V IN K K I K I R J A L L I S U U S K I E LT E N O P E T U K S E S S A
LISÄÄ LUKEMISTA OPETUKSEEN – OPETTAJILTA KERÄTTYJÄ VINKKEJÄ
Kirja vie kielen
Lukuklaani-tutkimuksessa todetaan, että kirjallisuuden osuutta yläkoulujen opetuksessa on varaa kasvattaa.
S
TEKSTI LOTTA-SOFIA AALTONEN KUVA LUKUKLAANI-HANKE
uomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke lahjoittaa jokaiseen Suomen ylä- ja yhtenäiskouluun yli sadan teoksen kirjapaketit, jotka sisältävät nuorille suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja lyriikkaa. Kirjapakettien mukana on Lukuklaani-käsikirja, joka kannustaa kirjallisuuden yhteisölliseen ja monialaiseen käsittelyyn. Käsikirja sisältää runsaasti kirjallisuusvinkkejä ja ohjeita kirjojen soveltamiseen eri aineissa, myös kielten opetuksessa. Hankkeeseen liittyy Helsingin ja Turun yliopistojen Lukuklaani-tutkimus (Pirjo Hiidenmaa, Liisa Tainio, Satu Grünthal, Sara Routarinne ja Lotta-Sofia Aaltonen), joka selvittää peruskoulun kirjallisuuskasvatuksen menetelmiä ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Artikkelin alustavat tutkimustulokset perustuvat yläkouluihin keväällä 2019 lähetettyyn kyselyyn, johon saatiin yli 1 000 vastausta eri aineiden opettajilta. Lisätietoa tutkimuksesta voi lukea osoitteessa blogs. helsinki.fi/lukuklaani/.
Lukutaito on kielen perusta
erottuvat oppimistuloksissa selkeästi vähemmän lukevista. Tutkimusten mukaan erityisesti kokonaisteoksen lukeminen, oli se sitten painettu tai digitaalinen, kauno- tai tietokirja, kehittää sanavarastoa ja syvälukutaitoa eli kykyä ymmärtää, tulkita ja soveltaa laajempia tietokokonaisuuksia. Lukutaidon taso – sanastontuntemus, ymmärrys kielen rakenteista ja toisaalta luetun sisällöistä – vaikuttaa suuresti myös uuden kielen oppimiseen. Jos perustus on heikko, sille on vaikea rakentaa uutta. Koska nuorten vapaa-ajan käyttötavat ovat muuttuneet ja kodeissa luetaan yhä vähemmän kirjoja, koulun rooli lukumallin näyttäjänä korostuu. Peruskoulussa tulisikin ottaa huomioon se, että myös pidempien tekstien lukemiseen pitää harjaantua. Lukemisen tukemisen soisi näkyvän kokonaisvaltaisesti eri oppiaineissa eikä vain äidinkielen tunneilla. Saman toteaa eräs Lukuklaani-kyselyyn vastannut opettaja: ”Ehkä tärkein asia on antaa lukemiselle konkreettista ja korvamerkittyä aikaa. Siinähän koulu käytännössä osoittaa arvostuksensa lukemista kohtaan.”
”Kohtahan oppilaat eivät osaa lukea muutamaa lausetta, mitä tehtävässä kysytään.” Näin ilmaisee huolensa eräs Lukuklaani-kyselyn vastaajista. Suomalaisnuorten lukutaito onkin heikentynyt. Ongelma on merkittävä, sillä lukutaito vaikuttaa kokonaisvaltaisesti oppimiseen, ja kirjoja lukevat nuoret
Yläkoulussa muissa aineissa kuin äidinkielessä luetaan kirjallisuutta oppikirjojen lisäksi hyvin vähän, selviää alustavista kyselytuloksista. Jopa yli 70 prosenttia vastaa käyttävänsä kaunokirjallisuutta oppitunneillaan harvemmin kuin lukuvuosittain tai ei koskaan. Tietokirjallisuuden suhteen tilanne on
16
6/2019
Aika lukea yhdessä
Pidä kirjallisuutta näkyvillä ja helposti saatavilla luokassasi. Hyödynnä kirjaston ammattilaisia: he voivat koota pyynnöstä kouluille halutulla kielellä eri aihepiirien paketteja, joilla on pitkätkin laina-ajat. Vinkkaa eri aiheisiin liittyvistä kiinnostavista kirjoista tai pyydä kirjaston kirjavinkkari tunnillesi! Aina joku innostuu. Puhu kirjoista ja osoita, että kirjallisuuden lukemisella on merkitystä. Motivoi ja palkitse. Opettajan omalla mallilla on tutkitusti vaikutusta. Kokeile lukea kaunokirjallisuutta ääneen. Se voi johdattaa aiheeseen ja rauhoittaa oppilaat tehtävien ääreen. Muista myös äänikirjojen kasvava suosio. Lasten kuvakirjat voivat olla kiinnostava käännöstehtävä, ja oppilas voi etsiä vaikka oman lempikirjansa lapsuudesta. Sadut toimivat esimerkkinä imperfektin käytöstä. Ehdota yhteistyötä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kanssa. Samaa teosta voi käsitellä molempien aineiden tavoitteiden pohjalta, mikä kehittää kykyä soveltaa ja tulkita luettua sekä syventää kielentuntemusta. Yhteiset projektit voivat myös motivoida oppilasta työekonomisuudellaan. Yläkoulujen kieltenopettajien kirjallisuusvinkkejä oppitunneille Useilla eri kielillä • Mauri Kunnaksen kuvakirjat • Muumit • Asterix- ja Aku Ankka -sarjakuvat • Agatha Christien dekkarit • Salla Simukan Lumikki-trilleritrilogia • Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarja
hieman valoisampi; sitä käyttää edes kerran lukuvuodessa noin puolet opettajista. Kokonaista kirjaa opetuksessaan luettaa edes lukuvuosittain vain yksi kymmenestä opettajasta. Kyselyyn vastanneiden kieltenopettajien mukaan esteenä kirjojen lukemiselle on ennen kaikkea opetustuntien riittämättömyys. Yhtenä ratkaisuna ai-