Toimintasuosituksia | Ikkuna-projekti | heinäkuu 2025
Ikäystävällinenympäristösopiikaikille
Ikäystävällisyydenmerkityskasvaaväestörakenteenmuutoksenmyötä. Rakennetussaympäristössäikäystävällisyystarkoittaaesteettömyyttä jakäveltävyyttä,luonnonläheisyyttä,palvelujensaavutettavuutta sekäyhteisöllisyyttä,turvallisuutta,rauhallisuuttajaviihtyisyyttä. Ikäystävällinenympäristöauttaaikääntymäänterveenäja toimintakykyisenäjakokemaanelämänmerkitykselliseksi.
Kaikki väestöryhmät hyötyvät laadukkaasta ympäristöstä. Lasten, nuorten ja liikkumisesteisten tarpeet ja toiveet ovat usein samoja kuin ikääntyneillä. Monet työikäiset huolehtivat ikääntyneistä läheisistään ja jokainen vanhenee myös itse, jolloin joutuu ennakoimaan iän myötä tulevia muutoksia. Ympäristön ikäystävällisyys helpottaa muuttuviin elämäntilanteisiin sopeutumista.
Ikäystävällisyyteen vaikutetaan monien eri toimijoiden ja toimialojen ratkaisuilla, jotka koskevat sekä lähiympäristöä että koko yhdyskuntaa. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia, kun tunnistetaan ikäystävällisyyden merkitys ja siihen vaikuttavat tekijät. Tärkeää on sitoutua kaupunkiympäristön kehittämiseen, laatia strategia ja sen jälkeen suunnitelma sen toteuttamiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n ikäystävällisyyssivusto tarjoaa tukea kehittämisprosessiin. Suomessa ikäystävällisisiä asuinympäristöjä käsitteleviä oppaita ja raportteja on koottu ympäristöministeriön ja Ikäinstituutin verkkosivuille.
syke.fi | ymparisto.fi
Rakennetun ympäristön ikäystävällisyydestä on paljon tutkimustietoa ja hyviä esimerkkejä eri kaupungeista. WHO on laatinut ikäystävällisten kaupunkien ja kuntien tarkastelukehikon (The WHO Age-friendly Cities Framework), jonka aihepiireistä rakennettuun ympäristöön liittyvät erityisesti ympäristö ja julkiset rakennukset, liikenne, asuminen ja osallistuminen.
Suomen ympäristökeskus ja Aalto-yliopisto ovat tutkineet ikäystävällisyyden laatutekijöitä ja kehittäneet yhdessä kaupunkien kanssa keinoja ikäystävällisyyden edistämiseen.
Tässä julkaisussa on nostettu esille tutkimusten keskeisimpiä havaintoja ja suosituksia.
Ympäristön hyvä käveltävyys innostaa liikkumaan
Ympäristön esteettömyyden ja käveltävyyden parantaminen lisää tutkitusti ikääntyneiden kävelyä ja aktiivisuutta. Esteiden poistaminen, reunakiveysten madaltaminen, penkkien lisääminen, pyöräteiden erottaminen jalankulkuteistä ja muut liikenneturvallisuustoimet helpottavat liikkumista. Arjen matkakohteiden, kuten palvelujen, kohtaamispaikkojen ja virkistysalueiden, sijainti kävelyetäisyydellä sekä kävelyreittien hyvä kunto houkuttelevat liikkeelle jalkaisin. Fyysisellä aktiivisuudella on selvä yhteys terveyteen ja toimintakykyyn. Ympäristön käveltävyys lisää myös sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia.
• Norjan Glomfjordissa pysäköintialue muutettiin esteettömäksi, hyvin valaistuksi ja jäävapaaksi kävelyalueeksi, jonka ympärille sijoittuvat kaikki ikääntyneille tärkeät palvelut.
• Viron Tartossa toteutettiin 100 uutta penkkiä, joiden sijainnin asukkaat saivat päättää.
