Hyvä, kestävä kunta
Ympäristötiedolla rakennetaan kestäviä ja elinvoimaisia kuntia
Kunnan tehtävänä on tarjota hyvä asuinympäristö nykyisille ja tuleville asukkailleen. Ilmastonmuutos, luontokato, saastuminen ja talousongelmat ovat yhä suurempia haasteita tulevaisuudessa. Ympäristötiedon systemaattinen hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa tukee elinvoimaisten ja kestävien kuntien rakentamista.
Näin varmistat ympäristötiedon hyödyt kuntasi päätöksenteossa
Tee tiliä ympäristöstä. Kuntien tilinpidossa ja budjetoinnissa hyvä ympäristö tulee nähdä investointina. Ota myös ympäristökuormituksen kustannukset ja ympäristönsuojelun mahdollistamat säästöt kattavasti mukaan taloussuunnitteluun.
Ota jämäkkä ote ympäristöongelmista. Aseta ympäristökysymysten hyvä hoito johdonmukaisesti ja ennakoivasti pitkän aikavälin prioriteetiksi.
Silloita siilot, edistä yhteistyötä. Ympäristöongelmien ratkaisuun tarvitaan hallinnon toimialojen rajat ylittäviä toimintatapoja ja työryhmiä sekä asukkaiden ja yritysten aktiivista osallistumista. Näin tunnistat kipeimmät ongelmat ja varmistat ratkaisujen reiluuden.
Hyödynnä tietoa hanakasti. Suomessa luotettavaa ympäristötietoa on runsaasti saatavilla. Hyödynnä tietoa nyt, sillä ympäristökuormituksen jatkuessa myös kustannukset kasvavat.
Murrokset tarjoavat kunnille mahdollisuuden kestävään tulevaisuuteen
Suomen kuntia on 1860-luvulta lähtien ansiokkaasti kehitetty paikallisista lähtökohdista. 2000-luvun kuntien kestävyysmurroksessa on kyse paikallisista vastauksista globaaleihin megatrendeihin ja ympäristömuutoksiin. Ilmastonmuutos, luontokato, saastuminen ja luonnonvarojen ehtyminen kohtaavat kunnissa konkreettisesti väestön ikääntymisen ja tekoälyn kiihdyttämän digitalisaation. Murroksessa on monia mahdollisuuksia niin kestävään kasvuun kuin viisaaseen kutistumiseen. Kunnilla on mahdollisuus ohjata murrosta kaavoituksella ja hankinnoilla, järjestämällä peruspalveluita ja tukemalla niitä elinkeinoja, jotka vastaavat haasteisiin monivaikutteisesti. Myös kokonaisista toimialoista voidaan joutua luopumaan.1 Esimerkiksi kestävä matkailu ja uusiutuva energia tarjoavat kunnille mahdollisuuksia, kun taas turvetuotannon lopettamisella voidaan vähentää kielteisiä ilmasto- ja vesistövaikutuksia. 2
Kipeiltäkin tuntuvat muutokset ovat mahdollisia ja hyväksyttyjä kuntalaisten näkökulmasta, kun toimenpiteet perustellaan tutkitulla tiedolla ja toteutetaan alueellisesti oikeudenmukaisesti. Keväällä 2024 tehdyn kyselytutkimuksen3 mukaan 82 prosenttia suomalaisista suhtautuu suopeasti siihen, että luonnonvarojen kulutuksen ja päästöjen rajoittamista koskevia päätöksiä tehdään tulevaisuudessa ensisijaisesti tutkimustietoon perustuen.
Hyvinvoiva ympäristö vahvistaa taloutta
Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat jo pitkään olleet yksi osa kuntien toimintaa. Nyt ne kannattaa ottaa johdonmukaisesti kunnan koko päätöksenteon ja suunnittelun perustaksi kaikilla toimialoilla.4
On havaittu, että taloudellista kestävyyttä painottavassa strategisessa suunnittelussa, budjetoinnissa ja päätöksissä ympäristöongelmien ratkaisut jäävät helposti sivuun tai irrallisiksi projekteiksi.5 Taloutta ei kuitenkaan voi edistää irrallaan ympäristöstä, sillä talous perustuu luonnonvaroihin ja ekosysteemien tuottamiin palveluihin. Niiden heikkeneminen rapauttaa tutkitusti talouden toimintaedellytyksiä.6 Toisaalta nämä kytkökset tarjoavat kunnille mahdollisuuksia ohjata taloutta tehokkaaksi, luonnonvaroja säästäväksi ja ympäristökuormitusta minimoivaksi. Vihreä talous tai kiertotalous voivat tukea ympäristönsuojelua.
