"Nuoret, katselkaa ympärillenne ja ihmetelkää!"

Teksti: Himmi Lindgren – Kuva: Saijaliisa Kangasjärven kotiarkisto

Saijaliisa Kangasjärvi, tuttavallisemmin Saija, on Helsingin yliopiston kasvibiologian koulutusohjelman johtaja ja intohimoinen puutarhan rakentaja.

Saijaliisa Kangasjärvi odottaa minua Zoom-tapaamisessa liittyessäni sisään. Iloinen tervehdys kajahtaa mikrofonin välityksellä, vaikka kello on neljä iltapäivällä ja Kangasjärvellä on ajan tyylin mukaisesti koko päivä etäpalavereita takanaan. Kangasjärvi sanoo, että voin kutsua häntä Saijaksi, sillä Saija on hänelle tutuin kutsumanimi. Etäaikana hänet on kuitenkin opittu tuntemaan virallisella nimellään, sillä Zoomissa se näkyy uusille tuttavuuksille. Ainakin nimen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa helposti, etteivät sähköpostit mene väärään osoitteeseen.

Kangasjärvi on turkulainen biologi vuosimallia -91. Hän valmistui Turun yliopistosta maisteriksi vuonna 1996 fotosynteesiaiheisella gradulla. Sama aihe jatkui myös maisteriopintojen jälkeen väitöskirjassa. Tohtoriksi Kangasjärvi valmistui vuonna 2002. Turun yliopisto on ollut Kangasjärvelle läheinen myös opintojen jälkeen. Hän aloitti tutkimusryhmän johtajana vuonna 2009 ja lehtorina 2014. Vuodenvaihteessa 2021 Kangasjärvi on aloittanut Helsingin yliopistossa Kasvitieteen maisteriohjelman johtajana. Muutto pääkaupunkiseudulle ei kuitenkaan turkulaiselle Kangasjärvelle ollut kauhistus, sillä hän on asunut Helsingissä jo aiemmin. Myös puoliso, Jaakko Kangasjärvi, työskentelee Helsingin yliopistossa.

Kangasjärven kiinnostus biologiaan heräsi jo lapsuudessa. Hänen äidillensä, joka työskenteli farmaseuttina, tuli kotiin lehti, josta Kangasjärvi muistaa lukeneensa artikkelin lääkeaineiden eristämisestä viidakon kasveista. Artikkelin lukeminen oli pysäyttävä kokemus, joka herätti kiinnostuksen kasviperäisiä aineita kohtaan. Opiskelupaikkaansa pohtiessaan Kangasjärvi kuitenkin arpoi pitkään farmasian ja biologian väliltä, lopulta valiten biologian. Opiskeluaikana Kangasjärven kiinnostuksen kohteita muovasi kunnioitusta herättävä Turun yliopiston kasvibiologian professori, nykyisin Tieteen Akateemikko Eva-Mari Aro, jonka opetus kasvatti Kangasjärven mielenkiintoa kasvimolekyylibiologiaan.

Helsingin yliopistossa nykyaikana biologian opiskelijoille tärkeä kysymys on, mikä on kenenkin toteemieläin, sillä sen paljastaminen kertoo ihmisestä paljon. Näin ollen kysyn Kangasjärveltä, mikä on hänen toteemieläimensä. Käsitteenä toteemieläin on Kangasjärvelle vieras, joten hän on turvautunut Googleen selvittääkseen mysteerin. Google ohjaa Kangasjärven Mieli ry:n sivulle, jonka antamista vaihtoehdoista Kangasjärvi valitsee albatrossin: ”Ei albatrossin aurinkoista hymyä huulilta mikään poista” (Mieli ry). Kuitenkin osaan kertoa Kangasjärvelle, että biologian opiskelijoina meillä on tapana, että toteemieläimekseen voi valita minkä tahansa lajin. Näillä toteemieläimen laajentuneilla valintakriteereillä Kangasjärvi valitsee toteemieläimekseen hevosen, koska hän on ratsastanut elämässään paljon. Kangasjärvien kotona hoitokoirana vieraileva espanjanvesikoira on kuitenkin hänen tärkein eläinystävänsä tällä hetkellä, vaikka koira ei lajina tullut valituksi toteemieläimeksi.

Kysyn Kangasjärveltä, millä kolmella adjektiivilla hän kuvailisi luonnettaan. Hän on saanut kysymykseni etukäteen, joten vastaukset tulevat nopeasti: hyväntuulinen, yllytyshullu ja rauhallinen. Kangasjärvi naurahtaa, että joku voisi huomata ristiriidan yllytyshullun ja rauhallisen välillä, mutta selittää olevansa henkilö, joka saattaa ajaa maastopyörällä kivikkoista rinnettä alas mutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä hän on rauhallisen lempeä.

Maastopyöräilykokeilut ja koiranhoito eivät kuitenkaan ole Kangasjärven ainoita vapaa-ajanviettotapoja. Viime vuosina tärkeäksi on tullut puutarhan rakentaminen. Kangasjärvi täsmentää: nimenomaan rakentaminen, joka saattaa olla esimerkiksi kaadettujen puiden karsimista ja kuoppien kaivamista. Hyötyliikunta on Kangasjärvelle tärkeää. Lisäksi Kangasjärvi nauttii vapaa-ajallaan hyvästä ruoasta ja viinistä hyvässä seurassa.

Kangasjärven tapauksessa Kasvitieteen maisteriohjelman johtajan virassa aloitus on sujunut onnistuneesti – etäonnistuneesti. Vaikka hän ei ole vielä opettanut kursseilla, ainoastaan pitänyt muutaman yksittäisen luennon, on koulutusalan johtajan pesti työllistänyt tarpeeksi. Biologian opetuksessa Kangasjärvi ei kuitenkaan tule korvaamaan Johannes Enrothia, koska Kangasjärven koulutus on kasvien molekyylibiotieteissä. Kangasjärvi kertoo, että on päässyt tutustumaan Zoomin välityksellä moniin uusiin ihmisiin. Tulevaisuudessa hän opettaa sekä bio- ja ympäristötieteellisessä että maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kangasjärvi kertoo, että minä olen koulutusohjelman johtoryhmän opiskelijajäsenten lisäksi hänen ensimmäinen opiskelijakontaktinsa kasvibiologian koulutusohjelman johtajana. Toivon, etten pilaa vaikutelmaa meistä symbionteista kerta-etä-istumalta.

Kangasjärvellä on terveiset meille biologian opiskelijoille: ”Nuoret, katselkaa ympärillenne ja ihmetelkää!”. Ympäristön tarkkanäköisellä ja uteliaalla havainnoimisella voi löytää jonkin todella polttavan tutkimuskysymyksen, johon ei ole vielä vastausta. Opiskelijoille Kangasjärvi tahtoo mainita, että häneen saa ottaa yhteyttä etenkin kasvibiologiaan liittyvissä asioissa, mutta muissakin. Myös kasvibiologian opetukseen liittyviä toivomuksia saa esittää. Lisäksi pian aloitetaan kasvibiologian maisteriohjelman aamukahvit, jonne Kangasjärvi kehottaa jokaista kasvibiologiasta kiinnostunutta osallistumaan.

Loppuun olen jättänyt meitä kaikkia kiinnostavan, tärkeän kysymyksen: Kuuluuko ananas pitsaan? ”Kyllä!” vastaa Kangasjärvi iloisesti, ”Suomalainen kansallisylpeys, ananas pitsassa”. Kysymyksen kompleksisuuden ymmärtäen Kangasjärvi kuitenkin lisää, että vastaus riippuu pitsan muista täytteistä.

Juuri ennen Zoomin sulkemista Kangasjärvi vielä huikkaa: “Palataan kasvigenetiikan merkeissä!”.

”Suomalainen kansallisylpeys, ananas pizzassa.

Lähteet: Mieli ry. (2014). ”Hyvää mieltä yhdessä”. Haettu (09.02.2021) osoitteesta: https://mieli.fi/fi/ julisteet/toteemiel%C3%A4imet