Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää

Page 1

Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää

Suomessa rypsisadot ovat pienentyneet pölyttäjäkadon seurauksena.

Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Luonnon ekosysteemipalvelut, kuten ruuantuotannolle välttämätön pölytys, heikkenevät. Suomi voi vaikuttaa tehokkaasti luonnon monimuotoisuuden suojeluun osana EU:ta.

Luonto on perusolemukseltaan monimuotoinen. Samalla alueella elävät lajit ovat riippuvaisia toisistaan. Riippuvuussuhteet voidaan ajatella kankaana, jossa kukin laji on yksi lanka. Ihmisen toiminnan aiheuttama luonnon köyhtyminen eli luontokato on tämän kankaan vähittäistä, usein arvaamatonta, purkautumista. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu.

Luontokadon tärkein syy on ihmisen aiheuttama elinympäristöjen tuhoutuminen ja muuttuminen. Tämä on seurausta muun muassa luonnonvarojen kulutuksesta, rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Koska Suomessa on paljon maa- ja metsätalousmaata, taloutemme on erityisen riippuvainen luonnosta.

Luonto on suomalaisille myös henkisesti tärkeä. Meidän olisikin viisasta tehostaa luonnon suojelemista ja ennallistamista sekä vesistö- ja ilmastopäästöjen vähentämistä. Lisäksi tulisi kehittää keinoja luontoa huomioivaan maankäyttöön ja lisätä kiertotaloutta. Myös tutkittuun tietoon pohjautuvaa keskustelua luontokadosta ja sen merkityksestä tarvitaan lisää.

64 % suomalaisista toivoo hallitukselta aktiivisempia toimia luontokadon pysäyttämiseksi.

79 % on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.1

Syke Policy Brief | Kestäviä ratkaisuja ympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 7.5.2024
Teemme tiedolla toivoa. | syke.fi | ymparisto.fi

Mitä luonto oikeastaan on?

Luonto on maapallolla olevaa elämää. Sen perusominaisuuksiin kuuluu monimuotoisuus sekä sopeutumis- ja muuntautumiskyky, joka mahdollistaa rajallisten resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Evoluution myötä luonto on siis luonnostaan monimuotoista, ja se muodostaa toimivia kokonaisuuksia. Esimerkiksi suomalaisessa metsäpurossa lukuisat vesihyönteisten toukat syövät pohjalle vajonneita puunlehtiä ja ovat samalla itse ravintoa puroon kutemaan nousevalle taimenelle. Elävien olentojen erilaisuuden kirjo ilmenee eri mittakaavoissa. Tarkimmillaan voidaan tarkastella perintötekijöiden eli geenien monimuotoisuutta. Juuri geneettinen vaihtelevuus takaa sen, että yksilöillä on toisistaan eroavia ominaisuuksia. Erilaiset yksilöt muodostavat erityyppisiä ryhmiä eli populaatioita. Tutuinta lienee lajistollinen monimuotoisuus. Lajiyhteisöt puolestaan muodostavat elottoman ympäristönsä kanssa erilaisia ekosysteemejä, esimerkiksi peltojen pientareita ja järviä. Eri tasoilla ilmenevän vaihtelevuuden ansiosta populaatiot ja lajit voivat sopeutua ympäristön muutoksiin. Monipuolisuus ja toisaalta reunaehdot, joita eloton luonto vaikkapa ilmaston kautta asettaa, tuottavat luonnossa kekseliäitä ratkaisuja. Esimerkiksi metsäpurossa rysäsirvikäs-vesiperhosen toukka haalii virrasta hienojakoista ravintoa omintakeisilla pyydysverkoilla. Aikojen saatossa puroon sopeutuneet lajiyhteisöt nivoutuvat yhteen ainutlaatuiseksi kudelmaksi, jonka varassa lepää myös ihmiselle tärkeitä ekosysteemien toimintoja. Purojen monimuotoisilla sammalkasvustoilla viihtyy runsaasti purohyönteisiä, jotka sekä ylläpitävät taimenkantaa että puhdistavat purossa virtaavaa vettä.

Luonnon monimuotoisuus ei siis ole luonnosta irrallinen asia. Suojelemalla luontoalueita turvataan luontaista lajistoa. Lisäksi on tärkeää turvata luonnon prosesseja myös talouskäytössä olevilla alueilla.

