Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 2/2016 www.pisamat.fi

0,00 €

Ota ja lue!

Kiinteiden ruokien mutustelua Vauvalle sormiruokaa Vauvauinti Suu tarvitsee hyviä bakteereita Syömmekö antibioottia turhaan? Vältä matkatuliainen Hebatiitti A & B Trooppinen Singapore Piikitön verensokerin mittaus Neuvola auttaa äitiä jaksamaan

netin Lapsen oikeanlainen

käyttö


®

PikkuTsätti tuo lastenlääkärin luoksesi

PikkuTsätti on nettipalvelu, jonka avulla saat yhteyden lastenlääkäriin nopeasti ja helposti – kotona ja matkoilla. PikkuTsätti-verkkopalvelu auttaa ja tukee sinua kaikissa lapsesi terveydentilaan liittyvissä kysymyksissä. Tarvitset vain nettiyhteyden, tietokoneen tai mobiililaitteen. PikkuTsätin lääkärin kanssa voit keskustella kaikista lapsesi terveyteen liittyvistä asioista.

Tutustu palveluun osoitteessa:

Pikkujatti.fi


Tässä numerossa:

Pisamat kertoo tuoreinta tietoa

Lapsen netin käyttö

lapsiperheiden

Pohdintaa, mitkä ovat oikeat rajat lapselle netin käy­ tössä. Olennaista on vanhempien ja muiden perheen­ jäsenten näyttämä malli lapselle. Satu Valkonen toimii Mannerheimin Lasten­ suojeluliitossa mediakasvatuksen kehittäjänä ja vastaa järjestössä mediakasvatuksen asiantuntijatehtävistä. Valkonen toimii myös tutkijana keskittyen tällä hetkellä erityisesti lapsuuden tutkimuksen metodologiaan ja median rooliin perhevuorovaikutuksessa.

Pisamat suosittelee

6–8

9–11

Vauvan sormiruoka

Sormiruokailulla herätetään lapsen luontainen ­kiinnostus syömistä ja ruokaa kohtaan. Ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen tekee väitöskirjatutkimusta Itä-Suomen yliopistossa pienten lasten ruokakasvatuksesta ja syö­ mään oppimisesta.

11

– toimivia tuotteita lapsille ja äideille.

Vauvauinti

12–13

Pidetään hauskaa vedessä vauvan ehdoin! Vauva tutustuu veteen ja sukellusrefleksiä hyväksi käyttäen vauva voi jo sukeltaa, kun on 3–5 kk vanha.

Käy lukemassa

hyvinvoinnista ja myös facebook & terveydestä. www.pisamat.fi.

15

Hyviä bakteereja suun terveyteen

Suunterveys ja hyvät bakteerit ovat tärkeä pohja koko kehon terveydelle. MML, mikrobiologi Annika Mäyrä on tutkinut ja kehittänyt bakteerisovelluksia. Hän oli Valion tutkimusjohtaja Gefilus-tuotteiden tutkimuksessa ja nyt Gutguide:n kehitys- ja toimitusjohtajana.

Tarvitaanko antibiootteja?

16–17

Antibiootit ovat tarpeellisia bakteeri-infektioiden ­hoitoon. Useat kuurit ovat kuitenkin turhia, sillä lievät tulehdukset paranevat usein itsestään.

Päiväkodit 18–19

Harri Saxen toimii HUS:n lastenklinikan infektiotautien osastoylilääkärinä ja opettaa lääketieteellisessä tiedekunnassa infektio­ tauteja opiskelijoille. Hän on ollut myös mu­ kana kirjoittamassa infektiotautien oppikirjoja sekä ollut tekemässä useita valtakunnallisia hoitosuosituksia.

Esittelyssä inspiroivia päiväkoteja pääkaupunkiseudulla ja Keravalla. Tarjolla on mm. luonto-, liikunta-, kieli-, steiner- sekä montessoripainotteisia päiväkoteja.

Hepatiitti A & B

Muista hygienia matkalla – vältä Hepatiitti A & B ! 20–21

Infektiosairauksien erikoislääkäri Tomi Mölkä­ nen asiantuntijalääkäri GlaxoSmithKline Oy. Kouluttaa terveydenhuoltohenkilöstöä liittyen matkailijoiden rokotuksiin. Suomessa GSK:nin HIV-lääkehoidon asiantuntija.

Singapore

Pisamat lehti matkalla trooppisessa Singaporessa 22–23

Äidin jaksaminen

Äitiys- ja lastenneuvolasta saa tietoa ja tukea imetykseen ja jaksamiseen sekä vanhempien keskinäiseen työnjakoon.

Piikitön mittaus!

4-vuotias Lila esittelee ­ylpeänä uutta verensokerin mittaustapaa ilman neulaa.

Kansi Shutterstock

Kirsi Otronen on terveydenhoitaja ja osaston­ hoitaja Helsingin lännen neuvoloissa. Hän on vierailevana tutkijana THL:ssä, missä tekee imetysaiheista gradua ja osallistuu valtakunnal­ lisen imetysohjelman päivitykseen.

24

26–27

Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404

Nettisivut Tomi Tavio

Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5

Painopaikka Forssa Print

Graafinen toteutus Jaana Viitakangas

TtT, Dosentti Tuovi Hakulinen. Äitiys- ja lasten­ neuvolapalvelujen tutkimus ja kehittäminen sekä valtakunnalliset ohjeistukset. Tekee väestö­tutkimusta ja toimii kansallisen imetyk­ sen edistämisen seurantaryhmässä pj. THL.

Paperit Galerie Art Gloss 130 g/m2 My brite silk 90 g/m2 Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2017

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k­ uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ ajankohdasta l­ukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.


GRØSET 04.16.A.FI

Oikea tarkkuus

Jokaiseen päivään. Uusi verensokerimittareiden ISO -standardi 15197:20131 vaatii parempaa tarkkuutta, myös diabeetikoiden omissa mittauksissa. Uusi ISO-standardi sallii ±15% vaihteluvälin tuloksiin.

Varmista mittarisi tarkkuus. CONTOUR® NEXT -tuoteperheen mittarit ovat ISO-standardin vaatimuksia tarkempia. Tarkkuus jopa ±10%.1,2,3

Ascensia Diabetes Care asiakastuki puh: 0800 172 227. Sähköposti: diabetes.2@ascensia.com diabetes.ascensia.fi

Verenglukoosin seurantajärjestelmä

CONTOUR® -tuotteiden tekijällä on nyt uusi nimi: Ascensia Diabetes Care.

Verenglukoosin seurantajärjestelmä

Verenglukoosin seurantajärjestelmä

®

1. ISO 15197:2013. In vitro diagnostic test systems - Requirements for blood-glucose monitoring systems for self-testing in managing diabetes mellitus. Geneva, Switzerland: International Organisation for Standardization, 2013 2. Harrison, Brown, Warchal-Widham et el. Accuracy Evaluation of a New Platform of Blood Glucose Monitoring systems with the CONTOUR NEXT test strip. Bayer sponsored poster, presented at the 6th international conference on Advanced Technologies & Treatments for Diabetes (ATTD), 27 February - 2 March 2013 Paris, France 3. Berstein R, Parkes J,Goldy A, et al. A new technology platform for self-monitoring of blood gluocse. J diabets Sci Technol. 2013;7(5):1366-99.

diabetes solutions ®


Tsättiä ja nettiä

Katselin lapsia ja nuoria, kun he viettivät loma­päivää yhdessä. Mikä hiljaisuus, ei kuulunut sanaakaan! Kaikilla oli käsissään älypuhelimet, ja nuoret olivat tsätt­ilinjalla, siis ”keskusteltiin” kaverien kanssa. Kysyin, miten päivä sujuu, kuului vastaukseksi vähän muminaa ja jotain hymyn tapaista. Leikin ja sosiaalisuuden osa on siis muuttunut. Ennen lapset pelasivat pelejä ja liikkuivat yhdessä. Kirjastossa käytiin lainaamassa kasa­ päin kirjoja. Nyt netti on antanut mahdollisuudet oppia uusia asioita, se tar­ joaa hyvää tietoa, pelejä ja viihdettä miltei rajattomasti. Toisinaan vanhemmat työntävät lastenvaunua lukiessaan herkeämättä älypuhelintaan. Kodin mediakäytön tapoja on syytä tarkastella, sillä vanhempien malli on tärkeä. Netti on oikein käytettynä hieno ja opettava asia, mutta lapsella ja nuorella tulisi olla paljon muitakin aktiviteettejä, kuten liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja ikäistensä parissa. Haluamme tarjota netinkäytön lisäksi myös muuta elämään kuuluvaa tietoa kuten vauvauintia, lääkkeita, rokotuksia ja matkailua. Unohtamatta vauvan ja äidin yhteisiä hetkiä. En malta jättää mainitsematta sanaa hyvä ravinto, riittävä uni ja vanhemman läsnäolo lapselle! Positiivista energiaa syyspäiviinne!

Shutterstock

Päätoimittaja

eija.rasinen@pisamat.fi

Pisamat

5


Lapsi ja media

NetinkäytÜn rajoittamisesta

mediataitojen oppi

6

Pisamat


miseen E

rilaiset mediasisällöt ja monenlainen mediankäyttö ovat jo pitkään olleet tärkeässä asemassa lasten elä­ mässä. Kirjat, lehdet, musiikki, televisio-ohjelmat ja elokuvat ja nyt myös sosiaalinen media, digi­ taaliset pelit ja tilausvideopalvelut ovat vakiintuneet osaksi lapsiperheiden arkea. Uusia sovelluksia tarjoutuu jatkuvasti kokeiltavaksi, ja medialaitteiden käyttömahdollisuudet lisään­ tyvät.