Talous- ja ympäristönäkökulmia on jo kytketty esimerkiksi resurssiviisaiden edelläkävijäkaupunkien Fisu-verkostossa (fisunetwork.fi). Lahti otti käyttöönsä ilmastobudjetin ja on saavuttanut kustannussäästöjä erityisesti energiansäästöohjelman ja joukkoliikenteen sähköistymisen kautta.
Kuntatalous voi hyötyä paikallisesti tuotetusta uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuuden parantamisesta. Miltei kolmasosa Suomen kunnista kuuluu merkittäviä ilmastotekoja tavoittelevaan Hinku-verkostoon (hiilineutraalisuomi.fi). Hinku-kunnat tavoittelevat 80 prosentin ilmastopäästöjen vähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Yhteistyötä asukkaiden ja paikallisten yritysten kanssa
Hinku-kunnat kannustavat paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Yhteistyö eri sektoreiden, toimijoiden ja hallinnon tasojen välillä on oleellinen osa ratkaisuja. Ihmisten paikallisen aktiivisuuden hyödyntäminen ja mahdollistaminen on todettu tärkeäksi ilmastotyön lisäksi elonkirjon turvaamisessa.7
Vapaaehtoisuudessa on voimaa, mutta kunnat tarvitsevat myös apua kestävyysmurroksen edistämiseen riittävän nopeasti ja laaja-alaisesti. Riskinä on, että osa kunnista menettää esimerkiksi uusiutuvan energian ja vihreän siirtymän teollisia investointeja, kun toiset kunnat pystyvät koordinoimaan ja kannustamaan ympäristöinvestointeja määrätietoisten ilmastosuunnitelmien avulla. Johdonmukaisella kansallisella politiikalla ja lainsäädännöllä voidaan tukea kuntien itsehallintoa ja ympäristötavoitteiden toteuttamista.8
Laaja ja luotettava tietopohja tukee kestävyyden johtamista
Ympäristötilinpito on yksi keino koota tietoa talouden ja ympäristön yhteyksistä. Parhaillaan kehitetään nykyistä kattavampia menetelmiä, jotta ekosysteemien merkitys taloudelle ja hyvinvoinnille saataisiin mukaan kuntatalouden tilinpitoon.
Tampereella on kehitetty paikallistietämystä hyödyntävää menetelmää kaupunkiluonnon rahallisen arvon muutosten seurantaan. Tutkimus osoitti, että viheralueiden kyky pidättää sadevettä ja ehkäistä tulvimista on muuttumassa yhä arvokkaammaksi.9
Ympäristökysymysten hallinta ei rajoitu vain mittareiden mekaaniseen seurantaan ja muutoksen johtamiseen.10 Tarvitaan myös ympäristöreiluutta, jossa eri toimijoiden näkemykset kuullaan ja huomioidaan siten, että ympäristötoimien edut ja haitat tunnistetaan ja jaetaan oikeudenmukaisesti.11
Luonnonvarojen tarkka ja tuhlaamaton hyödyntäminen luontoa ja vesiä suojellen on pitkällä aikavälillä kunnan toiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin tärkein edellytys
Erityisen tärkeää on huomioida nykyistä kattavammin kustannukset, joita riittämättömät ympäristöinvestoinnit aiheuttavat tuleville sukupolville. Konkreettiset kokemukset maailmalta osoittavat, että esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvien kaupunkitulvien tuhoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia voidaan ehkäistä investoimalla hyvissä ajoin kaupunkien viherrakenteeseen.12
Ympäristötiedon hyödyntäminen on vähentänyt kuntien ilmastopäästöjä – mutta kirittävää riittää
Monet kunnat ovat tehneet hyvää työtä ilmastopäästöjen vähentämisessä, mutta myös jatkossa päästöjä pitää vähentää rivakasti. Vuosien 2005–2023 välillä päästöt vähentyivät yhteensä 37 prosenttia. Kuntien välisiä suuria eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, erityisesti maatalousvaltaisuus, maantieteelliset ominaisuudet kuten etäisyydet ja yhdyskuntarakenne sekä sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Kuntien päästövähennyksiä nopeutettava ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Palkkikuvioissa näkyy Helsinki ja viisi nopeimmin päästöjään vähentänyttä kuntaa sekä niin sanotun perusuran mukainen tulevaisuuden päästöskenaario. Kaikkien kuntien yhteenlaskettuja päästöjä pitää vähentää nykytahtia nopeammin, jotta vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteisiin päästäisiin. Lähde: Suomen ympäristökeskus. 2025.
