Ilmojen vangit

Teksti & kuvitus: Roope Nykänen

Ihminen on kautta aikain haaveillut kyvystä lentää. Valveunissa usein ensimmäinen pyrkimyksemme on vapauttaa sisäinen Katto-Kassisemme ja liidellä pilvien seassa. Kyky lentää assosioituu usein vapauteen – onhan kieltämättä huoletonta vain liihotella paikasta toiseen ilman maanpäällisten muotojen murheita.

Onkin varsin intuitiivista, että usein juuri linnut symboloivat kulttuureissa vapautta. Eivät ne kylvä, leikkaa tai kokoa varastoon. Valkopäämerikotka liitelee vapaiden markkinoiden yläpuolella ja Juha Vainio kadehtii ystäväänsä, joka albatrossin lailla liitelee seesteisenä taivaan sinessä. Linnuille suotu vapaus kytkeytyy ajatuksissamme usein myös tavoittamattomuuteen. Kenties siksi linnut ovat aikojen saatossa edustaneet kuolleita läheisiämme, jotka ovat vapautuneet maallisista rajoitteistaan ja painavista luistaan.

Vapaana lentävissä livertäjissä riittää ihailtavaa, sillä yli 9000 tunnetun lajin keskuudesta löytyy monenmoista lentotaituria. On 400 km/h tiputtautuvia muuttohaukkoja, yli 11000 kilometriä yhtäjaksoisesti muuttavia punakuireja sekä paikallaan pörrääviä kolibreja. Tässä jutussa keskitymme kuitenkin lintuihin, joita voinee tituleerata ilmaan parhaiten sopeutuneimmiksi – kiitäjiin.

Kiitäjiä näkee harvoin laskeutuneena alas. Ne ruokailevat, parittelevat ja nukkuvat ilmassa. Oikeastaan ainoa elämänvaihe, jossa kiitäjä on pakotettu laskeutumaan alas, on muniminen ja hautominen. Ei siis ihme, että kiitäjät pitävät hallussaan maailmanennätystä pisimmästä yhtäjaksoisesti lentoajasta. Tämä ennätys on suomalaisillekin tutulla tervapääskyllä (Apus apus), jonka on mitattu olleen 10 kuukautta yhtäjaksoisesti ilmassa. Periaatteessa tämä tarkoittaa sitä, että tervapääskyjen voivat viettää koko muuttomatkansa etelään ja takaisin ilman kosketusta kamaraan.

Lentämisen anatomiaa

Miten kiitäjät pystyvät tähän? Kiitäjien sulavalinjaisessa morfologiassa on monia lentämiseen edullisia rakenteita. Kiitäjien siivet ovat kokoonsa nähden pitkät. Kyynärvarren luut ovat kuitenkin kiitäjillä lyhyet ja siipien pituus syntyy pitkäksi venyneistä kämmenen osista. Tämä rakenne lisää vaihteluväliä, jolla kiitäjät pystyvät koukistamaan siipiänsä taaksepäin. Taaksepäin koukistettujen siipien siipiväli on pienempi, mikä on aerodynaamisesti edullisempaa nopeavauhtisessa liitolennossa.

Kiitäjillä on lähisukulaistensa kolibrien (yllättävää eikö?) tapaan myös toinen ässä kainalossaan. Ne pystyvät nimittäin kiertämään siipiänsä tyveltä, jolloin siivet pystyvät olemaan levitettyinä koko siiveniskun ajan. Tällöin myös siiven ylöspäin lyöminen auttaa ilmassa pysymisessä. Siipien lisäksi myös linnun pyrstöllä on merkitystä. Sen avulla lintu pystyy ohjaamaan tarkasti lentoaan, mistä voi olla hyötyä esimerkiksi saalistuksessa.

Kiitäjät syövät ilmassa eläviä hämähäkkieläimiä ja hyönteisiä. Saalistuksessa auttaa lyhyt, mutta leveä nokka, jolla saa kauhottua ilmasta suuren määrän maukkaita öttiäisiä. Hyönteisten määrään ilmassa vaikuttaa olennaisesti sääolot ja kiitäjien on otettava tämä seikka huomioon. Siksi esimerkiksi tervapääskyt voivat tehdä satojen kilometrien koukkauksia välttääkseen matalapaineiden tuomat saderintamat. Siten lentämisen vapauden lisäksi kiitäjät on siunattu ainaisesti aurinkoisilla keleillä.