Shutterstock

Pitääkö lapsen netinkäyttöä rajata? Netti on lapsille elämänjatke, netissä ollaan ja tehdään saman­ kaltaisia asioita kuin muutoin: pidetään yhteyttä kavereihin, viihdytään, seurataan idoleja, pelataan, etsitään tietoa sekä kerrotaan omasta elämästä ja itseä pohdituttavista aiheista. Netti ei ole hyvä tai huono, eivät liioin sen palvelut ja sovel­ lukset, mutta sen sijaan lapsen tapa käyttää nettiä voi olla hänelle hyväksi tai haitaksi. Vanhemmilla on usein halua ja kiinnostusta ohjata ja tukea lastensa netinkäyttöä, mutta he kokevat epävarmuutta me­ diaan liittyvissä vanhemmuuden kysymyksissä. Vanhemmat toivovat vinkkejä netin haitallisten sisältöjen ja netissä viete­ tyn ajan rajoittamiseen. Käytännössä verkkosisältöjen sopivuudesta pääsee selvyy­ teen yleensä vasta tutustumalla niihin ja lapsen tapaan käsi­ tellä näkemäänsä. Verkkosisällöissä tai sovelluksissa mainitut ikärajat eivät välttämättä perustu haitallisuusperiaatteeseen kuten kuvaohjelmien ikärajat, vaan esimerkiksi pelin ikäraja saattaa kertoa lautapelien tapaan pelin vaikeudesta ja sosiaa­ lisen median ikäraja viitata palvelun tapaan käsitellä lapsen jakamia tietoja yksityisyydensuojan näkökulmasta. Vanhem­ mille ja kasvattajille on vain vähän tarjolla oikopolkuja, taval­ lisesti lapsen matkassa on kuljettava mukana, jotta voidaan päättää siitä, millaiset sisällöt lapselle sallitaan. Lapselle sopivin netissä vietetty aika Haitallisten sisältöjen lisäksi vanhempia askarruttaa netissä vietetty aika, erityisesti kaivataan suosituksia sopivalle ruutu­ ajalle. Kaikille perheille sopivia suosituksia on vaikea antaa. Olennaista on huolehtia siitä, että lapsella on monipuolisesti erilaista tekemistä päivän aikana. Päivähoito tai koulu sekä yöunet vievät lapsen vuorokaudesta ison osan. Päivittäin tulee olla riittävästi aikaa myös ystäville ja perheelle, harrastuksille ja joutenololle. Lapsen on helpompi hyväksyä vanhempien asettamat ra­

Lasten mediakäytön nivoutuminen osaksi arkea herättää vanhemmat ja muut kasvattajat pohtimaan, ­miten tukea ja ohjata lapsen median­ käyttöä ja miten suojella lasta median ­haitallisilta sisällöiltä.

joitukset, jos hän on ollut mukana keskustelemassa niistä ja säännöt on perusteltu hänelle. Jotta mediankäyttöä koskevista säännöistä voidaan sopia yhdessä, vanhemman on oltava tie­ toinen lapsen tavoista käyttää mediaa sekä hänen persoonalli­ sista tulkinta- ja reagointitavoistaan. Kun vanhempi on tehnyt päätöksensä, siitä on pidettävä kiinni. Johdonmukaisella toiminnalla lapsi oppii varhain, että vanhempi asettaa hänen mediankäytölleen turvalliset rajat. Jos lapsen mediankäyttö koetaan ongelmalliseksi, yleiset hyvää tarkoittavat neuvot eivät tarjoa vanhemmalle vält­ tämättä riittävästi opastusta tilanteen muuttamiseksi. Niin ikään vanhempien käskyillä ja kielloilla on vain harvoin haluttu vaikutus. Asian käsitteleminen yhdessä, syiden poh­ timinen, käyttötarkoitusten tiedostaminen sekä vaikutusten tunnistaminen voivat auttaa asian ratkaisemisessa. Myös vaihtoehtoisen tekemisen keksiminen ja yhteisten tekemisten ideoiminen voivat auttaa. Kun netti on kaikkea ja kaikkialla, on tärkeää auttaa lasta jo varhain ymmärtämään netinkäytön vaikutuksia itselle. Rajoittamisen sijaan on tärkeää pohdiskella, miten lapsia rohkaistaan vastuulliseen netinkäyttöön ja miten edistetään osallistuvaa, kriittistä ja kunnioittavaa nettikäyttäytymistä. Keskustelussa on siirryttävä miettimään, millaiset media­ kasvatukselliset teot edistävät lapsen kasvua eettiseen digiajan kansalaisuuteen. Lapsen mediasuhde rakentuu vanhemman esimerkistä Keskustelu netinkäytön rajoittamisesta vahvistaa ajattelua, jossa lapsen suhde mediaan hahmotetaan kieltojen ja rajoi­ tusten perusteella. Kysymys sisältääkin vahvasti oletuksen siitä, että lasten netinkäytön on oltava vanhempien ja muiden kasvattajien kontrolloitavissa. On huomattava, että mitä enemmän lasten toimintaa me­ dian parissa rajoitetaan, sitä enemmän lapsilta evätään osal­ listumisen ja oppimisen mahdollisuuksia suhteessa mediaan. Lapsia on opetettava suojaamaan itsensä netin mahdollisilta riskeiltä, tulkitsemaan kriittisesti verkkosisältöjä ja säätele­ mään omaa mediankäyttöään, mutta myös hyödyntämään ja nauttimaan netin mahdollisuuksista. Rajoittaminen ei valmenna lasta toimimaan vastuullisesti netissä, mutta silloin kun lapsella on toimivia keinoja ratkaista netissä kohdattavia pulmia, lapsen käsitys omasta pärjäävyydestään vahvistuu. Keskusteluun sisältyy myös lastensuojelullinen eetos, joka

Pisamat

7


Osallistu, ohjaa ja ole mukana lapsen media-arjessa tekee netinkäytön rajaamisesta moraalisen teon; lasten netin­ käytön rajaaminen on suotavaa ja tavoiteltavaa, rajoittamatta jättäminen puolestaan harkitsematonta ja väärin. Media­ kasvatukselliset kysymykset kytkeytyvät näin myös hyvän vanhemmuuden ideaan. Mediakasvatus on osa tärkeää kasvatusta Lapsen suhde mediaan muotoutuu kuitenkin vain osin per­ heessä olevien sääntöjen perusteella, olennaisempaa on van­ hempien ja muiden perheenjäsenten näyttämä malli. Lapsen tavat käyttää mediaa heijastelevat perheen mediankäyttö­ tapoja. Jo pienikin lapsi on oppinut yhtä sun toista seuraamal­ la, mitä kodissa tapahtuu, miten laitteet ovat mukana perheen arjessa, koska niitä käytetään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Tietyin väliajoin on hyvä tarkastella, millaisia mediankäytön tapoja perheeseen on vakiintunut. Vanhemmilla, isovanhemmilla ja muilla lapsen läheisillä sekä lasten kanssa työskentelevillä on tärkeä rooli lapsen mediasuhteen muodostumisessa. Mediakasvatus on osa kas­ vatusta. Sitä tapahtuu vuorovaikutussuhteissa osana kaikkea yhdessä olemista ja tekemistä, kun mediaan liittyviä asioita käsitellään. Lapsi omaksuu näkemäänsä, pohdiskelee koke­ muksiaan ja harjoittelee oppimaansa. Lapsi puntaroi koke­ muksiaan suhteessa aikuisen ymmärrykseen maailmasta. Hän oppii, että mediankäyttö liittyy tilanteisiin, tunteisiin ja tapoihin. Mediakasvatuksellisia kysymyksiä onkin järkevää tar­ kastella perhe- ja ystävyyssuhteiden sekä lapsen arjen näkö­ kulmasta, ei yksinomaan lapsen ja laitteen välisen suhteen kannalta. Kun laitteet ovat tiiviisti osana perheiden vuoro­ vaikutusta, vanhemmilta edellytetään lapsen hyvää edistäviä ratkaisuja jännitteisiin tilanteisiin ilman, että tarjolla on sel­ keästi oikeita tai vääriä ratkaisuja. Kiinnostus avaa mahdollisuuksia mediataitojen opettamiseen Lasten ja nuorten nettimaailman ymmärtäminen alkaa kiinnostuksesta lapsen elämää kohtaan. On kuunneltava ja havainnoitava, mitä lapsella itsellään on kerrottavana ja mi­ ten hän kokee median. Kun ymmärretään median lapsessa aiheuttamat tunteet ja ajatukset, päästään lähemmäksi lapsen kokemusmaailmaa, jonka osana media on. Tuntemus median merkityksestä tarjoaa mahdollisuuksia mediataitojen opetta­ miselle, joiden avulla arjen hyvinvointia rakennetaan yhdessä lapsen kanssa.

Asiantuntijana yhteiskuntatieteiden tohtori, kasvatustieteen maisteri Satu Valkonen, MLL

8

Pisamat


Lapsen ruokailu

Sormiruokailu – lapsentahtista syömistä ja ruokailoa

Shutterstock

Lapsentahtinen sormi­ruokailu ­tarkoittaa ­lapsen opettamista ­kiinteiden ruokien syömiseen ja vieroit­ tamista äidinmaidos­ ta ja korvikkeesta, tarjoamalla sormi­ paloina syötäviä ruokia, jotka lapsi syö omatoimisesti.

Pisamat

9


Koska lapsella on valmiudet aloittaa kiinteiden ruokien syömisen opettelu? Ennen sormiruokailun aloittamista tulee varmistaa, että se on lapselle turvallista ja hänellä on valmiudet aloittaa kiin­ teiden ruokapalojen syömisen opettelu. Yleensä lapsella on riittävät valmiudet 6 kk ikäisenä, jolloin hän pystyy istumaan korkeintaan kevyesti tuettuna ja osaa tarttua esineisiin ja vie­ dä niitä suuhunsa. Sormiruokailevan lapsen tulee aina istua pystyasennossa, jotta hän saa tarvittaessa kakottua kurkkuun joutuneen palan pois. Pienellä lapsella kakomisrefleksi tulee helposti ruoan joutuessa suun takaosaan. Refleksi auttaa lasta saamaan ruoan takaisin pureskeltavaksi. Sormiruokailevaa lasta ei tule koskaan jättää yksin ruokailemaan, sillä lapsi vasta kehittää taitojaan ja ruuan käsittely suussa on hänelle vielä uutta. Lapselle voi tarjota kaikki kiinteät ruoat sormipaloina Lapsentahtista sormiruokailua voi toteuttaa hyvin monella eri tapaa, oman kiinnostuksen, sekä oman että lapsen innos­ tuksen mukaan. Sormiruokailua voi hyvin toteuttaa myös soseruokailun ohella. Yksi tapa on tarjota lapselle samalla ate­

I

stutte ruokapöydässä lapsesi kanssa. Pöydällä hänen edessään on värikkäitä vihreitä tikkuja.

”Mitä nuo ovat? Tahtoo! Anna!”, voit kuvitella lapsesi sanovan. Nostat yhden lapsesi käden ulottuville. Hän riemastuu, hytkyttää takamustaan tuolissa ja rutistaa tikun tiukasti nyrkkiin. Jutustelet vauvalle: ”Pehmeää ja vähän tahmaista, vai mitä?” Hän vie nyrkin kohti suutaan ja upottaa ikenensä saaliiseen. Hämmästynyt ilme: ”Täh! Mitä tämä on?” Pieni kieli mutjuaa ulos suusta ja makustelee nyrkkiin muhjaan-

tuvaa hedelmää. Kädet vispaa, pienet jalat huitoo ja pää keinahtelee puolelta toiselle. Maailman ihanin hymy leviää niihin sydämesi sulattaneisiin pieniin silmiin asti. ”Tää on kivaa, jännää, nam!” tai ”outoa, uutta, oho!”, voit kuvitella taas vauvasi sanovan. Vihreä väri tahmaa vauvan kädet ja kasvot, leviää essulle, pöytään ja tipahtelee lattialle. ”Otatko vielä lisää?” kysyt ja ojennat vauvalle toisen a ­ vokadon palan. Olette yhteisellä matkalla nautinnollisessa ruoka­maailmassa. 10

Pisamat

400g jauhelihaa (broileri) 2 porkkanaa raastettuna 1-2 omenaa raastettuna 1 dl (kaura)hiutaleita Lisäksi halutessasi: 1 murskattu valkosipulinkynsi 1 rkl kuivattuja yrttejä 1 tl paprikajauhetta Sekoita kaikki ainekset keskenään ja muotoile pötköiksi. Paista 200 C, n. 30 min.

