20 Mitä kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa?
SUKOLin jäsenmaksu on edelleen vähennyskelpoinen
21 Liittokokous valitsi puheenjohtajan
Puheenjohtajana jatkaa Outi Vilkuna
22 Tervetuloa SUKOLin jäseneksi
Yhdessä olemme enemmän
24 Saksan kieli Turun yliopistossa 100 vuotta
Yliopistolla juhlittiin
26 Feedback i fokus
Svensklärares erfarenheter
28 Educa-vinkkejä kieltenopettajalle
Tervetuloa Helsingin Messukeskukseen 23.–24.1.!
30 9. luokan valtakunnallisten kokeiden tilausohje
31 Kieliyhdistysten tiedotuksia
Tervetuloa Educaan ja Opettajan olohuoneeseen s. 28
Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.
VANHOISTA VALTAKUNNALLISISTA KOKEISTA
Vanhojen valtakunnallisten PDF-kokeiden audiokuunteluiden linkit vanhenivat ja vuosien 2023 ja 2024 PDF-kokeet toimivine linkkeineen lähetettiin kokeiden tilaajille sähköpostilla marraskuussa 2024. Jos kaipaat näiden vuosien kuunteluita, kannattaa tarkistaa projektisihteeri Jenna Latvala-Suomisen tuolloin lähettämä viesti. Vanhempia kuuntelulinkkejä voi pyytää Jennalta (jenna.latvala-suominen@sukol.fi) tai Sallalta (salla. kosunen@sukol.fi). Digikokeiden koearkistossa pääset käsiksi vanhoihin digikokeisiin, joissa kuuntelulinkit toimivat: https://koe.sukolpalvelu.fi/arkisto.
17.
HUHTIKUUTA
kieltenopettajat kokoontuvat valtakunnallisille koulutuspäiville Turkuun. Perjantai-illan ohjelmassa on Turun seudun kieltenopettajien järjestämä kaupunkikävely ja illallinen. Varsinainen koulutuspäivä pidetään lauantaina 18.4. Turun normaalikoulun tiloissa. Pääluennoilla Outi Veivon otsikkona on ”Tekoälyä kieltenopetukseen? – Eettisesti ja vastuullisesti!” ja Arto O. Salonen pohtii aihetta ”Hyvinvointi ja hyvä elämä – Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen?”. Aamun teemapajat keskittyvät eri asteille, ja iltapäivällä puolestaan kieliyhdistykset järjestävät ohjelmaa eri kieliin. Katso lisää sivuilta 6–7.
JÄSENVIIKKO HELMIKUUSSA
JÄSENVIIKKOA vietetään helmikuun alussa 2.–8.2.2026. Viikon aikana arvomme palkintoja vuoden 2026 jäsenmaksunsa maksaneiden kesken. Lisätietoja jäsenpalvelusta osoitteesta sukol.fi! Jos jäsenpalveluun kirjautumisessa on ongelmia, ole yhteydessä jäsensihteeri Sallaan: salla.kosunen@sukol.fi.
MONIKIELISYYS ON STRATEGISTA PÄÄOMAA
MONIKIELISYYS on tulevaisuuden edellytys, mutta kielivalikoiman kapeneminen, varhaisen kielenopetuksen yksipuolisuus ja englannin ylivalta kaventavat oppilaiden mahdollisuuksia. Samalla tutkimus kuitenkin osoittaa, että useamman vieraan kielen opiskelussa kielet tukevat toisiaan – erityisesti tekstitason taidoissa, joissa oppija siirtää ymmärrystä kielestä toiseen.
Varhennettu kieltenopetus on hieno uudistus, mutta sen potentiaali jää vajaaksi, jos ensimmäinen vieras kieli on lähes aina englanti. Kun valinnanvapaus puuttuu, kielitaito yksipuolistuu jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Tämä heijastuu myöhemmin siihen, että yhä harvempi valitsee muita kieliä – vaikka työelämä ja kansainvälinen vuorovaikutus huutavat monipuolista osaamista. Tämä tarkoittaa, että nimenomaan monikielisyyden ja valinnaisuuden mahdollistaminen on tärkeää. On pyrittävä siihen, että oppijoilla on aito mahdollisuus valita muu kuin englanti – ja että tämä valinta olisi pedagogisesti tuettu, ei ainoastaan muodollinen.
Vieraan kielen opettajina meillä on keskeinen rooli suunnan muuttamisessa. On rakennettava opetusta, jossa eri kielet tukevat toisiaan ja jossa oppilaan koko kielivaranto – oma äidinkieli mukaan lukien – nähdään voimavarana. Yhteyksien tunnistaminen kielten välillä ja varhaisen valinnan tukeminen muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa oppijan monikielistä identiteettiä.
Vuonna 2027 käydään seuraavat eduskuntavaalit, joiden tulokset näkyvät myös kielikoulutuksen resursoinnissa. Monikielisyys on tulevaisuuden pääoma, ja me olemme sen rakentajia.
FLERSPRÅKIGHET ÄR STRATEGISKT KAPITAL
FLERSPRÅKIGHET är en förutsättning för framtiden, men det allt snävare språkutbudet, den tidiga språkundervisningens ensidighet och engelskans herravälde kringskär elevernas möjligheter. Samtidigt visar undersökningar dock att språken stöder varandra vid studier av flera främmande språk – i synnerhet vid färdigheter på textnivå, där studeranden överför förståelse från ett språk till ett annat. Den tidigarelagda språkundervisningen är en utmärkt reform, men når inte sin fulla potential, om det första språket nästan utan undantag är engelska. Utan valfrihet blir språkkunskapen ensidig redan från första klassen. Detta tar sig senare uttryck i att allt färre väljer andra språk – trots att arbetslivet och internationell växelverkan formligen skriker efter mångsidig kompetens. Därför är det väsentligt att särskilt främja flerspråkighet och ge rum för valfrihet. Man bör eftersträva att erbjuda studerande en reell möjlighet att välja något annat språk än engelska – och att detta val inte är en formalitet utan stöds pedagogiskt.
Som lärare i främmande språk har vi en central roll för att ändra på kursen. Man bör bygga upp en utbildning, där de olika språken stöder varandra och där den studerandes hela språkreserv – inklusive modersmålet – ses som en resurs. Identifieringen av kontakterna mellan språken och stödet av tidiga val bildar en helhet, som stärker den studerandes flerspråkiga identitet. Nästa riksdagsval hålls 2027, och utgången av valet återspeglas också på resurseringen av språkutbildningen. Flerspråkighet är ett framtidskapital, som vi bygger upp.
Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi
Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.
VEROTUSTIETOA KIELTENOPETTAJALLE
KIELTENOPETTAJA voi vähentää verotuksessa tulonhankkimiskuluja: esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakuluja ja materiaalien hankintakuluja. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat jäsensihteeriltä: salla.kosunen@sukol.fi. Verovähennyksiin tulee muutoksia vuoden 2026 jälkeen, mutta SUKOLin jäsenmaksun vähennyskelpoisuus todennäköisesti säilyy – tiedotamme tästä lisää. Katso myös tämän lehden s. 20!
UUSIA JÄSENIÄ SUKOLIIN
TÄMÄ lehti on jäsenhankintanumero, jota voi käyttää liiton esittelyyn opiskelijatilaisuuksissa. Liiton ja piiriyhdistysten viimeaikaisista koulutuksista on esimerkkejä sivuilla 8–14, liiton toimintaa esitellään sivuilla 20–23, ja kieliyhdistysten tiedotuksia voi lukea sivuilta 31–35. Jos tarvitset lehtiä jaettavaksi, ota yhteyttä jäsensihteeriin: salla.kosunen@sukol.fi.
KUSTANTAJIEN JÄSENEDUT
JATKUVAT 2026
SUKOLIN jäsenet saavat 40 prosentin alennuksen Otavan kirjakaupasta ja 30 prosentin alennuksen Werner & Jarlin kirjakaupasta. Lue lisää jäsenpalvelun sivulta Edut > Alennukset.
TAMMIKUUTA perjantaina avautuu opetusalan Educa-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. SUKOL on mukana Opettajan olohuone -osastolla muiden pedagogisten järjestöjen kanssa.
OPETTAJAN olohuoneen perjantain ohjelmassa esiin nostetaan oppimisen ilo ja positiivinen pedagogiikka kieltenopetuksessa. Kun jokaisella oppijalla on lupa oppia omalla tavallaan ja loistaa omilla vahvuuksillaan, kieltenopiskelu tuottaa onnistumisen kokemuksia ja siitä tulee oppijalle innostavaa ja merkityksellistä. Aiheesta kertoo englannin ja ranskan opettaja Elina Paatsila SUKOLin järjestämässä ohjelmaosuudessa 23.1. klo 15.00–15.30.
LAUANTAINA 24.1. klo 12.30–13.00 SUKOLin ja Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien yhteisessä ohjelmassa kielten lehtori Tiina Salomaa haastattelee palkittua runoilijaa Saila Susiluotoa, jonka teoksia on käännetty peräti 15 kielelle. Millaisia maailmoja runoilijan teoksissa esiintyy, ja mistä ideat niihin syntyvät? Miten teokset ovat kääntyneet eri kielille?
LISÄÄ vinkkejä on tämän lehden sivuilla 28–29. Rekisteröidy osallistujaksi osoitteessa educamessut.fi. Nähdään Opettajan olohuoneessa!
HUOM!
9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2026 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–14.4.2026 • A- ja Bruotsi 15.–22.4.2026 • A-saksa, A-ranska ja A-espanja 23.–29.4.2026 • B-saksa ja B-ranska 27.4.–5.5.2026
A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.
LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi
JÄSENSTIPENDIEN HAKUAIKA HELMI–MAALISKUUSSA
SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän ja syksyn kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Hakuaika on 1.2.–31.3.2026. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hakulomake julkaistaan jäsenpalvelun Edut-osassa.
VAIKUTTAMISUUTISIA
SUKOL on jäsenistönsä puolestapuhuja. Liiton tärkein tehtävä on työskenteleminen monipuolisen kieliosaamisen ja kansallisen kielivarannon säilyttämiseksi. SUKOL korostaa kaikissa yhteyksissä, että vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opettajalla tulee kaikilla asteilla olla monipuolinen kielitaito ja syvällinen kielialueen kulttuurituntemus. Päättyneenä vuonna 2025 olemme vaikuttaneet vireillä olleisiin paikallisiin kieltenopetuksen heikennyksiin muun muassa Lahdessa ja Helsingissä, ja viimeisimpänä syksyllä 2025 vetosimme Espoon kaupungin aikeisiin
supistaa A1-kielitarjonta pelkkään englantiin. Lausuntojen ja kannanottojen lisäksi olemme tavanneet sidosryhmiämme ja olleet yhteydessä päättäjiin. Puheenjohtaja Outi Vilkuna osallistui Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa -visioraportin laatimiseen opetusministeriön työryhmälle, jonka aihealueena on koko perusopetuksen tulevaisuus. Marraskuussa 2025 SUKOLin edustajat olivat kutsuttuina eduskunnan sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemiseen kieltenopetuksen tilanteesta. Muiden vuosien tapaan pidimme kieltenopettajien asiaa esillä myös OAJ:ssa ja mediassa. Lue lisää SUKOLin vaikuttamistyöstä: sukol.fi/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/ ja sukol.fi/ajankohtaista/ (valitse Kannanotot ja lausunnot tai Tapaamiset ja yhteistyö).
VASTAA JÄSENKYSELYYN ALKUVUODESTA 2026
VAIKUTTAMISTYÖN teemoja nostetaan SUKOLin vuosittaisesta jäsenkyselystä, johon kannattaa vastata, jotta voi edistää itselleen tärkeitä asioita. Kyselylinkki lähetetään SUKOLin jäsenille sähköpostitse tammi–helmikuun aikana.
1 / 2026 www.sukol.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE
Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p. 040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 61. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA LightFieldStudios/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson
SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi
ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 / 1 takakansi 2 860
Koulutusta
Ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin verkkosivujen kautta osoitteessa sukol.fi.
SUKOLin kevätkoulutuspäivät
Turussa 17.–18.4.2026
PERJANTAI 17.4.2026
18.00– Turun seudun kieltenopettajien ohjelma: kävelykierros ja buffetillallinen. Kävelykierroksella tutustutaan Turun historiaan kansainvälisyyden ja kielten näkökulmasta. Kierros on maksuton SUKOLin jäsenille, ei-jäsenille 5 €. Kierroksen lähtöpaikka ilmoitetaan myöhemmin. Ilta jatkuu klo 19.30 buffetillallisella panimoravintola Koulussa (Eerikinkatu 18). Ohjelmassa on lauluyhtye Magnificon esitys. Illalliskortin hinta on 50 €.
LAUANTAI 18.4.2026
Turun normaalikoulu, Annikanpolku 9, 20610 Turku
9.15–10.00 Ilmoittautuminen
Aamukahvin tarjoaa Otava Oppiminen
10.00–10.10 SUKOLin ja Turun normaalikoulun tervetuliaissanat
Puheenjohtaja Outi Vilkuna
Lukion rehtori Katrina Vartiainen
10.10–10.15 Mindfulness-hetki
10.15–11.15 Tekoälyä kieltenopetukseen? – Eettisesti ja vastuullisesti!
Yliopistonlehtori Outi Veivo, Turun yliopisto
11.15–11.30 Tauko
11.30–12.45 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)
A Draamaa ja liikettä peruskoulun kieltentunneille
Liisa Taimen
B Tekoäly kieltenopettajan tukiälynä – käytännön vinkkejä yläkouluun
Veijo Vaakanainen
C Tekoäly tutuksi – käytännön vinkkejä lukion kieltenopetukseen Petteri Hyvönen
D Ajankohtaista boostia amiksen kieltenopetukseen
Anne Siltanen ja Eerika Grönlund
E Arviointimenetelmiä ja -vinkkejä vapaan sivistystyön kielten opintopistekursseille
Susanna Ylihärsilä ja Tuula Kivelä
SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä Turun seudun kieltenopettajat ry:n ja TJS-Opintokeskuksen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.
12.45–13.45 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn
13.45–15.00 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen), toistaiseksi vahvistunut
1 Englanti Positive Pedagogy in the Australian Outback
Saara Hämäläinen
2 Ruotsi Svenskan som andraspråk i arbetslivet
Anne-Mari Kuosa
3 Saksa Nachhaltigkeit im Deutschunterricht
Minna Maijala ja Mareen Patzelt
4 Venäjä ja oma äidinkieli Heterogeenisten ryhmien opettaminen
Larissa Aksinovits
5 Espanja Täsmentyy myöhemmin
6 Ranska Täsmentyy myöhemmin
15.00–15.30 Iltapäiväkahvin tarjoaa Sanoma Pro
15.30–15.35 Taukojumppa Turun murteella
15.35–16.35 Hyvinvointi ja hyvä elämä – Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen?
Professori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto
16.35–16.45 Koulutuspäivän päätös ja arvonta
ILMOITTAUTUMINEN avataan tammikuussa: sukol.fi LISÄTIETOJA: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632
PÄÄLUENNOILLA EETTISTÄ TEKOÄLYÄ JA HYVÄÄ ELÄMÄÄ
Outi Veivon aloitusluento käsittelee generatiivisen tekoälyn roolia kieltenopetuksessa. Luennollaan hän tarkastelee tekoälyn pedagogisia mahdollisuuksia ja rajoituksia ajankohtaisen tutkimuksen perusteella. Erityisesti perehdytään kriittisen tekoälylukutaidon kehittämiseen osana EU-kansalaisen digitaalisia taitoja ja pohditaan, millaista tekoälylukutaitoa kielten oppijat ja kieltenopettajat tarvitsevat. Painopiste on tekoälyn käyttöön liittyvissä eettisissä kysymyksissä ja siinä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää kieltenopetuksessa vastuullisesti.
Arto O. Salonen pitää päivän päätös luennon, jonka aiheena on hyvinvointi ja hyvä elämä. Hyvinvoinnin tavoittelus sa on korostunut viimeisten vuosikym menten aikana elintason parantamis pyrkimykset. Elintaso on kuitenkin kuin kulissit näytelmässä – kulisseja tarvitaan, mutta ilman hyvää juonta näytelmä ei ole näytelmä. Kuinka rakentaisimme elämälle juonen, joka kannattelee ja tekee elä
mästä elämisen arvoista? Mistä on kyse, kun elämän painopiste siirtyy elintasosta kohti laadullisesti rikkaampaa elämää?
TUTUSTU JA ILMOITTAUDU
Aamupäivän teemapajat keskittyvät eri asteille: alakouluun, yläkouluun, lukioon, ammatilliselle toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön.
Kieliyhdistykset järjestävät iltapäivällä rinnakkaisohjelmaa englannin, ruotsin, saksan, espanjan, ranskan, venäjän ja oman äidinkielen opettajille. Espanjan ja ranskan ohjelmien sisältö täydentyy myöhemmin.
Ilmoittautuminen avataan alkuvuodesta osoitteessa sukol.fi (katso Koulutukset ja webinaarit). Samassa osoitteessa on myös tietoa majoitusmahdollisuuksista ja SUKOLille annetut etukoodit eri majoitusvaihtoehtoihin. Ilmoittautumisaika päätIlmoittautuminen on sitova. Koulutuksen hinta on jäsenille 100 euroa, ei-jäsenille 120 euroa ja opiskelijoille 25 euroa. Hintaan sisältyy lauantain koulutus ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Lasku lähetetään sähköpostitse. Perjantain omakustanteiseen tilaisuuteen ilmoittaudutaan samalla ilmoittautumislomakkeella kuin lauantain koulutukseenkin, mutta osallistujat saavat erillisen laskun perjantain ohjelmasta.
iin muun muassa, miten epäonnistumisen pelko voitetaan.
Teksti ANNA HALME kuva PIRKANMAAN KIELTENOPETTAJAT RY
Pirkanmaan kieltenopettajien syyskoulutuspäivässä järjestettiin paneelikeskustelu mielenkiintoisesta aiheesta: ”Rennosti rohkea!” Vieraalla kielellä puhuminen ei ole kaikille helppoa – miten päästä kielihäpeästä ja epäonnistumisen pelosta kohti rentoa monikielisyyttä? Ajatuksiaan tästä ja muista kieltenopetuksen teemoista jakoivat panelistit: koulutuspäivän pääluennoitsijana toiminut yliopistonlehtori Elina Vasu, SUKOLin puheenjohtaja, kieltenopettaja Outi Vilkuna, Vuoden kieltenopettaja 2024, alakoulun saksanopettaja Päivi Mäkinen sekä toisen asteen kieltenopettajat Anne Lohiniva lukiosta ja Anna-Leena Haapala ammatilliselta puolelta. Paneelin vetäjänä toimi Pirkanmaan kieltenopettajien puheenjohtaja, SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli.
Rohkeat kielenkäyttäjät
Paneelin lisäksi koko koulutuspäivän teemana oli ”rennosti rohkea”. Miten panelistit itse luovat opetuksessaan ilmapiirin, jossa oppijat uskaltavat avata suunsa ja jopa mokata pelkäämättä?
Päivi Mäkinen kertoi, että hänen ykkösluokkalaiset A1-saksan oppilaansa tulevat usein eri luokilta ja ovat yhdessä toistensa kanssa vain saksantunneilla. Aikaa kuluukin ryhmäyttämiseen ja sen harjoittelemiseen, miten koulussa ollaan ja miten toisten kanssa tullaan toimeen. Opettajan rooli ja puhetapa ovat todella merkityksellisiä. ”Kun he uskaltavat olla toistensa kanssa siellä, niin sitten he uskaltavat myös yrittää puhua sitä kieltä. Vaikka olisi kuinka haastavaa, yritän olla positiivinen ja iloinen”, Päivi korosti.
Outi Vilkuna vahvisti, että omilla persoonillaan opettajat tekevät työtä ja luovat ilmapiiriä luokkaan. Tärkeää on se, että ei keskitytä virheisiin vaan huomataan oppijoiden onnistumiset. Hänen tunneillaan aivoja virkistetään ja oppi-
mista katkotaan zumbatauoilla, joilla on myös toinen funktio: ”Ei todellakaan olla täydellisiä liikesarjoissa aina, mutta vain sillä on väliä, että meillä on hauskaa.”
Elina Vasu jatkoi tavoitteiden merkityksestä: ”Innostuin tutkimuksesta, joka osoitti, että oppijan pitää tietää, mitä hän on oppimassa, jotta hän voi sen oppia. Siitä inspiroiduin sellaiseen periaatteeseen, että aina kerron päivän tavoitteet.”
Hän kysyi, voisiko täydellisyyteen pyrkivää tai kielihäpeästä kärsivää oppijaa auttaa se, että tavoite lausutaan ääneen ja rajataan tarkkaan, esimerkiksi vain puheen tuottamiseen tai viestin perille saamiseen simuloidussa tilanteessa: ”Ei ole tavoitteena tuottaa jotenkin täydellistä kieltä, vaan nyt meillä on vain tämä tavoite ja keskitytään vain tähän.”
Oman esimerkin voima
Entä milloin panelistit itse ovat heittäytyneet opetuksessaan tavalla, joka on vaatinut rohkeutta? Anne Lohiniva kertoi, että piirtäminen ei kuulu hänen vahvuuksiinsa: ”Tuon sen opiskelijoille esille ja myös näytän kovin mielelläni, että en osaa piirtää. Eli piirtelen sitten taululle. Aika usein havainnollistan vaikkapa kielioppiasioita. Se on vähän hauskaakin ehkä, kun tulee tikku-ukkoja tau-
lulle, mutta näytän heille mallia siinä, että vaikka mä nyt en osaa tätä, niin mä teen tätä silti ihan avoimesti ja en pelkää näyttää sitä teille.” Opettajan heikkouksien esille tuominen rikkoo jäätä ja luo ilmapiiriä, jossa kaikki uskaltavat osallistua kielenkäyttöön.
”Kaikki opiskelijat varmasti kyllä saavat nähdä open sähläävän”, Anna-Leena Haapala totesi. ”Esimerkiksi mielelläni kokeilen pelejä ja tietoteknisiä juttuja. Aina sanon opiskelijoille, että hei mä kokeilen tätä nyt ekaa kertaa ja teidän tarvitsee auttaa mua.” Selkeistä säännöistä ja struktuureista pidetään kuitenkin kiinni. ”Kun annan ohjeet, on tärkeää, että kaikki kuuntelevat. Mutta kun tehtäviä tehdään, saa kysellä kaverilta neuvoa. Jos he puhuvat ensin suomeksi, niin sitten ehkä lähtee se puhe vieraallakin kielellä”, Anna-Leena pohti.
Muitakin esimerkkejä heittäytymisestä panelisteilta nousi. Anne kertoi pitäneensä A-saksan ryhmän viimeisellä suullisella kurssilla itse puheen saksaksi: ”Kyllähän me vaaditaan opettajina, että pitäkää puheet ja nyt mä jaan teille ryhmät ja näin. Sitten kun itse täytyykin noudattaa näitä kaikkia ohjeita ja olla siinä ryhmän edessä, niin se olikin yllättävän jännittävää, mutta se meni ihan
hyvin. Olen hengissä.” Päivin heittäytyminen taas on tapahtunut draaman parissa lähikirjaston saksankielisillä satutunneilla, joilla vierailua hän aikoo jatkaa, vaikka se ei tunnu aina niin mukavalta: ”Olen ajatellut, että tämä on kuitenkin hauskaa ja me nauretaan paljon, niin se on ehkä pääasia, että sellainen iloinen viesti välittyy.”
Outi totesi, että välillä opettajan rooli vaatii jopa pieniä ylilyöntejä. Jos esimerkiksi ääntämisen ”vetää överiksi”, jännitys vähenee. Elina pohti, voisiko puheääntä muokkaavien sovellusten käyttö madaltaa lasten ja nuorten puhumiskynnystä.
Ylivoimaisen esteen ylittämistä
Leena Pulli kysyi panelisteilta, miten voi opettaa ja arvioida vuorovaikutusta ahdistuneiden, koulukuntoisuuden rajalla hoippuvien tai selektiivisten mutistien kanssa – kaikkien niiden kanssa, jotka eivät pysty käyttämään normaalia puheääntä tai ottamaan kontaktia toiseen ihmiseen.
Yläkouluvuosina tilanne on vaikein, mutta alakoulusta ja ammatiliselta puolelta panelisteilla oli rohkaiseviakin esimerkkejä. Päivi kertoi, että pienten ekaluokkalaisten kanssa on helppoa aloittaa vuorovaikutuksen harjoittelu sormi- ja käsinukkien avulla. Isommilla käsinuket toimivat edelleen, ja puhetehtäviä myös videoidaan. Vähintään Teamsin ilmaisella lukutaitotyökalulla Päivi on saanut jokaisen oppilaan äänen kuullakseen. Anna-Leenan kokemus on sama: luokkatilanteessa monet opiskelijat ovat hyvin hiljaisia, mutta lyhyen keskustelun tai ääneenlukemistehtävän kaikki opiskelijat ovat pystyneet tuottamaan englanniksi.
Toisentyyppinen este on se, että moni oppilas haluaisi kyllä osata mutta ei haluaisi nähdä vaivaa eikä harjoitella kotona, jolloin oppimisen kannalta riittävää määrää toistoja ei ehdi tulla. Yhteisesti todettiin, että pelillisyys tuo toistoja kuin itsestään ja saattaa innostaa oppijoita. Pelien etuna on myös se, että niissä voi tehdä eritaisoisia tehtäviä.
Anna-Leena totesi, että ainakin toisella asteella täytyy voida vaatia omaa harjoittelua: ”Et sitten saa niin hyvää numeroa, jos et ole yhtään valmis harjoittelemaan. On yksinkertaisesti fakta, että se vaikuttaa arvosanaan.” Suurin osa oppijoista tämän kyllä ymmärtääkin, sillä oppijapalautteen kysymykseen ”mitä olisin voinut tehdä, että olisin oppinut paremmin” valtaosa vastaa ”olisin voinut harjoitella enemmän” tai ”olisin voinut keskittyä ja kuunnella”.
Motivointia tulevaisuuden tarpeisiin
Paneelissa pohdittiin myös, miten oppijoita motivoidaan useamman kielen opiskeluun ja millaista kielitaitoa tulevaisuudessa tarvitaan. Kaikilla asteilla oppijoita motivoivat erilaiset oppijavaihdot ja yhteistyöprojektit, mikäli niihin on mahdollisuus. Päivi kertoi, että hänen tunneillaan on käynyt paljon natiiveja saksan puhujia mutta uusi avaus on sosiaalisen median kautta tullut tilaisuus tehdä yhteistyötä ranskalaisen koulun kanssa. Kun saksa on kaikille vieras kieli, oppilaat ovat tasa-arvoisempia, ja se motivoi projektin osallistujia.
Tärkeää on myös, että osallistumisessa on matala kynnys. Anna-Leena kertoi omassa oppilaitoksessaan käyneistä ruotsalaisvieraista. Oli sovittu, että oppaiksi ilmoittautuneet liiketoiminnan ja matkailun opiskelijat saivat käyttää englantia, mi-
käli ruotsi tuntui vaikealta. ”Yhdet opiskelijat eivät muistaneet ruotsiksi mitään muuta kuin ’vad heter du’ ja ’jag heter’, niin yksi heistä kävi jokaiselta ruotsalaiselta erikseen kysymässä nimeä ja sitten minulta ’huomasitko että mä puhun ruotsia’.” Ammatillisella toisella asteella motivoinnissa voi hyödyntää sitä, että sitoo kielen opiskelun kiinnostavaan aiheeseen tai jatko-opintoihin: ”Ylivoimaisesti suosituin tehtävä enkun kursseilla on sellainen, missä esitellään omaa opiskeltavaa alaa.”
Outi muistuttaa opiskelijoitaan siitä, että kieltenopiskelu voi olla rentouttavaa ja lukion ylimääräisistä kielistä ei tarvitse ottaa painetta: ”Voit opiskella kieltä ihan vain itsellesi. Kaiken ei tarvitse olla hyödyksi, vaan on hyvä pysähtyä ajattelemaan myös sitä, mikä voi antaa jotain muuta, muulla tavoin rikastuttaa.” Anne jatkoi ja painotti, että valinnaiskielten tunneilla täytyy olla mukavaa: ”Totta kai kielten opiskelu vaatii aina sinnikkyyttä ja täytyy opetella asioita ulkoa, mutta opettajan täytyy nähdä erityistä vaivaa siihen, että se on myös kivaa.” Retket ja muut vastaavat näkyvät ulospäinkin, ja sanoma kulkee puskaradion kautta muille kielivalintoja tekeville.
Kaikki panelistit korostivat kulttuuriosaamisen merkitystä. Mistä tahansa vieraan kielen opiskelusta on hyötyä oman kulttuurisen näkökulman avartamisen kannalta. Anne sanallisti asiaa: ”Ymmärrys siitä, että kaikki eivät toimi samalla tavalla kuin me täällä Suomessa, auttaa tulevaisuuden työelämässä, missä täytyy ymmärtää muiden ihmisten tapoja ja tehdä yhteistyötä.” Totta kai useamman kielen osaaminen on valtti työnhaussakin esimerkiksi kahden muuten tasaveroisen hakijan välillä.
Rakenteissa parannettavaa
Yksi tilaisuudessa esitetyistä yleisökysymyksistä kuului: ”Onko teillä jotain taikatemppuja, joilla lukiolaiset saadaan opiskelemaan useampia kieliä?” Päivi muistutti peruslähtökohdasta: lukujärjestyksen pitää mahdollistaa kielten valitseminen esimerkiksi siten, että kieliä ei tarjota päällekkäin pakollisten opintojen kanssa. Outi totesi, että kieltenopettajat voivat aineryhmänä pyrkiä vaikuttamaan lukujärjestysten laatimiseen ja tunti- ja kurssikaavioihin. Oppilaitoksissa olisi tärkeää toimia yhteistyössä ja pitää kaikkien kielten opetuksen puolta.
”Meillä on myös valtakunnallisia rakenteellisia ongelmia, joihin pitää puuttua lainsäädännön tasolla, jotta saadaan vahvempaa ohjausvaikutusta kohdistumaan opetuksen järjestäjiin”, Outi jatkoi. Vuoden 2025 alussa julkaistussa visioraportissa (http://bit.ly/visioraportti) kuvataan suomalaisen kielikoulutuksen mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita.
Suomesta puuttuu valtakunnallinen kielistrategia, jonka puolesta SUKOL on tehnyt vaikuttamistyötä. Liitto on laatinut kannanottoja ja pyrkinyt vaikuttamaan myös paikallisiin kieltenopetuksen ratkaisuihin. ”Tämä vaatii sitä, että meillä on kentällä toimijoita, jotka ottavat meihin yhteyttä. Kun saadaan riittävän ajoissa näistä tietää, voidaan pyrkiä vaikuttamaan”, Outi sanoi. Kiitos kieltenopettajien aktiivisuuden SUKOL ja paikallisyhdistykset ovat onnistuneetkin useammassa kunnassa estämään päätökset, jotka olisivat merkittävästi heikentäneet kieltenopetuksen tilannetta. Yhdessä todettiin, että tämä työ jatkuu.
Rennosti rohkea
Pirkanmaan kieltenopettajien syyskoulutuspäivä järjestetään vuosittain lokakuussa.
Teksti LEENA PULLI kuva PIRKANMAAN KIELTENOPETTAJAT RY
Vuonna 2025 Pirkanmaan kieltenopettajien perinteinen syyskoulutuspäivä oli samalla yhdistyksen 60-vuotisjuhlaseminaari. Päivän teemana oli ”Rennosti rohkea”, ja painotus oli rennossa kielenkäytössä sekä suullisessa viestinnässä. Koulutuspäivän avasi Pirkanmaan kieltenopettajien (PKO) puheenjohtaja Leena Pulli, joka johdatteli päivän teemaan otsikolla ”Miltä se tuntuu, kun mokaa”.
Kansallinen kielihäpeä
Puheenjohtaja esitteli päivän pääpuhujan, Elina Vasun (ent. Tergujeff). Vasu on englannin tutkimuksen yliopistonlehtori Tampereen yliopistosta. Pohjakoulutukseltaan hän on englannin ja ruotsin opettaja, mutta tutkimuksen kiinnostava maailma on vienyt hänet mukanaan. Tuleville opettajille hän tarjoaa teemakursseja vieraskielisen puheen ymmärrettävyydestä ja ymmärrettävyyden kannalta olennaisten puheen piirteiden opettamisesta.
Elina Vasu aloitti pohtimalla, podemmeko me suomalaiset kansallista kielihäpeää. Tutkimuksen valossa häpeä on kaikille ihmisille tuttu, universaali tunne. Tunteen vahvuus kuitenkin vaihtelee; joku tuntee helposti ja vahvasti, toinen taas ei. Häpeä saattaa aiheuttaa kehossa monenlaisia reaktioita, joihin ei välttämättä pysty vaikuttamaan. Osa saattaa lamaantua totaalisesti. Häpeä voi olla sisäsyntyistä, mutta usein se liittyy sosiaaliseen kanssakäymiseen. Moni saattaa pohtia, että mitä muut minusta ajattelevat, jos nyt mokaan. Olemmeko me suomalaiset häpeilevää kansaa? Vasun mukaan emme eroa valtavasti muista Pohjoismaista muu-
Osallistujia tutustumassa PKO:n koulutuspäivän materiaalinäyttelyyn tamperelaisella Hatanpään koululla. Tärkeä osa koulutuspäivää on kollegojen tapaaminen ja kuulumisten vaihtaminen.
toin, mutta meillä häpeä on pitkäkestoista, syvää ja voimakasta – puhutaan suomalaisten kansallisesta häpeästä. Selitykseksi voidaan ajatella historiasta torjuttua sotahäpeää, joka vaikuttaa edelleen. Suuret ikäluokat on kasvatettu häpeän avulla, heiltä on vaadittu nuhteetonta käytöstä ja käytetty häpeärangaistuksia kuten nurkassa seisottamista. Ihanteina olivat vaatimattomuus ja kuuliaisuus.
Vasu nosti esiin, että tunteiden sanoittaminen mahdollistaa häpeän käsittelyn. Nykyään tunnetaitojen opettaminen onkin kirjattuna opetussuunnitelmiin. Vasun mukaan oikein käsiteltynä häpeä voi olla positiivinen asia. Se voi auttaa harkitsemaan toimintaamme ja tiedostamaan rajamme, ja se todistaa ihmisen välittävän säännöistä ja tuntevan vastuunsa. Häpeään kuitenkin liittyy voimakas tarve vetäytyä ja välttää tilannetta, jossa virhe voi tapahtua. Kielihäpeä aiheuttaa sen, että mokaamisen pelossa mieluummin ollaan hiljaa.
Helsingin Sanomien jutussa 22.2.2023 käsiteltiin kansallista kielihäpeää ja kerrottiin, että suomalaisia hävettää oma englannintaito, vaikka keskimäärin meillä puhutaan hyvin englantia. Lehtiartikkeliin oli kerääntynyt lukijoilta yli 200 vastausta. Kielihäpeällä viitataan toisen ja vieraan kielen puhumiseen liittyviin nolouden ja huonommuuden tunteisiin. Taustalla saattaa olla epärealistisia tavoitteita ja normatiivisia asenteita. Pahimmillaan kielihäpeä estää keskusteluun osallistumisen.
Vasu nosti esiin kielihäpeän koulussa: esimerkiksi sen, millainen suhde oppilaalla on opettajaan ja vastaako oppilas opettajan odotuksiin. Myös suhde vertaisiin nousi esiin, sillä nuoret vertailevat keskenään. Yleisiä ajatuksia ovat ”kaikki muut puhuvat sujuvasti paitsi minä” tai ”onks tää tosi noloo?”.
Kielihäpeällä viitataan toisen ja vieraan kielen puhumiseen liittyviin nolouden ja huonommuuden tunteisiin.
Mistä apua kielihäpeään?
Tehokas suullisen kielitaidon opetus ja puhesujuvuuden harjoittaminen voi auttaa kielihäpeästä pääsemiseen. Suullisen kielitaidon harjoittelun pitäisi keskittyä viestin merkityksen välittymiseen ja ei niinkään oikeaan muotoon. Yksinkertaisena harjoituksena Vasu mainitsi tehtävät tutusta aiheesta ja sanastosta. Tarkoitus on harjoittaa sujuvuutta, ei opetella uutta sanastoa tai uusia rakenteita.
Vasun mukaan kannattaa kuitenkin kannustaa oppijoita toimimaan oman osaamisensa ylärajalla esimerkiksi asettamalla tehtävän suorittamiselle aikapaineen. Sopivia harjoitteita ovat esimerkiksi eroavaisuuksien etsiminen mahdollisimman nopeasti, pyramidipuhe tai -esitelmä (yksin, parille, neljän ryhmälle, koko ryhmälle), dubbaaminen, synkassa lukeminen parin kanssa ja kielikaraoke.
Vasu nosti esiin omasta tutkimuksestaan käsitteen ”ymmärrettävyys ykkösenä”. Opetussuunnitelman perusteissa myös kielitaidon arvioinnissa ymmärrettävyys on syrjäyttämässä syntyperäisen kielenkäyttäjän tasotavoitteen. C2-taitotasolla ei nykyään viitata syntyperäisen puhujan kieleen, vaan vieras
PIRKANMAALLA VUODEN TYÖ HUIPENTUU LOKAKUUN ALKUUN
LAUANTAINA 4.10.2025 jo aamuvarhaisella olivat Pirkanmaan kieltenopettajat ry:n ahkerat aktiivit Tampereen Hatanpään koululla tekemässä viimeisiä valmisteluja syyskoulutuspäivään. Edellisenä iltana oli laitettu paikat valmiiksi, ja aamulla vielä loputkin näytteilleasettajien pöydät ja opaskyltit viimeisteltiin kuntoon.
Jälleen kerran saimme nauttia päivän täydeltä ajankohtaisesta ohjelmasta. Meille on aina ollut tärkeää, että koulutuspäivämme on avoinna kaikille ohjelmasta kiinnostuneille, ja se onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa SUKOLin jäsenissä ja muissakin. Osallistujia tulee vuosittain ympäri Suomea, toki enemmistö Pirkanmaalta. Osallistujista suurin osa työskentelee peruskoulussa ja toisella asteella, mutta myös vapaan sivistystyön ja korkea-asteen opettajia on mukana.
Syyskoulutuspäivän suunnittelu aloitetaan vuotta aiemmin. Tuolloin käymme läpi palautteet ja kirjaamme muistiin ajatuksia tulevasta koulutuspäivästä ja muita huomioita. Aktiivinen valmisteluvaihe aloitetaan uuden hallituksen järjestäydyttyä tammikuussa.
Tälläkin kertaa ennen kotimatkaa kerättiin osallistujilta palaute, jotta saadaan rakennettua myös ensi vuoden koulutus toiveiden mukaisesti. Palautteen jättäneiden kesken arvottiin kuohuviiniä ja uusia SUKOL-muistikirjoja.
Koulutuspäivässä on aina aikaa tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia sekä tutustua upeiden näytteilleasettajien pöytiin.
Pirkanmaan kieltenopettajat ry kiittää kaikkia osallistujia ja yhteistyökumppaneita. Millaisellahan teemalla vuoden 2026 koulutus rakentuu? Tämä selviää myöhemmin tänä vuonna, kannattaa pysyä kuulolla!
YHDISTYSTEN
aksentti on mahdollinen, kunhan se ei aiheuta ymmärrettävyysongelmia.
Vieraskielisen puheen ymmärrettävyyteen vaikuttaa etenkin puheen prosodia, sujuvuuspiirteet, tauotus ja sana- ja lausepaino. Yksittäisten äänteiden yhteys puheen ymmärrettävyyteen riippuu äänteestä ja kontekstista.
On hyvä korostaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa puhua kieltä – myös natiiveilla on aksentti. Vasu korosti sallivaa asennetta ja asenteisiin vaikuttamisesta positiivisella puheella. On syytä korostaa häpeilevälle, että vähäinenkin kielitaito on eduksi. Jos joku puhuu vierasta kieltä ”hassusti”, tämä tarkoittaa, että hän osaa puhua jotain muuta kieltä paremmin. Vieraan kielen käyttäjä saa turvautua kaikkiin käytössä oleviin resursseihin, esimerkiksi muihin kieliin ja kaverin apuun. Kielihäpeässä auttaa se, että oppijan omat tavoitteet säädetään realistisiksi. Vertailu muihin kannattaa saada kuriin, sillä tavoitteeseen ei voi päästä olemalla hiljaa.
Vasu korosti eksplisiittistä opetusta lennosta korjaamiseen sijaan. Opettajan tulisi jakaa tietoa puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavista piirteistä ja viljellä positiivista puhetta vähäisenkin kielitaidon eduista. Yhtenä keinona nostettiin esiin tyypillisten virheiden normalisointi. Oppijoille voi avata, että opekin mokaa joskus mutta se ei haittaa.
C2-taitotasolla ei nykyään viitata syntyperäisen puhujan kieleen, vaan vieras aksentti on mahdollinen, kunhan se ei aiheuta ymmärrettävyysongelmia.
Kielivälkät ja työpajat
Elina Vasu oli saatu kouluttajaksi LUKKI-hankkeen tuen ansiosta. Kiitos LUKKI! Intensiivisen ja kiinnostavan luennon jälkeen osallistujat saivat hieman jaloitella ennen kielivälitunteja. Koulutuspäivään ilmoittautuneet olivat saaneet esittää kysymyksiä etukäteen, ja niistä nostettiin keskustelunaiheita kielivälitunneille.
Kielivälitunnit eli kielivälkät ovat noin puolen tunnin keskustelutuokioita kielittäin. Jokaisessa ryhmässä oli mukana 1–2 PKO:n hallituksen jäsentä. Kielivälkillä puhuttiin muun muassa resursseista, tuen uudistuksesta, joidenkin lukiotulokkaiden heikosta englannin kielen taidosta sekä A1- ja A2valinnoista ja ryhmien muodostumisesta.
Iltapäivän työpajoissa tarjolla oli Henri Annalan suullinen kielitaito tekoälyavusteisesti, vuoden kieltenopettaja 2024 Päivi Mäkisen piristystä alakoulun kielitunnille ja Jenni Kortteen kokemuksia Japanin koulujärjestelmästä. Elina Vasun työpajassa syvennettiin aamun luennon teemaa kielihäpeästä, ja väitöskirjatutkija Katja Kemppainen piti pajaa suullisen kielitaidon autenttisesta arvioinnista teoriassa ja käytännössä.
60-vuotisjuhlaseminaarin viimeisenä ohjelmana oli Rennosti rohkea! -kielipaneeli, johon osallistujat olivat saaneet lähettää kysymyksiä etukäteen. Kielipaneelista voit lukea tarkemmin tämän lehden sivuilta 8–9.
KOULUTUSPÄIVÄN JÄRJESTÄJÄN TERVEISIÄ HELSINGISTÄ
Teksti Helsinki–Vantaan kieltenopettajat
HELSINKI–VANTAAN kieltenopettajien koulutustapahtuma järjestettiin syyskuussa 2025 Kalasataman peruskoululla Helsingissä. Koulu on valmistunut vuonna 2016, ja se tunnetaan innovatiivisista tilaratkaisuista, joihin halukkaat saivat tutustua. Tapahtuma oli osallistujille ilmainen ja avoin kaikkien SUKOLin piirien jäsenille.
Onnistuimme houkuttelemaan paikalle innostuneen ja runsaan yleisön. Osallistujat edustivat pääasiassa peruskoulun kieltenopettajia, mutta joukossa oli myös toisen ja kolmannen asteen ja aikuiskoulutuspuolen opettajia. Opetettavat kielet olivat monipuolisesti edustettuina. Koulutus vastasi jäseniltä tulleisiin toiveisiin ja tarjosi mahdollisuuden kuulla asiantuntevaa puhujaa ja verkostoitua kollegoiden kanssa. Moni osallistuja kiitteli vuolaasti ja sanoi, että koulutuksesta sai konkreettisia ideoita, intoa ja vinkkejä omaan opetustyöhön. Lue tarkemmin koulutuksen sisällöstä viereiseltä sivulta!
Helsinki-Vantaan kieltenopettajat ry haluaa kiittää SUKOLia tuesta, osallistujia aktiivisuudesta, kouluttajaa inspiroivasta tilaisuudesta sekä Kalasataman peruskoulua tilojen lainaamisesta. Kevääksi suunnittelemme draamakasvatukseen liittyvää koulutusta. Toivottavasti näemme siellä!
JOKAINEN SUKOLILAINEN ON PIIRIYHDISTYKSEN JÄSEN
Teksti Anna Halme
SUKOLIN paikalliset piiriyhdistykset ovat jäsenten lähiturvaverkko. Yhdistykset järjestävät jäsentiedotusta, koulutusta ja virkistystä ja vaikuttavat kieltenopetusta koskevaan päätöksentekoon omalla alueellaan. Yhteyden omaan yhdistykseesi saat SUKOLin Yhteystiedot-sivun kautta (sukol.fi/liitto/jasenyhdistykset/).
Minkä konkreettisen idean olet saanut yhdistysten tai liiton koulutuksista? Kerro meille: anna.halme@ sukol.fi.
Teksti NOORA HARKIO, SANDRA WESTERLUND, VILI ÄIJÖ, kuva HANNA HALLILA-KOSKI
Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry kartoitti keväällä 2025 jäsenkyselyssä jäsenten toiveita ja ajatuksia tulevista koulutuksista. Vastausten perusteella suunnittelimme koulutustapahtuman, jossa kieltenopettajat voisivat yhdessä vertailla kokemuksiaan ja ajatuksiaan sekä saada uusia työkaluja opetukseen. Jäsenten toiveiden mukaan aiheeksi valikoitui eriyttäminen, ryhmäkohtaisen tuen toteuttaminen ja yhteisopettajuus kieltenopetuksessa. Koulutuksen aihe oli perusteltu myös syksyllä voimaan tulleen tuen uudistuksen näkökulmasta. Puhujaksi saimme kieltenopettaja Hanna Hallila-Kosken, jolla on vankkaa kokemusta eriyttämisestä ja yhteisopettajuudesta.
Eriyttämisen tapoja
Hallila-Koski kertoi koulutuksessa kokemuksia ja toimivaksi havaittuja käytännön tapoja yhteisopettajuuden avulla toteutetusta eriyttämisestä. Yksi esimerkki tästä on ryhmän jakaminen pienempiin joustavilla tavoilla. Vaihtelua on hyvä olla paitsi oppilasryhmien koostumuksessa myös siinä, opettaako kutakin porukkaa erityisopettaja vai aineenopettaja. Lukujärjestyksen palkittaminen on monessa koulussa käytössä, ja sitä Hallila-Koski suositteli, sillä se antaa mahdollisuuden erityisopettajan kierrättämiseen, joustaviin ryhmäjakoihin ja arjen yhteistyöhön. Tuntisuunnitteluakin se saattaa näistä syistä helpottaa.
Toinen Hallila-Kosken aihe oli tekoälyn käyttö eriyttämisessä. Hän vinkkasi, että tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi tehtävien ja tekstien vaikeustason muokkaamisessa. Tekoälyn avulla saa helposti samasta aiheesta erilaisia tehtävätyyppejä erilaisille oppijoille. Hallila-Kosken käyttämiä tekoälytyökaluja ovat muun muassa ChatGPT tehtävien luomiseen ja ideointiin, MagicSchoolAI arviointirubriikkeihin ja tekstien eriyttämiseen ja Diffit tekstien tukimateriaalien tuottamiseen.
Yhteissuunnittelun voima
Tilaisuus oli keskusteleva, ja osallistujilla oli paljon lisäkysymyksiä. Yleisöstä kysyttiin muun muassa, mitkä tekijät vaikuttavat yhteissuunnittelun toimivuuteen. Hallila-Koski totesi, että luottamus on tärkeää. Yhteissuunnittelun toimiminen vaatii tilan antamista toiselle ja luottamista siihen, että toinen tekee sovitut työt. Ei siis ole tarkoitus, että ”varmuuden vuoksi”
tekee itsekin suunnitelmat sellaisille tunneille, joiden suunnittelu on kollegan vastuulla.
Yhteistyön onnistumisen edellytyksenä on valmius ymmärtää monenlaisia työtapoja. Parhaimmillaan yhteissuunnittelu on hyvin hedelmällistä, ja siitä saa uusia ideoita omaan työhön. Lähikollegan kanssa voi tehdä yhdessä digitaaliset vuosija jaksosuunnitelmat, mikä hyvin toimiessaan keventää kummankin työtaakkaa.
Kieltenopettaja Hanna Hallila-Koski jakaa opettajuuteen ja opettamiseen liittyvää materiaalia ja vinkkejä Instagram-tilillään @peruskoulunkielia.
Karaokea ja käsitöitä
Musiikki ja käsillä tekeminen voivat olla avuksi kielen oppimisessa.
Minna Huotilainen on kasvatustieteen professori ja aivotutkija. Hän puhui SUKOLin Loisto!-jäsenkoulutuksessa elokuussa 2025 siitä, mitä aivotutkimuksessa tiedetään kielen oppimisesta ja mitä tästä tiedosta voisi ammentaa kieltenopetukseen. Aivojen ennakointitaidot sujuvoittavat kielen kuulemista, puhumista, kirjoittamista ja lukemista. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että aivot jatkuvasti ja tiedostamattomasti ennakoivat sitä, mitä puheessa tai tekstissä seuraavaksi tapahtuu: kun äänteet ja sanat ovat valmiiksi aktiivisina aivoissa, niitä on helpompi tunnistaa. Ennakoinnista ja sen merkityksestä kielen oppimisessa on julkaistu pidempi juttu edellisessä Tempuksen numerossa. Tässä jutussa keskitytään siihen, miten musiikki ja käsillä tekeminen voivat auttaa oppijaa.
Kielitaitoa karaokesta
Laulaminen ja muu musiikin parissa toimiminen kehittää ennakointitaitoja ja edistää kielen oppimista. Huotilaisen mukaan äidinkielen oppimisesta tiedetään, että musiikilliset menetelmät vahvistavat äänteiden, sanapainojen ja tavujen havaitsemista ja kuntouttavat lukivaikeutta. Vieraan kielen oppimisessa laulaminen on tehokas tapa. Huotilainen totesi, että erityisen tehokasta on karaoke: siinä yhdistyy kirjoitusasu, laulaminen ja oman äänen kuuleminen mikrofonin kautta. Lauluista voidaan nostaa esiin sanastoon tai kielioppiin liittyviä esimerkkejä. Osa kielen tärkeistä piirteistä on helpommin opittavissa musiikin, etenkin laulun kautta, ja tutkimuksessa on havaittu, että musiikkiharjoittelu kasvattaa kuulojärjestelmän kapasiteettia yleisesti. Musiikkia harrastavien nuorten on helpompi jopa ohjata toimintaansa ja suunnata tarkkaavaisuuttaan.
Oma musiikki mukaan oppimiseen
Aikuisetkin oppijat voivat käyttää musiikkia oppimisensa tueksi. Huotilainen muistutti, että esimerkiksi ulkoa tai lähes ulkoa opittu laulu on hyvä muistin apuväline ja oppijoiden omat musiikkivinkit kannattaa ottaa huomioon: ”Aina kun kuuntelee musiikkia opiskeltavalla kielellä, voi ajatella, että nyt olen täällä opiskelemassa tätä kieltä.”
Taustamusiikkia ei kuitenkaan kannata lisätä jokaiseen tilanteeseen. Taustamusiikin kuuntelu ennen oppimista hyödyttää tutkimusten mukaan lähes jokaista, ja yhteinen musiikin kuuntelu lisää yhteisöllisyyttä. Kirjoitustehtävien tai muun hiljaisen tekemisen taustalle ei kuitenkaan kannata lisätä yhteistä taustamusiikkia, sillä siitä hyötyy vain osa oppijoista. Musiikin tai tanssin harrastajien aivot ovat oppineet kuuntelemaan musiikkia hyvin tarkasti, ja niinpä musiikki alkaa
kilpailla heidän huomiostaan oppimistehtävän kanssa. Taustamusiikki voi sen sijaan hyödyttää oppijaa, jolla on tarkkaavuuden säätelyn pulmia. Huotilainen suosittelee, että tietyissä tilanteissa näiden oppijoiden voisi antaa kuunnella musiikkia omista kuulokkeistaan.
Tanssia ja käsitöitä
Tutkimuksissa on todettu, että tanssi on liikuntaa, joka lisää aivojen oppimiskapasiteettia. Tanssitunnilla käyminenkin auttaa, mutta Huotilaisen mukaan vielä parempi idea on tanssin ja liikkeen yhdistäminen suoraan opetukseen: ”Pienten oppijoiden kanssa liikutaan kuin karhu, kun opetellaan karhu-sanaa, ja niin edelleen. Eli otetaan keho käyttöön.” Isommilla oppijoilla liikettä voi lisätä oppimiseen, vaikka ei edes noustaisi tuolilta: erilaiset suuntien osoittelut tai muut vastaavat toimivat myös.
Käsien käyttäminen ja käsillä tekeminen on vahva oppimisen menetelmä. ”Jos keksit tapoja ottaa kädet mukaan kielen oppimiseen, niin aina silloin vahvistat oppimista”, Huotilainen painotti. Jos oppilas on käsistään kätevä, hän voi vaikka kutoa sukkaa tunnilla kuuntelutehtävän aikana. Huotilainen muistutti kuitenkin, että käsillä tekemisen täytyy olla yksinkertaista, jotta se ei kuluta oppijan kognitiivista kapasiteettia: ”Kun meillä on jotain kädessä, on se vaikka muovailuvaha tai puristelupallo, se vapauttaa kuulojärjestelmän paremmin ottamaan tietoa kuulonvaraisesta toiminnasta.” Käsillä ”räplääminen” saattaa myös auttaa oppijoita, joilla on oppimistehtäviin liittyvää ahdistuneisuutta.
Opimme toisten osaamisesta
Aivojen peilisolujärjestelmä on ennakoinnin perustyökalu. ”Peilisoluverkosto ennakoi toisten ihmisten toimintaa ja myös ottaa sieltä toisten osaamisesta taitoja meille itsellemme”, Huotilainen sanoi. Peilisolut vaikuttavat aivoissa siten, että toiminnan katsominen aktivoi samoja alueita kuin itse tekeminen – aivot alkavat mallintaa toimintaa pelkästä katselustakin.
Peilisolut aktivoituvat erityisesti silloin, jos katsoja samastuu osaajaan, joten oppilaat oppivat tehokkaasti toisiltaan. ”Voisiko kieltenopetuksessa hyödyntää vaikkapa vähän vanhempia oppilaita, jotka tuutoroivat tai auttavat nuorempia oppilaita haastavissa kielen oppimisen asioissa?” Huotilainen kysyi. ”Silloin pystyttäisiin hyödyntämään peilisolujärjestelmiä.”
Peilisoluihin perustuu myös se, että kohdekielisten tubettajien seuraamisesta voi olla hyötyä oppimisessa – itse valitsemiltaan idoleilta oppii tehokkaasti.
Loisto!-koulutustallenne on jäsenten katsottavissa jäsenpalvelussa. Koulutuksesta on kirjoitettu myös Tempuksessa 4/2025.
Teksti ANNA HALME
Kielen sidosteisuus lisääntyy asteittain
Väitöstutkimus antaa uutta tietoa ruotsinoppijoiden kyvystä kirjoittaa yhtenäisiä tekstejä.
Teksti VEIJO VAAKANAINEN
Tuore tutkimus osoittaa, että suomalaisten ruotsinoppijoiden kielitaidon kehittyessä myös heidän kykynsä luoda sidosteisia tekstejä monipuolistuu. Tutkimuksen perusteella yhtä aikaa opiskeltavat samankaltaiset vieraat kielet tukevat toisiaan. Tuloksia voi hyödyntää kieltenopetuksen ja arvioinnin kehittämisessä.
Sidosteisuuden tutkiminen
Vieraalla kielellä kirjoittamisen oppiminen on pitkä ja haastava prosessi. Sujuvien tekstien tuottamiseen ei vielä riitä yksittäisten sanojen taivuttaminen tai kieliopillisesti virheettömien lauseiden tuottaminen. Oppijoiden on nimittäin osattava myös ilmaista lauseiden välisiä merkityssuhteita, eli toisin sanoen tekstien tulee olla sidosteisia.
Sidosteisuuden luomiseen kirjoittajilla on käytössä erilaisia kielellisiä keinoja, joista yksi on niin kutsutut sidossanat eli konnektorit. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi koska, joka ilmaisee kahden lauseen välillä olevaa syysuhdetta, ja sitten, jota käytetään tapahtumien ajallisen järjestyksen osoittamiseen. Vaikka konnektorien hallitseminen onkin kielenoppijoille tärkeä taito, ei niiden käyttämistä suomalaisten ruotsinoppijoiden teksteissä aiemmin ole juuri tutkittu. Siksi halusin omassa väitöstutkimuksessani perehtyä tarkemmin tähän ilmiöön.
Tutkimukseni koostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkimuksessa keskityin konnektorien käytön kehittymiseen yksilötasolla kielen oppimisen alkuvaiheissa eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A1, A2 ja B1. Toisessa osatutkimuksessa tarkastelin ilmiötä ryhmätasolla edistyneempien kielenoppijoiden teksteissä tasoilla B1, B2 ja C1 ja vertasin oppijoiden konnektorien käyttöä syntyperäisiin kielenkäyttäjiin.
Kolmannessa osatutkimuksessa selvitin näppäilyntallennusohjelman avulla, kuinka oppijat rakentavat teksteihinsä sidosteisuutta konnektorien avulla kirjoitusprosessin aikana ja kuinka he muokkaavat konnektoreja, esimerkiksi lisäävät, poistavat tai vaihtavat niitä. Viimeisessä tutkimuksessa näkökulmani oli monikielinen, sillä vertasin samojen suomalaisten oppijoiden konnektorien käyttöä ruotsin- ja saksankielisissä teksteissä.
Konnektorien käyttö monipuolistuu asteittain
Väitöstutkimukseni tulokset osoittavat, että alkeistasolla oppijat turvautuvat usein konnektoriin och ja konnektorien käyt-
tö ylipäänsä on varsin vaillinaista. Teksteissä esiintyy lisäksi varsin paljon konnektoreja muista kielistä. Mielenkiintoinen ilmiö oli se, että sedan -sanan sijaan oppijat käyttivät varsin usein den -sanaa merkityksessä ”sitten”. Tässä taustalla on varsin todennäköisesti englannin konnektori then
Teknologian kehityksen myötä nykyään on mahdollista tutkia kirjoitusprosessia esimerkiksi näppäilyntallennusohjelmien avulla.
Konnektori som vaikuttaisi puolestaan olevan A1-tasolla varsin monikäyttöinen. Sitä ei juuri näy sen varsinaisessa merkityksessä aloittamassa relatiivisivulauseita, vaan sitä käytetään ilmaisemaan monia erilaisia merkityssuhteita. Eräs oppija on esimerkiksi käyttänyt sitä ilmaisemaan ajallista suhdetta lauseessa: ”Den kommer tid som vi måste ta pepperkakorna ute.”
Kielitaidon kehittyessä konnektorien käyttö muuttuu monipuolisemmaksi ja oikeakielisemmäksi. Jo A2-tasolla teksteissä alkavat esiintyä useammin esimerkiksi konnektorit när ja eftersom. Samaan aikaan kohdekielen normista poikkeava konnektorien käyttö vähentyy. Kieltenoppijoiden saavuttaessa B1-tason virheellinen konnektorien käyttö katoaa teksteistä käytännöllisesti kokonaan.
B-tasolle siirryttäessä erot konnektorien käytössä eri taitotasojen välillä eivät ole enää yhtä selkeitä kuin A-tasolla. B1- ja B2-tasojen välillä erojen havaitseminen on etenkin varsin vaikeaa. C1-tasolla oppijat alkavat käyttää myös harvinaisempia ilmauksia, joita aiemmilla taitotasoilla ei esiinny ollenkaan. Tällaisia vähemmän käytettyjä konnektoreja ovat esimerkiksi med andra ord ja därtill.
Konnektorien määrässä oppijoiden tekstit eivät juuri eronneet äidinkielisten kielenkäyttäjien teksteistä. Yllättävää oli, että äidinkielisten teksteissä konnektori och esiintyi suhteessa vielä oppijoidenkin tekstejä enemmän. Tämä johtunee siitä, että tekstin tehtävänanto (omakohtainen kertomus) ohjaa äidinkieliset kirjoittamaan vapaamuotoisia ja puhekielisiä tekstejä. Toisin sanoen tehtävänanto aktivoi äidinkielisillä sellaisen rekisterin, jota kielenoppijat eivät hallitse.
Prosessinäkökulma tuo tarkempaa tietoa
Kielenoppijoiden kirjoittamisen tutkimuksessa on keskitytty aiemmin pääasiassa kirjoitusprosessin lopputuloksiin eli valmiisiin teksteihin. Teknologian kehityksen myötä nykyään on kuitenkin mahdollista tutkia myös kirjoitusprosessia esimerkiksi näppäilyntallennusohjelmien avulla.
Näppäilyntallennusdata syvensikin selvästi kuvaa siitä, kuinka oppijat rakentavat teksteihin sidosteisuutta kirjoitusprosessin eri vaiheiden aikana. Prosessin tutkiminen näytti esimerkiksi sen, että kaksi hyvin samankaltaista tekstiä on voinut rakentua hyvinkin paljon toisistaan poikkeavilla tavoilla.
Suurin osa opiskelijoista teki muokkauksia konnektoreihin siinä kohdassa tekstiä, jossa he juuri sillä hetkellä ovat. Ehkä tyypillisin muokkaus oli sellainen, jossa oppija oli jo kirjoittanut konnektorin och aikomuksenaan kirjoittaa kaksi rinnasteista päälausetta. Lyhyen tai ajoittain pidemmänkin miettimistauon jälkeen oppijat päättivät kuitenkin poistaa och-sanan ja korvata sen pisteellä.
Osa oppijoista teki muokkauksia teksteihin poikkeavalla tavalla. He kirjoittivat ensin pidemmän pätkän tekstiä, minkä jälkeen he palasivat aiemmin kirjoitettuun tekstiin ja esimerkiksi yhdistivät aiemmin kirjoittamiaan erillisiä lauseita konnektorien avulla. Toisaalta jotkut oppijat eivät puolestaan muokanneet konnektoreja kirjoitusprosessin aikana juuri ollenkaan.
Tutkimuksen perusteella konnektorien käyttö on yksi niistä tekstien piirteistä, jotka erottavat tekstejä esimerkiksi taitotasojen A2 ja B1 välillä.
Ruotsi ja saksa tukevat toisiaan
Opettajana toimiessani olen kuullut opiskelijoilta ja oppijoilta usein valitusta siitä, että ruotsin ja saksan samankaltaisuus on häiritsevää. Tutkimustulokseni osoittavat kuitenkin, että kielten samankaltaisuus on ensisijaisesti positiivinen asia, joka auttaa kirjoittamisen oppimisessa.
Ruotsissa ja saksassa konnektorien käyttö on hyvin samanlaista, ja niinpä oppijoiden konnektorien käytössä ei ole havaittavissa kovin suuria eroja kielten välillä. Keskeisiä eroja, joihin opetuksessakin tulisi kiinnittää huomiota, vaikuttaisi olevan ainoastaan kolme.
Näistä eroista merkittävin liittyy relatiivilauseisiin. Ruotsissa relatiivilauseiden ilmaisemiseen riittää periaatteessa ainoastaan konnektori som, kun taas saksassa tämä on huomattavasti monimutkaisempaa. Oppijoiden on ensiksikin osattava valita oikea relatiivipronomini der, die tai das korrelaatin suvun mukaan. Tämä ei vielä riitä, sillä tämän jälkeen oppijoiden on myös osattava taivuttaa relatiivipronominia oikeassa sijassa sen mukaan, missä funktiossa se toimii sivulauseessa. Ero oli havaittavissa oppijoiden teksteissä. Ruotsin teksteissä konnektori som esiintyi varsin usein aloittamassa relatiivisia sivulauseita. Saksankielisissä teksteissä relatiivisivulauseita ei
puolestaan esiintynyt juuri ollenkaan, ja jos niitä käytettiin, oli konnektori jokin muu kuin kohdekielen vaatima der/die/das.
Toinen oppijoiden teksteistä noussut ilmiö oli se, että sanaa ob käytettiin varsin paljon merkityksessä ”jos”. Tämä selittynee sillä, että ruotsin konnektori om näyttää varsin samalta, minkä lisäksi sillä on myös osittain sama merkitys, sillä sitä käytetään ob -konnektorin tavoin aloittamassa epäsuoria kysymyslauseita.
Kolmas teksteissä havaitsemani ero ruotsin ja saksan välillä oli se, että saksankielisissä teksteissä konnektori weil esiintyi varsin paljon ilmaisemassa kahden lauseen välistä syysuhdetta. Ruotsinkielisissä teksteissä vastaavia konnektoreja därför att ja eftersom käytettiin puolestaan paljon harvemmin, vaikka tehtävänannot olivat samankaltaisia.
Nämä kolme selkeää eroa olivat kuitenkin varsin marginaalisia verrattuna ruotsin ja saksan yhtäläisyyksiin ja siihen, kuinka paljon kielet tukivat toisiaan. Tätä pidänkin itse ehkä tutkimukseni tärkeimpänä tuloksena.
Tulokset apuna opetuksessa ja arvioinnissa
Kielenoppimisen tutkimuksen tapaan myös kieltenopetuksessa on perinteisesti kiinnitetty paljon huomiota lause- ja sanatason ilmiöihin. Esimerkiksi ruotsin sivulauseiden käytön opetuksen yhteydessä päähuomio on usein ollut sanajärjestyksessä ja sivulauseen aloittavat konnektorit on lähinnä esitelty listana.
Tutkimustulosteni pohjalta haluaisinkin kannustaa siihen, että kieltenopetuksessa vielä nykyistä enemmän keskityttäisiin tekstitason ilmiöihin ja siihen, kuinka oppijat pystyvät kirjoittamaan yhtenäisiä tekstejä ja ilmaisemaan tekstin eri osien välisiä merkityssuhteita. Jo alkeistasolla voisi keskittyä siihen, kuinka sidossanojen avulla yksittäisistä lauseista voi tehdä yhtenäisen tekstin.
Lisäksi tulokset kannustavat siihen, että kieltenopetuksessa voisi yksittäisten toisistaan erillisten oppiaineiden lisäksi luoda myös erilaisia monikielisiä opetusratkaisuja, joissa oppijat pääsisivät hyödyntämään kokonaisvaltaisesti heidän osaamiaan kieliä. Esimerkkinä tällaisesta monikielisestä opetusratkaisusta on Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen monikielisen viestinnän opinkokonaisuus.
Opetuksen lisäksi tutkimustuloksia voi käyttää myös arvioinnin tukena. Tutkimuksen perusteella konnektorien käyttö on yksi niistä tekstien piirteistä, jotka erottavat tekstejä esimerkiksi taitotasojen A2 ja B1 välillä. Tästä tiedosta on hyötyä muun muassa korkeakoulujen ruotsin opetuksen arvioinnissa, koska hyväksytyn arvosanan saadakseen pitää opiskelijan osoittaa yltävänsä taitotasolle B1.
Kirjoittaja: Veijo Vaakanainen FT Veijo Vaakanainen toimii ruotsin kielen yliopisto-opettajana Turun yliopiston Kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa. Hänen väitöstutkimuksensa Dynamik och kontrast i konnektorbruket hos finska inlärare av L2-svenska on luettavissa: https://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-02-0167-8
Oppimisen tuki yläkoulussa
Väitöstutkimuksessa kartoitettiin oppijoiden, aineenopettajien ja erityisopettajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia.
Teksti NINNU KOTILAINEN
Peruskoulujen oppimisen tukea on uudistettu kahdesti melko lyhyessä ajassa (kolmiportainen tuki 2011 ja tuen uudistus 2025). Kieltenopettajan näkökulmasta uudistukset on tehty kartoittamatta kunnolla yläkoulujen todellista tilannetta. Niinpä halusin väitöstutkimuksessani selvittää, mitä oppimisen tuki on suomalaisissa yläkouluissa ja miten sitä voitaisiin kehittää. Aiempaa tutkimusta oppimisen tuesta yläkoulussa on hyvin vähän, joten tutkimuksestani tuli yläkoulun tilannetta kartoittava. Siinä ei välttämättä ole paljon uutta tietoa opettajille, mutta päättäjille ja muille sidosryhmille tulokset voivat olla silmiä avaavia. Esimerkiksi resurssit, vastuunjako, yhteistyö ja yksinjääminen olivat teemoja, jotka nousivat esiin.
