Kiertotalous nyt! Kaikki keinot käyttöön

KIERTOTALOUS

NYT!

Kaikki keinot käyttöön

Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

LIFE15 IPE FI 004

Sisällys

CIRCWASTE FINLAND LIFE IP – Kohti kiertotaloutta ................. 3 Ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen ............................................... 5 Tiedolla lisää tulosta kunnissa ......................................................... 7

Jätehuollon käsittelyprosessien uusi sukupolvi vaatii vielä testausta .................................................................................. 30 Teollisten symbioosien työpajakonseptia kehitettiin auttamaan uuden alueellisen liiketoiminnan käynnistämisessä .......................... 31

Alueellista kierrätystietoa alueellisen päätöksenteon tueksi .......... 8

Toimiva syntypaikkalajittelu on edellytys rakentamisen ja maatalouden kalvomuovien kiertotaloudelle .................................... 32

Sekajätteen koostumustutkimukset auttavat kohdistamaan jäteneuvontaa .................................................................... 9

Hankalasti kierrätettävä muovijäte sopii komposiitiksi .................. 33

Älykäs jätehuolto auttaa asukasta tehostamaan lajittelua ja ehkäisemään jätteen syntymistä .......................................11

Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot .......................................................................... 35

Kiertotaloutta tukevilla ratkaisuilla pienennetään ympäristövaikutuksia ................................................................................ 12

Elintarviketeollisuuden sivuvirroista rehutuotteita ......................... 36

Neuvonta, valistus ja asukaslähtöiset kokeilut .................................. 14 Kokeilujen ansiosta saatiin kiertotalouden käytäntöjä asukkaiden arkeen ja uusiksi palveluiksi .............................................. 15 Kiertotalouden tiekartta nivoo yhteen toimivat ympäristökasvatuksen opit ..................................................................... 17 Sairaalassakin sekajäte saadaan laskuun koulutuksella ja suunnittelulla ................................................................ 18 Konkreettisia keinoja ja malleja löytyy kiertotaloustyön edistämiseen ja yhteiskehittämiseen kunnassa .................................. 18 Vertaisverkostot tukevat sitoutumista matkalla alueellisesta yhteistyöstä tiekartaksi .................................................... 19 Kiertotalouden kriteereillä saadaan kestäviä hankintoja ............... 21 Uudelleenkäytölle nostetta uudesta verkostosta ............... 23 Viestinnälliset kokeilut ovat tärkeä osa hankkeen vaikuttavuustyötä ....................................................................................... 25 Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä ......... 27 Alueelliset kehittämisyhtiöt auttavat alkuun uutta liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja ....................................... 29 Kierrätysmagneeteista tukea omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen ................................................................................. 30

Ruokahävikin puolittamisen vinkit valtakunnalliseksi tiekartaksi ................................................................. 36 Biokaasun tuotantomäärät kasvussa, hyödyntämisaste noussut ........................................................................ 37 Alueellisesti tuotettu biokaasu on talous-, päästö- ja huoltovarmuuskysymys ........................................................ 38 Tehokkuutta kaupan toimitusketjuun digitaalisella pilvipalvelulla ....................................................................... 39 Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet ...................................................................................... 41 Rakennusjätteiden syntypaikkalajittelu onnistuu, mutta edellyttää toteutuakseen kannustimia, tilaajan vaatimuksia sekä opastusta ...................................................... 42 Uudelleenkäyttöä ja oikeita materiaalivalintoja rakentamiseen ............................................................................................ 43 Teollisuuden sivuvirtoja ja pilaantuneita sedimenttejä hyödyntämällä saadaan merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä ympäristöhyötyjä ..............................................................................44 Massakoordinaatiolla merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä .................................................................................. 45 Kiertotalouden mukaiset opit tierakennuspiloteista hyötykäyttöön kansallisesti oppaiden avulla ...................................... 46

CIRCWASTE FINLAND LIFE IP – Kohti kiertotaloutta

Kiertotaloudesta uusi normaali ja kierrätysasteet kuntoon. Seitsenvuotinen tehtävänanto on ollut selkeä. EU:n LIFE IP-ohjelman rahoittamassa Circwaste – Kohti kiertotaloutta (2016–2023) -hankkeessa kattava joukko toimijoita – tutkimuslaitoksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, maakuntaliittoja, kuntia, kuntien kehittämisyhtiöitä ja blogikirjoitusta yrityksiä – on ollut tekemässä Suomesta kiertotalouden ykköstä.

52

Järjestelmätason muutos edellyttää laajaa yhteistyötä ja kaikkien mahdollisten keinojen tunnistamista ja käyttöönottoa sekä aktiivista, näkyvää ja reaaliaikaista viestintää. Juuri tätä työtä toimijat ovat hankkeessa tehneet kukin omalla asiantuntemusalueellaan. Circwaste-hankkeesta onkin rakentunut todennäköisesti Suomen suurin ja tunnetuin kiertotaloushanke.

EU:n ja lukuisten muiden rahoittajien tuella hankkeessa on tuotettu mittava määrä monipuolista tietoa ja ratkaisuja kunnille, asukkaille, yritystoiminnan tueksi sekä hallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin. Lopputuloksena on syntynyt kuntatason ja valtakunnallista seurantatietoa kiertotalouden ja kierrätyksen edistymisestä, indikaattoreita tilanteen seuraamiseen jatkossa ja keinoja uudelleenkäytön lisäämiseksi, muovijätteiden ja elintarvikehävikin vähentämiseksi, biokaasun ja ravinteiden hyödyntämiseksi, rakennusmateriaalien kierrättämiseksi ja kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseksi.

Maailma on muuttunut hankkeen aikana, mutta tarve tiedostavalle ja määrätietoiselle kiertotaloustyölle pysyy – ja työ jatkuu hankkeen synnyttämissä uusissa hankkeissa, verkostoissa ja seuranta-aineistoissa. Kehitys kiertotalousyhteiskunnaksi on vielä kesken, ja kaikille tuloksille on suuri tarve!

24

julkaistua uutiskirjettä

2 900

julkaistua Twitter-/ X-viestiä

700

tilaajaa uutiskirjeellä

2 160

seuraajaa Twitterissä/ X:ssä

Noin

50 000

Googlehakutulosta hakusanalla Circwaste

Noin

100

järjestettyä tilaisuutta

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

3

Circwaste-hankkeen alueet ja edelläkävijäkunnat Suomen kartalla

Tavoitteena Suomesta kiertotalouden ykkönen!

Rovaniemi

Ii

Circwaste-hankeen alue Kuopio

Circwaste-edelläkävijäkunta Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Jyväskylä

Lounais-Suomi

Etelä-Karjala

Turku

4

Lahti Riihimäki Vantaa

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Lappeenranta

Porvoo © Suomen ympäristökeskus. 2023 Pohjakartta: Maanmittauslaitos

Ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen

Kiertotalouspolitiikan avulla tavoitellaan kattavasti kestävyyden eri ulottuvuuksia – kestävää kasvua ja ilmastoneutraalia, resurssitehokasta ja kilpailukykyistä taloutta, joka toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Näihin tavoitteisiin pyritään säilyttämällä tuotteet, materiaalit ja muut resurssit ja niiden arvo taloudessa mahdollisimman pitkään ja turvallisesti, kytkemällä taloudellinen kasvu irti materiaalien kulutuksesta, ehkäisemällä ja vähentämällä jätemääriä, säästämällä luonnonvaroja ja biodiversiteettiä ja vähentämällä ympäristökuormitusta. Kiertotalouspolitiikan tavoitteena on siis ratkaista hyvin moniulotteisia kestävyysongelmia. Jätepolitiikan tärkeä työkalu, valtakunnallinen jätesuunnitelma (VALTSU2027), tukee tavoitteiden saavuttamista jätteen synnyn ehkäisyä, määrän vähentämistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja tiedon laadun parantamista edistävin toimin.

Kiertotalouteen siirtyminen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden saavuttaminen tarkoittavat muutoksia tuotannossa, yritysten ja kuntien toiminnassa ja ihmisten arjessa. Circwaste-hanke on tuottanut lukuisia ratkaisuja, joilla valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kiertotalouden tavoitteita voidaan saavuttaa.

Ratkaisuja kiertotalouden vauhdittamiseksi kunnissa haettiin kaiken kaikkiaan 23 hankepartnerin, neljän pilottialueen ja kymmenen kunnan edelläkävijäkuntaverkoston voimin. Tuloksena löydettiin keinoja valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen eri teemoissa:

Tiedolla lisää tulosta kunnissa Uudelleenkäytölle nostetta uudesta verkostosta Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

5

Seuranta osoittaa, että jätealan kehityssuunta on väärä.

Tekoja tarvitaan nyt!

6

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kiertotalouden ja siihen ohjaavan politiikan tavoitteiden moninaisuuden vuoksi edistymisen mittaaminen ei onnistu yksittäisellä luvulla.

Nykytilan ja muutosten suunnan mittaamiseksi kehitettiin monenlaisia alueellisia kiertotalouden mittareita, kuten jätemäärien, kierrätysasteiden, työllisyyden, koulutustarjonnan sekä jakamistalouden palvelujen seurantaa.

629 kg henkeä kohden laskettuna. Määrä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (530 kg vuonna 2021). Materiaalina hyödyntämisen osuus oli vain 39 %. Vuonna 2025 Suomessa tulisi kierrättää 55 %, ja vuonna 2030 jo 60 % yhdyskuntajätteistä. Suomi ei pärjää tässäkään vertailussa: EU:ssa materiaalina hyödynnettiin 49 % yhdyskuntajätteestä vuonna 2021.

Yhdyskuntajätteen määrän, bruttokansantuotteen ja kierrätysasteen suhteellinen kehitys 2006–2021

Yhdyskuntajätteen määrän ja kierrätysasteen kehitys 2010–2021

Indeksi, viitevuosi 2010 = 100 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2006 2009 2012 2015

YKJ-määrä, indeksi, viitevuosi 2010 YKJ, kierrätysaste, % BKT markkinahintaan, indeksi, viitevuosi 2010

2018

2021 ennakkotietoja Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Luonnonvarojen tuhlaus erottuu talouskasvua suurempana jätemäärän kasvuna ja kierrätysasteen laskuna.