Uskomuksia jalattomuudesta

Kiitäjien heimon latinankielinen nimi Apodidae tarkoittaa jalatonta. Aiemmin ajateltiinkin, ettei kiitäjillä jalkoja olekaan. Ihmeelliset siivekkäät ihmetyttivät keskiajan eurooppalaisia, ja kiitäjät ja pääskyt toimivat inspiraation lähteenä mytologiselle Martlet-hahmolle. Martlet (’jalaton pääsky’ vapaasti suomennettuna) oli lintu, jolta juuri jalat uupuivat.

Ilmavirroilla ainaisesti surfaava Martlet ei kuitenkaan symboloinut aikalaisille huoletonta ja levollista elämää. Päin vastoin, koska jalaton pääsky ei pystynyt laskeutumaan maahan hengähtämään, edusti se levottomuutta ja uupumattomuutta. Siksi esimerkiksi englantilaisessa heraldiikassa neljännellä pojalla oli tapana kantaa sukuvaakunassaan martletin kuvaa. Koska ensimmäinen lapsi peri maat ja kaksi seuraavaa menivät yleensä isänsä avustuksella kirkon tehtäviin, oli neljäs lapsi ensimmäinen ilman mittavia sukuetuuksia.

Levottomuuden lisäksi martletin ainainen lento taivaissa katsotaan symboloivan myös jatkuvaa pyrkimystä uuden oppimiseen. Eipä siis ihme, että martlet koristaakin usean yliopiston vaakunoita – merkittävimpänä Oxfordin ja Cambridgen tiettyjen yksiköiden sekä McGillin yliopiston vaakunat.

Pienten jalkojen haasteet

Myöhemmin kiitäjien jalat ovat kyllä löytyneet, vaikka ne ovatkin muihin lintulajeihin verrattuna suhteellisen pienet. Pienet jalat pakottavat linnun ilmojen vangiksi – niillä kun on varsin vaikeaa ponnistaa maasta lentoon. Aikuinen kiitäjä pystyy kyllä tähän, mutta poikaset eivät. Tästä syystä kiitäjät laskeutuvat ja pesivät paikkoihin, joista ne pystyvät tiputtautumaan alas.

Pienet jalat edesauttavat ongelmaa, jonka tervapääskyt joutuvat kohtaamaan kesän kuumien hellejaksojen aikana. Läkähdyttävillä keleillä tervapääskyjen pesistä tulee oikea pätsi, joka pakottaa tervapääskyn poikaset hyppäämään ulos pesästään ennenaikaisesti. Pikkukiitäjät eivät maahan pudottuaan selviä ilman ulkopuolisen apua. Loppukesästä Korkeasaaren villieläinsairaala onkin usein tupaten täynnä tervapääskyjunioreja.

Niinpä siinä missä meille kiitäjien vapaa iloittelu taivaalla tuntuu musertavan saavuttamattomalta, voivat kiitäjät myös katsoa meitä kohti haikailevasti. Ilmavirroissa seikkaillessaan ne eivät pääse nauttimaan kutittavista ruohonkorsista sääriä vasten tai pehmeän sammaleen päälle nukahtamisesta. Onkin hyvä muistaa, ettei täydellistä vapauden rauhaa voi löytää olemalla jatkuvasti liikkeellä. Välillä on hyvä hengähtää.

Lähteet:

Henninsson, P., Hedenström, E. (2011). Aerodynamics of gliding flight in common swifts, J Exp Bio, 214 (3), p. 382-393.

Steven L. Hilty. Birds of Venezuela.

Jenna O’Donnell (2016). The common swift is the new record holder for longest uninterrupted flight, Audubon. Luontoportti: Tervapääsky (https://www.luontoportti. com/suomi/fi/linnut/tervapaasky)

Wikipedia: Martlet. (https://en.wikipedia.org/wiki/ Martlet)

Kuinka tunnistaa tervapääsky?

• Tumman pääskyn näköinen

• Kokonaan tumma lukuun ottamatta valkoista kurkkua

• Siivet muistuttavat kuun sirppiä

• Lento koostuu liidoista ja nopeista siiveniskusarjoista