Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla

Page 1

Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla

Vesistöjen, soiden ja metsien ennallistaminen korjaa ihmisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä ekosysteemien ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on kohdentaa toimet riittävän suuriin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi valuma-aluetason suunnittelulla voidaan varmistaa, ettei vesistön yläjuoksulla tehty metsäojitus vaaranna vesistön tilaa alajuoksulla.

Suositukset

Ennallistamisesta saadaan vaikuttavinta, kun sille määritellään kansalliset, mitattavat tavoitteet, joihin kaikki yhteiskunnan sektorit sitoutuvat. Ennallistamisen onnistumisessa oleellista on, että siihen saadaan mukaan sekä maanomistajat, yrittäjät, kansalaiset että viranomaiset. Lisäksi mukaan tarvitaan toimialat, joiden aiheuttamaa haittaa ennallistamisella korvataan.

Lainsäädännöllä varmistetaan riittävä ennallistamisen taso. Metsälakia tulisi uudistaa siten, että se ohjaa jatkuvapeitteiseen kasvatukseen esimerkiksi turvemailla. Tämä vähentää ojitustarvetta ja vesistöjen kuormitusta sekä parantaa hiilitasetta. Samalla vesistöjen ja turvemaiden lajien elinympäristöt paranevat. Metsälailla pitäisi turvata riittävät suojavyöhykkeet vesistöjen varsille. Vesilailla tulisi ohjata ojituksia vähemmän ympäristölle haitallisiksi.

Maa- ja metsätalouden toimijoilla on käytännön ennallistamistoimissa tarvittavaa tietoa ja osaamista. Maanomistajille on tärkeää jakaa tietoa esimerkiksi metsäpurojen ja maatalousalueiden luonnontilaisten rantavyöhykkeiden tarpeellisuudesta. Ennallistamistyö ja uudet toimintamallit luovat työpaikkoja. Ennallistamistoimiin osallistuminen on yrityksille hyvä keino kehittää ympäristövastuullisuutta.

Kaavoitusta koskevalla sääntelyllä voidaan edistää kaupunkiluonnon ennallistamista. Lainsäädännössä tulisi huomioida esimerkiksi viheralueiden monimuotoisuuden ja toisiinsa kytkeytyvyyden parantaminen. Kaupunkiluonto edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tarjoaa muitakin ekosysteemipalveluita, kuten hulevesien hallintaa.

Teemme tiedolla toivoa. | syke.fi | ymparisto.fi Syke Policy Brief | Kestäviäratkaisujaympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 23.3.2023

Kokonaisvaltaiselle ennallistamiselle on Suomessa tarvetta.

Eteläisessä Suomessa tarve ennallistamiselle on suuri, sillä etelässä luonnontila on huomattavasti heikompi ja maankäytön kehittämisen paine suurempi kuin pohjoisessa.

Ennallistamisen hyötyjä:

48 % luontotyypeistä on uhanalaisia.

76 % metsäluontotyypeistä on uhanalaisia.

60 % soista on ojitettu tai otettu muuhun käyttöön. Yli 90 % perinnebiotooppien pinta-alasta on vähentynyt 1960-luvulta nykypäivään.

20 % sisävesien luontotyypeistä on uhanalaisia.

32 % jokivesistä on ekologiselta tilaltaan hyvää heikompia.

sisävesien luontotyypeistä uhanalaisimpia ovat virtavedet ja lähteiköt.

Virkistysmahdollisuudet paranevat

Ekosysteemien toiminta tulee turvatuksi

Ennallistamisen keinoja:

Metsät: jatkuvapeitteinen kasvatus, lehtipuiden ja lahopuun määrän lisääminen, metsätalouden toimenpiteiden vähentäminen

Suot: Ojien tukkiminen, jolloin suoekosysteemi alkaa taas pidättää vettä ja vedenlaatu alapuolisissa vesistöissä paranee. Myös kunnostusojituksista luopuminen.

Purot ja pienet joet sekä lähteet: Kohdennettuja vesiensuojelutoimia, kuten ojitusalueiden ennallistaminen ja kuormituksen vähentäminen lähivaluma-alueella, suojavyöhykkeiden parantaminen ja luonnontilaisen kasvillisuuden edistäminen. Purojen uoman rakenteen palauttaminen luonnontilaisemmaksi esimerkiksi lisäämällä mutkittelua.

