Issuu

Seesteisyys

1/2021

1/2021 57. vuosikerta Päätoimittajat Riku Kangasniemi riku.kangasniemi@helsinki.fi Joonatan Toivanen joonatan.toivanen@helsinki.fi Toimitussihteeri Minna Launiainen minna.launiainen@helsinki.fi Muut tekijät Eero Aho Himmi Lindgren Ella Lintunen Roope Nykänen Pyry Puustinen Olli Rantamäki Veera Salminen Julius Ulpovaara Hallitus 2021 Ulkoasu ja taitto Riku Kangasniemi Minna Launiainen Roope Nykänen Joonatan Toivanen Emmi Tuokko Julius Ulpovaara Hallitus 2021 Kannet Riku Kangasniemi Logo Anni Virolainen Lehti ilmestyy vain verkossa ISSN-L 1458-4115 Symbiontti on Helsingin yliopiston biologian ainejärjestön Symbioosi ry:n julkaisu. Lehdessä esitetyt mielipiteet eivät sellaisinaan edusta Symbioosin virallista kantaa. Symbiontti saa HYYn järjestölehtitukea. Symbioosi ry PL 65 (Viikinkaari 1) 00014 Helsingin yliopisto

Sisällysluettelo 4

Menneet ja tulevat tapahtumat

Matka koronarokotukseen

Hallitus 2021

”Nuoret, katselkaa ympärillenne ja ihmetelkää!”

Ilmojen vangit

Yhtä tyhjän kanssa

Retroklassikko

PJ:n nakkipaketti

Horoskoopit

Repäisyt ja tekstarit

Ristilukki + otsikko = ?

Toimituksen (talvi)kuvapalsta

Hetki hiljaisuudessa

Teksti: Riku Kangasniemi – Kuvitus Riku Kangasniemi & Joonatan Toivanen

Rauhoittuminen ja arjesta irrottautuminen hetkeksi ovat itselleni, kuten varmasti monelle muullekin, tapa paeta opintoja, koko ajan kiihtyvällä vauhdilla hyörivää kulutusyhteiskuntaa sekä muita asioita, jotka elämässä ja ajatuksissa ovat läsnä tavallisesti. Nämä hetket ovat tärkeitä, sillä niiden avulla jaksaa jälleen palata arjen uurastuksen pariin tai pääsee pakoon mielen perukoilla vellovia synkeitä ajatuksia. Eikä näiden pakomatkojen tarvitse olla fyysisiä. Mukaansatempaava kirja voi toimia aivan yhtä tehokkaana pakokeinona kuin luonnossa liikkuminen. Meillä jokaisella on omat mieltymyksemme ja tapamme, joita käytämme ajatustemme tuulettamiseen. Ihmisten jatkuva kiire on hämmentävää ja jopa turhauttavaa. Samoin kuin se, että nyky-yhteiskunnassa niin monia asioita mitataan ja arvotetaan niiden tuoton, eli rahan, avulla. Mutta pitäisikö meidän laittaa isompi hintalappu sille ajalle, jonka käytämme rentoutumiseen ja arjelta pakenemiseen? Välillä tuntuu, että vastaus on ilmiselvä. Ihminen kun suuressa viisaudessaan usein muuttaa vapaa-aikansakin suorittamiseksi, vaikka juuri siitä oman vapaa-ajan rauhallisuudesta olisi jokaisen syytä pitää tiukasti kiinni.

Pääkirjoitus

Lintutorniin kapuaminen kipakasta pakkasesta höyryävän meren äärellä on upea kokemus. Sen upeutta korostaa täysi hiljaisuus, jonka rikkoo vain ajoittainen tiaisten tai isokoskeloiden lyhyt mekastus. Merikotka istuu pookin päällä läheisessä pikkusaaressa ja kaukana lämpöväreilyssä lentävät yksittäiset vesilintujen pienet parvet, jotka ovat varmaankin isokoskeloita ja telkkiä, ehkä mustalintujakin. Tunnelma on lähes taianomainen, vaikka takanani onkin Kasalan kalasatama, eikä suuri erämaa. Lähimmät talotkin ovat vain muutaman sadan metrin päässä, mutta seesteistä hetkeä ne eivät häiritse. Maailman meno ja arjen murheet hukkuvat muutamaksi minuutiksi, kun lähes suoraan tornin edestä avautuva avomeri ja sulan veden päällä leijaileva merisavu lumoavat minut. Ainakin oman mieleni sopukoista käsin tarkasteltuna luontoharrastus on monipuolista ja rentouttavaa arjesta irrottautumista. Kaikkein upeimpia ovat ne seesteiset hetket, joina voi seistä hiljaa, hymyillä ja nauttia luonnon mykistävästä kauneudesta. Kylmästä kärsiminen, hyttysten syömäksi joutuminen tai vetisellä suolla tarpominen ovat sen arvoisia asioita. Kaikki meistä eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita samoista asioista, kuten tässä tapauksessa luonnossa liikkumisesta. Luonto on minun henkireikäni ja jokaisella muullakin ihmisellä toivoisin olevan omansa.

Menneet ja tulevat tapahtumat Teksti: Riku Kangasniemi Kuvitus: Roope Nykänen

Mennyttä

Joulu Uusivuosi Laskiainen Mielenterveys

Tulevaa

r u Lähiopetus t tHappobileet u Ahvenanmaan linturalli pa Kasviksen n d saunaillat Biotieteilijöiden tapaaminen e Biosfäärinmvappu ia Vappureha n v Vappushokkelo u o ks i

Symbiontti 1/ 2021

Matka koronarokotukseen Teksti ja kuva: Eero Aho

Koronarokotukset tulevat, mutta millainen kokemus se on? Toimituksemme testasi koronarokotteen, jotta tähän ajankohtaiseen kysymykseen saataisiin vastaus.

Maaliskuu 2021

Toimitus kokeilee

1 9 . t a m m ikuuta p uhel i m en nä ytö l l e väsa paikas s a. L öysimme sis äänkäynnin, jonka lä h t i od ot e t t u vi esti : ” A ja nva r a us ko ro naroku peessa ollees s a kyltissä lu ki ”Koronarokok ot u k s e e n” . Ro ko tukset SA RS- C o V- 2- vi r u ktu s pis te”. s e n a ih e ut t a ma a C OVID - 19- ta uti a va staan Rokotu spisteen au las s a var tija opasti enoliva t s a a n e e t Euro o p a ssa tuul ta a l l een, ja simmäisenä käs ides iau tomaatille. Tämän jäln y t Su om e s s a vuo ro ssa o l i va t ko ro na vi r u keen jatkoin ilmoittau tu mispöydille, jossa s a n a ly t iik k a a suo r i tta va t ter veyd enhuo l lon esitin henkilöllis yys todis tu kseni. Rokotu st yön t e k ij ä t . pisteitä oli u seita ja pääs inkin rokotettavaks i A j a n va r a u ska l enter i ssa o l i hyvi n va linvain mu u taman minu u tin odottelu n jälkeen. n a n va r a a . Va p a i ta vuo ro ja nä kyi nä ytö l l ä jo Rokottajina toimivat sairaanhoitajat loppuv iik olle . Pä ä d yi n va l i tsem a a n o p i ntoesittelivät minu lle annettavan Com irnat yj e n j a t öid e n ehd o i l l a a ja n m a a na nta i l l e 25. rok ot t een, joka oli tu olloin ainoa Su omes s a t a m m ik uut a . Va l i ttua ni a ja n sa i n vä l i ttö mästarjottava koronarokote. Sain lis äks i mu kaat i k a t t a va t ohjeet ro ko tukseen sa a p um i se sta ni lentolehtis en, jossa oli TH L:n tarkempia t e k s t iv ie s t illä ja sä hkö p o sti l l a . tietoja rokottees ta. Itse rokotu stapahtu ma Tie t o rok otuksen sa a m i sesta tuntui heloli hetkessä ohi. Rokotu s ei aiheu ttanu t ju u pot t a va lt a , vai kka en a kti i vi sesti o l l ut korikaan pis toks en tu nnetta, jolloin ajattelin, ron a v ir us t a p el ä nnytkä ä n. että oliko se nyt mu ka s iinä. Töid e n m yöt ä suhta utum i seni Minu t ohjattiin odottelu k oron a a n oli m uuttunut nä tilaan, jos s a sairaanhoitajat k y m ä t t öm ä s t ä i hm i svi l i nä ssä seu rasivat rokotettu jen vointia va a n iva s t a uha sta p ä i vi ttä i n 15–30 minu u ttia riippu en siik ä s it e lt ä v ik s i p o si ti i vi si ksi p o tä, onko aiemmin s aanu t rot ila s n ä y t t e ik s i. La bo r a to r i o n kotteis ta anafylaktis ia oireita. h y v ie n s u oj a utum i skei no jen a nPoikkeu ksellis es ti en s aanu t itse s ios t a e n ollu t ko kenut p el ko a minkäänlaisia tu ntemu ksia ros a ir a s t um is r iski stä . kotu ks es ta ja mu u tkin tilas s a Ma a n a n t a ia a m una ko i n olleet näyttävit s ilminnähden pie n t ä j ä n n it ystä . Lä hd i n tö i stä hyvinvoivilta. 15 minu u tin jälh ie m a n a ik a is em m i n ehti ä kseni keen pääsin jatkamaan päivääni a j ois s a rok ot usp i steel l e. Ro ko opintojen paris s a. t us pis t e e n s i ja i nni n p a i no tetRokotu stahti kiihtyy Su ot iin ole va n s a la i nen ro ko ttei si i n mes s a jatku vasti. Toivon, että k oh d is t un e id e n tur va l l i suusmeiltä kaikilta löytyy rokotu Eero somevaikuttamisen ytimessä h uolie n t a k ia , m i kä l i sä si jä ns intoa rokotu s vu oron osu es s a n it y s t ä e n t is e s tä ä n. lopu lta omalle kohdalle. OpisGoog le Ma p si n a vul l a l öykelijat ovat kärsineet erityis es s in s a a pum is o hjei ssa ker ro ttuun o so i tteeti s os iaalisesti ja henkis es ti koronan aihes e e n , m ut t a ra kennus nä ytti enem m ä n vanu ttamis ta rajoitu ks ista, ja rokottau tu minen h a lt a t e ollis uusha l l i l ta kui n ro ko tusp i steeltä. onkin lois tava keino kantaa kor tens a kekoon K a h d e n m u un ul ko na ha a hui l eva n i hm i s en koronan voittamiseksi ja yhteis ku nnan norn ä h d e s s ä n i u sko i n kui tenki n o l eva ni o i keas malis oimiseksi.

