Lähdön lähettiläät Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen
Huuhkaja huhuili talvisotaa, tikka nakutti kuolemaa. Monet linnut ovat toimineet onnettomuuksien, murheen ja kuoleman ennustajina suomalaisessa mytologiassa. Lopulta epäonnisimpia taisivat kuitenkin olla itse oraakkelit. Jotta siivekäs kruunataan pahanilmanlinnuksi, on siltä hyvä löytyä myös antropomorfisia piirteitä. Naakan (Coloeus monedula) ylväs kävelytyyli yhdistettynä sen oleskeluun kirkonmailla sai ihmiset kuvittelemaan, että kirkonherrojen sielut päätyvät kuoleman jälkeen naakkoihin. Huuhkajaa (Bubo bubo) taas pidettiin myös murheen ennustajana, sillä sen sanottiin ”valittavan kuin koiranpentu ja itkevän kuin lapsi”.
Ei-toivotut vieraat
Monia lintulajeja ei itsessään nähty pahoina, mutta niiden ilmestyminen pihapiiriin merkitsi epäonnea. Pihapuussa rummuttava tikka ennusti tulevaa sotaa. Jos tikka siirtyi pihapuusta nakuttamaan mökin seinää, oli tuleva murhe henkilökohtaisempi: joku talon asukkaista tulisi menehtymään pian. Tuvan päätyä hakkaava tikka merkitsi isännän menehtymistä, kun taas keittiön puoPahanilmanlintujen len seinää takova tikka toimi sanansaattajana emännän piirteet poismenolle. Mikä on tehnyt lintulajista pahaenteisen oloisen ammoiLeppälintua (Phoenicurus phoenicurus) pidettiin yleisessina aikoina? Ulkonäöllä on ilmeinen vaikutuksena, ja ti kuoleman lintuna (kenties surumielisestä laulustaan mustat linnut saivat yleensä toimia murheiden viestinjohtuen) ja se tuli usein vierailemaan paikoissa, joissa tuojina. Koolla on myös väliä, sillä se luonnollisesti vaijoku tulee kuolemaan tai on kuollut hetki sitten. Leppäkuttaa eläimen uhkaavuuteen. Ei siis ihme, että metso lintu oli muutenkin viheliäs siivekäs. Jos se lensi lehmän (Tetrao urogallus) oli metsän pahaenteinen ennustaja, eikä alitse, tuli lehmän utareista pelkästään verta. Tämän esimerkiksi pajulintu (Phylloscoloitsun sai purettua ainoastaan, pus trochilus). jos sai leppälinnun lentämään Ääni voi myös ratkaista, kun uudestaan lehmän ali päinvastailintujen myyttisyyttä aikoinaan Korppi teki niin paljon pahaa seen suuntaan. uumoiltiin. Harakan (Pica pica) Yleensä linnut, joiden läsivalliselta kuulostava nauru merelämässään, että sen väritys näolo kodin liepeillä ennusti kitsi onnettomuuksia. Riekon epäonnea, olivat muissa elin(Lagopus lagopus) käkätys taas muuttui mustaksi. ympäristöissä asuvia. Tämä on yhdistettiin kiroamiseksi tai piymmärrettävää, sillä pihapiiriin run sahan viiluuksi. Ehkä juuri vaikuttavasta ääneestään ilmestynyt metsot ja palokärjet (Dryocopus martius) herätjohtuen riekkoja pidettiin hyvinä ennustajina, joiden taitivät varmasti aikoinaan kummastusta. Aina kuitenkaan kavoimat olivat vailla vertaa. Vanhoissa tarinoissa noidat näin ei ollut: esimerkiksi ihmisen läheisyydessä hyvin halusivat saada osansa riekon taidoista, ja siksi he hotkiviihtyvä varpunen (Passer domesticus) nähtiin sodan ja vat riekon aivoja. kuoleman ennustajana. Epäonninen oli myös se, kenen
”
Marraskuu 2021
9
Tipupalsta
Ihminen on aikojen saatossa heijastanut omaa elämäänsä ja sen eri vaiheita ympäröivään luontoon. Samalla utelias ihmismieli loi myyttisiä uskomuksia kohtaamistaan luontokappaleista, millä yritettiin löytää vastauksia sielua raastavaan eksistentiaaliseen hämmennykseen. Linnut ovat olennaisessa osassa näitä myyttisiä tarinoita. Eikä ihme, onhan linnuilla monia ihmeellisiä ominaisuuksia ja taitoja, jotka toimivat mielikuvituksen tiivistymisytiminä. Sukeltavan kuikan (Gavia arctica) ajateltiin siirtyvän järven pohjan kautta tuonpuoleiseen ja lentävät linnut liitelivät maan ja taivaan välillä. Linnuilla oli monia rooleja uskomuksissa. Osalla roolit olivat positiivisia: nariseva ruisrääkkä (Crex crex) ennusti hyvää viljasatoa ja pääskynen toi ilosanomaa Jerusalemista. Kuitenkin merkittävä osa linnuista näyttäytyi epäonnen, murheen ja kuoleman sanansaattajina.