• Turussa asukkaat voivat esittää palautepalvelun kautta penkkitoiveita
• Iso-Britanniassa yrityksiä kannustetaan tarjoamaan tiloissaan istuimia ilman ostopakkoa (Take-a-seat campaign).
• Singaporen tavoitteena tarjota penkki joka 50 metrin välein.
2
Lähiluonto lisää hyvinvointia
Luontoalueiden läheisyys on yksi kaikkein tärkeimmistä hyvinvointitekijöistä ja sen yhteys koettuun hyvinvointiin on erityisen suuri juuri ikääntyneiden keskuudessa. Iän tuomien liikkumisrajoitteiden myötä pienet, lähellä sijaitsevat vihreät pihat, puistot ja puutarhat nousevat tärkeiksi. Liikunnallisemmat ikääntyneet kulkevat myös kauempana sijaitseville viher- ja liikunta-alueille. Kun viheralueille ja vesistöjen äärelle pääsee esteettömiä reittejä pitkin sekä joukkoliikenteellä, paranevat mahdollisuudet kokea luonnonläheisyyttä. Katujen ja kiinteistöjen pihojen vihreyden ja viihtyisyyden lisääminen tuo luontonäkymiä ja miellyttäviä oleskelupaikkoja asuinkortteleihin.
• Vantaa toteuttaa ikäystävällisen puiston kuhunkin seitsemään keskukseen 50-vuotisjuhlansa kunniaksi. Puistojen suunnittelussa panostetaan osallistamiseen kaupunginosittain. Puistoissa huomioidaan riittävän pieni rinnekaltevuus, ikäystävällisyys kalustevalinnoissa ja mitoituksessa sekä väri- ja kasvivalinnoissa. Puistojen sisälle rakennetaan esteettömiä rollaattorireittejä.
3
Kohtaamismahdollisuudet edistävät yhteisöllisyyttä
Naapuruston yhteisöllisyys on ikääntyneille erityisen tärkeää, koska he viettävät suurimman osan ajasta asuinalueella. Sosiaalisia kontakteja mahdollistetaan toteuttamalla kohtaamispaikkoja ja viihtyisiä oleskelutiloja sekä parantamalla käveltävyyttä. Sosiaalinen turvallisuus ja turvallinen liikenneympäristö edistävät liikkumista ja kohtaamisia. Yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunnetta, ja naapuriapu on monelle ikääntyneelle tärkeää. Monisukupolviset kohtaamiset rikastuttavat elämää ja niitä voidaan lisätä toteuttamalla kaiken ikäisille soveltuvia ajanviettopaikkoja ja palveluja. Sosiaaliset kontaktit ovat tutkimusten mukaan yhtä tärkeä tekijä terveyden ylläpitämisessä kuin esimerkiksi liikunta ja ruokavalio.
• Tampereen Lähitorit tarjoavat palveluja, tilaisuuksia, neuvontaa ja kohtaamispaikan ikääntyneille.
• Tanskan Damme-Askebyssä uusi kohtaamispaikka toteutettiin olemassa olevan kulkuväylän ja ruokakaupan sisäänkäynnin yhteyteen, arjen kulkureitin varrelle.
Anna Strandell. © Syke. 2025.
• Monissa kaupungeissa on käytössä juttelupenkkejä. Göteborgissa juttelupenkit ohjeistavat seuraa kaipaavia istumaan ja ehdottavat jutusteluaiheita.
4
Palveluiden saavutettavuus ja liikennepalvelut tuovat sujuvuutta arkeen
Ikääntyneiden päivittäisistä matkoista suurin osa liittyy palvelujen käyttöön, kuten ostosten tekoon. Asiointimatkoilla saadaan arkiliikuntaa ja tavataan muita ihmisiä. Sekoittunut kaupunkirakenne, jossa on monipuolisesti eri palveluja lähellä asukkaita, edistää sujuvaa arkea. Terveysasemat, sairaalat, kirjastot, urheilutalot, kulttuurilaitokset ja muut suuret palvelut on tärkeää sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Ikääntyneitä kävijöitä varten tarvitaan myös pysäköintipaikkoja lähelle palveluja.
