Page 1

N Ä KÖ KU L M I A Y M PÄ R I S TÖ P O L I T I K K A A N I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 28 . 3 . 2 019

Terveys Identiteetti Inspiraatio Taide Virkistys Luontosuhde

Maisema Matkailu Elinkeinot

Pölytys Marjat Sienet Riista Kalat

Luonnonvarat Hiilinielut Veden- ja ilmanpuhdistus Tulvasuojelu Kulttuuriperintö

Elinvoimainen luonto on hyvinvoinnin ja talouden perusta. Monimuotoisuus takaa myös, että luonto sopeutuu muutoksiin ja kestää häiriöitä.

Tutkijoiden uusimmat arviot kertovat, että Suomen luonto köyhtyy edelleen: eliölajeista 12 % ja luontotyypeistä 48 % on uhanalaisia.1, 2 Monimuotoisuuskato on maailmanlaajuinen ilmiö, kuten ilmastonmuutos. Edetessään se horjuttaa taloutta ja vaarantaa maapallon elämän. Luontoa on kuitenkin mahdollista hyödyntää kestävästi ja siten turvata ihmisen hyvinvointi. Ratkaisut on suunniteltava niin, että ne tukevat sekä monimuotoisuuskadon että ilmastonmuutoksen torjuntaa.

S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ K E S KU S

Luonto köyhtyy nopeasti ja samalla sen toimintakyky heikkenee. Maailman luonnon monimuotoisuudesta on ihmisen toiminnan vuoksi menetetty jo 34 % ja heikkeneminen jatkuu edelleen.3 Monimuotoisuuskadon pysäyttämiseen tarvitaan nopeita ja kattavia toimia. Niiden on läpäistävä kaikki tahot valtiosta ja kunnista yrityksiin, maanomistajiin sekä yksityisiin kansalaisiin. On otettava käyttöön uusin tieto ja tehokkaimmat menetelmät ja ratkaisut. Luonnonvaratalouden tulee perustua kestävään käyttöön ja materiaalien kiertoon.

|

SYKE.FI

|

Y M PA R I S TO. F I


B I O D I V E R S I T E E T T I I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 28 . 3 . 2 019

Vuonna 2020 on otettava uusi suunta

Maapallon luonnonhistoriassa on menossa kuudes sukupuuttoaalto. Selkärankaisia eläinlajeja häviää maapallolta jopa sata kertaa nopeammin kuin luontaisesti.4 Niiden kannat ovat pienentyneet 1970-luvulta lähtien keskimäärin 60 prosenttia.5 Sama suuntaus näkyy hyönteiskannoissa. Suomen luontoon vaikuttavat selvimmin luonnonvarojen hyödyntäminen sekä maankäyttö ja sen muutokset. Lisäksi ilmastonmuutos kiihdyttää lajikatoa, sillä se muuttaa lajien elinoloja nopeammin kuin mihin lajit pystyvät sopeutumaan. Kansainvälinen biodiversiteettisopimus edellyttää, että vuodesta 2020 alkaen toteutetaan uusia, aiempaa vaikuttavampia toimia torjumaan monimuotoisuuskatoa. Kun Suomen luonnon elinvoimaisuus turvataan, huolehditaan myös suomalaisten ja erityisesti tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Suomen on myös kannettava vastuunsa siitä, ettei kulutuksemme heikennä luonnon toimintakykyä muuallakaan maapallolla. LUONTOTYYPPIEN UHANALAISUUS Itämeri Itämeren rannikko Sisävedet ja rannat Suot Metsät Kalliot ja kivikot Perinnebiotoopit Hävinnyt

Tunturit 0

Äärimmäisen uhanalainen Erittäin uhanalainen Vaarantunut Silmälläpidettävä Puutteellisesti tunnettu Säilyvä/Elinvoimainen Uusimmat uhanalaisuusarviot osoittavat, ettei Suomen luonnon tila ole kohentunut. Varsinkin lintujen, sammalien, jäkälien, putkilokasvien, perhosten ja pistiäisten tilanne on edelleen huonontunut. Lähteet: Kontula & Raunio (2018)1; Hyvärinen ym. (2019)2

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100 %

60

70

80

90

100 %

LAJIEN UHANALAISUUS Levät Sammalet Putkilokasvit Sienet jäkälät Hyönteiset Muut selkärangattomat Selkärankaiset 0

Tieto avaa ovet uusille ratkaisuille Luonnon tilaa ja muutoksia pystytään mittaamaan entistä paremmin. Kaukokartoituksesta, paikkatietojen yhdistämisestä ja mallinnuksista saadaan uutta ymmärrystä siitä, miten eri toiminnot vaikuttavat ekosysteemien kuntoon ja mihin suuntaan kehitys on menossa. Kansantalouden tilinpitoa voidaan täydentää ekosysteemitilinpidolla. Siinä tarkastellaan luonnonvarojen riittävyyttä tai verrataan taloudellisen toiminnan hyötyjä sen aiheuttamiin luontohaittoihin. Näin on mahdollista arvioida muun muassa biotalouden kestävyyttä.