X 100000

Valtakunnallisesti Suomella on jäteindikaattoreiden valossa suuria haasteita: yhdyskuntajätteen määrä on noussut ja kierrätysaste laskenut, eli jätealan kehityksen suunta on ollut aivan väärä. Vuonna 2021 meillä tuotettiin lähes 3,5 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, eli

Valtakunnallisen jätesuunnitelmassa on mainittu tavoitteiksi myös tarkemman ja alueellisen jätetiedon tuottaminen ja jätetietoisuuden lisääminen. Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa puolestaan on todettu, että tiedon jakamisen sijaan tarvitaan yhteisöllisyyden vahvistamista ja keinoja osallistua. Tavoitteita tukemaan on tuotettu useita ratkaisuja ja toimintamalleja etenkin kunnille.

40 35 30 25 20 15 10 5 0

Kierrätysaste (%)

2011

50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0

2013 2015 2017 2019 2021 Energiahyödyntäminen (t) Materiaalihyödyntäminen (t) Kaatopaikkasijoitus ja muu loppukäsittely (t) Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Jätemäärät ovat kasvaneet ja kierrätys kääntynyt laskuun.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

7

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Alueellista kierrätystietoa alueellisen päätöksenteon tueksi Alueellinen johtaminen hyötyy alueellisesta tiedosta.

Kuntaseuduille kehitetty kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen seuranta osoitti, että kierrätysaste koheni lähes jokaisella edelläkävijäkuntaseudulla. Toisilla seuduilla jätemäärät laskivat odotetusti, mutta toisilla nousivat.

Sosiaalisten mittareiden valossa puolestaan kiertotalous tarjoaa työllisyysmahdollisuuksia myös heikommassa asemassa oleville ja kirjastot voivat toimia porttina jakamistalouteen.

Ympäristökasvatuksella luodaan pohjaa tulevaisuuden osaamiselle. Mittareiden mukaan kiertotalouteen liittyvä opetustarjonta on kasvussa koko maassa. Oppilaitokset voivat jatkossa tiedottaa kiertotalouteen liittyvästä opetustarjonnastaan hankkeessa kehitetyn koulutustakiertotalouteen.fi-sivuston kautta.

4%

Yli palkkatuella työllistetyistä ja työkokeilussa olevista työskentelee kierrätystyöntekijänä

Kotitalousjätteen kierrätysaste noussut lähes kaikilla seurannassa mukana olleilla seuduilla (2016–2021)

Keskimäärin

67

Kiertotalouden opetustarjonta AMKissa noussut

esinelainaa kirjastoista 1 000 asukasta kohden vuodessa

41 %

lukuvuodesta 2019–2020 lukuvuoteen 2021–2022

AMKeissa yli

1 000

opintopisteen verran kiertotalouskoulutusta tarjolla

8

Lue lisää: KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

► koulutustakiertotalouteen.fi

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kotitalousjätteen määrän ja kierrätysasteen muutos 2016–2021

Jyväskylän seutu

Riihimäen seutu

Hyvinkään seutu

Forssan seutu *

Kuopio Joensuu

Turun seutu *

Jyväskylä

Lahti Forssa Riihimäki Turku Hyvinkää Porvoo Vantaa

Lappeenranta

Vantaan seutu **

Kuopion seutu Kotitalousjätteen kokonaismäärä kasvanut Kotitalousjätteen kokonaismäärä pienentynyt

Lahden seutu *

Kierrätysaste kasvanut Kierrätysaste pienentynyt Joensuun seutu

Lappeenrannan seutu

Sekajätteen koostumustutkimukset auttavat kohdistamaan jäteneuvontaa Sekajätteen koostumustutkimukset antavat tärkeää tietoa sekajätteen materiaalisisällöstä ja lajittelutehokkuudesta. Tiedon avulla voidaan kohdentaa jäteneuvontaa ja tehdä näkyväksi puutteita jätteiden erilliskeräyksessä.

Keski-Suomessa on tutkittu asumisessa syntyvän sekajätteen koostumusta vuosina 2015, 2017, 2021 ja 2023. Alueen kotitalouksien sekajätteet sisältävät eniten muovia ja biojätettä, jotka muodostavat yhteensä yli 40 % sekajätteistä. Biojätteestä noin viidennes on pehmopaperia. Tutkimusalueella on ollut pitkään voimassa biojätteen lajitteluvelvoite ja biohajoavat jätteet hyödynnetään biokaasun tuotannossa. Sekalaisen jätteen, eli oikein lajitellun sekajätteen, osuus kasvoi selvästi vuodesta 2017 ja, biojätteen osuus on puolestaan vähentynyt. Tämä hyvä uutinen kertoo siitä, että sekajätteen joukkoon laitetaan entistä vähemmän sinne kuulumatonta jätettä.

Suomen ympäristökeskuksessa on tutkittu päivittäistavarakaupan tuottamien seka- ja energiajätteiden koostumusta vuonna 2022 ja majoitus- ja ravitsemusalan sekajätteiden koostumusta vuonna 2023. Tulokset osoittavat, että kaupan ja palveluiden tuottamissa jätteissä sekä seka- että energiajätteissä yleisimpiä materiaaleja ovat muovi ja biojäte. Valistusta muovien ja biojätteiden keräämisestä erillisenä materiaalina tulisi lisätä kaupan ja palvelualan yrityksissä. ► Lue lisää:

Porvoon seutu *Tiedot 2018–2021 (muilla 2016–2021). ** HSY:n laskelma.

Lähde: Suomen ympäristökeskus.

► keskisuomi.fi > Asiakirjat ja ajankohtaiset > Ajankohtaista > Tiedotteet > Hae: Keski-Suomen sekajätteen koostumus on selvitetty KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

9

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Päivittäistavarakaupan sekajätteen keskimääräinen materiaalikoostumus massaprosentteina Muut* 2,5 % Metalli 1,2 % Lasi 1,3 % Suuret kappaleet 2,5 % Kartonki ja pahvi 11,9 %

Muovit 22,8 %

Muovin osuus päivittäistavarakaupan sekajätteissä

Paperi 15,9 %

Sekalaiset jätteet 20,7 %

23 %

Biojäte 21,1 %

* Muut sisältää 0,8 % sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä paristoja ja akkuja, 0,7 % tekstiilejä ja jalkineita, 0,6 % puuta ja 0,3 % vaarallisia jätteitä.

Lähde: Suomen ympäristökeskus.

Muovin osuus päivittäistavarakaupan energiajätteissä

38 %

Tulosten mukaan kaupan sekajätteen yleisimpiä materiaaleja ovat muovi ja biojäte.

Keski-Suomen sekajätteen koostumus vuosina 2017, 2021 ja 2023

2017

2021

2023

30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0%

Biojäte Paperi

Kartonki ja pahvit

Muovit Puu

Lasi Muovipakkaukset

Tekstiilit ja Vaaralliset jalkineet kemikaalit* Metalli Sähkölaitteet Sekalaiset ja akut jätteet Lähde: Suomen ympäristökeskus.

Myös kotitalouksien sekajätteet sisältävät eniten muovia ja biojätettä.

10

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Älykäs jätehuolto auttaa asukasta tehostamaan lajittelua ja ehkäisemään jätteen syntymistä Vanhalle tehdasalueelle rakentuvalla asuinalueella Jyväskylän Kankaalla asukkaita kannustettiin vähentämään jätteiden määrää asentamalla jäteastioihin älylukot. Tieto astioiden avausmääristä jaettiin avoimesti alueen omassa verkkoportaalissa ja asukkaita osallistettiin vähentämään sekajätteen syntymistä pelillistämisen avulla. Innovatiivisen jätejärjestelmän, osallistamisen, tiedonvälityksen ja kampanjoinnin tuloksena saatiin innostettua alueen asukkaita tehostamaan lajittelua. Älykäs jätehuolto on auttanut tehostamaan lajittelua ja ehkäisemään jätteen syntymistä.

Yli

1 000

asukkaalla älykäs jätehuolto Kankaan alueella digitalisaatio kohtaa historian. Kuvat: Jyväskylän kaupunki.

Lue lisää: ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Keski-Suomi > Älyä jätehuoltoon Jyväskylän Kankaalla

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

11

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kiertotaloutta tukevilla ratkaisuilla pienennetään ympäristövaikutuksia Kierrätettyjen raaka-aineiden päästöt ovat tutkimuksissa useimmiten neitseellisten raaka-aineiden päästöjä vähäisempiä. Suomen ympäristökeskuksen laatimissa elinkaarilaskelmissa ilmaston kannalta erityisen suuri hyöty jätehuollossa saadaan huolehtimalla metallien kierrättämisestä. Myös muovien kierrätyksellä saavutetaan selviä ilmastohyötyjä. Käsittelemällä biojätteet mädättämällä kompostoinnin sijaan voidaan parantaa biojätteen käsittelyllä saavutettavia hyötyjä, koska tällöin mädättämöstä saatava biokaasu voidaan hyödyntää energiana ja rejektin ravinteet kemiallisten lannoitteiden korvaajina.

Kierrättäminenkin kuluttaa energiaa ja raaka-aineita ja aiheuttaa ympäristökuormitusta. Ympäristön kannalta vielä enemmän kielteisiä vaikutuksia olisi kuitenkin kierrättämättä jättämisellä.

Sekajätteiden polttaminen tuottaa nykyisin enemmän päästöjä kuin keskimääräinen energiantuotanto Suomessa.

Elinkaarinäkökulmasta arvioiden kaikkein eniten ympäristö hyötyisi materiaalisen kulutuksen vähenemisestä eli siitä, ettei jätteitä ylipäätään tuotettaisi.

Ympäristölaajennetun panos-tuotos-mallinnuksen avulla voidaan arvioida alueellisia kokonaisvaikutuksia kasvihuonekaasupäästöjen, talouden, luonnonvarojen käytön, työllisyyden ja raaka-aineiden oton näkökulmasta.

12

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Suomen ympäristökeskuksen laatimissa mallinnuksissa arvioitiin valtakunnallisen jätesuunnitelman keskeisimpien tavoitteiden kokonaisvaikutuksia. Mallinnettuja tavoitteita olivat ruokahävikin puolittaminen, soranoton vähentäminen rakentamisessa (20 %), tekstiilipohjaisten kierrätysmateriaalien raaka-ainekäytön lisääntyminen (2 kg/hlö/v), työkalujen vuokraus- ja leasingtoiminnan lisääntyminen (50 e/hlö/v) ja kulutuselektroniikan uudelleenkäytön lisääntyminen (50 e/hlö/v).

Näiden toimien merkittävimpiä ympäristöhyötyjä olisivat kasvihuonekaasupäästöjen ja raaka-aineiden käytön väheneminen valtakunnallisesti kaikissa skenaarioissa.

Raaka-aineiksi on laskettu kasvit, kala ja riista, puu, fossiiliset polttoaineet, metallit, teollisuusmineraalit, rakennusmineraalit sekä sora. Merkittävin raaka-aineiden säästö syntyi soranoton vähentämisellä rakentamisessa.