Ikääntyneiden määrä kasvaa joukkoliikenteessä, joten heidät on otettava paremmin huomioon reittien suunnittelussa ja liikennöinnissä. Palvelulinjoilla voidaan helpottaa ikääntyneiden asiointimatkoja. Iltaisin kulkevat yhteydet mahdollistavat osallistumisen myös ilta-aikaan järjestettäviin tilaisuuksiin. Tietoa palveluista, tapahtumista ja liikenneyhteyksistä on tärkeä viestiä monikanavaisesti ja selkeästi, jotta tavoitetaan mahdollisimman moni ikääntynyt.
• Useissa Suomen kaupungeissa on toteutettu palvelukortteleita ja koottu asuinalueiden palveluita samaan helposti saavutettavaan palvelukeskittymään.
• Iso-Britanniassa kannustetaan yrityksiä parantamaan palveluitaan ikääntyneille ja viestimään siitä ’We are Age Friendly’ -tarralla.
• Turun seudun fölikaverit ja Pirkanmaan liikenneluotsit auttavat ikääntyneitä kulkemaan joukkoliikenteellä ja hankkimaan lippuja.
• Iso-Britannian Isle of Wightissa ikä- ja muistiystävällisyyskoulutus on pakollinen kaikille joukkoliikenteen kuljettajille.
5
kennukset helpottavat tutustumista muihin ihmisiin ja tarjoavat mahdollisuuksia yhdessäoloon.
• Jätkäsaaren sukupolvien korttelissa on asuntoja perheille, opiskelijoille, ikääntyneille sekä vammaisille. Asuntoa palvelevat tilat on jaettu kaikille.
• Saksassa sukupolvien yhteisiin rakennuksiin (Mehrgenerationenhaus) on tuotu esteettömän asumisen lisäksi lasten päivähoitoa, nuorisotiloja, äitien tapaamistiloja ja ikääntyneiden yhteisökeskuksia.
6
Ikääntyneiden osallistuminen parantaa asuinympäristön laatua
tukee kotona asumista
Ikääntyneille soveltuva asuntotarjonta
Ikääntyneiden asukaspysyvyys on korkea, ja monet asuvat samassa asunnossa pitkään. Tämän perusteella voidaan ennakoida asuntokantaan kohdistuvia tarpeita. Esteetön kohtuuhintainen asuntotarjonta palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä edistää kotona ikääntymistä. Monipuolinen asuntokanta, joka sisältää erikokoisia ja eri hallintamuodon asuntoja, tarjoaa vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin. Neuvonta ja tiedonsaanti helpottavat oman asumisen suunnittelua ikääntyneenä. Kerrostaloasumisen houkuttelevuus kasvaa toimintakyvyn laskiessa, erityisesti yksinasuvilla ikääntyneillä. Monisukupolviset ja yhteisölliset korttelit ja asuinra-
Ikäystävällisen ympäristön kehittäminen edellyttää alueen käyttäjien kuulemista. Kuntien vanhusneuvostot ovat tuoneet esille arvokkaita näkemyksiä mm. asuinalueiden, palveluiden ja liikenteen suunnitteluun. Ikääntyneiden osallistumista tarvitaan myös kunnan eri toimialat ylittävässä hyvinvointisuunnitelmatyössä. Esteettömyysraadit sekä asukastyöpajat ja -kävelyt tuottavat arviointitietoa ympäristön paikallisista kehittämistarpeista. Myös osallistuva budjetointi on ollut toimiva keino hakea kehittämisideoita asukkailta. Esteettömät fyysiset asiointipisteet ja palveluiden digitaalinen saavutettavuus edistävät yhteiskunnallista osallistumista. Matalan kynnyksen tilojen tarjoaminen vapaasti asukkaiden ja ikääntyneiden järjestöjen omalle toiminnalle edistää ikääntyneiden aktiivisuutta ja toimijuutta.