Järvet ja lammet: Kuormituksen vähentämiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimia, kuten yhdyskuntien sekä maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämistä. Järvien valumaalueilla tarvitaan soiden, jokien ja purojen ennallistamista.

Kaupunkiluonto: Viheralueiden hoitotoimenpiteissä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja viheralueiden kytkeytyneisyyden parantaminen. Lisää niittyjä ja muita luonnontilaisia alueita vierasperäisten lajien istutusten sijaan.

Perinnebiotoopit: jatkuvia hoitotoimia, esimerkiksi puuston ja pensaikon raivaus, ruovikon niittäminen ja laidunnusalueiden aitaaminen.

Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 20181

Luonnon monimuotoisuus elpyy Hiilensidonta tehostuu Ruokaturva paranee Vesien tila paranee Vesistökuormitus vähenee Vesien tummuminen hidastuu Tulvahaitat vähenevät
Syke Policy Brief | Kestäviäratkaisujaympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 23.3.2023
Terveyshyödyt kasvavat

Mitä ennallistaminen on ja mitkä ovat sen hyödyt?

Ennallistamisella pyritään palauttamaan ekologisesti heikentynyt tai vaurioitunut elinympäristö luonnon monimuotoisuuden kannalta suotuisaan tilaan. Elinympäristöjen ennallistaminen palauttaa ekosysteemien toimintoja, jotka ovat edellytys koko yhteiskuntamme kestävyydelle. Ennallistaminen myös edistää ekosysteemien resilienssiä eli palautumiskykyä esimerkiksi tulvan, kuivuuden tai hyönteistuhojen jäljiltä.

Laajemmassa mittakaavassa ennallistamistoimenpiteet lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimivuutta maisematasolla. Näin ne turvaavat ekosysteemipalveluita, kuten puhdasta vettä, ruuantuotantoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Ennallistaminen on aktiivista toimintaa, kuten ojien tukkimista, kulotusta, laidunnusta tai vieraslajien poistamista. Ennallistamisena voidaan pitää myös maankäytön ja luonnonvarojen käytön intensiteetin selkeää vähentämistä, kuten kunnostusojituksesta luopumista tai entistä leveämpien puustoisten suojavyöhykkeiden jättämistä vesistöjen varsille. Näin ennallistaminen linkittyy muihin ekosysteemien turvaamistoimiin eli suojeluun ja kestävään käyttöön. 2 Ennallistaminen voi olla kertaluontoista, harvoin tehtävää tai jatkuvia toimenpiteitä vaativaa.

Ennallistamisen rahallisten hyötyjen arviointi on vaikeaa. Ennallistaminen kuitenkin lisää luonnon ihmiselle tuottamien hyötyjen määrää ja laatua. Näitä voidaan arvioida taloudellisen arvottamisen menetelmin. Osa menetelmistä perustuu tavoiteltavan hyödyn vaihtoehtoiskustannuksiin, kuten tulvaesteiden rakentamisen tai teollisuuden hiilipäästöjen vähentämisen kustannuksiin. Toiset menetelmät arvioivat haittakustannuksia, kuten terveydenhoidon kustannuksia. Silloin, kun hyötyjä ei voi epäsuorasti arvottaa, nojataan ihmisten arvioihin esimerkiksi siitä, miten parantunut elinympäristö on vaikuttanut heidän hyvinvointiinsa.

Koillismaalla asukkaita pyydettiin arvottamaan taloudellisesti metsäpurojen ennallistamisesta saatavia hyötyjä. Ennallistamisen hyötyinä esitettiin luontaisen tulvarytmin palautuminen, taimenen palaaminen ja purojen muun biologisen monimuotoisuuden lisääntyminen sekä vesistön alajuoksun vedenlaadun paranemininen.3,4

Kyselyyn vastanneet olivat valmiita maksamaan yllä mainituista parannuksista keskimäärin 24–36 euroa vuodessa. Ennallistamistoimien hyödyt olisivat siten noin 330 000–780 000 euroa vuodessa. Hyötyarvio kuvastaa vuotuista lisäystä alueen asukkaiden hyvinvoinnissa, tai kääntäen, menetettyä hyötyä, jos toimenpiteitä ei toteuteta.4