Talouden kannalta myönteisin vaikutus olisi kulutuselektroniikan uudelleenkäytöllä ja tekstiilien kierrätyksen lisäämisellä, jotka lisäävät sekä tuottavuutta, arvonlisäystä että työllisyyttä.

Työkalujen vuokraus- ja leasingtoiminnan kasvattaminen samoin kuin soranoton vähentäminen sen sijaan pienentäisivät jonkin verran työllisyyttä.

Ruokahävikin vähentäminen koko ruokaketjussa puolestaan lisäisi selvästi arvonlisäystä ravitsemuspalveluissa raaka-ainekustannusten vähentymisen ansiosta.

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kulutuselektroniikan uudelleenkäytön kasvu vähentäisi päästöjä nykytilaan verrattuna

34 Mkg CO2-ekv

Mineraalien korvaaminen kierrätysraakaaineilla säästäisi soran määrää nykytilaan verrattuna Ruokahävikkiskenaariossa kasvien raaka-ainekäyttö vähenisi

1 031 Mkg

35 Mkg nykytilaan verrattuna

Ruokahävikin puolittaminen vähentäisi päästöjä

28 Mkg CO2-ekv nykytilaan verrattuna

Uudelleenkäyttö ja työkalujen vuokraus/ leasing vähentäisivät metallien käyttöä

45 Mkg ja 32 Mkg nykytilaan verrattuna

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

13

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Neuvonta, valistus ja asukaslähtöiset kokeilut

Asukkaiden alueelliset tarpeet selviävät parhaiten kysymällä

Arjen kiertotalouden kokeiluja Jyväskylässä. Kuvat: Paula Wilkman, Beda Räsänen ja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

14

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kokeilujen ansiosta saatiin kiertotalouden käytäntöjä asukkaiden arkeen ja uusiksi palveluiksi Jyväskylässä on kerätty käytännönläheisiä kiertotalouden kokeiluideoita asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä ideahaun avulla. Käyttäjälähtöisten kokeilujen kautta on edistetty arjen kiertotalouden ja kestävämmän elämäntavan käytäntöjen juurruttamista asukkaiden arkeen, lisätty ympäristötietoisuutta, muokattu asenteita ja käsityksiä sekä helpotettu kiertotalouden toteutumista asukkaiden arjessa.

Kokeilujen avulla on saatu käynnistettyä tai kehitettyä asukkaille tarjottavia arjen kiertotalouden palveluja. Kokeiluissa esimerkiksi yrittäjät saivat testata palvelukonseptiaan ja kehittää liiketoimintamalliaan kokemusten pohjalta. Olennaista on jo varhaisessa vaiheessa löytää sellainen kokeilutoteuttaja, jolla olisi mahdollisuus jatkaa toimintaa kokeilun jälkeen.

Yhteiskäyttöautot tutuksi Jyväskylän opiskelijoille. Kokeilussa yhteiskäyttöautoilla saavutettiin nelinkertainen käyttöaste verrattuna yksityisautoiluun.

Yhteisautojen käyttö jatkuu opiskelijaasunnoissa edelleen.

Onnistuneita kokeiluja

Tekstiilien ja vaatteiden uusi elämä –työpajoissa kokeiltiin vaatteiden käyttöiän pidentämistä. Kokeilu osoitti, että arjen käsityöja kädentaitojen oppimiselle ja kehittämiselle löytyy kysyntää. Työpajat sekä kurssit jatkuvat kokeilun jälkeen.

Kestävän elämäntavan palvelut karttapalvelussa -kokeilussa koottiin paikallisia kestävää elämäntapaa tukevia palveluja Jyväskylän kaupungin karttapalveluun. Kestävän elämäntavan karttapalvelutaso on nyt pysyvä ja päivittyvä osa kaupungin karttapalvelua.

Lue lisää: ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Keski-Suomi > Kaupunkilaisten kokeilut edistävät kiertotaloutta

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

15

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Asukaskysely

Nykyisen resurssiviisaan toiminnan näkyväksi tekeminen

Osallistaminen työpajoissa ja työryhmässä

Toimiala- ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö, kommentit ja ehdotukset

Muutosjohtaminen Hankinnat Rakentaminen Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus Arjen kiertotalous Ympäristöosaaminen Liikkuminen Kiertotalouden liiketoiminta Uusiutuva energia Yhteistyö

Tiekarttatyöllä kohti resurssiviisasta Poria

Tiekartan sitominen kaupunkistrategiaan Verkkosivuratkaisu viestinnän ja jalkautumisen työkaluna

Poliittinen sitoutuminen

Lähde: Porin kaupunki.

16

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kiertotalouden tiekartta nivoo yhteen toimivat ympäristökasvatuksen opit Porin kaupungin Luuppi-osahankkeessa on panostettu monipuolisesti ympäristökasvatukseen ja edistetty kuluttajien kestävää elämäntapaa kiertotalouden eri teemoissa ja kohderyhmien parissa.

Sähköinen ympäristöpolku sisältää koululaisille suunnatun vierailuohjelman ja kolme oppimiskokonaisuutta.

Liikkuva Muovin matka -näyttely on tavoittanut vuosittain tuhansia kävijöitä koululaisista muihin kuntalaisiin. Muovista kertova näyttely ja video on toteutettu yhdessä seudun jäteneuvonnan kanssa.

Hanke osallistui vuosina 2019–2021 hävikkiviikon toteutukseen ja on panostanut ruokahävikin vähentämiseen kouluissa. Seurannan aikana on mm. mitattu lautashävikin määrää, viestitty ruokahävikistä sekä kannustettu oppilaita ruokahävikin vähentämiseen. Valistus toimi, sillä seurantavuosien aikana keskimääräinen ruokailun oppilaskohtainen lautashävikki väheni yli kolmanneksella yhdestätoista grammasta seitsemään grammaan.

Hankkeen aikana kiertotaloustavoittein

tuettu 15 hankintaa Pientalojen kotikompostointi kasvoi 2018–2020

yli 26 %

Oppilaskohtainen

lautashävikki pieneni yli 35 %

Pientaloalueille tarjottu kompostointineuvonta osoittautui puolestaan tehokkaaksi tavaksi lisätä kotikompostointia: kasvu oli yli 26 %.

Porin kaupunki toteuttaa parhaillaan resurssiviisasta kiertotalouden tiekarttaa, joka kokoaa Porin Circwaste-hankkeen tuloksia, kestävyystekoja sekä sitoumukset vastuullisuuteen, kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen yhden toimintamallin alle.

Lue lisää: ► www.pori.fi/luuppi

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

17

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Sairaalassakin sekajäte saadaan laskuun koulutuksella ja suunnittelulla

Konkreettisia keinoja ja malleja löytyy kiertotaloustyön edistämiseen ja yhteiskehittämiseen kunnassa

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä sairaalan jätehuolto pistettiin uuteen uskoon. Sairaalan jätehuoltoon liittyy erityisiä turvallisuuskysymyksiä ja toisaalta suuren sairaalan jätehuollon toimivuus on tärkeä osa sairaalan sujuvaa arkea.

Käytännönläheinen ja konkreettinen Kiertotalouden työkirja kunnille kokoaa yhteen kiertotalouden toteuttamisen eri vaiheet sekä hyviksi havaittuja kokeiluja ja työkaluja eri puolilta Suomea. Pirkanmaan liiton laatimassa työkirjassa esitellään toiminnallisia menetelmiä, jotka kutsuvat kuntalaisia mukaan kiertotalouden pariin yli toimialarajojen.

Uuden sairaala Novan suunnittelussa jätehuolto otettiin huomioon alusta asti. Huolellisella suunnittelulla ja työntekijöiden jäteosaamista lisäämällä sekajätteen määrä saatiin vähenemään. Ympäristöasiantuntijan palkkaaminen toi tehoa sairaalan jätehuollon kehittämiseen.

Kierrätysaste noussut yli 10 % vuodesta 2019 vuoteen 2022

18

Työkirjan työpajamallin avulla kunta voi järjestää kiertotalouskeskusteluun johdattelevan työpajan. City Portrait -metodi tarjoaa lähtökohdan kaupungin sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden määrittämiseen sekä paikallisesta että globaalista näkökulmasta. Alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi on kehitetty Ekothon-yhteiskehittämisprosessi. Menetelmät on kuvattu työkirjassa.

Suomen ympär istökeskukse n koordinoima n Circwaste-ha nkkeen raport ti

Kunnat löytävät lisää käytännön esimerkkejä kiertotalouden toteuttamiseen myös Kiertotalous kunnissa -raportista, johon Suomen ympäristökeskus on koonnut kunnissa toteutettuja hyviä käytäntöjä.

Kiertotalou s kunnissa Tuuli Myllym aa, Hanna Savolahti, Kati Pitkän Tiina K. M. en, Hanna Karppinen, Salmenperä, Kati Vierikk Katriina Alhola o, Essi Silvon , en, Jyri Seppä lä

Lue lisää:

Lue lisää:

► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Keski-Suomi > Sairaalalle resurssitehokas toimintamalli

► materiaalitkiertoon.fi > Työkalut > Kuntien kiertotaloustyökirja ► helda.helsinki.fi > Asiakasorganisaatiot > Suomen ympäristökeskus - Julkaisuarkisto > Syke-hankkeiden julkaisuja > Kiertotalous kunnissa ► materiaalitkiertoon.fi > Työkalut > Kuntien kiertotaloustyökirja > Yhteiskehittäminen ja osallistaminen

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Vertaisverkostot tukevat sitoutumista matkalla alueellisesta yhteistyöstä tiekartaksi Alueelliset koordinaattorit ovat luoneet yhteyksiä kuntien, yritysten, hallinnon edustajien ja kansalaisten välille, käynnistäneet uutta toimintaa materiaalitehokkuuden ja kierrätysasteen lisäämiseksi ja perustaneet jokaiselle alueelle yhteistyöryhmän alueen kuntien, yritysten sekä hallinnon edustajista.

Circwaste-hanketta on toteutettu neljällä alueella Lounais- ja Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Jokaiselle alueelle on perustettu yhteistyöryhmä tarjoamaan tukea ja asiantuntija-apua kiertotalouden edistämiseen ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoon.

Kutakin yhteistyöryhmää on vetänyt aluekoordinaattori, jonka tehtävänä on ollut käynnistää uutta toimintaa materiaalitehokkuuden ja kierrätysasteen lisäämiseksi. Koordinaattoreiden johdolla yhteistyöryhmät ovat työstäneet alueelliset tavoitteet ja toimenpiteet yhdessä kiertotalouden tiekartaksi, joka on keskeinen työkalu kiertotaloustyön vauhdittamiseen.