Ira Verma. © SOTERA. 2025.
1 - 9
10 - 49
50 - 99
100
Lähde: Syke, Maanmittauslaitos, VTJ/DVV 1/2024.
Syken laatima Taajama-alueiden ikäystävällisyyskartasto sisältää karttoja ikääntyneiden asuinpaikoista ja yhdyskuntien ikäystävällisyydestä. Kartastossa ovat mukana kaikki maamme taajamat.
Suositukset
1.
Kehitetään kaupunkiympäristön ikäystävällisyyttä kokonaisvaltaisesti yhteistyön avulla. Keskeisiä toimijoita ovat kaupungin eri toimialat, hyvinvointialue, kaupunkiseudun muut kunnat, yritykset, yhdistykset, kiinteistönomistajat, taloyhtiöt ja asukkaat.
2 . Parannetaan viheralueiden saavutettavuutta. Lisätään lähivihreää kaduille ja kiinteistöjen pihoille. Lisätään puistoihin ja viheralueille esteettömiä reittejä, penkkejä ja opasteita.
3. Sijoitetaan keskeiset palvelut lähelle toisiaan keskustaan, alakeskuksiin ja palvelukeskittymiin. Varmistetaan näihin esteetön pääsy kävellen ja joukkoliikenteellä.
4.
Parannetaan liikkumisen käveltävyyttä ja turvallisuutta. Erotetaan kulkumuodot selkeämmin toisistaan ja säädellään sähköpotkulautojen käyttöä. Parannetaan katujen talvikunnossapitoa ja otetaan priorisoinneissa huomioon ikääntyneille tärkeimmät reitit. Lisätään joukkoliikenteen palvelulinjoja ja kuljettajien ikäystävällisyyskoulutusta.
5.
6.
7.
Edistetään yhteisöllisyyttä ja monisukupolvisuutta kaavoituksessa ja rakentamisessa. Lisätään yhteisöllisiä asumisratkaisuja sekä kaikille ikäryhmille soveltuvia kohtaamispaikkoja, kokoontumistiloja, ulkoilu- ja liikuntapaikkoja.
Tuetaan ikääntyneiden aktiivista roolia asuinympäristönsä kehittämisessä. Kannustetaan kansalaisja yhdistystoimintaan, vapaaehtoistyöhön ja naapuriavun järjestämiseen. Tarjotaan paikallistoimintaan taloudellista tukea, tiloja, toiminnan koordinaatiota, koulutusta tai viestintäpalveluja.
Parannetaan viestintää palveluista, asumisvaihtoehdoista sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnasta ikääntyneille ja heidän omaisilleen. Kehitetään viestintää monikanavaisesti vertaisviestijöitä ja yhdistyksiä hyödyntäen erityisesti yksinäisten ikääntyneiden tavoittamiseksi.
Lue lisää:
Ikäystävällinen ja kestävä kaupunki rakennetun ympäristön ja alueiden käytön näkökulmasta (IKKUNA)
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2025: Kestävästi ikäystävällinen kaupunki: Rakennetun ympäristön ja alueiden käytön kehittäminen väestön ikääntyessä
Toimintasuosituksia | Ikkuna-projekti | heinäkuu 2025
Ikäystävällinenympäristösopiikaikille
Kirjoittajat: Antti Rehunen1 , Anna Strandell1 , Ville Helminen1 , Maija Tiitu1 ja Ira Verma2
Toimittaja: Matti Lindholm1
Layout: Jenna Koivisto2 ja Satu Turtiainen1 1) Suomen ympäristökeskus (Syke) | 2) Aalto-yliopisto
Rahoittaja: Ympäristöministeriö, ARA
Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)
ISBN 978-952-11-5769-1 (pdf) | ISBN 978-952-11-5770-7 (nid.)
Seuraa ajankohtaista tutkimusta | syke.fi/tutkimus Tutustu tutkimushankkeisiin | syke.fi/projektit