­ asioita. Pesuaineiden, voiteiden ja saippuoiden hajusteet tai harras­ tuksiin liittyvät altistukset (esim. liuottimet, kemikaalit) kannattaa tarkistaa, jos iholle ilmaantuu ihottuma­oireita. Joskus myös oireen pahentavana tekijänä voi olla jokin ruoka-aine. Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos ihooireet huolettavat ja jos iho tai päänahka ei tule kuntoon perushoidolla.

5 vinkkiä kuivalle iholle:

1

Pesua hellästi ja usein

Talvi-ihon voi pestä perusvoiteella. Iho puhdistuu, mutta ei rasitu. Pesemiseen ei kannata käyttää karkeita hankaavia pesu­välineitä. Kuumat suihkut kuuluvat myös välttämis­ listaan. Kuuma vesi edes­ auttaa kosteuden haihtumista ihosta enemmän kuin kylmä vesi. Hiki on syytä huuh­

della iholta heti ulkoilun tai liikunnan jälkeen, sillä hiki ja lika eivät ole hyväksi kuivalle ­herkistyneelle talvi-iholle.

2

Ihon kuivauksella ja voitelulla on merkitystä

Iho taputellaan kuivaksi pyyhkeellä välttäen hankaa­ mista. Lämpöiselle, hieman kosteahkolle iholle levitetty perusvoide imeytyy paremmin ihoon eikä kirvele kuivallakaan Shutterstock

Talven lämpötilaerot, kuiva keskus­ lämmitys sisätiloissa, piukeat pakka­ set tai viima ulkona aiheuttavat ihon kuivumista. Iho tuntuu kuivalta, se kutisee ja hilseilee.


iholla. Omalle iholle sopiva tuote löytyy kokeilemalla. Keski­rasvainen voide, jossa on noin 50 prosenttia vettä, riittää useimmiten kosteuttamaan ihon hyvin. Hyvin kuiva iho tarvitsee paksumpaa voidetta. Jalkapohjien tai käsien kuiva, karhea iho pehmenee kylvyn tai suihkun jälkeen levitetyn voiteen päälle yöksi laitettujen puuvilla suk­kien tai hanskojen avulla. Kuivan hiuspohjan aiheut­ taessa kutinaa ja hilsehtiessä voi sinne levittää kevyttä perus­voidetta, jonka annetaan vaikut­taa yön yli, ja sitten huuhdellaan aamulla pois. Myös herkistyneen, kuivan hiuspohjan ja hiukset voi pestä kevyellä perusvoiteella käyttäen voidetta shampoon tavoin. Kovalla pakkasella ennen ulosmenoa kannattaa välttää

ihon voitelua, varsinkin vesi­ pitoisia voiteita, sillä ne pahen­ tavat pakkasen vaikutusta. Ns. pakkasvoiteita ei kannata käyt­ tää, koska niiden avulla luo­ daan vääristynyt turvallisuuden tunne siitä, että iho ei palellu, kun se ei tunne paksun voiteen alle kylmyyttä. Keväthangilla liikkuessa aurinkosuojavoide­ valinta on vedetön vaihtoehto. Jos iholla on ihottumaa, hoidoksi voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia mietoja kortisonivoiteita 1–2 viikon hoitojaksoina.

3

Kerros­ pukeutu­misen taika

Kannattaa suosia ilmavia vaatteita, puuvillaa, silkkiä ja kosteutta läpäiseviä keinomateriaaleja. Näin ihon pinnalle kertyvä kosteus, hiki,

imeytyy tekstiileihin eikä jää ärsyttämään ihoa. Kerros­ pukeutuminen on iholle hyväk­ si. Ylin vaatekerros kannattaa olla tuulenpitävää materiaalia, jolloin tuulen pääsy estyy ­iholle. Kasvojen ihoa voi suojata kaulaliinoin, kypärämallisin päähinein tai hupulla. Hanskat estävät käsien kuivumisen ulkoilmassa.