Alueelliset vahvuudet ja haasteet on otettu tiekarttatyössä huomioon ja toimintaa on fokusoitu valittuihin painopisteisiin. Eri alueilla onkin saavutettu erilaisia onnistumisia.

Pohjois-Karjalassa on onnistuneesti nostettu kiertotalous ilmasto- ja energia- sekä maakuntaohjelmiin, sekä käynnistetty kattava maakunnallinen kiertotaloustoimijoiden verkosto. Maakuntaliitto on myös selvittänyt liiton toiminnasta syntyvien jätteiden määriä sekä koonnut listan konkreettisista toimenpiteistä, joilla jätteen syntyä voidaan vähentää.

Lounais-Suomessa on perustettu useita kiertotaloutta edistäviä verkostoja, kuten Kiertotalousverkosto, Jäteneuvonnan ja viestinnän foorumi sekä Älykkään erikoistumisen ruokaverkosto. Lisäksi on toteutettu useita kestävää liiketoimintaa tukevia selvityksiä esimerkiksi rakentamisesta sekä proteiinikasvien viljelystä ja jalostuksesta Lounais-Suomessa. Myös jätehuollon nykytilaa ja kehitystarpeita on selvitetty. Lisäksi alueella on järjestetty lukuisia koulutuksia ja webinaareja, kuten esimerkiksi koulutus kuntien viranhaltijoille kestävistä ja kiertotaloutta edistävistä julkisista hankinnoista.

Keski-Suomessa hanke on edistänyt kiertotaloutta Keski-Suomessa ja Keski-Suomen liitossa. Hankkeen myötä kiertotalous on nostettu maakuntastrategiaan vahvasti biotalouden rinnalle. Liitto on ollut mukana järjestämässä tilaisuuksia, joihin on osallistunut yli 1 000 kuulijaa. Tuloksia on esitelty myös ulkomailla, esimerkiksi International Solid Waste Associationin ISWA 2019 -konferenssissa. Liitto on ollut myös vaikuttamassa lukuisten kiertotaloushankkeiden käynnistämiseen alueella mm. tuomalla toimijoita yhteen.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

19

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Nuorten suunnittelemat Kiertotalouskylät Uniorin työpajassa Lappeenrannassa sekä Ilmastofestareilla Rautjärvellä 2022. Kuvat: Lappeenrannan kaupunki ja Rautjärven kunta.

Etelä-Karjalassa alueellinen yhteistyöryhmä on ollut aktiivinen, ja osallistunut pienemmissä ryhmissä erilaisten hankkeiden ja uusien toimintatapojen suunnitteluun esim. tekstiilien, rikastushiekan, muovien kierrätyksen sekä biojätteiden lajittelun ja keräyksen teemoissa.

Hankkeen aikana on kehitetty myös runsas paketti asukaslähtöisten kiertotaloustoimintojen ja -opetuksen konsepteja, kuten Koulujen Ilmastofestarit, Kiertotalouskylän rakentaminen, Ekopoli-kiertotalouspeli, Meil kaikki kiertää -asukastapahtumat pienissä kunnissa ja Tuo tullessas, vie mennessäs -tavaranvaihtopöytä.

20

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Tiedolla lisää tulosta kunnissa

Kiertotalouden kriteereillä saadaan kestäviä hankintoja Turun ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus ovat edistäneet kiertotaloushankintojakiertotaloushankintoja järjestämällä koulutuksia ja webinaareja, jakamalla hyviä esimerkkejä ja koostamalla tietoa verkkosivuille ja kahteen julkaistuun käsikirjaan.

Kiertotaloushankintojen käsikirja havainnollistaa kiertotaloushankintoja ja niiden vaikutuksia sekä tarjoaa työkaluja niiden toteuttamiseksi.

Kiertotalous hankintoje n käsikirja

Julkiset kiertotaloushankinnat – Circwaste-edelläkävijäkuntien kokemuksia ja näkökulmia -julkaisu puolestaan nostaa esiin edelläkävijäkuntien kiertotaloushankintoja sekä kokoaa kiertotaloushankintojen onnistumisen taustatekijöitä ja haasteita kunnissa. Tulokset perustuvat hankkeessa vuonna 2021 tehtyyn haastattelututkimukseen.

Porin kaupungissa tuettiin hankkeen aikana 15 hankintaa, joiden avulla edistettiin kiertotalouden tavoitteita.

Lisäksi tuotettiin hankintatyökalun prototyyppi, joka ohjaa hankinnan tekijää ottamaan huomioon organisaation omat kestävyyssitoumukset sekä hankinnan kestävyyskysymykset.

Julkaisut on tarkoitettu kaikille julkisten hankintojen parissa työskenteleville: hankintoja tekeville, hankinta-asiantuntijoille ja eri alojen asiantuntijoille. Niitä voidaan hyödyntää hankintojen strategisessa johtamisessa ja hankintatoimen käytännössä. Tieto kuntien kiertotaloushankinnoista on hyödyllistä myös julkisiin kilpailutuksiin osallistuville yrityksille.

Lue lisää: ► issuu.com/suomenymparistokeskus > Stacks > Syken hankkeiden julkaisuja > Kiertotaloushankintojen käsikirja ► www.theseus.fi > Kokoelmat / Turun ammattikorkeakoulu > Julkaisut > Julkiset kiertotaloushankinnat – Circwasteedelläkävijäkuntien kokemuksia ja näkökulmia

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

21

Uudelleenkäytön edistäjiä ovat kierrätyskeskukset, kirpputorit ja korjauspalvelut

22

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Uudelleenkäytölle nostetta uudesta verkostosta

Valtakunnallisen jätesuunnitelman visiona on nostaa uudelleenkäyttö uudelle tasolle.

Kiertotalouden strategisen ohjelmaan kirjattuna tavoitteena on edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä sekä keskeisten materiaalien arvoketjuissa.

Uudelleenkäytön asemaa ja toimintakosto on perustettu vastaamaan juuri Uudelleenkäytön edellytyksiä vahvistamaan perustettiin häihin tarpeisiin. lisäämiseksi kansallinen uudelleenkäyttötoimintaa löydettiin koko maan harjoittavien tahojen RENET-verRENET-verkosto jatkaa toimintaansa kattava ratkaisu: kosto. Uudelleenkäyttö on EU:n ja hankkeen jälkeen ja kartuttaa jäseSuomen kiertotalous- ja jätepolitiikan nistöään, kokoaa tarvittavaa tietoa mukaan ensisijaista toimintaa, joka ei jäsentensä toiminnan tueksi sekä kanodotuksista huolimatta ole vakiinnutnustaa jäsentoimijoitaan seuraamaan tanut rooliaan kansalaisten, julkisen uudelleenkäytön määriä. Tarkemman sektorin ja yritysten kulutuskäytännöissä. määrätiedon avulla pystytään arvioimaan uudelleenkäytön merkitystä ja potentiaalia Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tuotteen tai sen osan mutta myös vastaamaan EU:n tietotarpeisiin. Uudelleenkäytön valmistelua lisäämällä vastataan myös käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin haasteeseen nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysastetta. se on alun perin suunniteltu. Uudelleenkäyttöä edistävät esimerkiksi kierrätyskeskukset ja kirpputorit sekä Keväällä 2023 sähköisille ja perinteisille kirpputoreille erilaiset tuotteiden korjauspalvelut. toteutettiin kysely, jossa selviteltiin vaatteiden, huonekalujen ja sähkölaitteiden uudelleenkäyttöä. TeksMonimuotoinen uudelleenkäyttöala tarvitsee tuekseen tiilit ovat kappalemäärältään suurin uudelleenkäytössä promoottoria ja puolestapuhujaa edistämään jäsentensä kiertävä tuote. välistä yhteistoimintaa ja näkyvyyttä, ja uusi RENET-ver-

RENET verkosto

◄ Retki toimittajien kanssa tavarapaljouden keskellä oli mieleenjäävä tilaisuus, joka sai vaikutusta aikaan mediassa.

Kuva: Timo Alanko.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

23

Uudelleenkäytölle nostetta uudesta verkostosta

Miten usein olen ostanut käytettyjä tuotteita uusien sijasta?

En osaa sanoa 1 %

Erittäin usein 13 %

En ollenkaan 20 % Melko usein 14 % N = 975 Harvoin 28 % Joskus 25 %

Suurin osa tuotteista ostetaan uutena

Miten usein olen myynyt tai lahjoittanut vanhoja tuotteita?

En osaa sanoa 0 % En ollenkaan 12 %

Erittäin usein 8 %

Harvoin 24 % Melko usein 18 %

N = 975

Käytettyjen tuotteiden toimittaminen uudelleenkäyttöön on yleisempää kuin tuotteiden ostaminen käytettynä

Joskus 38 %

Käytettyjä tuotteita vähintään joskus ostaneiden osuus eri ikäryhmistä 66,0 %

60,4 % 49,2 % 37,8 %

15–29 30–49 50–69 70–86 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Suomen ympäristöskeskus, Kiertotalousbarometrit 2023

24

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Uudelleenkäyttö on yleisintä nuorempien ikäluokkien keskuudessa

Uudelleenkäytölle nostetta uudesta verkostosta

Uudelleenkäyttöön valmisteltu sähkö- ja elektroniikkaromun määrä on kasvanut t 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lähde: Tilastokeskus, kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit / Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajavastuutilasto. Vuoden 2019 direktiivimuutos heikentää aikasarjan tietojen vertailukelpoisuutta.

Sähkö- ja elektroniikkaromu on tärkeä materiaalivaranto, kun digitalisaatio ja vihreä siirtymä kasvattavat erilaisten metallien tarvetta. Uudelleenkäyttö vähentää jätettä ja säästää luonnonvaroja. Uudelleenkäytön valmistelulla tarkoitetaan käytöstä poistetun tuotteen tai sen osien valmistelua siten, että ne voidaan käyttää uudelleen.

Viestinnälliset kokeilut ovat tärkeä osa hankkeen vaikuttavuustyötä Uudelleenkäyttö kiinnostaa kiertotalousbarometrin mukaan etenkin nuoria ja siitä tulisi viestiä enemmän niissä kanavissa, joissa he liikkuvat. Siksi viestintäkokeiluja tehtiin somessa.

Viime vuosina on tullut paljon somevaikuttajia, jotka tuottavat sisältöjä kestävän muodin ja kuluttamisen näkökulmasta. Somessa Vintage-muoti, unohdettujen kädentaitojen kuten parsimisen opettelu ja vanhojen tavaroiden kunnostus ja tuunaus on nyt in!