Shutterstock

Vauvan kanapötköt, n. 20 kpl

rialla soseen lisäksi myös sormipaloja. Toinen tapa on tarjota yhdellä aterialla soseita ja toisella aterialla sormiruokia. Esi­ merkiksi välipalalla lapselle voi antaa mustikkasoseen ohella kokonaisia mustikoita sormiruuiksi, tai lapselle voi tarjota esimerkiksi lounaalla sormiruokaa ja päivällisellä soseaterian. Toteutustapoja on monia, jonka ansiosta jokainen perhe voi löytää sormiruokailusta oman perheen arkeen parhaiten toi­ mivan tavan. Jo ennen kuin lapsi aloittaa itse kiinteiden ruokien syömis­ tä, hänet voi hyvin ottaa mukaan perheen yhteisille aterioille. Esimerkiksi vanhemman sylissä istuessaan lapsi voi osoittaa kiinnostustaan ruokaa kohtaan tavoittelemalla pöydästä tai vanhemman lautaselta ruokaa itselleen. Vanhempiensa ja muun perheen syömistä seuratessaan lapsi ottaa mallia ja pää­ see heti alkumetreiltä asti syömään yhdessä perheen kanssa. Sormiruokaa vaikka ilman hampaita Sormiruokailun voi yleensä ottaa mukaan kiinteiden ruokien syömisen opetteluun kuuden kuukauden ikäiselle lapselle. Vanhemmat ovat parhaita henkilöitä arvioimaan, milloin oman lapsen valmiudet ovat riittävät ja aika otollinen. Hyviä aloitus ja kokeiluruokia ovat esimerkiksi keitetyt tai höyrytetyt porkkanat ja palsternakka, kuorittu kurkku ja banaani. Perus­ sääntönä voi ajatella, että ruoan on hyvä olla kiinteää, jotta se pysyy nyrkissä, mutta samalla riittävän pehmeää, jotta lapsi saa muussattua sen suussaan. Varsinkin alussa lapselle täytyy tarjota ruuat sen muotoisina, että hänen on helppo tarttua niihin. Nyrkkiä suuremmat tikut ja ”pötköt” ovat mainioita, sillä lapsen on helppo rutistaa ne nyrkkiin, ja silti nyrkin ulko­ puolelle jää hyvin maisteltavaa. Kiinteiden ruokien mutustelu onnistuu mainiosti myös ikenillä, joten sormiruokailun voi aloittaa, vaikka lapsella ei olisi vielä yhtään hammasta. Varsinkin aloiteltaessa lapselle kannattaa tarjota sormi­ ruokia, kun hän on virkeä ja hyvällä tuulella. Sormiruokailijan eteen kannattaa alkuun asettaa vain yksi tai pari ruokapalaa, jotta lapsen huomio keskittyy niihin. Kiinteiden ruokien syömistä aloittelevan puolivuotiaan jaksaminen ja taidot ovat hyvin rajalliset, mutta kehittyvät nopeasti ruokamaailman tul­

Scanstockphoto

S

ormiruokailu hyödyntää lapsen luontaista halua tutkia ja tutustua. Sormiruokailussa lapsen luon­ tainen kiinnostus valjastetaan syömistä ja ruokaa kohtaan ja annetaan näin lapselle aktiivinen rooli ja suurempi vaikuttamisen mahdollisuus ruokapöydässä. Sor­ miruokailun toteuttamiseen on useita tapoja, ja ennen aloitta­ mista on huomioitava muutamia tärkeitä asioita.

Reseptin on laatinut Marjut Ollila, simppelisormiruokakeitto.com

Lapsen ruokailu


lessa tutummaksi. Lapsen taitojen kehittyessä sormiruokailta­ vien ruokien valikoima laajenee. Innostunut sormiruokailija voi taitavasti nyrkilläänkin viedä suuhun pienempiä ruoka­ paloja ja viimeistään pinsettiotteen kehittyessä, noin 9 kk iäs­ sä, lapsi saa vietyä suuhunsa melkein kaiken haluamansa. Vanhemmilla on oiva tilaisuus herättää lapsen kiinnostus monipuoliseen ruokaan Vauvalle kaikki ruoat ovat ennestään tuntemattomia ja ruokamaailma kokonaisuudessaan toistaiseksi tuntematon. Vanhemmilla on erinomainen tilaisuus yhdessä lapsen kanssa tutustuttaa lasta monipuoliseen, kiehtovaan ruokamaailmaan ja luoda lapselle sekä koko perheelle tervettä, innostunutta ja positiivista suhdetta ruokaan ja syömiseen. Vanhempien vastuulla on tarjota lapselle riittävän moni­ puolista, iän mukaiset ravitsemukselliset tarpeet täyttävää ruokaa. Vanhemmat vastaavat myös siitä, että ruokaa on riit­ tävän usein tarjolla. Lapsi puolestaan päättää, minkä verran hän tarjotusta ruoasta syö. Lapsen syömissä ruokamäärissä on huimia eroja eri lasten välillä, ja samankin lapsen ruokahalu voi vaihdella hurjasti eri kehitysvaiheissa. Sormiruokailun lap­ sentahtisuus tarkoittaakin sekä kiinteiden ruokien syömisen opettelun aloittamista lapsen valmiuksien mukaan että ruo­ kailutilanteissa lapsen nälän ja kylläisyyden kuuntelua. Lasta saa ja kannattaa kannustaa ja rohkaista maistamaan ruokia sekä näyttää itse mallia syömällä yhdessä lapsen kanssa. Sormiruokailusta saattaa olla apua myös lapsen kehitykselle Sormiruokailusta on toistaiseksi tehty vain vähän tutkimus­ ta, joten selvää näyttöä sen hyödyistä ei ole. Sormiruokailu saattaa kuitenkin harjaannuttaa lapsen motorista kehitystä ja auttaa puheen kehitystä. Parhaimmillaan sormiruokailu rauhoittaa ja helpottaa perheen yhteisiä aterioita. Lapsen osallistuessa itse aktiivi­ semmin syömiseen vanhemmille jää paremmat mahdolli­ suudet omaan ruokailuun, ja näin perheaterian tunnelma voi olla rennompi. Positiivinen ruokailukokemus ja yhteiset ruokailuhetket vanhempien kanssa tukevat osaltaan lapsen hyvän ruoka­suhteen kehittymistä. Ruokapöydässä lapsi myös ottaa mallia vanhemmiltaan, kuulee ja oppii ruokapuhetta ja tarkkailee ruokatapoja. Lapselle kannattaa sanoittaa syömistä ja nimetä eri ruoka-aineita, jolloin ne tulevat hänelle tutum­ miksi. Usein sormiruoat voi myös valmistaa soveltaen siitä, mitä on aikuisille valmistamassa. Lapselle ei siis tarvitse tehdä kokonaan eri ruokaa. Esimerkiksi kalakeittoa valmistaessa lapselle voi poimia kasviksia, perunaa ja kalaa keitosta ennen kerman ja suolan lisäämistä. Sormiruokailu todennäköisesti lisää ruokasotkua keittiössä. Tähän kannattaa varautua hyvällä ruokalapulla tai essulla. Myös erilaiset pöytään kiinnitettävät tarjottimet tai lautaset voivat helpottaa sotkun hallintaa. Kun lapsi innostuu sormi­ ruokailusta ja harjoittelee syömään itse pienestä pitäen, hän saa positiivia onnistumisen kokemuksia ruokapöydässä. Siinä touhussa syntyvät sotkutkin ovat siivoamisen vaivan arvoisia.

Asiantuntijana TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti ­Kaisa Kähkönen

is

t

su

P

it t el

ee

Hyviä asioita

os

ama

lapsiperheen arkeen!

Höyrytä ruoka ja s ­ äilytä ravintoarvot ­vauvasoseisiin ja koko perheen ruokaan.

H

öyryttäminen on helppo ja terveellisen ruuan tae. Vauva­ soseen tekoon tarvitset lisäksi vain vähän vettä. Näin säästät ruuan ravintoarvot, ja turha rasva jää pais­ tamiseen verrattuna pois. Fiskarsin 3 litraa vetävä teräksinen Classic kerroskattila on ikuinen ystäväsi!

ß

E

Kotimainen Rullajakkara 1–6-vuotiaille

ß

rittäin kestävärakenteinen kokopuinen tuote, jossa pyörät alla. Rullajakkara käy istuimeksi ja istuen ajamiseen. Vaihtoehtoi­ na maalattu, kokonaan lakattu tai käsittelemätön puupintainen. Maalattujen värit: Punainen, sini­ nen, musta, valkoinen, vihreä ja keltainen.

Helppo ja ihana ­aamiainen/välipala!

H ß

itaat hiilarit pitävät nälän poissa pitkään! Tasaa veren­ sokerin ja sisältää kotimaisia mustikoita! Ei lisättyä sokeria eikä suolaa, runsaskuituinen ja kotimainen! Nam, kylmään tai kuumaan ­maitoon, ei voisi olla parempaa!

Suomen pienin ­pastillitehdas XyliMind Oy valmistaa aidosti k ­ otimaista ksylitolia.

T

arjolla on luomumustikka- ja luomukarpalo, greippi, pääry­ nä, naturelli ja ihana lakritsi! Tuotteita voi tilata verkkokaupasta: www.hammaskeiju.fi

ß

S

Ylellistä ihanuutta ­äidille!! Raikkautta aamuun ja iltaan!

ß

isleÿa Essential Skin Care Lo­ tion viimeistelee ihon meikin­ poiston jälkeen ja on ikääntymisen merkkejä ehkäisevien ihonhoito­ rutiinien ensimmäinen vaihe. Lisäksi yöksi ihoa kirkastava, kosteuttava ja kiinteyttävä Creme Collagene et Mauve. Kevyen kermainen ja raikkaan puhtaalta tuoksuva voide.