Esittelyssä Symbioosi ry:n

Hallitus 2021 Kuvat: Emmi Tuokko & Symbioosi ry:n hallituksen kotiarkisto

Symbiontti 1/ 2021

1. Kuka olet ja mikä on roolisi Symbioosin hallituksessa? 2. Mitä opiskelet ja miksi? 3. Lasketaanko opiskeluvuotesi vielä numeroin, vai joko olet siirtynyt n:nnelle vuodelle? 4. Mikä biologiassa on parasta? 5. Päästäänkö syksyllä kampukselle? 6. Pyy pivossa vai kymmenen oksalla? 7. Mitä opiskelisit, jos biologian alat eivät olisi vaihtoehtoina? 8. Mitä odotat eniten vuodelta 2021? 9. Jos olisit kasvi, mikä olisit lajiltasi? 10. Mitä kudosta olisit ja miksi? 11. Heräät vujujen jälkeisenä aamuna Kaisaniemen kasvihuoneiden katolta ilman rihman kiertämää. Kenelle soitat ongelmastasi?

Maaliskuu 2021

1. Julius Ulpovaara, Puheenjohtaja 2. Opiskelen neurotieteen maisteriohjelmassa, koska eläinfysiologia on jännää. 3. Neljäs vuosi menossa! En ole vielä ehtinyt kääpääntymään. 4. Eläinfysiologia aka miksi ne näyttää just tuolta kun niitä pilkkoo. + Rotat on söpöjä 5. Ehkä käymään kertsillä 😉 6. Rörpyyt on turhia lintuja, ja voivat mun puolesta olla ihan missä vaan haluavat. *(Insert STP-reference here)* 7. Varmaan graafista suunnittelua, animointia tai jotain muuta löyhästi pelialaan liittyvää. 8. Että tää fukin lumi sulaa ja päästään vielä joskus uimahalliin. 9. Haapa. Koska ne pitää paljon mekkalaa ja ovat avainlaji. 10. Epiteeliä. Koska ihona pääsisin kasvattamaan pehmeää turkkia, ja finnejä jos suutun. 11. En kellekään. Teen trendikkäät vaatteet roskapussista ja kävelen mäkkärin kautta junalle.

1. Oon Sonja ja oon vuoden 2021 varapuheenjohtajana. 2. Opiskelen fysiologiaa ja neurotieteitä, koska on mielenkiintoista ymmärtää miten kaikki toimii ja miksi, it’s all about the balance. 3. Opiskelen tällä hetkellä kolmatta vuotta, tähän mennessä vielä aikataulun mukaisesti. 4. Elämän suurempi ymmärrys. Ylipäätänsä sen ymmärtäminen miten kaikki vaikuttaa kaikkeen. 5. Mene ja tiedä, ota niistä kaikista selvää. Jos nyt veikkaan että päästään ja tulee joku supermutantti virus ja ei päästäkään, en halua ikuistaa lehteen väärää veikkausta! 6. Kymmenen oksalla, jätän pyyt mielellään rauhaan! 7. Fysiikkaa, matikan taidot tuskin riittäisivät, mutta uskon että voisin löytyy jotain salaista… 8. Maailman aukeamista, kandin valmistumista ja omaa kehitystä nyrkkeilyssä! 9. Prunus serrulata, ihan vaan sen takia että sakuran kukat on kauniita 10. Verikudosta, tykkään matkustella ympäriinsä. 11. Jos en olisi lukittujen ovien takana, niin poistuisin paikalta vähin äänin kotiin pitäen salaisuuden ikuisesti mutta jos olisin lukkojen takana, soittaisin Saija Leinoselle tai äidille.

Symbiontti 1/ 2021

1. 2.

3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.

1. 2.

3. 4. 5.

8. 9. 10.

Moi olen Iiris ja toimin tämän vuoden Symbioosin hallituksen sihteerinä. Olen ensimmäisen vuoden bilsalainen. Lähdin opiskelemaan bilsaa, koska oon aina ollut kiinnostunut bilsasta ja monia tulevaisuuden (ja nykyisyyden) ongelmia pystytään ratkomaan biologian avulla. Mulla oli lukion ajan ihania bilsanopettajia, jotka persoonallaan ja omalla kiinnostuksellaan onnistuivat innostamaan myös mua tälle alalle. Lisäksi mun vanhemmat olisi halunnut, että menen lääkikseen, mut senpä takia päätinkin, että sinne en ainakaan mene. Periaatteessa ja teoriassa joo, mutta etäopiskelun takia opiskeluvuodet ei tunnu vielä oikein edes alkaneen. Monipuolisuus. Toivottavasti, koska me fuksit ei olla edes oikein päästy sinne, mutta todennäköisesti ei päästä vielä ensi syksynäkään. Kymmenen oksalla. Onhan se nyt monella tapaa kivempi kuunnella näiden dinosaurusten lähisukulaisten karjuntaa, kun ne on siellä oksalla. Olisin Aallossa opiskelemassa BioIT:tä tai Karolinskassa opiskelemassa biolääketiedettä. Jos mikään biologiaan liittyväkään ei olisi mahdollisuutena, opiskelisin kemiaa tai kemian tekniikkaa. Uusia mahdollisuuksia. Olisin Iris sibirica. Olisin hermokudosta, koska olen yleensä porukan aivot. Olen muutenkin johtajatyyppi ja aina keksimässä uusia asioita sekä tuottamassa ärsykkeitä.

Maaliskuu 2021

Olen Aatu ja hääräilen tirehtöörinä. Ainakin sen verran kun on mahdollista. Opiskelen molekyylibiotieteitä. Molelta saa sopivan määrän biologiaa ja kemiaa sekoitettuna toisiinsa. Lisäksi kiinnostuksenkohteeni on just enemmän molekyylitason asioissa. Opiskeluvuodet voidaan laskea kahdella sormella. Parasta on kun pääsee soveltamaan oppimaansa labraan. Toivotaan näin, mutta ite en pistäis sen varaan Kymmenen oksalla. Varmaan fysiikkaa tai kemiaa. Jos totta puhutaan niin viime vuosi oli sen verran perseestä, että tältä vuodelta en odota mitään. Sorbus aucuparia. Sellanen perus jokapaikanhöylä. Sileä lihaskudos koska toimin vain silloin kun on välttämätöntä. Äitiiii!!

11. Soitan valtsikalaiselle kaverilleni, joka on saattanut olla tai saattanut olla olematta yllättävänkin samankaltaisessa tilanteessa.

1. 2.

4. 5. 6. 7. 8. 9.

10. 11.

Nimeni on Tapani ja toimin Symbioosin taloudenhoitajana. Opiskelen biologiaa ja suuntaudun ekologiaan ja evoluutiobiologiaan, koska haluan päästä silittelemään söpöjä ja pörröisiä eläimiä. Oma opiskeluvuosimittarini on jo mennyt ympäri, joten voin hyvällä omallatunnolla sanoa olevani toisen vuoden opiskelija. Söpöt ja pörröiset eläimet. Ehdottomasti, vuotta en tosin lähde arvailemaan. Kymmenen oksalla. Jos tähtää mahdottomaan saa helposti aikaan jotain keskinkertaista. En mitään. Muuttaisin metsään. Kumisaapasbiologina odotan ehdottomasti kenttäkursseille pääsyä. Olen puolukka. Olen herkkä, mutta osaan yllättää. Osaan ajatella ennen kuin toimin, teen harvoin mitään harkitsematonta. Lähteet: mtvuutiset.fi. 2021. ”Mikä kasvi olet”testi. Sidekudosta. Harvoin esillä, mutta aina tukenasi. Seiskan toimittaja Kai Merilälle, joka oli myös Matti Nykäsen luottotoimittaja ja ystävä. Näin hyvä vujutarina täytyy ehdottomasti saada ikuistettua jälkipolville.