Hankkeessa tehtyjä someviestintäkokeiluja olivat livelähetys Facebookissa sekä somevaikuttajayhteistyö Instagramissa. Näissä yhdistyi tutkijoiden ja nuorten välinen vuorovaikutus aivan uudella tavalla, joka ei ole tyypillistä tutkimuslaitosten hankkeissa.

Uusilla kokeiluilla vaikuttavuutta viestintään!

Somesta uusia kohderyhmiä ja arvokasta kokemusta eri viestintäkanavista ja vaikuttajayhteistyöstä

Lue lisää: ► issuu.com/suomenymparistokeskus > Stacks > Syken hankkeiden julkaisuja > Circbrief – Edelläkävijäkunta on uudelleenkäytön osaaja

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

25

Yrityksillä ja teollisuudella on merkittävä rooli kierrätyksen kääntämisessä parempaan suuntaan

Kuva: Tuuli Myllymaa

Tulokset osoittavat, että kestävä liiketoiminta voi olla myös kannattavaa

26

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Tuotteiden valmistamiseen käytetään Suomen teollisuudessa vuosittain satoja miljoonia tonneja raaka-aineita. Tilastokeskuksen mukaan Suomen luonnosta otettujen materiaalien ja ulkomailta tuotujen materiaalien kulutus (DMC, Domestic Material Consumption) oli 245 miljoonaa tonnia vuonna 2021.

Määrä on kasvanut 21 Mt vuodesta 2015. Suomen materiaalien kulutus on EU:n suurin asukasta kohden laskettuna. Korkea kulutus on seurausta korkeasta kulutustasosta ja etenkin valtavasta käytetystä hiekan ja soran määrästä. DMC on valittu yhdeksi YK:n kestävän kehityksen indikaattoreista.

Se summaa yhteen kotimaan luonnosta käyttöön otetut materiaalit sekä ulkomailta raaka-aineina tai jalosteina tuodut ja ulkomaille viedyt materiaalit.

Materiaalien kiertotalousaste vuosina 2013–2020 sekä EU-keskiarvo 14 % 12 %

Kotimainen materiaalien kulutus 2021:

245 Mt

Materiaalien kiertotalousaste 2021:

4,4 %

EU:n keskiarvo

10 % 8% Metallimalmit Biomassa Ei-metalliset mineraalit Suomi, kaikki materiaalit yhteensä Fossiiliset energiamateriaalit

6% 4% 2% 0% 2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

Lähde: Tilastokeskus.

Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Suomessa käytettyjen materiaalien kiertotalousaste on huomattavasti EU:n keskiarvoa matalampi.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

27

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Mitä suurempi materiaalien tarve on, sitä tärkeämpää on hyödyntää kierrätysraaka-aineita neitseellisten materiaalien sijaan. Materiaalien kiertotalousaste (Circular Material Use rate, CMU) kuvaa kierrätetyn jätteen suhdetta kaikkiin kansantaloudessa kulutettuihin materiaaleihin. Korkea kiertotalousaste kuvaa oletusarvoisesti pienempää neitseellisten materiaalien kulutusta ja tehokkaampaa jätteiden hyödyntämistä.

Tarkastelluista yrityksistä

42 %

ilmoittaa käyttävänsä tuotannossaan kierrätys-materiaalia

Tilastokeskus on tuottanut osana Circwaste-hanketta tiedon materiaalien kiertotalousasteesta. Vuonna 2021 Suomessa hyödynnettiin materiaalina 11 miljoonaa tonnia jätettä ja materiaalien kiertotalousaste oli 4,4 %. Määrä on huomattavasti EU:n keskiarvoa (11,7 %) alhaisempi. Mineraalijätteen osuus kierrätysraaka-aineiden käytöstä oli 65 %.

Materiaalien kiertotalousaste on vaihdellut melko vähän vuosittain eikä se tavoitteista huolimatta ole lähtenyt kasvuun. Suomessa toimiville yrityksille tehdyn selvityksen mukaan noin 40 % yrityksistä kertoo nettisivuillaan käyttävänsä kierrätysraaka-aineita. Yleisin käytetty kierrätysraaka-aine on muovi.

Kiertotalouden strateginen ohjelma on asettanut tavoitteeksi hillitä neitseellisten raaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 mennessä sekä kaksinkertaistaa resurssituottavuus ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2030 mennessä.

Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ovat liiketoiminnan viherryttäminen lisäämällä ympäristöliiketoiminnan arvoa ja työllisyyttä jätehuollon ja kierrätyksen toimialalla.

Kierrätysraakaaineita käyttävissä yrityksissä prosessin ulkopuolelta hankittujen kierrätysraakaaineiden osuus on

69 %

Kierrätysmateriaalin osuus kaikesta tuotannossa käytetystä materiaalista tarkastelluissa yrityksissä useimmiten välillä

1–20 %

Lue lisää:

28

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

► stat.fi > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Kiertotalous > Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit > Materiaalien kiertotalousaste ► www.stat.fi/tilasto/jate ► ec.europa.eu/eurostat/databrowser > Data navigation tree > Tables on EU policy > Ciscular economy indicators > Secondary raw materials > Circular material use rate

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Circwastehankkeessa tuotettiin useita ratkaisuja luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja kestävän liiketoiminnan lisäämiseksi

Alueelliset kehittämisyhtiöt auttavat alkuun uutta liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja Alueellisten elinkeino- ja kehittämisyhtiöiden tehtävänä on edistää alueen liiketoimintaa, ja Circwaste-hankkeessa ne tukivat uuden kiertotalouden liiketoiminnan kehittämistä.

Business Joensuu ja Digipolis konsultoivat ja sparrasivat yrityksiä ja tunnistivat konkreettisia kiertotalouden liiketoiminnan kehittämiskohteita. Business Joensuu järjesti lisäksi Start me up -liikeideakilpailuja uusien liiketoimintaideoiden löytämiseksi. Hankkeessa tehdyissä materiaalivirtaselvityksissä geopolymeerit tunnistettiin yhdeksi potentiaaliseksi kehittämiskohteeksi ja hanke oli mukana valmistelemassa liikennebiokaasun käyttöönottoa maakunnassa, mikä toteutui 2022.

Pielisen-Karjalan kehittämiskeskus (PIKES) kehitti sivuvirtoja hyödyntäviä paikallisia teollisia symbiooseja Nurmeksessa. Kokeilut liittyvät metsäteollisuuden sivuvirtoihin, rakennus- ja purkujätteisiin, metalliteollisuuteen sekä ruokahävikin minimoimiseen ja toivat esille monia haasteita harvaan asuttujen alueiden kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä. Hyödynnettävien sivuvirtojen rajallisuuteen ja epätasaisuuteen, pitkiin kuljetusmatkoihin ja vähäiseen kysyntään liittyvät esteet voitaisiin ylittää kohdennetuilla tukitoimilla tai yhteistyöllä isompien valtakunnallisten kiertotaloustoimijoiden kanssa.

Porissa Prizztech Oy kehitti Peittoon kierrätyspuistoa erilaisten materiaalivirtojen käsittelyyn, varastoimiseen ja hyödyntämiseen ja demonstroi yhteisen kierrätyspuiston tuovan paljon synergiaetuja yrityksille. Erityisesti fokuksessa oli magneettiromun kierrätys, valimoteollisuuden sivutuotteet ja energiateollisuuden lento- ja pohjatuhka. Lisäksi haastekilpailulla etsittiin uusia innovaatioita eläinperäisen jäterasvan hyödyntämiseen materiaalina biopolttoaineissa.

Lue lisää: ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Pohjois-Karjala: > Joensuun kaupunkiympäristö kiertotalouden kehittämisalustana > Teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja uusia tuotteita

Liikeideakilpailuista löytyi 50 kiertotalouteen liittyvää uutta liikeideaa

Toteutettiin kolme kiertotalouden demonstraatiota

135 organisaatiota osallistui hankkeen toimintaan Syntyi 3 uutta kehittämishanketta

BJOE sparrasi noin 100 yritystä PohjoisKarjalassa

29 paikallista yritystä ja yritysverkostoa osallistui hankkeen toimintaan

4 uuden kehittämiskohteen toteuttamiskelpoisuutta analysoitiin

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

29

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Kierrätysmagneeteista tukea omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen

Jätehuollon käsittelyprosessien uusi sukupolvi vaatii vielä testausta

Magneeteille on suuri tarve Euroopassa, mutta Kiina hallitsee neitseellisen raaka-aineen markkinoita lähes täysin. Magneettien kierrätys on vasta lapsenkengissä. Prizztech Oy demonstroi hankkeessa kierrätysmagneettien valmistusta pulverista ja todisti, että kierrätystä raaka-aineesta valmistetut magneetit ovat ominaisuuksilta neitseellisten veroisia. Kannattavinta on teollisuuden suurten moottorien ja generaattoreiden, kuten tuulivoimaloiden, magneettien kierrättäminen.

Yhdyskuntajätteiden käsittelyprosessit ovat pysyneet melko muuttumattomina viimeisten vuosikymmenien aikana ja merkittävämmät edistysaskeleet odotuttavat yhä itseään.

Kierrätysmagneettien magneettisissa ominaisuuksissa päästiin parhaimmillaan 98-prosenttisesti samalle tasolle neitseellisten magneettien kanssa

Lue lisää: ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Lounais-Suomi > Peittoon kierrätyspuisto – testiympäristö teollisuuden sivuvirtojen tuotteistamiselle

30

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Suomen ympäristökeskuksen selvitys osoitti, että uudenlaisia jätteidenkäsittelyprosesseja tutkitaan teollisuudessa etenkin pilottimittakaavassa. Tekniikoita kehitetään parhaillaan muoveille polymeeriketjujen pilkkomiseen molekyyleiksi (monomerisointi), biojätteille ja lietteille fosforin ja typen erottelemiseksi, pattereille litiumin erottelemiseksi, sekalaiselle yhdyskuntajätteelle metanolin, typen ja/tai ammoniumin erottelemiseksi ja tekstiileille, pahville ja maatalouden jätteille kuitujen erottelemiseksi.

Muovin, ja etenkin PET-muovin monomerisointiin perustuvien prosessien kehitys on maailmalla ja Suomessakin pisimmällä. Uusien tekniikoiden käyttöönottaminen vaatii vielä investointeja teollisen mittakaavan pilottikokeisiin toimivuuden testaamiseksi Suomen olosuhteissa.