Vaikutuksia seurattava järjestelmällisesti

Ennallistettuja alueita on tärkeää seurata myös pitkällä aikavälillä, koska ennallistamisen vaikutukset ja hyödyt tulevat esille viiveellä. Myös ennallistamisen seurannaisvaikutuksia, kuten kaupunkiluonnon kytkeytyneisyyteen ja ihmisen terveyteen liittyviä hyötyjä, on hyvä seurata järjestelmällisesti. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus asuinalueiden läheisyydessä voi tukea mielen hyvinvointia ja vähentää tulehdusperäisten sairauksien esiintyvyyttä.5

Sekä ennallistettavia kohteita että ennallistamistoimia koskevat tiedot ovat nykyisin hajallaan. Kokonaiskuvan saamiseksi ja alueellisen kohdentamisen hahmottamiseksi ennallistamistoimet, seurantatulokset ja luontovaikutukset kannattaa koota yhteen. Tiedonhallinnan tulisi koskea julkisin varoin toteutettujen hankkeiden ohella kuntien ja järjestöjen omatoimisia ennallistamishankkeita. Niissä on usein päästy hyviin tuloksiin paikallistuntemuksen avulla. Esimerkiksi ympäristöministeriön Kunta- ja Järjestö-Helmi -ohjelmassa Kemin kaupunki ennallistaa alueita kaikkiaan 32 hehtaarin alalta yhteistyössä MetsäFibren ja Stora Enson, paikallisten yhdistysten sekä Lapin ELY-keskuksen kanssa.

Purojen tila on huolestuttava erityisesti Etelä-Suomessa

© Suomen ympäristökeskus. 2023. Lähde: Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (Purohelmi) loppuraportti (2022). www.syke.fi

Syitä purojen heikkoon tilaan ovat etenkin metsäojitus ja hakkuut. Etelä-Suomen kaikista purouomista vain prosentti on luonnontilassa. Vesilain ojitussääntelyä olisi kehitettävä ympäristöystävällisempään suuntaan ja metsälakia muutettava niin, että purojen ympärille määritellään riittävän leveä puron ja rantametsän luontoarvot turvaava puustoinen suojavyöhyke.6,7 Lainsäädännöllä tulisi velvoittaa maanomistajia lisäämään luonnontilaisuutta edistäviä rakennepiirteitä, kuten säästöpuuta. Metsänomistajilla on yleensä tahtotila suojella pienvesiä omissa metsissään.8

vesienhoitoalueiden rajat eniten muunneltu elinympäristö
8 % 6 % 9 % 23 % 53 % 8 % 25 % 22 % 30 % 16 % 43 % 13 % 32 % 10 % 1 %
luontainen elinympäristö
Syke Policy Brief | Kestäviäratkaisujaympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 23.3.2023

Ennallistamisella voidaan korjata jo tehtyä vahinkoa. Sekä luonnon että kansantalouden kannalta ensisijaista on kuitenkin ehkäistä luonnolle koituvia haittoja etukäteen. Suojelu ja hyvän tilan ylläpito on käytännössä aina halvempaa ja tehokkaampaa, kuin aiheutettujen vahinkojen korjaaminen. Lähes luonnontilaisilla alueilla monimuotoisuuden suojelun ensisijainen keino on suojelu. On tärkeää huomioida, ettei ennallistaminen oikeuta tuhoamaan luontoa toisaalla.

Kokonaisvaltaista ennallistamissuunnittelua

Luonnon tilaa heikentäneiden toimien vaikutukset ulottuvat laajalle. Esimerkiksi ojitukset ja kunnostusojitukset ovat haitallisia sekä metsä- että vesiluonnolle. Haittoja ei pystytä vähentämään pelkästään laskeutusaltailla tai vesiensuojelukosteikoilla, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua.

Ennallistamistoimia ja niiden tarkoituksenmukaista sijoittumista voidaan ohjata lainsäädännön lisäksi tukipolitiikalla. Tukien tulisi perustua kohteen kansalliseen ja maisematason luonnonsuojelulliseen arvoon. Tuen suuruuden tulisi riippua ennallistamisella saavutettavasta hyödystä. Aiheuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotto kannustaisi haittojen vähentämiseen ja siihen liitetyllä kompensaatiolla ennallistamista voitaisiin kohdentaa sinne, missä se on kustannustehokkainta.