10

20

30

40

50

Parempi tietopohja avaa ovet uusille ja tehokkaammille ratkaisuille. Kun ekologisesti arvokkaat maa- ja vesialueet on selvitetty, ne voidaan ottaa huomioon alueiden käyttöä suunniteltaessa. Suomessa on jo laadittu hyvään tilaan tähtäävät hoitosuunnitelmat 6 000 suurimmalle vesistökohteelle. Yhteisratkaisuilla ongelmat voidaan parhaimmillaan kääntää voitoiksi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomia tulvahaittoja voidaan lieventää kosteikkojärjestelyillä, jotka samalla lisäävät monimuotoisuutta.


B I O D I V E R S I T E E T T I I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 28 . 3 . 2 019

Pysäytetään luonnon heikkeneminen

Monimuotoisuuskadon torjunta edellyttää samankaltaista laajaa muutosta yhteiskunnan toimintatavoissa kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen. Sen pitää näkyä kaikessa päätöksenteossa. Erityisesti maa- ja metsätaloudessa ja rakentamisessa tarvitaan kunnianhimoista loikkaa kohti kestävämpiä toimintatapoja. Parhaisiin kokonaisratkaisuihin päästään, kun toimet sovitetaan yhteen ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa. Soiden ennallistaminen tai hakkuiden pitäminen maltillisina tukee sekä luonnon monimuotoisuutta että vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Tärkeää on tunnistaa ja poistaa luonto- ja ilmastotavoitteiden vastaiset tuet, kuten energiaturpeen verotuki. Monimuotoisuuden vuotuinen saldo on käännettävä positiiviseksi. Hankkeet on suunniteltava niin, että luontohaitat vältetään tai niitä lievennetään ja kompensoidaan. Jos luonto köyhtyy yhtäällä, haitta hyvitetään ennallistamalla tai suojelemalla korvaavia luontoalueita toisaalla.

Hyönteiskato vaarantaa kasvien pölytyksen ja lintujen ravinnonsaannin. Maatalouden ympäristökorvauksen tulee edistää monimuotoisuutta suosivia tuotanto- ja luonnonhoitomenetelmiä.

SOIDEN OJITUSTILANNE < 25 %

25–50 %

50–75 %

> 75 %

SUOPERHOSTEN ESIINTYMINEN 1992–2017 Pohjois-Suomi

Keski-Suomi

Etelä-Suomi

Osuus havaintoruuduista, %

70 60 50 40 30 20 10 1990

1995

2000

2005

2010

2015

Suomen alkuperäisestä suoalasta on ojitettu 60 %. Samalla on menetetty soiden eliölajistoa. Perhosista ovat kärsineet etenkin avoimilla nevoilla elävät lajit. Suoperhosten ja soiden luontotyyppien taantuminen on jatkunut, vaikka uudisojituksista on luovuttu. Lähteet: Kontula & Raunio (2018)1; Luonnontila.fi

© SYKE, MML

Suojelualueiden verkosto elintärkeä muuttuvassa ilmastossa

Suomen suojelualueet painottuvat pohjoisen puuttomille ja vähäpuustoisille maille. Metsämaasta on suojeltu 6,6 prosenttia, Etelä-Suomessa vähemmän. Tämä jää kauas Suomea sitovasta kansainvälisestä tavoitteesta suojella 17 % pinta-alasta ja ennallistaa 15 % heikentyneistä elinympäristöistä.6 Tilanne korjataan kannustamalla maanomistajia luontoalueiden suojeluun. Suositun Metso-ohjelman rahoitusta tulee lisätä ja ulottaa ohjelma metsistä myös muihin ympäristöihin, erityisesti soihin. Ilmastonmuutos tuo lisää vaatimuksia suojelualueille. Lajien on voitava siirtyä alueelta toiselle elinolojen muuttuessa. Tämä edellyttää, että suojelualueet kytkeytyvät toisiinsa ja luonto säilyy elinvoimaisena myös suojelualueiden välisillä maa- ja metsätalousalueilla. Tutkimus osoittaa, että suojelun hyödyt voivat moninkertaistua, kun se kohdennetaan tehokkaasti nykyistä suojelualueverkostoa parhaiten täydentäville alueille.

Tarkkaan kohdennettu yhden prosentin lisäys Suomen merelliseen suojelupinta-alaan kaksinkertaistaisi suojelutehon merialueilla.7


B I O D I V E R S I T E E T T I I S Y K E P O LI C Y B R I E F I 28 . 3 . 2 019

Suomessa on hyvät edellytykset parantaa luonnon tilaa. Yksikään luontotyyppi ei ole vielä hävinnyt maastamme, ja luonnonarvoja voidaan palauttaa. Luonnolle on edelleen tilaa, ja suomalaisilla on tietotaitoa. Monet yritykset etsivät luontoa vähemmän kuormittavia ratkaisuja, ja kuluttajat ovat valmiita ottamaan niitä vastaan. Käänne parempaan on saavutettavissa.

