”Nuoret, katselkaa ympärillenne ja ihmetelkää!” Teksti: Himmi Lindgren – Kuva: Saijaliisa Kangasjärven kotiarkisto
Saijaliisa Kangasjärvi, tuttavallisemmin Saija, on Helsingin yliopiston kasvibiologian koulutusohjelman johtaja ja intohimoinen puutarhan rakentaja.
Haastattelu
S
aijaliisa Kangasjärvi odottaa minua Zoom-tapaamisessa liittyessäni sisään. Iloinen tervehdys kajahtaa mikrofonin välityksellä, vaikka kello on neljä iltapäivällä ja Kangasjärvellä on ajan tyylin mukaisesti koko päivä etäpalavereita takanaan. Kangasjärvi sanoo, että voin kutsua häntä Saijaksi, sillä Saija on hänelle tutuin kutsumanimi. Etäaikana hänet on kuitenkin opittu tuntemaan virallisella nimellään, sillä Zoomissa se näkyy uusille tuttavuuksille. Ainakin nimen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa helposti, etteivät sähköpostit mene väärään osoitteeseen. Kangasjärvi on turkulainen biologi vuosimallia -91. Hän valmistui Turun yliopistosta maisteriksi vuonna 1996 fotosynteesiaiheisella gradulla. Sama aihe jatkui myös maisteriopintojen jälkeen väitöskirjassa. Tohtoriksi Kangasjärvi valmistui vuonna 2002. Turun yliopisto on ollut Kangasjärvelle läheinen myös opintojen jälkeen. Hän aloitti tutkimusryhmän johtajana vuonna 2009 ja lehtorina 2014. Vuodenvaihteessa 2021 Kangasjärvi on aloittanut Helsingin yliopistossa Kasvitieteen maisteriohjelman johtajana. Muutto pääkaupunkiseudulle ei kuitenkaan turkulaiselle Kangasjärvelle ollut kauhistus, sillä hän on asunut Helsingissä jo aiemmin. Myös puoliso, Jaakko Kangasjärvi, työskentelee Helsingin yliopistossa. Kangasjärven kiinnostus biologiaan heräsi jo lapsuudessa. Hänen äidillensä, joka työskenteli farmaseuttina, tuli kotiin lehti, josta Kangasjärvi muistaa lukeneensa artikkelin lääkeaineiden eristämisestä viidakon kasveista. Artikkelin lukeminen oli pysäyttävä kokemus, joka herätti kiinnostuksen kasviperäisiä aineita kohtaan. Opiskelupaikkaansa pohtiessaan Kangasjärvi kuitenkin arpoi pitkään farmasian ja biologian väliltä, lopulta valiten biologian. Opiskeluaikana Kangasjärven kiinnostuksen kohteita muovasi kunnioitusta herättävä Turun yliopiston kasvibiologian professori, nykyisin Tieteen Akateemikko Eva-Mari Aro, jonka opetus kasvatti Kangasjärven mielenkiintoa kasvimolekyylibiologiaan.
14
Kangasjärvi puutarhatöissä
Helsingin yliopistossa nykyaikana biologian opiskelijoille tärkeä kysymys on, mikä on kenenkin toteemieläin, sillä sen paljastaminen kertoo ihmisestä paljon. Näin ollen kysyn Kangasjärveltä, mikä on hänen toteemieläimensä. Käsitteenä toteemieläin on Kangasjärvelle vieras, joten hän on turvautunut Googleen selvittääkseen mysteerin. Google ohjaa Kangasjärven Mieli ry:n sivulle, jonka antamista vaihtoehdoista Kangasjärvi valitsee albatrossin: ”Ei albatrossin aurinkoista hymyä huulilta mikään poista” (Mieli ry). Kuitenkin osaan kertoa Kangasjärvelle, että biologian opiskelijoina meillä on tapana, että toteemieläimekseen voi valita minkä tahansa lajin. Näillä toteemieläimen laajentuneilla valintakriteereillä Kangasjärvi valitsee toteemieläimekseen hevosen, koska hän on ratsastanut elämässään paljon. Kangasjärvien kotona hoitokoirana vieraileva espanjanvesikoira on kuitenkin hänen tärkein eläinystävänsä tällä hetkellä, vaikka koira ei lajina tullut valituksi toteemieläimeksi.
Symbiontti 1/ 2021