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Teollisten symbioosien työpajakonseptia kehitettiin auttamaan uuden alueellisen liiketoiminnan käynnistämisessä Teollisessa symbioosissa yritykset voivat hyödyntää toistensa sivuvirtoja ja prosesseja tuottaen samalla lisäarvoa ja mahdollisesti uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Teollisten symbioosien avulla voidaan tehostaa materiaalivirtojen ja energian kulutusta.

Alueellisten yrityskoordinaattoreiden avuksi edistämään kierrätysraaka-aineiden käyttöä on laadittu Teollisen symbioosin työpajan järjestäjän ohjeet -työkirja. Turun ammattikorkeakoulun laatima julkaisu opastaa askel askeleelta teollisten symbioosien työpajan järjestämisen kutsumisesta työpajan järjestämisen kautta jälkihoitoon.

Alueellisille yrityskoordinaattoreille tuotettiin yhteistyössä Motivan kanssa teollisten symbioosien palveluiden (FISS) työpajakonsepti. Kaksiosaisessa työpajassa perehdytetään yrityksiä teollisten symbioosien hyötyihin ja Materiaalitori.fi:n käyttöön. Toiseen työpajaan kutsutaan potentiaalisia symbioosien osapuolia ja avustetaan yhteistyön syntyä.

Teollisia symbiooseja edistäviä ohjeita tuotettiin kaksi

Lue lisää: ► www.theseus.fi > Kokoelmat / Turun ammattikorkeakoulu > Julkaisut > Teollisen symbioosin työpajan järjestäjän ohjeet -työkirja ► Materiaalitori.fi

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

31

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Toimiva syntypaikkalajittelu on edellytys rakentamisen ja maatalouden kalvomuovien kiertotaloudelle Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan pienitiheyksistä polyeteenikalvomuovijätettä (PE-LLD) syntyy Pohjois-Karjalan alueella maataloudesta noin 300 tonnia ja rakennusteollisuudesta noin 250–400 tonnia vuodessa.

Nämä kaksi jätevirtaa yhdistämällä saavutetaan suurempi potentiaali hyödyntää maakunnallista jätemuovimateriaalia.

Tehokas syntypaikkalajittelu todettiin edellytykseksi saavuttaa jatkojalostukseen riittävä laatutaso. Maataloudessa käytettävät muovit ovat polymeeriteknisesti laadukkaita, mutta keskenään sekoitettuna ne eivät täytä laatuvaatimuksia ja pesemättömyys heikentää laatua entisestään.

Tehokkaampi syntypaikkalajittelu vaatii motivoituneen maatalousyrittäjän sitoutumista, jota voi olla vaikea synnyttää ilman taloudellisia muutoksia nykyiseen keräysjärjestelmään.

Taloudellisesta näkökulmasta yksi ratkaisuvaihtoehto maatalouden jätemuovin kierron lisäämiseksi on keräysjärjestelmän muuttaminen tuottajavastuumalliksi. Tällöin kierrättämisen maksut sisältyisivät ostettavan muovin hintaan, ja kuljetus tai hakeminen maatilalta olisi maksutonta.

Toinen keino hillitä kustannuksia olisi maatalouden muovien noutaminen maatiloilta harvennetusti ja isompina erinä.

Käsittelykustannusten lisäksi on syytä kiinnittää huomiota uusioraaka-aineesta valmistettavien tuotteiden käyttöikään. Nykyisin valmistetaan paljon kertakäyttötuotteita, joiden käyttöikä ja siten jalostusarvo ovat alhaisia, sillä käytännössä toisen käyttökerran jälkeen tuotteet menevät energiakäyttöön.

Rakennusjätteen koostumustutkimusta Joensuussa 2017.

Kuva: Karelia-ammattikorkeakoulu.

PE-LLD jätemuovijalostuskokeen pellettejä 2021.

Kuva: Karelia-ammattikorkeakoulu.

Lue lisää:

32

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Pohjois-Karjala > Maatalouden ja rakentamisen jätemuovit uusiksi tuotteiksi

Kestävällä liiketoiminnalla luonnonvarojen säästöä

Hankalasti kierrätettävä muovijäte sopii komposiitiksi Kierrätysmuoville tarvitaan lisää markkinoita. Hankkeessa rakennettiin Lappeenrantaan pilottilaitos, jossa demonstroitiin LUT-yliopistossa kehitettyä teknologiaa, jonka avulla jätemateriaalien kierrätys tuotteiksi on mahdollista mahdollisimman paikallisesti. Demonstraatio oli sen verran onnistunut, että Wimao jatkoi pilotointia teollisessa mittakaavassa Riihimäellä toisessa hankkeessa.

Wimao hyödyntää hankalasti kierrätettävää rakennus- ja purkujätettä komposiittituotteiden raaka-aineena. Kokeiluista on siirrytty täyden mittaluokan teolliseen tuotantoon. LUT-yliopiston tutkimuksen avulla varmistettiin materiaalien soveltuvuus käyttötarkoitukseensa eli esimerkiksi riittävä lujuus ja muokattavuus.

LUT: Jätepuusta ja -muovista tehdyllä komposiittimateriaalilla pystyttiin pienentämään ilmastonmuutosvaikutusta

1 900 kg

CO2-ekv/t rakennus- ja purkujätetonnia kohden, kun komposiitilla korvataan muovia, ja

2 200 kg CO -ekv/t 2

kun korvataan alumiinia

Komposiitista valmistetun kuormalavan ilmastovaikutukset olivat

65 % pienemmät kuin puulavalla ja

85 % pienemmät kuin muovilavalla, kun kuljetusmatkoja oletettiin olevan 1 000 kpl

Lue lisää: ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Etelä-Karjala > Uusia komposiittituotteita muoveista ja kuitujätteestä ► issuu.com/suomenymparistokeskus > Stacks > Syken hankkeiden julkaisuja > Circbrief – Tavoitteena muovien kestävä kiertotalous

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

33

Säännöllinen mittaus ja seuranta ovat olennainen osa ruokahävikin vähentämistä

34

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on ruokahävikin puolittaminen ja biohajoavien jätteiden 65 % kierrätysaste vuoteen 2027 mennessä. Myös Euroopan komission tavoitteena on puolittaa elintarvikejätteen määrä vuoteen 2030 mennessä koko EU-tasolla. Lisäksi valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tavoitellaan kierrätyslannoitteiden käytön lisäämistä. Hanke on tuottanut biokiertoihin liittyviä ratkaisuja alkutuotannosta tuotteiden käytön kautta jätehuoltoon saakka.

Yhdyskuntien biojätteen kierrätysaste* ja kierrätykselle asetettu tavoitetaso vuodelle 2027

Kiertotalousratkaisujen avulla voidaan saada aikaan merkittäviä päästösäästöjä ruokajärjestelmän kaikilla osa-alueilla aina alkutuotannosta loppusijoitukseen

70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0%

2016

2017

2018

2019

2020

2021

Tavoite 2027

* Kierrätetyn yhdyskuntien biojätteen määrä suhteessa syntyneeseen yhdyskuntien biojätteeseen, % Lähde: Tilastokeskus, YM ja Syke. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

35

Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot

Elintarviketeollisuuden sivuvirroista rehutuotteita

Ruokahävikin puolittamisen vinkit valtakunnalliseksi tiekartaksi

Luonnonvarakeskus on selvittänyt tapoja, joilla kasviksia ja juureksia jalostavat yritykset voisivat hyödyntää elintarvikkeiden raaka-aineet mahdollisimman täydellisesti. Jätehierarkian lisäksi kemiallinen koostumus ja mikrobiologinen laatu määrittelevät jatkokäyttömahdollisuudet. Jatkokäyttömahdollisuuksia on selvitetty etenkin elintarvikeja rehusovelluksissa. Mikrobiologisesti hyvälaatuista sivuvirtajakeista on mahdollista valmistaa säilykkeitä fermentoimalla elintarvikehapatteilla tai valmistaa esim. porkkanasta tai punajuuresta ainesosia prosessoitaviin seoselintarvikkeisiin, esim. kasvispihveihin. Perunasivuvirrat soveltuvat maidontuotantoon säilörehuksi.

Ravitsemuspalveluissa eniten ruokahävikkiä syntyy tarjoiluhävikistä (9 %) ja lautastähteistä (5 %). Luonnonvarakeskus tuotti uutta tietoa ravitsemispalveluiden ruokahävikin vähentämisen mahdollisuuksista ja parhaista käytännöistä. Tulosten mukaan säännöllinen mittaus ja seuranta ovat olennainen osa ruokahävikin vähentämistä. Parhaat käytännöt ravitsemispalveluiden ja muiden toimialojen ruokahävikin vähentämiseen on koottu kansalliseen ruokahävikkitiekarttaan. Ruokahävikkitiekartan sivuilta löytyvät keihäänkärjet alan toimijoiden ratkaisuista ja hankkeista ruokahävikin vähentämiseksi ketjuvaiheittain. Tiekartan kehittäminen jatkuu ja sivustolle voi ilmoittaa hyviä ratkaisuja ja hankkeita.

Elintarvikejätteen määrä tuotantoketjuttain* tonnia/v 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000

Alkutuotanto Vähittäis- ja tukkukauppa Ravitsemispalvelut Elintarviketeollisuus

Ruokahävikin vähentämiseksi Luonnonvarakeskus on toteuttanut myös tiedonkeräystä ja raporTarjoilutointia ruoan uudelleenjakehävikin osuus lun määristä, haasteista ja ravitsemuspalveluiden mahdollisuuksista ja laatinut ruokahävikistä viestintäoppaan ruoka-apuon toimijoille. Monen toimijan ketjussa hyvin toimiva viestintä on olennainen yhteistyön sujuvoittaja.

9%

Kotitaloudet

0

2019 2020 *Määrä ei sisällä peltoon jäävää satoa.

Lähde: Luonnonvarakeskus. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Merkittävä osa elintarvikejätteistä syntyy kotitalouksissa.

36

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Lue lisää: ► issuu.com/suomenymparistokeskus > Stacks > Syken hankkeiden julkaisuja > Circbrief – Ruokahävikin vähentäminen ravitsemuspalveluissa ► www.ruokahavikkitiekartta.fi ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Lounais-Suomi > Ruoka fiksusti uudelleenjakoon

Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot

Biokaasun tuotantomäärät kasvussa, hyödyntämisaste noussut Biojätteestä voidaan mätänemisprosessin avulla tuottaa biokaasua. Sitä voidaan tuottaa myös muun muassa jätevesilietteestä, kaatopaikkakaasuista, lannasta sekä teollisuuden sivuvirroista. Biokaasu on keskeinen osa kiertotaloutta: sen tuotannossa hyödynnetään muutoin jätteeksi menevää materiaalia, sillä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sen tuotannon sivutuotteena saadaan ravinnepitoista lietettä, jota voidaan käyttää lannoitteena. Biokaasua käytetään pääosin sähkön ja lämmön tuotannossa.