1. 2.

3. 4.

5. 6. 7.

8. 9. 10. 11.

Moi, oon Johanna ja olen vuoden 2021 Symbioosin kirjanpitäjä. Opiskelen molekyylibiotieteitä, koska biologia on kivaa ja mielenkiintoista. Tavoitteenani on opiskella neurotieteitä. Lasketaan vielä numeroin. Biologia on laaja aihepiiri, josta jokaiselle löytyy jotain kivaa. Itse pidän fysiologiasta ja immunologiasta. Myös puitteet tutkijan uralle ovat hyvät. Eiköhän, toivotaan, pidetään sormet ristissä! Pyy pivossa. Opiskelisin farmasiaa tai biolääketiedettä (jos niitä ei lasketa.) Jos noi lasketaan nii sit opiskelisin visuaalista viestintää tai graafista suunnittelua. Hyvää menoa ja valmistumista Hortensia Hermokudosta, koska aivot on se juttu Jenille

Symbiontti 1/ 2021

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.

1. 2.

3. 4.

Hei! Olen Santtu Nissilä ja olen tämän vuoden hallituksessa toimiva shokkelomestari. Opiskelen Biologiaa, koska fiilailen elämää. Olen koronafuksi, eli tuskin voin edes kutsua itseäni opiskelijaksi. Empätiiä... Varmaan ribosomit. Hope so! Ei kumpikaan. Teatterikorkeassa näyttelijäntaidetta! Kesää. Pritchardia pacifica Hermokudosta Shoutout Otto Litkey, hänelle siis soittaisin.

Hei vain! Olen Ella Lintunen ja olen Symbioosin keittiötiimin vetäjä eli Kulinaristi. Opiskelen biologiaa ja olen vahvasti suuntautunut mikrobiologiaan. Biologia jaksaa aina yllättää laajaalaisuudellaan, mitä enemmän oppii, sitä enemmän ihastuu ja hämmästyy. Opiskelen, koska haluan tulevaisuudessa työskennellä aiheen parissa, joka innostaa ja tuntuu mielekkäältä. Kyllä, lasketaan vielä numeroin ja tällä hetkellä olen toisen opiskeluvuoden paremmalla puolella. Biologiassa parasta on tietysti se, että mikään muu ala ei ole niin hämmästyttävän monipuolinen, tärkeä ja kiinnostava. Biologiassa oppii nykyihmisen selviytymisen kannalta oleellisia juttuja, esimerkiksi miksi vesinokkaeläin uroksen takajalkoja kannattaa vältellä. Lisäksi biologit ovat erityisen mahtavia tyyppejä! Luulen, että kampuksen ovien avautuminen olisi tällä hetkellä kaikkien hartain toive! Pitää vielä sinnitellä rajoitusten kanssa, mutta toivoa varmasti on. Eikös siinä sanonnassakin sanota, että pivossa parempi? Sanoisin kuitenkin, että oksalla on parempi. On hyvä, että elämässä on asioita, joita tavoitella! Lisäksi pyyt oksalla ilahduttavat huomattavasti enemmän kuin pyyt pivossa. Tämä onkin haastava kysymys, sillä en ole oikeastaan miettinyt vaihtoehtoja. Biologian opiskelu on ollut minulle selkeä päämäärä, mutta ehkäpä sitä jotakin keksisi. Odotan kevään etenemistä, muuttolintuja, yhteistä aikaa kavereiden kanssa, hauskoja tapahtumia ja retkiä. Olisin kataja, Juniperus communis. Sellainen suomalainen tavistyyppi, joka viihtyy aurinkoisilla paikoilla, mutta selviää hyvin talvestakin. Katajasta saadaan lisäksi ihanan aromaattisia marjoja, joilla maustetaan lempijuomani.

Maaliskuu 2021

10. Haluaisin mieltää itseni elimistön immuunipuolustuksen kannalta tärkeäksi imukudokseksi, joka auttaa elimistöä suojautumaan patogeenejä vastaan. 11. Tämä olisi kyllä suuri järkytys, etenkin ahdistaisi alastomuus kasvihuoneen lasikaton päällä. Soittaisin varmaan palokunnan pelastamaan minut sieltä. Hetkinen miksi mulla olisi kännykkä, mutta ei vaatteita?

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.

1. 2.

3. 4.

6. 7. 8. 9. 10. 11.

Moi! Mä oon Jannika ja olen Symbioosin opintovastaava. Opiskelen biologiaa, koska luonto ja eläimet on aina ollut lähellä sydäntä <3 Alkutekijöissä ollaan vielä eli kyllä, toista vuotta mennään. Monipuolisuus ja mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Päästään!! *Koputtaa puuta* Kymmenen oksalla Elämänkoulua Baari-illan jälkeisiä hetkiä grillijonossa ja festareilla (Toivottavasti päästään kokemaan molemmat!!) Auringonkukka Luukudosta, koska oon aina kavereitten tukena Varmaankin Kaisaniemeä lähimpänä asuvalle kaverille! Toisaalta, jos vaatteetkin on hukassa niin varmaan puhelinkin olisi :D

Olen Sanni Miettinen ja toimin yhdenvertaisuusja häirintäyhdyshenkilönä hallituksessa. Opiskelen biologiaa ja suuntaudun fysiologiaan ja neurotieteeseen. Eläinfysiologian perusteet-kurssilla sain upottaa pääni vesiastiaan ja silloin tiesin että tämä on mun juttu. Opiskeluvuoteni lasketaan vielä numeroin. Biologiassa parasta on se, kuinka monipuolinen tieteenala se on. Saa oppia kaikkea jännää vaikka mistä! Kyllä varmasti päästään, jos labrojen viljelmästä karannut mutantti on saatu ghostbustersin ja Pekka Heinon toimesta kiinni. Kivempihan se on kun saavat oksalla istua. Opiskelisin varhaiskasvatusta. Odotan eniten sitä, että pääsisi palaamaan normaaliin arkeen. Olisin sitruunapuu, koska ne nyt vaan on niin kivoja. Olisin verikudosta, niin saisin olla Olipa kerran elämän valkosolupoliisi. En soittaisi kenellekään, vaan laittaisin naistenhuoneelle julkaisun. Jos sieltä löydetään pettävät puolisot ympäri Suomea niin kyllä ne mun kadonneet vaatteetkin löytää.

Symbiontti 1/ 2021

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11.

1. 2.

3. 4.

5. 6. 7. 8. 9.

10. 11.

Hei, olen Pilvi ja toimin Symbioosissa tiedottajana :) Opiskelen biologiaa. Haluan hyvän syyn mennä Etelämantereelle katsomaan pingviinejä. Ensimmäistä vuotta opiskelen. Parasta biologiassa on, että se on hurjan monipuolista. Toivottavasti. Kymmenen oksalla :D No yhteishaun hakujärjestyksen perusteella varmaan ympäristö- ja energiatekniikkaa (: Kesän kenttäkursseja. Olisin tupsulaventeli, koska sitten perhoset ja mehiläiset tykkäisivät minusta. Sydänlihaskudosta, koska olen niin sydämellinen :)) Eräälle geotieteilijälle.

Olen Riku Kangasniemi, toinen Symbiontin päätoimittajista. Biologiaa, tarkemmin ekologiaa ja evoluutiobiologiaa, koska luonto on kiehtovinta, mitä maa päällään kantaa. Kolmas vuosi on tällä hetkellä meneillään. Kenttäkurssit ja kasvit. Ja linnut. Ja hyönteiset, nisäkkäät, hämähäkkieläimet, ylipäänsä kaikki, mitä voi tutkia, havainnoida ja tehdä maastossa. Murtaudun kertsille hengaamaan, jos muuten ei päästä. Kymmenen oksalla, pyyt on söpöjä. Varmaankin metsätieteitä tai ympäristötieteitä. Kevättä ja kukkasia. Yksi maailman vaikeimmista kysymyksistä. Ehkä suoneidonvaippa (Epipactis palustris) tai tikankontti (Cypripedium calceolus). Ylipäänsä joku kämmekkäkasvi, ne on siistejä! Tyypin 2 poikkijuovaista lihaskudosta. ”Se on liha joka puhuu” -Eppu Normaali. En kenellekään. Mikäs siinä olisi upeaa puutarhaa ihaillessa.