Luonnon monimuotoisuus elpyy Suojelualueverkosto edustava ja kytkeytynyt

Hoitoa tarvitsevat elinympäristöt säilyvät

• Metsien suojelua lisätään Etelä-Suomessa • Metso-ohjelmaa laajennetaan soille • Merialueille uusia täsmäsuojelualueita

• Perinnebiotooppien hoitoala kaksinkertaistetaan • Rehevöityneitä rantoja hoidetaan • Lintukosteikkoja kunnostetaan • Haitallisia vieraslajeja torjutaan

Vaurioituneiden ekosysteemien toimintakyky palautettu • Soiden ennallistamista lisätään • Virtavesiä ennallistetaan Etelä-Suomessa • Metsien ennallistamispolttoa lisätään • Tulvasuojelu luonnonmukaiseksi

Monimuotoisuus elpynyt talouskäytössä olevilla alueilla • Luontotiedot tehokäyttöön aluesuunnittelussa • Metsiin lisää lahopuuta ja vanhoja puita (säästöpuut) • Kulotusta karuille metsätyypeille • Jatkuvapeitteinen kasvatus turvemaiden metsissä • Porojen laidunkiertoa kehitetään • Pölyttäjille ravintokasveja maatalousalueille • Viheralueet luonnon mukaisempaan hoitoon

Itämeren ja sisävesien tila kohentunut • Hajakuormitusta hillitään • Ravinteet kiertoon • Vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolle • Pienvedet ja rannat mukaan vesienhoitoon • Kalojen vaellusesteet poistetaan

LÄHTEET 1 - Kontula, T. & Raunio, A. (toim.). 2018. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018, Luontotyyppien punainen kirja, osat 1 ja 2. Suomen ympäristökeskus & ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 5/2018. 388 + 925 s. 2 - Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddström, A. & Liukko, U.-M. (toim.) 2019. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 704 s. 3 - IPBES. 2018. Summary for policymakers of the assessment report on land degradation and restoration of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. IPBES secretariat, Bonn. 44 s. 4 - Ceballos, G., Ehrlich, P.R., Barnosky, A.D., García, A., Pringle, R.M. & Palmer, T.M. 2015. Accelerated modern human-induced species losses: Entering the sixth mass extinction. Science Advances 1 (5). https://doi.org/10.1126/sciadv.1400253. 5 - Grooten, M. & Almond, R.E.A. (toim.). 2018. Living Planet Report 2018: Aiming Higher. WWF, Gland, Switzerland. 44 s. 6 - Strategic Plan for Biodiversity 2011–2020 and the Aichi Biodiversity Targets. Convention on Biological Diversity (CBD). https://www.cbd.int/doc/strategic-plan/2011-2020/Aichi-Targets-EN.pdf 7 - Virtanen, E.A., Viitasalo, M., Lappalainen, J. & Moilanen, A. 2018. Evaluation, Gap Analysis, and Potential Expansion of the Finnish Marine Protected Area Network. Front. Mar. Sci., 08 November 2018. https://doi.org/10.3389/fmars.2018.00402 Kirjoittajat: Anne Raunio, Jukka-Pekka Jäppinen, Petri Ahlroth, Kirsi Kostamo, Heikki Mykrä | Toimittaja: Eeva-Liisa Hallanaro Taitto: Ahoy | Valokuvat: Hannu Nousiainen (suo), Eeva-Liisa Hallanaro (kimalainen), VisitFinland (meri), Shutterstock (muut kuvat) ISBN 978-952-11-5006-7 (nid.) | ISBN 978-952-11-5007-4 (PDF)

S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ K E S KU S

|

SYKE.FI

|

Y M PA R I S TO. F I

HELSINKI. 2019. CYCLUS ON 100% KIERRÄTYSKUIDUSTA VALMISTETTU PAPERI | PCF | ISO14001 | EU ECOLABEL CERTIFICATION (NO. FR/011/03) | FSC® RECYCLED CERTIFIED OF PAPER MERCHANTS | (NO. FSC-C021878)

Suomen luonto säilyy elinvoimaisena ja monimuotoisena, jos toimeen tartutaan. Kuvaan on koottu tärkeimpiä toimenpiteitä ja keinoja. Kaiken perusta on kestävä elämäntapa, jossa vältetään tarpeetonta kulutusta ja vahvistetaan vastuullista tuotantoa ja kiertotaloutta. Kestävät talous-, luonto- ja ilmastoratkaisut tukevat toisiaan. Työn tuloksista hyötyvät kaikki suomalaiset.

Luontopääoma hupenee - suunnanmuutokseen on keinoja  

SYKE POLICY BRIEF - Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan

Luontopääoma hupenee - suunnanmuutokseen on keinoja  

SYKE POLICY BRIEF - Näkökulmia ympäristöpolitiikkaan