Biokaasun tuotantoa ja hyödyntämistä on selvitetty osana Circwaste-hanketta Tilastokeskuksen kiertotalousliiketoiminnan indikaattoreissa. Biokaasun tuotanto kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2017, minkä jälkeen määrä kääntyi laskuun nousten jälleen uudelleen vuonna 2021, jolloin biokaasua tuotettiin 905 GWh. Kaikkea tuotettua biokaasua ei hyödynnetä, ja ylimääräinen biokaasu joudutaan vararatkaisuna soihtupolttamaan. Biokaasusta hyödynnettiin pitkään noin 85 % vuosittain, mutta vuonna 2021 hyödyntämisaste nousi 90 %:iin.

Biokaasun hyödyntämisaste Suomessa 2021:

Biokaasun tuotanto, hyödyntäminen ja hyödyntämättä jäävän osuuden soihtupoltto 2010–2021

90 %

GWh 1200 1000 800 600 400 200 0

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

Biokaasun hyödyntäminen

2019

2020

2021

Soihtupoltto

Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Lue lisää: ► stat.fi > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Kiertotalous > Kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

37

Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot

Alueellisesti tuotettu biokaasu on talous-, päästö- ja huoltovarmuuskysymys Keski-Suomen liiton osahankkeen aikana toteutettiin jätemäärätutkimus ja kolme sekajätteen koostumustutkimusta, joissa biojäte osoittautui toiseksi suurimmaksi jätejakeeksi muovin jälkeen. Keski-Suomessa on edistetty päämäärätietoisesti biokaasun tuotantoa ja käyttöä jo 20 vuoden ajan ja alueella onkin yksi Suomen merkittävimmistä maakaasuverkon ulkopuolisista biokaasuekosysteemeistä. Määrätietoista työtä on tehty myös liikennebiometaanin markkinoiden kehittämisessä mm. bussihankinnoissa, jätekuljetuksissa ja viestinnän avulla.

Turun ammattikorkeakoulun osahankkeessa kannustettiin erilaisin toimin alueen maanviljelijöitä perustamaan uusia tilakoon biokaasulaitoksia. Hankkeen alussa kontaktoitiin 10 potentiaalista viljelijää ja yksi teollinen toimija yhteistyötä varten. Kohteista viisi teki lopulta tiiviimpää yhteistyötä, jossa Turun AMK:n asiantuntijat auttoivat eri ratkaisujen soveltuvuuden arvioinnissa ja testasivat syötteiden kaasuntuottavuutta. Mukana oli neljä kehitystapausta, jotka todennäköisesti myös toteutuvat. Kiinnostus biokaasua kohtaan kasvoi tasaisesti hankkeen aikana.

Luonnonvarakeskus edisti hankkeessaan lannasta ja muista orgaanisista sivutuotteista peräisin olevan biokaasun tuotantoa ja paransi kierrätystä elintarvikejärjestelmässä. Sian lietelannan painovoimaista laskeutusta demonstroitiin ja todettiin sen kaksinkertaistavan lietelannan biokaasupotentiaalin ja tehostavan ravinteiden kierrätystä lisäämällä pohjasakan fosforipitoisuutta

38

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

typen jäädessä pintanesteeseen. Osahankkeessa laadittiin ohjeistus kierrätyslannoitteiden käytöstä täsmäviljelyssä. Osahankkeessa myös lisättiin ominaisuuksia Biomassa-atlakseen ja laskettiin Varsinais-Suomeen sian lietelannan pohjasakkaa syötteenään käyttävien biokaasulaitosten potentiaalisia sijoituspaikkoja (sianlietelantakeskittymiä).

Biojätteen määrä KeskiSuomen sekajätteen koostumustutkimuksissa 2023:

Tuettujen tilakoon biokaasulaitosten määrä:

5

21 %

Lue lisää: ► issuu.com/suomenymparistokeskus > Stacks > Syken hankkeiden julkaisuja > CircBrief: Ravinteiden kierrätys on välttämätön osa kestävää ruokajärjestelmää ► issuu.com/suomenymparistokeskus > Stacks > Syken hankkeiden julkaisuja > CircBrief: Biokaasulla kestävää energiantuotantoa

Ruokahävikin puolittaminen ja tehokkaat biokierrot

Tehokkuutta kaupan toimitusketjuun digitaalisella pilvipalvelulla Golli-palvelu on erityisesti päivittäis- ja käyttötavarakaupan tavarantoimittajille luotu palvelu, jolla saa hoidettua tilausten käsittelyn ja tavarantoimitusten hallinnan kokonaisuudessaan sähköisesti.

GS1 Finlandin kehittämä Golli helpottaa tavarantoimittajien ja kaupan välistä kanssakäymistä ja tuo toimitusketjuihin resurssitehokkuutta. Palvelua käyttää jo yli 400 tavarantoimittajaa. Tilaajina on suuria kauppaketjuja kuten S-ryhmä/Inex Partners, Kesko/Kespro, Wihuri Metro-tukku, Meira Nova ja Valio Aimo. Circwaste-hankepilotissa GS1 toteutti Golli-palveluun ominaisuuden, jolla uudelleenkäytettävien kuormalavojen kiertoa voidaan seurata. Yksi vuokrattava ja kiertävä kuormalava korvaa suhteessa lähes sata kertakäyttöistä kuormalavaa. Lavoissa olevien tunnisteiden avulla voidaan seurata, missä lavat liikkuvat ja yhdistää lavaan sen päällä kulkeva tuote. Lavojen seurannasta kertyvää dataa voidaan hyödyntää lavojen kierron sekä kuljetusten optimoimiseen.

Yksi

vuokrattava ja kiertävä kuormalava

korvaa 100 kertakäyttöistä kuormalavaa

Digitaalisen Golli-palvelun käyttäjämäärä:

>400

Lue lisää: ► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Lounais-Suomi > Tehokkuutta kaupan toimitusketjuun digitaalisella pilvipalvelulla

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

39

Kestävän tulevaisuuden kannalta on tärkeää tehdä viisaita materiaalivalintoja, hyödyntää syntyvät sivuvirrat sekä investoida uusiin innovaatioihin

40

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet Rakentamisessa käytetään valtavia määriä luonnonvaroja.

Euroopan komission arvion mukaan uudisrakentaminen sekä rakennusten ja infran ylläpito kuluttavat noin 50 prosenttia kaikesta käyttöönotetusta materiaalista ja rakennusala tuottaa yli 35 prosenttia EU:n kaikesta jätteestä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on vähentää rakentamisen jätemäärää, parantaa lajittelua, kasvattaa rakennus- ja purkujätteen materiaalina hyödyntämistä 70 %:iin, lisätä uusiomateriaalien käyttöä infrarakentamisessa, kasvattaa uudelleenkäyttöä ja tunnistaa haitallisia aineita sisältäviä jakeita.

Circwastehankkeessa on edistetty rakentamisen kiertotaloutta Puhas Oy:n, Porin kaupungin, Kiertomaan ja Rambollin toteuttamissa koerakenteissa

Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina

Jätemäärä, 1 000 t/v 18 000

80 %

16 000

70 %

14 000

60 %

12 000

50 %

10 000

40 % 30 %

8 000

20 %

6 000

10 %

4 000

0%

2 000 0

2017

2018

2019

2020

2021

Ei-vaaralliset jätteet Vaaralliset jätteet Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

2015* 2016* 2017** 2018** 2019** 2020** 2021**

* Tilastointimenetelmä ei erottele uudelleenkäytön valmisteluun tai maantäyttöön ohjautuneita määriä; ne on arvioitu kierrätyksen kokonaismäärään. ** Tilastointimenetelmä ei erottele uudelleenkäytön valmisteluun ohjautuneita määriä; ne on arvioitu kierrätyksen kokonaismäärään.

Lähde: Tilastokeskus. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

41

Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet

Rakennusjätteiden syntypaikkalajittelu onnistuu, mutta edellyttää toteutuakseen kannustimia, tilaajan vaatimuksia sekä opastusta

42

Jätehuoltoyhtiö Puhas Oy kehitti hankkeessa rakennus- ja purkujätteiden lajittelua sekä kierrätystä omistajakuntiensa Joensuun, Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven alueilla yhdeksällä eri työmaalla.

Näillä työmailla jätteet onnistuttiin lajittelemaan jopa 99-prosenttisesti. Työmaakokemusten perusteella varmistui, että rakennusalalla pystytään lajittelemaan jätteet erittäin hyvin – edellytyksenä on, että työmaan tilaaja

sitä edellyttää ja huolehditaan jatkuvasti työntekijöiden perehdyttämisestä asiaan. Vaihtoehtona on kannustaa lajitteluun jätteiden vastaanoton hinnoittelulla. Lajittelua voi lisäksi helpottaa esimerkiksi jäteneuvonnalla, jätelajikohtaisilla kylteillä, erilaisilla keräysvälineillä ja yhteistyöllä. Lajittelun helpottamiseksi osahankkeessa laadittiin Rakentajan lajitteluopas sekä opas rakennusjätteiden syntypaikkalajittelun kehittämiseen.

Rakennustarvikkeiden Varaosapankin tunnelmallinen julkisivu Porissa vanhoilla veturitalleilla. Kuva: Laura Lehto.

Lue lisää:

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

► puhas.fi > Lajittelu ja neuvonta > Lajitteluoppaat > Rakentajan lajitteluopas ► materiaalitkiertoon.fi > > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Pohjois-Karjala > Tehoa rakennus- ja purkujätteen kierrätykseen

Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet

Uudelleenkäyttöä ja oikeita materiaalivalintoja rakentamiseen Porin kaupungin resurssiviisaan rakentamisen osahankkeessa on rakennettu verkostoja, toteutettu lukuisia demoja ja pilotteja, järjestetty koulutuksia ja seminaareja sekä tuotettu oppaita ja muita materiaaleja, kuten vuoden 2020 parhaana palkittu insinöörityö Pientalon hiilijalanjäljestä ja rakennusjätteistä ja Monitoimikoulun materiaaliarviointi kiertotalouden näkökulmasta.

Porissa luotiin malli, joka ohjaa rakentajan materiaalivalintoja kohti kestävämpää rakentamista ilmaston ja kiertotalouden näkökulmista. Asukkaille laadittiin omakotiasujan energiaopas, joka on talon ostajille, remontoijille sekä rakennuttajille suunnattu tietopaketti energiatehokkuuden huomioimiseen omakotitaloasumisessa.

Esimerkkinä uudelleenkäytön edistämisen keinoista rakentamisessa Porissa kehitettiin ja markkinoitiin rakennustarvikkeiden Varaosapankin toimintaa. Varaosapankki vastaanottaa ja myy erilaisia vanhoja rakennusosia ja on esimerkkinä ruohonjuuritason rakentamisen kiertotaloudesta.

Alueen purkupiloteissa hyödynnettiin kiertotalouden Alueen periaatteita ja mm. saapurkupiloteissa tiin betoni hyödynnetmateriaalin tyä täyttömateriaalina hyödyntämisaste maarakentamisessa.

> 90 %

Lue lisää: ► pori-fi > Kaupunki ja hallinto > Hankkeet ja verkostot > Hankkeet > CIRCWASTE – kohti kiertotaloutta > Osahanke Rakentamisen kiertotalous ► theseus.fi > Ammattikorkeakoulut > Satakunnan ammattikorkeakoulu > Opinnäytetyöt (Avoin kokoelma) > Pientalon hiilijalanjälki ja rakennusjäte ► Monitoimikoulun materiaaliarviointi kiertotalouden näkökulmasta (Material evaluation for a multifunctional school building from the circular economy perspective) ► Kiertotalouden ja ilmaston huomioiminen rakentamisessa ► Omakotiasujan energiaopas – Tietopaketti talon ostajalle, remontoijalle tai rakennuttajalle

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

43

Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet

Teollisuuden sivuvirtoja ja pilaantuneita sedimenttejä hyödyntämällä saadaan merkittäviä taloudellisia säästöjä sekä ympäristöhyötyjä Rambollin osahankkeissa on osoitettu teollisuusalueen yhteydessä olevan Sampaanalanlahden täytön yhteydessä, että sekä neitseellisiä rakennusmateriaaleja että rakentamisessa tarvittavia sideaineita voidaan korvata teollisuuden sivuvirroilla. Työ on lisäksi tuottanut tietoa ja ohjeistusta materiaalien ominaisuuksista, rakenteiden suunnittelusta, materiaalilogistiikan toteuttamisesta sekä ympäristövaikutuksista.

Hankkeen tulokset ovat olleet erinomaiset. Sampaanalan satamavarastoalueen täytössä saavutettiin 56 % päästövähennys massastabiloinnilla sekä pystyttiin pienentämään rakentamisessa tarvittavien luonnon kiviaineisten käyttöä yhteensä 70 %. Vaihtoehtoisilla ratkaisuilla pystyttiin korvaamaan yli 50 % massastabiloinnissa tarvittavasta sementistä. Alueella hyödynnettiin 100 000 tonnia alueen ulkopuolelta tuotua pehmeää maata. Lentotuhkaa käytettiin noin 30 000 tonnia. Lisäksi pystyttiin hyödyntämään rakentamisessa 1 000 000 m3 altaan omaa massaa ilman, että tätä olisi tarvinnut läjittää muualle. Kokeilulla saavutettiin myös huomattavia taloudellisia etuja, kun massastabiloinnilla saavutettiin 47 % (1,6M€) säästöt. Sampaanalanlahden kentän pintarakennevaihtoehtojen pilotit toteutettiin vuonna 2023.

Kenttärakenteiden toteutusta kierrätysraaka-aineilla on tarkoitus jatkaa myös jatkossa.

Sampaanalan täytössä on pilotoitu yli 10 erilaista massastabiloinnin ratkaisua. Hankkeen tulokset sekä antavat hyödyllistä tietoa ja mahdollistavat sujuvan ympäristölupien valmistelun myös tulevissa hankkeissa. Hankkeessa on tuotettu opas ja logistinen malli uusiomateriaalien käytöstä infrarakentamisessa. Opas kannustaa uusiomateriaalien käyttöön, sillä sen tietoja voidaan toisintaa tulevissa satamahankkeissa.

Massastabiloinnilla ja päällysrakenteessa on pilottikohteessa saavutettu

70 % vähennys luonnonkiviainesten käytössä

Massastabiloinnilla on saavutettu pilottikohteessa

kustannussäästöä 47 % (1,6 M€)

Lue lisää:

44

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Lounais-Suomi > Pilaantuneet maat turvallisesti hyötykäyttöön

Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet

Massakoordinaatiolla merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä Ylijäämä- ja purkumateriaalien hyödyntäminen rakennushankkeiden välillä edellyttää massakoordinaatiota, eli massavirtojen määrällistä ja laadullista seurantaa, ohjausta ja ennustamista. Massakoordinaatiolla pyritään ensisijaisesti ohjaamaan ylijäämämassoja suoraan työmaiden välillä, mutta lisäksi tarvitaan jalostus-, välivarastointi- ja loppusijoituspaikkoja.

Teollisuuden sivuvirtojen ja pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttö stabiloinnissa Sampaanalanlahdella Raumalla.

Kuva: Ramboll Finland Oy.

Valmista kenttää. Kuva: Ramboll Finland Oy.

Koordinaatio tuo parhaimmillaan merkittäviä taloudellisia ja ympäristösäästöjä. Onnistunut massakoordinaatio edellyttää yhteistyötä kaavoituksen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon välillä.

Turun seudulla massojen hallinnan operatiiviseksi toimijaksi on perustettu Kiertomaa Oy, jonka omistavat Lounais-Suomen jätehuolto Oy (LSJH) sekä Turun kaupunki. Jalostusta tai välivarastointia varten Kiertomaa Oy vastaanottaa Saramäen terminaalissa keskimäärin 200 000–300 000 tonnia ylijäämämaita, kierrätysbetonia sekä viherjätteitä vuosittain. Ylijäämämaita voidaan esimerkiksi seuloa tai murskata sopivan kokoisiksi lajitteiksi erilaisiin tarpeisiin. Näin säästetään polttoainetta sekä neitseellistä materiaalia ja niiden hanSaramäen kintakuluja. Saramäen terminaalin varastointialue toimii vastaanottama myös kokeilualueena, massamäärä jossa voidaan testata vuodessa uusia tapoja kierrät200–300 kt tää haasteellisesti hyödynnettäviä maa-aineksia, kuten savea.

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

45

Rakentamisen materiaalien kierrätyksen mahdollisuudet

Kiertotalouden mukaiset opit tierakennuspiloteista hyötykäyttöön kansallisesti oppaiden avulla Yhdeksässä konkreettisessa tieprojektissa pilotoitiin erilaisia uusiomateriaalirakenteita, kuten esimerkiksi jätteenpolton pohjakuonaa, rakeistettua lentotuhkaa, betoni- ja asfalttimursketta ja vanhoja renkaita.

Kierrätysraaka-aineiden käytöstä aiheutuneet

taloudelliset säästöt 25–40 %

Rambollin toteuttamissa piloteissa kehitettiin myös ympäristölupaprosesseja sekä heikkolaatuista maapohjaa ja vanhaa tierakennetta hyödyntäviä käsittely-, kunnostus- ja stabilointimenetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä.

Kokeilut olivat onnistuneita ja testattujen materiaalien voitiin todeta soveltuvan uusiokäyttökohteisiin. Pilottikohteesta riippuen eri kohteissa saavutettiin 12–70 prosentin päästövähennyssäästöjä. Pehmeitä maita on hyötykäytetty n. 650 000 m3, teollisuuden sivuvirtoja 44 000 tonnia. Taloudelliset säästöt ovat kohteesta riippuen vaihdelleet 25–47 % välillä.

Hankkeen piloteissa on demonstroitu suunnittelumenetelmiä ja maankäsittelytekniikoita, jotka mahdollistavat rakentamisen ilman ylijäämämaiden syntymistä.

Hankkeen piloteista on tuotettu lukuisia oppaita, jotka tarjoavat tietoa tuleville väylähankkeille. Lisäksi Väylävirasto on ottanut käyttöön hankkeessa tuotettuja ohjeita osaksi oheistustaan uusiomateriaalien käytöstä väylärakentamisessa.

Lentotuhkan hyötykäyttö Säyrylän eritasoliittymän penkereissä (ylhäällä). Valmis Riihimäki-Hikiä kevyen liikenteen väylä (alhaalla).

Käsiteltyä jätteenpolton kuonaa (viereisellä sivulla).

Kuvat: Ramboll Finland Oy.

Lue lisää:

46

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023

► materiaalitkiertoon.fi > Circwaste > Osahankkeet alueittain > Lounais-Suomi > Teollisuusjätteet ja maa-ainekset hyötykäyttöön tierakentamisessa

Pilotista riippuen

hiilidioksidipäästöjen vähennys 12–70 % Hiedanrannan pilotoinnissa uusiutumattomia

luonnonvaroja säästetty 40–70 %

Pehmeitä maita hyötykäytetty n. 650 000 m3

Teollisuuden sivuvirtoja hyötykäytetty 44 000 tonnia

materiaalitkiertoon.fi @kiertotalouteen

Koordinaattori: Suomen ympäristökeskus (Syke) Yhteistyötahot: Business Joensuu, GS1 Finland Oy, Jyväskylän kaupunki, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kemin Digipolis Oy, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Kiertomaa Oy, Kompotek Oy, Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Luonnonvarakeskus LUKE, Pikes Oy, Pirkanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Porin kaupunki, Puhas Oy, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Ramboll Finland Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Varsinais-Suomen liitto Päärahoittaja: EU:n LIFE IP -ohjelma Osarahoittajat: Gasum, Liikennevirasto, maa- ja metsätalousministeriö, Mustankorkea Oy, Pirteä Porsas Oy, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Rauman Biovoima Oy, Sammakkokangas Oy, Sitra, ympäristöministeriö Kesto: 2016–2023

KIERTOTALOUS NYT! Kaikki keinot käyttöön Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023 Kirjoittaja: Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (Syke) Tämän Layman-raportin kirjoittamiseen ovat osallistuneet kaikki projektikumppanit.

Toimittaja: Katja Lepistö, Syke Ulkoasu: Satu Turtiainen, Syke Kansikuva: stock.adobe.com / AI Valokuvat: stock.adobe.com ellei toisin ole mainittu.

Helsinki 10/2023.

ISBN 978-952-11-5610-6 (pdf) ISBN 978-952-11-5611-3 (nid.)

LIFE15 IPE FI 004 Tämän julkaisun tuottamiseen on saatu rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Sisältö edustaa ainoastaan Circwaste-hankkeen näkemyksiä ja EU:n komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.