Luontokato tapahtuu salakavalasti

Luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Vaikka rakentaminen ja infrastruktuuri uhkaavat luontoa konkreettisimmin, luontoa katoaa myös pikkuhiljaa, kun geenipohja yksipuolistuu populaatioiden elinolosuhteiden heikentyessä.2 Luontokato etenee kohti uhanalaisuutta, jopa sukupuuttoa, kun yksilöitä kuolee enemmän kuin syntyy, ja niiden on yhä vaikeampi lisääntyä tai löytää sopivaa elinaluetta.

Hämeessä lintujen määrä väheni huomattavasti 30 vuodessa3

Kaukomuuttajat Paikkalinnut

* Lintujen parimäärä (pareja/km2) muutettiin indeksiksi siten, että seurannan ensimmäinen vuosi sai arvon 1.

Sekä kaukomuuttajat, kuten Suomen yleisimpiin lajeihin kuuluva pajulintu, että paikkalinnut, kuten hömötiainen, vähenivät lähes puoleen (44 %) tutkimuskaudella 1993–2021. Kielteisen kehityksen syiksi tunnistettiin alueella jatkuvasti lisääntyvät avohakkuut ja kesien lämpeneminen.

Yli puolet suomalaisyrityksistä arvioi luontokadon vaikuttavan niiden toimintaympäristöön. Luontokato on siis merkittävä uhka taloudelle ja suomalaisten hyvinvoinnille. 4

Monimuotoinen metsä on puulajeiltaan ja ikärakenteeltaan monipuolinen. Lisäksi metsässä on runsaasti kuollutta puuta, aluskasvillisuutta sekä pienvesiä ja muuta kosteusvaihtelua.

0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1994
Lintujen parimääräindeksi*
199820022006201020142018 2022
KUVA: KARL ADAMI / STOCK.ADOBE.COM
Syke Policy Brief | Kestäviä ratkaisuja ympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 7.5.2024

Pelaammeko uhkapeliä?

Kun laji taantuu, sen vaikutus muihin lajeihin muuttuu. Suomen järviluonto kärsii rehevöitymisestä, joka on muuttanut myös pohjaeläinlajistoa. Pohjaeläimet ovat tärkeää ravintoa monille vesilinnuille, esimerkiksi punasotkalle, jonka kanta on pienentynyt 90 prosenttia 1970-luvun tasosta.5 Saaristomerellä puolestaan rakkohaurun eli rakkolevän taantumisella on seurauksia rannikon kalastajille, sillä se on tärkeä avainlaji monille kaloille.

Ekosysteemien toiminnan muutokset ovatkin luontokadon huolestuttavin seuraus. Koska kaikkia lajeja ja niiden merkityksiä eliöyhteisöissä ei tunneta, pelaamme uhkapeliä antaessamme luonnon köyhtyä. Mitä enemmän luontoa menetetään, sitä jyrkempiä muutoksia ekosysteemeissä havaitaan.6 Globaalisti yli puolet bruttokansantuotteesta pohjaa luonnon hyödyntämiseen,7 ja joidenkin arvioiden mukaan tilanne on sama myös Suomessa.

Suomessa rypsisadot ovat pienentyneet hyönteistorjuntaaineiden aiheuttaman pölyttäjäkadon seurauksena8

Uhanalaisuus –viimeinen varoitussignaali

Uhanalaisuus on luontokadon seuraus. Meillä on yhä enemmän uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä, koska emme ole reagoineet elinympäristöjen muuttumiseen ja heikkenemiseen.

Uhanalaiseksi luokiteltu laji tai luontotyyppi on vaarassa hävitä kokonaan eli kuolla sukupuuttoon – se on siis vakava varoitussignaali. Lajeilla arviointi perustuu mm. niiden populaatiokoon tai levinneisyysalueen pienenemiseen. Luontotyypeillä, kuten erilaisilla pienvesillä tai metsätyypeillä, arviointi pohjautuu määrän ja laadun muutoksiin.

Sukupuuttoriskiä kuvastaa uhanalaisuusluokka, jota voi verrata elinajanodotteeseen. Jos laji olisi 50-vuotias ihminen, jonka elinajanodote olisi 80 vuotta, elinvoimaiseksi arvioituna se eläisi vielä 30 vuotta. Vaarantuneeksi luokiteltuna elinajan odote lyhenisi yhteen viikkoon, äärimmäisen uhanalaisena kolmeen tuntiin.9

Tällä hetkellä Suomen lajistosta noin 12 % eli 2 667 lajia on arvioitu uhanalaisiksi. 5

Rypsisatojen kansallinen keskiarvo kasvoi vuosina 1980–1993 (vihreä). Sen jälkeen sadot pienenivät selvästi (punainen). Syyksi tunnistettiin neonikotinoideja sisältävien kasvinsuojeluaineiden käytön yleistyminen ja siitä seurannut pölyttäjähyönteisten väheneminen.

Luontotyypeistä uhanalaisiksi on arvioitu lähes puolet eli 48 %.10

Metsätalous yksipuolistaa metsälajistoa ja muuttaa lajeille tarjolla olevien elinympäristöjen laatua, määrää ja kytkeytyvyyttä. Luontokadon myötä myös talousmetsien puuntuotantokyky on vaarassa heiketä varsinkin ilmaston muuttuessa.

Globaalisti metsien tuottavuuden on havaittu heikkenevän puulajien määrän vähentyessä11

Tutkimuksessa inventoitiin lähes 800 000 aluetta 44 maasta, myös Suomesta. Tarkastelussa oli yli 8 000 puulajia. Suomessa tilanne ei ole niin huolestuttava kuin monessa muussa maassa, koska meillä metsätalous perustuu luontaisiin puulajeihin, ja lehtipuita on alettu säästää hakkuissa.

KUVA: TAINA SOHLMAN / STOCK.ADOBE.COM 12 10 8 6 4 2 0 Puuntuotantokyky, m3/ha/vuosi Osuus luontaisesta puulajien määrästä 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 20112015 Tilastoihin pohjautuva rypsin keskisato Suomessa Laskennallinen liukuva keskiarvo Rypsisato, kg/ha Syke Policy Brief | Kestäviä ratkaisuja ympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 7.5.2024

Rikas luonto turvaa tulevaisuutta

Luonnon monimuotoisuus on välttämätön edellytys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.12 Luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvä elinolojen heikkeneminen lisää konflikteja ja pakolaisuutta, joka kohdistuu myös EU:hun.13 Luonnonsuojelulla ei siis haluta museoida luontoa eikä palata menneeseen, vaan turvata maapallolle mahtuva tulevaisuus.

Suomelle metsätalous on yhteiskunnallisesti tärkeää. Luontokadon torjunnalle se on kuitenkin haaste, koska se vaikuttaa laajasti metsäekosysteemeihin ja vesistöihin. Yli puolet suoluonnosta on ojitettu lähinnä metsätalouden tarpeisiin. Metsätalous uhkaa erityisesti vanhoista puista, lehtipuista ja kuolleesta puusta riippuvaisia lajeja.

Myös virtavesien luonto on uhattuna mm. voimalaitosten vuoksi. Järviä uhkaavat valuma-alueilta virtaavat ravinteet, kiintoaine ja humus. Itämeren eliöstöä rasittavat ravinnepäästöjen aiheuttama rehevöityminen, haitalliset kemikaalit sekä ylikalastus. Ilmastonmuutos on yksin ja yhdessä muiden paineiden kanssa voimistuva luontokadon syy, etenkin nopeasti lämpenevässä pohjoisessa.10

Suomella on osana EU:ta oma vastuunsa boreaalisen ja arktisen luonnon suojelemisesta. Meillä on paljon luontoa jäljellä verrattuna moniin muihin EU-maihin, ja siksi erinomaiset mahdollisuudet turvata toimivien ekosysteemien kokonaisuuksia. Luonnonsuojelua ja tilan parantamista tulisikin toteuttaa nykyistä mittavammin. Mitä nopeammin tartumme toimeen, sitä pienempinä kustannukset pysyvät – lajin palauttaminen uhanalaisuuden kynnykseltä on aina kallista ja vaikeaa. Luontokadon torjunnan toimenpiteet, kuten ennallistaminen ja luonnonhoito, lisäävät usein myös työllisyyttä, varsinkin maaseudulla.

Lähteet

1 Ilmastobarometri 2023: Enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisut mahdollisuutena parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia. Valtioneuvoston tiedote 27.2.2023.

2 Exposito-Alonso, M., Booker, T.R, Czech, L. ym. 2022: Genetic diversity loss in the Anthropocene. Science 377: 1431–1435.

3 Virkkala, R., Määttänen A.-M. & Heikkinen, R. 2023: Clear-cuts and warming summers caused forest bird populations to decline in a southern boreal area. Forest Ecology and Management 548.

4 Elinkeinoelämän keskusliitto 2022: EK:n yrityskysely: Yli puolet yrityksistä arvioi luontokadon vaikuttavan toimintaympäristöön jo nyt . 7.7.2022.

5 Hyvärinen, E., Juslén, A., Kemppainen, E., Uddstöm, A. & Liukko, U.-M. 2019: Suomen lajien uhanalaisuus: Punainen kirja 2019 Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus.

6 IPBES 2019: Global assessment report on biodiversity and ecosystem services of the Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services. E. S. Brondizio, J. Settele, S. Díaz, and H. T. Ngo (editors). IPBES secretariat, Bonn, Germany.

7 World Economic Forum 2020: Nature risk rising: Why the crisis engulfing nature mat-

Pystymme torjumaan luontokatoa

• Lisäämällä suojelupinta-alaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteen mukaisesti: suojellaan 30 % pinta-alasta, ja kolmasosa siitä tiukasti

• Luonnontilaltaan heikentyneiden alueiden ennallistamisella ja luonnonhoidolla mahdollista EU:n ennallistamisasetusta noudattaen

• Luontoarvot paremmin huomioivalla maaja metsätaloudella, rakentamisella, maankäytön ohjauksella ja tukipolitiikalla

• Vähentämällä viheralueiden ja pihojen hoitoa ja suosimalla alkuperäistä kasvilajistoa viherrakentamisessa

• Torjumalla ilmastonmuutosta siten, että samalla huomioidaan luonnon monimuotoisuus

• Yhteiskunnan järjestelmien kestävyysmurroksella6 mm. siirtymällä kertakäyttökulutuksesta biokiertotalouteen, mikä vähentää painetta luonnonvarojen ylikulutukseen.

ters for business and the economy. New Nature Economy series. 36 s.

8 Hokkanen, H.M.T., Menzler-Hokkanen, I. & Keva, M. 2017: Long-term yield trends of insect-pollinated crops vary regionally and are linked to neonicotinoid use, landscape complexity, and availability of pollinators Arthropod-Plant Interactions 11: 449–461.

9 Purvis, A. 2019: A million threatened species? Thirteen questions and answers. IPBES blogi: www.ipbes.net

10 Kontula, T. & Raunio, A. (toim.) 2018: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja. Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 5/2018.

11 Liang, J.J., Crowther, T.W., Picard, N. ym. 2016: Positive biodiversity-productivity relationship predominant in global forests. Science 354: 6309.

12 Aivelo, T. & Lehtimäki, J. 2021: Luonnon monimuotoisuus edistää kansanterveyttä Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 137: 2135–2141.

13 Nguyen, T.T., Grote, U., Neubacher, F., Rahut, D.B., Do, M.H. & Paudel, G.P. 2023: Security risks from climate change and environmental degradation: implications for sustainable land use transformation in the Global South. Current Opinion in Environmental Sustainability 63: 101322.

Syke Policy Brief | 7.5.2024

Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää

Kirjoittajat: Saija Kuusela, Mari Annala, Louise Forsblom, Laura H. Härkönen, Aino Juslén, Jenni Lehtimäki, Riikka Paloniemi, Minna Pappila, Eeva Primmer, Anna-Kaisa Ronkanen, Leif Schulman, Kimmo Tolonen, Raimo Virkkala

Toimittaja: Leena Rantajärvi

Layout ja grafiikat: Satu Turtiainen

Valokuvat: stock.adobe.com

Julkaisija: Suomen ympäristökeskus (Syke)

ISBN 978-952-11-5671-7 (pdf)

ISBN 978-952-11-5670-0 (nid.)

Seuraa Syken ajankohtaista tutkimusta | syke.fi/tutkimus Tutustu Syke Policy Brief -julkaisuihin | syke.fi/policybriefs Syke Policy Brief | Kestäviä ratkaisuja ympäristöpolitiikkaan | Suomen ympäristökeskus | 7.5.2024
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.