Yllin kyllin ympäristötietoa
Ympäristön tilasta on Suomessa saatavilla runsaasti kuntakohtaista seurantatietoa. Esimerkiksi ilmansaasteiden päästöjen mallinnuksen (syke. fi) ja kaupunki-maaseutu-luokituksen (ymparisto.fi) avulla voidaan tarkastella muutoksia myös hallinnollisista rajoista riippumatta. Paikkatieto mahdollistaa hyvin yksityiskohtaisiakin tarkasteluja.
► Lisätietoa kaupunkiluonnosta tarjoilee Syke Policy Brief: Kaupunkeja voidaan tiivistää luontoviisaasti (24.3.2025, issuu.com/suomenymparistokeskus).
► Laajemman kuvan luonnon monimuotoisuudesta antaa Luonnontila-sivusto (luonnontila.fi).
► Kuntien ja alueiden ilmastopäästöt (paastot.hiilineutraalisuomi.fi)
► Rakennetun ympäristön seuranta (ymparisto.fi)
► Kiertotalouden työkalut ja toimintamallit (kiertotaloussuomi.fi)
► Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit (syke.fi)
► Ekosysteemitilinpidon kehittäminen (syke.fi)
Lähteet
Työkaluja päätöksenteon
tueksi
► Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalulla (skenaario.hiilineutraalisuomi.fi) voidaan arvioida, millaisia toimenpiteitä päästöjen vähentäminen ja tavoitteisiin pääseminen edellyttää. Lähtökohdaksi jokaiselle kunnalle on laadittu niin sanottu perusskenaario vuoteen 2030, ja käyttäjä voi määritellä suurempiin päästövähennyksiin johtavia lisätoimenpiteitä.
► Hiilikartta (hiilikartta.avoin.org) on kaavoittajan työkalu, joka auttaa arvioimaan maankäytön suunnitelmien aiheuttaman muutoksen maaperän ja kasvillisuuden hiilivarastoon ja hiilinieluun.
► Kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden arvioinnin opas auttaa tunnistamaan, miten ilmastotoimien hyödyt ja haitat jakaantuvat kunnassa, edistämään reiluutta ihmisryhmien välillä ja huomioimaan päätöksentekoprosessin oikeudenmukaisuuden.13
► Reiluustyökalu (reiluustyokalu.fi) antaa eväät ruokajärjestelmään liittyvien ympäristötoimien oikeudenmukaisuuden arviointiin. Se auttaa esimerkiksi julkisten hankintojen suunnittelua, toimeenpanon seurantaa ja vaikutusten arviointia. Työkalua voidaan hyödyntää myös vastuullisuusraportoinnissa.
► Vesi.fi kokoaa vesiaiheista tietoa. Sen karttapalvelussa (vesi.fi) voi tarkastella esimerkiksi kunnan järvien ja jokien tilaa sekä ravinnekuormitusta. Syken Vesi- ja merimallit (syke.fi) tukevat sisä- ja pohjavesiin sekä Itämereen vaikuttavaa maankäytön suunnittelua ja investointien sijoittamista koskevaa kuntien päätöksentekoa.
► Lisää kuntien, asukkaiden ja yritysten käyttöön soveltuvia laskureita ja työkaluja on listattu Syken verkkosivuille (syke.fi).
1 Kestävyyspaneeli 2024: Suomesta kestävyysmurroksen onnistuja: Rajana luonto, voimana ihmiset Kestävyyspaneelin politiikkasuositus 1/2024.
2 Ollikainen, M., Soininen, N., Similä, J., Björk, A., Kotamäki, N., Valve, H., Heiskanen, A. 2023: Sinisen siirtymän politiikka kestävyysmurroksessa. BlueAdapt Policy Brief.
3 Uusi kyselytutkimus: EU-vaalien alla kansalaiset huolissaan luonnon monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja eriarvoistumisesta. Suomen ympäristökeskuksen tiedote 7.4.2024.