Maaliskuu 2021

”Nuoret, katselkaa ympärillenne ja ihmetelkää!” Teksti: Himmi Lindgren – Kuva: Saijaliisa Kangasjärven kotiarkisto

Saijaliisa Kangasjärvi, tuttavallisemmin Saija, on Helsingin yliopiston kasvibiologian koulutusohjelman johtaja ja intohimoinen puutarhan rakentaja.

Haastattelu

aijaliisa Kangasjärvi odottaa minua Zoom-tapaamisessa liittyessäni sisään. Iloinen tervehdys kajahtaa mikrofonin välityksellä, vaikka kello on neljä iltapäivällä ja Kangasjärvellä on ajan tyylin mukaisesti koko päivä etäpalavereita takanaan. Kangasjärvi sanoo, että voin kutsua häntä Saijaksi, sillä Saija on hänelle tutuin kutsumanimi. Etäaikana hänet on kuitenkin opittu tuntemaan virallisella nimellään, sillä Zoomissa se näkyy uusille tuttavuuksille. Ainakin nimen oikeinkirjoituksen voi tarkistaa helposti, etteivät sähköpostit mene väärään osoitteeseen. Kangasjärvi on turkulainen biologi vuosimallia -91. Hän valmistui Turun yliopistosta maisteriksi vuonna 1996 fotosynteesiaiheisella gradulla. Sama aihe jatkui myös maisteriopintojen jälkeen väitöskirjassa. Tohtoriksi Kangasjärvi valmistui vuonna 2002. Turun yliopisto on ollut Kangasjärvelle läheinen myös opintojen jälkeen. Hän aloitti tutkimusryhmän johtajana vuonna 2009 ja lehtorina 2014. Vuodenvaihteessa 2021 Kangasjärvi on aloittanut Helsingin yliopistossa Kasvitieteen maisteriohjelman johtajana. Muutto pääkaupunkiseudulle ei kuitenkaan turkulaiselle Kangasjärvelle ollut kauhistus, sillä hän on asunut Helsingissä jo aiemmin. Myös puoliso, Jaakko Kangasjärvi, työskentelee Helsingin yliopistossa. Kangasjärven kiinnostus biologiaan heräsi jo lapsuudessa. Hänen äidillensä, joka työskenteli farmaseuttina, tuli kotiin lehti, josta Kangasjärvi muistaa lukeneensa artikkelin lääkeaineiden eristämisestä viidakon kasveista. Artikkelin lukeminen oli pysäyttävä kokemus, joka herätti kiinnostuksen kasviperäisiä aineita kohtaan. Opiskelupaikkaansa pohtiessaan Kangasjärvi kuitenkin arpoi pitkään farmasian ja biologian väliltä, lopulta valiten biologian. Opiskeluaikana Kangasjärven kiinnostuksen kohteita muovasi kunnioitusta herättävä Turun yliopiston kasvibiologian professori, nykyisin Tieteen Akateemikko Eva-Mari Aro, jonka opetus kasvatti Kangasjärven mielenkiintoa kasvimolekyylibiologiaan.

Kangasjärvi puutarhatöissä

Helsingin yliopistossa nykyaikana biologian opiskelijoille tärkeä kysymys on, mikä on kenenkin toteemieläin, sillä sen paljastaminen kertoo ihmisestä paljon. Näin ollen kysyn Kangasjärveltä, mikä on hänen toteemieläimensä. Käsitteenä toteemieläin on Kangasjärvelle vieras, joten hän on turvautunut Googleen selvittääkseen mysteerin. Google ohjaa Kangasjärven Mieli ry:n sivulle, jonka antamista vaihtoehdoista Kangasjärvi valitsee albatrossin: ”Ei albatrossin aurinkoista hymyä huulilta mikään poista” (Mieli ry). Kuitenkin osaan kertoa Kangasjärvelle, että biologian opiskelijoina meillä on tapana, että toteemieläimekseen voi valita minkä tahansa lajin. Näillä toteemieläimen laajentuneilla valintakriteereillä Kangasjärvi valitsee toteemieläimekseen hevosen, koska hän on ratsastanut elämässään paljon. Kangasjärvien kotona hoitokoirana vieraileva espanjanvesikoira on kuitenkin hänen tärkein eläinystävänsä tällä hetkellä, vaikka koira ei lajina tullut valituksi toteemieläimeksi.

Symbiontti 1/ 2021

”

Suomalainen kansallisylpeys,

ananas pizzassa.

Kangasjärven tapauksessa Kasvitieteen maisteriohjelman johtajan virassa aloitus on sujunut onnistuneesti – etäonnistuneesti. Vaikka hän ei ole vielä opettanut kursseilla, ainoastaan pitänyt muutaman yksittäisen luennon, on koulutusalan johtajan pesti työllistänyt tarpeeksi. Biologian opetuksessa Kangasjärvi ei kuitenkaan tule korvaamaan Johannes Enrothia, koska Kangasjärven koulutus on kasvien molekyylibiotieteissä. Kangasjärvi kertoo, että on päässyt tutustumaan Zoomin välityksellä moniin uusiin ihmisiin. Tulevaisuudessa hän opettaa sekä bio- ja ympäristötieteellisessä että maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kangasjärvi kertoo, että minä olen koulutusohjelman johtoryhmän opiskelijajäsenten lisäksi hänen ensimmäinen opiskelijakontaktinsa kasvibiologian koulutusohjelman johtajana. Toivon, etten pilaa vaikutelmaa meistä symbionteista kerta-etä-istumalta.

Maaliskuu 2021

Kangasjärvellä on terveiset meille biologian opiskelijoille: ”Nuoret, katselkaa ympärillenne ja ihmetelkää!”. Ympäristön tarkkanäköisellä ja uteliaalla havainnoimisella voi löytää jonkin todella polttavan tutkimuskysymyksen, johon ei ole vielä vastausta. Opiskelijoille Kangasjärvi tahtoo mainita, että häneen saa ottaa yhteyttä etenkin kasvibiologiaan liittyvissä asioissa, mutta muissakin. Myös kasvibiologian opetukseen liittyviä toivomuksia saa esittää. Lisäksi pian aloitetaan kasvibiologian maisteriohjelman aamukahvit, jonne Kangasjärvi kehottaa jokaista kasvibiologiasta kiinnostunutta osallistumaan. Loppuun olen jättänyt meitä kaikkia kiinnostavan, tärkeän kysymyksen: Kuuluuko ananas pitsaan? ”Kyllä!” vastaa Kangasjärvi iloisesti, ”Suomalainen kansallisylpeys, ananas pitsassa”. Kysymyksen kompleksisuuden ymmärtäen Kangasjärvi kuitenkin lisää, että vastaus riippuu pitsan muista täytteistä. Juuri ennen Zoomin sulkemista Kangasjärvi vielä huikkaa: “Palataan kasvigenetiikan merkeissä!”.

Lähteet

Mieli ry. (2014). ”Hyvää mieltä yhdessä”. Haettu (09.02.2021) osoitteesta: https://mieli.fi/fi/ julisteet/toteemiel%C3%A4imet

Haastattelu

Kysyn Kangasjärveltä, millä kolmella adjektiivilla hän kuvailisi luonnettaan. Hän on saanut kysymykseni etukäteen, joten vastaukset tulevat nopeasti: hyväntuulinen, yllytyshullu ja rauhallinen. Kangasjärvi naurahtaa, että joku voisi huomata ristiriidan yllytyshullun ja rauhallisen välillä, mutta selittää olevansa henkilö, joka saattaa ajaa maastopyörällä kivikkoista rinnettä alas mutta ihmisten välisessä kanssakäymisessä hän on rauhallisen lempeä. Maastopyöräilykokeilut ja koiranhoito eivät kuitenkaan ole Kangasjärven ainoita vapaa-ajanviettotapoja. Viime vuosina tärkeäksi on tullut puutarhan rakentaminen. Kangasjärvi täsmentää: nimenomaan rakentaminen, joka saattaa olla esimerkiksi kaadettujen puiden karsimista ja kuoppien kaivamista. Hyötyliikunta on Kangasjärvelle tärkeää. Lisäksi Kangasjärvi nauttii vapaa-ajallaan hyvästä ruoasta ja viinistä hyvässä seurassa.

Ilmojen vangit Teksti & kuvitus: Roope Nykänen

Tipupalsta

hminen on kautta aikain haaveillut kyvystä lentää. Valveunissa usein ensimmäinen pyrkimyksemme on vapauttaa sisäinen Katto-Kassisemme ja liidellä pilvien seassa. Kyky lentää assosioituu usein vapauteen – onhan kieltämättä huoletonta vain liihotella paikasta toiseen ilman maanpäällisten muotojen murheita. Onkin varsin intuitiivista, että usein juuri linnut symboloivat kulttuureissa vapautta. Eivät ne kylvä, leikkaa tai kokoa varastoon. Valkopäämerikotka liitelee vapaiden markkinoiden yläpuolella ja Juha Vainio kadehtii ystäväänsä, joka albatrossin lailla liitelee seesteisenä taivaan sinessä. Linnuille suotu vapaus kytkeytyy ajatuksissamme usein myös tavoittamattomuuteen. Kenties siksi linnut ovat aikojen saatossa edustaneet kuolleita läheisiämme, jotka ovat vapautuneet maallisista rajoitteistaan ja painavista luistaan. Vapaana lentävissä livertäjissä riittää ihailtavaa, sillä yli 9000 tunnetun lajin keskuudesta löytyy monenmoista lentotaituria. On 400 km/h tiputtautuvia muuttohaukkoja, yli 11000 kilometriä yhtäjaksoisesti muuttavia punakuireja sekä paikallaan pörrääviä kolibreja. Tässä jutussa keskitymme kuitenkin lintuihin, joita voinee tituleerata ilmaan parhaiten sopeutuneimmiksi – kiitäjiin. Kiitäjiä näkee harvoin laskeutuneena alas. Ne ruokailevat, parittelevat ja nukkuvat ilmassa. Oikeastaan ainoa elämänvaihe, jossa kiitäjä on pakotettu laskeutumaan alas, on muniminen ja hautominen. Ei siis ihme, että kiitäjät pitävät hallussaan maailmanennätystä pisimmästä yhtäjaksoisesti lentoajasta. Tämä ennätys on suomalaisillekin tutulla tervapääskyllä (Apus apus), jonka on mitattu olleen 10 kuukautta yhtäjaksoisesti ilmassa. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että tervapääskyjen voivat viettää koko muuttomatkansa etelään ja takaisin ilman kosketusta kamaraan.

Lentämisen anatomiaa Miten kiitäjät pystyvät tähän? Kiitäjien sulavalinjaisessa morfologiassa on monia lentämiseen edullisia rakenteita. Kiitäjien siivet ovat kokoonsa nähden pitkät. Kyynärvarren luut ovat kuitenkin kiitäjillä lyhyet ja siipien pituus syntyy pitkäksi venyneistä kämmenen osista. Tämä rakenne lisää vaihteluväliä, jolla kiitäjät pystyvät koukistamaan siipiänsä taaksepäin. Taaksepäin koukistettujen siipien siipiväli on pienempi, mikä on aerodynaamisesti edullisempaa nopeavauhtisessa liitolennossa.

Kiitäjillä on lähisukulaistensa kolibrien (yllättävää eikö?) tapaan myös toinen ässä kainalossaan. Ne pystyvät nimittäin kiertämään siipiänsä tyveltä, jolloin siivet pystyvät olemaan levitettyinä koko siiveniskun ajan. Tällöin myös siiven ylöspäin lyöminen auttaa ilmassa pysymisessä. Siipien lisäksi myös linnun pyrstöllä on merkitystä. Sen avulla lintu pystyy ohjaamaan tarkasti lentoaan, mistä voi olla hyötyä esimerkiksi saalistuksessa. Kiitäjät syövät ilmassa eläviä hämähäkkieläimiä ja hyönteisiä. Saalistuksessa auttaa lyhyt, mutta leveä nokka, jolla saa kauhottua ilmasta suuren määrän maukkaita öttiäisiä. Hyönteisten määrään ilmassa vaikuttaa olennaisesti sääolot ja kiitäjien on otettava tämä seikka huomioon. Siksi esimerkiksi tervapääskyt voivat tehdä satojen kilometrien koukkauksia välttääkseen matalapaineiden tuomat saderintamat. Siten lentämisen vapauden lisäksi kiitäjät on siunattu ainaisesti aurinkoisilla keleillä.

Uskomuksia jalattomuudesta Kiitäjien heimon latinankielinen nimi Apodidae tarkoittaa jalatonta. Aiemmin ajateltiinkin, ettei kiitäjillä jalkoja olekaan. Ihmeelliset siivekkäät ihmetyttivät keskiajan eurooppalaisia, ja kiitäjät ja pääskyt toimivat inspiraation lähteenä mytologiselle Martlet-hahmolle. Martlet (’jalaton pääsky’ vapaasti suomennettuna) oli lintu, jolta juuri jalat uupuivat. Ilmavirroilla ainaisesti surfaava Martlet ei kuitenkaan symboloinut aikalaisille huoletonta ja levollista elämää. Päin vastoin, koska jalaton pääsky ei pystynyt laskeutumaan maahan hengähtämään, edusti se levottomuutta ja uupumattomuutta. Siksi esimerkiksi englantilaisessa heraldiikassa neljännellä pojalla oli tapana kantaa sukuvaakunassaan martletin kuvaa. Koska ensimmäinen lapsi peri maat ja kaksi seuraavaa menivät yleensä isänsä avustuksella kirkon tehtäviin, oli neljäs lapsi ensimmäinen ilman mittavia sukuetuuksia. Levottomuuden lisäksi martletin ainainen lento taivaissa katsotaan symboloivan myös jatkuvaa pyrkimystä uuden oppimiseen. Eipä siis ihme, että martlet koristaakin usean yliopiston vaakunoita – merkittävimpänä Oxfordin ja Cambridgen tiettyjen yksiköiden sekä McGillin yliopiston vaakunat.

Symbiontti 1/ 2021

Pienten jalkojen haasteet Myöhemmin kiitäjien jalat ovat kyllä löytyneet, vaikka ne ovatkin muihin lintulajeihin verrattuna suhteellisen pienet. Pienet jalat pakottavat linnun ilmojen vangiksi – niillä kun on varsin vaikeaa ponnistaa maasta lentoon. Aikuinen kiitäjä pystyy kyllä tähän, mutta poikaset eivät. Tästä syystä kiitäjät laskeutuvat ja pesivät paikkoihin, joista ne pystyvät tiputtautumaan alas. Pienet jalat edesauttavat ongelmaa, jonka tervapääskyt joutuvat kohtaamaan kesän kuumien hellejaksojen aikana. Läkähdyttävillä keleillä tervapääskyjen pesistä tulee oikea pätsi, joka pakottaa tervapääskyn poikaset hyppäämään ulos pesästään ennenaikaisesti. Pikkukiitäjät eivät maahan pudottuaan selviä ilman ulkopuolisen apua. Loppukesästä Korkeasaaren villieläinsairaala onkin usein tupaten täynnä tervapääskyjunioreja. Niinpä siinä missä meille kiitäjien vapaa iloittelu taivaalla tuntuu musertavan saavuttamattomalta, voivat kiitäjät myös katsoa meitä kohti haikailevasti. Ilmavirroissa seikkaillessaan ne eivät pääse nauttimaan kutittavista ruohonkorsista sääriä vasten tai pehmeän sammaleen päälle nukahtamisesta. Onkin hyvä muistaa, ettei täydellistä vapauden rauhaa voi löytää olemalla jatkuvasti liikkeellä. Välillä on hyvä hengähtää.

Lähteet: Henninsson, P., Hedenström, E. (2011). Aerodynamics of gliding flight in common swifts, J Exp Bio, 214 (3), p. 382-393. Steven L. Hilty. Birds of Venezuela. Jenna O’Donnell (2016). The common swift is the new record holder for longest uninterrupted flight, Audubon. Luontoportti: Tervapääsky (https://www.luontoportti. com/suomi/fi/linnut/tervapaasky) Wikipedia: Martlet. (https://en.wikipedia.org/wiki/ Martlet)

Kuinka tunnistaa tervapääsky?

Maaliskuu 2021

•

Tumman pääskyn näköinen

•

Siivet muistuttavat kuun sirppiä

•

Kokonaan tumma lukuun ottamatta valkoista kurkkua

•

Lento koostuu liidoista ja nopeista siiveniskusarjoista

Yhtä tyhjän kanssa Teksti: Pyry Puustinen – Kuva: Roope Nykänen

editaatio ja sen hyödyt ovat nousseet viime aikoina kiihtyvällä tahdilla pinnalle sekä sosiaalisessa mediassa että populaarikulttuurissa. Some on pullollaan mindfulness-lainauksia ja elämänohjeita. Ohjattua meditaatiota varten on tehty jopa mobiilisovelluksia, kuten Headspace. Nämä kaikki yrittävät omalla tavallaan olla vastalääke modernin yhteiskunnan hektiselle arjelle ja sen tuottamalle stressille. Apukeinojen suuri suosio kielii siitä, että yhä useampi meistä on entistä kyllästyneempi jatkuvaan informaatiotulvaan ja etenkin stressiin. Nopeasti yleistyvillä ilmiöillä on yleensä tapana muuttaa muotoaan ihmisten toiminnan seurauksena, eikä meditoiminen ole poikkeus sääntöön. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa lähestyä tätä aihetta, mutta melkein aina historia pitää sisällään jotain perehtymisen arvoista. Informaation kulkiessa eteenpäin maailmassamme, se on kohdannut valtaisan määrän perturbaatioita, jotka ovat piilottaneet osan ydinsanomasta tehokkaasti erilaisten, joskus jopa kaupallisten agendojen alle. Edellä mainitut apukeinot kertovat myös karua tarinaa siitä, kuinka pahasti olemme vieraantuneet oman olemassaolomme perusluonteesta. Emme pääse siihen edes omin avuin käsiksi, vaan tarvitsemme moninaisen joukon henkisiä kainalosauvoja. Tarkoitukseni ei ole väheksyä tai halveksua niitä, haluan vain viedä lukijan leikkimään ajatuksilla, joita ei välttämättä löydä apukeinojen avulla. (Ironisesti tämä, ja kaikki muutkin meditaatiota käsittelevät tekstit voidaan luokitella samaan varastoon muiden kainalosauvojen kanssa.) Katsotaan kuitenkin ensiksi, minne ne vievät meidät. Ohjatussa meditaatiossa nimensä mukaisesti jokin ulkopuolinen asia ohjaa meitä keskittymään hengitykseen tai ajatusten liikkeeseen. Tämä on hyvä lähtöpiste,

jos vaikkapa edellä mainitun Headspacen ladannut henkilö ei ole koskaan tehnyt minkäänlaisia hengitysharjoituksia. Ulkopuolisen ärsykkeen ohjaamana opimme hetki hetkeltä tarkkailemaan hengitystämme entistä tiiviimmin tai olemaan objektiivisempia omien ajatustemme tarkastelussa. Näin voi päästä ennennäkemättömän rentoutuneeseen tilaan, johon ei välttämättä edes voinut kuvitella kykenevänsä. Utelias harjoittelija kuitenkin miettii: ”Mitä jos tekisin tämän kaiken ilman kenenkään apua?”, ja ottaa näin ensimmäisen askeleen kohti tuntematonta. Kiintopisteestä luopuminen nostaa myös esille apukeinojen varjopuolen: ne eivät valmista kohtaamaan sitä kaaosta, joka vallitsee korviemme välissä. Ne ovat kuin pelastusrenkaita, joista kiinni pitäminen estää hukkumisen, mutta ei opeta uimaan. Mitä tapahtuu, kun päästää irti kauhukahvasta, joka pitää tarkastelijan ankkuroituna paikoilleen? Yhtäkkiä spontaanit ajatukset, tunteet sekä muistot alkavat pulpahdella esiin mielen syövereistä. Mitä enemmän niitä yrittää kontrolloida, sitä myrskyisämmäksi merenkäynti muuttuu. Jossain vaiheessa meditoiva henkilö tajuaa, että ajatukset ja muistot eivät ole peräisin samasta paikasta, kuin hän, koska ne ilmestyvät näennäisesti hänen toimistaan riippumatta. Tämä hienovarainen oivallus johtaa useimmiten shokeeraavaan päätelmään, kun sitä tarkastelee toisesta näkökulmasta: Jos ajatukset tulevat tässä tilanteessa jostain muualta, kuin nykyhetken tarkastelijan sijainnista, tulevat ne todennäköisesti sieltä myös tietoisen ajattelun aikana. Ajatusten koti ja tarkastelija ovat siis ehkä kaksi eri asiaa (tai paikkaa). Syvemmän introspektion myötä on mahdollista havaita, että jonkin asian tarkastelu ja siitä heräävä tunne tai ajatus ovat ajallisesti erillisiä tapahtumia. Aivan kuin ajatukset ja tunteet tulisivat menneisyydestä tai näkökulmasta riippuen tulevaisuudesta.

Symbiontti 1/ 2016

Normaalisti koemme itse ajattelevamme ja tuntevamme, ja tämä yhdistyy kokemukseen omasta persoonasta. Jos kuitenkin voin tarkastella jotain ärsykettä X ja siitä seuraavaa ajatusta tai tunnetta Y erillisinä tapahtumina, mikä ihme minä sitten oikein olen? Se asia, jota pidin omana itsenäni ja joka tuotti tämän kysymyksen, onkin vain nykyhetkeä kohti hapuileva muisto, oudon kokemuksen rippeet, jotka kaikuvat pääni sisällä. Paradoksaalisesti kuitenkin tarkastelen nykyhetkeä, tätä päättelyketjua ja ennen kaikkea sitä, miten oma käsitykseni itsestäni on ristiriidassa sen kanssa mitä tarkastelen. Kirsikkana kakun päällä kaikki nämäkin sanat tulevat jostain muualta, kuin siitä paikasta, jossa niitä tarkasteleva, todellinen minä on. Ja nämä myös. Ja nämä, ja nämä ja… Tässä kohtaa valtaistuimeltaan syösty ego tajusi, ettei se pääse käsiksi nykyhetkeen, vaikka kuinka haluaisi. Nyt anteeksi juon vettä. Tämän yliskammarin kevätsiivouksen jälkeen on hyvä lähteä miettimään, mitä jatkuva ajatteleminen oikein tekee meille? Jos tietoisen tarkastelun linssin eteen vilisee jatkuvasti ajatuksia kaikista kuviteltavissa olevista ilmansuunnista, miten se vaikuttaa siihen, miten näemme maailman? Jos jokin asia herättää meissä voimakkaita tunteita tai ajatuksia, niin hetki sitten suorittamamme hulluudella flirttailun jälkeen pitäisi olla harvinaisen selvää, että emme ole silloin lähelläkään ns. objektiivista tarkastelua, vaan tahrimme tarkasteltavan asian menneisyyden likaisilla öljyväreillä. Tässä kohtaa joku neropatti heittää nokkelan vastalauseen ja toteaa, ettei todellinen objektiivisuus ole mahdollista, ainakaan muualla kuin subjektiivisessa viitekehyksessä. Haukun kyseisen toteamuksen älyllisen laiskuuden huipentumaksi ja totean, ettei se ole todellakaan hyväksyttävä syy olla tavoittelematta tilannetta, jossa tarkastelemme maailmaa niin objektiivisesti, kuin fysiikan lakien rajoissa on mahdollista. Mietitään, miten voisimme lunastaa matkaliput junaan, joka lähestyy objektiivisuutta mielivaltaisen lähelle pääsemättä koskaan perille. Vai pääseekö? Ensimmäiseksi voidaan todeta, että ego tuottaa jatkuvasti ajatuksia, jotka sumentavat sen ikkunan, jonka lävitse katsomme maailmaa. Aiemmin huomasimme, että ego ei toimi nykyhetkestä käsin, joten voimme turvallisesti heittää roskiin kaikki vaihtoehdot, jotka sisältävät ajattelua missään sen muodoissa. Jäljelle jää vain hiljainen tarkastelu ilman ajatuksen ajatusta. Miten ihmeessä tähän olotilaan sitten pääsee? Olemme jumissa ongelman äärellä, joka ei sen luonteen takia ratkea ajattelemalla. Mitä teet silloin kun et tiedä mitä tekisit? Et mitään! Eräs analogia ihmisen mielen luonteelle on lasillinen vettä, jossa on hiekkaa sekä lusikka. Kun ajattelemme, se on kuin sekoittaisimme lasin sisältöä lusi-

Maaliskuu 2021

kalla, jolloin vesi muuttuu sameaksi. Kun lakkaamme ajattelemasta, hiekka laskeutuu hiljalleen lasin pohjalle. Kun maltamme olla ajattelematta tarpeeksi pitkään, vesi muuttuu täysin kirkkaaksi ja mieli tyyneksi. Anna ajatustesi siis purkautua päästäsi pois, vaikka se tuntuisi kuinka ahdistavalta. Vuosien aikana paksuksi sedimentiksi kertyneet ajatukset eivät ole mikään pieni pala purtavaksi, mutta kannattaa silti tarttua tuumasta toimeen. Vähän kuin epämieluisan esseen kirjoittamisen kanssa. Jotta tämä teksti ei ajaudu täysin metafyysisen hörhöilyn sivuraiteille irti luonnontieteellisestä ajattelusta, mietitään, mitä aivoissamme mahtaa tapahtua tässä tyyneyden olotilassa. Mieli on siis täysin hiljaa, ei ajatuksen ajatusta. Emme tarkastele mitään muuta kuin tätä hiljaisuutta, mutta olemme kuitenkin hereillä ja erittäin tietoisia siitä mitä tapahtuu. Tässä tilassa voimme päästä kokemaan jotain todella ihmeellistä. Jotta voimme tarkastella jotain, täytyy sen aiheuttaa jonkinlainen muutos aivoissamme. Aistimusta ei voi syntyä ilman ärsykettä. Tässä tapauksessa se ärsyke tulee pään sisältä ja näyttäytyy täydellisenä hiljaisuutena. Se on kuitenkin mahdollista kokea, joten se ei ole asia, jota ei ole olemassa, vaan jotain hyvin konkreettista. Olisi houkuttelevaa spekuloida, että tällöin koemme satunnaisen lämpöliikkeen tuottamaa taustamelua, joka molekyylien rakennemuutosten kautta muuttuu keskushermostossa eteneviksi signaaleiksi ja jota aivomme käyttävät referenssinä ärsykkeiden puutteelle. Todellisuudessa suurin osa tästä tyhjyydestä on vain jatkuvasti rytmisesti aktiivisten hermosolujen tuottamaa taustasignaalia, niin tylsältä kuin se kuulostaakin. Tämä ei kuitenkaan tee kokemuksesta yhtään vähemmän ihmeellistä. Maailmankaikkeus tanssii vapaasti pääsi sisällä, jos vain olet hiljaa – yhtä tyhjän kanssa. Kirjoittaja ei ota minkäänlaista kunniaa tästä tajunnanvirrasta, koska se on saanut vaikutteita lukemattomista lähteistä ja suosittelee tekstin kanssa nautittavaksi lusikallisen suolaa, tai viisi.

Retroklassikko Teksti & kuva: Ella Lintunen

Köyhät ritarit 1 kananmuna 2 dl (kaura)maitoa Vaniljasokeri Pullaa/vaaleaa leipää – niin paljon kuin jaksat syödä Paistamiseen: voita, margariinia Tarjoiluun: mielikuvitus on rajana 1) Vatkaa munien rakenne rikki, lisää maito ja vaniljasokeri. 2) Kuumenna rasva pannulla. Kasta pullat munamaidossa ja paista pannulla.

Kulinaristin palsta

eesteisyydestä minulle nousee ensimmäisenä mieleen rauhalliset aamut, hyvä kahvi ja pulla! Pulla, kaikissa muodoissaan, onkin ehkä parasta herkkua mitä tiedän. Parastahan se on itse leivottuna ja tuoreena, mutta jämäpaloista on helppo loihtia kaikenlaista. Lisäksi rakastan hyviä klassikoita, joten valitsinkin palstalle helpon retroklassikon, eli köyhät ritarit. Mielenrauhaa ja mielihyvää elämään pitääkin hakea mielestäni ihan perusjutuista, kuten hyvästä ruoasta. Omassa kotikeittiössä saa, tai ehkäpä joutuukin nyt viettämään enemmän aikaa opiskelijaravintoloiden supistaessa toimintaansa. Nyt onkin hyvä tilaisuus päästä hiomaan omia kokkaustaitoja ja piristää päivää vaikkapa köyhillä ritareilla!

Symbiontti 1/ 2021

PJ:n nakkipaketti Teksti & kuvat: Julius Ulpovaara

Moikkelis vaan kaikille! Täällä kirjoittelee Symbioosin PJ vuosimallia 2021!

Kuva 2. Nakkipaketti (vasemmalla) ja viimeinen käyttöpäivä mennyt -nakkipaketti (oikealla)

Kuva 3. Karvanakit: siamese + tricolor (vasemmalla) ja berkshire + tikattu (oikealla)

Kuva 4. Wiggle madot juuri ennen silmien aukeamista. (Huomaa haara-asento)

Kuva 1. Alkumuhcu (vasemmalla) ja loppumuhcuvaiheen tennispallo (oikealla). Kuva 6. Kirppuvaiheen vauhtinakit. Heti silmien auettua alkaa päätön säntäily ja kamikazesyöksyt. Muista pitää hännästä kiinni aina käsitellessäsi hiiriä!

Maaliskuu 2021

Puheenjohtajan palsta

orona tallaa tapahtumia ja latistaa ilmapiiriä, mutta sohvalta on kiva kuunnella kun luennoitsijat kärsivät teknologian kanssa. Miten vaikeaa onkaan löytää se läppärin mikrofoni, ettei tarvitse huutaa? Tai pistää kamera pois päältä kun alkaa säätämään jotain ylimääräistä? Tai pistää puhelin äänettömälle ennen luentoa? - Onneksi HOASin netti pätkii siihen malliin, että varmasti puolet koko jutusta muuttuu epäselväksi pikselimössöksi, ja voi lähteä kesken vedoten huonoon yhteyteen. Kun kysyin mitä kirjoittaa tähän palstalle, vastaus oli “ihan mitä tahansa”. Uskon, että jos noudattaisin tätä ohjetta, niin tekstiäni ei julkaistaisi tai saisin bännit tulevista PJ-palstoista. Säästetään ne sellaiset sitten vaikka viimeiseen numeroon. Ehdotettiin myös, että kertoisin yhteiselosta täällä pienessä solussa. Tässä sitä yritetään jakaa 40 m2 yhdessä 6 rotan, 27 hiiren, viljakäärmeen ja yhden norjalaisen kanssa. Potentiaalinen muutto Hämeenlinnaan jännittää hamassa tulevaisuudessa intin varjostamana. Ensin pitää saada maisteri pakettiin, ja varmaan se kandikin pitäisi joskus palauttaa… Päivät kuluvat helposti kylläkin muissa touhuissa, kuin opiskellen. Koska olen laiska kirjoittamaan, ja pidän kuvista, niin lisään tähän kunnon bilsalaisen tapaan havainnollistavan aikajanan siitä, mitä olohuoneessamme on tekeillä. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa? No, nämä kuvat eivät välttämättä sisällä suurta tieteellistä tai huumoriarvoa, mutta toivottavasti saatte niistä jotain irti!

Horoskoopit

Teksti: Veera Salminen – Kuvitus: Julius Ulpovaara

Horoskoopit

Suomisanakirja.fi antaa seesteisyydelle muun muassa seuraavia määritelmiä: ”selkeä, kirkas, kuulas, sees, valoisa, onnellinen, tasapainoinen”. Eikö alkuvuotesi 2021 tunnu edellä mainitun seesteiseltä? Ei hätää, sillä taivaankappaleet antavat vinkkejä, miten tuoda elämääsi edes ripaus seesteisyyttä. Kauris 22.12.–19.1.

Oinas 21.3.–19.4.

Asuntosi seinät tuntuvat lähentyvän toisiaan, onhan tässä kohta vuoden päivät vietetty niiden sisällä. Mieti, voisitko vaihtaa maisemaa hetkeksi. Ei ehkä tarvitse matkustaa ihan kuuhun asti, sillä kotimaanmatkailu on nyt trendikästä. Vuokraa vaikka mökki pariksi päiväksi, pakkaa mukaan eri yöpaita kuin minkä normaalisti ottaisit ja nauti uusista maisemista. Kotiin palatessasi saatat huomata, että seinät pysyvät paremmin pystyssä, eivätkä kaadu heti päälle. Seinätkin voisivat tykätä vaihtelusta, joten kokeile sivellä niille liimaa ja heittää perään glitteriä. Omalla vastuulla.

Tuntuuko siltä, että somen perusteella kaikkien muiden elämä vaikuttaa seesteiseltä brunssikuvien ja täydellisten selfieiden viidakossa? Saattaa se ollakin, mutta tee itsellesi palvelus ja poista tällaiset sovellukset puhelimestasi määrittelemättömän pitkäksi ajaksi. Neptunuksen asennosta päätellen et ehkä kaipaa niitä enää tämän jälkeen takaisin. Keskity vaihteeksi omaan elämääsi ilman, että postaat jokaisesta auringonlaskusta kuvan, ei ne ketään kuitenkaan kiinnosta. Auringonlaskun katselu ilman häiriötekijöitä voi kuitenkin olla rauhoittavaa. Seesteisyys piilee siellä, minne aurinko laskee.

Vesihenkilö 20.1.–18.2.

Härkä 20.4.–20.5.

Olet jumiutunut kuuntelemaan 2020-soittolistaasi Spotifysta. Ei siis ole mikään ihme, että alkuvuosi on tuntunut tahmaiselta, harmaalta ja tasapaksulta. On aika siirtyä elämässä eteenpäin ja tehdä tälle vuodelle uusi soundtrack. Ehkä lisäät sinne Gasellien uuden albumin ”Zen” ja saavutat itsekin seesteisen zen-tilan, minuutiksi. Kokeile kuunnella uutta listaasi käsillä seisoen, voit saada uusia näkökulmia sanoituksiin. Tee myös palvelus naapureillesi laittamalla volat kaakkoon, ehkä hekin näin löytävät omille listoilleen uutta kuunneltavaa ja kiittävät sinua myöhemmin.

Alkuvuotesi on tuntunut kankealta, eikä kengännauhojen solmiminenkaan meinaa enää onnistua. Jos kukkarossasi on turhan paljon rahaa, voit tietysti kuitata rahalla vaivasi ja etsiytyä hierojalle. Vapaita hieronta-aikoja on kuulemma Bio3:ssa, varmista palvelun jatkuminen. Edullisempana vaihtoehtona Venus kuitenkin suosittelee kotijoogaa, jota internet on pullollaan. Levitä siis joogamattosi, pue jalkaan värikkäimmät trikoosi ja aloita seesteisyyden metsästys. Voi olla, että se löytyy adho mukha svanasanan, eli alaspäin katsovan koiran aikana.

Kalat 19.2.–20.3. Olet kasvattanut hyvää vauhtia juuria sohvaasi, joten nyt olisi aika vetää juurakkosi irti ja ulkoilla vähän. Reppuun kannattaa pakata mukaan termari täynnä höyryävää ja kolme korvapuustia, ettei lopu kesken. Uudenkuun aikaan metsässä on erityistä hehkua, mikset siis menisi hakemaan lähimetsästä osaa siitä itsellesi seesteisyyttä etsiessäsi. Jos törmäät polulla rusakkoon, voit olla varma, että mitään yllättävää ei ole tapahtumassa lähiaikoina. Jos rusakkoja on yhden sijaan kaksi, vaikutus on päinvastainen.

Kaksonen 21.5.–20.6. Etäluentoihin keskittyminen tuntuu sinusta vaikealta, ja vaikka kuinka yrittäisit, menee suurin osa kuulemastasi ohi korviesi. Mitäpä jos koettaisitkin kuuntelun yhteydessä värittää värityskuvia terästääksesi kuuloaistiasi. Jupiterin ollessa linjassa Venuksen kanssa kannattaa käyttää värittämisessä sinisen eri sävyjä harmonian säilyttääkseen. Saatat yllättyä seesteisyyden voimakkuudesta saadessasi ensimmäisen kuvan valmiiksi. Varo kuitenkaan antautumasta liiaksi värityskynille, sillä tarkoituksenasi on tähtikartasta päätellen oppia biologiksi eikä suinkaan kuvataiteilijaksi.

Symbiontti 1/ 2021

Rapu 21.6.–22.7.

Vaaka 23.9.–22.10.

Unicafeet ovat rajoitetusti auki, joten lounaslista on omalla vastuullasi ja onkin koostunut turhan pitkään lähinnä pastan ympärille kootuista aterioista. Unohda yliarvostetut avokado- ja uunifetapastat, ja kokeile jotain ihan muuta. Pastan tuoma onnellisuus on näet hyvin väliaikaista. Hae seesteisyyttä valitsemalla ostoskoriisi sen sijaan uusia makuja ja kauden kasviksia. Jos tähdet ovat kohdillaan, saatat löytää parhaat ainekset alennuskorista ja säästää pitkän pennin. Tähtikartan lähettiläs suosittelee mausteista sosekeittoa, jonka lusikoiminen luo hyvinkin seesteisen tunnelman keittiöösi.

Osana kurssisuoritusta teet oppimispäiväkirjaa luentojen sisällöstä. Kuuntelet luentoja tietysti sänkysi uumenista kolmen peiton alta, joten nukahdat jo luennon alussa kahvikuppi kädessä. Missaat luennosta lähes puolet, joten oppimispäiväkirjan kirjoitus on hieman haastavaa, koska olet oppinut vain väärään aikaan nukkumisen jalon taidon. Ehkä kannattaisi kysyä vaihtoehtoista tapaa suorittaa kurssi ja kirjoittaa sen sijaan päiväkirjaa omasta elämästäsi ja ajatuksistasi. Merkurius suosittelee valitsemaan vihreän vihon päiväkirjaksi. Mikäli intoudut kirjoittamaan sinne myös runoja, niin vinkkinä, että sana seesteinen rimmaa muun muassa ”suklaamakeinen”, ”purppurahohteinen” ja ”sydäneteinen” kanssa.

Leijona 23.7.–22.8.

Neitsyt 23.8.–22.9. Talvi on ollut täys talitiaisia, keltaista keltaisen perään. Ikkunasta ulos katsellessasi et ole nähnyt niiden lisäksi muita lintuja, paitsi variksia tietysti. Olisiko aika laajentaa ekolokeroasi ja lähteä linturetkelle etsimään uusia lajeja kiikarien läpi katseltavaksi? Tuskin sinulla parempaakaan tekemistä on, Saturnuksen renkaiden asennoista päätellen. Ehkä näet retkelläsi jonkin täällä harvinaisen lajin ja siitä syntyvä ilo tuo sinulle seestyneen olon. Mikäli seesteisyys on tästä lintuyksilöstä kiinni, saattaa se lennähtää pois hetkenä minä hyvänsä, joten nauti vielä kun voit. Jos onnistut samaan linnusta hyvän kuvan, saattaa seesteisyys olla pysyvämpää.

Maaliskuu 2021

Skorpioni 23.10.–21.11. Makeanhimo meinaa ottaa sinusta jatkuvasti vallan ja häiriköi elämääsi. Mikset siis antautuisi sille leipomalla vaikkapa pullaa. Saatat yllättyä, kuinka seestyneeksi tunnet itsesi upottaessasi kädet taikinaan ja purkaessasi tunteitasi taikinaa vaivatessasi. Taikinalla ei tietääksemme ole tunteita, joten vaivaa mieluummin sitä kuin päätäsi. Kokeile lisätä taikinaan jotain yllättävää, saatat yllättyä. Ole kuitenkin erityisen varovainen hiivan kanssa, jotta et tapa sitä ennen aikojaan. Jaa seesteisyyttä muillekin antamalla osan leipomuksistasi ystävillesi. Jousihenkilö 22.11.–21.12. Ankara pakkanen on kuivattanut ihoasi ja olosi on koko ajan kiristävä. Marketin voiteet eivät tuo helpotusta oloosi, joten mikset kokeilisi tehdä itsellesi kasvonaamiota tai kuorintaa. Kun Maa ja Mars asettuvat tilapäisesti samalle kiertoradalle, levitä kasvoillesi käytetyistä kahvinpuruista valmistamasi kasvonaamio ja odota tähdenlentoa. Tähdenlennon aikana kävele naamio naamassasi talosi ympäri kolmesti. Kolmannella kierroksella seesteisyys löytyy nurkan takaa ja vierailee hetken luonasi, kunnes heität maskin rippeet bioastiaan. Kokemus täydentyy asianmukaisella huonetuoksulla.

Horoskoopit

Vuoden alku on ollut kiireinen, etkä ole ehtinyt luentodiojen ja satunnaisten uutisten lisäksi lukemaan mitään kehittävää. Voisi tehdä hyvää uppoutua kirjojen tarjoamaan maailmaan, sillä oma elämäsi ei tarjoa kovinkaan kummoisia seikkailuja juuri nyt. Valitse kirjaksi vaikkapa mukaansa tempaava dekkari, jotta oma elämäsi alkaisi tuntua seesteiseltä verrattuna päähenkilön selvittämiin murhamysteereihin. Loppuratkaisu saattaa yllättää sinut ja tuoda tärkeitä oivalluksia. Kaksinkertaista seestymiskokemuksesi valitsemalla paperikirjan sijaan äänikirja.

Repäisyt & tekstarit

Koonnut: Toimitus – Kuvitus: Joonatan Toivanen & Ilta-Sanomien lukija

”Kyllä se viimeistään morkkis moottoroi menestykseen.” Arttu S. kertoo Riku K:lle vinkkejä opiskelumotivaation löytämiseen

”Minusta tuli biologi sattumalta, kun haahuilin enkä keksinyt muutakaan.” Johannes Enroth, Suomen Luonto 1/2021

”Suomi-redditin kommentoijille biodiversiteetti tarkoittaa sitä että on kaljaa ja makkaraa.” T. K.

Kimmo P.: ”Niin siellä ei siis ole lainkaan opetusta vaan ongelmia joita opiskelijat ratkoo keskenään.” Mikko A. ja Joni O.: ”Eli siis sama kuin HY:ssä.” Kimmo P. kertoo uudesta opiskelupaikastaan

”Onpa se iso!”

Veikko Y.:n kommentti hänen katsahdettuaan Teron haaroväliin, ja siellä vilistävään sarvijäärään

”Miten käy yhteistyön, kun Britannia irtaantui Euroopasta.” Luennoija pohtii Brexitin vaikutuksia Euroopan maantieteeseen

Jaksamista kaikille symbionteille etäopiskeluun! <3 Olette ajatuksissa monesti, kun meille niin tärkeät kertsit ja kenttikset ovat hiljentyneet. Tuettehan opiskelukavereita jos itse jaksatte ja voitte, jookos. Meiltä vanhemmilta saa myös kysyä apua ja neuvoja vaikka somessa. T: valmistunut kääpä

Oispa kaljaa. Tai edes Jallua.

Kuvalähde: Kauppinen, I: ”HKL puhutteli ”OISPA KALJAA...” näyttötauluun kirjoittaneen metronkuljettajan” Ilta-Sanomat 10.5.2016 <https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001176146. html> Viitattu 16.3.2021

Symbiontti 1/ 2021

Ristilukki + otsikko = ? Ristikko: Olli Rantamäki

Lehtemme tarjoaa korkeakulttuuria monessa muodossa. Tässä ristikko kaikille aivojumppaa kaipaaville lukijoille.

Ristikko

Maaliskuu 2021

Toimituksen (talvi)kuvanurkka

Kuvakulma

Kuvat: Riku Kangasniemi, Minna Launiainen & Roope Nykänen

Symbiontti 1/ 2021

Kuvakulma

Maaliskuu 2021