4

Lämpötilan ja kosteuden vaikutus

Ihon kannalta sopiva lämpötila olohuoneessa on 21–22 astetta ja makuu­ huoneissa vähän alhaisempi. Ihanteellinen ilman suhteellinen kosteus on talviaikana noin 30–40 prosenttia. Siirtyminen lämpöisestä huonetilasta vii­ maiseen tai pakkasasteiseen ulkoilmaan kuivattaa ihoa haih­

duttamalla lämpöisen ihon pin­ nalta kosteutta ilmaan. Märkien jalkineiden, sukkien ja hansko­ jen vaihtaminen nopeasti kuiviin ehkäisee lasten kumisaapas- ja lumipallo­ihottuman oireita.

5

Hyvä paha aurinko

UV-säteily aut­ taa D-vitamiinin muodostumisessa ja vahvistaa ihon rakenteita. Auringossa olemisessa on noudatettava ­kohtuuden rajoja. Iho ei saisi päästä punoittamaan edes lievästi. Auringon uv-säteet heijastuvat myös talvihangilla. Silmien suojaaminen aurinko­ lasein on tärkeää ihon suojaa­ misen lisäksi.

Kirjoittajana ­Iholiitto ry:n toiminnanjohtaja Sirpa ­Pajunen.

Pisamat

21


Shutterstock

Lapsen elinikäinen suolistosairaus

Nopeasti lisääntyvä IBD on ­yleisem­pää meillä ja länsimaissa kuin kehittyvissä maissa. S ­ yitä on etsitty mm. ruokavaliosta, hygienia­tasosta sekä antibioottien käytöstä. Myös yhteyttä alhaiseen D-vitamiinitasoon on tutkittu.

Lasten tulehduksellinen suolistosairaus

IBD

Voiko lapsellani olla tulehduksellinen suolistosairaus, IBD? Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet meillä ja muis­ sa länsimaissa erittäin nopeasti viimeisin 10–15 vuoden aikana. Taudin tavallisin oire on pitkittynyt ripuli ja tihentynyt ulostus­ tarve, ja vähitellen ulosteen joukkoon voi ilmaantua verta. Osalla potilaista alkuvaiheen vaiva voi olla epämääräinen vatsakipu ja väsymys. Tämän kaltaisia oireita voi olla ajoittain lähes kenellä tahansa, mutta vaivan pitkittyessä on syytä hakeutua tutkimuk­ siin. IBD:n alkuvaiheessa on tärkeä varmistua, ettei kyse ole sittenkin bakteeri- tai virusinfektiosta tai mahdollisesti suoliston alkueläin- tai loistartunnasta. Varsinaisen taudin seulontaan on käytössä ulostetesti, jonka koholla oleva arvo voi viitata IBD:n mahdollisuuteen.

Mikä on IBD? Tulehduksellisella suolistosairaudella eli IBD:llä tarkoitetaan elin­ ikäistä suoliston tulehdustautia, jonka syy on tuntematon. Taudin lyhenne IBD tulee englanninkielen sanoista inflammatory bowel disease. Tavallisimmat tautimuodot ovat haavainen paksusuoli­ tulehdus eli colitis ulcerosa ja Crohnin tauti, mutta osalla potilais­ ta tautia ei voi luokitella kumpaankaan ryhmään, jolloin puhutaan tarkemmin luokittelemattomasta taudista IBDU (unclassified).

Mikä on normaali suolentoimintaa? Suolentoiminta vaihtelee, ja siihen vaikuttavat monet erilaiset tekijät, tärkeimpänä energian saanti ja nautittu ravinto. Jos lapsi ei syö ja juo riittävästi esimerkiksi kuumetaudin yhteydessä, voi ilmaantua tilapäistä ummetusta. Tavallisin syy ulosteen pinnalla olevaan vereen onkin kova kakka ja siihen liittyvä pieni limakalvo­ haava. Ulostetta tulee useimmilla ihmisillä 1–2 päivän välein, ja jos väli on yli 3 päivää, on kyseessä ummetus. Yksinomaan rintamaitoa saavilla vauvoilla ulostusväli voi joskus olla jopa noin viikon mittainen. Vauvoilla lisäruokien ja korvikkeiden aloittamisen jälkeen ulostustiheys muuttuu. Hankalassa ummetuksessa voi esiintyä ns. ylivuotoripulia, joka johtuu siitä, että suolensisältöä valuu suolta osittain tukkivan ulostemassan ohi.