Lähteet

1 Kontula, T. & Raunio, A. 2018. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Suomen ympäristö 5/2018.

2 Primmer, E. & Paavola, J. 2021. Insurance value of ecosystems: an introduction. Ecological Economics, 184, 107001.

3 Turunen J., Aroviita J., Marttila H., Louhi P., Laamanen T., Tolkkinen M., Luhta P-L., Kløve B., Muotka T. 2017. Differential responses by stream and riparian biodiversity to in-stream restoration of forestry-impacted streams. Journal of Applied Ecology 54: 1505–1514.

4 Lehtoranta, V., A. Sarvilinna, S. Vaisanen, J. Aroviita, T. Muotka. 2017. Public values and preference certainty for stream restoration in forested watersheds in Finland. Water Resources and Economics 17: 56-66.

5 Aivelo, T. & Lehtimäki, J. 2021. Luonnon monimuotoisuus edistää

Ekologisen kompensaation markkinat, esimerkiksi luontoarvokauppa, voisivat tuoda ennallistamiseen ja luonnon hyvän tilan ylläpitoon yksityissektorin rahoitusta. Ennallistamisen uudet toimintamallit ja innovaatiot luovat työpaikkoja ja parantavat kilpailukykyä. Ekosysteemien ennallistamisen tavoitteita ja lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.

Ohjauskeinot taustalla

• EU:n ennallistamisasetusehdotuksen yksi päämäärä on kirittää konkreettista tekemistä ja saavuttaa jo aiemmin EU-tasolla asetettuja, lajien ja luontotyyppien suojelun tavoitteita.

• Luonto- ja lintudirektiivit ovat EU:n tärkeimmät luonnon-suojelusäädökset. Niiden tavoitteena on saavuttaa tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun suotuisa taso, säilyttää se sekä turvata riittävä määrä elinympäristöjä

• Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme

• Vesipuitedirektiivi, tavoitteena kaikkien vesimuodos-tumien hyvä tila. Ennallistamistoimet valumaalueella vähentävät kuormitusta vesistöihin ja tukevat tavoitteiden saavuttamista.

• Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia

• Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia

• YK:n biodiversiteettikokouksessa Montrealissa sovittiin joulukuussa 2022 tavoitteesta ennallistaa vähintään 30 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä.

• YK on nimennyt kuluvan vuosikymmenen (2021–2030) ennallistamisen vuosikymmeneksi.

Syke Policy Brief | 23.3.2023

kansanterveyttä. Duodecim 137(20):2135-41.

6 Tolkkinen M., Vaarala S. & Aroviita J. 2021. The importance of riparian forest cover to the ecological status of agricultural streams in a nationwide assessment. Water Resources Management 35: 4009–4020.

7 Oldén A., Mäenpää H., Peura M., Kotiaho J. S., Mönkkönen M., Halme P. 2020. Puronvarsimetsien suojavyöhykkeiden vaikutus kasvija kääpälajistoon, pienilmastoon ja tuulenkaatoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10382.

8 Annala, M., Hilli, A., Hotanen, J-P., ym. 2023. Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva metsäpurojen suojavyöhykkeiden suunnittelu –GIS-SUS -hankkeen loppuraportti.

Luontokatoa voidaan torjua ennallistamalla

Kirjoittajat: Saija Koljonen, Aija Kukkala, Mari Annala, Jukka Aroviita, Antti Belinskij, Maarit Jokinen, Kirsi Kostamo, Jenni Lehtimäki, Virpi Lehtoranta, Minna Pappila, Minna Pekkonen, Sampo Pihlainen, Eeva Primmer, Leif Schulman

Toimittaja: Leena Rantajärvi

Layout ja grafiikat: Satu Turtiainen

Piirroskuvat: stock.adobe.com

Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)

ISBN 978-952-11-5559-8 (pdf)

ISBN 978-952-11-5560-4 (nid.)

Seuraa Syken ajankohtaista tutkimusta | syke.fi/tutkimus Tutustu Syken Policy Brief -julkaisuihin | syke.fi/policybriefs Syke Policy Brief | Kestäviäratkaisujaympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 23.3.2023
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.