4 Lyytimäki, J., Furman, E. 2021: Kuusi polkua kestävyyteen: suosituksia suomalaisille kunnille. Teoksessa Sinisalo S. (toim.) Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille – ja kaikille muille, s. 73–82. Into. Helsinki.
5 Jäntti, A., Peltomaa, J. 2024: Kestävyys kuntajohtamisessa: analyysi Suomen 21 suurimman kaupungin kuntastrategioista. Focus Localis 52(1): 7-25. Munck af Rosenschöld, J., Kuokkanen, K. 2025: Discontinuity in projectified governance: challenges for governing the future. Teoksessa Pekkola, E., ym. (toim.) Future Public Governance and Global Crises, s. 57-70. Edward Elgar.
6 Laako, H., Aalto, J., Boström, C., Hyytiäinen, K., Häyrynen, S., Jarva, J., Koivula, M., Kosenius, A., Laine, I., Lehikoinen, A., Mykrä, H., Onkila, T., Paloniitty, T., Pappila, M., Silfverbeg, O., Sääksjärvi, I., Wolff, I., Kotiaho, J. 2024: Kestävyysmurros edellyttää johdonmukaista ja läpileikkaavaa politiikkaa Suomen Luontopaneelin julkaisuja 4/2024.
7 Valve, H., D’Amato, D., Hebinck, A., Lazurko, A., de Pater, M., Březovská, R. J., Saarikoski, H., Laspidou, C., Keune, H., Ziliaskopoulos, K., Harmáčková, Z. V. 2025: Transformative change from below? Linking biodiversity governance with the diversity of bottom-up action. Environmental Science and Policy 164: 104000.
8 Penttilä, O. 2024: Itsehallinto muuttuvassa ilmastossa: ilmastotyötä koskevan lainsäädännön legitimiteetti kuntien näkökulmasta. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XVII s. 5–57. Kotamäki, N., Arhonditsis, G., Hjerppe, T., Hyytiäinen, K., Malve, O., Ovaskainen, O., Paloniitty, T., Similä, J., Soininen, N., Weigel, B., Heiskanen, A. 2024: Strategies for integrating scientific evidence in water policy and law in the face of uncertainty. Science of the Total Environment 931, 172855.
9 Costadone L., Lai, T., Hurskainen, P., Kopperoinen, L. 2024: Co-creating urban ecosystem accounting: Physical and monetary accounts of runoff retention service provided by urban green spaces. Ecosystem Services 65, 101576.
10 Reinikainen, T., Finel, N., Horn, H., Lyytimäki, J., Merenheimo, T., Nyberg, E., Pykäläinen, N., Savolahti, H. 2023: Ilo irti indikaattoreista! Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 42/2023.
11 Kaljonen, M., Paloviita, A., Huttunen, S., Kortetmäki, T. 2024: Policy mixes for just transitions: A holistic evaluation framework. Environmental Innovation and Societal Transitions 52: 100885.
12 Dharmarathne, G., Waduge, A.O., Bogahawaththa, M., Rathnayake, U., Meddage, D.P.P. 2024: Adapting cities to the surge: A comprehensive review of climate-induced urban flooding. Results in Engineering 22, 102123.
13 Penttilä O., Naumanen, H., Leppänen, S., Turunen, A., Huttunen, S., Mielonen, T., Johansson, V., Belinskij, A., Hulkkonen, M.ym. 2025: Kohti reilua ilmastopolitiikkaa: Opas kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastotoimien oikeudenmukaisuuden arvioinnin tueksi. 2035 Legitimacy.
Ympäristötiedolla rakennetaan kestäviä ja elinvoimaisia kuntia
Kirjoittajat: Jari Lyytimäki, Päivi Haapasaari, Minna Kaljonen, Santtu Karhinen, Niina Kotamäki, Maiju Narikka, Riikka Paloniemi, Outi Penttilä, Venla Riekkinen
Toimittaja: Hanna Talikka
Layout ja grafiikat: Satu Turtiainen Kuva: stock.adobe.com
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)
ISBN 978-952-11-5756-1 (pdf)
ISBN 978-952-11-5757-8 (nid.)
Seuraa Syken ajankohtaista tutkimusta syke.fi/tutkimus
Tutustu Syke Policy Brief -julkaisuihin syke.fi/julkaisut