22

Pisamat

Suolensisältö voi satunnaisesti olla löysää. Leikki-ikäisillä on joskus toiminnallista ripulia, joka huolettaa vanhempia, mutta lap­ si itse on hyväkuntoinen ja pirteä. Tällaisen taaperoripulin syytä ei tunneta, mutta oireen taustalla voi olla liian runsas hiilihydraattien saanti. Oire helpottaa, kun ruokavaliossa lisätään rasvan suhteel­ lista osuutta.

IBD:n hälytysmerkit Jos lapsi herää toistuvasti ulostamaan yöllä tai herääminen ­aamuisin muuttuu aikaisemmaksi siksi, että lapsella on heti kakka­hätä, on IBD:n mahdollisuus suuri. Uloste on pääosin löysää, puuromaista, ja ulostamista ennen tulee usein ­kivulias kramppi, joka helpottaa ulostuksen jälkeen. Verta voi olla ajoittain paperiin pyyhkiessä viiruina, mutta verihyytymät, jotka värjäävät WC-pöntön veden, ovat mahdollisia. Tauti voi olla niin hankala, että satunnaisesti voi tulla ulostevahinkoja. Toistuvat aftat suus­ sa tai iltaan painottuva kuumeilu ilman selittävää syytä voivat liittyä Crohnin tautiin. Aktiivissa suolitaudissa voi olla nivel­kipuja ja joskus harvoin nivelturvotustakin. Harvinaisempia oireita ovat laaja-alaiset ihottumat tai kasvun tai murrosiän kehityksen viiväs­ tyminen. Suolen tulehdus voi aiheuttaa kalpeutta, joka koti­ väen voi olla vaikea tunnistaa, sillä se kehittyy vähitellen, mutta ulkopuolinen saattaa tähän kiinnittää huomiota. Suun alueelle painottuvassa oireilussa alahuuli voi olla huomattavan turvonnut, suupielet pienillä haavoilla ja suun ympärillä voi olla hentoa ihot­ tumaa. Hammaslääkäri voi todeta Crohnin taudille tyypillisiä lima­ kalvomuutoksia tai haavoja. Joskus harvoin IBD alkaa peräaukon seudun haavaumalla tai paiseella.

IBD:lle altistavia tekijöitä Lapsuusiällä sairastuneilla on usein lähisuvussa joku henkilö, jolla on joko Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus tai isovanhempien tai heidän vanhempiensa joukossa pitkäaikaisista vatsavaivoista kärsineitä. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole mitään keinoa, jolla voitaisiin seuloa, onko juuri sinun lapsellasi riski sai­ rastua tällaiseen tautiin vai ei. Tiedetään, että lapsuusiän astmaa sairastavilla on lisääntynyt riski, samoin niillä lapsilla, joilla on ollut


maitoallergiaan viittaavia oireita jo vauvaiässä. On tärkeää huoma­ ta, että vaikka näillä lapsilla riski on lisääntynyt, suurin osa ast­ maatikoista ja maitoallergikoista ei tautiin sairastu. IBD:n syntyä ei nykytiedon mukaan voi estää millään erikoisruokavaliolla.