Pisamat

11


Lapsen harrastus

Vauva

perhettä lähentävää puuha Suojaa ja hoitaa pienten ja isojen uimareiden korvat! Uiminen on koko perheen hauska harrastus. Vesi kuitenkin saattaa ärsyttää korvakäytävää ja turvottaa korvavahaa. Lisäksi veden mukana korvaan kulkeutuu bakteereja, jotka saattavat aiheuttaa ikävän korvakäytävätulehduksen. Korvakäytävätulehdus on sikäli tukala, että se uusiutuu usein. Se on myös vaikea hoitaa, varsinkin kun tulehduksesta kärsii lapsi. Kotimainen Otocur on ainoa korvavalmiste, joka ehkäisee tutkitusti ja tehokkaasti sekä korvavahatulpan että korvakäytävätulehduksen syntyä. Otocur sisältää nestemäistä jojoba-vahaa, joka suojaa uidessa korvakaytävää veden ärsytykseltä ja estää bakteereiden lisääntymisen korvassa. Samalla Otocur poistaa hellävaraisesti liiallisen korvavahan ja estää vahatulpan syntyä. Otocur soveltuu koko perheelle, myös vauvoille 6 kk iästä alkaen. Pakkaukset: • 30 ml suihkepullo aikuisille • 25 ml tippapullo vauvoille ja pienille lapsille

V

auvauinti on perheen yhteinen, lapsen ehdoilla tapah­ tuva aktiivinen leikkihetki puhtaassa vedessä koulute­ tun ohjaajan turvallisessa ohjauksessa. Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti uimaan, vaan vanhemman valvonnassa ja avustamana leikkimään vedessä ja sukeltamaan.

Vauvauinnissa hyödynnetään sukellusrefleksiä Sukellusrefleksi on suojareaktio lapsen pään joutuessa veden alle. Sukellusrefleksi estää veden pääsyn lapsen hengitysteihin. Tätä hyödyntäen saadaan lapsi oppimaan aktiivinen hengityksen pidättäminen veteen joutuessaan jo ennen refleksin normaalia häviämistä. Sukellusten määrä ja kesto rajoitetaan vauvan iän mukaan ja valvotaan ohjaajan toimesta. Näin vältetään liika ve­ den juominen ja lapsen ylirasittuminen. Ihanteellisin vauvauinnin aloittamisikä on 3–5 kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä, ja hän jaksaa liikkua enemmän. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä vähintään 32 asteisessa vedessä. Vauvauinnin tavoitteena on tutustuttaa lapsi veteen turvallisissa olosuhteissa ja tehdä hänestä veden ystävä. Altaan vesi on puhdasta, siksi kaikkien alle 3-vuotiaiden lasten on käytettävä uimavaippaa sekä lahkeellista uimapukua.

Korvatulehdus on yleinen pienten lasten tauti Korvatulehdus on varsin tavallinen tauti pienillä lapsilla. Vesi ei itsessään aiheuta tulehdusta, vaan tulehduksen laukaisee virus tai bakteeri. Puuduttavia korvatippoja voi kipuun aluksi käyttää. Tosin tämä voi olla hankalaa, jos lapsi on liian pieni eikä hän osaa kertoa tarkasti kivusta. Isompaa lasta, joka valittaa korvakipua, voidaan hyvin hoitaa aluksi puuduttavilla tipoilla. Korvatulehduksen estämiseksi nuhaisena ei pidä tulla ui­ maan. Kun korvatulehdus on hoidettu, oma lääkäri kertoo milloin uinti voidaan taas aloittaa.

Toiminnan suunnittelu tehdään aina lapsikohtaisesti

Teksti Eija Rasinen

12

Apteekista

Pisamat

Markkinoija: Decem Pharma Oy

Shutterstock

Koulutettu ohjaaja auttaa perhettä tutustumaan uuden tulokkaan temperamenttipiirteisiin sekä lempipuuhiin. Toiminnan sisällöt suunnitellaan aina lapsilähtöisesti kehitykselliset ja yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Sen lisäksi, että ensimmäisen vauva­ uintivuoden aikana pieni lapsi oppii nauttimaan vesileikeistä ja vedenalaisesta maailmasta, lapsella on myös mahdollisuus harjaannuttaa kaikkia kehittymässä olevia kykyjään veden meka­ niikkaan ja lainalaisuuksiin tutustuen. Vauvojen ja pienten lasten sekä heidän vanhempiensa yhteistä riemukasta tekemistä altaas­ sa on ilo seurata.


u inti Vauvauinti on ­hauskaa ­puuhaa koko perheelle. Uinnin tavoitteena on tutustuttaa lapsi veteen turvallisissa olosuhteissa ja tehdä hänestä veden ystävä.

Pisamat

stelua lapsen ehdoin!

Isä näyttää peilillä miten vauva polskii ­äidin tukemana. Hugoa nauratti uusi tilanne ja omat ilmeet äidin kanssa.

Pisamat lehti pääsi seu­ raamaan puolivuotiaan ­pikkumiehen Hugon uima­ hetkiä vanhempiensa kanssa. Hugon vanhemmat Emma ja Robi totesivat, että uinti antaa vaihtelua vauvan päivärutiiniin. ”Tur­ vallisissa olosuhteissa on läsnä myös muita lapsia, mikä kehittää myös vauvan

sosiaalista kehitystä. Uinnin jälkeen ruoka maistui ja uni oli rauhallista. Koko­ naisuudessaan vauvauinti on positiivinen ja perheitä lähentävä juttu!” Positiivis­ ta uinnissa on myös sen pienille ihmisille suunniteltu urheilullisuus. ”Toivomme, että Hugo kokeilee erilaisia lajeja ja löytää oman lajinsa sitten myöhemmin,” totea­ vat vanhemmat. Vauvauintia järjestää: Pikku Delfiinit www.pikkudelfiinit.fi


Nopea apu korvakipuun

Korvatulehdus on pahimmillaan kovin kipeä vaiva. Orodrops on korvassa paikallisesti vaikuttava puudute ja siksi se helpottaa kipua nopeasti. Orodrops - vaikuttaa siellä missä kipu on.

06/2016

Apteekista.

Orodrops 12 mg /ml korvatipat. Vaikuttava aine sinkokaiinihydrokloridi. Älä käytä Orodropsia, jos korvasta erittyy nestettä, tai jos tärykalvo ei ole ehjä. Orodrops-valmistetta ei saa käyttää silmiin tai silmien lähelle. Vaikka korvakipu lakkaisikin, korvat tulee aina tarkistuttaa lääkärin vastaanotolla. Tutustu huolellisesti käyttöohjeeseen.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.


suun ja kehon terveys

Tiesitkö, että

suun terveys on pohja kehon terveydelle ja hyvät bakteerit ovat ­ensimmäinen suojamuuri taudinaiheuttajia vastaan! Suun omat bakteerit. Suussa asustavat eri bakteerit kuin suolistossa. Suussa sylki ja happi valikoivat sopivat lajit: maitohappo­ bakteereista valtalajina on Streptococcus salivarius. Noin 70% elimistön tulehduksista on suussa. Ientulehduksia aiheuttavien

bakteerien yhteys on osoitettu sydän-ja veri­ suonitauteihin, diabeteksen puhkeamiseen ja jopa ylipainoon. Ylipainon yhteyttä infektioihin tutkitaan kiivaasti. Plakin ja ientulehdusten ehkäisy ­bakteereilla. Streptococcus salivarius

-bakteerien on todettu estävän plakin muo­ dostumista ja ientulehduksia aikuisilla ja lapsilla. Tutkimusten mukaan S. salivarius vähentää kariesriskiä ja plakkia muodosta­ vien S. mutans -bakteerin ja ientulehduksia aiheut­tavien bakteerien määrää. Hyvät ja huonot bakteerit siirtyvät äidiltä lapselle. Raskauden hormonimuu­

tokset vaikuttavat suun kuntoon: viimeisten 3 kuukauden aikana syljen koostumus muuttuu epäedulliseen suuntaan ja kariesriski lisääntyy. Äidin suun mikrobiston laatu on erittäin tärkeä syntyvän lapsen kannalta, äiti siirtää omat

bakteerinsa lapselle. Perheessä bakteerit siirtyvät helposti, ja koko perheen suun hoito on tärkeää. Nielu- ja korvatulehdukset. Suu-nenänielu-korvat ovat samaa mikrobiologista aluet­ ta, jossa toimivat samat bakteerit. Lasten ja aikuisten nielutulehduksia voidaan ehkäistä S. salivarius -bakteereilla. Myös lasten korva­ tulehduksia on saatu ehkäistyä S. salivarius -tuotteiden käytöllä. S. salivarius -bakteerit pystyvät asuttamaan suu-nenä-nielun lima­ kalvot. Suun hiivoja voidaan ehkäistä myös maitohappobakteereilla. Hiivoja voi

ilmestyä suuhun esimerkiksi lääke-ja syöpä­ hoitojen (astmaatikot) yhteydessä ja myös kuivan suun ongelmana (vanhukset). Musta väri hampaissa, aftat ja herpes?

Lapsilla on joskus mustaa väriä hampaissa, joka on ei-toivottujen bakteerien tuottamaa mustaa pigmenttiä. Pigmentti ja sen aiheut­ taja on saatu pois S. salivarius -purutablettia käyttäen. Aftojen ja herpeksen hoidossa kan­ nattaa kokeilla maitohappobakteereita, jotka normalisoivat suun mikrobiston ja parantavat limakalvon kuntoa.

Antibiootit tappavat myös hyvät bakteerit! Mikrobiston tasapaino voi järkkyä

monesta syystä. Antibioottikuurit, lääke­hoidot, runsas suuvesien käyttö, ravitsemuksen muu­ tokset ja raskaus vaikuttavat sekä suun että suoliston mikrobistoon. Mikrobisto voi olla hyvin epänormaali kuukausia antibioottikuurin jälkeen, ja ei-toivotut bakteerilajit voivat silloin ottaa vallan. Hyvän mikrobiston palauttami­ seen tarvitaan suuhun omat ja suolistoon omat sopivat mikrobilajinsa. Vähintään 2 kuukauden maitohappobakteerien käyttö on suositeltavaa. Luonnon omilla keinoilla, suun omilla maitohappobakteereilla, voidaan ehkäistä plakkia ja tulehduksia.

­Normaali hammashygienia on ensiarvoista, mutta hyvät bakteerit auttavat taistelussa eitoivottuja bakteereita vastaan.

Asiantuntijana MML, mikrobiologi ­Annika Mäyrä Lähteet:

Scariya L.ym 2015. Int J Pharm Sci 6:242 Di Pierro ym 2014.Drug Health Patient Saf.6:15 DiPierro ym 2013.Expert Opin Biol Ther 13:339 DiPierro ym 2015.Int J of Gen Med 8:303 Toiviainen A.2015.Turun Yo julkaisut D:2015 Könönen E.ym 2002.J Med Microbiol 51:723 Goodson Im ym.2009.J Dent Res 88:519 Hatakka,K ym.2007.J Dent Res 86:125 Eveliina Munukka , Turun Yliopisto, henkilökohtainen tiedonanto

Pisamat

15


lääkkeen käyttö

? i e i a v

Antibioottia lapselle

Antibiootteja tarvitaan vain silloin kun se on aiheellista. Varmasti yli puolet ­lapsille määrätyistä kuureista on turhia, sillä lievät tulehdukset paranevat usein itsekseen, toteaa lasten infektiotautien erikoislääkäri, professori Harri Saxen. Antibiootteja käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon. Parhaita esimerkkejä ovat mm. virstatie-infektiot, keuhkokuume ja strep­ tokokin aiheuttama angiina. Antibiootit eivät tehoa viruksiin. Vanhemman on usein vaikeaa itse selvittää, johtuuko tulehdus bakteerista vai viruksesta. Lääkärin tutkimuksen perusteella voi hän päätellä, tarvitseeko lapsi antibiootteja vai ei. Mitkä ovat influenssan oireet ja miten influenssan voi erottaa tavallisesta flunssasta ?

Influenssa ja flunssa on vaikea erottaa toisistaan, asiantuntija­

16

Pisamat

kaan ei niitä useinkaan erota ilman imulimanäytettä, joka otetaan nenästä. Influenssassa on yleensä korkeampi kuume, nopea taudin­alku ja lihaskipuja, kuten jo totesimme, ilman laboratorio­ testiä erottaminen on vaikeaa. Voiko pienen lapsen korvatulehduksen alkuvaiheessa käyttää korvatippoja ennen mahdollisen antibioottikuurin aloitusta ?

Jos tarkoitetaan puuduttavia korvatippoja, niin toki niitä voi käyt­ tää. Ongelmana saattaa olla se, että jos kyseessä on pieni lapsi joka ei osaa kertoa korvakivusta, on vanhempien vaikea tietää, Shutterstock

Mihin antibiootteja käytetään ja mihin ne tehoavat ?


MIKSI KUUMETTA?

että kyseessä on juuri korvatulehdus. Isompaa lasta, joka valittaa korvakipua, voidaan hyvin hoitaa aluksi puuduttavilla tipoilla. Miten laaja-alaiset ja suppea-alaiset antibiootit eroavat toisistaan? Kumpi on parempi lasten tyypillisiin bakteeri-infektioihin ?

Laajakirjoiset antibiootit on tarkoitettu lähinnä hankalien sairaa­ lassa hoidettavien infektioiden hoitoon. Lasten tyypilliset infektiot, kuten välikorvatulehdus ja angiina, hoituvat kapeakirjoisilla lääk­ keillä. Lapsille yleensä 5 päivän antibioottikuuri riittää. Kun potilaana on pieni lapsi, kuinka saada hänet nielemään vahvan makuista penisiliiniä ?

Tämä on joskus tosi hankalaa. Ruiskun käyttö yleensä auttaa. Mitä haittaa monista antibioottikuureista voi pienelle lapselle olla ?

Välitön haitta on ripuli ja joskus allergiset reaktiot. Hankalampi asia on mikrobilääkkeiden haitalliset vaikutukset suolen nor­ maaliflooralle eli omille suolistomme ’hyville’ bakteereille. Asia tunnetaan huonosti, mutta jo nyt tiedetään, että nämä lääkkeet aiheuttavat pitkäaikaisia, jopa kuukausien mittaisia häiriöitä bakteerikasvustolle. Kokonaan toinen asia on väestötason vaiku­ tukset. Turhat kuurit aiheuttavat väestötasolla muutoksia lääke­ aineherkkyyksissä. Moni tavallinen herkkä bakteeri muuttuu ajan myötä antibioottipaineen alla lääkkeelle vastustuskykyiseksi. Voiko antibiooteilla olla yhteyttä lapsen ylipainoon tai astmaan ?

Tilastollisia yhteyksiä astman ja ylipainon sekä antibioottien käy­ töstä on julkaistu useampia, mutta se, kuinka nämä muutokset tapahtuvat, on vielä epäselvää. Auttavatko probioottivalmisteet antibioottikuurin yhteydessä herkkään vatsaan tai suolisto-oireisiin ?

Probiooteista näyttäisi olevan jonkin verran hyötyä näihin oireisiin. Onko Suomessa havaittavissa antibiootti­resistenssiä ? Jos näin on, koskeeko se myös lapsia ?

Kyllä. Sitä esiintyy mm. pneumokokkibakteerilla, joka on tavallisin korvatulehduksen aiheuttaja. Voiko lasten infektiosairastamista vähentää rokotusten avulla ?

Sairastamista voidaan vähentää rokotuksilla. Rokotuksin voidaan ehkäistä mm. keuhkokuumeita sekä influenssaa, mutta valitetta­ vasti tavallista flunssaa ei vielä osata ehkäistä. Onko infektiosairauksia enemmän suurissa päiväkoti­ ryhmissä verraten mahdolliseen kotihoitoon ?

Kaikissa tutkimuksissa, joissa tätä on selvitetty, on todettu, että ryhmäkoolla on merkitystä: mitä enemmän ryhmässä on lapsia, sitä enemmän heillä on infektioita.

Asiantuntijana lasten infektiotautien erikoislääkäri, ­professori Harri Saxen, Lastenklinikka

• Kuume on merkki elimistön tulehdusreaktiosta, joista valta­osa on seurausta infektiosta eli virusten tai bakteerien tunkeutumisesta elimistöön. Kuumetta ilmenee myös muissa tulehdus­ sairauk­sissa, jotka ovat lapsilla kuitenkin harvinaisia. Korkea kuume yleensä tarkoittaa reilua tulehdusta, mutta kuumeen korkeuden perusteella ei voi esimerkiksi päättää, tarvitseeko lapsi antibioottihoitoa vai ei. • Kuume on vain yksi merkki tulehduksesta ja lapsen muut oireet – kuinka pirteä lapsi on, kuinka syöminen sujuu, onko kipuja, kuinka lapsi reagoi lohdutteluun – ovat yhtä tärkeitä voinnin mittareita kuin kehon lämpötila. • Kuume sinänsä ei juuri koskaan ole vaarallista. Vasta jos kehon lämpötila nousee yli

42 °C:een, kuume on elimistön toiminnoille selvästi haitallista.Tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia. K ­ orkea, yli 40 °C:een kuume, väsyttää ja altistaa esimerkiksi kuumekouristuksille, joten sitä kannattaa aina alentaa. Kuumeisen lapsen arvioinnissa on olennaista juuri yleistilan seuranta ja lapsen reagointi kuumelääkitykseen. Jos lapsi lääkityksestä huolimatta on väsynyt ja piittaamaton ympäristöstään, tulee hänet toimittaa lääkäriin. • Kuumeettomalla lapsella voi olla antibioottihoitoa vaativa tulehdus. Usein esimerkiksi korvatulehdus tai poski­ ontelon­tulehdus eivät aiheuta kuumetta, mutta vaativat silti antibioottihoidon. Muita esimerkkejä ovat ihon märkä­ infektiot ja jopa eräät keuhko­ kuumeet.

Kuumeisen lapsen hoito: Mahdollisimman kevyt vaatetus, ympäristön viilentäminen esimerkiksi avaamalla ikkuna ja tarvittaessa pyyhkimällä ihoa haaleassa (ei kylmässä) vedessä kostutetuilla pyyhkeillä ovat ”fysikaalisia” keinoja alentaa kuumetta. Viilentämisellä kuume laskee noin puoli astetta. On muistettava, että kuumeista lasta ei saa hikoiluttaa esimerkiksi paksujen vällyjen alla! Kuumeisen lapsen ei tarvitse maata sängyssä, vaan hän saa liikkua ja leikkiä vapaasti. Kuume lisää nesteen tarvetta, ja lapselle on hyvä tarjota kylmää juotavaa. Jos hän ei syö ruokaa esimerkiksi kurkkukivun vuoksi, energiatarvetta on syytä tyydyttää sokeripitoisella juomalla. Kuumelääkkeet eli tulehduskipulääkkeet ovat turvallisia, ja niitä on syytä käyttää silloin, kun lapsella on korkea kuume. Virallista rajaa kuume­lääkkeiden käytölle ei ole, mutta yleisesti katsotaan, että yli 38,5 °C:n kuumetta on syytä lääkitä.

Milloin kuumeinen lapsi on syytä viedä lääkäriin?

Jos lapsi on hyväkuntoinen ja hänellä on selvät hengitystietulehduksen oireet (yskä ja nuha), kyse on todennäköisesti virustulehduksesta, ja tilannetta voidaan seurata muutama päivä kotona. Näin ei kuitenkaan aina ole. Seuraavanlaisissa tilanteissa on syytä ottaa lääkäriin yhteys: • Alle 3 kuukauden ikäiselle lapselle nousee kuume (yli 38 °C) • Kuumeisella lapsella on korvasärkyä, virtsavaivoja, voimakasta päänsärkyä tai vatsakipuja. • Kuumeinen lapsi on sekava tai muuten poikkeuksellisen sairaanoloinen. • Kuumeiselle lapselle ilmaantuu mustelmia ihoon. • Kuumeinen lapsi alkaa ontua tai jokin nivel turpoaa. • Kuumeen syy on epäselvä (ei hengitystieoireita tms.). • Lapsella esiintyy 3–4 viikon välein kuumevaiheita ilman muita oireita. Lähde: © 2015 Kustannus Oy Duodecim

Pisamat

17


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT

Toiminnallisen kaksikielisyyden päiväkoti www.ankkalampi-ankdammen.fi ESPOO Albatross Day Care Englanninkielinen päiväkoti www.albatrossdaycare.fi Gäddviks Svenska ­Barnträdgård 3–5 vuotiaat Puolipäiväinen leikkikoulu Auki 8.30–14.00 puh. 050 343 1352 www.lekis.fi lekis@lekis.fi Hansa Kindergarten Englanninkielinen päiväkoti Kaupunginpäiväkodin hinnat 3–6 vuotiaat sekä esiopetus Emil Halmeen tie 1 puh. 09 813 7174 hansa@hansakindergarten.fi www.hansakindergarten.fi

Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi Päiväkoti Pellava 1–6 vuotiaat Pieni kodinomainen päiväkoti Sokinsuonkuja 4 puh. 040 358 2770 www.paivakotipellava.fi Päiväkoti Satusydän 1 ½–5 vuotiaat Harakantie 6 A 1 puh. 040 777 9068 puh. 040 187 4667 www.satusydan.fi facebook – päiväkoti satusydän Ryhmis-Kotipesä-Leppävaara Musiikkikasvatukseen, liikuntaan ja luovuuden kehittämiseen satuelämyksin painottuva ryhmis. Englannin kielen opetus kuuluu hoitomaksuun. 1–5 vuotiaat Kivenhakkaajankuja 2 puh. 045 164 5715 ryhmiskotipesa@gmail.com

ManyMonths®-vaatteet kasvavat lapsesi mukana

m a ny months.com

HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi The Lauttasaari English Playschool 4–6 vuotiaat Gyldenintie 7 puh. 09 630 030, 050 557 8157 ja 050 300 1350 englishplayschool.lauttasaari@ pp.inet.fi info@lauttasaariplayschool.fi

VANTAA Steinerpäiväkoti Metsätähti 3–6 vuotiaat Rasinkatu 13 puh. 050 467 4930 paivakoti.metsatahti@hotmail. com International Childcare and ­Education Centre TÖÖLÖ: Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 emma.mcarthur@icec.fi info@icec.fi

Herttoniemi: Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 minna.heikkinen@icec.fi info@icec.fi Meilahti: Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 nannu.parviainen@icec.fi info@icec.fi Westend: Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 ria.mccormick@icec.fi info@icec.fi Niittykumpu: Kappelitie 6 C Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 hannah.pousi@icec.fi info@icec.fi

KERAVA

Lisätietoja p. 09-41108520

mamidea.com info@mamidea.com

Pisamat

Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org

Luomupäiväkoti Kirsikka 2–6 vuotiaat Pienet ja kodinomaiset päiväkotimme tarjoavat päivähoitoa Laajasalo: Suomensuontie 8 Itäkeskus: Kauppakartanonkatu 14 puh. 050 351 0950 www.luomupaivakotikirsikka.net

an Ihanmeää h e p 0% a 10 ovilla n meri

18

Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi

Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi facebook – kaarnan päiväkoti

Suomen ja ruotsin­ kielinen ­päiväkoti Degerby: Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 degerby@icec.fi www.icec.fi[1] info@icec.fi


Astu seikkailuun!

Teemme kasvatustyötämme ajatuksella

www.aarresaari.fi

Päiväkotilaivoissamme on matkalippuja liikunnan ja musiikin maailmaan 1-6-vuotiaille pikkuseikkailijoille!

N ON TÄRK NI

EIN

Päivähoitopaikkojen haku on nyt käynnissä. Lisätietoa löydät kotisivuiltamme!

PIE

HAE SEIKKAILUPAIKKAA:

VEKARA®

Touhula perheet ovat tutk tyytyväisitusti 93% suo iä s Touhulaittelee a!

Tutustu toimintaamme ja hae päivähoitopaikkaa!

www.touhula.fi

Verkkokauppa:

Meillä liikutaan enemmän!

MAAILMAN VAHVIN MAITOHAPPOBAKTEERIVALMISTE

www.juhojussila.fi

Tehtaanmyymälä:

Puulaakintie 6, Jyväskylä

Asiakaspalvelu:

044 7247 400 tai info@juhojussila.fi

sisältää 450 miljardia elävää maitohappobakteeria

VIVOMIXX™ Luonnollista tehoa suoliston hyvinvointiin ja vastustuskyvyn tueksi. VIVOMIXX™ koko perheen fiksu ratkaisu päivittäisen vastustuskyvyn tueksi, vuoden jokaiseen päivään. Nyt myös kapseleina!

Soita meille: 010 322 5340 www.vivomixx.fi

TUTKITUSTI PARAS

Vivomixx on kymmeniä kertoja vahvempi kuin muut maitohappobakteerivalmisteet.

VIVOMIXX

Sisältää 450 miljardia elävää maitohappobakteeria.

TEHOKASTA APUA

Saattaa auttaa säilyttämään suolistoflooran tasapainon tehokkaasti ja turvallisesti.

Pisamat

19


Turvallinen matka

a R

iskialueille matkaavat voivat saada tartun­ nan ulosteen saastuttamien elintarvikkei­ den, juomaveden, jääpalojen, likaisten käsien tai WC-tilojen välityksellä. Suomesta saatu A-hepatiitti on nykyään melko harvinainen.

Hepa Lapsiperhe matkalla – Vähennä tartuntariskejä hyvällä hygienialla sekä suojautumalla

Saastunut juomavesi. Hepatiitti A -viruk­ sen aiheuttama maksatulehdus leviää mm. pilaantuneen veden välityksellä. Kun matkaat lasten kanssa alueella, jossa et ole varma veden juomakelpoisuudesta, on suositeltavaa käyttää pullotettua vettä. Vältä myös jää­ paloja! Pilaantunut liha ja merenelävät. Var­ sinkin kylmät, raa`at ja huonosti kypsennetyt ruoat sekä merenelävät ovat hepatiitti A -vi­ ruksen tartunnan lähteitä. Nilviäisissä, esim. simpukoissa ja ostereissa, voi olla virusta suu­ ria määriä, jos niiden viljelmät sijaitsevat lähel­ lä viemärivesien poistoputkia. Kylmät leikkeet, maitotuotteet sekä majoneesipohjaiset salaatit ovat myös ruokia, joita kannattaa välttää. Tartunta­riskiä vähentää riittävän kuuma ja hyvin kypsennetty ruoka. Kylmät jälkiruuat ja monet muut maito­ tuotteet. Riskiryhmään kuuluvat monet

maitotuotteet ja kylmät jälkiruuat, kuten lasten rakastama jäätelö, pakkaamaton maito, ker­ ma, voi ja tuorejuusto. Nämä ovat vältettävien tuotteiden listalla maissa, jotka on luokiteltu kohtalaisen tai korkean hepatiittiriskin alueiksi. Epäpuhtaat marjat, hedelmät ja vihannekset. Hedelmät ja vihannekset ovat hyviä

ja helppoja välipaloja lapsiperheille. Ne tulee kuitenkin pestä puhtaalla vedellä ja kuoria huolella. Viime vuosina Suomessa ja muualla Euroopassa on esiintynyt useita pakaste­ marjojen välittämiä hepatiitti A -epidemioita. Ulkomaisia pakastemarjoja tulee käyttää vain kuumennettuina. Käsihygienia on tärkeää. Kädet on pestävä huolellisesti, ja apuna voi käyttää desinfiointigeeliä. Bakteerit ja virukset pesivät esimerkiksi likaisissa WC-tiloissa ja tarttuvat helposti käsiin. Lapsilla nämä taudinaiheutta­ jat menevät helposti suuhun sormien välityk­ sellä.

20

Pisamat

Jätä jäätelö kotiin syötäväksi, se on yksi riskialttiimmista herkuista ­syötäväksi maissa, jotka ovat kohtalaisen tai ­korkean hepatiitti­ riskin alueita!

A-hepatiitin oireet. Aika A-hepatiitin tarttu­

misesta ensioireisiin on 15–50 vuorokautta, ja oireet alkavat usein äkillisesti. Pienillä lapsilla tauti saattaa olla varsin vähäoireinen tai jopa oireeton, mutta oireinen maksatulehdus on mahdollinen pienellä (15 %) osalla. Ensim­ mäiset oireet voivat olla ruokahaluttomuutta ja pahoinvointia, joita voi siis seurata tyypillinen maksatulehduksen oire; ihon ja silmien kellas­ tuminen. Keltaisuus on kuitenkin ohimenevää ja tauti on itsestään rajoittuva. Sairastettu


a tiitti hepatiitti A ja B -viruksilta rokottautumalla

Puhdista ja suojaa ­lapsen haavat ja ­ihottumat ­varsinkin ­matkalla ­ollessa!

B H

epatiitti B on veriteitse leviävä virus (HBV), joka aiheuttaa maksatulehdusta, mutta onneksi Suomessa uudet tartunnat ovat nykyään melko harvinaisia, vuosittain todetaan noin 300 uutta tartuntaa. HBV on kuitenkin laajoilla alueilla maailmassa varsin yleinen, ja äiti-lapsi-tartunta on näillä alueilla tavallisin tartuntatapa synnytyksen tai imetyksen aika­ na. HBV ei tartu terveen ihon kautta, mutta limakalvon, ihottuman tai haavan kautta tar­ tunta on mahdollinen. Lasten haavat ja ihot­ tumat on hyvä puhdistaa ja suojata varsinkin matkalla ollessa. HBV voi tarttua suojaamattomassa seksissä sekä veren välityksellä esimerkiksi ruiskujen ja neulojen yhteiskäytössä, tervey­ denhuollossa sekä neulanpistovahingoissa. Suomessa kaikki raskaana olevat seulotaan neuvolassa HBV-tartunnan löytämiseksi, ja jos tarvetta ilmenee, syntyvä lapsi rokotetaan ja järjestetään huolellinen jatkoseuranta. Oireet. Suurin osa akuuteista HBV-infek­ tioista on oireettomia. Tartunnan saaneista noin 40 % saa eriasteisia oireita: pahoinvoin­ tia, ripulia, oksentelua tai vatsakipua, ihon, sil­ mänvalkuaisten tai limakalvojen keltaisuutta ja joskus myös lihas- tai nivelkipuja. Oireet hä­ viävät yleensä parissa viikossa. Sairastuneista alle prosentilla infektio muuttuu hyvin voima­ kasoireiseksi, jolloin maksa saattaa mennä muutamassa päivässä kuolioon. Joskus HBVinfektio muuttuu krooniseksi. Krooninen in­ fektio voi johtaa maksan vajaatoimintaan, joka lisää maksakirroosin ja maksasyövän riskiä.

tauti saa myös aikaan pysyvän immuniteetin. Raskaus ei näytä lisäävän A-hepatiitin vai­ keutta, ja toisaalta raskauden aikainen Ahepatiitti ei lisää sikiön epämuodostumia eikä hidasta kasvua. A-hepatiitilta voi suojautua rokottautumalla. A-hepatiitilta voi suojautua

Shutterstock

rokottautumalla, ja rokote voidaan antaa yksi­ vuotiaasta alkaen. Rokote annetaan rokotus­ sarjana, ja sen suojateho on varsin hyvä.

Hoito. Akuutti HBV parantuu yleensä it­ sestään. Alkuvaiheessa lepo on tarpeen, ja alkoholia ja maksaa rasittavia lääkkeitä tulisi välttää. Hyvin voimakasoireista hepatiittia sairastava henkilö hoidetaan sairaalassa. B-hepatiitilta voi suojautua rokottautumalla. B-hepatiitilta voi suojautua rokot­

tautumalla ja rokote voidaan antaa missä iäs­ sä tahansa. Rokote annetaan rokotus­sarjana ja sen suojateho on varsin hyvä.

Asiantuntijana infektiosairauksien ­erikoislääkäri Tomi Mölkänen, GSK Lisätietoa: ROKOTE.FI

Pisamat

21


Pisamat matkalla

Monipuolinen ­Singapore tarjoaa katseltavaa koko perheelle. Ilmasto takaa ympäri vuoden noin + 30 °C lämmön ja 100 % trooppisen kosteuden. Tämä pieni, kaunis ja tehokas valtio on rakennettu huolella jokaisen tarpeisiin.

➄ • Singapore

sijaitsee KaakkoisAasiassa, Malaijin niemimaan kärjessä, noin 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoi­ seen. Malesiaan on tieyhteys, muihin lähialueen maihin kattavat lentoyhteydet. Maan pinta-ala on 647,5 km². Pää­ saaren ohella Singaporeen kuuluu 58 muuta saarta.  • Singaporessa asuu n. 5,5 ihmistä. Kiinalaiset 22 miljoonaa Pisamat

➅ 74%, Malajit 13%, Intialaiset 9.1% (2013).1 • Viralliset kielet ovat Englannin kieli, Tamili, Malaijin kieli ja Mandariinikiina. • Valuutta on Singaporen dollari. • Uskonto. Singaporessa on edustettuina monta eri uskon­ tokuntaa ja kulttuuria ja häm­ mästyttävän hyvin kaikki elävät sovussa keskenään. Kiinalaisia Singaporen kiinalaisväestön

pääuskonto on buddhalaisuus, lisäksi edustettuina on islam, hindulaisuus sekä kristinusko. Singaporen hallitus valvoo tiukasti maan sanomalehtiä ja sanomalehdet harjoittavat itsesensuuria. Sensuurin us­ kotaan rajoittavan rodullisia tai uskonnollisia konflikteja • Päiväkotiin lapset menevät 3ja kouluun 6-vuotiaana.2 • Kuusivuotinen peruskoulu

on pakollinen Singaporessa. Opetusministeriö asettaa peruskoulun opetusvaati­ mukset yhdessä julkisten ja yksityisten koulujen kanssa. Maassa ei ole selkeitä rajoja julkisten ja yksityisten koulujen välillä – itsemääräämisoikeus, hallituksen rahoitusosuus, ja opiskelijan lukukausimaksu riippuu tarkemmasta koulun luokittelusta, kuten valtion

koulu, valtion avustama koulu, itsenäinen, ja yksityisesti ra­ hoitettu. Lisäksi kansainväliset koulut tarjoavat täysin erillistä koulutusta ulkomaalaisille ja joillekin paikallisille. Vammaisil­ le on tarjolla erikoisohjelmia. Lähteet: Suomen suurlähetystö Singapore. Päivitetty 4.6.2012 1 Singstat.gov.sg 2 The World Factbook cia.gov. Viitat­ tu 22.3.2015. Teksti ja kuvat: Pisamat lehti


Singa­ pore ei nuku koskaan!

Ihmisvilinää ja liikennettä on miltei kellon ympäri. Singaporessa on helppo ja mukava kävellä, mutta kuumuuden uuvuttaessa, on helppoa käyttää hyvin rakennettua julkista liiken­ nettä. Metro (MRT=Mass Rapid Transit) useine linjoineen on no­ pein tapa liikkua. Bussiliikenne. toimii myös kattavasti. Taksin käyttäminen on tavallista ja suh­ teellisen edullista. ➀ The Singpore Zoo on must!

Eläintarha sijaitsee puolen tunnin taksimatkan päässä keskustasta ja tuo mieleen trooppisen met­ sän. 26 hehtaarin kokoisessa tarhassa elää 2800 asukkia. Tarha keskittyy lajeihin, jotka pärjäävät parhaiten trooppisessa ilmastossa. Monet hyvinvoivan näköiset eläimet saavat laiduntaa vapaasti, eläimet eivät ole kalte­ reiden vaan syvien vallihautojen takana. Apinat pysyvät reviirillään koska eivät pidä vedestä, siksi heitä ympäröi vesi kalterien si­ jaan. Pääsetkin katsomaan ja kuvaamaan apinoita melko va­ paasti ja läheltä. ➁ Orangit ovat Singapore Zoon supertähtiä. Aamulla on

mahdollista juoda kahvi ja mais­ tella munakkaita ja croissantteja lähellä Orangeja. Jokapäiväinen ”viidakkoaamiainen” Ah Meng -ravintolassa on yksi Singaporen eläintarhan vetonauloista. Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus tark­ kailla uhanalaisia ihmisapinoita lähietäisyydeltä. Eläintarhan Fragile Forest on tiheällä verkolla katettu aitaus on kuin kuumankostea sademetsä. Valtavat perhoset leijuvat ympäril­ lä ja sateenkaaren väriset papu­ kaijat kirkuvat latvustossa. Retki on hyvä aloittaa aamul­

la, sillä varsinkin lapset uupuvat päivän kuumuu­ desta. Muista varata runsaasti ➀ juotavaa ja aurinkohattu mukaan! Lounaan voit nauttia eläintarhan ravintolassa missä tarjotaan Singaporen kansallis­ ruokaa kanariisiä! Eläintarha kierroksen päät­ teeksi voi käydä yö-safarilla missä ajetaan avoimella junalla halki viidakon ja tutustutaan yön eläjiin. Botanic Gardens, kannattaa vierailla heti aamusta ettei ole liian kuuma! Helpotuk­

seksi puistoon on rakennettu viilennetty tila, missä voi istua ja vilvoitella hetken. Puisto on per­ heiden lempipaikka viettää aikaa palmujen ja kukkien katveessa eväät mukana. ➂ Muita lapsia kiinnostavia paikkoja: Sentosan saari,

Voit ajaa taksilla Faber Peakin huipulle ja ottaa kyydin Cable Carilla Sentosan saareen meren yli. Siloson rannalle voi mennä uimaan verkotetulle alueelle rantaan. Saaren kuuluisa kohde lapsiperheille on elokuvaaiheinen Universal Studios -teemapuisto. Muita saaren aktiviteettejä; per­ hostarha, mittava vedenalainen maailma ja delffiini-show. Auringon laskiessa saa näyttäviä kuvia Gardens by the Bay alueesta. Alueella on

maailman suurin lasinen puutarha missä yllättävän kotoisia kukkia. Tänne villatakki mukaan, sillä ilmastointi on kylmä! ➃➄ Shoppailu on ihanaa äideille, mutta jos lapset ja isät ha­

luavat tehdä muuta, ovat hotellit yleensä hyvin varustettuja suurine uima-altaineen ja lähes joka kul­ malta saa ruokaa ja juomaa! Sinagaporen ”Venetsia” on rakennettu Marina Bay ostos­ keskuksen sisälle. Voit vuokrata veneen soutajan kanssa ja naut­ tia helposta menosta. ➅

Pisamat

23


Teknologia lapsen apuna

L

ila on hymyilevä 4-vuotias tyttö, joka esittelee ylpeänä uutta veren­sokerin mittausjärjestelmää. ”Mä piippailen näin”, sanoo Lila ja vilaut­taa no­ peasti Free Style Libren mittaria olkapäänsä ohitse. Mittari näyttää 6,8 mmol/l ja Lila ylpeilee, että tuntee jo numerot. Aamuisin Lilan herättyä, hän informoi huoneestaan vanhemmille ”nyt mun sokerit on 6,1”. Van­ hemmat kuitenkin kertovat, että Lila on liian nuori tulkitakseen yksin verensokeriarvonsa ja toimimaan tarvittavalla tavalla, siihen tarvitaan vanhempien apua. ”Tämä järjestelmä helpot­ taa koko perhettä, kun mittaaminen on nope­ aa ja vaivatonta”, toteavat Lilan vanhemmat Toni Nimell ja Eveliina Pousi-Nimell. Lilalle puhkesi tyypin 1 diabetes hänen ollessa 1,2 vuoden ikäinen. Hoitona on ol­ lut monipistohoito. Lisäksi verensokeria on seurattava monta kertaa päivässä. Tämä on tarkoittanut aiemmin jopa yli kymmentä sor­ menpään pistosta vuorokaudessa. Nyt Lilalla on käytössään ”tipaton” verensokerin mittaus­ järjestelmä. Öisin toinen vanhemmista käy mittaamas­

24

Pisamat

Uusi teknologia tuo helpotusta diabeetikon arkeen. Uusin järjestelmä ei edellytä verensokerin mittausta sormenpäästä ja glukoositason voi ­mitata niin usein kuin ­haluaa.

sa Lilan veren­ sokerin ”ohi kulkies­ saan”, eikä tyttö herää mittaukseen. FreeStyle Libren käytön aikana ei Lilalla ole ollut juurikaan hypoja eli liian matalia verensokereita. Free­ Style Libren mittariin voi luottaa, mutta viive voi olla 5 minuuttia verraten verensokerimittarilla otettuun lukemaan. Tämä siksi, koska järjes­ telmä mittaa glukoosiarvon soluvälitilanestees­ tä. Jos olo on huono ja mittari näyttää arvon olevan kuitenkin hyvä, on silloin hyvä tarkistaa verensokerimittarilla lukema kaiken varaksi. Äiti Eveliina Pousi-Nimell kertoo esimerk­ kinä kuumepäivien haasteista. Kuume nostaa usein verensokeria, ”on suuri helpotus seurata glugoositason muutoksia sairaspäivinä näinkin helposti ja usein”. Olkavarren takaosaan kiinnitetty sensori kestää saunomisen, uimisen, tanssin ja muun riehan. Lilalla on irronnut sensori vain kerran vaatteiden riisumisen yhteydessä. ”Sensorilla ei ole suojaa, mutta uuden sensorin kiinni­ tyksen jälkeen pidämme varaksi muutaman päivän elastista tukisidettä sensorin päällä”, toteavat vanhemmat. Vanhemmat painottavat, että FreeStyle Libre helpottaa hoitoa ja jaksamista. ”Mittarin ominaisuuksissa on tärkeää nähdä piirtyvä käyrä ja nuolen näyttämä suunta, että tietää

koko ajan, missä ja mihin suuntaan mennään, näin turha stressi poistuu hoidosta!” Myös talvella on helppoa mitata sokerit, sillä laite mittaa vaatteen, jopa talvitakin lä­ vitse. Aiemmin perinteisellä mittauksella piti mennä kotiin välillä, jos kylmyyden takia mit­ taus ei onnistunut, kun laite kylmeni liikaa ja sormet olivat jäässä. FreeStyle Libre ei reagoi tai näytä väärin, vaikka on kuuma tai kylmä. ”Pidämme pientä purtavaa mukana, kun läh­ demme pulkkamäkeen, nyt voidaan ulkoilla vakkapa koko päivä, eikä tarvitse mennä välillä kotiin tarkistamaan Lilan verensokeria”, kertoo Toni Nimell.

Millainen järjestelmä on? Kolikon kokoinen sensori kiinnitetään olka­ varren takaosaan. Asetinlaite vie ohuen langan ihon alle, ja anturialusta kiinnittyy ihoon teipillä. Sensori mittaa glukoosiarvon soluvälitilanesteestä minuutin välein ihon alle asetetulla säikeellä, joka pysyy paikallaan pienen tarratyynyn avulla. Sensori luetaan lukulaitteella, joka kertoo glukoosilukeman alle sekunnissa. Lukulaite tallentaa käyt­ täjän glukoositiedot 90 päivältä ja koostaa niistä historiallisen tilannekuvan käyttäjänsä glukoosi­tasosta viimeisenä kolmena kuukau­ tena. Lukeman lisäksi laite näyttää nuolella, onko verensokeri menossa ylös tai alas vaiko pysyykö suurin piirtein samalla tasolla kuin on mitattaessa. Mitata voi niin usein kuin haluaa!

Teksti Eija Rasinen Pisamat

Piikitön mittaus!


HYVÄKSYTTY NYT MYÖS 4-17 -VUOTIAILLE*

VAPAUS

NUKKUA ILMAN

LANSETTEJA

1

Tutustu flash-glukoosimittaukseen FreeStyle Libre -järjestelmän ansiosta sinä ja lapsesi voitte tarkistaa glukoosiarvon ilman rutiinipistoksia.2 Miksi pistää, jos voit skannata?2

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

Lue lisää osoitteesta www.abbottdiabetescare.fi

* Lapsia (4–17 vuotta) koskeva käyttöaihe on rajoitettu potilaisiin, joita hoitaa yli 18-vuotias lähiomainen. Hoitava lähiomainen vastaa FreeStyle Libre Flash -glukoosinseurantajärjestelmän käsittelystä ja FreeStyle Libre -tulosten tulkinnasta tai auttaa lasta järjestelmän käsittelyssä ja tulkinnassa. 1 Sensorin skannaus ei edellytä lansettia. 2 Verensokerimittarin avulla tehtävä sormipistostesti on tarpeen, jos glukoosiarvot muuttuvat nopeasti, sillä tällöin kudosnesteen glukoosiarvot eivät vastaa todellisia verensokeriarvoja, tai jos järjestelmä ilmoittaa hypoglykemiasta tai uhkaavasta hypoglykemiasta tai jos oireet eivät vastaa järjestelmän antamia lukemia. FreeStyle and related brand marks are trademarks of Abbott Diabetes Care, Inc. in various jurisdictions. Rev 1, FIFSLibre160074, July 2016


Pienen vauvan äiti

Imettävän äidin jaksaminen Vauvan ja häntä hoitavien ihmisten suhde on läheisyydessään ja ­myönteisyydessään ainutlaatuinen. Vauvan kantaminen ja ihokontakti ovat tutkitusti tekijöitä, jotka rauhoittavat äitiä ja vauvaa. Imetysasennoillakin on merkitystä siihen, miten äiti voi olla rennosti ja levätä ­imettäessään. Oksitonihormoni auttaa äitiä rentoutumaan ja lepäämään ­äitiydessään. Vauvan ollessa rauhallinen ja tyytyväinen voi äiti paremmin levätä.

V

astasyntyneestä huolehtiminen on aikuiselle mo­ nin tavoin rikastuttava kokemus. Uuteen perheen­ jäseneen tutustuminen ja sopeutuminen vievät kuitenkin oman aikansa. Kaiken rakkauden, hel­ lyyden ja ilon välissä voi iskeä väsymys ja pettymyskin. Ime­ tys sitoo äidin tiukasti vauvaan, mutta vastasyntyneen hoito kuuluu molemmille vanhemmille. (Hakulinen ym. 2015.) Puolison tuki imettävälle naiselle on tärkeää. Puoliso tai joku muu läheinen henkilö, joka tietää imetyksen terveyseduista sekä vauvalle että synnyttäneelle, pystyy parhaiten neuvo­ maan ja motivoimaan kumppaniaan tilanteen niin vaatiessa. Puoliso ja muut läheiset henkilöt voivat omalla toiminnallaan merkittävästi edistää imettävän äidin jaksamista. Mahdollisiin imetys- ja jaksamisongelmiin kannattaa hakea apua yhdessä (Pisacane ym. 2005).

Neuvola tukee monin tavoin vanhempia Äitiys- ja lastenneuvolasta on saatavilla ajantasaista tietoa imetyksestä ja tukea imetykseen sekä jaksamiseen. Neuvolas­ sa keskustellaan muun muassa aktiivisesta vanhemmuudesta ja vanhempien keskinäisestä työnjaosta sekä parisuhteen hoi­ tamisen tärkeydestä. Tilanteen vaatiessa voidaan neuvolasta käsin järjestää perheelle perhetyöntekijän tukea tai tarvittavaa kotiapua. Neuvolassa kiinnitetään huomiota myös synnytyk­ sen jälkeiseen masennukseen; sen ehkäisyyn muun muassa liikunnan avulla ja varhaiseen auttamiseen sekä hoitoon

26

Pisamat

tarpeen mukaisesti. Vanhemmille annetaan tietoa myös kol­ mannen sektorin järjestämästä imetystuesta. Vauvan nukkuessa äidin kannattaa myös levätä Äidin hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttavat ravitsemus, liikunta ja riittävä uni. Moni äiti pelkää etukäteen unen vä­ hyyttä, ja vauva-aika voi verottaa äidin unen laatua ja määrää. Useimmat vauvat nukkuvat ensimmäisinä elinviikkoinaan paljon ja heräilevät vain syömään 1–4 tunnin välein. Vauvan nukkuessa äidin kannattaa levätä mahdollisimman paljon. Alusta lähtien vauvaa kannattaa yrittää totuttaa sellaisiin uni­ aikoihin ja -tapoihin, jotka sopisivat mahdollisimman hyvin muiden perheenjäsenten unen ja elämän rytmeihin. Vauvan paras nukkumapaikka on omassa sängyssä samassa huonees­ sa vanhempien kanssa. Useimmat vastasyntyneet nukahtavat syötön päätteeksi. Yöllä ylimääräiseen jutteluun tai leikkimi­ seen ei kannata ryhtyä imetyksen yhteydessä, jotta vauva ei virkisty liikaa. Neuvolasta on saatavilla lisäohjeita yösyöttöjen sujuvoittamiseksi. (Hakulinen ym. 2015.) Kovat suorituspaineet rasittavat äitiä Tutkimusten (Schmied ym. 2009, Laanterä 2013) mukaan äidille stressiä aiheuttaa tilanne, jossa hän arvostaa korkeal­ le imetystä, mutta ajatukset omasta kyvystä imettää ovat matalat; eli kovat suorituspaineet rasittavat äitiä (Stockdale ym. 2008). Myös ympäristö luo helposti paineita nykypäivän


Tukea imettävälle äidille • Äidin myönteinen mielikuva omasta itsestä ja pärjäämisestä • Puolison ja lähipiirin myönteinen suhtautuminen imetykseen • Riittävä lepo, liikunta ja monipuolinen ravitsemus • Aktiivinen vanhemmuus: työnjaosta sopiminen lasten- ja kodin­ hoidossa • Ajantasainen tieto ja tuki äitiys- ja lastenneuvolasta sekä synnytys­sairaalasta • Avun saaminen imetysongelmissa • Vertaistukea erilaisilta ryhmiltä • Yhteiskunnan imetysmyönteisyys C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

äideille; lehdet ja media ja erilaiset netin keskustelupalstat voivat olla ankaria ja vaativia ja esittää onnistumisen vaati­ muksia imettävälle äidille. Imetys koetaan usein onnistuneen äitiyden merkkinä. Vastuuta imetyksen onnistumisesta ei saisi sälyttää vain imettävän äidin harteille, vaan se on koko perheen asia. Myös terveydenhuoltohenkilöstön ja yhteiskun­ nan tulee kantaa oma vastuunsa imetyksen onnistumisesta (Labbok 2008). Vanhempien voimavarojen vahvistaminen edistää koko perheen terveyttä ja hyvinvointia.

Kirjoittajana osastonhoitaja, imetyskouluttaja Kirsi O ­ tronen, Helsingin kaupunki sekä dosentti, tutkimuspäällikkö ­Tuovi Hakulinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähteet:

Hakulinen T, Pelkonen M, Salo J & Kuronen M. (toim.) 2015. Meille tulee vauva – Opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Labbok M.2008. Exploration of Guilt Among Mothers Who Do Not Breastfeed: The physician´s Role. Journal of Human Lactation 24(1), 80-84. Laanterä S. 2011. Breastfeeding Counseling in Maternity Health Care. Väitöskirja 52/2011. Itä-Suomen yliopisto. Pisacane, A., Continisio, G., Aldinucci, M., D’Amora, S. & Continisio, P. (2005). A controlled trial of the Fathers Role in breastfeeding promotion. Pediatrics 116(4), 494–498 Schmied V, Beake S, Sheehan A, McCourt C & Dykes F. 2009. A meta-synthesis of women’s perceptions and experiences of breastfeeding support. JBI Library of systematic reviews 7(14), 583–614.

Shutterstock

Stockdale J, Sinclair M, Kernohan WG, Dunwoody L, Cunningham JB, Lawther L & Weir P. 2008. Assessing the impact of midwifes´ instruction: the breastfeeding mo­ tivational instructional measurement scale. Evidence Based Midwifery 6(1), 27–34.

Pisamat

27


TARJOLLA:

HEPATIITTI A HEPATIITTI B Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka tarttuu suojaamattomassa seksissä ja verikontaktin kautta. Vaikka olisit varovainen, et voi aina vaikuttaa tartuntariskiin. Voit joutua esimerkiksi onnettomuuteen. Ota selvää matkakohteesi hepatiittiriskeistä, sillä hepatiitti A- ja B- viruksia on tarjolla lähellä ja kaukana, myös Euroopassa. Suojaa itsesi ja perheesi rokottautumalla hepatiitti A:ta ja B:ta vastaan.

SÄILYTÄ MIELENRAUHASI

Kysy lisää lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. VIITTEET Hepatitis A Fact sheet WHO 2015 www.who.int/mediacentre/factsheets/fs328/en || Hepatitis B fact sheet WHO 2015 www.who.int/mediacentre/factsheets/fs204/en/ || Changing hepatitis A epidemiology in the European Union: new challenges and opportunities www.eurosurveillance.org/ViewArticle.aspx?ArticleId=21101

28

Pisamat

6/2016, FIN/TH/0002/16

Profile for T

Pisamat 2 2016 100ppi  

Pisamat 2 2016 100ppi  

Profile for systeemit
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded