Pisamat 2 2017

Page 1

Lapsiperheiden terveysjulkaisu 2/2017 www.pisamat.fi

0,00 €

Ota ja lue!

Lapsen yökastelu ei ole häpeä Uusi ja ensimmäinen makumaailma Mitä, lapsellani on diabetes! Pöpöjä diabeetikon suussa Riehuntaa, onko kyseessä ADHD? Lapsen tärkeä hampaiden hoito Uupuneet vanhemmat

unirytmi Löydä lapselle


Pehmeästä luomupuuvillasta valmistetut Pierre Robert -alusvaatteet tuntuvat mukavilta läpi vauhdikkaankin päivän. Istuva ja iloinen mallisto aktiivisille lapsille nyt myös Suomessa. Hyvinvarustetuista päivittäistavarakaupoista ja osoitteesta pierrerobert.fi


Tässä numerossa:

Pisamat kertoo tuoreinta tietoa

Pienen lapsen uni

lapsiperheiden

Lapsen sisäinen kello kehittyy hiljalleen. ­Tässä ­artikkelissa etsimme unirytmiä lapselle. Anna Keski-Rahkonen on lääkäri ja psykiat­ ri, joka työskentelee apulaisprofessorina Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen osastolla. Alueena nuorten suomalaisten mielenterveys.

6–8

10–11

Päiväkodit

Lapsi voi haistellen ja maistellen tutustua hänelle ­uuteen ruuan maailmaan.

14–15

it t el

is

ama

Diabeteksen ilmaantuminen ei ole kenenkään syy, ei lapsen eikä vanhempien. Päivi Miettinen työskentelee HUS:n lasten ja nuorten toimialan lastenendokrinologian vastuulääkärinä tehden kliinistä potilastyötä ja tekee tutkimustyötä haiman beetasolufysiologiasta sekä lasten kasvusta ja murrosiän säätelystä.

18–19

19 P

t

– toimivia tuotteita lapsille ja äideille.

os

Yllätys perheessä, lapselle puhjennut tyypin 1 diabetes

ee

Pisamat suosittelee

su

Kaisa Kähkönen työskentelee ravitsemus­ terapeuttina Ravistamo Oy:ssä ja tekee väitöskirjatutkimusta pienten lasten ruokakasvatuksesta ja syömään oppimisesta.

LL, Liisa Winter toimii lapsiperheitä hoitavana lastenlääkärinä Porvoon Lääkärikeskuksessa. Alueina astma, allergia ja lasten yökastelu. ­Vuosien kokemuksen myötä monet perheet käyvät jo toisessa polvessa hänen vastaanotollaan.

12

Lapsen ruokakasvatus

Diabeetikon hampaat

ADHD

Diabetes voi olla riski terveille hampaille.

Lapsi on kuin elohopea, puhuu yhtämittaisesti, juoksee ja raivoaa.

20

Dosentti, LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Laura Korhonen, HYKS Lastenpsykiatrian Alkuarvointi- ja akuuttiyksikkö. Työskentelee myös kliinisenä opettajana ja tutkijana Helsingin yliopistossa.

Uupuneet vanhemmat

Lapsen terveet hampaat 25

Terveyden edistämisen dosentti ja terveys­ tieteiden tohtori (TtT) Tuovi Hakulinen toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). Työtehtävinä ovat äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden valta­ kunnallinen ohjaus ja kehittäminen.

26–27

YTT, erikoistutkija Johanna Hietamäki, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL. Lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palveluja koskevien kokemusten tutkiminen. Tutkii myös varhaiskasvatukseen, lähisuhdeväkivaltaan ja lastensuojeuilmoituksiin liittyviä aiheita.

Päätoimittaja Myynti ja markkinointi Eija Rasinen eija.rasinen@pisamat.fi puh. 040 736 4404

Nettisivut Tomi Tavio

Julkaisija Pisamat y-tunnus 1731393-5

Painopaikka Printall AS

MML, mikrobiologi Annika Mäyrä on ­tutkinut ja kehittänyt elintarvikkeita Valion sekä ­Raision tutkimusjohtajana ja perustanut Verso Oy:n. Verso kehittää uusia tuotteita suomalaisille elintarvikeyrityksille.

22–23

Väsyneet vanhemmat, uupumuksesta kannattaa puhua neuvolassa.

Piirros Shutterstock

Lapsen yökastelu käy itsetunnolle

Yökastelua ei pidä hävetä. Apua kannattaa hakea ajoissa.

Esittelyssä inspiroivia päiväkoteja pääkaupunkiseudulla ja Keravalla. Tarjolla on mm. luonto-, liikunta-, kieli-, steiner- sekä montessoripainotteisia päiväkoteja.

Kansi Shutterstock

Käy lukemassa

hyvinvoinnista ja myös facebook & terveydestä. www.pisamat.fi.

Graafinen toteutus Jaana Viitakangas

Lapsen hampaidenhoito on vanhempien vastuulla. Säännöllinen hampaiden harjaus on tärkeää eikä bakteereja tulisi tartuttaa vauvan suuhun.

Rakkautta ja toisen tukemista. Perhe on tärkeä hyvinvoinnin lähde!

Paperit LumiArt PEFC 130 g/m2 Novapress Silk PEFC REG 90 g/m2 Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2018

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 7 päivän k­ uluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisu­ ajankohdasta l­ukien. Lehti toimitetaan force m ­ ajeure varauksin.


Nordic Healthin täysin luonnollisesta tuotesarjasta löytyy parhaita apuja sekä odottavalle äidille, vauvalle että leikki-ikäisille.

LAPSIPERHEEN TURVALLISET VALINNAT Äideillä on usein puutetta magnesiumista ja jo raskauden loppuvaiheessa moni kärsii suonenvedosta, krampeista ja unettomuudestakin. Loistava apu näihin on Uni magnesiumsuihke, jossa vaikuttavat magnesiumin lisäksi luonnolliset rauhoittavat myskisalvia, bergamotti ja kamomilla. Apua saa myös Vahvasta ja Herkän ihon magnesiumsuihkeesta sekä uutuudesta, iholla silkinsileältä tuntuvasta, erittäin vahvasta Magnesiumgeelistä. Levollisen yöunen ja hyvää tekevän rentoutumisen voi illalla varmistaa tekemällä

usta ja t o p l He eihin pp ! kramonenvetoon su

jalkakylvyn lisäämällä kourallisen Magnesium Kylpyhiutaleita lämpimään veteen ja hieromalla sen jälkeen (joko äiti itse tai vaikkapa isä) jalat Body Butterilla tai Body Lotionilla. Tämän jälkeen hyvä yöuni on taattu. Nordic Health D-vitamiiniperheessä on hyvänmakuinen D-vitamiinisuihke ihan vastasyntyneelle, Juniorille, kouluikäiselle ja tietysti aikuisille. Kaikki suihkeet ovat täysin luonnollisia ja hyvänmakuisia, helppoja nauttia ja niitä käytettäessä perhe voi olla rauhallisella mielellä D-vitamiinin saannin suhteen sillä kaikkien Nordic Health suihkeiden imeytyminen on varmistettu useilla kattavilla tutkimuksilla.

init D-vitami eelle! h koko per

Apuja odottavalle äidille, vauvalle ja leikki-ikäisille Kätilö Silja Seppänen Tampereelta on hoitanut hyvällä menestyksellä koliikkivauvoja ja perheitä neuvolassaan. Hoidoissa käytetään vyöhyketerapiaa ja kokonaisvaltaista hoitoa. D-vitamiini on tärkeä vauvan kehitykselle. Silja suosittelee suuhun suihkautettavaa Dlux Vauva D-suihketta 2 kuukauden ikään asti ja sen jälkeen Dlux Junior D-suihketta. Silja on huomannut, että nämä suihkeet eivät aiheuta vatsavaivoja ja niitä on helppo annostella. Imeytyminen on tehokasta, koska suihke imeytyy suun limakalvolta. Myös lisäaineettomuus miellyttää Siljaa. Silja neuvoo käyttämään Herkän ihon -magnesiumsuihketta kaksi suihkaisua kerrallaan vauvan pohkeisiin, vatsalle tai jaloille hieronnan yhteydessä tai Magnesium Body Butteria jalkojen hierontaan. Vauvoja ja lapsia rauhoittavan kylvyn saa lisäämällä ruokalusikallisen Magnesium Kylpyhiutaleita kylpyveteen. Tuotteet ovat saaneet vanhempien valitsemana useita palkintoja.

LISÄTIETOJA: MA-PE 9-17, PUH. 044 737 7137 WWW.NORDICHEALTHSPRAYS.FI


Hetkiä perheen elämästä Unen tärkeys – Ihanaa, perheeseen syntyy vauva, mikä suuri rakkauden tunne ja lataus siitä syttyykään! Kuitenkin montaa vanhempaa kalvaa pieni pelko, kuinka pärjää pikku nyytin kanssa. Kaaosta vai hallintaa? Tärkeää unta tarvitsevat kaikki, myös lapsen vanhemmat. Unella on suuri merkitys vireystilaan päivällä, pitkään pinnaan ja suoriutumiseen monissa asioissa. Säännöllinen päivärytmi ja siihen liittyvät rutiinit auttavat hyvän yörytmin löytämistä. Osa vauvoista nukahtaa helposti ja osalla rytmin etsiminen vie pitkän ajan, ja se on vaikeaa. Työelämän ja perheen yhteensovittaminen ja parisuhde voi kärsiä, kun ei vain ­jaksa. Neuvolasta saa tietoa ja tukea, ja neuvola voi ohjata vanhemmat vertaistuen piiriin. Lisää aiheesta sivulla 6 ja 26. Syömisen nautinto – Kun lapsi kasvaa, alkaa harjoittelu syömiseen ja erilaisiin makuihin. Ateriat tulee tarjota säännöllisesti ja ruokapöydän ääressä, eikä lapsen perässä pidä juosta lusikka kädessä. Vanhemman kannattaa tarjota rohkeasti erilaisia makuja lapselle maisteltavaksi, mutta ei kuitenkaan pakottaa syömään ”lautanen tyhjäksi.” Syömiseen tulisi liittyä nautinto yhteisistä hetkistä ja mielenkiinto uusiin maisteltaviin. Lapsi kasvaa ja pian valitsee omat mieltymyksensä. Lisää aiheesta sivulla 14. Käytös ja oppiminen – Jokaisella lapsella on hetkiä, jolloin hän ei jaksa keskittyä, ja se on normaalia! Innostus, jännitys ja väsymys voivat olla syynä vilkkauteen. Jos levottomuus kuitenkin johtaa ongelmiin yhtämittaisesti, lapsi hermostuu ja saa raivareita, kun tunnesäätely ei ole kohdallaan, voi kyseessä olla ylivilkas lapsi, ADHD. Lisää aiheesta sivulla 22. Jokainen meistä on ollut lapsi, ja jokainen meistä on erilainen. Erilaisuus on suola elämään! Värikästä ja lämmintä syksyä!

Shutterstock

Päätoimittaja

eija.rasinen@pisamat.fi

Pisamat

5


Vauvan unirytmi

Lyijynraskas väsymys on tuttu tunne monille vauvaikäisen vanhemmille. Levottomat yöt ovat tyypillinen perheen voimia koetteleva tilanne sekä vauvaiässä että taaperoiässä.

V

auvan uni on osin biologisen tarpeen säätelemää, osittain vuorovaikutuksessa vanhempiin kehittyvä sosiaalinen taito. Unella on erilaisia tärkeitä aivojen aineenvaihduntaa, muistia ja oppimista tukevia tehtäviä. Lapsen aivot kasvavat ja kehittyvät voimakkaasti, ja tyypillisimmin lapsen yöunet säpälöityvät aikoina, jolloin lapsen motoriset taidot kehittyvät. Vauva syntyy vailla selkeää käsitystä päivän ja yön erosta. Hänen sisäinen kellonsa kehittyy hiljalleen. Useimmilla

6

Pisamat

hiek etsi

vastasyntyneillä vuorokausirytmi hahmottuu kunnolla vasta kolmen kuukauden ikään mennessä. Vastasyntyneen unen rytmittömyys ja epäsäännöllisyys on siis enemmän sääntö kuin poikkeus. Miten tuen vastasyntyneen unta? Lapsen ensimmäisten elinkuukausien rytmittömyyteen kannattaa varautua etukäteen: jos suinkin mahdollista, käytä vanhempainvapaita ja anna itsellesi lupa luopua tarkoista


Unikkaa

suunnitelmista ja aikataulutuksista. Mikäli yöt ovat risaisia, yritä sopia kumppanisi kanssa esimerkiksi nukkumisvuoroista, jotta molemmat saisivat levätä tauotta ainakin osan yöstä. Pyydä sukulaisten tai ystävien apua, jotta ehtisit levätä tai ottaa vaikka päiväunet. Vauvan vuorokausirytmin kehittymistä voi nopeuttaa pitä­ mällä päivät valoisina ja yöt pimeänä. Ulkoile lapsen kanssa kirkkaassa valossa päiväsaikaan. Jos vauva on virkeä yöllä, tee yöllä vain välttämättömimmät hoitotoimet mahdollisimman eleettömästi ja hämärässä. Keskitä seurustelu päiväaikaan. Vastasyntynyt syö yleensä tiheästi yölläkin Sängyssä imettäminen tai perhepedissä nukkuminen voi helpottaa yösyöttöjä huomattavasti. Toisaalta äidinmaidon pumppaaminen talteen tai pullosta annettu äidinmaidon­ korvike voivat myös olla toimiva ratkaisu – silloin syötöstä voi huolehtia joku muu kuin väsynyt äiti. Jos pyrit täysimetykseen, kokeile lapsen tankkausta juuri ennen äidin nukkumaanmenoa. Koska monet vauvat pystyvät syömään puoliunessakin, lasta ei tarvitse välttämättä herättää syömään.

Shutterstock

mässä

”Vastasyntyneen unen r­ ytmittömyys ja ­epäsäännöllisyys on enemmän sääntö kuin ­poikkeus.”

Lapsen iltarutiinit Osalle vauvoista nukahtamaan oppiminen on nopeaa ja auto­ maattista. Osalle uneen rauhoittuminen on hyvin vaikeaa ja nukahtamisen opettelu sujuu hitaasti. Jos sinusta tuntuu, että perheessäsi yöt ovat yhtä taistelua, mutta naapurin vauva nukkuu kuin pieni enkeli, kyse on todennäköisesti vain siitä, että lapsesi on herkempi ulkoisille ärsykkeille ja nukahtaminen on hänelle haastavampaa. Vauvalle kannattaa alkaa opettaa hyviä unitapoja alusta alkaen. Avain vanhempien yörauhaan on se, että lapsi oppii nukahtamaan itse. Voit tukea hyviä unitapoja laittamalla jo muutaman viikon ikäisen vauvan yöunilleen aina samaan aikaan. Voit myös luoda vauvalle miellyttävän, aina samanlaisena toistuvan iltarutiinin. Vältä erityistaitoja vaativia ilta­ rutiineja, jotta eri perheenjäsenet ja muutkin lapsen hoidossa avustavat aikuiset voivat välillä tarpeen vaatiessa laittaa lapsen nukkumaan. Vauvan iltarutiini voi muodostua esimerkiksi kylvetyksestä, vaipan ja pyjaman pukemisesta. Sen jälkeen siirrät lapsen hänen nukkumapaikkaansa. Laita lapsi sänkyynsä unisena mutta valveilla ja toivota hänelle hyvää yötä. Jos vauva nukkumaan mennessä on kylläinen ja kuiva, mutta kitisee tai itkeskelee väsymystään, odota vähän aikaa, ennen kuin ryhdyt syöttämään, kanniskelemaan tai ponnistelemaan muuten vauvan nukuttamiseksi. Anna vauvalle mahdollisuus hakea unta itse. Hän saattaa pian nukahtaa. Tarkista tilanne välillä. Voit myös totuttaa vauvan nukahtamaan syöttöön, syliin, kanniskeluun, silittelyyn, heijaamiseen tai lauluun. Tällöin käy kuitenkin helposti niin, että lapsi alkaa odottaa vastaavaa nukahtamisen apukeinoa myös yöllä havahtuessaan. Varaudu siihen, että myöhemmin lapsen kasvaessa joudut todennäköisesti pitämään jonkinlaisen unikoulun, jotta hän vieroittuu tutusta nukutustavasta.

Pisamat

7


Mitä ovat unikoulut? Unikoulut ovat sarja psykologiseen tutkimukseen perustuvia menetelmiä, joilla tuetaan lapsen nukkumistaitojen kehitystä silloin, kun lapsen yöuni on rikkonaista ja itsekseen nukahtaminen on vaikeaa. Unikoulujen tavoitteena on tukea lapsen kykyä nukahtaa itsenäisesti. Ensimmäinen askel unikouluun on asettaa lapselle säännöllinen nukkumaanmenoaika ja luoda miellyttävä, aina samana toistuva iltarutiini. Unikouluja ei kannata lähteä kokeilemaan ennen 4–6 kuukauden ikää, sillä vasta silloin lapsella on kehitykselliset valmiudet omaksua unikoulujen harjoittamia taitoja. Uni­ koulutus ei myöskään ole välttämätöntä: jos perhe jaksaa hyvin lapsen yövalvomisia, unikoulu ei ole tarpeen. Miten toteutan unikoulun kotona? Unikouluja on useita erilaisia. Tutuimpia ovat perinteinen unikoulu, unikoulu pistäytymismenetelmällä, tassuttamiseen perustuva unikoulu ja tuolimenetelmä. Yhteistä kaikille on se, että unikoulun tarkoitus on opettaa lapsi nukahtamaan itsekseen. Jos haluat toteuttaa kotiunikoulun, varmistu ensin, että vauvan yöheräilyt eivät johdu jostakin hoidettavasta sairaudesta, esimerkiksi flunssasta, korvakivusta, refluksivaivasta tai allergiasta. Ne vaativat muunlaista hoitoa. Kaikkein perinteisin unikoulu on yksinkertainen: laita lapsi sänkyynsä unisena mutta valveilla. Sano lapselle hyvää yötä ja poistu paikalta. Älä palaa huoneeseen, vaikka lapsi itkisi. Toista sama rituaali noin viikon ajan. Perinteinen unikoulu on usein vanhemmalle raskas toteuttaa, sillä lapsen jättämistä itkemään on vaikea kestää. Siksi voit toteuttaa unikoulun myös pistäytymismenetelmällä. Laita väsynyt lapsi vuoteeseensa ja pistäydy ennalta sovitun ajan

8

Pisamat

Kirjoittaja apulaisprofessori, psykiatri Anna Keski-Rahkonen, Helsingin yliopisto.

Lisätietoa lapsen unesta ja sen tukemisesta:

Anna Keski-Rahkonen ja Minna Nalbantoglu. Unihiekkaa etsimässä – Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Kustannus Oy Duodecim 2015. Kirja on saatavilla myös e-kirjana Elisa Kirja -palvelun kautta.

Shutterstock

”Unikoulun ­tarkoitus on opettaa lapsi ­nukahtamaan ­itsekseen.”

(1/2–5 minuuttia) välein tarkistamassa lapsen tilanne. Voit myös pidentää asteittain pistäytymisvälejä. Rauhoita lasta pistäytyessäsi lyhyesti aina samoin sanoin. Jos haluat, voit myös silittää tai taputtaa lasta. Älä kuitenkaan nosta lasta pois sängystä. Voit myös tassuttaa lapsen uneen. Laita lapsi sänkyynsä unisena mutta valveilla. Sano hänelle hyvää yötä ja poistu paikalta. Palaa lapsen luo vain, jos itku kiihtyy. Rauhoita lapsi laittamalla kätesi tukevasti hänen vartalonsa päälle. Pidä kättä paikoillaan, kunnes lapsi rauhoittuu. Jos tämä ei tyynnytä lasta, silitä lasta säännöllisin, rytmisin liikkein hartioista, selästä ja pepusta. Jos tämäkään ei auta, nosta lapsi syliin rintaasi vasten. Silitä selkää. Kun lapsi tyyntyy, laske takaisin sänkyyn. Pidä kättä lapsen selän päällä vielä hetken ja poistu sitten paikalta. Joillekin vanhemmille on luontevinta toteuttaa uni­koulu tuolimenetelmällä. Laita lapsi sänkyynsä unisena mutta valveilla. Istu tuolilla lapsen sängyn vieressä. Jos lapsi itkee, lohduta sanallisesti, mutta älä nosta syliin. Seuraavana iltana siirrä tuolia hieman kauemmas sängystä, mutta toimi muuten samoin kuin edellisenä iltana. Siirrä ilta illalta tuolia kauemmas, kunnes se lopulta on huoneen oven ulkopuolella. Miten onnistun unikoulutuksessa? Unikoulun onnistumiselle olennaista on vanhempien päättäväisyys ja johdonmukaisuus: lapsi opettelee unikoulussa uudenlaista tapaa nukahtaa itsekseen, ja oppiminen vaatii aikansa. Siksi unikoulun toteuttamiseen kannattaa varata vähintään viikko. Usein on hyödyksi ottaa kumppani tai vaikka isovanhempi tai ystävä tueksesi toteuttamaan unikoulua. Mitä lempeämmän unikoulun valitset, sitä pitkäjänteisempää sitou­tumista unikoulu vaatii. Unikouluttaminen ei ole vaarallista tai haitallista lapselle, vaikka hän itkisikin. Älä pode turhaan huonoa omaatuntoa unikoulusta. Loppuun uupunut vanhempi on lyhytaikaista itkemistä suurempi riski lapsen henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. Unikoulussa on kyse tasapainon hakemisesta perheen­ jäsenten erilaisten unitarpeiden välille: levänneet vanhemmat pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä.


FE82/U/v.1.0/11-2014

LASTEN YÖKASTELUUN

LÖYTYY APUA

LUE LISÄÄ!

www.YOKASTELU.fi Ferring Lääkkeet Oy • PL 23, 02241 Espoo • Puh. 020 740 1440 • Faksi 020 740 1449 • www.ferring.fi

Pisamat

9


Yökastelun hoito

Lasten yökastelu käy itsetunnolle Hoito on tärkeää aloittaa ajoissa

Lasten yökastelua hävetään vielä nykyisinkin. Hoitamattomana vaiva kuormittaa perheen jaksamista ja lapsen itsetuntoa. Lapselle pitää puhua suoraan vaivasta, jotta taakka ja häpeä hälvenisivät.

”P

erheiden suhtautuminen hoidon aloitukseen on yksilöllistä. Jos suvussa on esiintynyt yökastelua, se on jo tuttua eikä niinkään noloa. Joskus vanhemman kanssa täytyy tehdä töitä, että lapsi saadaan asianmukaiseen hoitoon. Asia hävettää, eikä sitä haluta kohdata. Ajatellaan, että se menee iän myötä ohi”, lastentautien erikoislääkäri Liisa Winter toteaa. Lapsen kaveripiirissä pärjääminen on Winterin mukaan tärkeä motivointikeino hoidolle. Jos perhe kuitenkin vastustaa hoitoa, ei pakottaakaan voida. Kelan mukaan vielä 5-vuotiaana jatkuva kastelu on yökastelua, ja tietyin kriteerein Kela maksaa silloin perheelle vammaistukea hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella.

Turhaa häpeää Yökastelua ajatellaan Winterin mukaan yhä vanhanaikaisesti psyykkisenä sairautena. Ajatellaan ehkä lapsen kastelevan tahallaan. Osa vanhemmista saattaa ajatella, että on helpompaa antaa ajan korjata asia. ”Koska kyseessä on yhden alueen kehitysviive, sitä pidetään pelottavana. Lapsella ajatellaan helposti olevan muutakin vikaa. Kysymyksessä on kuitenkin yksilöllinen kehittyminen ja virtsan­ eritystä säätelevän hormonin liian matalat tasot elimistössä yön ja usein syvän unen aikana”, Liisa Winter selventää. Lapselle helpotus on sitä suurempi, mitä nopeammin hän oppii kuivaksi. Winter muistuttaa, ettei lapsen itsetunnolle ole hyväksi jäädä kärsimään kastelusta pitkään. Lapset voivat olla

10

Pisamat

julmia toisilleen. Lapsen ollessa 5–6-vuotias keskustellaan neuvolassa yökastelusta. Neuvoloissa asiaan suhtaudutaan Winterin mukaan vaihtelevasti.

Apukeinot käyttöön Winter pitää lääkettä perheen kannalta usein helpoimpana vaihtoehtona. Jos lääkitys ei riitä, kytketään muut hoidot mukaan. ”Hälytinlaite saadaan lainaan, ja perhe ostaa siihen itse 2 lakanaa. Kun lakana kastuu, kone hälyttää. Virtsamäärä pienenee, ja lopulta lapsi oppii jo ennen hälytystä heräämään”, lasten­ sairaanhoitaja Maria Myllylä kertoo. Hälytinhoito perustuu ehdollistumisreaktioon. Lapsi oppii siis heräämään pissahätään lopulta itse. ”Jos kolmessa kuukaudessa ei opi kuivaksi, hälytin palautetaan ja kokeillaan puolen vuoden päästä uudelleen. Lapsi ei ole ehkä ollut kypsä oppimaan vielä. Virtsaneritystä säätelevän hormonin määrä muuttuu iän myötä, ja kuivaksi oppiminen helpottuu”, Winter toteaa. Lisäksi tarjolla on patjan sijaan pikkuhousuihin laitettava hälytin­anturi. Ne voivat kuitenkin olla liiankin herkkiä hälyttämään vaikka hikoilun takia. ”Haittapuoli hälyttimen kanssa on, että koko perhe herää ­siihen. Siksi me emme yleensä aloita hälytinhoitoa ensim­ mäiseksi. Lääkehoito on helpompi vaihtoehto. Toki samalla voidaan tarvit­taessa pitää tukihoitona hälytinpatjaa”, Liisa Winter kertoo.


”On erittäin tärkeää k­ ertoa ­lapselle, että kyseessä on vain yksilöllinen ominaisuus. ­Yökastelu ei ole lapsen vika, eikä hän ole sairas.”

Se alkuperäinen pyjamahousu

Lääkehoito Yökastelun hoidossa käytettävä lääke (desmopressiini) on elimistön omaa hormonia vastaava aine, joka vähentää virtsaneritystä. Yökastelijoilla tätä hormonia ei vielä erity tarpeeksi. ”Lääkehoitoa käytetään aluksi 3 kuukautta kerrallaan. Sen jälkeen pidetään taukoa ja katsotaan, riittääkö hoito. Yleensä aloitan hoidon korkeammalla annoksella, jotta tuloksia saadaan heti. Annosta voidaan laskea pienimpään tehoavaan annokseen, kun tuloksia alkaa tulla. Kuivaksi oppiminen kestää keskimäärin alle vuoden”, Winter kertoo. Jos lapsella on ummetusta, ei rakolla ole laajentuessaan tilaa lantiossa. Ummetus on hoidettava ensin, ja toisinaan jo tämä riittää. Ummetus voi olla kastelun syynä, vaikka lapsi ulostaisikin säännöllisesti esimerkiksi joka toinen päivä.

Osallistaminen motivoi On tärkeää ottaa lapsi mukaan hoidon suunnitteluun alusta al­ kaen. Lääkäri puhuu suoraan lapselle ja miettii hänen kanssaan, miten toimitaan. Lapsen oma ymmärrys kehitystasonsa mukaisesti asiasta on oleellista, jotta hoito onnistuisi. Kannustus on hoidon aikana tärkeää lapselle. ”Kun lapsi saa itse vastuuta hoidosta, hän innostuu toimimaan oikein. Vanhemmat ovat näissä tilanteissa vain kuuntelijoita. Käytän vaivan selostamisessa lapsille helppoja anatomiakuvia apuna. Lapsi pitää yleensä itse tai vanhempien kanssa päiväkirjaa öiden sujumisesta hoidon aikana. Tällainen osallistaminen edistää lapsen oppimista. Saan lapsilta kuivaksi oppimisen jälkeen usein iloista palautetta esimerkiksi piirrosten kautta”, Liisa Winter iloitsee. Lääkärin mielestä on erittäin tärkeää kertoa lapselle, että kyseessä on vain yksilöllinen ominaisuus. Yökastelu ei ole lapsen vika, eikä hän ole sairas.

Suojaa, kun sitä tarvitaan – yöaikaan DryNites yövaipat auttavat lasta pääsemään yökasteluvaiheen yli sekä antavat rauhallisen yöunen koko perheelle. • Imukykyinen ja täydellinen istuvuus • 3 kokoa sekä tytöille että pojille 3 - 15v.

Muita hoitoja Porvoon Lääkärikeskuksessa kokeillaan tällä hetkellä myös TNShoitoa yökasteluun. Se on sähköärsytyshoito, jota on käytetty alun perin naisilla virtsankarkailuongelmiin. TNS-hoito toimii kuitenkin yleensä vasta isommilla lapsilla tai nuorilla. Sitä otetaan illalla nukkumaan mennessä kuuden viikon jakso. Tavoitteena on lantionpohjan lihaksiston hermoston vahvistaminen. On myös olemassa rakon supisteluun vaikuttava lääke (oksibutiniini). Sitä voidaan kokeilla joko yksinään tai muihin hoitoihin liitettynä. Usein oksibutiniinia käytetään myös, jos kastelu on sekä yö- että päiväaikainen ongelma.

Löydät tuotteet hyvinvarustetuista vähittäiskaupoista ympäri Suomen.

Kokeile myös BedMats patjansuojaa.

Shutterstock

Asiantuntijoina lastentautien erikoislääkäri Liisa Winter ja lastensairaanhoitaja Maria Myllylä, Porvoon Lääkärikeskus. Teksti Riitta Rautakoura.

Ilmainen näyte tilattavissa www.drynites.fi Pisamat

11


YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA HOITOPAIKAT Päiväkoti Pellava 1–6 vuotiaat Pieni kodinomainen päiväkoti Sokinsuonkuja 4 puh. 040 358 2770 www.paivakotipellava.fi www.ankkalampi-ankdammen.fi – pieni toiminnallisen kaksi­ kielisyyden päiväkoti Helsingissä, Espoossa ja Kauniaisissa ESPOO Gäddviks Svenska ­Barnträdgård 2–5 vuotiaat Ryhmäperhepäiväkoti Auki 8–17 puh. 045 110 9495 Honey Monsters Englanninkielinen kielikylpy­ päiväkoti 4–6 vuotiaille suomenkielisille lapsille, myös esiopetus Joupinpuisto 2 puh. 09 805 3355 Avaruuskatu 1 E–F puh. 09 859 6535 www.honeymonsters.fi Päiväkoti Viidakkorumpu Musiikki- ja draamakasvatuspainotteinen päiväkoti. Mahdollisuus musiikin, tanssin ja englannin kielen harrastamiseen. 1–6 vuotiaat Kuusiniementie 2 puh. 050 912 2715 info@paivakotiviidakkorumpu.fi

Ruusun päiväkoti 1–5 vuotiaat Huvilinnanaukio 8 puh. 050 405 6054 ruusu.vaakuna@kolumbus.fi www.ruusunpaivakotioy.fi Ryhmis-Kotipesä-Leppävaara Musiikkikasvatukseen, liikuntaan ja luovuuden kehittämiseen satuelämyksin painottuva ryhmis. Englannin kielen opetus kuuluu hoitomaksuun. 1–5 vuotiaat Kivenhakkaajankuja 2 puh. 045 164 5715 ryhmiskotipesa@gmail.com Sunrise Kindergarten Kokopäivä/puolipäivä 2–6 vuotiaat Kuunsäde 3 C puh. 09 888 6421 puh. 045 652 6532 www.sunrisefinland@org

4kk ikään asti Turvallinen Ergonominen Käytännöllinen Hygieeninen

Lue lisää ja tilaa!

www.vaavi.fi

12

Pisamat

Suomalais-Venäläinen Päiväkoti Kalinka 2–6 vuotiaat Kaarelankuja 4 puh. 046 812 6867 www.svk-kannatus.fi kalinka@svk-kannatus.fi KERAVA Kaarnanpäiväkoti Musiikkia ja liikkumista luonnossa 1–6 vuotiaat Koivikontie 27 Tiedustelut: Anne Riihimäki puh. 050 405 6054 www.kaarnanpaivakoti.fi facebook – kaarnan päiväkoti

HELSINKI Helsingin Montessori-yhdistys ry:n leikkikoulut 3–6 vuotiaat Herttoniemi, Herttoniemenranta, Munkkiniemi, Pakila, Töölö puh. 041 530 3678 www.helsinginmontessori.fi toimisto@helsinginmontessori.fi

Vuokrattava vauvan ensisänky • • • • •

Luomu-päiväkoti Kirsikka 2–6 vuotiaat Pienet ja kodinomaiset päiväkotimme tarjoavat päivähoitoa Suomensuontie 8, Laajasalo ja Kauppakartanonkatu 14, Itäkeskus puh. 050 351 0950 www.luomupaivakotikirsikka.net

International Childcare and ­Education Centre

TÖÖLÖ: Dunckerinkatu 2A 2–3 puh. +358 (0)44 750 9189 emma.mcarthur@icec.fi info@icec.fi

Herttoniemi: Killingholmankuja 3 puh. +358 (0)44 750 9187 minna.heikkinen@icec.fi info@icec.fi Meilahti: Mäntytie 13 C 17 puh. +358 (0)44 750 9188 Kallioportaankatu 1 ja 7 puh. +358 (0)44 300 9191 nannu.parviainen@icec.fi info@icec.fi Westend: Kanervatie 6 puh. +358 (0)50 351 5326 marketa.viding@icec.fi info@icec.fi Niittykumpu: Kappelitie 6 C / alk. tammikuu 2018 Siuntiontie 3 Nursery puh. +358 (0)44 750 9190 Schoolroom puh. +358 (0)50 409 0479 hannah.pousi@icec.fi info@icec.fi Suomen ja ruotsin­ kielinen ­päiväkoti

Auta lapsiperheitä vaikeassa tilanteessa Syöpäsäätiö tukee perheitä, jotka ovat joutuneet vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen lapsen syöpäsairauden vuoksi. Tarjoa hetken huojennus ja tee lahjoitus tilille FI20 2344 1800 0032 29, viite 2202. Lue lisää: www.syopasaatio.fi. Keräyslupa RA/2016/952 (1.1.2017 – 31.12.2018)

Degerby: Degerbyntie 86 puh. +358 (0)44 750 9183 degerby@icec.fi www.icec.fi[1] info@icec.fi


Hoitaa hellävaraisesti lasten ja aikuisten korvat Lastenkin korvia saattaa vaivata liiallinen korvavahan muodostuminen, joka pahimmillaan aiheuttaa ikävän korvavahatulpan. Tämä aiheuttaa kuulon heikkenemistä, ärsytystä korvassa ja voi hankaloittaa korvan tutkimista lääkärissä. Kotimainen Otocur-suihke on helppo ja turvallinen tapa poistaa liiallinen korvavaha korvasta ja estää vahatulpan synty. Samalla Otocur suojaa korvaa veden ärsytykseltä ja korvakäytävätulehdukselta.

Yrjönkatu 34 - Georgsgatan 34

Otocur soveltuu koko perheelle, vauvasta vaariin!

Puulelut, pelit, askartelu ja lahjat Turvallisesti - Ympäristöystävällisesti

Muista Otocur, jotta mikään tärkeä asia ei jää kuulematta!

VALMISTETTU SUOMESSA

www.tingeling.fi

APTEEKISTA

p. 044 031 1336

Markkinoija: Decem Pharma Oy

Suusuihke varmistaa lapsen riittävän D-vitamiinin saannin

IMETYSLIIVIT

RUNSAAMMILLE

Kesän jälkeen on syytä kiinnittää huomiota lasten riittävän D-vitamiinitason varmistamiseen. Uutta tietoa D-vitamiinin imeytymisestä on saatu mm. Sheffieldin Yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Useat tutkimukset osoittavat, että vitamiini suusuihkeet nostavat seerumin D-vitamiintasoja keskimäärin 2.5 kertaa tehokkaammin kuin tabletit, kapselit ja tipat.

MUODOILLE

Suusuihkeessa ei käytetä ruuansulatusjärjestelmää vaan eri imeytymisreittiä ja imeytyminen tapahtuu suoraan posken erittäin imukykyiseltä limakalvolta. Varsinkin lasten kohdalla merkityksellistä on myös ­suihkemuotoisten vitamiinien helppokäyttöisyys. Noudata pakkauksessa olevaa käyttöohjetta. :::::::::::::::::::::::: Teksti: Päivi Kaasalainen, Nordic Health Sprays Ltd/ Pohjoismaiden ­Terveyssuihkeet Oy uo toi h

ar

itu ki m

in

lik a Gee

uss uu tu ut U Uu 7 0117 2 20

ukautuu rinnan

®+

TOPATUT JA SAUMATTOMAT GELWIRE

m

IMETYSLIIVIT

Palkitut imetysliivit ainutlaatuisella geelikaarituella. Tukevat ja hyväntuntuiset liivit isommille rinnoille, koot M-XXL. Jo raskausaikaiseen käyttöön. Mukana jatkopala.

Jälleenmyyjiltämme saat asiantuntevaa palvelua ja opastusta sopivien Carriwell-tuotteiden valintaan. Uutuudet kätevästi myös verkkokaupastamme www.mamidea.com. Maahantuonti ja tiedustelut: Babyidea Oy,puh. 09-41108520, sposti info@mamidea.com.

Käy tykkäämässä Pisamat lehdestä Facebookissa! Pisamat

13


Lapsen ruokakasvatus

Lapsen makumaailman laajeneminen vaatii mahdollisuuksia kokeilla uusia ruokia ja maistella yhä uudestaan sellaisia, jotka eivät heti ensimaistamalta päässeet suosikkien joukkoon.

Mm, tää on hyvää..

Ruokakasvatus on yhteistä arkea ruuan parissa Mikä oli suosikkiruokasi lapsena? Millaisia sattumia lautasen reunoillesi kertyi? Entä mitkä ovat suosikkiruokiasi tänään ja mistä ruuista et oikein pidä vieläkään? Ruokakokemukset ja ruokailutottumukset, jotka saamme ja opimme varhain lapsuudessa, säilyvät mukanamme pitkälle aikuisuuteen. Ne luovat pohjan ruokamieltymyksille, joihin pohjautuen teemme päivittäisiä ruokavalintojamme sekä itsellemme että perheellemme. Siksi sillä millaisen perustan itsestään ruokailijoina ja ”ruokarohkelikkoina” annamme lapsillemme, on kauaskantoiset vaikutukset heidän hyvinvointiinsa. Tätä suurta tehtävää täyttäessämme saamme samalla myös itse vanhempina pysähtyä iloitsemaan ruuasta, syömisestä ja seurasta rakkaidemme kanssa.

Kuka teillä päättää mitä syödään? Me vanhemmat seuraamme lastemme syömistä hyvin läheltä ja usein aika tarkasti. Nopeasti opimme ja muistamme, mistä lapsi ei oikein pidä ja mitkä ovat hänen lempiruokiaan. Mukavampaa ja helpompaa on tarjota niitä ruokia, joita lapsi helposti syö, vai mitä? Jos valikoimme etukäteen lapsen puolesta hänen pitämänsä ruoka-aineet, tulemme helposti rajanneeksi lapsen ruokamaailmaa. Uusiin makuihin oppiminen vaatii vähintään 8–10 maistamiskertaa. Aistit ohjaavat lapsen ruokavalintoja Kun lapsi tekee päätöksen maistaa tai olla maistamatta ruokaa, hänen tärkein välineensä on näköaisti. Näköaistilla lapsi tarkastelee ruuan väriä, rakennetta ja muotoa, ja joko tunnistaa ruuan tai ei. Mikäli lapsi tunnistaa ruuan, hän toden­ näköisemmin myös maistaa sitä. Tunnistamista auttaa myös, että ruoat tarjotaan helposti tunnistettavissa muodoissa. Erityisesti kasvisten, marjojen ja hedelmien kohdalla erikseen, tunnistavina paloina tarjotut herkut löytävät tiensä todennäköisemmin lautasille ja suuhun asti. Puhutaan ruuasta Lapsen kehuminen ja kiittäminen syömisestä tai vaikka vain maistamisesta antaa onnistumisen ja osaamisen kokemuksia ruokamaailmassa. Ruokien nimeäminen lapselle on myös hyvä keino laajentaa lapsen sanavarastoa. Ruuasta puhumisen ohella huomiota kannattaa kiinnittää myös siihen, kuinka puhumme lapsistamme ruokailijoina ja heidän ruokailutottumuksistaan.

Kokeile kotona: Testatkaa perheenjäsenen haju-, tunto- ja makuaistia Laita pienille lautasille erilaisia kasviksia ja hedelmiä, kuten banaania, appelsiinia, sitruunaa, porkkanaa, sekä erilaisia mausteita, kuten kanelia, kardemummaa, pippuria, kaakaota. 1 teelusikallinen kutakin maustetta riittää. 1. Pyydä maistajaa sulkemaan silmät, halutessanne voitte käyttää myös huivia. Maistajan silmät ovat suljettuina koko tehtävän ajan. 2. Pyydä maistajaa haistelemaan kevyesti kaikkia näytteitä vuorotellen. Kysy maistajalta: Miltä näytteet tuoksuvat? Kuinka kuvailet hajua? Mitä se tuo mieleen? 3. Pyydä kokeilemaan sormin, miltä näytteet tuntuvat. Kysy maistajalta: Tunnistatko näytteet? Miltä näytteet tuntuvat? 4. Maistata lopuksi näytteitä varovasti. Tarjoa maistajalle vettä näytteiden välissä. Mitä tapahtuu, kun näytettä maistaa nenästä kiinni pitäen? Lopuksi miettikää vielä yhdessä: Millä aistilla tunnistit näytteet parhaiten? Millä aisteilla yleensä arvioit ruuan makua?

14

Pisamat

Kuuntele, osallista ja ennakoi Ruoan maku aikuisen suussa, on usein hyvin erilainen kuin lapsen suussa. Omat kokemuksemme ruoka- ja maku­ maailmassa muovaavat maistamistamme. Toisaalta meillä on jo syntyessämme erilaisia ominaisuuksia maistaa ruokia. Toiset lapset ovat myös luontojaan arempia tutustumaan uusiin ruokiin ja toiset puolestaan kokeilevat lakkaamatta innokkaasti kaikkea uutta. Lapsen omat vanhemmat tuntevat parhaiten oman lapsen suhtautumisen uusiin ruokiin. Ruokatilanteiden yksi haaste on, että nälkä tekee usein kiukkuiseksi – sekä meidät isot että pienet. Omaa tahtoaan kehittävä uhmailija osaa vetäistä juuri siitä narusta, jolla saa vanhempansa kiukun purkautumaan. Mikäli ruokailutilanteet menevät huutamiseksi, kokeile, pidentäisikö omia hermojasi ja helpottaisiko lapsen kiukuttelua, jos otatte pienen välipalan


..vai eikö olekaan?

”Lapsen oman nälän ja ­kylläisyyden tunnistamisen kehittymiseksi on tärkeää, että lapsi saa itse määrätä paljonko hän syö.”

Shutterstock

jo ruokaa valmistaessa. Popsikaa esimerkiksi salaatti­tarpeet reiluina paloina ”alkuruuaksi” ruokaa laittaessa. Touhutaan yhdessä Yleisimmin me annamme lapsen kattaa pöydän, mutta entä jos antaisitkin lapselle erikoistehtäväksi pilkkoa ne alkupalakasvikset? Esimerkiksi kurkun tai omenan pilkkominen onnistuu tavallisella ruokailuveitsellä helposti ja turvallisesti. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi Meitä suomalaisia on pitkään opetettu ruokapöydässä syömään lautanen tyhjäksi. Yhä edelleen vaadimme usein lapsiltamme, että pöydästä ei poistuta, ennen kuin lautanen on tyhjä. Mietitäänpä hetki. Kuka laittoi ruuan lautaselle? Mistä hän tiesi, minkä kokoinen nälkä lapselle juuri tänään, juuri tällä aterialla on? Kysyttiinkö lapselta, onko hänellä iso nälkä vai pieni nälkä? Näkikö hän tarjolla olevan ruuan, kun joutui vastaamaan

tähän? Onko lapsen kanssa puhuttu, missä ja miltä nälkä tuntuu? Usein ruokailutilanteemme lasten kanssa ovat hyvin aikuisjohtoisia. Aikuinen päättää mitä ruokaa on tarjolla, aikuinen päättää missä syödään, aikuinen päättää milloin syödään. Lapsen oman nälän ja kylläisyyden tunnistamisen kehittymiseksi on tärkeää, että lapsi saa itse määrätä, paljonko hän syö. Sen sijaan, että vaadimme syömään lautasen tyhjäksi, opetellaan yhdessä ottamaan ruokaa sen verran, kuin nälkä kulloinkin vaatii. Ruuan kanssa voi myös leikkiä Ruokiin tutustumalla voi leikinomaisesti opetella monenlaisia asioita, kuten värejä, muotoja, numeroita ja aakkosia. Asioita, joita jokainen meistä haluaa lapsensa oppivan ja usein opettelemme lelujen, pelien ja kirjojen avulla. Ruokamaailmasta löytyy paljon värejä tunnistettaviksi. Lapsen kanssa voi esimerkiksi etsiä, mitä ja montako eri väriä lapsen tai vanhempien lautasilta löytyy, ja miettiä, millä kirjaimella ruoka-aineet alkavat. Äidille ja isällekin riittää haastetta, kun keksitään yhdessä ruoka-aineelle samalla kirjaimella alkava kuvaava adjektiivi. Varsinkin kasvisten, marjojen ja hedelmien kanssa on helppo ja hauska myös leikitellä erilaisilla muodoilla. Voisiko tänään aamupalaleivällä olla silmät, nenä ja leveä hymy? Kuin taianomaisesti hymy saattaa tarttua leivästä myös sen haukkaajaan. Kirjoittaja Kaisa Kähkönen, TtM, laillistettu ravitsemus­ terapeutti, Ravistamo Oy.

Pisamat

15


Nopeasti energiaa antavat ja matalaa verensokeria nostavat Siripiri-rypälesokeripastillit sopivat diabeetikoille, koululaisille, opiskelijoille, kuntoilijoille ja urheilijoille.

Uutuusmaku ! Ä M L E D E H N O I PASS Apteekeista, päivittäistavarakaupoista ja luontaistuotekaupoista.

Muista myös kätevät yksittäispakatut pastillit!

Markkinoija: Oriola Finland Oy


FreeStyle Libre - glukoosimittaus ilman lansetteja, liuskoja ja verta1 • Ei kalibrointia • Kivuton skannaus korvaa toistuvat sormenpäämittaukset1,2 • Antaa kattavan glykeemisen yleiskuvan hoitopäätöksien tueksi3 • Sensori mittaa glukoosin soluvälinesteestä

Miksi pistää, kun voi skannata?1

Lue lisää www.abbottdiabetescare.fi

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM

Skannaus ei vaadi neulan pistoa. 2 Verinäyte sormenpäästä vaaditaan: - mikäli glukoositason nopea vaihtelu johtuu siitä, että glukoositaso soluvälinesteessä ei täysin kuvaa oikeaa glukoositasoa. - mikäli järjestelmä raportoi hypoglykemiasta tai lähestyvästä hypoglykemiasta. - mikäli mittaustulos ei vastaa tuntemuksia. 3 Täydellisen glykeemisen yleiskuvan saamiseksi sensori on vaihdettava 14 päivän välein ja sensori skannattava vähintään joka 8. tunti. 1

FreeStyle Libre Flash- glukoosin seurantajärjestelmä on tarkoitettu kudosnesteen glukoositasojen mittaamiseen diabetesta sairastavilla henkilöillä (vähintään 4-vuotiaat). Käyttö lapsilla (4–17-vuotiaat) on sallittu vain, jos lasta valvoo vähintään 18-vuotias hoitaja. Kuvat ovat pelkästään havainnollisia. Kuvissa ei ole todellisia potilaita tai terveydenhuollon ammattilaisia. Esimerkit ovat keksittyjä. Kyseessä ei ole todellisia potilaslukuja tai potilaan tietoja.

FreeStyle and related brand marks are trademarks of Abbott Diabetes Care, Inc. in various jurisdictions. © Rev 2, FIFSLibre170023a, June 2017

0800 555 500 · Abbott Oy · Abbott Diabetes Care · Linnoitustie 4 · 02600 Espoo


Shutterstock

Diabeteksen oireet ja hoito

”Panu oli terve ja virkeä vauva. Vuoden ikäisenä hän alkoi syödä huonommin ja lopulta oksennella. Kun Panun vointi huononi, hänet vietiin lastenpäivystykseen, jossa muiden laboratoriokokeiden ohessa mitattiin verensokeri. Se oli yllättäen ”HIGH”, ja Panulla todettiin tyypin 1 diabetes (T1D).”

Lasten ja nuorten tyypin 1 ­diabeteksen hoito

18

Pisamat

T

1D on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää haiman beetasolujen kimppuun ja tuhoaa ne. Pää­ kaupunkiseudulla T1D todetaan vuosittain noin 120:llä alle 16-vuotiaalla lapsella ja nuorella, ja heistä noin kymmenesosa on alle 3-vuotiaita. Alle yksivuotiaalla diabeteksen aiheuttajana voi olla autoimmuunituhon sijasta geenivirhe.

Diabeteksen tyypilliset oireet ovat lisääntyvä jano ja virtsaaminen Lapsi, joka on jo oppinut yökuivaksi, alkaa uudestaan kastella. Diabetestietoisuuden yleistyessä oireet tunnistetaan jo melko hyvin, mutta mitä pienempi lapsi on, sitä epätyypillisemmät diabeteksen oireet voivat olla.

Tämän päivän diabeteksen hoito Diabetesta hoidetaan joko monipistoshoidolla, jossa pistetään insuliinikynällä ihon alle pitkävaikutteista insuliinia ja aterioiden yhteydessä pikainsuliinia, tai vaihtoehtoisesti ihon alle asetetun kanyylin kautta pumpulla. Insuliinipumppuun voidaan myös kytkeä kudossokerin mittaava glukoosisensori, jolloin insuliinipumppu pysäyttää insuliiniannon matalan verensokerin uhatessa. Markkinoille on lähiaikoina tulossa myös insuliinipumppu, joka automaattisesti lisää insuliiniannosta verensokerin noustessa. Nämä


sensoroivat insuliinipumput ovat välivaihe tavoitteessa luoda “keinohaima” eli insuliinipumpun ja glukoosisensorin yhdistelmä, joka tietokoneen ohjaamana pitäisi verensokerin mahdollisimman normaalina. Monipistoshoidolla ja insuliinipumppuhoidolla päästään kummallakin hyvään hoitotulokseen, mutta pumpulla on mahdollista annostella tarkemmin aterialla tarvittava insuliini eli ateriabolus, ja sen vuoksi se on usein helpompi hoitomuoto alle 3-vuotiaalle lapselle. Imeväiselle pumppuhoito valitaan jo alusta lähtien, koska hänen tarvitsemansa ateriabolukset ovat erittäin pieniä – luokkaa 0.1–0.2 yksikköä insuliinia. Sen anto ei onnistu insuliinikynällä, jonka pienin annosvaihtoehto on 0.5 yksikköä. Pienet lapset ovat usein valikoivia tai hitaita syömisessään. Koska ateriainsuliini tulisi pistää ennen syömistä, on ongelmallista, jos lapsi päättääkin olla syömättä ateriaansa ja insuliini on pistetty. Insuliinipumppuhoidolla on pistoshoitoa helpompi annostella pieni annos insuliinia syömisen alkaessa ja antaa loput ruokailun aikana, kun nähdään, miten lapsi syö. Diabeteksen hoitotasapainoa kuvastaa ns. sokeroitunut hemoglobiini eli HbA1c. Sen tavoite on iästä riippumatta alle 58 mmol/mol (7.5 %). Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten HbA1c-keskiarvo on Suomessa pitkään ollut yli 8 %, mutta viime aikoina lastenyksiköt ovat entistä aktiivisemmin kiinnittäneet huomiota hoidon parantamiseen ja keskiarvo on laskenut jo 64mmol/ mol:iin (8%). Hoidon kulmakiviä ovat tekninen osaaminen (insuliinin pistäminen, verensokerin mittaaminen ja hiilihydraatti­ laskennan hallitseminen) ja ennen kaikkea sairauden hyväksyntä. Se ei aina ole helppoa.

Miten Panun kävi? Hänelle aloitettiin päivystyksessä aluksi suonensisäinen insuliinihoito ja nesteytys, mutta jo seuraavana päivänä Panu sai sensoroivan insuliinipumpun. Vanhemmat omaksuivat diabeteksen hoidon nopeasti. Heitä tuki jo alkuvaiheessa osastolla psykiatrinen sairaanhoitaja yhdessä ravitsemusterapeutin, sosiaalityöntekijän, diabeteslääkärin ja -hoitajan kanssa. Vuosien varrella hoitoa opetettiin ja vastuuta siirrettiin enemmän Panulle itselleen. Juuri ennen kun Panu siirtyi 16-vuotiaana aikuispuolelle jatkohoitoon, hänet oli kokemusasiantuntijana lastenyksikön kolmasluokkalaisten teemapäivällä tsemppaamassa näitä diabeteksen hoitopolulla.

Kirjoittaja lastenendokrinologi, dosentti Päivi Miettinen, ­lasten ja nuorten toimiala, yleispediatrian linja, HUS.

ama

lapsiperheen arkeen!

Värikäs ja hauska peli pienille ­kalastajille

P

eliä voidaan pelata vapaasti, jolloin tavoitteena on kalastaa akvaariokaloja ja mereneläviä magneettiongella. Ikäsuositus 2+.

ß

Kirjasuositus: ­Kaivajat

T

ß

ämä kirja on ehdoton suosikki noin 2 vuotiaille! Kaivajat kaivavat tunneleita, mistä löytyy pupuja ja paljon muuta kiehtovaa. Gummerus.

Tehokas tapa kasvattaa vastustuskykyä!

Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka muuttaa koko perheen arjen Lasta ja nuorta hoidetaan yhdessä hänen itsensä ja perheen kanssa. Verensokeri on mitattava useita kertoja päivässä, insuliini pistettävä suhteessa verensokeriin ja aterian hiilihydraattimäärään sekä liikuntaan tai raisuun leikkiin. Hoitovälineet täytyy pitää aina mukana. Usein vanhemmat tuntevat syyllisyyttä, jos lapsen hoitotasapaino ei ole hyvä. Hoitotiimin on tuettava paitsi lasta, myös vanhempia. Hoitotavoitteet asetetaan yksilöllisesti perheen kanssa ongelmakohdat huomioiden. Riittävän ajoissa annettu ennaltaehkäisevä psykiatrinen tuki on tärkeää, ja hoitoyksiköiden tulisi panostaa siihen entistä enemmän. Sairauden hyväksyminen on lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeää.

is

t

su

P

it t el

ee

Hyviä asioita

os

ß

G

efilus – maitohappobakteeriC-vitamiinivalmiste. Matkalle mukaan. Herkullinen vadelman ja mansikan makuinen purutabletti koko perheelle. Useita makuja valittavana, myös lapsille mieluisat maut.

Täysjyväkaura & vadelma välipalakeksi

K

iva välipalakeksi lapsille! Maukas ja kuiturikas, ei liian makea. Helppo ottaa mukaan, sillä keksit ovat yksittäispakattuja!

ß

Äidille luksusta ja vitaalisuutta!

S

ß

isley Super Soin Autobronzant Hydratant – Itseruskettava voide kasvoille 60 ml. Ihana apu kun syksyllä kasvot taas kalpenevat! Antaa vitaalisen ja naturellin rusketuksen kasvoille.

Pisamat

19


Diabeetikkolapsen suun terveys

2 3

kerin määrä syljessä suosii hiivan kasvua. Diabeetikolla voi esiintyä limakalvoilla kirvelyä ja haavaumia hiivojen aiheuttamana. Suun hiivojen lisääntymistä voidaan ehkäistä maitohappobakteereilla, jotka estävät hiivojen toimintaa ja tasapainottavat suun mikrobiston. Ikäviä hiivoja voi ilmestyä suuhun myös lääke- (astmaatikot) ja syöpähoitojen yhteydessä sekä kuivan suun ongelmana.

Diabeetikon suun mikrobisto voi häiriintyä.

Mitä huonompi diabeetikon verensokerin tasapaino on, sitä enemmän veressä, syljessä ja kudosnesteissä on sokeria. Siksi myös suun mikrobiston tasapaino järkkyy helposti ja ei-toivottujen bakteerien toimintaolosuhteet paranevat. Noin 70 % elimistön tulehduksista on suussa.

Diabetes on eräänlainen tulehdustila elimistössä, ja huonossa hoitotasapainossa diabeetikko altistuu useille sairauksille, kuten sepelvaltimotaudeille, verenkiertohäiriöille, munuais- ja verkkokalvosairauksille. Ientulehduksia aiheuttavien bakteerien yhteys on osoitettu sydän- ja verisuonitauteihin, diabeteksen puhkeamiseen ja jopa ylipainoon.

4

Diabetes altistaa ­ientulehduksille, ­vakavammalle ­parodontiitille ja ­reikiintymiselle.

Parodontiitti tuhoaa hampaita kiinnittäviä side­ kudosrakenteita. Tulehtuneista ientaskuista voi kertyä jopa kämmenen kokoinen tulehdusalue, jonka kautta bakteereita pääsee koko elimistöön. Runsas reikiintyminen on myös merkki huonosta verensokeritasapainosta, ja sen vaikutuksia voidaan ehkäistä pitämällä bakteerimäärä kurissa hyvällä hammashygienialla ja tukemalla hyvien bakteerien toimintaa. Parodontiitti-tulehdus heikentää myös diabeetikon sokeritasapainoa.

”Tulehtuneista ientaskuista voi kertyä jopa kämmenen kokoinen tulehdusalue, jonka kautta bakteereita pääsee koko elimistöön!” 20

Pisamat

5

Diabetes altistaa myös hiiva-infektioille, runsas so-

6

Antibiootit tappavat myös hyvät bakteerit!

Mikrobiston tasapaino voi järkkyä monesta syystä. Antibioottikuurit, lääkehoidot, runsas suuvesien käyttö, ravitsemuksen muutokset ja raskaus vaikuttavat sekä suun että suoliston mikrobistoon. Mikrobisto voi olla hyvin epänormaali kuukausia antibioottikuurin jälkeen, ja eitoivotut bakteerilajit voivat silloin ottaa vallan. Hyvän mikrobiston palauttamiseen tarvitaan suuhun omat mikrobilajinsa. Vähintään 2 kuukauden maitohappobakteerien käyttö on suositeltavaa lääkekuurin aikana ja sen jälkeen.

7

Luonnon omilla keinoilla,

suun omilla maitohappobakteereilla, voidaan torjua plakkia ja tulehduksia. Normaali hammas­hygienia on ensiarvoista, mutta hyvät bakteerit auttavat taistelussa ei-toivottuja bakteereita vastaan. Tämä on erityisen tärkeää diabeetikoilla, joilla ei-toivotut bakteerit voivat ottaa ylivallan ja useiden sairauksien riskit kasvavat.

Kirjoittaja MML, mikrobiologi Annika Mäyrä.

Shutterstock

Sylki ja happipitoinen ympäristö valikoivat suuhun sopivat lajit. Hyödyllisistä maitohappobakteereista valtalajina on Streptococcus salivarius, joka pystyy rajoittamaan ei-toivottujen kariesta ja ientulehduksia aiheuttavien bakteerien toimintaa.

a

beetiko a i d n

ta us su

1

Terveessä suussa on omat suojaavat bakteerinsa.

7 fa kt a

Diabeetikolla on erityinen syy vaalia suunsa terveyttä


”Meilläkin on todettu älykkäiden rasvahappojen hyvät vaikutukset.” - Piritta Hagman Älykkäät rasvahapot

Eye q on kliinisesti tutkittu, luonnollinen kala- ja jättihelokkiöljyseos, joka sisältää elimistölle tärkeitä EPA-, DHA- ja GLA-rasvahappoja ainutlaatuisessa 9:3:1 suhteessa. EPAn ja aivotoiminnan normaalina pysymistä edistävän DHAn saannista ravinnon tai ravintolisän avulla tulee huolehtia säännöllisesti, vuoden jokaisena päivänä.

Fiksu valinta lapsille ja nuorille

Eye q sopii koko perheelle ja erityisesti lapsille – päivittäin. Tutkitun valmisteen voit nauttia joko kapseleina, nestemäisenä tai herkullisen mansikan makuisina purukapseleina, jotka on makeutettu hammasystävällisellä ksylitolilla. Eye q ei sisällä keinotekoisia väri-, makeutus- ja säilöntäaineita, sokeria eikä lisättyjä vitamiineja. Eye q tulee sveitsiläis-omisteisesta lääketehtaasta. Apteekeista, luontaistuotekaupoista ja tavarataloista.

KLIINISESTI TUTKITTU 9

3

1

ainutlaatuinen koostumus EPA:DHA:GLA 9:3:1

Aivotoimintaa

Pisamat

21


Lapsen ylivilkkaus ja ADHD

Jatkuvasti liikkeessä oleva ja riehuva lapsi herättää

K

aikki lapset ovat ajoittain levottomia esimerkiksi innostuksen, jännityksen, väsymyksen tai aikuisen ohjannan riittämättömyyden vuoksi. Myös lapsen kykyyn nähden liian tiukat vaatimukset paikallaan pysymisestä ja keskittymisestä voivat aiheuttaa tilannekohtaista levottomuutta ja käyttäytymisen ongelmia.

Mikä on ADHD?

”ADHD ei ole ­tyhmyyttä tai epäonnistumista, vaan hoidettavissa oleva häiriö.”

22

Pisamat

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) erottuu muusta levottomuudesta oirei­ den määrän ja niistä koituvien ongelmien vuoksi. Häiriössä tarkkaamattomuutta, ylivilkkautta ja impulsiivisuutta esiintyy pitkäkestoisesti useissa eri tilanteissa eikä oireita selitä muut mielenterveyshäiriöt tai tilannekohtaiset tekijät. Pienemmillä lapsilla oireet painottuvat levottomuuteen ja ylivilkkauteen, kun taas keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat tulevat selvemmiksi kouluiässä. Ylivilkas lapsi voi näyttäytyä rauhattomana, jatkuvasti liikkeessä olevana, juoksentelevana tai kiipeilevänä. Lisäksi lapsi voi puhua tauotta ja hänen on vaikea pysyä paikallaan. Tarkkaavuuden ongelmat voivat näkyä unohteluna, tavaroiden kadotteluna ja ohjeiden noudattamisen vaikeutena. Tyypillistä on nopea kyllästyminen ja pitkäkestoisen ponnistelun vaikeus etenkin vaikeissa tai pitkäveteisissä tehtävissä. Tarkkaamaton lapsi saattaa myös uppoutua omiin ajatuksiin unohtaen ajan ja ympäristön. Impulsiivisuus näkyy tyypillisesti arvaamattomana, nopeana ja harkitsemattomana käytöksenä. Lapsi tekee ennen kuin ehtii miettiä tekojensa seurauksia. Vuoron odottaminen tai jonottaminen voi olla vaikeaa. Lapsi saattaa myös keskeyttää toiset kysymyksillään ja töksäytellä. Impulsiivisuus lisää tapaturma-alttiutta ja riitoihin ajautumista. Ydinoireiden lisäksi useimmilla ADHDlapsilla esiintyy toiminnanohjauksen ja tunne­ säätelyn vaikeutta. Toiminnan ohjauksen vaikeudet näkyvät esimerkiksi tehtävien

aloittamisen ja loppuunsaattamisen työläytenä sekä siirtymätilanteiden vaikeuksina. Lapsi tarvitsee aikuisen runsasta ohjausta pärjätäkseen arjen tilanteissa. Samoja ohjeita on toistettava, ja moniosaiset ohjeet ovat vaikeita. Tunnesäätelyn ongelmat ilmenevät vaikeutena hallita esimerkiksi pettymyksen tai suuttumuksen tunteita, mikä voi johtaa raivokohtauksiin, kiukutteluun ja tunnetilojen nopeaan vaihteluun. ADHD:n mahdollisuus on otettava huomioon myös niillä lapsilla, joilla oireita esiintyy

AD AD esimerkiksi ryhmätilanteissa mutta ei kahden­ keskisissä, rauhallisissa ja jäsennellyissä tilanteissa; niillä, jotka levottomuudesta huolimatta pystyvät keskittymään itseä kiinnostaviin asioihin, sekä kaikilla, joilla on käytös- tai kouluvaikeuksia. On hyvä muistaa, että tarkkaamattomuuspainotteisesta oirekuvasta kärsivät lapset näyttäytyvät pikemminkin omiin ajatuksiin uppoutuneina päiväuneksijoina kuin ylivilkkaina häiriköinä.

Osalla ADHD-oireet jatkuvat aikuisikään asti ADHD on yksi tavallisimmista lastenpsykiatrisista häiriöistä, ja sen esiintyvyys on noin 3–7 %. Häiriötä esiintyy pojilla tyttöjä yleisemmin. Osalla oireet jatkuvat aikuisikään asti. Nykytiedon valossa ADHD on monitekijäinen häiriö, jonka kehittymisessä sekä perimä että ympäristötekijät ovat merkityksellisiä. Häiriöön liittyy merkittävää samanaikaissairastavuutta, kuten kielellisiä erityisvaikeuksia, motoriikan ja aistitiedon käsittelyn ongelmia, uhmakkuus- ja


kysymyksiä, missä menee normaaliuden raja.

käytöshäiriöitä, ahdistuneisuutta, masennusta sekä autismikirjon häiriöitä. Tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmat ovat tärkeitä tunnistaa ajoissa, ja siksi lapseen liittyvät huolet kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä puheeksi neuvolassa, päiväkodissa ja koulussa. ADHD on mahdollista diagnostisoida luotettavasti noin viiden vuoden iästä alkaen. Diagnostiikkaa varten kerätään tietoa oireiden esiintymisestä ja lapsen toimintakyvystä eri ympäristöissä, tietoja terveydentilasta ja kehityksestä sekä elämäntilanteesta.

HD HD

Shutterstock

Tukitoimet käynnistetään heti kun huoli lapsen keskittymättömyydestä tai vilkkaudesta herää. Tukimuodoista keskeisimpiä ovat vanhempainohjanta, arjen jäsentämisen keinot, lapsen käyttäytymisen ohjaaminen sekä toimintakykyä tukevat järjestelyt kotona sekä päiväkodissa tai koulussa. Lisäksi levottoman lapsen kohdalla on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota hyvinvointiin, kuten riittävään uneen ja liikuntaan sekä järjelliseen ruutuaikaan. Oireita vahvistavia häiriötekijöitä voidaan vähentää ympäristön rauhoittamisen lisäksi esimerkiksi kuulosuojaimilla. Joidenkin lasten on helpompi ylläpitää työskentelyn kannalta suotuisaa vireystilaa, jos he saavat esimerkiksi näplätä kumilenkkiä tai pureskella purukumia. Työrupeamien tulisi olla melko lyhytkestoisia, ja lapsen on hyvä antaa halutessaan jaloitella tehtävien välillä. Ohjeiden tulisi olla suoria, selkeitä ja konkreettisia. Tehtävien palkitsevuus ja välitön palaute ovat harjoittelumotivaation ylläpitämisen kannalta tärkeää. Vilkkaan lapsen vanhemmille on tarjolla

ryhmämuotoisia perhevalmennuksia esimerkiksi perheneuvoloissa, eikä osallistuminen edellytä diagnoosia.

Kun lapsella todetaan ADHD Tulisi lapselle rakentaa yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Edellä kuvattujen yleisten tukimuotojen lisäksi hoitoon voi kuulua lääkitys, ryhmämuotoisia kuntoutuksia sekä samanaikaishäiriöistä riippuen esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta, toimintaterapiaa tai psykoterapiaa. Hoitoon sisältyy yleensä myös verkostoyhteistyötä perheen, hoitotahon, päiväkodin/koulun ja tarvittaessa sosiaalitoimen kesken. Vilkkaus ja eloisuus ovat pohjimmiltaan vahvuutta ja elämässä eteenpäin vievää voimaa. Hyvän kasvun ja kehityksen pitkäjänteinen tukeminen on keskeistä ADHDlasten kohdalla. On tärkeää auttaa jokaista lasta löytämään rakentavia keinoja arjessa selviytymiseen ja huolehtia siitä, että lapselle ei muodostu haasteidensa vuoksi kielteistä minäkuvaa, huonoa itseluottamusta tai heikkoa itsetuntoa. ADHD ei ole tyhmyyttä tai epäonnistumista, vaan hoidettavissa oleva kehityksellinen häiriö.

Kirjoittajana Laura Korhonen, dosentti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kliininen opettaja, HYKS lastenpsykiatria, ­Alkuarviointi- ja akuuttiyksikkö. Lisätietoa:

1. ADHD:n Käypä hoito-suositus, Duodecim (www.kaypahoito.fi) 2. Lasten mielenterveystalo (www.mielenterveystalo.fi) 3. Arki toimimaan – vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen. ADHD-liitto (http://www.adhdliitto.fi/oppaat-ja-julkaisut/oppaat-ja-ladattavatmateriaalit) 4. Nepsy-oppaat, Tampere (www.tampere.fi/ sosiaali-ja-terveyspalvelut/lapsiperheiden-palvelut/lasten-terapiapalvelut/neptunus/oppaat-jakuvat.html) 5. Jari Sinkkonen ja Laura Korhonen. Pulassa lapsen kanssa. Duodecim 2015. 6. Jaana Parikka, Niina Halonen-Malliarakis, Anita Puustjärvi. Vaikeudesta voimaksi. Finn Lectura 2017.

Tutkimustietoa Ruotsista liittyen Omega 3/6 mahdollisista vaikutuksista lapsen ylivilkkauteen www.onlinelibrary.wiley.com/ doi/10.1111/jcpp.12614/full

Pisamat

23


Hampaidenpesu

ON Helppoa ja hauskaa! UUTUUS!

0-5

0-2 3-5

6-12

5+

6-9

Kaikki Jordanin lastentuotteet on suunniteltu tukemaan lapsesi hampaiden kehitystä. Käy katsomassa Jordanin hampaidenharjauslaulua jordan.fi sivuilta tai Youtubesta Jordan Kanin hampaidenharjauslaulu.


Lapsen Hampaiden hoito

Vanhemmat ovat vastuussa lasten oikeiden suunhoito- ja ravitsemustottumusten oppimisesta. Maitohampaiden puhkeamisiässä tulee välttää reikiintymistä aiheuttavien bakteerien tartuttamista vauvan suuhun. Imetyksen ja tutin vaikutukset lapsen suun ja hampaiston kehitykseen ja terveyteen tulee myös huomioida.

Äiti ja isä, pidä lapsesi hampaat terveenä!

Lapsen suunterveyden ylläpitämisessä keskeisintä ovat terveelliset ravintotottumukset ja riittävä suuhygienia. Vanhempien hyvä esimerkki on paras tapa niiden oppimiseen.

Ksylitolia on hyvä alkaa käyttää heti, kun purukumin tai pastillin syöminen sujuu. Karkkipäivän ­sijaan suositellaan aterian jälkeistä herkkuhetkeä ­kerran ­viikossa.

Lapsen terveelliset ruokatottumukset

Muista huolellinen hampaiden harjaus jo pienenä

+

Lapsen terveelliset ruokatottumukset perustuvat

A

VANHEMMAN VASTUU. Lapsen on hyvä ­harjoitella

säännöllisiin aterioihin ja terveellisiin välipaloihin. Janojuoma-

itse harjaamista pienestä pitäen. Vanhemmat harjaavat ­alle

na paras on vesi ja ruokajuomana maito.

6-vuotiaan lapsen hampaat kaksi kertaa päivässä. Sen

Monet happamat ravintoaineet, kuten juomat ja

­hedelmät (tuoremehut, appelsiini, sitruuna), voivat aiheuttaa ­eroosiota eli hammaskiilteen liukenemista.

+

Lapsi voi käyttää ksylitolituotteita, kun purukumin tai

pastillin syöminen sujuu. Alle 2-vuotiaille suositellaan imeskeltäviä ksylitolitabletteja.

+

Karkkipäivän sijasta suositellaan aterian jälkeistä

­jälkeenkin harjaustulos tulee tarkistaa siihen asti, kunnes lapsen motoriikka on riittävä eli noin 8–12-vuotiaaksi.

B

HAMMASHARJA. Lapsille on olemassa omia pieniä,

C

HARJAUS. Hampaat kannattaa harjata järjestelmäl-

pehmeäharjaksisia hammasharjoja. lisesti, jotta kaikki pinnat tulee puhdistettua. Harjaus kannattaa aloittaa hankalimmasta kohdasta eli takahampaiden

herkku­hetkeä kerran viikossa. Herkkuhetken jälkeen

sisäpinnoilta, seuraavaksi ulkopinnat, ja lopuksi harjataan

­kannattaa nauttia ksylitolia.

purupinnat leuka kerrallaan.

Leivonnaiset, keksit ja perunalastut ovat haitallisia

D

HAMMASTAHNA. Käytä fluorihammastahnaa (ei suo-

suunterveydelle, varsinkin, jos niitä syödään usein. Peruna­

sitella alle 6-vuotiaille, jos juomaveden fluoridipitoisuus on yli

lastuista hampaiden pintaan tarttuva tärkkelys on karies­

1,5 mg/l).

bakteereille mieluisaa ravintoa.

Teksti Eija Rasinen

Shutterstock

Lähde: Heikka H, Hiiri A, Honkala S, Keskinen H, Sirviö K (toim.). Terve suu. 2., uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015; s. 120–126.

Pisamat

25


Vanhempien jaksaminen

V

anhempien jaksamisen ongelmat ovat kaikenikäisten lasten perheissä keskeisiä tuen tarpeita (Hakulinen ym. 2017a). Osassa äitiys- ja lastenneuvoloissa tehdään laajoja terveystarkastuksia, mihin kutsutaan lapsen molemmat vanhemmat. Tärkeänä sisältönä tapaamisessa ovat lasten ja koko perheen terveys ja hyvinvointi. Vanhempien kanssa keskustellaan voinnista ja arjen kuulumisista sekä mahdollisista tuen tarpeista.

Tuen tarve näkyy laajoissa terveystarkastuksissa Lasta odottavissa perheissä raskausaikaan ja lapsen syntymään liittyy huoli äidin ja syntyvän lapsen terveydentilasta, ja nämä huolet verottavat jaksamista. Uudessa tilanteessa mieltä voivat askarruttaa useat eri asiat, kuten riittävätkö omat kyvyt lapsen hoitamiseen ja miten parisuhde tulee muuttumaan. Vanhemmilla saattaa olla pelkoa tuensaannin vähäisyydestä läheisiltä ja huolta toimeentulosta. Erityisesti yksin odottavia huolettaa oma jaksaminen vauvan syntymän jälkeen ja ylipäätään pärjääminen vauvan hoidossa sekä avunsaantiin liittyvät kysymykset.

Perheillä on puutetta yhteisestä ajasta Kaikista raskaana olevista 60 %:lla on perhe, jossa eletään saman­aikaisesti lasta odottavan perheen ja pikkulapsen ja kenties myös kouluikäisen perhevaihetta. Pikkulapsiperheessä ja kouluikäisten lasten perheessä työelämän ja perheen yhteen­sovittaminen on voimia vaativaa ja näyttäytyy ajanhallinnan ja ylipäätään perheen yhteisen ajan puutteena. Vanhempien voimavaroilla ja erityisesti kokemuksella pärjäämisestä on suora yhteys jaksamiseen. Stressaava elämäntilanne, omat kokemukset kaltoinkohtelusta ja kokemus siitä, että ei saa tarvitsemaansa tukea, lisäävät lapsen kaltoinkohtelun riskiä (Ellonen ym. 2015).

Lepoa ja ravintoa Vauvan syntymän jälkeen etenkin lasta imettäviä äitejä saattaa askarruttaa huoli siitä, saako vauva riittävästi ravintoa. Myös imettävän äidin oma ravinto on jaksamisen kannalta tärkeää. Monipuolinen ruokavalio on yleensä riittävä. D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille imettäville äideille ympäri vuoden. Monivitamiini-kivennäisainevalmisteet ovat tarpeen vain yksipuolisen ruokavalion tukena tai

Uupuneet vanhemmat, Raskausaikaan ja lapsen syntymään voi liittyä monenlaista huolta ja mietittävää. Uupuminen ja väsymys heijastuu sekä vanhemmuuteen että parisuhteeseen ja lapsen hyvinvointiin.

26

Pisamat


rintamaitoa luovuttavilla, kaksosia imettävillä tai kun uusi raskaus alkaa heti edellisen jälkeen. (THL & VRN 2016.) Jos vitamiinit eivät imeydy riittävästi esimerkiksi suolistohaasteiden takia, voi taata vitamiinien saannin suihkeena suun limakalvolle. Vauva on vanhemmistaan riippuvainen, jolloin vauvan tarpeet on laitettava etusijalle. Toisen vanhemman tai muun läheisen aktiivinen osallistuminen vauvan- ja kodinhoitoon helpottaa äidin jaksamista. Tuolloin on mahdollista vuorotella yöheräilyissä, jolloin äiti voi levätä. Levätä kannattaa silloin, kun vauva nukkuu. Uupunut vanhempi on uhka koko perheen hyvinvoinnille. Avun pyytäminen ei osoita heikkoutta vaan vastuullisuutta. (Hakulinen ym. 2017b.)

Baby blues Noin 50–80 % äideistä ja synnyttäjistä kärsii hormonitoiminnan muutoksista aiheutuvasta synnytyksen jälkeisestä herkistymisestä (baby blues). Synnytyksen jälkeen 1–2 viikon kulues­sa voi äidillä ilmetä itkuherkkyyttä, alakuloisuutta ja nopeita mielialan muutoksia. Herkistymisoireet ovat yleensä lieviä ja itsestään ohimeneviä. Äidit hyötyvät avoimesta keskustelusta puolison, muiden läheisten sekä neuvolan henkilöstön kanssa. Myös ulkoilu ja liikunta auttavat. Oireilu menee ohi itsestään. Noin viidenneksellä herkistymisoireet vaikeutuvat masennukseen asti.

Varhaista tukea saa neuvolasta Käytännössä kaikki van-

hemmat tarvitsevat ja hyötyvät tuesta perheen kasvuvaiheissa. Neuvolassa annetun tiedon, keskustelun ja vertaistuen nähdään lisäävän vanhempien voimavaroja ja pärjäävyyden kokemusta. Ne voivat auttaa vanhempia jaksamaan sekä ehkäistä uupumista, joka heijastuu sekä vanhemmuuteen että parisuhteeseen ja lapsen hyvinvointiin. Tukiverkoston merkitys korostuu orastavien uupumuksen merkkien näkyessä, jolloin neuvola voi ohjata äidin tai molemmat vanhemmat vertaistuen piiriin. Neuvolassa pystytään kohdentamaan tiedollista ja emotionaalista tukea perheille heidän tarpeidensa mukaisesti järjestämällä esimerkiksi lisäkäyntejä neuvolaan ja ohjaamalla perheitä muun tarvittavan tuen piiriin. Lisäksi osassa kunnista neuvolasta voidaan järjestää perhetyöntekijän tukea kotiin. Osa perheistä hyötyy esimerkiksi kolmannen sektorin tarjoamista digitaalisista vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluista (esim. Väestö­liitto, Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto). Osa vanhemmista tarvitsee kasvatus- ja perheneuvolan tai sosiaalitoimen apua. Vanhemmat ja etenkin lapset hyötyvät tuen tarpeiden varhaisesta tunnistamisesta ja oikea-aikaisesta, räätälöidystä avusta. Vanhempien jaksamisen ja voimavarojen tukeminen on parasta mahdollista tukea lasten terveydelle ja hyvinvoinnille. Jaksaminen ja pärjäämisen tunne ovat avaimia toimivalle vanhemmuudelle ja pari­ suhteelle.

Kirjoittajat TtT, dosentti, tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen, THL, YTT, ja erikoistutkija Johanna Hietamäki, THL.

apua saa neuvolasta! Lähteet: Ellonen, Pösö & Peltonen 2015. Äidit ja lapsiin kohdistuva väkivalta. Yhteiskuntapolitiikka 80 (1), 72-80. https://www.julkari.fi/ handle/10024/126236.

Shutterstock

Hakulinen T, Hietamäki J & Korpilahti U. 2017. ”Käsiteltävä varoen” – ravistelun vaikutukset ovat vauvalle kohtalokkaat. THL-blogi 29.5.2017 https://blogi.thl.fi/blogin-nayttosivu/-/blogs/-kasiteltava-varoen-ravistelun-vaikutukset-ovat-vauvalle-kohtalokkaat. Hakulinen T, Hietanen-Peltola M & Vaara S. Vanhempien tuen tarve ei pääty taaperovaiheeseen. THL-blogi 4.8.2017. https:// blogi.thl.fi/blogin-nayttosivu/-/blogs/vanhempien-tuen-tarve-eipaaty-taaperovaiheeseen.

Pisamat

27


TARJOLLA:

HEPATIITTI A HEPATIITTI B Hepatiitti B on viruksen aiheuttama maksatulehdus, joka tarttuu suojaamattomassa seksissä ja verikontaktin kautta. Vaikka olisit varovainen, et voi aina vaikuttaa tartuntariskiin. Voit joutua esimerkiksi onnettomuuteen. Ota selvää matkakohteesi hepatiittiriskeistä, sillä hepatiitti A- ja B- viruksia on tarjolla lähellä ja kaukana, myös Euroopassa. Suojaa itsesi ja perheesi rokottautumalla hepatiitti A:ta ja B:ta vastaan.

SÄILYTÄ MIELENRAUHASI

Kysy lisää lääkäriltä tai terveydenhoitajalta. VIITTEET Hepatitis A Fact sheet WHO 2015 www.who.int/mediacentre/factsheets/fs328/en || Hepatitis B fact sheet WHO 2015 www.who.int/mediacentre/factsheets/fs204/en/ || Changing hepatitis A epidemiology in the European Union: new challenges and opportunities www.eurosurveillance.org/ViewArticle.aspx?ArticleId=21101

28

Pisamat

6/2016, FIN/TH/0002/16