Miten IBD-tauti todetaan? IBD-sairautta epäillään oirekuvan perusteella, ja epäily vahvistuu, jos suolen tulehdusta mittaava ulostetesti (ulosteen kalprotektiini­ määritys) on koholla. Tämä ulostetesti on koholla tavallisessa ripuli­taudissakin, joten yksittäinen arvo ei kerro onko potilaalla IBD vai ei, mutta jos taso on matala, on IBD:n todennäköisyys hyvin pieni. Taudin toteamiseksi tarvitaan nukutuksessa tehtävä tähystystutkimus, jossa voidaan tarkastella koko paksusuolta ja ohutsuolen loppuosaa. Lapsille tehdään aina samassa nukutuk­ sessa myös yläruuansulatuskananavan tähystys, sillä Crohnin tau­ tiin liittyen siellä voi olla muutoksia. Useimmiten tulehdus näkyy jo paljaalle silmälle mutta tulehduksen luonne varmistuu vasta koe­ palojen mikroskooppitutkimuksella. Lääkärin harkinnan mukaan voidaan tehdä kuvaus ohutsuolen limakalvon pinnasta nieltävällä kapselikameralla. Magneettitutkimuksella voidaan tarvittaessa arvioida koko suoliston ja sitä ympäröivien kudosten tilaa.

IBD-taudin hoito Taudin hoitoon on olemassa useita erilaisia lääkkeitä, joista pitkäaikainen ylläpitolääkitys tableteilla on tavallisin (Asacol tai Pentasa-tabletit). Oireiden rauhoittamiseen tarvitaan hyvin usein kortisonia muutaman kuukauden ajan, joskus huomattavasti pidempään. Ulostamiseen liittyvää kipua ja oireita voidaan helpot­ taa myös peräruiskehoidolla. Lapsuudessa sairastuneiden tauti on valitettavasti keskimäärin vaikeampi tautimuoto kuin aikui­ silla, ja ylläpitolääkitykseen tarvitaan aikuispotilaita useammin myös puolustus­järjestelmää voimakkaasti hillitseviä lääkeaineita. Onnek­si viime vuosina on tullut muutamia uusia lääke­valmisteita vaikean tautimuodon hoitoon, ja kokemuksemme mukaan leikkaus­hoitoa tarvitaan lapsuusiällä harvemmin kuin 10–20 vuotta sitten. Näitä uusimpia lääkkeitä kutsutaan yleisnimellä biologiset lääkkeet, joita annostellaan joko suonensisäisesti tai pistoshoitona. Näiden lääkkeiden annostelua säädetään veri­ näytteestä tehtäviin lääkeaineenpitoisuusmittauksiin perustuen. Oikean lääkityksen löytäminen voi viedä aikaa, jolloin tauti voi kuormittaa potilasta ja perhettä huomattavasti. On tavallista, ­että oireileva tauti vaikuttaa mielialaan ja koulunkäynti voi kärsiä. Taudille on tyypillistä, että rauhalliset ja aktiivit vaiheet vaihtele­ vat, mutta pahenemis­vaiheiden syytä ei tiedetä. Osalla potilaista stressi lisää selvästi oireilua ja toisaalta lisääntynyt oireilu stressiä, jolloin noidan­kehä on valmis. Hoidon tavoitteena on, että arki ja mahdolliset harrastukset jatkuvat kuten ennenkin.

IBD-sairaudet tunnetuksi Kun sairastuu elinikäiseen tautiin, jonka oire on ripuli, veriset ulosteet ja ajoittain ulosteen pidätysvaikeudet, on luonnollista, että taudista ei mielellään puhu. Moni potilas ja perhe on kerto­ nut, että heitä on ilahduttanut, kun taudista on kerrottu lehdissä tai mediassa yleisellä tasolla tai kun joku julkisuuden henkilö on uskaltautunut kertomaan sairastavansa IBD:tä. Tietoisuus siitä, että ei ole yksin sairautensa kanssa, tuo lohtua.

INNOVAATIOITA, JOILLA ON MERKITYS

AbbVie on maailmanlaajuinen, tutkimuslähtöinen biolääkealan yhtiö, joka aloitti toimintansa vuonna 2013. Keskitymme kehittämään maailman vakavimpiin sairauksiin lääkkeitä, joiden kliininen teho on osoitettu selkeästi ja potilashyöty on merkittävä. Toimimme immunologian, onkologian, virologian ja neurologian terapia-alueilla. Innovaatiomme tuovat potilaiden käyttöön uusia hoitomuotoja, jotka ratkaisevat maailmanlaajuisia terveysongelmia nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittaja Kaija-Leena Kolho, dosentti, apulaisylilääkäri, Lastenklinikka, HUS. FIABV180001/01.2018

Pisamat

23


FreeStyle Libre - glukoosimittaus ilman lansetteja, liuskoja ja verta1 • Ei kalibrointia • Kivuton skannaus korvaa toistuvat sormenpäämittaukset1,2 • Antaa kattavan glykeemisen yleiskuvan hoitopäätöksien tueksi3 • Sensori mittaa glukoosin soluvälinesteestä

Miksi pistää, kun voi skannata?2

Lue lisää www.abbottdiabetescare.fi

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

Skannaus ei vaadi neulan pistoa. 2 Verinäyte sormenpäästä vaaditaan: - mikäli glukoositason nopea vaihtelu johtuu siitä, että glukoositaso soluvälinesteessä ei täysin kuvaa oikeaa glukoositasoa. - mikäli järjestelmä raportoi hypoglykemiasta tai lähestyvästä hypoglykemiasta. - mikäli mittaustulos ei vastaa tuntemuksia. 3 Täydellisen glykeemisen yleiskuvan saamiseksi sensori on vaihdettava 14 päivän välein ja sensori skannattava vähintään joka 8. tunti. 1

FreeStyle Libre Flash- glukoosin seurantajärjestelmä on tarkoitettu kudosnesteen glukoositasojen mittaamiseen diabetesta sairastavilla henkilöillä (vähintään 4-vuotiaat). Käyttö lapsilla (4–12-vuotiaat) on sallittu vain, jos lasta valvoo vähintään 18-vuotias hoitaja. Kuvat ovat pelkästään havainnollisia. Kuvissa ei ole todellisia potilaita tai terveydenhuollon ammattilaisia. Esimerkit ovat keksittyjä. Kyseessä ei ole todellisia potilaslukuja tai potilaan tietoja.

FreeStyle, Libre ja niihin liittyvät tuotemerkit ovat Abbott Diabetes Care Inc:n tavaramerkkejä eri hallintoalueilla. © Rev 1, FIFSLibre170063, Jan 2018

0800 555 500 · Abbott Oy · Abbott Diabetes Care · Linnoitustie 4 · 02600 Espoo


Nuori potilas

N

uoret ovat erityinen potilasryhmä, sillä he eivät ole enää lapsia mutta eivät vielä aikuisiakaan. Heillä on halua ottaa vastuuta elämästään, mutta kaikki uusi on kuiten­ kin hämmentävää ja aiheuttaa epävarmuuden tunnetta. Hyvä hoitosuhde on tärkeä sekä yleisen turvallisuuden tunteen että itsenäistymisen kannalta. Nuorten elämässä on monta päällekkäistä isoa muutosta samanaikaisesti meneillään: koulun loppuminen, opiskelu- tai työpaikan etsintä, mahdollinen muutto pois kotoa, itse­ näistyminen ja aikuistuminen. Näistä kaikista muutoksista seuraa vastuun lisääntyminen. Muutosprosessissa hyvin suunniteltu hoidon siirtyminen (tran­ sitio) on ensiarvoisen tärkeää nuorelle ja hänen hoitotiimilleen. Siirtyminen on kolmivaiheinen prosessi: nuoren valmistelu tulevaan tapaan toimia, hoidon siirtyminen aikuisten puolelle ja uusi alku aikuisten hoitoyksikössä. Jotta siirtymävaihe onnistuu, on kaikkia näitä eri vaiheita arvioitava yhdessä nuoren kanssa.

Pitkäaikaissairaus tuo lisähaastetta itsenäistymiseen Nuoren itsenäistyessä vanhempien vastuu hoidosta vähenee ja vastuu terveydestä ja sen hoitamisesta siirtyy nuorelle itselleen. Onnistunut siirtymävaihe on voimia antava ja rikastuttava kokemus, jolla on vaikutusta nuoren itsensä lisäksi hänen perheeseensä, ­sosiaalisiin suhteisiinsa ja hoitopaikkaansa. Mitä paremmin nuori kantaa vastuun itsestään ja omasta terveyden- ja sairauden­ hoidostaan, sen paremmin hän voi. Hoidon suunnittelun keskiössä kuuluu olla nuori ja hänen yksilölliset tarpeensa. Hyvässä hoito­ suhteessa pitkä­jänteisyys ja nuoren oma vastuunotto korostuvat. Nuori voi saada tukea omalta hoitotiimiltään, vanhemmiltaan ja potilasjärjestöiltä sekä Terveyskylän Nuortentalosta. Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä erikoissairaan­ hoidon verkkopalvelu, joka tarjoaa tietoa ja tukea kaikille, hoitoa potilaille ja työkaluja ammattilaisille.

Tukea Nuortentalosta

Shutterstock

Nuortentalossa on transito ohjelma, joka tukee hoidon siirtymistä aikuispuolelle. Lisäksi löytyy tukea omahoitoon, videoita nuorilta nuorille, kokemustarinoita ja tietoa nuorille suunnatuista palveluista. Nuortentalon transitio-ohjelma on kolmitasoinen: nuorille, vanhem­ mille ja ammattilaiselle. Talosta löytyy sekä nuorille että vanhem­ mille tietovisoja, joilla voi testata osaamistaan ja oppia lisää hoidon transitio-vaiheesta. Tietoa saa myös vuosittain järjestettävästä pitkä­ aikaissairaiden CAMP-leiristä. Lastenklinikka järjestää nuoria val­ mistavan CAMP-viikonloppuleirin yhdessä potilasjärjestöjen kanssa. Kaksipäiväisen leirin aikana nuoret saavat tietoa siirtymävaiheesta, aikuispuolesta ja löytävät vertaistukea. Positiivinen kehitys nuoruudessa perustuu voimavarojen tunnis­ tamiseen ja onnistuneiden kokemusten lisääntymiseen. Parhaimmil­ laan hoidon siirtyminen ei ole tiukasti ikään sidottu jäykkä prosessi, vaan siinä otetaan huomioon kehityksen yksilölliset erot. Hoidon siirtymävaihe voidaan katsoa päättyneeksi, kun nuori potilas on so­ peutunut aikuispuolen hoitokulttuuriin ja pystyy kokonaisvaltaisesti kantamaan vastuun omasta hoidostaan. Nuoren elämä on vaihees­ sa, joka vaatii valmistelua ja on aikaa vievä prosessi. Huoltajien ja hoitotiimin rooli on kannustaa, opettaa ja luottavaisesti antaa nuoren kokeilla ja ottaa vastuuta voinnistaan ja elämästään!

Transitio – Nuoren ­siirtyminen ­aikuisten ­sairaalaan Pitkäaikaissairaiden nuorten hoidon siirtyminen aikuisten sairaalaan on tärkeä ja herkkä vaihe sairastuneen nuoren elämässä. Monelle siirtyminen lastenpuolelta pois voi olla haastavaa.

Kirjoittajana Anna Tornivuori TtM, TtT opiskelija, ­Nuortentalon projetikoordinaattori. Pisamat

25


Shutterstock

Vitamiinit

D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta. D-vitamiinin tarve täyttyy ravinnosta vain, jos nauttii vähintään puoli litraa vitaminoitua maitoa päivit­ täin, vitaminoitua rasvalevittä ja kalaa ainakin kahdesti viikossa. D-vitamiinin puute johtaa lapsilla riisitautiin ja ­aikuisilla luunpehmennystautiin.

Auringon valoa tai D-vitamiinia purkista, kiitos! Riittäisikö keskitalven viikko etelässä riittävään pimeän ajan ­D-vitamiinin saantiin? Suomen valoton aika kestää noin kuusi kuukautta, kun taas veren D-vitamiinin (kalsidiolin) pitoisuus puo­ littuu noin 3–6 viikossa. Tästä voi karkeasti arvioida, että tarvit­ taisiin talvisen D-vitamiinin saannin turvaamiseksi useita etelän auringon tankkausmatkoja.

D-vitamiini ravinnossa Luonnollista D3-vitamiinia on elintarvikkeista merkittävästi vain kalassa. Vastaavaa kasvikunnan D2-vitamiinia ei elintarvikkeissa ole juuri lainkaan, joitakin sieniä (kantarelli, torvisienet) lukuun ottamatta. Suomessa lisätään D3-vitamiinia nestemäisiin maitovalmistei­ siin 100 ml:aa kohden 1–2 mikrog ja levitettäviin ravintorasvoihin 100 g:aa kohden 20 mikrog. Ruuan vitaminoinnista huolimatta D-vitamiinivalmisteiden käyttöä suositellaan, jos ravinto ei koostu vähintään puolesta litrasta vitaminoitua maitoa päivittäin, vitami­ noiduista rasvalevitteistä ja kalasta ainakin kahdesti viikossa. Tärkeä jo vastasyntyneen lapsen riisitaudin vaaratekijä on äidin D-vitamiinin puutos. Ellei äiti nauti suurta D-vitamiinin korvaus­annosta, hänen maitonsa ei kata lapsen D-vitamiinin tarvetta. Jos lasta ruokitaan pitkään vain rintamaidolla ilman ravinto­lisiä, kasvaa riisitaudin vaara kaikissa yhteisöissä. Uudessa amerikkalaisessa lastenlääkäreiden kannanotossa suositellaan odottavalle äidille 100 mikrog päivittäistä D-vitamiinilisää. Jos ravinto koostuu vegetaarisesta ruokavaliosta ja ravintolisien käyt­ töä ei hyväksytä, D-vitamiinin puutos on väistämätön seuraus talvikautena. Käytetty lähteenä: Artikkelin tunnus: dlk01044 (015.005) © 2017 Kustannus Oy Duodecim

26

Pisamat

D-vitamiinilisä Alle 2-vuotiaat

D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa. 2–18-vuotiaat

D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 µg (300 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maito­ valmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. Poikkeuksena ovat erittäin runsaasti vitaminoidut tuotteet, kuten maitovalmisteet, joissa on D-vitamiinia 2 µg / 100 ml. Niiden säännöllinen erittäin runsas käyttö saattaa johtaa liian runsaaseen D-vitamiinin saantiin. Raskaana olevat ja imettävät naiset

D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Aikuiset

Aikuisten on mahdollista saavuttaa D-vitamiinin saannin tavoite­ taso ilman vitamiinilisää. Silloin, kun ei käytetä päivittäin Dvitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja kalaa 2–3 kertaa viikossa, suositellaan 18–74-vuotiaille 10 µg D-vitamiinilisää vuoden pimeimpänä aikana loka–maaliskuussa. Lähde: THL/Lastenneuvolakäsikirja Päivitetty: 27.8.2014


Vitamiinien merkitys Vitamiinit

Tärkeimmät lähteet

Merkitys terveydelle

A-vitamiini

Maksa, maitovalmisteet, munankeltuainen, rasiamargariinit, ­punakeltaiset hedelmät ja vihannekset, vihreät lehtikasvikset

Välttämätön kasvulle ja solujen kehitykselle, näkökyvylle sekä immuunijärjestelmälle. Ylläpitää ihon ja esimerkiksi hengitys- ja virtsateiden limakalvojen kuntoa

B1-vitamiini eli tiamiini

Täysjyvävilja, sianliha, sisäelimet, kala, peruna, pähkinät, palkokasvit ja kananmuna

Osallistuu hiilihydraattien ja rasvan muuttamiseen energiaksi. Välttämätön normaalille kasvulle sekä hermoston, sydämen ja suoliston toiminnalle

B2-vitamiini eli riboflaviini

Maitovalmisteet, sisäelimet, liha, täysjyvävilja, kala ja kananmuna

Energian vapauttaminen solujen käyttöön hiilihydraateista, proteiinista ja rasvasta

Niasiini

Sisäelimet, vähärasvainen liha, kala, täysjyvävilja, maitovalmisteet, kananmuna, pähkinät ja hiiva

Solujen energiantuotanto ja hermoston välittäjäaineiden muo­ dostaminen

B6-vitamiini eli pyridoksiini

Vähärasvainen liha, maitovalmisteet, sisäelimet, kala, kananmuna, täysjyvävilja, pähkinät ja palkokasvit

Osallistuu proteiinien ja rasvojen energia-aineenvaihduntaan. Tärkeä immuunijärjestelmälle, hermostolle ja punasolujen muo­ dostukselle

Folaatti

Vihreät kasvikset, maksa, palkokasvit, täysjyvävilja, hiiva

Solunjakautuminen, geeniperimän ja proteiinien muodostumi­ nen, raskausaikana ehkäisee sikiön hermostoputken sulkeutu­ mishäiriön muodostumista

B12-vitamiini

Sisäelimet, liha, kala, kananmuna, maitovalmisteet

Veren ja solujen geeniperimän muodostaminen, hermoston toi­ minta, solujen jakautuminen ja foolihapon kuljettaminen soluihin

C-vitamiini

Hedelmät, marjat ja kasvikset, varsinkin ruusunmarja, tyrnimarja, ­mustaherukka, mansikka, sitrushedelmät, kiivi ja paprika

Sidekudoksen (kollageenin) muodostuminen. Hermoston vä­ littäjäaineiden valmistus, immunologiset mekanismit. Edistää raudan imeytymistä kasvisruuista

D-vitamiini

Auringonvalo. Margariini, etenkin rasvainen kala (myös vähärasvaisissa Luuston kehitys ja ylläpito. Kalsiumin ja fosforin imeytymisen kaloissa on D-vitamiinia), kananmunan keltuainen, metsäsienet säätely

E-vitamiini

Kasviöljyt, vehnänalkiot, pähkinät, siemenet, kasvimargariini ja ­täysjyvävilja

Antioksidantti, joka estää soluvaurioita

K-vitamiini

Vihreät lehtikasvikset, kuten pinaatti, kaalit ja nokkonen, vihreät pavut ja herneet, avokado ja eräät kasviöljyt. Syntyy paksusuolessa

Välttämätön veren hyytymiselle Lähde: Ruokatieto yhdistys ry

Pienestä pitäen! AURINKOA APTEEKISTA

Hyvinvointia lapsille

Minisun on suomalaisten lapsiperheiden suosikki. Pisamat

27

Shutterstock

Riittävä vitamiinien ja hivenaineiden saanti on tärkeää lapsen normaalin kasvun ja kehityksen kannalta. Minisun Junior -tuotesarjasta löydät lapsille hyvänmakuiset monivitamiinit sekä Minisun Omega Junior kalaöljyn, joka sisältää lapsen aivoille ja vastustuskyvylle tärkeitä omega-3 rasvahappoja oikeassa suhteessa ja D-vitamiinia. Apteekista.


NAUTI MATKASTA HUOLETTA. HEPATIITTI A HEPATIITTI B

TESTAA RISKISI. KYSY LISÄÄ LÄÄKÄRILTÄ TAI TERVEYDENHOITAJALTA. 28 Pisamat 8/2017, FIN/TH/0002/16g

GSK, Piispansilta 9 A, 02230 Espoo, GSK-tuoteinfo puh. 010 3030 100, www.gsk.fi.

Profile for T

Pisamat 1 2018  

Pisamat 1 2018  

Profile for systeemit
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded