Issuu

6 | 2019

OPETUSMINISTERIN LUONA

Monilukutaito opetuksessa

www.sukol.fi • 6 | 2019

6 | 2019

3 4 6

Pääkirjoitus Au revoir !

Ajankohtaista SUKOLin koulutuspäivät Riihimäellä 7.–8.2.2020 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu: sukol.fi/koulutus

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Marja Jegorenkov Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Helsinki, Minna Närvä Helsinki, Elina Rusi Helsinki, Taija Salminen Espoo, Jaana Östergård Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 54. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO SP-Paino • KANNEN KUVA .shock/ Scanstockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson

Opetusministerin vieraana

Voitokkaat videot näyttävät kielitaidon hyödyt

Sanojen paikat

Monilukutaito tuo potkua kieliopintoihin

Kirja vie kielen

Stop Teaching

Mitä jäljelle jää

Liikettä ja hyvinvointia

Yksi maa, neljä virallista äidinkieltä

Kielilähettiläs jakaa kielikokemuksiaan Kutsuisitko lähettilään koulullesi?

Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604

Venäjää oppimaan, davaj!

Tilaus – Prenumeration 2019 92 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Språkstudier i ett svenskspråkigt gymnasium

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Sanna Karppanen ja Sari Saarinen tapasivat Li Anderssonin Vuoden kieliteko 2019

Tarinankerrontaa kielioppiin, osa 3 Monilukutaitojen opetus koskee kaikkia oppiaineita

Lukuklaani-hanke korostaa kirjallisuuden käyttöä opetuksessa Teaching literature in the 21st century classroom Lukiopäivillä esiteltiin uusi LOPS2021 Terveisiä SUKOLin syyskoulutuspäivästä Sveitsissä monikielisyyttä arvostetaan

Suomi–Venäjä-seura esittäytyy

Språket är en viktig del av identiteten som finlandssvensk

6/2019

SUKOLIN HALLITUS 2018–2020 PUHEENJOHTAJA 2017–2019 Sanna Karppanen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki, p. 040 511 4062, sähköposti sanna.karppanen@sukol.fi JÄSENET Virpi Hatakka Laurin koulu, Mynämäki, p. 040 736 8178, sähköposti virpi.hatakka@ edu.mynamaki.fi Tarja Kinnunen Siivikkalan koulu, Ylöjärvi, p. 040 181 6347, sähköposti tarja.kinnunen@ylojarvi.fi Päivi Koski Mäntsälä, p. 040 725 7971, sähköposti paivi.koski57@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Sara Nyholm Tegengrenskolan, Vöyri, p. 050 430 1073, sähköposti sara.nyholm@edu.vora.fi Satu Pessi Nokian lukio, p. 040 531 4937, sähköposti pessisatu@gmail.com Irina Poljanskaja Itä-Suomen koulu ja lukio, Lappeenranta, p. 040 523 6390, sähköposti irina.poljanskaja@ itasuomenkoulu.fi Kati Sinkkonen Kallion lukio, Helsinki, p. 050 528 1963, sähköposti kati.sinkkonen@edu.hel.fi Tytti Tenhunen Otaniemen lukio, Espoo, p. 050 590 8976, sähköposti tytti.tenhunen@espoo.fi Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@ksyk.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2019 Neliväri-ilmoitukset 2/1 keskiaukeama 4 596 1/1 takakansi 2 223 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 119 1/1 sisäsivu 1 993 leveä palsta 1 491 1/2 vaaka 1 274 1/2 kapea palsta 543

euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Au revoir ! Lukion opettajat saivat ennenaikaisen joululahjan, kun uusi opetussuunnitelma julkaistiin marraskuun alussa. Hyvän lahjan tavoin siinä on jotain tuttua mutta myös runsaasti uutta ja ajatuksia herättävää. Olen joskus kuullut, että hyvä lahja on sellainen, jota sen saaja ei ole osannut odottaa tai tarvita. Moni lukion opettaja saattaa kokea juuri näin ja jopa ajatella, että parempi olisi ollut ilman. Uskallan kuitenkin väittää, että tähän pakettiin kannattaa tarttua rohkeasti. LOPS2021 antaa kieltenopetukseen tilaa miettiä asioita uudella tavalla ja kokeilla. Nyt on mahdollisuus pohtia sekä rakenteellisia että sisällöllisiä muutoksia. Luoda jotain uutta. Olla ennakkoluuloton. Vuodet SUKOLin hallituksessa, liiton puheenjohtajana ja kielikoulutuspolitiikan näköalapaikalla ovat opettaneet, että muutos on hidasta. Uskon kuitenkin, että kieltenopetuksen ja arvioinnin on etsittävä uusi suunta. Nyt on vihdoin keskusteltava siitä, mitä on tämän vuosituhannen kieltenopetus. Minun on aika sanoa teille näkemiin. Olen nauttinut puheenjohtajuudesta ja ennen kaikkea oppinut valtavasti. Kiitos, että olet SUKOLin jäsen. Haluan lämpimästi onnitella Suomen kieltenopettajien liiton uutta puheenjohtajaa ja toivottaa kaikille mukavaa vuoden pimeintä aikaa! Au revoir, chers collègues !

Au revoir ! Gymnasielärarna fick en tidig julklapp, när den nya läroplanen offentliggjordes i början av november. I likhet med en god gåva innehåller den något bekant men också en hel del nytt och tankeväckande. Jag har hört att en bra gåva är sådan som mottagaren har varken önskat få eller trott sig behöva. Kanske mången gymnasielärare känner just så och rentav resonerar att det skulle ha varit bättre utan. Jag vågar dock påstå att det lönar sig att modigt ta upp detta paket. GLP2021 ger språkundervisningen förutsättningar att ta ett nytt grepp om saker och att experimentera. Nu ges möjlighet att dryfta såväl strukturella som innehållsmässiga förändringar. Skapa något nytt. Vara fördomsfri. Åren i SUKOLs styrelse, som ordförande för förbundet och på en språkutbildningspolitisk utsiktsplats har lärt mig att förändringen sker långsamt. Jag tror dock att språkundervisningen och bedömningen bör söka en ny riktning. Nu är det hög tid att diskutera vad språkundervisningen under detta millennium går ut på. För mig är det dags att ta avsked från er. Jag har njutit av ordförandeskapet och framför allt lärt mig oerhört. Tack för att du är medlem i SUKOL. Mina varma lyckönskningar till nya ordföranden för Språklärarförbundet i Finland. Jag tillönskar alla en trevlig årets mörkaste tid! Au revoir, chers collègues ! SANNA KARPPANEN, PUHEENJOHTAJA sanna.karppanen@sukol.fi

OUTI VILKUNA SUKOLin puheenjohtajaksi Syysliittokokouksessa valittiin nykyinen varapuheenjohtaja Outi Vilkuna SUKOLin puheenjohtajaksi kaudelle 2020– 2022. Outi Vilkuna opettaa ranskaa Kulosaaren yhteiskoulussa (pk 7–9, lu) Helsingissä. Häntä ehdottivat puheenjohtajaksi Suomen ranskanopettajain yhdistys ry ja Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry. SUKOLin toiminta on hänelle tuttua, sillä hän on toiminut sekä liiton että materiaalituotannosta vastaavan Sukol-Palvelu Oy:n hallituksessa. ”Koulumaailma kaikilla asteilla on erilaisten muutosten ja intressien keskiössä. Uskon kuitenkin, että yhdessä voimme antaa työllemme uudelleen sen merkityksen ja arvon, joka sille kuuluu”, puheenjohtaja Outi Vilkuna sanoo.

Outi Vilkuna aloittaa puheenjohtajakautensa vuodenvaihteessa. Kuva: Sari Saarinen / SUKOL

SUKOLin syysliittokokouksessa käsiteltiin sääntömääräisinä asioina tavoiteohjelma, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2020. Tulevien vuosien tavoiteohjelma ja toimintasuunnitelma on julkaistu osoitteessa sukol.fi/toimintasuunnitelma. Seuraava liittokokous pidetään huhtikuussa.

Pro lingua

Hyviä loppuvuoden pyhiä

SUKOLin Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Pro lingua -mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

SUKOLin toimisto on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 27.12.–3.1. Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut Pelastakaa lapset ry:n toimintaa.Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • B-saksa ja B-ranska to 26.3.2020 • A-saksa ja A-ranska ti 31.3.2020 Nyt myös • B-espanja to 2.4.2020 • A-englanti ti 21.4.2020 B-espanjan • A- ja B-ruotsi ti 28.4.2020. Merkitse päivät jo koe! kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset

6/2019

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/ajankohtaista.

luokan oppilaista koko Suomessa 2 004 opiskeli A2-kielenä espanjaa vuonna 2018. Tämä ja muita tietoja: www.sukol.fi/tilastot

POHJOISMAIDEN ja Baltian kieltenopettajien yhteinen konferenssi Islannissa kesällä 2020 NBR-konferenssi järjestetään Reykjavikissa 11.–12.6.2020. Konferenssin teemana on kielten tulevaisuus – Future of Languages. Monikielisen konferenssin pääkielenä on englanti, ja tarkoituksena on, että eri maiden kieltenopettajat voivat jakaa hyviä käytänteitään ja oppia toisiltaan. Konferenssiin osallistuvilla SUKOLin jäsenillä on mahdollisuus hakea jäsenstipendiä. Lue lisää: https://vigdis.hi.is/en/events/ fiplv-nbr-conference/

Vuoden kieltenopettaja 2019 SUKOL jakaa vuosittain Vuoden kieltenopettaja -tunnustuksen. Tänä vuonna tunnustuksen saa Olli-Pekka Lindgren, joka opettaa espanjaa ja ruotsia Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön opiskelijoille ja espanjaa Porin seudun kansalaisopistossa. Tunnustuksella SUKOL haluaa tuoda esille korkeakoulujen ja vapaan sivistystyön tekemän kieli- ja kulttuuriopetuksen merkitystä.Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Vuoden kieltenopettajan haastattelun voi lukea seuraavasta Tempuksesta.

KUVA AINO SUTINEN

SUKOLin talvipäivät Riihimäellä 7.–8.2.2020 Perjantai 7.2. Riihimäen taidemuseo, Temppelikatu 8, Riihimäki 18.00– Opastettu kierros, Riihimäen taidemuseo 19.30– Kakkukahvit ja musiikkia taidemuseon tiloissa

Lauantai 8.2. Riihimäen lukio ja aikuislukio, Koulukatu 5, Riihimäki 9.00–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–9.45 Tervetuliaissanat ja koulun esittelyä Puheenjohtaja Outi Vilkuna, SUKOL Rehtori Kari Jukarainen, Riihimäen lukio

12.15–13.30 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn 13.30–14.45 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)

9.45–10.45 Voiko mihinkään enää luottaa? Medialukutaito valeuutisten aikakaudella Toimittaja, tietokirjailija Johanna Vehkoo

1 Englanti Scott Buchanan: From Truman to Trump: How Americans Generally Don’t Like Establishment Candidates

10.45–11.00 Luo, Uskalla, Kehitä, Kokeile, Innostu – lukion kieltenopetuksen kehittämishanke LUKKI-hankkeen puheenvuoro

2 Ruotsi Jasmin Lindberg: Svensk ungdomskultur

11.00–11.15 Tauko 11.15–12.15 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) A Pauliina Kanervo: Arviointia yhdessä – konkretiaa alakoulun kielten arviointiin? B Tiina Primietta: Positiivinen pedagogiikka perusopetuksessa C Etäopetuksen käytänteitä Sari Hopeakoski: TutorHousen Digiluokan ranskan opetus Tarja Virtanen: Iitin kunnan alakoulujen reaaliaikainen saksan etäopetus D Lotta-Sofia Aaltonen ja Minna Luodonpää-Manni: Lukuklaani-hanke: kirjallisuus, lukeminen ja kieltenopetus yläkoulussa

3 Saksa Anta Kursiša and Ulrike Richter-Vapaatalo: Multilingual teaching principles in the classroom 4 Espanja Enrique Lucena Torres: El español coloquial 5 Ranska Catherine Métivier: Repenser l’enseignement du français pour une redéfinition des objectifs 14.45–15.15 Iltapäiväkahvi 15.15–16.15 Oppijan persoonallisuus – oppimisen tuki vai haitta? Emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen 16.15–16.30 Koulutuspäivän päätös ja arvonta

E Laura Paljakka ja Sonja Torkkeli: Lukiolaisten kielitaito käyttöön! (LOPS ja kielitaitoprofiili)

SUKOL järjestää koulutuksen yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

6/2019

Koulutuspäivät

Perjantaina kulttuuri-ilta Taidemuseokierroksen jälkeen kokoonnumme kakkukahveille ja kuuntelemaan lauluyhtye OIennaisen musiikkiesityksiä.

Lauantaina monipuolista ohjelmaa

Liisa Keltikangas-Järvinen

Ilmoittaudu viimeistään 27.1.2020: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: hanna.laitvirta@sukol.fi p. 040 487 3632

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ajankohtaisia teemoja: mitä kuuluu lukion kieltenopetuksen kehityssuuntiin, miten arvioida oppilaita laaja-alaisesti alakoulussa ja kuinka kirjallisuus ja lukeminen limittyy yläkoulun kieliopintoihin. Päivän aloittaa toimittaja Johanna Vehkoo, joka antaa vinkkejä valemedioiden viidakossa selviytymiseen. Päätösluennolla emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen puhuu oppijoiden, opettajien ja meidän kaikkien personallisuuspiirteistä ja niiden vaikutuksesta toimintaamme.

Ilmoittautumislomake on osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Ilmoittautumisaika päättyy 27.1.2020. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutuksen hinta on 100 euroa. Hintaan sisältyy 8.2.2020 koulutus ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Lasku lähetetään postitse tai e-laskuna. Perjantain ohjelma on omakustanteinen ja maksaa 10 euroa. Perjantain tilaisuuteen ilmoittaudutaan samalla ilmoittautumislomakkeella kuin lauantain koulutukseen. SUKOL ry lähettää ilmoittautuneille erillisen laskun perjantaista. SUKOLilaisille on alustavasti varattu kiintiö huoneita Hotel Seurahuone Riihimäestä (Hämeenkatu 29, Riihimäki). Majoitus varataan ja maksetaan itse. Varaukset 20.1.2020 mennessä sähköpostitse myynti@seurahuone.fi tai puhelimitse 019 716 270. Varauksen yhteydessä on mainittava tapahtuman tunnus SUKOL20 erikoishinnan takaamiseksi. Kiintiöhinnat ovat 78 e / 1hh ja 90 e / 2hh.

S U KO L TO I M I I

Opetusministerin

vieraana

SUKOLin puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kävivät lokakuussa tapaamassa opetusministeriä. TEKSTI JA KUVA SARI SAARINEN

UKOLin ja opetusministeri Li Anderssonin tapaamisessa eduskunnassa käsiteltiin kolmea asiaa. Puheenjohtaja Sanna Karppanen aloitti tapaamisen kertomalla, että SUKOL on tuonut esille toistuvasti huoltaan kielten ylioppilaskokeisiin osallistuvien määrän vähenemisestä. SUKOLin syksyllä teettämän kyselyn perusteella yliopistojen todistusvalinta heikentää entisestään opiskelijoiden motivaatiota opiskella vieraita kieliä lukiossa. Karppanen ehdotti, että opetusministeriö tekisi selvityksen yliopistojen pistetyökalun vaikutuksesta lukion kurssivalintoihin. Ministeri Andersson kertoi, että hän on saanut paljon yhteydenottoja asiasta. Hän harmitteli sitä, että tiedotus todistusvalinnasta on aiheuttanut vääriä tulkintoja ja lisännyt opiskelijoiden ja vanhempien epätietoisuutta. Opetusministeriö aikoo selventää tilannetta järjestämällä medialle tiedotustilaisuuksia aiheesta. Selvitystarpeeseen Andersson vastasi, että ministeriö aikoo arvioida ensi kevään jälkeen todistusvalinnan toimivuutta.

erillisellä toimenpidekokonaisuudella. Koulutuspoliittinen selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2020. SUKOL sai helmikuussa 2019 silloiselta opetusministeriltä kirjelmän, jossa liittoa pyydettiin nimeämään jäsen ministeriön asettamaan työryhmään. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa vaihtoehtojen selvittäminen A2-kielen varhentamiseksi alkamaan kolmannelta vuosiluokalta. Taustalla oli vuonna 2017 valmistunut professori Riitta Pyykön Monikielisyys vahvuudeksi -selvitys. Puheenjohtaja Karppanen tiedusteli, aikooko ministeriö käynnistää työryhmän, johon SUKOL on nimennyt edustajan. Ministeri Andersson sanoi selvittävänsä asiaa. Kolmantena aiheena oli ammatillisen toisen asteen todellinen jatko-opintokelpoisuus. Puheenjohtaja Karppanen

Koulutuspoliittisen selvityksen tarve

Toisena aiheena tapaamisessa oli kieltenopetuksen varhentaminen. Puheenjohtaja Karppanen totesi, että varhentamisen tavoite kieltenopetuksen monipuolistamiseksi ei toteudu, sillä suurimmassa osassa kuntia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi on valittu englanti. Karppanen esitti, että laadittaisiin maakuntatasoinen kielilähettiläiden verkosto, jonka tehtävänä olisi tukea varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjiä ja opettajia kielivalintojen monipuolistamisessa. Ministeri Andersson totesi viime vuosina tapahtuneen niin paljon, että ilmassa on muutosväsymystä. Ministerin mukaan on tärkeää katsoa tilannetta kokonaisuutena, ja siksi hallitus on käynnistänyt koulutuspoliittisen selonteon valmistelun 24.10. Selonteon avulla pyritään saamaan tilannekuva koulutuksen ja tutkimuksen nyky- ja tavoitetilasta. Siinä valmistellaan linjaukset, joilla koulutuspolitiikan tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Osana selontekoa laaditaan myös kokonaisselvitys ruotsinkielisen koulutuksen erityispiirteistä, haasteista ja kehittämistarpeista ja luodaan toimenpideohjelma yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Kansainvälisyyttä edistetään

6/2019

Li Andersson ja Sanna Karppanen eduskuntatalossa.

S U KO L TO I M I I

muistutti, että ammatillisen toisen asteen koulutuksen kehittämisessä yksi keskeisistä periaatteista on jatko-opintokelpoisuuden säilyttäminen. SUKOL esittää, että ministeriö selvittäisi ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden todellisia jatko-opintokelpoisuuksia ja edistäisi koulutusväylän säilymistä aitona vaihtoehtona. Myös professori Pyykön selvitys sisälsi ehdotuksen, että Kansallinen arviointikeskus Karvi toteuttaisi vuoden 2020 jälkeen arvioinnin ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista yhteisten tutkinnon osien kuten kielten opiskeluun ja oppimiseen. Ministeri Andersson kirjasi asian. Toivomme, että asia nousee esille tulevassa koulutuspoliittisessa selvityksessä, sillä ministeri on korostanut aiemmissa puheissaan ammatillisen koulutuksen kehittämistä tulevaisuussuuntautuneesti.

Järjestöjen yhteinen huoli

Tapaamisessa ministerille jätettiin pedagogisten opettajajärjestöjen yhtei-

nen kirjelmä, jossa opettajajärjestöt toivat esille huolensa opiskelijavalintauudistuksesta. Järjestöt ovat huolissaan siitä, että yliopistojen valintakriteereillä on huomattava lukio-opintoja ohjaava vaikutus. Nuoret joutuvat tekemään ammatinvalintaansa liittyviä valintoja entistä aikaisemmin. Opiskelijoiden pitää järjestöjen mukaan voida luottaa siihen, etteivät jatko-opintomahdollisuudet kapene kohtuuttomasti jo lukion alussa tehtyjen valintojen myötä. Järjestöt muistuttavat, että opiskelijoiden on edelleenkin voitava opiskella monipuolisesti niitä aineita, jotka he kokevat tulevaisuutensa kannalta merkityksellisiksi ja joita he ovat motivoituneita opiskelemaan. Järjestöt haluavat myös kiinnittää huomiota opiskelijavalintauudistusta koskevaan uutisointiin. Julkinen keskustelu on vaikuttanut siihen, että osa opiskelijoista tekee lukion kurssivalintoja virheellisin perustein. Opiskelijoilla ja huoltajilla on oikeus saada tietoa opiskelijavalinnoista. Opetuksen

järjestäjillä on velvollisuus tarjota sitä ja myös oikaista mahdollinen liikkellä oleva väärä tieto. Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten opiskelijavalintauudistus vaikuttaa opiskelijoiden jaksamiseen, ja muistuttavat, että myös opettajat uupuvat, koska lukiota koskevat uudistukset seuraavat toisiaan tiheään tahtiin. Järjestöjen mukaan lukiokoulutuksen laadun varmistamiseksi on tärkeää, että yliopistojen pistetyökalun vaikutusta lukion kurssivalintoihin selvitetään. Kirjelmän allekirjoittivat: Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry, Kotitalousopettajien liitto ry, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry ja Äidinkielen opettajain liitto ry.

Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma

24.–25.1.2020 Messukeskus Helsinki Merkitse kalenteriisi 25-juhlavuoden päivämäärät! Juhlavuoden pääteema: Hyvinvointia opinpoluille, työhön ja elämään. Educassa ensimmäistä kertaa kansainvälinen kokonaisuus! Lue lisää: educamessut.fi/educa-kansainvalistyy

Maksuton sisäänkäynti rekisteröityneille: educamessut.fi

Avoinna: pe 24.1. klo 10–20 ja la 25.1. 10–17 Huomaa perjantain pidennetty aukioloaika! educamessut.fi #educa2020

VUODEN KIELITEKO

Voitokkaat videot

näyttävät kielitaidon hyödyt Vuoden kieliteko -palkitun videoprojektin tavoitteena oli vahvistaa valinnaiskielten asemaa.

TESTI ANNA HALME KUVA SARI SAARINEN / SUKOL

lesia Kullberg kuvailee videoprojektin taustoja näin: ”Meillä on yksi tavoite, joka on monikielisyyden arvon tunnustaminen. Jotta saavuttaisimme sen, täytyy tehdä monta isoa ja pientä tekoa. Seitsemän videohaastattelua eivät maailmaa muuta, mutta jos jokainen koulu jossain muodossa tekee vaikka kolme vastaavaa, niin sillä on jo vaikutusta.” Olesia Kullberg toimii Saimaan ammattikorkeakoulun kielikeskuksessa englannin ja venäjän kielen lehtorina. Hän ohjasi videoprojektiryhmää, johon kuului opiskelijoita Saimaan ammattikorkeakoulusta ja molemmista Lappeenrannan lukioista: Kimpisen lukiosta ja Lyseon lukiosta. Ammattikorkeakoulun osuutena oli kuvaaminen ja leikkaaminen, ja lukiolaiset haastattelivat eri alojen asiantuntijoita kielitaidon roolista työelämässä ja urakehityksessä. Videosarja toteutettiin osana ESR-rahoitteista Tunne työ – suunnittele ura -hanketta (https://www.tunnetyo.fi/), ja videot ovat kaikkien katsottavissa Youtubessa Saimaa UAS -kanavalla. SUKOL palkitsi videosarjan tekijöitä 2 000 euron arvoisella Vuoden kieliteko 2019 -tunnustuksella. Rahapalkinnon lahjoitti Otavan Kirjasäätiö. Palkinnon myöntämisellä SUKOL haluaa antaa tunnustusta työelämän kielitaidon merkityksen esittelemiselle ja opiskelijoiden kielitietoisuuden vahvistamiselle. Erityisen kiitoksen ansaitsee lukioiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyö.

maan tähän, ja heillä oli lupa olla tunnilta poissa projektin takia. Olen huolissani saksan opiskelun vähenemisestä, ja kaikki keinot kertoa kielitaidon merkityksestä ovat nyt tarpeen. Lopputulos on hieno!” Olesia Kullberg toteaa, että idea motivaatiovideoista, joissa eri alojen ammattilaiset kertovat kielten roolista omassa työssään, ei ole uusi: ”Varmaan jokainen valinnaiskielten opettaja on miettinyt ja ehkä jossain muodossa toteuttanutkin sitä.” Alkuperäisestä ideasta ensimmäiseen kuvauspäivään kuului 1,5 vuotta, ja suunnitelmia jouduttiin muokkaamaan useampaan otteeseen. Ydin kuitenkin pysyi sama-

Lukiolaiset mukaan

Kimpisen lukion englannin ja italian opettaja Mari Tepponen kertoo, että idean äiti Olesia Kullberg tuli esittelemään videoprojektia lukiolle Tunne työ -hankkeen puitteissa. ”Koska videot olivat hyvä ajatus ja niitä voisi hyödyntää monessakin paikassa, lupasin, että meidän lukiosta löytyy kieltenopiskelijoita haastattelijoiksi”, Tepponen sanoo. Hän pyysi kahta opiskelijaa mukaan, ja hänen eri kieliä opettavat kollegansa Marja Kondra, Marika Roos ja Leila Turpeinen kääntyivät omien opiskelijoidensa puoleen. Innostusta oli enemmänkin, mutta loppujen lopuksi viisi opiskelijaa oli mukana videoiden teossa. Saksanopettaja Leila Turpeinen on ylpeä opiskelijoistaan ja iloinen siitä, että projekti eteni suunnitelmista toteutukseen: ”Kannustin opiskelijoita saksan ryhmästäni osallistu-

6/2019

Vuoden kieliteko -palkinnon vastaanottivat Marika Roos (vas.), Olesia Kullberg ja Mari Tepponen.

VUODEN KIELITEKO

na: videoilla haluttiin korostaa muiden kielten kuin englannin merkitystä työelämässä. Kullberg kuvaa omaa osuuttaan projektissa: ”Olin sellainen orkesteri-ihminen, koordinaattori, sihteeri, valmentaja, kuski, tapahtumien järjestäjä, käsikirjoituksen tekijä.” Hän myös tapasi lukiolaiset ja valmensi heitä haastattelujen tekoon. Saimaan ammattikorkeakoulusta mukaan lähti videotaiteen opettaja Vesa-Ville Saarinen.

”Jäi hyvä fiilis”

Yksi osallistuneista lukiolaisista oli Reetta Turppo, joka käytti haastattelua suorituksena lukion Erasmus-kurssilla. Hän kertoo kokemuksestaan: ”Oli helppoa ja vaikeaa samaan aikaan se, että haastattelutilanteita kuvattiin. Puhuminen tuntui luonnolliselta, mutta toisaalta muistin koko ajan, että minua kuvataan. Jäi hyvä fiilis. Haastateltava porukka oli tosi monipuolista, ja jokaisesta haastattelusta tuli jotain itselle uutta. Oli kiva heittäytyä mukaan

tämmöiseen juttuun, mikä ei ihan joka päivä osu kohdalle. Tulokset ja työstä saatu kiitos jopa vähän yllätti minut.” Olesia Kullberg toteaa, että haastattelupäivät olivat helppoja mutta valmistelu vaati joustavuutta ja huumoria. Aikataulujen yhteensovittaminen oli myös lukion opettajien mielestä hankalinta. ”Osa opiskelijoista oli abeja, emmekä halunneet tämän hankkeen häiritsevän millään tavalla heidän ylioppilaskirjoituksiaan. Suurin osa videoista tehtiin siis kirjoitusten jälkeen keväällä”, Mari Tepponen mainitsee. Kullberg ja Tepponen toivovat molemmat, että videoita käytettäisiin kielten markkinointiin ja kielitaidon hyötyjen esittelemiseen monella eri luokka-asteella. Ne sopivat myös opinto-ohjauksen tunneille. ”Parasta olisi, jos jokainen kieltenopettaja voisi jakaa videot omilla kanavillaan Facebookissa ja Twitterissä. Näin ne voisivat elää omaa elämäänsä. Mitä enemmän ihmisiä niitä katsoo, sitä enemmän hyötyä videoista on”, Olesia Kullberg tiivistää.

LUKION VIERAIDEN KIELTEN OPETTAJA tai OPETTAJANKOULUTTAJA -

TERVETULOA TAITOTASOKOULUTUKSEEN

30.3.-1.4.2020 Helsingin Suomalaiseen Yhteiskouluun! Ohessa tarkempia tietoja koulutuksesta. Koulutuksessa käsitellään myös taitotasoja uuden lukion opetussuunnitelman näkökulmasta.

Aims and results of the workshop: • Enable participants to become better familiar with CEFR levels, descriptors and illustrative samples and the Companion Volume • Enable participants to: • understand the CEFR model of language use • understand an action-oriented approach supported by the CEFR • get practical guidelines and revise learning outcomes and link them to relevant CEFR levels • get practical guidelines and revise tasks based on assessment materials provided by Finnish participants, • develop valid items related to the CEFR to be used in language testing. •

Kouluttajina toimivat ECML:n asiantuntijat ja työkieli on englanti. Koulutus on osallistujille maksuton ja lisäksi mahdollinen ansionmenetys sekä matka- ja majoituskulut pääkaupunkiseudun ulkopuolelta korvataan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 17.1.2020 mennessä osoitteeseen sanna.pakkala@syk.fi tai niina.saunamaki@syk.fi. Paikkoja rajoitetusti.

Molemmat myös suosittelevat lämpimästi vastaavia projekteja muillekin. ”Usein sanotaan, että opiskelijoita on vaikea saada mukaan, mutta olen sitä mieltä, että omalla esimerkillä ja oikeista naruista vetämällä ei se niin vaikeaa ole, kunhan ajankohta on oikea. Tässä opiskelijat saivat itse vaikuttaa hieman sisältöihin, ja uskon sen motivoineen heitä”, Mari Tepponen sanoo. Yhdellä videolla Kimpisen lukion opiskelijat pääsevät itse ääneen: aiheena on vieraiden kielten opiskelu ja motivaatio. Espanjanopettaja Marika Roos kertoo, että tarkoituksena on käyttää videoita muun muassa 9.-luokkalaisten kieltenopiskelun motivointi-illassa. ”Ensi syksynä aion myös näyttää videoita lukion ykkösille ja houkutella heitä kielten kursseille. Kaikki keinot on otettava käyttöön, jotta vapaaehtoisten kielten opiskelu kouluissa ja lukioissa lisääntyisi. Siinä meille kaikille riittää työsarkaa!”

• • •

Creating a forum of discussion for participants from various professional language areas. Collaboration on aspects of teaching/learning and testing related to the CEFR. Discussing approaches adopted in curricula writing and linking them to the CEFR. Sharing ideas and the formation of working groups; participants would be able to work as multipliers in their schools, institutions and across the country.

This initiative is carried out within the framework of a cooperation agreement between the European Centre for Modern Languages and the European Commission www.ecml.at/ec-cooperation

L U O K K A H U O N E E S TA : K I E L I O P I N O P E T TA M I N E N

Sanojen paikat

Tarinallista kieliopin opettamista käsittelevän sarjan kolmannessa osassa vastataan muun muassa kysymykseen: missä sanat asuvat?

TEKSTI JA KUVA KARI MOILANEN

empuksessa 5/2019 kirjoitin kieliopin konkretisoimisesta: sanoista ja päätteistä voi piirtää eläviä olentoja ja kertoa tarinoita. Yksi hahmoista oli Liisa-Petteri, joka sujahtaa pihapuun kaninkolosta seikkailemaan kieliopin Ihmemaahan. Tässä artikkelissa esittelen muutaman idean lisää.

Yhdessä ollaan – vaikka väkisin

Tietyt sanat ja päätteet esiintyvät aina yhdessä. Aviopari be + ing (am/are/is + ing) on syvästi kiintynyt toisiinsa. Jos paikalla on Am, on aina läsnä myös hänen puolisonsa Ing. Jos oppija siis kirjoittaa *he going tai *he is go, on jompikumpi aviopuolisoista hukassa, ja se ei käy laatuun. Puolisoille voi keksiä nimet, vaikkapa Amalia ja Ingvar, jolloin niihin on helpompi viitata: Mihin jätit Amalia-raukan? Joillakin sanoilla on mukana oma avustaja, personal assistant. Avustajat ovat pieniä ja huomaamattomia mutta aina paikalla. Käytännössä kyse on prepositioista kuten verbeillä: look at, wait for, listen to; titta på, njuta av, lyssna på. Kaikki sanat eivät suinkaan esiinny sopuisasti yhdessä. Toiset esittävät kumppaniensa ulkonäön suhteen melkoisia vaatimuksia, ja näitä vaativia sanoja onkin eri kielissä koko joukko. Englannissa muun muassa love ja hate eivät välitä viettää aikaa verbin vieressä, ellei tämä taivu -ing-muotoon (love eating). Saksassa ja venäjässä prepositiot äkseeraavat toisia sanoja ja vaativat mitä hurjimpia taivutusmuotoja. Joillakin rakenteilla on myös kova komento marssijärjestyksen suhteen: englannissa be ja have johtavat joskus usean sanan joukkoa mutta eivät salli perässätulijoiden osallistua taivutukseen millään tavalla (be going to, be able to, be allowed to, have to). Tällaiset ilmaisut voi kehystää omaksi laatikokseen, jonka sisällä hahmot ovat peräkkäin ja johtajalla on äksy ilme. Yhdessä tavataan sellaisiakin sanapareja, joista toinen on muuttunut kummitukseksi. Kummitussanasta näkyy vain yksi silmä: isn’t, can’t, he’s, they’re.

Missä sanat asuvat?

On hyvä tuoda esiin ajatus, että sanoilla on koti ja kodissa huoneet aivan kuin ihmisilläkin – toisin sanoen ne ovat tie-

6/2019

tyssä järjestyksessä lauseessa. Sanoille voi piirtää talon, jonka eri huoneissa asuvat eri lauseenjäsenet. Käytännössä rinnakkaiset huoneet muodostavat palstat, joiden mukaiseen järjestykseen sanat sijoitetaan lauseissa. Uusia lauseita voi kirjoittaa allekkain samaan taloon niin, että tekijät kirjoitetaan yhteen palstaan, verbit omaan huoneeseensa keskelle ja erilaiset määreet talon oikean päädyn huoneisiin. Liikkuvat määreet voi mieltää kyläilijöiksi, jotka majoitetaan tarpeen mukaan milloin kenenkin huoneeseen. Oppilaat voivat tuottaa lauseita itse, kopioida valmiita lauseita palstoihin tai kirjoittaa niitä opettajan sanelusta. Omat talonsa voi tehdä kysymyslauseille ja tarvittaessa sivulauseille. Talot mallilauseineen voi koota pienemmässä koossa myös kirjanmerkiksi, jotta lauseen muodostamisen malli kulkee koko ajan mukana – ehkä jopa kokeessa. Jos kirjoittaminen teknisenä suorituksena on työlästä ja tuntuu vievän oppijan huomion niin, että tarkkaavuutta ei riitä sanajärjestykseen, sanajärjestysmallin voi askarrella monistuspaperilaatikon kannesta. Kanteen leikataan aukot lauseenjäsenille (esimerkiksi tekijä, tekeminen, yksi määre). Oppilas saa sanakortteja, joihin on kirjoitettu lauseenjäseniä, ja hänen tehtävänään on pudottaa kortit oikeasta aukosta laatikkoon. Aukot ja vastaavasti kortit voi leikata eri muotoisiksi (esimerkiksi neliö, ympyrä, kolmio), jolloin lauseenjäsenten tunnistamiseille saa tukea tätäkin kautta: verbi on ympyräsana. Sanakorteilla voi myös pelata muistipeliä esimerkiksi niin, että haettavana eivät ole täsmälleen samat sanat vaan samoihin aukkoihin sopivat lauseenjäsenet (speak ja talk ovat pari, samoin in the evening ja at 6 o’clock).

Vaaralliset reitit

Kieliopin Ihmemaassa on paljon vaarallisia reittejä, joiden läpi pitäisi selvitä. Reitit voivat olla esimerkiksi astinkiviä, joista on valittava oikeat joen ylittämiseen. Astinkivet valitaan erilaisin kriteerein. Sellaiseksi voi kelvata substantiivi, jonka monikko on säännöllinen – mutta on varottava astumasta niiden sanojen päälle, joiden monikko on epäsäännöllinen (cats – children). Ruotsissa sallittuja sanoja ovat ne, joiden monikot päättyvät -ar, -er, -or. Englannin sanoista valitaan ne, joiden kanssa genetiivissä on ’s (teacher, mother), mutta of-preposition kanssa järjestyviä sanoja pitää välttää

L U O K K A H U O N E E S TA : K I E L I O P I N O P E T TA M I N E N

(colour, house). Tai valitaan pronominit, jotka tarkoittavat elollista (nobody, everyone – nothing, everywhere). Yksi reittikriteeri voisi perustua sanaluokkiin, etenkin kun oppimateriaaleissa niitä ei välttämättä harjoitella systemaattisesti. Yhtä hyvin reitti voi perustua tiettyyn teemasanastoon. Astinkivien sijaan reittejä voi rakentaa ruudukkoon niin, että joka ruudussa on jokin sana. Reitti on löydettävä ruudukon yläreunasta alareunaan siten, että joka riviltä valitaan yksi ruutu, jonka tulee koskettaa seuraavalta riviltä valittavaa ruutua. Opettajan ei tarvitse kuin tehdä yksi ruudukko, ottaa siitä valmiiksi kopioita ja kirjoittaa ruutuihin sanoja, joista voi muodostua useampiakin reittejä: Etsikää substantiivireitti ylhäältä alas. Etsikää epäsäännöllisten verbien reitti. Etsikää rahaan liittyvistä sanoista reitti. Tehtävien keksimisessä vain mielikuvitus on rajana. Toivotan kaikille hyviä hetkiä kieliopin Ihmemaassa!

Lähde mukaan koulusi tai päiväkotisi kanssa Erasmus+ -ohjelmaan! Vaikuttavaa kansainvälistä kokemusta sekä uusia ideoita oman työn kehittämiseen Täydennyskoulutushankkeet lisäävät henkilöstön osaamista sekä vahvistavat koulusi eurooppalaista ulottuvuutta. Koulun omista tarpeista syntyvät hankkeet voivat sisältää useita erityyppisiä ulkomailla tapahtuvia oppimisjaksoja. Hakuaika päättyy 5.2.2020 klo 12 (CET). Eurooppalaisten koulujen väliset vaihtohankkeet avaavat ainutlaatuisen mahdollisuuden oppilaille ja koulun henkilöstölle saada kansainvälistä oppimiskokemusta. Lisäksi hankkeet kehittävät kouluja organisaatioina ja lisäävät kykyä työskennellä kansainvälisissä verkostoissa. Hakuaika päättyy 24.3.2020 klo 12 (CET). Eurooppalaiset strategiset kumppanuushankkeet kehittävät koulutusta laaja-alaisesti ja avaavat osallistujille uusia toimintamahdollisuuksia ja yhteistyömuotoja. Hankkeissa voi olla mukana kouluja tai muita koulutusalan toimijoita, kuten korkeakouluja, yrityksiä ja järjestöjä. Hakuaika päättyy 24.3.2020 klo 12 (CET). Lisätietoja ja hakuohjeet: oph.fi/erasmusyleissivistavalle Tarkista samalla hakuinfotilaisuuksien ajankohdat tapahtumat-sivulta! Ota yhteyttä: comenius@oph.fi, puh. 0295 338 652

M O N I L U K U TA I TO

Monilukutaito tuo potkua kieliopintoihin

Digitaalisessa maailmassa tarvitaan uusia luku- ja kirjoitustaitoja, joille on käyttöä myös kieltenopetuksessa. TEKSTI OUTI KALLIONPÄÄ

onilukutaito-termi on suomalaisessa koulukontekstissa yleistynyt tarkoittamaan kaikenlaisten nyky-yhteiskunnassa tarvittavien tekstien tuottamista ja tulkintaa. Sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen opetussuunnitelmissa monilukutaitojen opetus koskee kaikkia oppiaineita. Jo aiemmin on ollut selvää, että jokaisella oppiaineella on omat tekstinsä ja käsitteistönsä, joihin perehdyttäminen kuuluu kyseisen oppiaineen tehtäviin. Esimerkiksi vieraiden kielten opiskelussa tutuksi ovat tulleet sanakirjojen käyttö, vieraiden kielen kuuntelut ja kulttuurialueelle ominaiset tekstit. Tämä on monilukutaitoon kuuluvaa kielitietoista opetusta.

Monilukutaito-opetus on oppilaiden kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden huomioon ottamista. Monilukutaito-opetuksella on kuitenkin muitakin tärkeitä tehtäviä. Sen avulla on mahdollista luoda siltoja oppilaiden vapaa-ajan ja koulun tekstimaailmojen välille. Usein oppilaiden vapaa-aikana käyttämiin teksteihin liittyy populaarikulttuuri, erilaiset digitaaliset sovellukset, sosiaaliset tekstikäytänteet ja omaehtoinen itseilmaisu. Nämä ovat myös seikkoja, jotka motivoivat oppilaita sekä käyttämään että tuottamaan erilaisia tekstejä. On hyvä muistaa, että alun perin monilukutaito on kehitetty ensi sijassa pedagogiseksi apuvälineeksi. Monilukutaito-käsitteen vuonna 1986 lanseerannut tutkijaryhmä The New London Group on korostanut, että monilukutaito-

6/2019

opetus on oppilaiden kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden huomioon ottamista. Kansainvälistymisen ja maahanmuuton lisääntymisen myötä tämä näkökulma on tullut ajankohtaiseksi Suomessakin, ja se koskee erityisesti kieltenopetusta. Monilukutaitopedagogiikalla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Pedagogiikan kehittäjät ovat korostaneet monilukutaidon merkitystä oman äänen kehittymisen ja vaikuttamisen välineenä. Tämä lisää osallisuuden kokemista, joka puolestaan ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä.

Uusia taitoja

Digitaalisessa maailmassa tekstejä tuotetaan ja tulkitaan moninaisissa verkko- ja mediaympäristöissä, joissa pelkkien perusluku- ja -kirjoitustaitojen hallinta ei enää riitä. Monilukutaitoon kuuluukin oleellisena osana niin sanottujen uusien luku- ja kirjoitustaitojen hallinta. Näitä taitoja ovat esimerkiksi: Tekniset taidot: Tekstien tuottaminen vaatii jatkuvasti kehittyvien laitteistoiden, muuttuvien sovellusten ja erilaisten verkkotoimintaympäristöjen hallintaa. Tekstilajitaidot: Verkon tekstilajit ovat usein multimodaalisia ja koostuvat kirjoituksen lisäksi hyperlinkeistä, äänistä, kuvista, videoista tai muista merkityksiä välittävistä elementeistä. Sosiaaliset taidot: Kirjoittaminen ei ole enää vain yksilötaito vaan ennen kaikkea sosiaalinen taito. Kirjoittaminen on usein aktiivista toimimista globaalin internetin osallisuuden kulttuurissa erilaisten yhteisöiden jäsenenä. Tekstejä tuotetaan myös yhteisöllisesti. Julkisuustaidot: Kirjoittaminen tapahtuu julkisesti internetissä. Tämä edellyttää kommunikointitaitoja, sosiaalisten käytäntöjen hallintaa, mediakriittisyyttä ja erilaisten säännösten tuntemista. Tietoisuustaidot: Hektinen internetympäristö ja monisuorittaminen ei tue lukemiseen ja kirjoittamiseen keskittymistä. Siksi on tärkeää, että jokainen oppii luomaan itselleen keskittymistä tukevan tilan. Luovuustaidot: Verkossa kirjoittaminen on usein yhteisöllistä kielellä leikkimistä, erilaisten tekstien luovaa yhdis-

M O N I L U K U TA I TO

telyä (remiksaus) ja sisäisesti motivoitunutta itseilmaisua. Multimodaalinen kirjoittaminen on luova prosessi. Kieltenopetuksen näkökulmasta erilaisten mediatekstien tuottaminen ja verkkokeskustelut sosiaalistavat oppilaita autenttisiin kielenkäyttötilanteisiin, joita he tarvitsevat sekä vapaa-ajalla että myöhemmin opiskelu- ja työelämässä. Luokkahuoneessa voidaankin heittäytyä käyttämään vierasta kieltä chattailuun, aitoihin verkkokeskusteluihin osallistumiseen, fanifiktion kirjoittamiseen, bloggailuun ja vloggailuun, sosiaalisen median päivittämiseen ja digitarinoiden työstämiseen. Samalla kehittyvät tärkeät tulevaisuustaidot kielitaitojen lisäksi.

Motivaatiota opiskeluun

Nuorten vapaa-ajan tekstikäytännöt näyttäytyvät usein verkkoalustoilla tapahtuvana sosiaalisena kommunikointina ja luovana sisällöntuotantona. Tutkimukset vahvistavat, että näiden käytänteiden ottaminen kieltenopetuksen osaksi motivoi sekä kirjoittamaan että lukemaan enemmän. Tutkimusten mukaan poikia houkuttelee tekstien pariin teknisten välineiden ja digitaalisten sovellusten käyttö, kun taas tyttöjä motivoi uuteen mediaan liittyvä sosiaalisuus kuten yhdessä kirjoittaminen ja online-kommunikointi. Molempia sukupuolia kiinnostaa uusiin tekstilajeihin liittyvä multimodaalinen luovuus ja mahdollisuus itseilmaisuun. Kieltenopetuksen kannalta multimodaalisuuden etuna on, että sen avulla on mahdollista harjoitella nuorille luontevalla tavalla suullista ilmaisua ja omien ajatusten esittämistä. Tekstilajeillakin on merkitystä: populaarikulttuuri kuten elokuvat, pelit ja YouTube-videot ovat nuorten arkipäiväistä tekstimaailmaa, joiden parissa he ovat hankkineet monenlaisia tietoja ja taitoja. Näitä vapaa-aikana hankittuja resursseja kuten esimerkiksi verkkopelaamiseen liittyvää monipuolista kommunikointiosaamista, audiovisuaalista tietotaitoa ja uusiin tekstilajeihin liittyvää tarinallisuuden tajua kannattaa hyödyntää myös koulussa. Usein nuoret ja lapset osaavat toimia näillä omilla vahvuusalueillaan toistensa vertaismentoreina ja tukijoina – ja samalla laajentaa opettajankin osaamista. Mentorina toimiminen, oman osaamisen näyttäminen ja siitä saatu arvostus nostaa tutkitusti minäpystyvyyden tunnetta erityisesti niillä oppilailla, joille perinteinen opiskelu tuottaa vaikeuksia. Tällä on todettu olevan siirtovaikutusta myös motivoitumisessa opeteltavaa asiaa kohtaan.

Oppilaslähtöistä pedagogiikkaa

Monet koulut ovat nykyisin monikulttuurisia. Oppilaat tulevat hyvin erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista. Monilukutaitopedagogiikassa tätä moninaisuutta pidetään rikkautena ja oppilaiden kielellinen repertuaari pyritään ottamaan tietoisesti käyttöön. Tämä avaa usein myös opettajien ymmärrystä oppilaidensa tiedoista ja taidoista. Tutkijat Taylor, Bernhard, Garg ja Cummins (2008) kertovat kanadalaisesta kirjaprojektista, joka toteutettiin monikulttuurisessa alakoululuokassa. Lasten tehtävänä oli laatia kaksikielisiä kertomuksia heistä itsestään yhteistyössä perheidensä kanssa. Lasten englanninkieliset kertomukset perheestään, ystävistään, suosikkiruoistaan, harrastuksistaan ja tulevai-

suuden odotuksistaan äänitettiin, kirjoitettiin puhtaaksi ja tulostettiin kirjaksi. Sen jälkeen lapset kuvittivat kirjaansa ja perheet lisäsivät kirjaan valokuvia ja käännöksen kotikielelle. Lopuksi teokset skannattiin ja jaettiin sähköisesti.

Vieraan kielen osaaminen voi näyttäytyä tehokkaana aidon vaikuttamisen välineenä. Myös erityisen tuen tarpeessa olevat lapset hyötyvät usein siitä, että heidän on vierasta kieltä opiskellessaan mahdollista ilmaista itseään muutoinkin kuin pelkkien sanojen avulla. Vaikka hitaammin etenevän oppilaan ilmaisuvaranto olisi vielä suppea verrattuna luokkatovereihinsa, käyttämällä kielen lisäksi esimerkiksi kuvia ja musiikkia hän pystyy ilmaisemaan itseään tasavertaisemmin muiden kanssa.

Toiminnallista vaikuttamista

Viime kädessä monilukutaitopedagogiikan voi katsoa tähtäävän siihen, että oppilaista kasvaa omaäänisiä ja aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita eri kielten, medioiden ja tekstilajien avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että oppimisen toimintaympäristön on laajennuttava luokkahuoneen ulkopuolelle. Kieltenopetukselle tämä avaa innostavia mahdollisuuksia; vieraan kielen osaaminen voi näyttäytyä tehokkaana aidon vaikuttamisen välineenä. Esimerkiksi nuorten ilmastonmuutoshuolta voidaan purkaa konkreettisella toiminnalla vieraan kielen tunneilla. Nuoret voivat vaikkapa työstää vaikuttamaan pyrkiviä videoita ja meemejä, joita jaetaan kohdekielisen sosiaalisen median sivustoilla ja joiden avulla pyritään saamaan aikaan aitoa vuorovaikutusta. Oppilaat voivat laatia virallisia kirjelmiä ja vetoomuksia ja lähettää niitä esimerkiksi suurlähetystöihin ja yrityksiin, joista yhteydenottoihin usein myös vastataan. Myös ulkomaisen ystävyyskoululuokan kanssa on mahdollista toteuttaa netin välityksellä erilaisia, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen pyrkiviä projekteja.

KIRJOITTAJA FT Outi Kallionpää tutkii monilukutaitopedagogiikkaa Jyväskylän yliopistossa ja opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Rajamäen lukiossa Nurmijärvellä. Hänen väitöskirjansa Uuden kirjoittamisen opetus, osallistavaa luovuutta verkossa on ilmestynyt vuonna 2017 Jyväskylän yliopiston julkaisusarjassa.

V IN K K I K I R J A L L I S U U S K I E LT E N O P E T U K S E S S A

LISÄÄ LUKEMISTA OPETUKSEEN – OPETTAJILTA KERÄTTYJÄ VINKKEJÄ

Kirja vie kielen

Lukuklaani-tutkimuksessa todetaan, että kirjallisuuden osuutta yläkoulujen opetuksessa on varaa kasvattaa.

TEKSTI LOTTA-SOFIA AALTONEN KUVA LUKUKLAANI-HANKE

uomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hanke lahjoittaa jokaiseen Suomen ylä- ja yhtenäiskouluun yli sadan teoksen kirjapaketit, jotka sisältävät nuorille suunnattua kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja lyriikkaa. Kirjapakettien mukana on Lukuklaani-käsikirja, joka kannustaa kirjallisuuden yhteisölliseen ja monialaiseen käsittelyyn. Käsikirja sisältää runsaasti kirjallisuusvinkkejä ja ohjeita kirjojen soveltamiseen eri aineissa, myös kielten opetuksessa. Hankkeeseen liittyy Helsingin ja Turun yliopistojen Lukuklaani-tutkimus (Pirjo Hiidenmaa, Liisa Tainio, Satu Grünthal, Sara Routarinne ja Lotta-Sofia Aaltonen), joka selvittää peruskoulun kirjallisuuskasvatuksen menetelmiä ja vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Artikkelin alustavat tutkimustulokset perustuvat yläkouluihin keväällä 2019 lähetettyyn kyselyyn, johon saatiin yli 1 000 vastausta eri aineiden opettajilta. Lisätietoa tutkimuksesta voi lukea osoitteessa blogs. helsinki.fi/lukuklaani/.

Lukutaito on kielen perusta

erottuvat oppimistuloksissa selkeästi vähemmän lukevista. Tutkimusten mukaan erityisesti kokonaisteoksen lukeminen, oli se sitten painettu tai digitaalinen, kauno- tai tietokirja, kehittää sanavarastoa ja syvälukutaitoa eli kykyä ymmärtää, tulkita ja soveltaa laajempia tietokokonaisuuksia. Lukutaidon taso – sanastontuntemus, ymmärrys kielen rakenteista ja toisaalta luetun sisällöistä – vaikuttaa suuresti myös uuden kielen oppimiseen. Jos perustus on heikko, sille on vaikea rakentaa uutta. Koska nuorten vapaa-ajan käyttötavat ovat muuttuneet ja kodeissa luetaan yhä vähemmän kirjoja, koulun rooli lukumallin näyttäjänä korostuu. Peruskoulussa tulisikin ottaa huomioon se, että myös pidempien tekstien lukemiseen pitää harjaantua. Lukemisen tukemisen soisi näkyvän kokonaisvaltaisesti eri oppiaineissa eikä vain äidinkielen tunneilla. Saman toteaa eräs Lukuklaani-kyselyyn vastannut opettaja: ”Ehkä tärkein asia on antaa lukemiselle konkreettista ja korvamerkittyä aikaa. Siinähän koulu käytännössä osoittaa arvostuksensa lukemista kohtaan.”

”Kohtahan oppilaat eivät osaa lukea muutamaa lausetta, mitä tehtävässä kysytään.” Näin ilmaisee huolensa eräs Lukuklaani-kyselyn vastaajista. Suomalaisnuorten lukutaito onkin heikentynyt. Ongelma on merkittävä, sillä lukutaito vaikuttaa kokonaisvaltaisesti oppimiseen, ja kirjoja lukevat nuoret

Yläkoulussa muissa aineissa kuin äidinkielessä luetaan kirjallisuutta oppikirjojen lisäksi hyvin vähän, selviää alustavista kyselytuloksista. Jopa yli 70 prosenttia vastaa käyttävänsä kaunokirjallisuutta oppitunneillaan harvemmin kuin lukuvuosittain tai ei koskaan. Tietokirjallisuuden suhteen tilanne on

6/2019

Aika lukea yhdessä

Pidä kirjallisuutta näkyvillä ja helposti saatavilla luokassasi. Hyödynnä kirjaston ammattilaisia: he voivat koota pyynnöstä kouluille halutulla kielellä eri aihepiirien paketteja, joilla on pitkätkin laina-ajat. Vinkkaa eri aiheisiin liittyvistä kiinnostavista kirjoista tai pyydä kirjaston kirjavinkkari tunnillesi! Aina joku innostuu. Puhu kirjoista ja osoita, että kirjallisuuden lukemisella on merkitystä. Motivoi ja palkitse. Opettajan omalla mallilla on tutkitusti vaikutusta. Kokeile lukea kaunokirjallisuutta ääneen. Se voi johdattaa aiheeseen ja rauhoittaa oppilaat tehtävien ääreen. Muista myös äänikirjojen kasvava suosio. Lasten kuvakirjat voivat olla kiinnostava käännöstehtävä, ja oppilas voi etsiä vaikka oman lempikirjansa lapsuudesta. Sadut toimivat esimerkkinä imperfektin käytöstä. Ehdota yhteistyötä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kanssa. Samaa teosta voi käsitellä molempien aineiden tavoitteiden pohjalta, mikä kehittää kykyä soveltaa ja tulkita luettua sekä syventää kielentuntemusta. Yhteiset projektit voivat myös motivoida oppilasta työekonomisuudellaan. Yläkoulujen kieltenopettajien kirjallisuusvinkkejä oppitunneille Useilla eri kielillä • Mauri Kunnaksen kuvakirjat • Muumit • Asterix- ja Aku Ankka -sarjakuvat • Agatha Christien dekkarit • Salla Simukan Lumikki-trilleritrilogia • Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarja

hieman valoisampi; sitä käyttää edes kerran lukuvuodessa noin puolet opettajista. Kokonaista kirjaa opetuksessaan luettaa edes lukuvuosittain vain yksi kymmenestä opettajasta. Kyselyyn vastanneiden kieltenopettajien mukaan esteenä kirjojen lukemiselle on ennen kaikkea opetustuntien riittämättömyys. Yhtenä ratkaisuna ai-

K I R J A L L I S U U S K I E LT E N O P E T U K S E S S A

• John Greenin nuortenkirjat kuten Tähtiin kirjoitettu virhe • John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa ja Poika vuoren huipulla • Novellit (esim. Maupassant, Tšehov, Westö, S. von Schoultz) • Klassikot (Robin Hood, Robinson Crusoe) Englanniksi • I’ll keep you safe (Peter May) • London Eye Mystery (Siobhan Dowd) • The Canterbury Tales (Geoffrey Chaucer) • The Little House in the Big Woods (Laura Ingalls Wilder) • Naughty Stories for Good Boys and Girls -sarja (Christopher Milne) • Just!-sarja (Andy Griffiths) • Gangsta Rap (Benjamin Zephaniah) • Bang, Bang, You’re dead! (Narinder Dhami) • Extremely Loud & Incredibly Close (Jonathan Safran Foer) • Lauren Ipsum (Carlos Bueno) Ruotsiksi • Temaläsning om andra kulturer: Eldens hemlighet (Henning Mankell), Ivoria (Annika Luther), Hoppet (Johan Ehrenberg), Flyga drake (Khaled Hosseini) • När hundarna kommer (Jessica Schiefauer) • Emil i Lönneberg, Pippi Långstrump (Astrid Lindgren) • ZOO! #1: Virala genier (Kaj Korkea-aho, Ted Forsström) • Ett hål om dagen (Louis Sachar) • Underfors (Maria Turtschaninoff)

kaongelmaan voi olla omien opetustavoitteiden yhdistäminen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kanssa. Tiivis yhteistyö äidinkielen opettajien kanssa on kuitenkin vastausten perusteella melko vähäistä, ja kirjallisuuden hyödyntäminen rajoittuu pitkälti satunnaisiin teemaviikkoihin. Vastauksista voidaan tulkita, että kirjallisuuden hyö-

Vuoreksen koulun seiskaluokkalaiset ovat juuri vastaanottaneet Lukuklaani-kirjapaketit.

dyntäminen on myös opettajan omasta asenteesta kiinni – toinen kieltenopettaja näkee lukemisen vain äidinkielen opetuksen tehtävänä, kun taas toisen opetusta värittää lukeminen ja kirjallisuus: ”Luetaan myös tunneilla koulussa, jotta kaikki lukevat edes jotain. Annan vähimmäissivumäärän, joka pitää lukea, mutta saa lukea niin paljon kuin haluaa. Moni lukeekin paljon enemmän. Kirjoittavat kirja-arvosteluja, vinkkauksia, esittelevät kirjan luokalle jne.”

Ymmärrystä rakentamassa

”Edistyneimmät oppilaat lukevat kirjoja oma-aloitteisesti englanniksi. Suurin osa oppilaista ei pysty lukemaan kirjoja englanniksi”, yksi opettaja on vastannut. Toinen taas kertoo: ”Yhä suurempi osa oppilaista ei jaksa syventyä lukemiseen.” Aikapulan lisäksi uuden kielen taidon kapea-alaisuus tai motivaation puute voi olla kirjojen lukemisen esteenä, jolloin kirja on lähinnä ylimääräinen tai ylöspäin eriyttävä tehtävä. Niinpä kirjoja lukevat muissa aineissa oletettavasti jo muutenkin taitavat lukijat. Samaan lukutaidon heikkouteen ovat kiinnittäneet huomiota myös äidinkielen opettajat. Lukuklaani-tutkimuksen mukaan yksi tehokas keino on innostaa lukukokemukseen yhdessä.

Yhdessä lukeminen ja luetun työstäminen tukee ymmärtämistä ja tekstien tulkintaa. Lukupiiri on yksi tapa tuottaa yhteisiä merkityksiä ja syventää lukukokemusta. Opettajien vastauksissa vinkattiin yhteisestä luokkakirjasta, jota opettaja lukee vaikkapa tuntien lopuksi osa kerrallaan. Kuunneltu kieli antaa oppilaalle esimerkin lausumisesta, lisää sanavarastoa ja voi rauhoittaa keskellä opittavien asioiden paljoutta. Yhteinen kiinnostava luokkakirja vieraalla kielellä voi motivoida enemmän kuin rakenteiden opettelua varten luodut oppikirjakappaleet, syventää ymmärrystä kielestä ja kulttuurista ja elävöittää kielen opiskelua. Tekstin lukemisen jälkeen voidaan yhdessä pohtia luettua, jolloin heikommatkin lukijat voivat osallistua kirjan lukuprosessiin: ”Hyvä tarina saa oppijat innostumaan sekä huomaamaan oman kielitaitonsa riittävyyden sellaisen ymmärtämiseen.”

KIRJOITTAJA Lotta-Sofia Aaltonen on Lukuklaani-tutkimuksen hankekoordinaattori, joka valmistelee väitöskirjaa aiheenaan nuorten lukumotivaatio ja digitaalinen lukeminen.

K I R J A L L I S U U S K I E LT E N O P E T U K S E S S A

Stop Teaching

Exposure, not teaching, leads to love of literature.

BY MATTHEW FREEDMAN

t’s a Wednesday evening and the graduate students of the Curriculum and Assessment class I teach once a week are trickling in. They appear preoccupied, deflated, confused. Today was their first day observing at the local high school – the high school where I happen to teach English during the day – and they are feeling, for the first time in their lives, just how challenging teaching can be. They are in their seats now, itching to talk. I open up my laptop, take out my notes, take a sip of coffee and ask: So, how many of you still want to be educators? The conversation quickly finds its main point. They are all worried that the thing that brought them to teaching English – a love of literature – will not translate to the classroom. ‘Teaching literature seems impossible,’ one of the students blurts out. They all nod in agreement. ‘Why do you say that?’ I ask. There is quiet, and then one student answers: ‘Because they hate reading!’

For too many American educators, teaching literature in the 21st century classroom feels like trying to change a flat tire in a blizzard. It’s possible, it just takes time and patience … and a tolerance for pain. There is a simple reason why it seems so hard: most teachers approach the challenge as teachers, not as humans. For most students, learning is a deeply personal process, and one in which they possess few liberties. We tell when to learn, what to learn, and more often than not, how to learn. None of this is conducive to creating lifelong learners. In the case of teaching literature, there can be nothing more poisonous to the learning process than the position that learning literature is essential to them as scholars. I love literature, but it is not my academic connection to it that drives me to read; it is the fundamental impulse to better understand myself and my fellow humans. I realized this early on, but it took years to learn how to apply this in my classroom. In my classroom we spend the first 15–20 minutes of class each Friday reading and talking about poetry. This is an opportunity to demystify a literary form that’s almost universally despised by teenagers, and to informally get them talking about who we are and what we want out

6/2019

of life. I call this poetic exposure, and for my students, it seems to be emotionally and intellectually satisfying to take a moment at the end of the week to talk about the human condition in the context of poetry. So, how does this work? First off, I remove anything remotely academic from the experience. There is no annotating or note-taking, no study questions to be studied, no essay prompts to be answered, no homework to be labored over; there are no academic expectations whatsoever. (While annotation, close reading and expository writing are important skills for my students, they are not relevant to creating emotional connections.) So, what is there? There is only the agreement that whatever we read, we discuss with the goal of better understanding ourselves and our place in the world. Using this technique over the years, I have successfully instilled in my students an acceptance of poetry. Suggestions for trying the Friday Poem: • Get students to submit Friday poems: never be the sole curator of the series; this only legitimizes the dynamic of teacher as oppressor and student as oppressed. • Get students to read Friday poems aloud: casually choose a student during the week and build up their confidence to read the poem in front of the class. The benefits are immeasurable. • Translate poems for multilingual students: If you’re not multilingual yourself, find someone that is and ask them for a favor. Do not rely on Google Translate! • Read poems from different cultures: the greater the variety the greater the influence. • Never read a poem by the same artist on two separate occasions; instead, have a second poem by the same artist there to read if the students really like the first poem. • Choose poets from different literary movements, with different styles and voices and histories: the less alike the poets are to the students the more students will understand the beautiful variety of human making art in this world. • Be consistent! Don’t take a week off. If you can’t spare the time, tweet it out, post it on your website, or post it on your door. They will read it.

RULES K I R J A L L I S U U S K I E LT E N O P E T U K S E S S A

FRIDAY POEM RULES Don’t teach. Don’t preach. Don’t assess. Just expose!

Does this work? Not always, and definitely not right away. Like any routine, it takes time and a little grit to get this rolling; and even when it’s rolling, there are weeks when students collectively sigh at the mere mentioning of the word ‘poem’ – the phrase ‘meaningless crap’ has been uttered. However, most weeks students inquire about the Friday poem on Wednesday, threatening a mutiny if it’s not up to ‘Friday poem standards.’ (Those are the weeks I pretend to not have a poem to read!)

What are the effects of the Friday poem? Well, first, my students almost never miss Fridays – Friday attrition is a huge issue for graduating seniors. Second, they begin to use more complex language without realizing it;

stretching to explain the complexity of what they’re feeling because they don’t want to be misunderstood as humans. This is most noticeable in my ELLs (English Language Learners). Having ‘no-stakes’ conversations allows these students to relax and exercise their emerging English language skills. To encourage this, I will often have a poem translated into Spanish and offer my struggling ELLs parallel texts. Most of the time they use it simply to confirm their content understanding, but there is always an added benefit to these Fridays. When the conversation is really rolling, this is when my ELLs allow themselves to openly translanguage, jumping back and forth from English to Spanish to English. These are the weeks when the conversations pop! (Meaning, I step aside and listen to them riff on their thoughts and feelings.) This is the third and most important effect of the Friday poem: I, the teacher, become superfluous. In creating an environment for them to be in the

moment and feel unencumbered by the expectations of high-stakes learning, I have created an opportunity for them to take the lead; and that, in my opinion, is the mark of success. The sad reality is that the Friday poem opportunities I work to create in my classroom are rare in American schools. As a country, we have for too long elevated the test score to the status of panacea. Mind you, I am not discounting the significance of what test score data represents, I am merely creating a respite from the stress of being a student and giving a little love to the human. The Friday poem is that love. Exposure, not teaching, leads to love of literature.

AUTHOR

Matthew Freedman is a Fulbright DAT Grantee and Visiting Researcher at the Department of Teacher Education, University of Jyväskylä.

Uutta englannin Scene-sarjaan! Yläkoulun englannin Scene-sarjaan tulee 2020 Otavan Otso-sovellus, jonka avulla painettua kirjaa käyttävä oppilas voi kuunnella tekstien ja tehtävien äänitteitä sekä katsoa videoita. Tervetuloa Scene-tilaisuuksiin 2020! otava.fi/tilaisuudet Otava Oppimisen palvelut

LUKIOPÄIVÄT 2019

Mitä

jäljelle jää Lukiopäivillä marraskuun alussa esiteltiin lukion uudet opetussuunnitelman perusteet. TEKSTI SARI SAARINEN

itä jää jäljelle, kun kaikki opeteltu on unohtunut? Tämän kysymyksen esitti lukiopäivillä marraskuun alussa Opetushallituksen lukioyksikön päällikkö Petri Lehikoinen. Lehikoinen totesi lukiopäivien puheenvuorossaan, että fokuksen tulee olla lukion hyvässä arjessa ja sydämen sivistyksen ulottuvuudessa. Nämä asiat jäävät hänen mukaansa jäljelle, vaikka kaikki opeteltu unohtuisi. Lukiopäivillä esiteltiin uudet opetussuunnitelman perusteet, jotka tulevat voimaan 1.8.2021. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen kuvasi LOPS-työtä urheilusuoritukseksi. Takana on tiukka harjoituskausi, ja nyt edessä on todellinen suoritus. Suurin haaste on Heinosen mukaan uudistuksen jalkauttamisessa suuren yleisön, vanhempien ja opiskelijoiden tietoisuuteen. Viestinnässä on tärkeää kertoa, mikä jatkuu nykyisellään ja mikä uudistuu. Monen osallistujan mielestä oli lohdullista kuulla pääjohtajan sanovan, että hän toivoo armollisuutta paikalliseen LOPS-työhön. Kaiken ei hänen mukaansa tarvitse olla pilkkua myöten valmista 2021.

Hyvinvointia ja tasa-arvoa

Päivien aikana puhuttiin paljon lukiolaisten hyvinvoinnista. Opetusministeri Li Andersson kertoi avauksessaan, että lähes 16 % lukiolaisista kokee uupumista. Tytöt tuntevat riittämättömyyttä, ja pojat kyynistyvät. Andersson muistutti, että lukiokoulutuksessa tulee tiedostaa opiskelijoiden erilaiset taustat ja lähtökohdat. Opiskelijoita ei saa jättää kipuilemaan yksin. Uudistetuissa ops-perusteissa pyritään ottamaan tämä huomioon aikaisempaa paremmin. Myös pääjohtaja Heinonen muistutti, että lukioissa tulee olla opiskelijalle turvallinen ja hyvinvointia tukeva ilmapiiri. Lukiosta halutaan tehdä entistä turvallisempi kasvuympäristö, jossa on vahva yhteisöllisyys. Ministeri Andersson nosti puheenvuorossaan esille huolen pitkän matematiikan pisteityksen ylikorostumisesta todistusvalinnassa, mikä ohjaa pitkän matematiikan valintaan. Ministeri totesi, että jos kehitys aiheuttaa ristiriitaa yleissivistävyyden kanssa, tilanne on ongelmallinen. Uudistuksen

6/2019

tausta-ajatus oli stressin vähentäminen. Kuitenkin jo nyt on nähtävissä, että todistusvalinta lisää stressiä. Ministeri Andersson muistutti uudistuksen taustasta toteamalla, että korkeakouluopintoihin pääsy on ollut liian hidasta: noin 30 % pääsee korkeakouluun samana vuonna kuin kirjoittaa ylioppilaaksi. Minsteri korosti, että opiskelijoiden tulee voida opiskella vahvuuksiensa mukaan, mikä myös parantaa opiskelumotivaatiota. Ministeri Andersson otti puheeksi myös tasa-arvokysymyksen. Alueelliset erot lukiokoulutuksessa ovat hänen mukaansa suuria. Harvaan asutuilla alueilla pienempi osa lukiolaisista suunnittelee hakevansa yliopistokoulutukseen. Lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen myös jatkossa on kansallinen haaste.

Tulevaisuuden taidot

Pääjohtaja Heinosen mukaan lukion opetussuunnitelma vahvistaa valmiuksia toimia tulevaisuudessa, jota ei pystytä ennakoimaan tai ennustamaan. Koulutuksen tulee antaa valmiutta tehdä kussakin tilanteessa eettisiä päätöksiä. Työelämäprofessori Risto Sarvas Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutusohjelmasta jatkoi aiheesta puheenvuorossaan kysymällä, millaisia taitoja ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan. Hänen mukaansa osaamisen murros ja kulttuurimuutos luovat tarpeen metaosaamiselle. Metaosaamisessa korostuu olemassa olevien osaamisten ja erilaisten asioiden yhdistäminen kokonaisuuksiksi. Sarvaksen mukaan metaosaaminen tuo erilaisia ihmisiä ja osaamista yhteen. Keskeinen ominaisuus metaosaajalla on kyky toimia tilanteissa, joita ei ole määritelty ennalta. Sarvas totesi osaamistarpeen syntyvän siitä, että ”tallottuja polkuja on entistä vähemmän”. Tällöin tarvitaan metaosaajan kykyä kirkastaa päämäärä ja tavoitteet. Kyky kartoittaa uutta ja tuntematonta on arvokasta mutta myös raskasta. Metaosaamisen ongelmana on se, että sitä ei tunnusteta riittävästi; työnantajat palkkaavat liiaksi substanssiosaajia. Metaosaaminen vaatii myös avoimen kulttuurin kukoistaakseen. Pääsihteeri Tiina Tähkä Ylioppilastutkintolautakunnasta kertoi lyhyesti siitä, miten laaja-alainen osaaminen näkyy

LO P S 2 0 2 1

tulevaisuudessa ylioppilastutkinnossa. Tähkä totesi, että käytännössä laaja-alaisuus näkyy jo nyt lähes kaikissa kokeissa. Lautakunta valmistelee yhteiset periaatteet, joilla oppiainerajat ylittävät tehtävät tulevat tutkintoon keväällä 2022. Tähkä muistutti, että oppiainerajat ylittävät tehtävät eivät saa muodostaa tutkintoon piilopakollisuutta, jolloin hyvän arvosanan saaminen yhdessä tutkintoaineessa edellyttää osaamista tietyssä toisessa aineessa. Hän kertoi myös pohdittavana olevan, miten vahvasti laaja-alaista osaamista edellytetään tutkintoaineissa. Kuinka laaja-alainen osaaminen, yleissivistys ja kypsyys vaikuttavat tutkintomenestykseen? Millainen on tutkinnon ohjausvaikutus? Lukiopäivät alkoivat Vaskivuoren lukion opiskelijoiden esityksellä Oodi lukiokoulutukselle. Ministeri Andersson totesi puheensa aluksi, että 700 osallistujan kokoontumista päiville voi pitää ylistyslauluna suomalaiselle koulutukselle.

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET – OLENNAISIMMAT MUUTOKSET • Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. • Valtakunnalliset opinnot jäsennetään moduuleiksi, jotka toimivat raakaaineina paikallisesti luotaville opintojaksoille. • Opintopisteinä määriteltävät opintojaksot voivat olla eri laajuisia ja eri oppiaineiden yhteisiä. • Nuorten lukiokoulutuksessa opiskellaan vähintään 150 opintopistettä nykyisen 75 kurssin sijaan. • Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. • Opiskelijalle tarjotaan entistä kattavampaa ja pitkäkestoisempaa opintoohjausta sekä erityistä tukea sitä tarvitseville. • Yhteydet ympäröivään maailmaan, etenkin korkeakouluja kansainvälisyyssekä työelämä- ja yrittäjyysyhteistyö, painottuvat entistä enemmän. Lähde: Opetushallitus

Tule mu kaan High fiv e! 1–2 -esittely tilaisuu ksiin: otava.f i/tilaisu udet

Veikeä uutuus

varhennettuun englantiin! Innostavan High five! -sarjan matkaan pääsee nyt ensimmäiseltä luokalta alkaen. Iloiset lorut ja laulut sekä mukaansatempaavat leikit ja pelit tutustuttavat lapset englannin kieleen. Idearikas opettajan opas ja monipuoliset digitaaliset materiaalit auttavat elävöittämään opetusta. Tutustu koko varhennettujen kielten valikoimaamme: otava.fi/varhennetutkielet

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Liikettä

ja hyvinvointia

Miksi liikunta auttaa oppimaan? Mistä löytyy työnilo? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia SUKOLin syyskoulutuspäivillä Kouvolassa. TEKSTI ANNA HALME KUVAT SARI SAARINEN / SUKOL

ouvolan seudun kieltenopettajat ry täytti tänä vuonna 40 vuotta. Yhdistys juhli näyttävästi SUKOLin syyskoulutuspäivien yhteydessä. Aktiivista paikallisyhdistystä on kiittäminen siitäkin, että koulutuspäivän käytännön järjestelyt Kouvolan Yhteislyseolla sujuivat mallikkaasti. Monipuolisessa rinnakkaisohjelmassa oli aiheita eri asteille ja eri kieliin. Kaikille yhteisen ohjelman pääpuhujat nojasivat aivotutkimukseen: Hannu Moilanen kertoi oppimisen liikunnallistamisesta ja Jaana Hautala opettajan oman hyvinvoinnin lisäämisestä ja turvaamisesta.

Irti penkistä

Hannu Moilanen, fysiikanopettaja, kouluttaja ja tutkija, muistutti erityisesti peruskoulun ja lukion opettajia siitä, että oppilaan ikä on suurin piirtein se minuuttimäärä, joka on sopiva aika opettajavetoiseen, luentomaiseen opetukseen keskittymiseen. Vähintään 20 minuutin välein pitäisi nousta penkistä. Aina ei tarvita edes kehollisia oppimistehtäviä tai taukojumppaa, vaan asennon vaihtaminenkin auttaa. Osan tunnista voi hyvin opiskella vaikkapa seisten. Tutun väitteen mukaan mikään opetusmenetelmä ei ole toistaan parempi vaan ne tukevat toisiaan. Toisaalta kuitenkin tutkimuksissa on todettu, että luentomaisesta opetuksesta jää mieleen noin 5 %, tekemällä opitusta jopa 80 %. Moilanen arveli, että kielten tunneilla käytetäänkin jo paljon toiminnallisia menetelmiä. Koulutuspäivien esityksessään hän toi esiin aivotutkimuksen perusteluja sille, miksi opetuksen toiminnallistaminen ja liikunnallistaminen kannattaa.

eikä sitä tapahdu ilman tunnetta. Toisto auttaa, mutta tunne on oikotie. Tiedon katsotaan siirtyvän ihmisen työmuistista säilömuistiin vain ja ainoastaan silloin, jos sitä on käsitelty riittävän syvällisesti ja toistettu tarpeeksi usein tai jos siihen liittyy voimakkaita tunteita. Fyysinen aktiivisuus on tehokas keino vahvistaa yhteyksiä aivojen eri alueiden välillä. Tämä perustuu välittäjäaineiden, etenkin dopamiinin toimintaan. Moilanen kutsuu dopamiinia oppimisbuusteriksi: se auttaa muun muassa muistamaan, oppimaan, motivoitumaan, suunnittelemaan, tekemään päätöksiä ja prosessoimaan kieltä. Ihmisaivojen kehityksessä se on ollut olennainen. Miten sen tuottamista voisi lisätä oppitunnilla? Esimerkiksi liikkumalla ennen tuntia tai tunnin aluksi. Moilanen muistutti, että aivot muovautuvat, joten jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa niihin. Säännöllinen

Mitä oppiminen on?

Oppiminen on neuronien kytköksiä. Aivoissa on noin sata miljardia hermosolua, jotka voivat muodostaa käsittämättömän määrän kytkentöjä. Moilanen totesi, että oppiminen on tarkkaavaisuuden, motivaation ja muistin yhteistyön tulos,

6/2019

Hannu Moilanen suositteli opetuksen liikunnallistamista.

S U K O L I N K O U L U T U S TA

liikunta muokkaa aivojen rakennetta ja kasvattaa oppimiskykyä. Liikunta, kuten myös esimerkiksi musiikki, myös virittää aivot oppimiseen. Moilanen suositteli polkupyörällä kouluun saapumista kaikille, sillä ennen oppimistilannetta liikunta virkistää ja parantaa keskittymiskykyä: kolmen minuutin liikunta vaikuttaa 20 minuutin ajan, 20 minuutin liikunta jopa kahden tunnin ajan.

Mobiilia oppimista

”Irti penkistä” -periaate on opetuksen liikunnallistamisen ensimmäinen taso. Kun se on tuttua, voi rohkaistua kakkostasolle, jolla opiskelu ja liike tapahtuvat samanaikaisesti. Liike tehostaa oppimista ja vaikuttaa syntyvän muistijäljen pysyvyyteen. Moilanen kertoi itse harjoitelleensa lukioaikanaan englannin ja saksan sanoja ja sääntöjä hampaita pestessään. Tunnilla oppilaat tai opiskelijat voivat esimerkiksi sanallisten vastausten sijaan vastata väittämiin tietyillä liikkeillä. Kolmostasolla opitaan kehollisesti, vaikkapa kemian tunnilla veden olomuotoja esittämällä. Kielten tunneilla vastaavalla tavalla voi esittää esimerkiksi verbejä. Opetusta ei myöskään tarvitse sitoa luokkahuoneeseen, sillä mobiililaitteiden käyttö mahdollistaa liikkuvan oppimisen, jossa oppimateriaalit, tieto ja työkalut ovat aina oppijan mukana. Luokkahuoneesta poistuminen rikkoo rutiineja, mikä jo sinällään parantaa motivaatiota ja helpottaa muistamista. Moilasen mukaan opiskelumotivaatio kasvaa, koska suurin osa oppijoista, erään tutkimuksen mukaan noin 80 %, kokee liikunnallistavat työtavat mielekkäiksi. Liikunnan aikana syntyy uusia aivosoluja. Jos ne pääsevät käyttöön oppimisessa, ne jäävät henkiin, mutta jos eivät, ne kuolevat pois. Liikunta ja ulkoilu myös parantavat unta. Unen aikana kuona-aineet poistuvat ja päivällä mieleen painetut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Moilanen vertaa aivojen hippokampusta portsariin, joka vapauttaa osan ja päästää osan päivän aikana opitusta sisään. Tiivistetysti oppimista voikin Moilasen mielestä pitää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sivutuotteena.

Uudenlaisia taitoja

”Nukkuminen, syöminen ja liikkuminen ovat hyvinvoinnin perusasioita, nyt ei puhuta niistä. Puhutaan siitä, että voimme hukata palautumisen ilman, että huomaammekaan. Mikä on riittävää? Osaammeko olla armollisia itsellemme?” kysyi hyvinvointikouluttaja Jaana Hautala. Siinä missä Moilanen liikutti yleisöä, Hautala pysäytti hengittämään. Hän totesi, että ihmisaivot ovat kehittyneet 25 000 vuotta sitten ja nykyiseen asiantuntijatyöhön kuuluva jatkuva muutos ja kiire kuormittavat niitä. Tarvitsemme uudenlaisia taitoja, jotta selviämme muutosten keskellä. Hautalan mielestä yksi hyvä tapa on joka-aamuinen tehtävien priorisointi. Toisinaan pidämme kiireestä kiinni ja suorastaan ruokimme sitä esimerkiksi puhumalla siitä. Kuormittava stressi saattaa olla mielikuvituksen tuotetta. Priorisointi tuo tunnetta siitä, että asiat ovat hallinnassa, mikä mahdollistaa työnilon ja flow-tilaan pääsemisen. Hautala puhui stressivarkaista, jotka kuormittavat aivoja ja jotka olisi syytä saada kuriin. Esimerkiksi ikävän tehtävän

Jaana Hautala muistutti, että hyvinvointia voi harjoitella ja harjoittaa.

lykkääminen lisää stressiä. Muutkin varkaat ovat monelle tuttuja: niitä ovat esimerkiksi suunnittelemattomuus, perfektionismi, muistiin luottaminen listojen ja organisoinnin sijaan tai ongelmien murehtiminen yksin. Joskus on pakko sanoa ei, ja sitäkin voi harjoitella. Hautala muistutti myös siitä, että ihminen ei voi olla koko ajan käynnissä. Tarvitsemme työpäivän aikana useita taukoja – joskus minuutinkin hengähdystauko riittää.

Pysähdy positiivisuuteen

Stressaantunut ihminen ei välttämättä edes huomaa, kuinka kuormittunut hän on ja pystyykö hän palautumaan vai ei. Omien kuormitustekijöidensä ja palautumismalliensa tunteminen on lähtökohta parempaan stressinhallintaan. Hautala kehotti kiinnittämään huomiota siihen, kuinka usein ajattelee asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja joista ei voi päättää. Itselleen voi esittää kysymyksiä kuten: Mitä tekisin, jos nauttisin elämästä juuri nyt? Kuka tulee paikalle, kun minä tulen paikalle? Tärkeä kysymys on myös, kuinka paljon annamme tilaa myönteisille ja kielteisille tunteille. Itsemyötätunnon taidoilla ja tunteiden johtamisella voimme pitää parempaa huolta itsestämme ja lisätä elämän laatua. Tunteiden johtamisessa keskeistä on pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan tunnettaan. Kun tunnetta on kuunneltu vaikkapa puolen minuutin ajan, kannattaa hyödyntää mielen voimaa huomion suuntaamisessa uudelleen. Myönteisyyttä voi ruokkia, ja ilmapiiriä voi parantaa tietoisesti. Hautala totesi, että hyvinvointi ei ole pysyvä tila mutta sitä kannattaa harjoitella ja harjoittaa säännöllisesti.

MONIKIELISYYS

Yksi maa, neljä virallista

äidinkieltä Sveitsissä tunnustetaan monikielisyyden hyödyt ja edut.

TEKSTI HEINRICH MAURER, SVEITSIN SUURLÄHETTILÄS SUOMESSA

veitsissä kuten Suomessakin kasvatuksella ja koulutuksella on pitkät perinteet ja korkea yhteiskunnallinen arvostus. Maissa, joista kummallakaan ei ole merkittäviä luonnonvaroja, ymmärretään, että hyvin koulutettu väestö on kestävän menestyksen tärkein perusta ja paras takuu. Sveitsi ja Suomi ovat myös pedagogisissa ponnisteluissaan vaikuttaneet toisiinsa positiivisesti. Jo

Sveitsin kokemus on osoittanut, että alakoulussa kotimaisten kielten opetusta on erityisesti tuettava. Johan Ludvig Runeberg sisällytti suomalaiseen identiteettiin kreikkalaisen ideaalin, vuoristoelämän ja ”sveitsiläisyyden”. Vuonna 1834, vuotta ennen Kalevalan ilmestymistä, julkaistiin ensimmäinen suomenkielinen romaani, vuonna 1831 perustetun Suomalaisen kirjallisuuden seuran ensimmäinen julkaisu: sveitsiläisen Heinrich Zschokken kasvatusromaani Kultala (Goldmacherdorf) suomeksi käännettynä. Suomen kasvatus- ja innovaatiojärjestelmä on herättänyt Sveitsissä kiinnostusta ja arvostusta esimerkiksi Suomen huikeiden PISA-tulosten ansiosta. 2004 Sveitsin tiedeakatemia julkaisi tutkimuksen

6/2019

Suomen innovaatiojärjestelmä: Sveitsi voi siitä oppia.

mitä

Avaintaitoja tarvitaan Vuodesta 2020 lähtien Suomessa varhennetaan pakollisen ensimmäisen vieraan kielen oppiminen alkamaan peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Suomi on jälleen edelläkävijä eurooppalaisessa pyrkimyksessä, jossa vieraiden kielten oppimista aikaistetaan ja se aloitetaan 6 ja 8 ikävuoden välillä. Pienten lasten kielenoppimisen nopeutta on uskomattoman hienoa seurata. Neurotieteelliset tutkimukset osoittavat, että alle 6-vuotiaat lapset ovat hyvin vastaanottavaisia kielille. Lapsilla muodostuu aivoissa nopeammin verkostoja, mikä helpottaa oppimista. Pienet lapset ovat yleensä myös motivoituneita ja kiinnostuneita oppimaan kieliä. Faktatiedon määrä on kasvanut valtavaksi, eikä faktoja enää opeteta koulussa sellaisinaan. Koulussa opetetaan avaintaitoja, joilla tietoa siivilöi-

dään ja järjestellään kokonaisuuksiksi. Avaintaitoja ovat digitaalisten taitojen lisäksi esimerkiksi kulttuuriset ja viestinnälliset taidot, joita sekä äidinkielen että vieraiden kielten oppiminen tukee. Filosofi Hannah Arendt puhuu ”horjuvasta monimerkityksisestä maailmasta” (”schwankende Vieldeutigkeit der Welt”), jonka hahmottamisessa monipuolinen kielitaito on avuksi. Vieraiden kielten oppiminen avaa tien muihin kulttuureihin, ajattelutapoihin ja näkökulmiin ja auttaa tunnistamaan oman maailmankuvan suhteellisuutta.

Sveitsin monikielisyys

Nämä erilaiset näkökulmat ovat Sveitsissä täysin luonnollisia, koska jo sen minäkuva on monikielinen. Toisin kuin naapurimaansa Sveitsi ammentaa identiteettinsä useammasta kielestä: saksasta, ranskasta, italiasta ja retoromaanista. Paljon ylistettyä monimuotoisuutta on Sveitsissä kieltenkin saralla. Vieraiden kielten opetus on

ME PUHUMME SVEITSIÄ 4 KIELTÄ 23.3% väestöstä ei puhu mitään neljästä virallisesta kielestä äidinkielenään.

Sveitsissä on 4 virallista kieltä. 22.7% ranska

63.0% saksa / sveitsinsaksa

Englanti ja portugali ovat Sveitsissä eniten puhutut vieraat kielet.

MURTEET Käsitteen ”sveitsinsaksa” alle kuuluu suuri joukko alemannilaisia murteita.

Retoromaani polveutuu latinan kielestä. 8.1% italia

0.5% retoromaani

MONIKIELISYYS

paitsi pedagoginen myös valtiopolittiinen tehtävä, jolla on korkea arvostus. Eurobarometrin mukaan vain Luxemburgissa ja Alankomaissa suurempi osa väestöstä on monikielisiä kuin Sveitsissä. Ensimmäisen vieraan kielen opetus aloitetaan 26 kantonissa viimeistään kolmannella luokalla, toinen vieras kieli viimeistään viidennellä luokalla. Eri kantoneissa pidetyissä kansanäänestyksissä selvä enemmistö oli alakoulussa opittavien kahden vieraan kielen opetuksen puolella. Monikielisyysasioissa Sveitsissä on tietysti myös kantonien välisiä eroja. Kaksi kantonia ovat tässä suhteessa erityisiä esikuvia: Ticinon ja Graubündenin kantoneissa on tavallista osata kolmea Sveitsin virallista kieltä. Viime vuosikymmeninä Sveitsissäkin englannin levinneisyys ja merkitys on selvästi kasvanut. On joitakin saksankielisiä kantoneita, joissa englantia opiskellaan ensimmäisenä vieraana kielenä ja jotain kotimaista kieltä viimeistään viidenneltä luokalta toisena vieraana kielenä; toisissa kantoneissa

ensimmäisenä vieraana kielenä opetetaan kotimaista kieltä. Sveitsin kokemus on osoittanut, että alakoulussa kotimaisten kielten opetusta on erityisesti tuettava ja että englannin opetus voidaan aloittaa vasta keskiasteen oppilaitoksissa.

Mitä kieliä?

Jokaisen maan ja jokaisen kielialueen tulee itse päättää, mitä vieraita kieliä tulisi missäkin järjestyksessä opetella. Tähän ei ole olemassa patenttiratkaisua. On kuitenkin joitakin näkökulmia, jotka voidaan ottaa huomioon: 1. Monet tutkimukset viittaavat siihen, että kaksikieliset lapset pystyvät käsittelemään nopeammin tietoa ja suuntaamaan huomionsa tarkemmin. Varhainen kielenoppiminen näyttää oppimisstrategioiden kehittymisen ansiosta vaikuttavan positiivisesti oppimiseen yleensä. 2. Jo alakouluiässä myönteiset siirtovaikutukset tehostavat toisen vieraan kielen oppimista. Ensimmäinen vieras kieli silottaa tietä seuraavalle.

3. Englanti on kieli, jonka käytännössä jokainen oppii koulutusvaiheessa. Sen opettelun voi rauhassa jättää myöhemmäksikin ja valita sen sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi esimerkiksi saksan tai ranskan. Useamman vieraan kielen opiskelu avaa monissa työelämän tilanteissa erityisen hyviä aloitus- ja etenemismahdollisuuksia. 4. Vieraan kielen taidot voivat vaikuttaa myönteisesti palkkaan. Sveitsissä palkat ovat 10–30 % suuremmat, jos työntekijällä on osaamista muissa kotimaisissa kielissä ja englannissa. 5. Maa menestyy maailmantaloudellisessa vertailussa paremmin, jos sen väestöllä on korkeatasoinen ja laaja vieraiden kielten osaaminen. Monikielisyys, useamman vieraan kielen opettelu, on avain muihin kulttuureihin. Se parantaa ammatillisia mahdollisuuksia ja on avoimen ja kilpailukykyisen kansantalouden tärkeä etu. Sveitsin näkökulmasta se on lisäksi keskeinen tekijä, joka pitää maan monikulttuurisen väestön yhtenäisenä.

Uutuudet AIKUISKIELTEN suosikkisarjoihin Käytännönläheinen englannin sarja antaa lisää varmuutta puhumiseen ja rakenteiden käyttöön. Stepping Stones 3 -kirjan aihepiireinä ovat mm. muuttuva maailma, rahankäyttö, ihmissuhteet ja asuminen. Taitotasolle B1–B2.

Ihastuttava italian sarja tutustuttaa kieleen ja kulttuuriin. Si parte! 2 -kirjan teemat liittyvät mm. alueelliseen ruoka ruokakulttuuriin, taiteeseen, kotiin ja vapaa-ajan viettoon sekä kestävään kulutukseen. Taitotasolle A2.

Lue lisää: www.finnlectura.fi

MONIKIELISYYS

Kielilähettiläs jakaa kielikokemuksiaan Toisen kotimaisen kielen osaaminen voi muuttaa koko elämän. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia, mutta kouluaika kannattaa käyttää hyödyksi. Tästä kertovat kielilähettiläät. TEKSTI ANNA HALME KUVAT MARITA MICKOS-RASI JA HELI NURMI

HAASTATELTAVAT

Heli Nurmi opettaa ruotsia Liedon keskuskoulussa.

ielilähettiläät – Språkambassadörerna on projekti, jossa lähettiläät kiertävät kouluilla kertomassa omia kokemuksiaan toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Ruotsinopettaja Heli Nurmi Liedon keskuskoulusta kertoo nähneensä enimmäisen kerran maininnan Kielilähettiläs-projektista Tempuksessa keväällä 2019. Hän kiinnostui asiasta ja lähetti viestiä projektin vetäjälle Jaan Siitoselle. ”Saimmekin Niklas Ollilan keväällä 2019 vierailulle koulullemme, ja oppilaat pitivät esityksestä. Vieras kertoi omasta näkökulmastaan ruotsin kielen oppimisesta ja opiskelemisesta sekä kielen hyödyistä omassa elämässä. Esitys oli hyvin suunniteltu ja visuaalisesti runsas”, Heli kiittelee.

Poliisi, insinööri, yritysjohtaja, kemisti

Marita Mickos-Rasi on ruotsin ja englannin lehtori Lumon lukiossa Vantaalla.

6/2019

Marita Mickos-Rasi opettaa ruotsia ja englantia Lumon lukiossa Vantaalla. Hänen tunneillaan on vuosien mittaan käynyt useita äidinkieleltään suomenkielisiä vieraita, jotka ovat opiskelleet ruotsiksi tai asuneet Ruotsissa ja saaneet työelämässään merkittävää etua ruotsin kielen osaamisesta. ”Meillä on vieraillut muun muassa poliisi, insinööri, kemisti ja eläkkeellä oleva yritysjohtaja. Innolla odotamme seuravaa kielilähettilästämme, joka on Svenska

handelshögskolanista eli Hankenilta valmistunut Lumon lukion alumni”, Marita kertoo. Lumon lukiossa kaikki alkoi kymmenisen vuotta sitten, kun nuori valtiotieteen opiskelija Svenska social- coh kommunalhögskolanista tuli kertomaan B-ruotsin 5.-kurssilaisille omasta polustaan kohti ruotsin kielen osaamista. ”Kuten monet opiskelijanikin ei hän lukiovuosinaan ollut löytänyt motivaatiota opiskella ruotsin kieltä”, Marita muistelee. ”Tämän täysin suomenkielisestä kodista kotoisin olevan nuoren tarina ennakkoluulojensa kohtaamisesta ja sisäisen motivaation löytämisestä oli opiskelijoiden mielestä niin mielenkiintoinen, että luokkani sitkeimmätkin ruotsin kieltä vastustavat innostuivat esittämään kysymyksiä, jotkut jopa ruotsiksi: Miten joku täysin suomenkielinen voi puhua noin hyvin ruotsia? Missä voi jatko-opiskella ruotsin kielellä Suomessa? Mitä hyötyä työelämässä ruotsista voi olla?”

Vieraat tervetulleita

Heli Nurmi toteaa, että kaikki koulun ulkopuolinen toiminta, vieraat ja muu ohjelma tuo aina tervetullutta vaihtelua oppitunneille ja oppilaat pitävät niistä. Kielilähettiläiden aihe on erityisesti ruotsinopettajalle läheinen ja kiinnostava: ruotsin kielen tarpeellisuus ja koulun ulkopuolinen harrastuneisuus. Viestinä on, että koskaan ei

MONIKIELISYYS

voi tietää, mitä tulevaisuudessa tarvitsee ja mihin elämässään joutuu. Avoin mieli ja kiinnostus uuden oppimiseen on tärkeintä. Marita Mickos-Rasin oppilaitoksen opiskelijat ja opettajat ovat olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Kielilähettiläät-projektin kanssa. Vaihtelu on tervetullutta, ja kielilähettiläiden sanoma tukee lukion opetussuunnitelman työelämä ja opiskelu -teemaa. ”Toiveemme olisi, että jatkossa saisimme oman nimikkolähettilään, joka säännöllisesti vierailisi koulussamme”, Marita sanoo. Myös Liedossa kielilähettilästoimintaa aiotaan jatkaa. ”Kesällä kyselin uudelleen, olisiko mahdollista syksyllä 2019 saada lähettiläs samaan kouluun, vaikka vierailu juuri keväällä oli toteutunut”, Heli Nurmi kertoo. ”Saimme vieraaksi entisen lietolaisen, mikä oppilaistani oli tietysti kiva asia. Tuomas Metsäranta oli istunut jopa samassa luokassa aikanaan. Vaikka vierailu oli Tuomaksen ensimmäinen yläasteella, hän otti kivasti oppilaat huomioon.”

Valmistautuminen kannattaa

Heli suosittelee lähettilään kutsumista koululle, sillä hänen mielestään ihmisten omat elämäntarinat ovat parhaita motivaattoreita muillekin: ”Seuraavalla kerralla olen vieraaseen yhteydessä etukäteen, ja suunnittelemme yhdessä omille ryhmilleni sopivan ohjelman. Tämä kannattaa tehdä jokaisen vierailua suunnittelevan.” Marita puolestaan vinkkaa, että suurimman hyödyn saamiseksi opiskelijaryhmän kanssa kannattaa valmistautua etukäteen esimerkiksi miettimällä kysymyksiä vieraalle. Helin toiveena tuleville vieraille on, että heillä olisi esityksensä tueksi nettilinkkejä tai muuta materiaalia: ”Opettajana toivoisin, että kielilähettiläs saisi muilta lähettiläiltä opastusta vierailuunsa.” Jos oppilaiden kohtaamisesta ei ole kokemuksia, se saattaa olla lähettiläälle aluksi hieman vierasta. Lähettilästoiminta saa hänen täyden tukensa. Parasta olisi, jos jokaisella halukkaalla koululla olisi mahdollisuus saada vieras sekä syys- että kevätlukukaudelle. Marita lisää vielä toiveen, että projektia voisi tulevaisuudessa laajentaa B2- ja B3-kieliin.

”FRÅN APPROBATUR I SVENSKA TILL EN TVÅSPRÅKIG MAGISTER” Språkambassadörerna berättar hur det andra inhemska förändrade deras liv. TEXT JAAN SIITONEN

Ännu år 2007 var Jaan Siitonen helt säker på två saker: han skulle studera statskunskap vid universitet och han kunde leva sitt liv utan att någonsin behöva använda det svenska språket. Siitonen hade 5,5 i medeltal i svenskan och han skrev approbatur i medellång svenska. År 2019 använder Siitonen svenska varje dag och ett av hans största mål i livet är att inspirera så många som möjligt att inse de möjligheter svenska språket ger. Han fungerar som projektledare för projektet Kielilähettiläät – Språkambassadörerna. Projektets mål är att göra över 300 besök runtom i Finland. ”Min inställning till svenskan ändrades totalt sommaren 2007 när jag bestämde mig för att möta mina egna fördomar genom att avtjäna min värnplikt vid Dragsvik. Då hade jag ingen aning hur det svenska språket kom att förändra mitt liv på ett avgörande sätt”, säger Siitonen nu. Han bestämde från början att enbart prata svenska med alla. Språkkunskaperna förbättrades snabbt och till slut ledde Siitonen sin egen kustjägargrupp på svenska. Siitonen hade inte glömt sin dröm om att studera statskunskap. Han bestämde sig för att ytterligare förbättra sina språkkunskaper så att han en dag skulle kunna studera statskunskap på svenska. Våren 2009 sökte Siitonen till Svenska Socialoch kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Efter att Siitonen hade klarat både utmanande språkprov och inträdesprov började han studera statskunskap vid Soc&kom. Efter många händelserika och aktiva år blev Siitonen tvåspråkig magister år 2016. ”Nu vill jag göra mitt bästa att ingen kommer att göra samma misstag som jag gjorde under gymnasietiden. Därför började jag redan 2010 på fritiden besöka skolor för att berätta min berättelse”, säger Siitonen och estimerar att han hittills har diskuterat med ca. 3 000 elever. Han märkte snart att det finns många andra som också har en inspirerande språkhistoria. Idén om att bygga upp ett nationellt ambassadörsnätverk föddes. Våren 2019 ansökte Nationalspråken rf om att komma med i Svenska kulturfondens Hallå-satsning och fick en treårig finansiering som har möjliggjort denna vision i praktiken. Siitonens berättelse är bara en av tiotals berättelser som språkambassadörerna kommer att berätta under de kommande åren runtom i Finland. Gemensamt i allas berättelser är att de är överraskade, få förstod i skolan att de behöver svenska och knappt någon kunde ens ana vilka möjligheter det svenska språket öppnar upp för dem. Under våren 2019 gjordes 20 pilotbesök i skolor runtom i Finland innan lanseringen i april. Efterfrågan har överraskat oss och nästan 150 skolor har beställt en ambassadör vid november 2019. Vi har gjort 280 besök och uppnår målsättningen med 300 gjorda besök före julen 2019, över ett och ett halvt år innan den ursprungliga tidtabellen. Vi har 60 språkambassadörer i vårt nätverk. Från och med våren 2020 kommer språkambassadörerna också berätta om de möjligheter det finska språket ger. En del av besöken görs till exempel på Åland. Efter att projektet har tagit slut är det meningen att utöver nationalspråken ta med även andra språk. Under 2020-talet kunde besök av en språkambassadör ingå i skolornas kursinnehåll. Det är enkelt att anmäla sitt intresse för att bli språkambassadör på www.kielilahettilaat.fi. Via sidan är det också enkelt att beställa en ambassadör till den egna skolan eller till annan organisation till exempel till ett företag.

MONIKIELISYYS

Venäjää oppimaan,

davaj!

Suomi–Venäjä-seura tukee venäjän kielen opetusta. TEKSTI JA KUVA TUIJA MÄKINEN / SUOMI–VENÄJÄ-SEURA

uomi–Venäjä-seuran erityistehtävänä on sen koko 75-vuotisen historian ajan ollut edistää ja tehdä tunnetuksi venäjän kielen opetusta ja opiskelua ja suomalais-ugrilaisia kieliä. Venäjänopetusta tuemme monin eri tavoin. Venäjän kielen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina alle yhden prosentin koko ikäluokasta. Elinkeinoelämän tarpeet ja kulttuurimetropoli Pietarin läheisyys eivät ole kasvattaneet opiskelijamääriä. Kyrillinen merkistö tuntuu vaikealta, vaikka kysehän on vain eri tavoin kirjoitettavista tutuista äänteistä.

Kyrilliikan kautta kieleen

Suomi–Venäjä-seura on pyrkinyt murtamaan myyttejä venäjän kielen ja venäläisyyden ympäriltä. Ala- ja yläkouluille suunnattuja venäjän kielen Davaj-päiviä tai -tunteja on tarjottu eri puolella Suomea. Kielivalintojen edessä oleville nuorille tarjotaan erilaisia työpajoja, kuten Kosketus kyrilliikkaan, jossa sananmukaisesti kirjaimia koskettamalla tutustutaan aakkosiin. Tavallisimmin lapset haluavat tietää, miten oma nimi kirjoitetaan venäjäksi – he saavat mallin ja etsivät itse isosta kasasta aakkosia oikeat kirjaimet. Peliluolassa aakkosbingo ja muut erilaiset kielipelit ovat suosittuja. Kaikenikäisiä lapsia ja nuoria kiinnostaa musiikki, ja Musanurkassa onkin ollut valittavana eri genrejen nykymusiikkia rockista räppiin. Kinonurkassa taas on katsottu hauskoja piirrettyjä, jotka hyväntahtoisuudellaan huvittavat kaikenikäisiä. Seitsemän siistiä ässää -työpaja osoittaa, että yhtä äännettä lukuun ottamatta ässät on opittu jo englannin kielen tunneilla. Seura tekee vuosittain lähes sata kouluvierailua. Davaj-kielipäivien lisäksi on kummikoulutoimintaa, taiteilija- ja muita kulttuurivierailuja sekä omien yhdistystemme järjestämiä tapahtumia. Näiden tarkoituksena ei ole tuoda esille vain venäjän kieltä tai kulttuuria vaan laajemmin koko Venäjää.

keskeiseen nähtävyyteen sekä käydään kouluvierailulla ja vietetään rennoissa tunnelmissa aikaa kaupunkielämää ihmetellen. Neljä vauhdikasta päivää menee kuin hujauksessa. Useimmille nuorille matka Pietariin on ensimmäinen ulkomaanmatka suurkaupunkiin, mutta matkoilla on ollut todella vähän ongelmia. Osa ryhmistä on koostunut vain venäjän kielen opiskelijoista, mutta osa kouluista on lähettänyt matkaan myös kuvataiteen, musiikin tai historian harrastajia opettajineen.

Tukea koulujen Venäjä-toimintaan

Valtiopäivätoiminnan 150-vuotisjuhlan kunniaksi Suomessa perustettiin samanniminen rahasto, jonka tarkoituksena on edistää venäjän kielen opiskelua Suomessa. Cultura-säätiön hallinnoimasta rahastosta voi hakea avustuksia erilai-

Älä luule, vaan koe itse!

Myyttejä murretaan myös matkustamalla Pietariin. Koululaismatkojemme ideana on tarjota valmis matkapaketti, jota räätälöidään koulun tarpeiden mukaan. Matkalla tehdään mielenkiintoinen kiertoajelu ja tutustutaan muutamaan

6/2019

Kosketus kyrilliikkaan -pajassa tutustutaan aakkosiin.

IN F O

SUOMI–VENÄJÄ-SEURA

• perustettu 1944 • jäsenmäärä 9 000 • 170 paikallisyhdistystä

TOIMINTAA

• tule konserttiin tai tilaa koululle • näyttelyt kirjastoissa, gallerioissa ja museoissa • elokuvat – tilaa postikulujen hinnalla kouluun • tapakulttuuriluennot kansainvälisyyskasvatuksen tunnille • kieli- ja muut teemapäivät koulun kiinnostuksen mukaan Tutustu ja ota yhteyttä: suomivenajaseura.fi, facebook.com/SuomiVenajaSeura/

Digikirjoja ammatilliseen kielten opetukseen Opettaja, tilaa ilmainen koekäyttö! www.editapublishing.fi/koekaytto

siin venäjän kieltä ja maan kulttuuria edistäviin hankkeisiin (www.culturas.fi). Suomi–Venäjä-seura on teettänyt saamallaan avustuksella ilmaismateriaaleja opettajien käyttöön. Tuotteet ovat tilattavissa kouluun postikulujen hinnalla. Tällä hetkellä on saatavilla aakkoskirjanmerkki ja arvostelutarra-arkkeja käytettäväksi esimerkiksi kokeissa, kirjoitelmissa tai kilpailuissa. Myös lukujärjestysvihkot ovat suosittu tuote. Neljä vuotta sitten julkaisemaamme Moikka! Privet! -esitettä on vielä tilattavissa. Suunnitelmissa on tehdä ensi vuonna kouluille julistepaketti ja somemateriaalia. Stipendien jakaminen kuuluu seuran perustoimintaan: ylioppilaskirjoituksissa menestyneille ylioppilaille on jaettu stipendejä, mutta koulumaailman muutoksessa niitä on viime vuosina alettu myöntää kannustukseksi myös alaluokilla, yläluokilla ja lukioissa. Erityisesti valinnaisen kielen jättäminen kesken on yleistynyt lukioissa, ja olemme pyrkineet stipendein kannustamaan opiskelujen jatkamista. Stipendiasiassa kannattaa olla yhteydessä seuraan tai oman alueen paikallisyhdistykseen. Itä-Suomen koulun kaikissa yksiköissä ja Helsingin suomalais–venäläisessä koulussa käynnistyi tänä vuonna pilottihanke, jossa Suomi–Venäjä-seura ja sen yhdistykset toimivat koulujen kummeina. Jo nyt kouluissa on järjestetty mukavia tilaisuuksia kuten elokuvanäytöksiä ja venäjän kielen tapahtumia. Ammattitaitoinen henkilökuntamme ja aktiiviset yhdistyksemme ideoivat jatkuvasti uusia tapahtumia tarjottavaksi kouluille. Voitte myös itse esittää toiveita tapahtumista, jotka ovat tervetulleita kouluun! Kummikoulutoimintaa suunnitellaan laajennettavaksi myös muualle Suomeen. Suomi–Venäjä-seura pitää erityisen tärkeänä, että varhennettuna kielenä ensimmäiseltä luokalta alkaen voidaan opiskella myös venäjää.

Suomalais-ugrilainen Sugrifest

Erityistehtävämme on tukea ja auttaa suomalais-ugrilaisten sukukielten suojelua erityisesti Venäjän alueella, jossa useimmat suomalais-ugrilaisista kansoista asuvat. Suomessa olemme muun muassa järjestäneet Sugrifest-tapahtumia ja esittäneet sukukielillä tehtyjä elokuvia. Sugrifestejä järjestetään vuosittain lokakuussa eri paikkakunnilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Unkari-, Viro- ja Karjala-seurat, musiikki-, käsityö-, tanssi- ja muut perinneseurat). Tapahtumakokonaisuuteen on kuulunut myös kouluvierailuja, joissa olemme kertoneet kohdemaistamme ja niiden kulttuurista, kielistä ja arkielämästä.

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 www.oppinet.fi

Språkstudier i ett svenskspråkigt gymnasium MAJ LÖNNFELDT

Som finlandssvensk är det snarare regel än undantag att man behärskar två, ofta tre, språk ﬂytande. Att kommunicera på ett språk som inte är ens modersmål är vardag och därför är språkstudier ofta en viktig del av skolgången som finlandssvensk. I tredje klass påbörjades studierna i det andra inhemska språket, finska. För mig som kommer från en helt svenskspråkig familj har finskan alltid varit utmanande, men eftersom den är nödvändig för att klara sig i vardagen så var det bara att bita ihop.

Språket är en viktig del av identiteten som finlandssvensk – vår vardag består av att kommunicera på ett annat språk än vårt modersmål. Under fjärde klass började jag som de flesta andra svenskspråkiga läsa engelska. När man i åttonde klass fick möjligheten att välja ytterligare ett främmande språk att studera, tvekade jag inte. I vårt högstadium kunde vi välja mellan tyska, spanska och franska – jag valde det sistnämnda. Jag valde franska eftersom jag tyckte att det var ett fint språk, men även för att min mamma har läst franska och jag därför kunde få hjälp i det. Den främsta skillnaden mellan språkstudier i en finsk och en finlandssvensk skolmiljö är förmodligen attityderna gentemot det andra inhemska språket. Eftersom man i princip måste kunna finska för att

6/2019

klara sig i vardagen och i yrkeslivet i Finland, finns inte benämningen ”tvångsfinska” på samma sätt som ”pakkoruotsi” bland finskspråkiga. Även åldern då språkundervisningen inleds har onekligen en inverkan på attityden. Som svenskspråkig börjar man läsa finska i skolan då man bara är nio år – till skillnad från tolv år då svenskundervisningen inleds i många finska skolor. Det är betydligt lättare att övertyga lågstadieelever, än pubertala tonåringar, om fördelarna med ett ytterligare språk. Under gymnasiet har jag utöver de obligatoriska språken engelska och finska, även valt att fortsätta med studierna i franska. Trots att Mattliden är Svenskfinlands största gymnasium, är vi bara sju abiturienter som läser franska. Eftersom det är en så liten grupp har vi under våra tre gymnasieår gått igenom motgångar tillsammans som en liten familj. Att gå i skola på svenska underlättar språkstudier anmärkningsvärt. Eftersom svenska som precis som de flesta andra språk (förutom då finska) hör till samma språkfamilj, vilket innebär att de har många likheter. Därför är det ofta lättare för mig som finlandssvensk att lära mig både engelska och franska, även tack vare det stora antal lånord det finns i svenskan. I Mattliden finns det utöver en vanlig gymnasieskola även en IB-linje, där undervisningen i huvudsak går på engelska. Då ett flertal av eleverna bara pratar engelska får man själv använda engelska i den vardagliga kommunikationen, vilket är en rikedom. Språket är en viktig del av identiteten som finlandssvensk – vår vardag består av att kommunicera på ett annat språk än vårt modersmål. Det har alltid varit viktigt att kunna språk då det är en så stor del av mitt och många andras skolgång.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2019. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2019

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

YO-KOULUTUS

Järjestämme koulutuksen lukion opettajille lauantaina 18.1.2020 Helsingissä. Koulutuksen hinta on 80 e. Ilmoittautumiset kotisivuillamme viim. 15.12. tai kunnes ryhmä on täyttynyt. Seuraava yo-koulutus suunnitteilla syksylle 2020.

AMERICAN STUDIES

Tulevan kevään American Studies -seminaarimme järjestetään Lahdessa 28.3.2020.

Saamme kuulla innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Katso ohjelma ja ilmoittautumisohjeet kotisivuiltamme.

use the videos in our webpages, courses and seminars. The competition closes on 30th April 2020. Prizes will be awarded to the best video in each category.

IATEFL

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

IATEFLin (International Association of Teachers of English as a Foreign Language) konferenssi 18.–21.4.2020 Manchester, UK. Lisätiedot www.iatefl.org.

ETELÄ-AFRIKKAAN

Järjestämme kauan toivotun opintoja koulutusmatkan Etelä-Afrikkaan 5.–17.6.2020. Tutustumme paikalliseen elämään, kulttuuriin ja luontoon ja pyrimme järjestämään vierailun kouluun. Koulutusmatkan hinta on 2 995 e. Ryhmä on jo täynnä, mutta voit kysellä mahdollisia peruutuspaikkoja toimistosta.

TÄYDENNYSKOULUTUSMATKA

Täydennyskoulutuskurssi järjestetään ensi kesänä todennäköisesti Cambridgessa. Seuraa ilmoittelua.

BRITISH STUDIES KESÄLLÄ 2020 TURUSSA Perinteinen kesäkurssimme pidetään Turussa 29.–31.7.2020. Luennoitsijana on jälleen paljon kiitosta saanut Tom Wishart. Kurssin alustava hinta on 320 e. Seuraa tiedotteitamme.

COMPETITION FOR STUDENTS / OPPILASKILPAILU

We invite students from all school levels to take part in a sketch video competition. The categories are primary school (alakoulu), middle school (yläkoulu) and secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste).The subject and the genre are free. Let your imagination fly and express something fun or touching in English. Give your video a catching name. Remember to give credit to all team members on the video. The videos can be made at home or at school. Maximum length of video: 2–3 min. Teachers are asked to choose a maximum of five videos. Please place your video on a public platform (e.g. YouTube, Vimeo, Dropbox) and send us a link to it: english@ suomenenglanninopettajat.fi. Suomen englanninopettajat ry reserves the rights to

www.suomenenglanninopettajat.fi

TEST AND TRAIN 2019

Paketissa ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Paketissa myös Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. Uutena harjoitustyyppinä on 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa on taustamusiikki ja tekstitys. Videoissa on hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, ja niihin on tehty kivoja erilaisia tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on myös aina tarpeellinen ja kätevä lähtötasotesti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista erilaisia tehtäviä, joilla on hyvä päivittää osaamistaan. Paketissa on myös näppärä tentti, jossa pähkinänkuorellinen tärkeää pureksittavaa. Preliminääri kuvineen ja videoineen on tuttuun tapaan Abitissa. Preliminärprovet är också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat hyvin myös aikuisopiskeluun esim. itseopiskelumateriaaliksi tai YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. Joulua kohti voikin loiventaa pienellä Christmas Quiz -tietovisalla. 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat

ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e.

YO-PISTEITYS-CD

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä CD:llä kaikki ohjeet v. 1997–2018, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Mukana myös monivalintojen oikeat vastaukset. Hinta vain 15 e sis. postikulut.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 55 e.

TEST AND TRAIN 2018

Edellisvuoden tekijöiltä monipuolista materiaalia lukion englannin tarpeisiin, mm. koko kieliopin kattava kertausosio abeille ten-

6/2019

tittäväksi ja tuore preliminäärikoe Abittiversiona. Prelissä on videokuuntelu ja edelliskevään yo:n mukaisia tehtäviä. Preliminärprovet också på svenska. Kaikki harjoitukset voi siirtää koulunne käyttämään sähköiseen oppimisympäristöön. Tänä vuonna mukana on myös sananmuodostusta ja lisää hauskoja idiomitehtäviä. Don’t miss this chance! 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2017

Kokeneiden tekijöiden materiaali lukion englannin opetukseen. Kattavat ja monipuoliset kielioppitehtävät, myös suulliset A/B-harjoitukset, 1. ja 2. vuosiluokille kahdet luetun ymmärtämiset monivalintoina. Abeille yo-koetta vastaava preliminäärikoe, joka sisältää myös kuuntelun – valmiina Abitti-versiona! Uudistetut aihepiirisanastot harjoituksineen, suorat linkit Quizletiin ja bonuksena online-pelit. Paljon harjoituksia, joissa ei tarvita suomea. 200 sivua taattua laatua! Hinta 150 e muistitikku. Muut materiaalit: katso Yours Truly ja kotisivut. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

SUKOL kouluttaa

Toiminnallista varhentamiskoulutusta eri puolilla Suomea lukuvuonna 2019–2020: 11.1.2020 Oulussa Talvipäivät Riihimäellä 7.–8.2.2020 Ilmoittaudu koulutuksiin osoitteessa: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: koulutussihteeri Hanna Laitvirta, hanna.laitvirta@sukol.fi Muista myös Educatapahtuma Helsingin Messukeskuksessa 24.–25.1.2020!

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Katriina Kurki katriina.kurki@engs.fi Sihteeri Tuulikki Heikkilä espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi

BOLETÍN 2/19

Yhdistyksen lehti Boletín ilmestyy jälleen paperiversiona vuodenvaihteessa 2019– 2020 ja lähetetään postitse jäsenmaksun maksaneille jäsenille.

ENNAKKOTIETOA KEVÄÄN TAPAHTUMISTA

Jornadas didácticas de español. Alustavasti on sovittu, että kevään koulutuspäivä järjestetään maaliskuun lopussa (28.3.2020) yhdessä Junta de Andalucían kanssa. Seuraa tiedotuksia yhdistyksen WWW-sivuilla sekä Profesfinin kautta ja Facebookissa. Vuosikokous ja 40-vuotisjuhla. Ensi vuonna yhdistys täyttää 40 vuotta, ja juhlapäivä on kaavailtu samalle päivälle vuosikokouksen kanssa. Tarkemmat tiedot molemmista tapahtumista myöhemmin tiedotuskanaviemme kautta.

PROFESFIN-LISTA

Yhdistyksen asioista tiedotetaan pääsääntöisesti Profesfin-sähköpostilistan välityksellä. Kun haluat liittyä listalle, lähetä tyhjä viesti listalle siitä osoitteesta, johon haluat postien tulevan. Lähetä viesti osoitteeseen: profesfin-subscribe@yahoogroups.com. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Yhdistys toivottaa kaikille jäsenillemme rentouttavaa joulun ja uudenvuoden aikaa!

Kieliyhdistysten tiedotuksia FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Veikko Latvakangas Tel. 040 723 3796 veikko.latvakangas@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

FORTBILDNINGSFÖRMIDDAG/ -EFTERMIDDAG

Finsklärarföreningens fortbildningsförmiddag i Grankulla den 9.11 för 7–9- och gymnasielärare samt fortbildningseftermiddagen i Vörå den 11.11. för 7–9-lärare var mycket lyckade och uppskattade. Efter kaffe med tilltugg arbetade 7–9-lärarna med bedömningskriterierna tillsammans med Carola Åkerlund från NCU medan gymnasielärarna förberedde arbetet kring den kommande skolvisa läroplanen med Yvonne Nummela från UBS. I Grankulla avslutade vi dagen i sorgliga tecken då vi höll en tyst minut för våra tidigare medlemmar, de uppskattade finsklärarna vi Jakobstads gymnasium Kaj Elenius och Karin Granholm som båda avlidit under hösten. Vi är så få i vårt yrke att nyheterna drabbar hårt, men samtidigt betonas gemenskapen.

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

SUURLÄHETTILÄÄN LUONA

Italian suurlähettiläs kutsui ison joukon italianopettajia opiskelijoineen tapaamiseen 28.11. virka-asuntoonsa Tehtaankadulle. Upeissa tiloissa syntyi lämminhenkinen ja eläväinen tilaisuus. Suurlähettiläs kiitti opettajia kulttuurienvälisen työn tekemisestä ja opiskelijoita rohkeudesta heidän valittuaan italian opiskelemiensa kielten joukkoon.

FESTA DI NATALE

Joulukuussa vietämme jälleen yhdistyksen pikkujouluja, seuraathan ilmoittelua kotisivuillamme ja Facebook-ryhmässämme!

PJ ESITTÄYTYY

SUKOLin blogissa esitellään kieliyhdistysten puheenjohtajat, kannattaa lukea puheenjohtajamme Silvia Pinan haastattelu!

E-POST, FACEBOOK

VUOSIKOKOUS 2020

MEDLEMSAVGIFT

VILLA LANTE 2020

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf. Kom också ihåg att förnya medlemskapet efter årsskiftet genom att betala medlemsavgiften i samband med SUKOLs medlemsavgift.

Yhdistyksemme vuosikokous järjestetään Helsingissä 28.3.2020. Samalla juhlimme yhdistyksemme 40-vuotisjuhlia. Merkitsethän päivämäärän jo kalenteriin! Yhdistyksemme järjestää jäsenilleen täydennyskoulutuksen Villa Lantessa Roomassa. Koulutus järjestetään kahtena erillisenä viikkona: 1.–8.6. ja 8.–15.6. Vapaita paikkoja on vielä, ja niitä voi kysellä sähköpostitse italianopettajat@gmail.com. Päivitämme lisätietoja kurssista Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme.

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

L’APFF FÊTERA SES 70 ANS EN 2020

Yhdistyksen juhlavuoden ohjelma alkaa hahmottua. Aloitamme vuodenvaihteessa julkaisemalla jäsentuotteemme lukion prelit lyhyeen ja pitkään ranskaan. Voit jo merkitä kalenteriin Ranska-aiheisen seminaarin la 28.3. Oodissa Helsingissä sekä Hamina Tattoon yhteydessä järjestettävät kesäkoulutuspäivät ma–ti 3.–4.8. Ranska on tapahtumassa kutsuvieraana. Lisää tapahtumia ja koulutusta tulossa. Tarkkaile ilmoittelua! Saatavilla 4 APFF-jäsentuotetta:

KIT PÉDAGOGIQUE : VIDÉOS

Yhdistys myy jäsenilleen materiaalipakettia, joka keskittyy juhliin ja arjen tilanteisiin. Se sisältää kuva- ja äänitallenteita, joihin on laadittu sanastotehtäviä ja ehdotuksia suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävät innostavat erilaisten tekstien käsittelyyn ja tuottamiseen sekä lisäävät oppijoiden tietoa ranskankielisen maailman ilmiöistä. Videoihin on haastateltu ranskalaisia ja Afrikan ranskalaisia lapsia ja nuoria. Materiaalipaketti elävöittää opetusta, ja sen pohjalta voi rakentaa oppitunnin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Paketin hinta on 69 euroa sähköisesti ladattavana versiona ja 85 euroa, jos haluat sen postitse muistitikulle ladattuna. Vårt materialpaket handlar om franska fester, helger och vardagssituationer. Det

innehåller bilder och videor till vilka vi gjort olika slags vokabuläruppgifter samt förslag på muntliga övningar. Med de här övningarna får du hjälp med att tillämpa det som läroplanen uppmanar oss till. Paketet hjälper de studerande att få en större förståelse för den franskspråkiga världen. Videorna innehåller intervjuer med franskspråkiga och franska barn och ungdomar från Afrika. Priset är 69 euro om du laddar ned det (med en kod som du får) och 85 euro om du vill ha det på en USB-sticka med posten.

B-franska. Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@sukol.fi.

SÄHKÖINEN KIELIOPPIPAKETTI

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-viestejä Twitterissä.

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

LE BAC BLANC

Suositut yo-prelimme saavat jatkoa! Olemme tehneet uuden prelikokeen lukion A- ja B-ranskaan. Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina. eraheimo@sukol.fi. Det kommer en ny version av vårt populära preli-paket! Vi har alltså gjort nya preliminära studentprov i både A- och

6/2019

RANSKANMAIKAT VIESTII – FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Koulutuksessa saadaan palautetta syksyn yo-kokeesta. Kouluttajana Rune Skogberg YTL:stä. Kurssipäivän hinta on 70 euroa. Koulutus järjestetään yhteistyössä Svenska nun kanssa. Tutustu ohjelmaan kotisivuillamme ja ilmoittaudu 13.12. mennessä!

KEVÄÄN 2020 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2020. Tehtäväkirjeet postitetaan joulukuussa lukioihin. Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille helmi- ja maaliskuussa. Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmikuussa. Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

KESÄN 2020 KURSSIT

Opinto- ja kulttuurimatka Färsaarille 8.–12.6.2020. Matka on täyteen varattu.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

Muistathan, että voit nimetä ehdokkaasi SFV:n (Svenska folkskolans vänner) opettajapalkinnon saajaksi (svensklärarpris). Nimeämislomake on avoinna joulukuussa kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle.

TULEVAA KOULUTUSTA

Koulutuspäivä lukionopettajille lauantaina 11.1.2020 Tampereen klassillisella lukiolla.

Hanasaaren kesäkurssi 5.–7.8.2020 – Framtidens språkinlärning – AI?

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET

Tilaa kotisivuiltamme Prov- och övningspaket för gymnasiet 2019, joka sisältää: • A- ja B-tasojen preliminäärien kirjalliset osat doc- ja pdf-muodossa sekä Abittiin siirrettävinä zip-tiedostoina • A- ja B-tasojen preleissä uudet kuunteluaudiot tehtävineen ja videot sekä kuvatehtävät • uusia kuuntelutehtäviä myös harjoituspaketissa • harjoituspaketin tehtävät doc- ja pdf-muodossa sekä Abittiin siirrettävinä zip-tiedostoina • ohjeet Abitti-järjestelmään siirtämiseksi. Hinta 150 euroa (alv 0 %) toimituskuluineen.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Olethan mukana myös ruotsinopettajien postituslistalla, joka on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi.

Kieliyhdistysten tiedotuksia Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

10-vuotias seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 18 euroa. Myös yhdistyksen aktiivijäsenet voivat osallistua kerhon tapahtumiin. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, tarjontaan ja oppimateriaaleihin: www. svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Nordplus Mahdollisuuksia opetuksen ja oppimisen kehittämiseen Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa! Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamien Nordplusohjelmien seuraava hakuaika päättyy 3.2.2020. Nordplus ohjelmat 2018–2022 • • • • •

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@staff.uta.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

Vuosikokous ja Itävalta-aiheinen koulutuspäivä 18.4.2020 Helsingissä Kokouksessa käsitellään mm. hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, vahvistetaan toimintasuunnitelma, käsitellään talousarvio ja tilinpäätös vuodelta 2019 ja valitaan yhdistyksen hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Kiinnostaako hallitustyö? Ota yhteyttä sihteeriin info@suomensaksanopettajat.fi Koulutuspäivä tulee olemaan Itävalta-aiheinen ja luvassa on jo Wienin yliopiston kirjallisuuden professorin ja IDT 2021 Wienin organisaattorin Hannes Schweigerin luento.

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Kirsi Allén sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Tarja Brask Puh. 044 560 0695, tarja.brask@sulo.fi www.suomenvenajanopettajat.fi

Vuoden 2019 oppimateriaalipaketti koostuu toiminnallisista harjoituksista venäjän alkeiden opetukseen. Pakettiin on kerätty runsaasti toiminnallisia pelejä, leikkejä ja harjoituksia, joita voi käyttää venäjän tunneilla tai kielikerhoissa. Huomioon on otettu erityisesti pienet oppilaat, jotka eivät osaa vielä lukea, niinpä lähes kaikki pelit sopivat mainiosti myös varhennetun venäjän opetukseen. Paketista saa varmasti ideoita myös muiden kielten opetukseen.

Päivämäärä muistiin! Herzlich willkommen!

Opettajien toiveesta olemme lisänneet pakettiin myös valmiita käsikirjoituksia sekä ideoita näytelmän tekemiseen venäjäksi. Vielä ehtii tehdä näytelmän vaikka koulun joulujuhlaan!

Frohe Weihnachten! God Jul! Hyvää joulua!

Paketin ovat koonneet Maria Hokkanen, Aili Saukkonen ja Katja Pikelner. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi

Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus Nordplus Horisontal Nordplus Pohjolan kielet

Hyvää joulun odotusta ja onnea vuodelle 2020!

Ohjelmista tuetaan liikkuvuutta sekä verkostoja hanketoimintaa Pohjoismaissa, itsehallintoalueilla ja Baltian maissa. nordplusonline.org oph.fi/nordplus

Lue lisää

Uutta! Come with me! – toiminnallista englantia ensimmäiseltä luokalta alkaen

COME WITH ME! 1

Come with me! -sarjan ensimmäisen luokan oppikirja vie seikkailuun salaiseen puutarhaan, jossa tapaat ötökkäystävykset Liamin, Bobin, Annien, Fionan ja Samarin. Ötököiden kanssa tutustutaan englannin kielen ihmeelliseen maailmaan toiminnallisesti leikkien, laulaen, liikkuen ja pelaten.

13.1. 20.1. 21.1. 3.2. 4.2. 5.2. 6.2. 10.2. 12.2. 20.2. 10.3.

Hämeenlinna Turku Rovaniemi Oulu Jyväskylä Tampere Lahti Pori Helsinki Joensuu Seinäjoki

sanomapro.fi/tilaisuudet

sanomapro.fi/come-with-me

ISBN 978-952-63-2181-3 K89.3

Ilmoittaudu kevään tilaisuuksiin!

1.10.2019 8.19

Oppimateriaalilla on väliä! Sanna Haltia Sini Heino Anni Kallio Katja Kemppainen Javier Lázaro Ramos

MI MUNDO

1– 2

3 &4

Sini Hakala Heidi Järvinen Katja Kemppainen Belén Rambla Lop

www.sanomapro.fi

&2 13 –4

ISBN 978-952-63-2181-3 K89.3

Mi Mundo 3-4_kansi 210x265.indd 2

YO KERTAUS

30.8.2019 16.28

RUOTSI Katja Johansson • Elina Leppäniemi Mikko Pajunen

YO KERTAUS

ENGLANTI Mikael Davies • Maarit Luhtala Liisa Teiri

YO KERTAUS

SAKSA Manuel Ackermann • Pia Hägglund-Viljanen • Mikko Kervinen