Issuu

Lähtö

3/2021

3/2021 57. vuosikerta Päätoimittajat Riku Kangasniemi riku.kangasniemi@helsinki.fi Joonatan Toivanen joonatan.toivanen@helsinki.fi Toimitussihteeri Minna Launiainen minna.launiainen@helsinki.fi

Muut tekijät Juudit Häsä, Ella Lintunen, Roope Nykänen, Joni Ollonen, Julius Ulpovaara, Sini Wartiovaara Ulkoasu ja taitto Nietos Hietanen, Annika Hämeenheimo, Juudit Häsä, Riku Kangasniemi, Minna Launiainen, Ella Lintunen, Saku Mattila, Roope Nykänen, Milja Olli, Julius Ulpovaara

Kansikuvat Riku Kangasniemi Logo Anni Virolainen

ISSN-L 1458-4115 Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Sisällysluettelo 4

Menneitä & tulevia tapahtumia

“Pysyt aina pikkuveljenä, ja lintuna....”

Fuksi kokeilee Sisua

Lähdön lähettiläät

Horoskoopit

Lämmittävää pataruokaa

Hyvät eväät elämään

KaKaJää-rallitunnelmia

Greetings f rom Åland

Lähde mukaan Teksti: Riku Kangasniemi – Kuva: Milja Olli

herättävät toivottomuutta metsätalouden hitaan muutoksen vuoksi, ojittamattoman suon vähäinen pinta-ala Suomessa saa aikaan pakokauhua. Kuitenkin jokainen meistä voisi tehdä enemmän luonnon eteen. Asioita, jotka vaikuttavat sekä meillä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Ne vaativat vain oikeita valintoja ja pientä vaivannäköä. Jos jokainen maailman ihminen eläisi optimaalisella tavalla, emme kärsisi ilmastonmuutoksesta tai elinympäristöjen tuhoutumisesta. Muu luonto voisi hyvin meistä ihmisistä huolimatta. Biologian opiskelijoina meillä voisi ajatella olevan tavallista ihmistä suurempi vastuu luonnonsuojelusta. Me opiskelemme alaa, johon luonnonsuojelussa käytetty tieto perustuu. Olipa kyse geneettisestä monimuotoisuudesta, evoluutiosta, tiettyjen lajien ekologiasta tai mikrobien monimuotoisuudesta. Olisi kuitenkin typerää kaataa tällainen vastuu niskaamme. Me voimme silti olla juuri ne, jotka pyrkivät tuomaan asiaa esiin ja oikomaan väärinkäsityksiä lehtien palstoilla, sukukokouksissa tai sosiaalisessa mediassa. Jokainen meistä voi lähteä mukaan vaikuttamaan luonnonsuojelun puolesta. Keinovalikoima on lopulta lähes rajaton aina jättipalsamin kitkemisestä Luonnonperintösäätiölle lahjoittamiseen. Näistä keinoista voimme valita itsellemme sopivimman ja auttaa suojelemaan muuta luontoa ihmiseltä, joka ei tajua olevansa edelleen erottamaton osa luontoa.

Pääkirjoitus

Tällä hetkellä suomalaisessa luonnonsuojelussa tapahtuu. Ympäristöministeriön HELMI-ohjelmalla yritetään parantaa elinympäristöjen tilaa ja siten suojella eri lajeja. On käynnissä joukko erilaisia LIFE-hankkeita, jotka tähtäävät mm. jokihelmisimpukan kantojen elvyttämiseen. Luonnonsuojelulakia ja muita siihen kytkeytyviä lakeja uudistetaan. Uusia kansallispuistoja suunnitellaan ja ollaan perustamassa. METSO-ohjelman avulla suojellaan yksityisten maanomistajien arvokkaita luontokohteita ja Luonnonperintösäätiö ostaa alueita suojeluun. Samaan aikaan luonnonsuojelu herättää myös kovaa vastustusta. Metsänomistajat pelkäävät omaisuutensa arvon laskevan, metsä- ja kaivosyhtiöt kulujensa kasvavan ja toimintansa rajoittuvan. Näiden tahojen etujärjestöt lobbaavat mm. luonnonsuojelulain uudistukseen sisältyvää luontotyyppien tiukempaa suojelua vastaan. Raha on näiden tahojen silmissä tärkeämpää, kuin elinvoimainen luonto. Maailma ei silti ole mustavalkoinen, ihmiset eivät jakaannu vain luonnonsuojelijoihin ja heidän vastustajiinsa. Harva suomalainen on esimerkiksi pikkulintujen suojelua vastaan. Ei niitä hellyttäviä pikku höyhenpalloja juuri kukaan vihaa. Monien eläinten suojelu kuitenkin aiheuttaa kiivaita tunteita niin puolesta kuin vastaankin. Eikä se metsänomistajakaan metsäänsä pahantahtoisuuttaan hakkauta. Mutta miksi meidän pitäisi suojella luontoa? Koska ilman luontoa ei ole meitä. Me olemme jatkuvasti yhteydessä luontoon, emme irrallisia siitä. Ihminen on osa ekosysteemiä, vaikka miellämmekin itsemme irrallisiksi luonnon kiertokulusta. Tarvitsemme maaperäeliöitä ja pölyttäjiä ruuantuotannossa. Tarvitsemme mykorritsasieniä, jotta saamme suuria puita metsäteollisuuden tarpeisiin. Tarvitsemme kasveja, leviä ja syanobakteereja, jotta saamme happea. Olemme riippuvaisia meitä ympäröivästä luonnosta. On kuitenkin välillä musertavaa ajatella luonnonsuojelua ja sitä, mitä itse voisi tehdä sen eteen. Aihe tuntuu suurelta ja yksittäisen ihmisen teot pieniltä. Vieraslajien torjunta aiheuttaa lähinnä ympäristöahdistusta, kun näkee ongelman laajuuden, isot avohakkuut

Menneitä & tulevia tapahtumia Teksti: Riku Kangasniemi – Kuvat: Annika Hämeenheimo & Saku Mattila

Menneitä 28.8. Pre-orientoiva päivä Suomenlinnassa Ennen orientoivan viikon alkua fuksit ja tuutorit kokoontuivat perinteiseen tyyliin Suomenlinnaan erilaisten aktiviteettien merkeissä. 9.9. Ulkokertsi Kertsihengausta kokeiltiin koronarajoitusten vuoksi.

myös

ulkotiloissa

17.–18.9. KaKaJää-ralli Uusi linturalli kilpailtiin Pohjois-Satakunnan maisemissa, Kankaanpään, Karvian ja Jämijärven kuntien alueilla.

Menneitä 2.10. Linturetki Hangon lintuasemalle Joukko linnuista kiinnostuneita symbiontteja kävi tutustumassa Hangon lintuasemaan eli Haliakseen syysmuuton tarkkailun merkeissä. Asiantuntevana oppaana toimi jälleen kerran mahtava Aki Aintila. 8.10. BD-pelit Syksyn odotetuin tapahtuma BD-pelit eli tiedekuntamme fuksiaiset järjestettiin kokonaan Viikissä melko mukavassa syyssäässä. 22.10. Lipunryöstö/lautapeli-ilta Lipunryöstö vaihtui huonon sään vuoksi lautapeleihin Rondo Beer housessa. 27.10. Häiriintyiden elokuvien ilta Kertsillä vietettiin lokoisa ilta eri tavoin häiriintyneitä elokuvia katsellen.

Puheenjohtaja unohtumattomalla teistirastilla.

29.10. Fuksisitsit Jälleen kerran oli aika johdattaa uudet opiskelijat sitsaamisen ihmeelliseen maailmaan.

Symbiontti 3/2021

Tulevia 23.11. Syyskokous Pian on taas aika valita uusdet virkailijat ja hallitus Symbioosille. Lähde mukaan ainejärjestötoimintaan! 20.11. Kaamossitsit Lisää sitsejä, eli opiskelijatapahtumien aatelia symbionteille! 26.11. Symbioosin pikkujoulut Tämä ei varmaan esittelyä kaipaa, pikkujoulufiilistä Symbioosin tapaan! 2.–3.12. Luonnontieteilijöiden jouluristeily Haalarit päälle ja ankkurit ylös! Legendaarinen joulurisse tulee taas! x.12. Happobileet Symbioosin vuoden isoimmat bileet tulevat taas!

BD-pelien ihastuttavat Überduumarit.

Monelle ikimuistoisilla fuksisitseillä nautittiin lämpimästä tunnelmasta sekä hyvästä ruoasta ja juomasta.

Marraskuu 2021

“Pysyt aina pikkuveljenä, ja lintuna….” Teksti ja kuvitus: Julius Ulpovaara

Pj-palsta

Varoitus! Teksti sisältää teemoja mielenterveysongelmista ja läheisen kuolemasta. Uuden vuoden odotukseni päättyi puhelinsoittoon. Edellisenä iltana isäni ja pikkuveljeni olivat saunoneet yhdessä, jutelleet elämästä ja nauttineet runsaasti juhlajuomaa. Illan päätteeksi pikkuveljeni oli löytänyt uuden motivaation opiskeluun ja oman polkunsa löytämiseen, ja päättänyt lopettaa alkoholin käytön kokonaan. Aamuyöstä alkoholin poistuminen elimistöstä laukaisi diagnosoimattomaksi jäävän psykoottisen kohtauksen, jonka aikana hän juoksi useasti ulos talosta mm. peläten pihalla olevien auton alle olevan asennettu pommeja. Hän oli huolissaan isästämme ja tämän vaimosta, sillä uskoi vakaasti jonkun yrittävän tehdä heille pahaa. Harhaisesti itsekseen keskustelevan ja ulkoovesta ulos ramppaavan veljeni isäni käski uudelleen ja uudelleen takaisin sisälle ja nukkumaan. Aamuyöstä talo oli hiljainen ja levottomaksi käyneen psyykkisen kamppailun äänet olivat vaienneet. Hiljainen hetki ja harhat päättyivät jättäen jälkeensä vain rikotun ikkunan ja vereen hukkuneen nuoren isänsä syliin.

nykyään vain puhuttu paljon enemmän ja avoimemmin. Internetin myötä tietoa on saatavilla runsaasti ja apua helpompaa hakea, eikä vaikeistakaan aiheista tulisi täysin vaieta. Ahdistusja paniikkihäiriöt, kehonkuvaan ja itsetuntoon liittyvät ongelmat sekä erilaiset masennusoireilut ovat viime aikoina puhutelleet massoja ja avoimuuden kautta helpottaneet mt-ongelmista kärsiviä monin tavoin. Mielenterveysongelmien kirjo ei kuitenkaan rajaudu vain näihin yleisesti tunnettuihin. Itse koen surua erityisesti todellisuuden vääristymistä oireiluna kokevien puolesta, sillä nämä mielenterveydenhäiriöt koetaan usein erityisen pelottaviksi ja salassa pidettäviksi. Apua on vaikeaa antaa, jos aiempaa kokemusta ei ole. Toivottavasti tämä teksti on lukijoille tuonut kurkistuksen sellaiseen puoleen opiskelijoidemme henkilökohtaisessa elämässä, josta yleisimmin ei uskalleta puhua.

Ambulanssin saapuessa julistettiin taistelu päättyneeksi. Vaikka pikkuveljeni lähtö koitti perheemme mielestä liian aikaisin, on maailma täynnä nuoria, jotka taistelevat tälläkin hetkellä omien demoniensa kanssa. En niiltä itsekään ole säästynyt... Kun kuulin lehden teeman, tiesin saman tien, mitä se minulle tarkoittaa. Epäröin kuitenkin kirjoittamisen aloittamista, sillä pelkäsin, että juttuni tulkittaisiin sopimattomaksi lehden yleiseen ilmeeseen. Kuitenkin lukijamme ovat varmasti kuulleet sanottavan, että varsinkin nuorten keskuudessa mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Tämä voi tietenkin pitää paikkansa, mutta itse näen, että ehkä mt-ongelmista onkin

Symbiontti 3/2021

Tässä on listattuna tahoja, joista voi saada tukea tai hakea apua, kun oma osaaminen tai voimavarat eivät riitä. YVHY järjestöissä Jokaisella HYYn alaisella järjestöllä ja ryhmällä on lähes poikkeuksetta omat yhdenvertaisuus- ja häirintäyhdyshenkilöt (nimike vaihtelee joskus järjestökohtaisesti). Jos ikinä näet mitään epäsopivaa käytöstä tai sinulla on ehdotus turvallisen ja avoimen opiskeluympäristön luomiselle, ota matalalla kynnyksellä yhteyttä Symbioosin Yhdenvertaisuus- ja häirintäyhdyshenkilöihin. Ajankohtaiset yhteystiedot ja yhteydenottolomakkeen löydät Symbioosin Facebookista ja nettisivuilta. Opintoneuvonta ja opiskelijapalvelut Viikki

Koulutukset Paras tapa suojella itseäsi ja läheisiäsi on kouluttautua toimimaan erilaisissa tilanteissa, ja tietää milloin ja mistä apua tulee hakea. Ensiapu- ja alkusammutustaidot tulisi löytyä kaikilta, mutta joskus defibrillaattorin käyttöä tärkeämpää osaamista on osata olla läsnä ja tunnistaa potentiaaliset vaaratilanteet. Mielenter veysong elmien tunnistamiseen ja mielenterveyden ensiapuun löytyy runsaasti tietoa netistä, ja monet tahot tarjoavat myös fyysisiä koulutuksia ja kursseja.

YTHS tarjoaa runsaasti erilaisia palveluja fyysiseen terveydenhuoltoon liittyen, mutta saatavilla on myös runsaasti mielenterveydenhoitoon liittyviä palveluja. Nukkumisvaikeudet tai tenttitilanteisiin liittyvä ahdistus ovat yleisiä palvelujen piiriin kuuluvia ongelmia. Kaikki yleis- ja mielenterveyden palveluiden ajanvaraukset tapahtuvat samasta puhelinnumerosta, joten avun hakeminen on helppoa, vaikka ei tarkalleen tietäisi, missä asiassa tarvitsee apua. Kriisipuhelin Kriisipuhelin vastaa 24/7 kun sinulla on huolia, ja neuvoo myös, mikäli tarvitset akuuttia apua jonkin asian suhteen. Kriisipuhelimen numero on helppo lähettää myös läheiselle tai opiskelijakaverille, jonka terveydestä ja pärjäämisestä on huolissaan. 112 Vaikka yleiseen hätänumeroon soittaminen voi tuntua joskus pelottavalta ja “liian viralliselta”, ymmärtävät he hyvin erilaisia tilanteita. Jos isäni olisi soittanut heti oireiden alettua hätänumeroon, olisi veljeni viety päivystävään sairaalaan. Numeroon tulee soittaa heti, kun jokin on hätänä, eikä vasta onnettomuuden satuttua. Klubit ja ryhmät Viikissä Loppuun haluan suositella kerhoihin, ainejärjestötoimintaan ja esimerkiksi speksiin lähtemistä niin uusille kuin vanhemmillekin opiskelijoille! Viikissä ryhmähenki on yleisesti ollut kautta aikain hyvä ja avoin, ja jokainen hyväksytään juuri sellaisena kuin on. Sosiaalinen kanssakäyminen on mielenterveydelle erittäin tärkeää ja samalla pääsee toteuttamaan itseään erilaisten aktiviteettien muodossa! Esimerkiksi Viikin höntsäfutis-WhatsApp-ryhmässä järjestetään miltei viikoittain erilaisia excuja lentopallo-, jalkapallo-, luistelu- ja muille kentille! Liikuntaa ja hyvää seuraa, mikä voisi tehdä päälle parempaa? Tsemppiä ja voimia kaikille syksyn pimeneviin iltoihin! <3

Marraskuu 2021

Pj-palsta

Helsingin yliopisto tarjoaa monia palveluja, ja niistä löytää tietoa yliopiston nettisivuilta. Apua voi hakea opintojen haasteisiin tai kuormittavuuteen, ja sitä voi matalalla kynnyksellä hakea opintoneuvojalta tai opintopsykologilta.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS

Fuksi kokeilee Sisua Teksti: Sini Wartiovaara – Kuva: Sisu

oT imitus kokeilee

Jos Sisu olis keitto niin mä olisin haarukka.

Okei, viisi mahdollista välilehteä ja etusivu – ei tää nyt niin vaikeeta voi olla. Etusivu on ihan hieno, pidän sen grafiikoista. Selkeä ja siisti, eikä kaipaa enempää. Kalenterin ja saapuneiden viestien upotus etusivulle on myös fiksua. Ainoa huono puoli edistymispalkeissa on, että ne muistuttavat huimasta nollan opintopisteen saldosta. Opintojen rakenne -sivu on se missä meillä menee Sisun kanssa sukset ristiin. Kategoriat on hämmentävästi nimikoitu ja järjestys on epäselvä. Mielestäni tämän olisi voinut toteuttaa paljon selkeämmin, mutta toisaalta en varmaan olisi itse osannut yhtään paremmin. Plussaa siitä, että voin suunnitella opinnot niin monta kertaa kuin haluan! Tänään huomasin myös, että voin halutessani suunnitella vaikka teologian kandiohjelman opinnot ilman opiskeluoikeutta, joten Sisun puolesta alanvaihto on varmaan helppoa! Muuten sitten ei ollenkaan… Edit: Ehdin iloita liian aikaisin, Sisu antaa vain tyhjän ajoituksen, jos ei ole opiskeluoikeutta. Etusivua ja kalenteria lukuun ottamatta sivujen värit ovat ihan kamalat. Jos antaisin sivustolle arvosanan, visuaalisesta puolesta lähtisi kyllä paljon pisteitä pois. Seuraavaksi päästään kaikkien lempipeliin – Tetrikseen! Opintojen ajoitus -sivu vaan ei suostu kertomaan, kun asetit palat vääriin kohtiin ja peli on loppu. Tai ei ainakaan ennen kuin on liian myöhäistä ja vahingossa 4.

periodiin ajoittamasi kurssin ilmoittautuminen päättyikin jo eilen. Tosiaan, opintojen ajoittaminen onkin lasten leikkiä verrattuna ilmoittautumiseen, joka vie viimeisenkin kärsivällisyyden rippeen. Mikä järki on siinä, että yhdelle kurssille ilmoittautumisessa on viisi vaihetta? No, en kyllä fuksina tiedä miten ilmoittautuminen toimi ennen Sisua, joten ehkä tää on hyväksyttävää. Ainaiset varoituskolmiot opintokalenterissa vaan ärsyttävät. Asia, josta tykkään Sisussa (jep, niitäkin on näköjään!) on opintokalenteri. Enimmäkseen se ominaisuus, jolla sen saa yhdistettyä omaan kalenteriin ja siten näkymään esim. puhelimessa. Opintokalenterinkin arvosanaa laskee kyllä sivupalkissa kummitteleva kursseille ilmoittautuminen.

”

Edit: Ehdin iloita liian aikaisin

Omat tiedot -välilehdestä ei ole suuremmin sanottavaa, eri osioiden asettelu on selkeä ja mukavan näköinen. Myös hakutoiminto toimii yllättävän hyvin! Vinkki: muista, että kurssikoodeissa on viiva, säästyt turhautumiselta. Luulen, että kaikki muut ovat jo päässeet siitä yli, mutta pakko vielä mainita hellyyttävä “eiku”-nappi. Siitä tekee mieli painaa, vaikka olisinkin tehnyt kaiken oikein. Se nostaa Sisun kokonaispisteitä mun silmissä huomattavasti, koska jaksaa hymyilyttää ainakin silloin, kun kaikki muu menee pieleen. Vaikka paljon on vielä opittavaa tässäkin, ollaan kuulemani mukaan fukseina ihan hyvässä asemassa Sisun kannalta, kun ei tarvinnut siirtää mitään tietoja muualta, joten eiköhän tästä selvitä. Paljon tsemppejä niille, joilla on vielä ongelmia!

Symbiontti 3/2021

Lähdön lähettiläät Teksti ja kuvitus: Roope Nykänen

Huuhkaja huhuili talvisotaa, tikka nakutti kuolemaa. Monet linnut ovat toimineet onnettomuuksien, murheen ja kuoleman ennustajina suomalaisessa mytologiassa. Lopulta epäonnisimpia taisivat kuitenkin olla itse oraakkelit. Jotta siivekäs kruunataan pahanilmanlinnuksi, on siltä hyvä löytyä myös antropomorfisia piirteitä. Naakan (Coloeus monedula) ylväs kävelytyyli yhdistettynä sen oleskeluun kirkonmailla sai ihmiset kuvittelemaan, että kirkonherrojen sielut päätyvät kuoleman jälkeen naakkoihin. Huuhkajaa (Bubo bubo) taas pidettiin myös murheen ennustajana, sillä sen sanottiin ”valittavan kuin koiranpentu ja itkevän kuin lapsi”.

Ei-toivotut vieraat

Monia lintulajeja ei itsessään nähty pahoina, mutta niiden ilmestyminen pihapiiriin merkitsi epäonnea. Pihapuussa rummuttava tikka ennusti tulevaa sotaa. Jos tikka siirtyi pihapuusta nakuttamaan mökin seinää, oli tuleva murhe henkilökohtaisempi: joku talon asukkaista tulisi menehtymään pian. Tuvan päätyä hakkaava tikka merkitsi isännän menehtymistä, kun taas keittiön puoPahanilmanlintujen len seinää takova tikka toimi sanansaattajana emännän piirteet poismenolle. Mikä on tehnyt lintulajista pahaenteisen oloisen ammoiLeppälintua (Phoenicurus phoenicurus) pidettiin yleisessina aikoina? Ulkonäöllä on ilmeinen vaikutuksena, ja ti kuoleman lintuna (kenties surumielisestä laulustaan mustat linnut saivat yleensä toimia murheiden viestinjohtuen) ja se tuli usein vierailemaan paikoissa, joissa tuojina. Koolla on myös väliä, sillä se luonnollisesti vaijoku tulee kuolemaan tai on kuollut hetki sitten. Leppäkuttaa eläimen uhkaavuuteen. Ei siis ihme, että metso lintu oli muutenkin viheliäs siivekäs. Jos se lensi lehmän (Tetrao urogallus) oli metsän pahaenteinen ennustaja, eikä alitse, tuli lehmän utareista pelkästään verta. Tämän esimerkiksi pajulintu (Phylloscoloitsun sai purettua ainoastaan, pus trochilus). jos sai leppälinnun lentämään Ääni voi myös ratkaista, kun uudestaan lehmän ali päinvastailintujen myyttisyyttä aikoinaan Korppi teki niin paljon pahaa seen suuntaan. uumoiltiin. Harakan (Pica pica) Yleensä linnut, joiden läsivalliselta kuulostava nauru merelämässään, että sen väritys näolo kodin liepeillä ennusti kitsi onnettomuuksia. Riekon epäonnea, olivat muissa elin(Lagopus lagopus) käkätys taas muuttui mustaksi. ympäristöissä asuvia. Tämä on yhdistettiin kiroamiseksi tai piymmärrettävää, sillä pihapiiriin run sahan viiluuksi. Ehkä juuri vaikuttavasta ääneestään ilmestynyt metsot ja palokärjet (Dryocopus martius) herätjohtuen riekkoja pidettiin hyvinä ennustajina, joiden taitivät varmasti aikoinaan kummastusta. Aina kuitenkaan kavoimat olivat vailla vertaa. Vanhoissa tarinoissa noidat näin ei ollut: esimerkiksi ihmisen läheisyydessä hyvin halusivat saada osansa riekon taidoista, ja siksi he hotkiviihtyvä varpunen (Passer domesticus) nähtiin sodan ja vat riekon aivoja. kuoleman ennustajana. Epäonninen oli myös se, kenen

”

Marraskuu 2021

Tipupalsta

Ihminen on aikojen saatossa heijastanut omaa elämäänsä ja sen eri vaiheita ympäröivään luontoon. Samalla utelias ihmismieli loi myyttisiä uskomuksia kohtaamistaan luontokappaleista, millä yritettiin löytää vastauksia sielua raastavaan eksistentiaaliseen hämmennykseen. Linnut ovat olennaisessa osassa näitä myyttisiä tarinoita. Eikä ihme, onhan linnuilla monia ihmeellisiä ominaisuuksia ja taitoja, jotka toimivat mielikuvituksen tiivistymisytiminä. Sukeltavan kuikan (Gavia arctica) ajateltiin siirtyvän järven pohjan kautta tuonpuoleiseen ja lentävät linnut liitelivät maan ja taivaan välillä. Linnuilla oli monia rooleja uskomuksissa. Osalla roolit olivat positiivisia: nariseva ruisrääkkä (Crex crex) ennusti hyvää viljasatoa ja pääskynen toi ilosanomaa Jerusalemista. Kuitenkin merkittävä osa linnuista näyttäytyi epäonnen, murheen ja kuoleman sanansaattajina.

hiuksia varpunen vei pesäänsä, sillä se johti päänsäryn puhkeamiseen. Epäonnea tuovasta linnusta ei pidetty ja siksi varpusen pesiä hävitettiin ahkerasti. Oli kuitenkin myös uskomuksia, joissa varpusen pesän tuhonnutta kohtasi vielä aiempaa suurempi tragedia.

Tipupalsta

Korppi kaikista kamalin

Entisaikaan korppia (Corvus corax) pidettiin myyttisistä olioista kaikkein kauheimpana. Korpin synkän musta puku ja raastava raakkuminen synnyttivät mielikuvan kuolemaa viljelevästä siivekkäästä. Tätä uskomusta ei helpottanut korppien luonne hyödyntää maastosta löytyviä raatoja. Haaskojen tehokas löytäminen tuki entisestään selitystä, että kaarneet kykenevät aistimaan tulevan kuoleman. Korppi oli niin kauhea, että sitä pidettiin paholaisen lintuna, jonka sulat olivat alunperin valkoiset. Korppi teki kuitenkin niin paljon pahaa elämässään, että sen väritys muuttui mustaksi. Entisaikaan kuitenkin uskottiin, että maailmanlopun hetkillä korppi saa takaisin kirkkaan valkoisen värinsä. Vaikka korpin nykyinen väritys viittaakin siihen, ettei Israfil ole vielä puhaltamassa tuomion pasuunaan, ei korpin kohtaaminen rauhoittanut ihmisen mieltä. Päinvastoin korpin kohtaaminen ennusti surullisia kohtaloita ja kuolemaa. Talon yli lentävä korppi ennusti onnettomuutta. Jos se raakkui samalla, tarkentui onnettomuus kuolemaksi talossa. Jos taas korppi raakkui iltamapaikan läheisyydessä, siellä tapettiin joku.

Huolestuttava hyypiö

Hyypiötä eli huuhkajaa pidettiin linnuista kaikista viisaimpana. Tämä johtui suuren otuksen uljaasta olemuksesta, kumisevasta äänestä sekä oletettavasti myös eteenpäin suunnatuista silmistä. Viisaana lintuna huuhkaja osasi ennustamisen taidot. Hyypiön ennustukset olivat harvoin lempeitä, vaan huuhkajan ilmestyminen ja huhuilu linkittyivät monenlaisiin tragedioihin: sotiin, nälkävuosiin, hukkumisiin ja murhiin. Syksyllä 1939 huuhkajan kuultiin huhuilevan metsässä oudolla tavalla. Eipä aikaakaan kun huhuilu vaihtui laukauksien ääniin Mainilassa. Tämä ei ollut ainoa kerta, kun huuhkajan ääntelehtiminen on edeltänyt poliittisia konflikteja, vaan 1900-luvun alkupuolella huuhkajan valittaminen linkittyi muun muassa suomalaisten miesten siirtämisiin Venäjän armeijaan.

Epäonnekkaat epäonnen tuojat

Myyttisissä tarinoissa osa kuolemaa välittävistä siivekkäistä oli myös itse kokenut epäonnea elämänsä aikana. Taivaanvuohea (Gallinago gallinago) pidettiin entisenä korttihuijarina, joka voitti itse paholaisen korttipelissä. Piru suivaantui tästä niin paljon, ettei halunnut päästää ovelaa epeliä tuonelan asukkaaksi. Koska korttihuijari ei sopinut myöskään taivaaseen, jäi sen kohtaloksi lentää iäisyydet näiden kahden maailman välissä. Samalla ihmisetkään eivät pääse karkuun taivaallista mäkätystä, joka indikoi yleisesti kuolemaa, kostoa tai onnettomuutta. Valitettavasti lintujen epäonni ei ole jäänyt pelkästään tarinoihin, vaan mytologiaan nojautuneena ihmiset ovat toteuttaneet valtavan määrän sortoa ja kärsimystä. Jos kerran jonkin linnun läsnäolo ennustaa murhetta ja kärsimystä yhteisössä, on järkevää hankkiutua eroon kyseisestä siivekkäästä. Useita myyttisiä lintulajeja vainottiinkin systemaattisesti, vaikka ne eivät todellisuudessa haitanneet lainkaan paikallisten ihmisten elämää. Esimerkiksi korpit ja huuhkajat saivat kärsiä tarunomaisesta olemuksestaan. Ilmiön absurdius tulee esiin, jos sitä tarkastelee luonnonvalinnan kannalta: laji voi periaatteessa omata huonon kelpoisuuden vain siksi, että samalla alueella elävä apinalaji luo tuulesta temmattuja uskomuksia otuksen ääntelystä.

Symbiontti 3/2021

KORPPI • (vielä) Kokonaan musta, kookas varislintu • Jykevä nokka • Melko pitkät ja kapeat siivet • Monia ääniä, yleisin karhea ”kro kro” • Vakaa lentotyyli • Kaartelee usein liikkumattomin siivin, mikä voi muistuttaa hiirihaukkaa

Kuka ennusti koronan?

Marraskuu 2021

tappeluksia ja murhia”, voi realisti Tuomas kertoa asian laidan: ”Metsässä on huutaminen sillä virkana ja ilman mitään merkitystä”. Huutamiselle on kyllä myöhemmin löydetty virkansa, mutta se painottunee ennemmin lajin omaan ekologiaan kuin merkityksettömään älämölöön tai vieraalle nisäkäslajille ennustamiseen. Ne kun eivät lisää kelpoisuutta.

Lähteet:

Ojanen, E., Ulv, D. (2015). Suomen myyttiset linnut, Minerva. Mansikka, H. (2018). Vanajavedellä tuhottu seitsemän merimetson pesää – pesintä oli ensimmäinen sisämaassa, Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10240735 Siironen, S. (2019). Kirkkonummella bongattiin Suomelle uusi lintulaji – Harvinainen pikkupajusirkku on havaittu Euroopassa alle kymmenen kertaa, Yle. https://yle.fi/uutiset/3-10791434 Korppi, Luontoportti. https://luontoportti.com/t/ 638/korppi

Tipupalsta

2020-luku alkoi odottamattomasti, kun Wuhanista lähtenyt pieni RNA-virus mullisti maailman ihmisten elämät. Koska linnut ovat kautta aikain toimineet tragedioiden ennustajina, sopiikin lopuksi kysyä, mikä lintu varoitti meitä tulevasta pandemiasta. Kesällä 2019 Suomessa havaittiin ensimmäistä kertaa pikkupajusirkku (Schoeniclus pallasi). Pikkupajusirkun laulu on yksinkertainen ja monotoninen, mikä voisi toimia enteenä tulevasta elämästä neljän seinän sisällä. Lisäksi pikkupajusirkun kutsuääni ”tsiu” ennustaa turhankin hyvin astetta aggressiivisempaa pöpöä. Todennäköisempänä tuskan sanansaattajana voisi kuitenkin pitää merimetsoa (Phalacrocorax carbo), joka on viime vuosikymmenien aikana esitellyt mustia siipiään yhä useammalle suomalaiselle. Merimetso sopisi ulkonäkönsä puolesta muiden epäonnen tuojien joukkoon, eivätkä valkoisiksi kuolleet saaret lievennä tätä mielikuvaa. Merimetso on saanut myös tuta saman surullisen kohtalon kuin monet muut myyttiset linnut, kun niiden pesimärauhaa on menty rikkomaan. Vaikka koronan syyllistä onkin kutkuttavaa miettiä teorian tasolla, on kuitenkin vielä hienompaa, että maailmankuvamme ei nojaudu enää tällaiseen mutuilevaan myyttisyyteen. Kun Simeoni Seitsemästä veljeksestä kertoo huuhkajan huudon merkitsevän ”tulipaloa, verisiä

Syksyiset horoskoopit Teksti ja kuvitus: Juudit Häsä

Skorpioni 24.10.–22.11. Pimenevät illat eivät lannista päättäväistä skorpionia. Aurinko siirtyy lokakuun lopussa merkkisi kohdalle tehden elämästäsi nopeatempoista ja intensiivistä. Pippalot, projektit, pirskeet ja pikkujoulut vetävät sinua puoleensa, ja lupaudut mielelläsi vapaaehtoiseksi jos johonkin puuhaan. On kuitenkin tärkeää muistaa myös kohtuus ja valita toisinaan karkeloiden sijaan kahvikupponen.

Tasapainoinen kauris on varautunut kylmään ja pimeään. Ehkä oletkin jo kaivanut talvitakit häkkivarastosta, kenties jopa joulukoristeet? Muista kuitenkin, että elämää ei voi täysin suunnitella. Kova työ ja kontrolli vievät kyllä elämässä eteenpäin, mutta joskus on hyvä myös ottaa rennosti. Ehkä voisit oppia jotain elämäsi vedenkantajilta?

Haasta itsesi! Vastaa kivan kuuloiseen kutsuun kieltävästi, ja vietä sen sijaan ilta itsesi seurassa!

Haasta itsesi! Skippaa suunnittelu ja vastaa myöntävästi kaverin spontaaniin idikseen!

Onnenötökkä: skorpioni

Horoskoopit

Kauris 22.12–20.1.

Onnenötökkä: pakkasmittari

Vedenkantaja 21.1.–19.2.

Jousiampuja 23.11.–21.12. Lämpötilan laskiessa tulinen jousiampuja tuppaa tylsistymään. Harmaa Helsinki ei tarjoa tarpeeksi virikkeitä, ja haaveilet äkkilähdöstä aurinkorannoille. Onneksi olet kuitenkin tiedostava kuluttaja, ja vältät ylimääräistä lentämistä. Pidä mielesi avoimena ja asenteesi optimistisena – kyllä Stadikin tarjoaa tekemistä! Haasta itsesi! Taistele tylsyyttä vastaan vierailemalla jossakin Helsin gin museoista! Luonnontieteellinen on varmaan jo nähty, mutta kokeile esimerkiksi taidemuseoita!

Veikeä vedenkantaja inspiroituu syksyn viboista. Alati muuttuva maisema saa sinut ideoimaan taideprojekteja ja haaveilemaan uudesta hiusväristä. Ilmamerkille tyypilliseen tapaan tunnet olosi ailahtelevaiseksi, ja haluaisitkin aloittaa uusia juttuja ennen kuin vanhat on saatettu valmiiksi. Ystäväsi saattavat kokea, että kommunikaatio kanssasi on vaikeaa. Toisinaan kannattaa yrittää pitää jalat maassa ja palauttaa essee ennen uusien villasukkien aloittamista. Haasta itsesi! Suunnittele hauska askarteluilta sinulle ja ystävillesi! Näin voit samaan aikaan sekä ilmaista itseäsi että pitää huolta ihmissuhteistasi. Onnenötökkä: tihkujortikka

Onnenötökkä: tulilude

Symbiontti 3/2021

Kalat 20.2.–20.3. Kaihoisat kalat ovat erityisen alttiita kaamosmasennukselle. Herkkänä ja empaattisena tyyppinä huomaat jatkuvasti ottavasi sovittelijan roolin niin kaveriporukan kuin perheenkin erimielisyyksissä. Sinun voi olla vaikeaa tuoda kokemiasi epäkohtia esiin muiden kanssa. Muista kuitenkin, että ongelmien välttely vain lykkää niiden käsittelyä, ja saattaa jopa pahentaa tilannetta. Tosiystävät ymmärtävät herkkyytesi ja osaavat suhtautua tunteisiisi lempeästi. Haasta itsesi! Ota esille yksi sinua jo pitkään ärsyttänyt asia. Käyttääkö kämppiksesi aina kahvi maidon loppuun eikä koskaan osta uutta? Se loppuu nyt!

Onnenötökkä: vesihämähäkki

Härkä 21.4.–21.5. Maamerkki härkä on luotettava kaveri, jonka puoleen voi aina kääntyä. Jääräpäisyytesi voi kuitenkin joskus tulla syvemmän ystävyyden muodostumisen tielle. Voimakas luonteesi ei ehkä ole kaikkien juttu, mutta kenties tänä syksynä tapaat jonkun, joka avaa sinusta uuden, kärsivällisemmän puolen. Ota tämä tuttavuus avosylin vastaan, ehkä saat jopa uuden sydänystävän! Haasta itsesi! Poikkea rutiineistasi! Voit esimerkiksi käydä aamiaisella kahvilassa, nukkua kerrankin päiväunet, tai laittaa arkimeikin sijasta värikästä luomiväriä! Onnenötökkä: sittisontiainen

Horoskoopit

Oinas 21.3.–20.4. Määrätietoinen oinas on painanut koko syksyn täydellä höyryllä eteenpäin, oli kyse sitten koulutöiden palauttamisesta ajallaan tai rohkeasta osallistumisesta puolituttujen pippaloihin. Levottomuutesi alkaa kuitenkin olla käsin kosketeltavaa. Sinulle voisi tehdä hyvää tyhjentää kalenterista päivä vain rentoutumista varten. Tasapaino on todellisen menestyksen edellytys. Haasta itsesi! Tekeekö mieli ylisuorittaa läksyt? Kirjoita sen sijaan nopeasti keskinkertainen essee. Palauta se ja rentoudu loppuilta. Onnenötökkä: kiiltomato

Kaksoset 22.5.–21.6. Kiireinen kaksonen on aina menossa. Kouluvuoden alussa tuli liityttyä ainejärjestön hallitukseen, haettua mukaan kuoroon ja aloitettua uusi keräilyharrastus. Hyvä! Olet parhaimmillasi ihmisten parissa, tyydyttämässä uteliaisuuttasi uutta oppimalla. Ole kuitenkin varovainen, ettei innokasta tietämystäsi sekoiteta pätemiseen. Haasta itsesi! On helppo jakaa ryhmächattiin omat jutut, mutta entäs muut? Kysy oikein ajatuksella, mitä kaverille kuuluu. Saatatte lähentyä uudella tavalla! Onnenötökkä: kusiaiskuningatar

Marraskuu 2021

Neitsyt 23.8.–23.9.

Rapu 22.6.–22.7.

Horoskoopit

Rapu on niin sanottu ”mom friend”, aina huolehtimassa ystävistäsi. Elämäsi suurin voimavara onkin se, kuinka paljon välität muista ihmisistä. Muista silti huolehtia myös omista tarpeistasi. Ystäväsi eivät halua, että patoat omat tunteesi säästääksesi heidän huoltaan – anna heidän nähdä välillä pehmeäkin puolesi. Haasta itsesi! Luovu yhdestä vanhasta tavarasta jokaista uutta hankintaa kohti. Näin turha roina ei pääse kasaantumaan.

Aikaansaava neitsyt on aloittanut kouluvuoden autopilotilla. Luennot ja labrat on värikoodattu Google-kalenteriin, e-kirjat aakkosjärjestetty kansioihin koneelle ja refillit ostettu fine point -tusseihin. Olet kirjautunut ajoissa jokaiselle Zoomluennolle ja palauttanut täysien pisteiden esseitä, mutta oletko muistanut ottaa aikaa itsellesi? On ok, jopa suotavaa, relata joskus vähän. Milloin viimeksi katsoit monta jaksoa tv-sarjaa putkeen? Nyt on sen aika. Haasta itsesi! Pidä leffailta kavereiden kanssa. Illan aikana koulujuttujen ajattelu on ehdottoman kielletty! Onnenötökkä: ruskohämähäkki

Onnenötökkä: sirokeijukorento

Leijona 23.7.–22.8. Tulinen leijona on aina siellä, missä tapahtuu. Nautit huomion keskipisteenä olosta ja haluat ihmisten pitävän sinusta. Oletkin ollut varsinainen sosiaalinen perhonen nyt kun kokoontumisrajoituksia on purettu. Tällä on kuitenkin myös kääntöpuolensa: ethän anna ihmisten kävellä ylitsesi anteliaan luonteesi takia?

Haasta itsesi! Mieti, mitä sinulle oikeasti kuuluu. Ensi kerran, kun joku kysyy, vastaa rehellisesti. Onnenötökkä: muurahaisleijona

Vaaka 24.9.–23.10. Hurmaavan vaa’an tapaa useimmiten ystäväpiirin ympäröimänä. Pirskahteleva persoonallisuutesi ja reilu tapasi ottaa kaikki huomioon takaavat, että sinusta pidetään mihin ikinä menetkin. Sosiaalisuudessa ei ole mitään vikaa, mutta varothan, ettet vahingossa tule läheisriippuvaiseksi. Yksinolo on tärkeä taito. Haasta itsesi! Yritä nauttia yksinolosta! Voit vaikka muistutella mieleesi vanhaa käsityöharrastusta – aivan yksin. Onnenötökkä: tarhamehiläinen

Symbiontti 3/2021

Lämmittävää pataruokaa pimeneviin iltoihin Teksti ja kuva: Ella Lintunen

Ainekset noin 4 hlö 1-2 sipulia 4 valkosipulinkynttä rypsiöljyä paistamiseen 1 tl kanelia 1 tl kurkumaa 2 tl juustokuminaa n. 3 rkl sokeri ripaus mustapippuria raastettua inkivääriä, noin 1 rkl 2 porkkanaa 1 munakoiso 1 tlk tomaattimurskaa 1 tlk kikherneitä n. 1 dl pilkottuja aprikooseja puolikkaan sitruunan mehu 5 dl vettä + kasvisliemikuutio = kasvisliemi 1 tl suolaa

Marraskuu 2021

Lämmitä uuni 175°C. Pilko sipulit reiluiksi kuutioiksi ja hienonna valkosipuli. Kuullota sipuleita öljyssä. Kun sipulit ovat pehmenneet, lisää mausteet, myös sokeri. Jatka kuullottamista muutaman minuutin ajan. Kaada sipuli-mausteseos pataan tai syvään uunivuokaan. Pilko pataan porkkanat noin 0,5 cm kokoisiksi paloiksi. Myös munakoisot voit paloitella isohkoiksi puolikuun muotoisiksi paloiksi. Lisää myös kaikki muut aineet pataan. Kasvislientä varten keitä vesi ja liuota kasvisliemikuutio kuumaan veteen. Sekoita aineet ja laita pata tai vuoka uuniin. Jos sinulla on pata, laita kansi päälle kypsennyksen alussa, vuoan päälle voi laittaa folion. Puolentoista tunnin kypsennyksen jälkeen voit ottaa kannen tai folion pois. Haudutusaika vaihtelee ja pataa kannattaakin muutaman kerran tarkkailla ja sekoitella. Hyväksi todettu kypsennysaika on 2,5 tuntia. Lisukekuskus: Kiehauta kasvisliemikuutiolla maustettua vettä 3 dl. Mittaa 1,5 dl kuskusta kulhoon ja kaada kuuma vesi päälle. Anna imeytyä noin 5 minuuttia. Lisää joukkoon silputtua lehtipersiljaa, sitruunan mehua/kuorta ja ripaus suolaa.

Kulinaristin palsta

Ei välttämättä tarvitse lähteä kotia pidemmälle matkalle, sillä makumatka voi avautua omasta kotikeittiöstä käsin. Lähtöfiiliksiin sopii mielestäni tuoksuva ja muheva pataruoka: tagine. Tämä ei ehkä ihan autenttinen pohjoisafrikkalainen resepti ole, mutta sopii erityisen hyvin pimeneviin lokakuun iltoihin tunnelmaa lämmittämään. Tagine on helppo ja edullinen valmistaa. Raakaainelistan pituutta ei kannata säikähtää, sillä ainesosat ovat edullisia ja varmaankin useimman kaapista löytyviä peruselintarvikkeita. Raaka-aineet pilkotaan pataan kypsymään muutamaksi tunniksi. Pitkän haudutuksen aikana maut sitoutuvat yhteen ja pyöristyvät, lopputulos on herkullinen. Taginen lisukkeeksi sopivat kuskus ja soijajogurtti. Tässäpä teille jostakin netistä alun perin kopioitu taginen luottoreseptini:

Hyvät eväät elämään Teksti: Joni Ollonen – Kuva: Riku Kangasniemi

Dear Joni … … pitäisikö kannabis laillistaa? t. huolestunut biologian opiskelija

Kysy Jonilta

Hei, ”huolestunut biologian opiskelija”, muiden toiminnan kyttääminen ja pikkuporvarillinen puuttuminen ja mussutus ovat hyvin tavallista ihmisissä, eikä siinä ole mitään ihmeteltävää. Suosittelisin kuitenkin keskittymään aluksi oleellisimmista yhteiskunnallisista asioista huolehtimiseen. Päihdepolitiikan puolesta laillistus olisi järkevää. Samoin valtionmonopolilla ja mahdollisimman cringellä julkkisfiilistetyllä ja räppimainonnalla saataisiin taattua, ettei nuoriso edes halua koskea siihen. Samalla saisimme varmaan vielä hienomman uusintaversion Alkon Seksi on parempaa selvinpäin -valistusvideosta.

Dear Joni, jos on liian pitkä, niin mikä siihen auttaa? T. Urho Kaleva Kekkosen kansallispuisto Hei, ”Urho Kaleva Kekkosen kansallispuisto”, pituus on pääosin havaituissa kasvunrajoissa vielä täysin sopeuduttavissa rajoissa eikä siitä tarvitse huolestua saati sitten aamupuuroannosta leikata Jos kuitenkin haluat rajoittaa pituuttasi ja yliopistolta kysytään, niin varmaan lapsen pituuskasvu pitää rajata vain 5 cm hyppyihin ja tehdä sen jälkeen 120 cm kasvumaksimi 10 % maksimilisällä, jonka jälkeen lapsen päästä poistetaan ylimääräiset osat. Lopputulos pituuden ja kognition puolesta on sama kuin nykytutkintojen suosituksia sokeasti noudattavien valmistuvien henkilöiden kanssa.

Dear Joni, lisääntyvätkö Teletapit partenogeneesillä? Oma hypoteesini on, että ne antennit ovat genitaaleja. Vähän kuin muumien ja niiskujen hännät.

Dear Joni. Selkärankani on ruosteessa. Mitä minun pitäisi tehdä? T. Suomen Mestari Hei ”Suomen mestari”. Selkärangan ruostuminen on ikäisilläsi täysin normaalia varsinkin jos kuulut vanhemman koulukunnan biohakkereihin tai muihin autotallifrankensteineihin. Suosittelen käsittelemään vähemmän reagoivia aineita siinä vaiheessa kun tungette niitä keskushermostonne lähelle. Tai vaikka jättämään koko homman väliin.

Symbiontti 3/2021

Dear Joni, Valmistuuko Kuurne koskaan? T. Turhan paljon kiinnostunut Hei, ”Turhan paljon kiinnostunut”, kyylääminen on hyvin tavallista suomalaisessa kulttuurissa, eikä sitä tarvitse hävetä, vaikka se samaistaisikin sinut kerrostalojen luonnevikaisiin naapureihin. Kuurneen valmistumisesta kannattaa kysyä häneltä itseltään.

Hei, ”Lepakkokeitto”, koronaan kyllästyminen on varsin ymmärrettävää virologian puolella, sillä onhan tämä nyt aika nähty juttu tieteellisessä mielessä. Mikäli koronapandemia kyllästyttää sinua ja on jo nähty juttu, niin ei hätää! Luontokato ja elonkirjon häviäminen loputtomien karjamassojen ja ihmisasutuksen tieltä kyllä pitää huolen, että saamme uutta säpinää. Todennäköisesti luvassa on hienompaa hubaa esimerkiksi nipavirusten kautta

Marraskuu 2021

Maun puolesta suosittelen vahvasti suppilovahveroita, vaikka paistetut osterivinokkaatkin voivat olla aivan mainioita.

Dear Joni, onko elämällä enää tarkoitusta valmistumisen jälkeen? Rakkaudella, lievästi ahdistunut muttei vielä valmistunut Hei, ”Rakkaudella, lievästi ahdistunut muttei vielä valmistunut”, tällaiset tuntemukset ovat normaaleja tilanteessasi olevilla. Sillä eihän kukaan, joka myöhäiskapitalistisen systeemin mielipuolisuudessa on edes jonkinlaisen ihmisyyden hippunsa sisällään pitänyt halua lopettaa uuden oppimista koskaan. Koska systeemimme kuitenkin useimmiten laittaa valitsemaan nälkäkuoleman/velkakierteen/”innovoinnin”/toimihenkilötwitterin jäsenyyden itsensä toteuttamisen sijaan nämä ovat asioita, jotka kannattaa ajatuksella käydä läpi. Jos kuitenkin olet huolissasi asiasta niin huomioiden tiedekunnan ja ylipäänsä yliopiston lähestymisen opetukseen, sanoisin, että siitä tulee aika lailla tarkoituksenmukaisempaa sanan kaikissa merkityksissä valmistumisen jälkeen.

Kysy Jonilta

Dear Joni. Korona kyllästyttää. Milloin on seuraava? T. Lepakkokeitto

Dear Joni, mikä on paras sieni mitä olet kokeillut?

KaKaJää-raportti Teksti: Reetta Schroderus – Kuva: Riku Kangasniemi

Ralliraportti

Perinteisesti Symbioosi on järjestänyt joka vuosi linturallin Ahvenanmaalla ja silloin tällöin myös Helsingissä. Tänä syksynä tehtiin kuitenkin uusi aluevaltaus ja joukkueet suuntasivat Pohjois-Satakuntaan, ojitettujen soiden ja peltoaukeiden valtakuntaan. Ensimmäistä kertaa järjestetyn perinteikkään Ahvenanmaan linturallin syysversio KaKaJää-ralli suuntautui tänä vuonna Karvian, Kankaanpään ja Jämijärven alueelle. Kilpailu oli virkistävän tasainen ja sisälsi monia hauskoja tapahtumia niin kaukoputken ääressä kuin paikallisissa lounasravintoloissakin. Monelle joukkueista ralli oli ensimmäinen kosketus Länsi-Suomen peltotasankoihin ja niiden lajistoon. Etenkin allekirjoittaneen yllätti positiivisesti rallin aikana nähty petojen määrä. Idea syysahviksesta heitettiin ilmoille elokuussa Lammin niittotalkoissa. Monet toivoivat, että joukkueet lähtisivät kisaan samalta viivalta, eli paikat olisivat vieraita kaikille joukkueille, eikä voittajajoukkue automaattisesti määräytyisi sen perusteella, kuka on ensimmäisenä aamulla Styrssillä tai kuka jaksaa staijata pisimpään Majavatien kalliolla. Ralli onnistuikin hyvin tässä tavoitteessaan, koska rallin terävin kärki oli hyvin tasainen. Ralliin osallistui 7 joukkuetta. Järjestäjien iloksi melkein kaikista Biosfääriin kuuluvista ainejärjestöistä (Helix, Symbioosi ja Myy) oli saatu joukkue ralliin. On hienoa huomata, ettei tämä mahtava harrastus rajoitu

vain ns. saapasjalkabiologeille vaan myös valkotakit ovat innokkaita rallaajia. Järjestäjiä ilahdutti myös se, että ralliin oli ilmoittautunut useita keltanokkarallaajia. Koska rallialue oli valtaosalle porukasta tuntematon, myös rallitekniikoissa nähtiin suuria eroja joukkueiden välillä. Kisa-alueen laajuuden takia etenkin rallin ensimmäisen päivän valoisat tunnit olivat hyvin merkityksellisiä ja taktiikka illaksi oli mietittävä tarkkaan. Perinteisistä ralleista poiketen syysrallissa oli useita alasarjoja kuten jokaisen kunnan omat osakilpailunsa. Eniten lajeja havaitsi ja siten kokonaiskilpailun voiton vei ONSVT 71 lajilla. Joukkueet havaitsivat yhteensä rallin aikana lähes 100 lajia, mikä on mielestäni erittäin hyvä suoritus rallin ajankohtaan ja mereisten lajien puuttumiseen nähden. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hyvin onnistunut syysralli. Järjestäjät kiittävät kaikkia tämän vuoden osanottajia ja toivottavat hyviä haviksia loppuvuodelle 2021! PS. Ensi vuoden syysralli on jo suunnitteilla ja se tullaan näillä näkymin järjestämään Etelä-Karjalassa.

Länsisuomalaiset peltotasangot tulivat tutuiksi jo ensimmäisenä iltana.

Symbiontti 3/2021

Rallin aikana havaitut lajit:

Marraskuu 2021

Maakotka Tuulihaukka Ampuhaukka Nuolihaukka Nokikana Kurki Kapustarinta Töyhtöhyyppä Taivaanvuohi Lehtokurppa Kalalokki Harmaalokki Kalliokyyhky (pulu) Sepelkyyhky Lehtopöllö Viirupöllö Suopöllö Harmaapäätikka Palokärki Käpytikka Pohjantikka Kiuru Haarapääsky Niittykirvinen Keltavästäräkki Västäräkki Peukaloinen Punarinta Kivitasku Mustarastas Räkättirastas Laulurastas

Punakylkirastas Kulorastas Tiltaltti Pajulintu Hippiäinen Hömötiainen Pyrstötiainen Töyhtötiainen Kuusitiainen Sinitiainen Talitiainen Puukiipijä Närhi Isolepinkäinen Harakka Naakka Varis Korppi Kottarainen Varpunen Pikkuvarpunen Peippo Järripeippo Viherpeippo Tikli Vihervarpunen Hemppo Urpiainen Pikkukäpylintu Punatulkku Keltasirkku Pajusirkku

Ralliraportti

Laulujoutsen Metsähanhi Tundrahanhi Merihanhi Valkoposkihanhi Sepelhanhi Haapana Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Tukkasotka Mustalintu Telkkä Isokoskelo Pyy Teeri Peltopyy Fasaani Kaakkuri Kuikka Silkkiuikku Härkälintu Merimetso Harmaahaikara Merikotka Ruskosuohaukka Sinisuohaukka Kanahaukka Varpushaukka Hiirihaukka Piekana

Greetings from Åland! Teksti: Ella Lintunen – Kuvat: Ella Lintunen & Nietos Hietanen

Jokainen biologiopiskelija on kuullut Ahvenanmaan täpläverkkoperhosista, mutta miten populaatiokartoitus varsinaisesti tapahtuu? Ulkomaantoimitus rantautui kotimaan kaukaisimpaan nurkkaan ja tarjoaa kurkistuksen syyskartoituksen saloihin.

U lkomaantoimitus

Ahvenanmaan ketoverkoston syyskartoitus on yksi varmoista saapuvan syksyn merkeistä – onhan kartoitusta toteutettu jo lähes 30 vuoden ajan. Joka syksy reilut kolmekymmentä kartoittajaa saapuu Ahvenanmaalle, tarkoituksenaan kartoittaa alueen tuhannet kedot ja tunnistaa niillä mahdollisesti elävät täpläverkkoperhospopulaatiot. Akatemiaprofessori Ilkka Hanskin perustaman pitkäaikaisseurannan ansiosta täpläverkkoperhosesta (Melitaea cinxia) on tullut maailmanlaajuisesti merkittävä metapopulaatiobiologian mallilaji.

Kartoittajat kedolla. Kuva: Ella Lintunen

Täpläverkkoperhosta esiintyy Suomessa ainoastaan Ahvenanmaan kuivien ketojen monimuotoisessa verkostossa. Perhosen toukat käyttävät ravintonaan heinäratamoa (Plantago lanceolata) ja tähkätädykettä (Veronica spicata). Kedot, joilla ravintokasvia esiintyy, ovatkin siis potentiaalisia perhosen elinympäristöjä. Toukat rakentavat loppukesästä itselleen seittimäisen talvehtimispesän ravintokasville. Täpläverkkoperhosseurannan lisäksi syyskartoituksessa selvitetään heinäratamolla esiintyvän kasvitaudin, ratamonhaituhärmän (Podosphaera plantaginis) esiintymistä. Tautitutkimus on ollut osa syyskartoitusta jo 20 vuoden ajan ja muodostaakin ainutlaatuisen pitkäaikaisaineiston luonnonpopulaatioiden tautiekolo-

giasta. Nykyisin kartoituksen jatkuvuudesta vastaa Research Centre for Ecological Change -huippuyksikkö, jossa kartoituksen osalta keskeisessä roolissa ovat Marjo Saastamoisen ja Anna-Liisa Laineen tutkimusryhmät. Maastossa työskentely tapahtuu pareina, joista toinen on harjoittelija ja toinen kokeneempi kartoittaja. Osallistuin toista kertaa kartoitukseen, joten tänä vuonna pääsin jo opastamaan ensimmäistä kertaa kartoitukseen osallistuvia. Saamme kartoituksen alussa itsellemme listan kartoitettavista alueista, eli niin kutsutun laikkulistan. Laikut ovat ketoja, joilla esiintyy perhosen ravintokasvia. Käytännössä kedon määritelmä on melko lavea, sillä laikut vaihtelevat niitetyistä teidenvarsista kallioisiin ketoihin ja lammaslaitumiin. Laikulla työskentely on pyritty optimoimaan: käytämme määrätyn ajan alueen läpikäymiseen ja laikkumuuttujien arviointiin. Keräämme laikulta tietoa esimerkiksi ravintokasvien määrästä ja laadusta sekä laikun ominaisuuksista. Ahvenanmaan ketoverkosto on jatkuvassa muutoksessa, uusia potentiaalisia laikkuja syntyy samalla, kun vanhat alueet saattavat metsittyä esimerkiksi alueen laidunnuksen loputtua. Laikuille navigoiminen ja tietojen syöttäminen tapahtuu tietokoneilla EarthCape-ohjelman avulla. GPS-

Laitumilla saattaa törmätä näinkin veikeisiin kavereihin. Kuva: Ella Lintunen

Symbiontti 3/2021

paikantimen avulla laikut löytyvät maastosta helposti, vaikka toki perinteinen kartanlukutaito osoittautuu usein tarpeelliseksi. Laikulla pyöriessä mielessä on päällimmäisenä talvehtimispesän tai härmäsienen löytäminen. Löytämisen riemusta toivuttua kerätään näytteet ja kirjataan tarvittavat tiedot tietokantaan. Talvehtimispesän viereen laitetaan merkkikeppi, jotta keväisin tehtävässä seurannassa voidaan paikantaa edellisenä syksynä löydetyt pesät. Tänä vuonna 1586 laikulta löytyi yhteensä 440 pesää. Kaikista kartoitetuista laikuista 11 % oli härmäsienen infektoimia.

Talvipesät saattavat erottua maastosta hyvinkin selkeästi. Kuva: Nietos Hietanen.

Nautin kovasti maastossa työskentelystä, Ahvenanmaan kauniista ja omaleimaisista maisemista, sekä niistä kaikista yllättävistä tilanteista, joita välillä vastaan saattaa tulla. Parin viikon kartoituksen aikana käytännössä puolet ajasta vietetään maastossa ja puolet majoituspaikassa, maastotyöpäivät siis venyvät usein tavanomaista arkityöpäivää pidemmiksi. Allekirjoittanut ja suurin osa kartoitusporukasta majoittui tänä vuonna Jomalan maatalousoppilaitoksessa, jossa meitä piristivät kovin tuttavalliset kisut ja muut opiston eläimet. Kartoituksen jälkeen olin toki uupunut pitkistä maastopäivistä, mutta samaan aikaan melkoisessa hurmoksessa. Ahvenanmaan syyskartoitus oli kyllä ehdottomasti yksi syksyni kohokohdista!

Marraskuu 2021

Lisää tutkimuksesta löytyy sivustolta: https://www2.helsinki.fi/fi/projektit/ahvenanmaanketoverkoston-pitkaaikaisseuranta

Minä itse.

U lkomaantoimitus

Vapaapäivänä tiimimme Kartläggare osallistui torilla järjestettävään polkuautokisaan. Emme valitettavasti voittaneet, mutta kilpailutahdosta se ei ainakaan ollut kiinni. Kuvassa vasemmalta oikealle: Nietos Hietanen, Oskari Lehtinen, Juulia Lehtinen ja Ella Hemming. Kuva: Ella Lintunen.