Aineisto kerättiin sähköisin kyselyin ja käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa aineistosta etsittiin yhteisiä teemoja.
Resurssien vähyys nousi esiin
Käytännössä oppimisen tukea tarvitsevat oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia tai haasteita keskittymisen, käytöksen tai mielenterveyden kanssa. Tutkimuksessani erityisopettajat mainitsivat mielenterveyden ongelmat aineenopettajia useammin, ja aineenopettajien vastauksissa korostuivat toiminnanohjauksen pulmat. Jos oppilas ei kykene noudattamaan ohjeita ja aloittamaan tehtäviä itsenäisesti, hän tarvitsee paljon opettajan huomiota edistyäkseen. Sekä aineenopettajat että erityisopettajat toivat esiin huolta jatkuvista koulupoissaoloista ja siitä, että yläkouluun tulee oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa.
”Kun aineenopettajan avulla ei pääse enää eteenpäin siitä huolimatta, että olen yrittänyt eriyttää ja antaa tukiopetusta”, kuvaili eräs kieltenopettaja tilannetta, jossa pyytää oppilaalle erityisopettajan apua. Apua ei kuitenkaan aina saanut, ja kaikki vastaajaryhmät nostivat systemaattisesti esiin resurssien vähyyden. 64 % aineenopettajista kertoi opettavansa oppilaita, jotka heidän mielestään tarvitsisivat erityisopettajan tukea mutta eivät saa sitä. Aineenopettajat olivat erityisen huolissaan ”kilteistä ja hiljaisista” oppilaista, jotka koettivat parhaansa mutta eivät silti tuntuneet oppivan kunnolla. Ra-
jalliset resurssit ja ”pahimpien tapausten” priorisointi johtivat siihen, että hiljaiset, tuen tarpeessa olevat oppilaat jäivät ilman tukea, vaikka he olivat aineenopettajien mielestä juuri se ryhmä, joka ottaisi tukea vastaan ja hyötyisi siitä.
Resurssipula näkyi siinäkin, että neljäsosa aineenopettajista koki usein jäävänsä yksin vastaamaan oppilaiden tukemisesta. Joissain kouluissa tuen saaminen saattoi riippua opetettavasta aineesta. Tukea sai varmimmin kieliin (myös äidinkieleen) ja matematiikkaan, mutta lukuaineisiin tukea ei välttämättä riittänyt tai ollut tarjolla. Monien eri aineiden opettajat olivat kiinnittäneet tähän huomiota, sillä pitempien asiatekstien hahmottaminen on monille yläkoululaisille hankalaa, ja lukivaikeus näkyy helposti reaaliaineissa.
Erityisopettajan työmäärä kasvaa
Tutkimuksessa mukana olleiden aineenopettajien mukaan erityisopettajan antaman opetuksen vahvuuksia ovat oppilaan saama ylimääräinen aika ja huomio, yksilöllisempi opetus, erityisopettajan osaaminen ja kahden opettajan yhteistyö. He toivoivat, että erityisopettajan työpanos kohdistuisi suoraan oppilaisiin. Hankaluutena oli kuitenkin se, että erityisopettajien työmäärä oli kasvanut räjähdysmäisesti ja laajentunut vahvasti oppilastyön ulkopuolisiin tehtäviin.
Erityisopettajien mukaan heidän työnsä oli hektistä ja vaati joustavuutta, jota yläkoulun rakenteista on hankala löytää. Eräs heistä kuvaili näin: ”Näkymätöntä työtä on niin paljon. Olen usein poissa oppitunneilta. Joudun hoitamaan akuutteja oppilasasioita kuten ahdistuneita oppilaita, tuen dokumentointia ja yhteydenpitoa vanhempiin, kuraattoriin ja psykologiin”.
Kilpailevat tehtävät aiheuttivat erityisopettajille riittämättömyyden tunnetta, sillä heidänkin mielestään oppilaat olivat edelleen työn ydin. Työn raamit vaihtelivat kuitenkin suuresti koulujen välillä. Toiset erityisopettajat saivat käyttää osan opetustunneistaan yhteistyöhön ja paperitöihin, toiset eivät. Toiset erityisopettajat pitivät jatkuvaa pienryhmää, jossa kävi oppilaita eri luokka-asteilta ja eri aineista, kun taas toiset pystyivät keskittymään yhden ryhmän tukea tarvitseviin oppilaisiin kerrallaan. Erityisopettajat kokivat painetta pysyä oppisisällöissä muun ryhmän vauhdissa. He olisivat mieluummin keskittyneet oppilaan tukemiseen tämän varsinaisessa hankaluudessa ja jättäneet ainesisällöt sivuosaan.
Hyviä tuen käytäntöjä
Aineistossa mainittiin hyvänä pidettyjä tuen käytäntöjä. Näistä yksi oli joustava ryhmittely, jossa kaksi tai useampia saman aineen saman luokkatason ryhmää oli sijoitettu samaan koh-
taan lukujärjestyksessä. Tähän kohtaan oli varattu erityisopettaja, jolloin ryhmiä saattoi jakaa joustavasti. Hyväksi oli myös koettu se, että sama erityisopettaja kulkee yhden luokkatason mukana koko yläkoulun ajan. Kun erityisopettaja aloitti samanaikaisopettajana 7. luokalta, hänellä oli edellytykset laajempaan oppilastuntemukseen. Näiden käytäntöjen mahdollisuus riippui koulujen koosta – monien vastaajien koulussa työskenteli ainoastaan yksi erityisopettaja.
Kun oppijoilta kysyttiin, minkä aineen opettajilta he saivat oppimiseensa tukea yläkoulussa, yleisin vastaus oli englannin tai ruotsin opettaja.
Niin aineenopettajat kuin oppijat pitivät pienryhmää parhaana ympäristönä erityisopettajan antamalle tuelle. Yhteisopetus siinä mielessä, että luokassa on samaan aikaan kaksi opettajaa, oli melko yleistä, mutta monet aineenopettajat kokivat sen epäreiluksi. He kertoivat olevansa vastuussa tuntien suunnittelusta, kaikille sopivista materiaaleista ja arvioinnista. Erityisopettajat taas kokivat yhteisopetuksen onnistumisen riippuvan aineenopettajasta ja kertoivat usein joutuvansa avustajan asemaan, koska aikaa yhteiseen suunnitteluun ei ole.
Yhteisopetuksen lisäksi opettajien yhteistyö piti sisällään (yleisimmästä harvinaisimpaan) tietojen jakamista, tuen dokumenttien kirjoittamista, konsultointia ja tukitoimien ja kokeiden yhteistä suunnittelua. Erityisopettajat näkivät potentiaalia konsultoinnissa mutta kokivat hankalaksi ehdottaa sitä aineenopettajille. Moni aineenopettaja olisi kuitenkin mielellään ottanut vastaan vinkkejä eriyttämiseen ja oppilaiden tukitarpeisiin vastaamiseen. Erityisopettajat taas toivoivat aineenopettajien näkemystä esimerkiksi tärkeimmistä ainesisällöistä. Jotta konsultaatio toimisi, se pitäisi nähdä keskustelutilanteena, jossa tavoitteena on oppilaan monipuolinen tukeminen ja jossa molemmat osapuolet ovat oman alansa asiantuntijoina ja saavat vinkkejä toisiltaan. Tutkimukseni tulosten perusteella yksittäisten opettajien vuorovaikutustaidot ja halukkuus yhteistyöhön vaihtelivat suuresti ja henkilökemiat vaikuttivat yhteistyön sujuvuuteen.
Oppijoiden näkemys
Opiskelijoiden vastauksia tulkitessa on hyvä muistaa, että kaikki vastaajat opiskelivat lukiossa. Kerään tällä hetkellä aineistoa laajempaan oppilastutkimukseen, jotta oppijoiden tukeen liittyvistä toiveista saataisiin kattavampi kuva. Oppijoiden näkemys oppimisen tuesta oli hyvin selkeä: heidän mielestään aineenopettajan kuului opettaa ainetta ja erityisopettajan tukea opiskelua. Kun opiskelijoilta kysyttiin, mikä heidän oppimistaan tukisi, he toivoivat lähinnä kuuntelua, kannustusta ja huomatuksi tulemista. Itse oppimiseen moni tarvitsi mielestään vain pientä lisätukea, hitaampaa opiskelutahtia tai rauhallisempaa opiskeluympäristöä. Lukiossa monet olivat huomanneet itsenäisten opiskelutaitojen merkityksen ja toivoivat apua niiden omaksumisessa.
Ongelmia rakenteissa ja toteutuksessa
Tutkimuksessa selvisi, etteivät lainsäädäntö ja opetussuunnitelma määrittele tarpeeksi konkreettisesti keskeisiä käsitteitä kuten ”inkluusio”, ”oppimisen tuki” ja ”opettajien välinen yhteistyö”. Selkeiden määritelmien puute on vaikeuttanut uusien työtapojen luomista ja opettajien välisen työnjaon määrittelyä, mikä luo tarpeetonta kitkaa ylityöllistettyjen opettajaryhmien välille. Lisäksi vaikuttaa siltä, ettei opetussuunnitelma huomioi yläkoulun erityispiirteitä riittävästi. Se, mikä voi toimia alakoulussa, ei ole suoraan siirrettävissä yläkoulun rakenteisiin. Suomalaisilla kouluilla on tunnetusti paljon pelivaraa opetussuunnitelman tulkinnassa. Aineiston perusteella koulut eivät kuitenkaan ole onnistuneet tai uskaltautuneet itsenäisesti määrittelemään käsitteitä ja luomaan yläkouluihin sopivia rakenteita.
Ongelmallista on sekin, että kaikki vastaajaryhmät kokivat oppimisen tuen tavoitteen erilaiseksi: Oppijoiden mielestä tarkoitus oli auttaa tukea tarvitsevia, aineenopettajien mielestä taas tukea kaikkien oppilaiden opiskelua esimerkiksi auttamalla rauhallisten oppimisympäristöjen kanssa. Erityisopettajien näkemyksen mukaan tavoitteena oli tukea niin oppilaita kuin aineenopettajia ja koko koulua kehittymään inklusiivisemmaksi.
Kieltenopettajat mukaan kehittämistyöhön Oppimisen tuen kehittäminen vaatii jatkuvaa yhteistä keskustelua, käsitteisiin ja tavoitteisiin liittyvää määrittelyä ja konkretiaa: esimerkiksi mitä opettajien yhteistyöltä tukiasioissa yläkoulussa odotetaan, ja millä ajalla tätä yhteistyötä toteutetaan? Inkluusioon pyrkiville kouluille tarvitaan muun yhteiskunnan tukea, asiallisia resursseja, erilaisuutta arvostavaa ilmapiiriä ja käytännönläheisiä tutkimuksia, joissa selvitetään inklusiivisissa kouluissa toimivia työtapoja.
Aineenopettajia on monesti kritisoitu siitä, että he eivät suhtautuisi myönteisesti inkluusioon, mutta aineistossani aineenopettajien ajatusmaailma oli hyvin inklusiivinen. He halusivat, että hiljaiset huomataan, tuen tarpeessa olevat saavat oikeanlaista tukea, tavalliset oppilaat oppivat kunnolla ja lahjakkaat saavat haasteita. He kuitenkin kokivat, etteivät pysty isossa ryhmässä tähän kaikkeen yksin.
Kun oppijoilta kysyttiin, minkä aineen opettajilta he saivat oppimiseensa tukea yläkoulussa, yleisin vastaus oli englannin tai ruotsin opettaja. Kieltenopettajat huomasivat oppimisvaikeuksia ja osasivat analysoida niiden syitä. Kieltenopettajille on jo kolmiportaisen tuen aikana kertynyt laaja osaaminen erilaisten oppilaiden kohtaamisesta ja eriyttämisestä. Sekä opettajien itsensä että koulun johdon olisi syytä arvostaa tätä osaamista ja pyrkiä hyödyntämään se esimerkiksi varmistamalla, että kieltenopettajia on mukana uutta oppimisen tukea ja sen käytäntöjä pohtivissa työryhmissä niin kouluissa kuin valtakunnallisestikin. Kieltenopettajat osaavat tukea ja ymmärtävät tukitoimien mahdollisuudet yleisopetuksen ryhmissä.
Kirjoittaja: Ninnu Kotilainen Ninnu Kotilainen on kieltenopettaja. Hänen väitöstutkimuksensa Support for learning in lower secondary schools: students’, subject teachers’ and special education teachers’ perceptions and ideas for development on luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202503282258
Mitä kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa?
Verovähennyskelpoisia ovat tulonhankkimiskulut kuten SUKOLin jäsenmaksu. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje SUKOLin toimistosta.
Teksti ANNA HALME
Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä. Hyväksyttäviä tulonhankkimiskuluja ovat pedagogisten aineopettajajärjestöjen kuten SUKOLin tai kieliyhdistysten jäsenmaksut. Tietokoneen, tulostimen tai muiden opetustyössä välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta koituneet kulut voi vähentää. Vähennysoikeus voi koskea myös esimerkiksi ammattikirjallisuutta ja ulkomaisten lehtien irtonumeroita. Muita tulonhankkimiskuluja ovat ammattitaitoa ylläpitävästä täydennyskoulutuksesta tai ulkomaille suuntautuneista opintomatkoista aiheutuneet kulut.
Muista perustella tarkkaan
Anomuksen tulee olla huolellisesti laadittu niin, että verovelvollisella on esittää kaikki tarpeelliset kuitit ja muut selvitykset. Selitä perusteellisesti, sillä verovirkailija ei välttämättä tunne kieltenopettajan työtä.
Jotta ulkomaille suuntautuneen opintomatkan kulut saa vähennetyksi verotuksessa, matkalla on oltava tarkka erityisohjelma. Näyttö työnantajan myönteisestä suhtautumisesta auttaa. Perustele, miksi juuri tämä matka on ammattitaitosi säilymisen kannalta välttämätön, mitä ammattitaitoasi ylläpitävää tietoa sait matkasi aikana ja miten hyödynnät matkalla hankkimaasi tietoa tai aineistoa opetuksessasi.
Pyydä lisäperusteluksi anomukseesi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta jäsensihteeriltä: salla.kosunen@sukol.fi. Verotuskohtelu voi vaihdella, ja voit joutua valittamaan, ennen kuin verovähennys hyväksytään. Myös valitukseen voit pyytää liitteeksi puoltokirjeen.
Muutoksia verotukseen vuoden 2026 jälkeen Verovähennyksiin tulee muutoksia vuoden 2026 jälkeen, mutta SUKOLin jäsenmaksun vähennyskelpoisuus todennäköisesti säilyy. Tietyn ammattikunnan oma yhdistys kuten SUKOL ei tuloverolaissa rinnastu työmarkkinajärjestöön. SUKOLin jäsenmaksun verovähennys on perustunut tuloverolain pykälään 29, jonka mukaan yhdistyksen jäsenmaksu voi olla palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoinen, jos se on am-
matin tai liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksenä tai sitä voidaan muuten pitää palkkatulon hankkimisesta johtuneena kustannuksena.
Jatkossakin tulonhankkimismenoina voi vähentää esimerkiksi kuluja, jotka ovat aiheutuneet tietokoneista ja tietoliikenneyhteyksistä, ammattikirjallisuuden hankkimisesta tai opiskelusta ja koulutuksista. Näistä tulemme tarjoamaan puoltokirjeitä myöhemminkin.
Tiedotamme aiheesta lisää, jos vuonna 2026 voimaan astuvat lait tuovat muutosta tilanteeseen.
VEROVÄHENNYSVINKKEJÄ JÄSENILTÄ
SUKOLin jäsenmaksun lisäksi olen saanut vähennettyä matkakulut (kiertävän opettajan työ), työhuoneen käytön, nettiliittymän sekä erään Opetushallituksen järjestämän koulutuksen matkakulut ja yöpymiskustannukset.
NÄISTÄ olen saanut kulukorvaukset verottajalta, kun olen pyytänyt puoltokirjeen SUKOLin toimistosta: oman päätelaitteen käyttö (myös puhelin, koska tarvitaan kaksoistunnistus), maksullisten kieltenopiskelusovellusten hankkiminen (pro-teacherversiot), netin käyttö, lehden tilaaminen, mustekasetit, oppilaille tilatut motivointitarrat ja pikkupalkinnot.
TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSIT sekä Suomessa että Ranskassa olen saanut läpi. Ulkomaan kurssimatkojen yhteydessä olen saanut vähennettyä myös lentokenttäkuljetukset (taksilla tai bussilla). Kerran olin oppaana Loiren laaksossa, ja silloin sain vähennettyä jopa museoiden, linnojen ja muiden kohteiden pääsymaksut. Muista, että kaikki vähennykset pitää perustella huolella ja tarkasti: mihin tarvitset työssäsi tiettyä kirjaa, tai miten jokin kurssi liittyy ammattiisi.
Outi Vilkuna jatkaa puheenjohtajana
Liittokokouksessa valittiin Outi jatkokaudelle
1.7.2026–30.6.2029.
Outi Vilkuna on toiminut SUKOLin puheenjohtajana vuodesta 2020 asti. Päivätyönään hän on ranskan kielen sekä englannin- ja ranskankielisen CLIL-opetuksen opettaja Kulosaaren yhteiskoulussa Helsingissä.
Mikä on saanut sinut innostumaan vieraista kielistä?
En voi nimetä yhtä yksittäistä asiaa, joka olisi vaikuttanut siihen, että olen kiinnostunut kielestä ja kielistä ajatusten välittäjinä, vaikuttamisen välineinä ja maailman muotoilijoina. Äitini oli kieltenopettaja, meillä oli kotona vaihto-opiskelijoita, ja suhtauminen kieliin oli aina myönteistä. Luin paljon, ja asuinpaikan muutosten myötä huomasin tekeväni muutoksia myös ääntämyksessä ja sanavalinnoissa. Havahduin siihen, että maailma näyttäytyy erilaisena eri kielten kautta. Muistan esimerkiksi, kun asuttuamme Ranskassa jonkin aikaa huomasin yhtäkkiä ajattelevani ranskaksi – pidin tätä merkkinä siitä, että olin oppinut ymmärtämään kieltä riittävässä määrin. Opiskeluaikoina Interraililla pyrin selviytymään arjen asiointitilanteissa yhdistelemällä eri kieliä, koska englannintaito ei ollut välttämättä kulloisenkin puhekumppanin vahvuuksia.
Miksi halusit opiskella kieltenopettajaksi?
En ole lähtökohtaisesti halunnut opiskella kieltenopettajaksi. Se on ollut ammatti, joka on tavoittanut minut. Olin aivan muulla saralla lähtökohtaisesti, mutta huomasin opettavani vapaassa sivistystyössä, iltalukiossa ja aikuiskou-
lutuksessa, ja päätin pätevöityä, jotta palkkakin olisi sen mukainen. Sittemmin tämä ammatti on vienyt mukanaan, ja olen päässyt siinä syventämään ja laajentamaan osaamistani.
Mikä herätti aikoinaan kiinnostuksesi edunvalvontatyöhön?
Tämä juontaa oikeastaan lähtökohtaisista kiinnostuksen kohteistani ja siitä, missä ajattelin toimivani ”isona”. Oikeudenmukainen kohtelu, pelisääntöjen noudattaminen ja niiden muokkaaminen yhteisesti sovitusti kaikille optimaalisemmiksi sekä yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tukeminen ovat aina olleet minulle tärkeitä aihealueita. Lukioaikana olin Suomen lukiolaisten liitossa ja sen jälkeen eri ammatillisissa yhdistyksissä. Nykyisessä päivätyöpaikassani olen ollut luottamusedustajana ja työsuojeluvaltuutettuna jo usean kauden ajan; asetuin ehdolle näihin tehtäviin melkoisen haastavassa tilanteessa, ja matkalla on tullut opittua hyvin paljon tästäkin edunvalvonnan puolesta. Olen kolmatta kautta Helsingin opettajien ammattijärjestön hallituksessa, toista kautta varsinaisena jäsenenä, ja sen edunvalvontatyöryhmässä olen mukana ensisijaisesti siksi, että pidän erityisen tärkeänä kieltenopettajien näkökulman tuomista esiin. Helsingin kieltenopettajien, sittemmin Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry:n hallituksessa ennätin myös olla tovin.
Mikä mielestäsi on nyt ajankohtaisinta kieltenopetuksessa?
Yhteiskunnallinen diskurssi, jonka mukaan englanti yksin riittää, täytyy muuttaa, kielitaitomyönteisyyttä kasvattaa ja
kielten arvostus palauttaa. Näiden tulisi näkyä konkreettisina muutoksina lainsäädännön tasolla sen varmistamiseksi, että alakoulussa aloitetaan muitakin A1-kieliä kuin englantia. A2-kieli tulisi säätää pakolliseksi. Myös siihen on vaikutettava, kuka vierasta kieltä opettaa. Olen hyvin huolissani aineenopettajakoulutuksen houkutteluvuudesta ja tulevaisuudesta.
Miten varmistetaan, että SUKOL suuntaa aina eteenpäin?
Liiton tehtävänä on kuunnella herkällä korvalla niin yhteiskunnallisia tendenssejä kuin kenttääkin ja pyrkiä vaikuttamaan proaktiivisesti siihen, että muutokset suuntautusivat laajemman kielitaidon tukemiseen eivätkä sen rajoittamiseen.
Onko mielestäsi jotain positiivista tällä kovin negatiivisella kieltenopetuksen rintamalla?
Kentällä on aivan uskomattoman upeita tyyppejä, jotka jaksavat rummuttaa laajemman kielitaidon hankkimisen puolesta ja tehdä markkinointi- ja vaikuttamistyötä sekä upeaa ja innostavaa opetustyötä. On ollut ilahduttavaa huomata julkisessa keskustelussakin puheenvuoroja sen puolesta, että laajempi kieliosaaminen maassamme tulisi varmistaa. Tutkimusnäytön mukaan nuoret ovat edelleen halukkaita opiskelemaan kieliä – mikäli heille vain valinnanmahdollisuus annetaan ja rakenteet sen sallivat – ja tämä antaa toivoa tulevaan.
Haastattelu ANNA HALME kuva VEIKKO SOMERPURO
Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!
SUKOL on kieltenopettajien ja alan opiskelijoiden yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopetuksen hyväksi.
Teksti SUKOL kuvat AINO SUTINEN
SUKOLiin kuuluu noin 3 000 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Jäseneksi hyväksytään opettajia kaikilta koulutusasteilta. Opiskelijajäsenyys on ilmainen myös vuonna 2026.
Koulutustarjontaa ja tiedotusta
SUKOL järjestää jäsenilleen tasokasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Vuosittain järjestetään valtakunnallinen koulutuspäivä, johon sisältyy rinnakkaisohjelmaa eri asteille ja kieliin ja jossa on mahdollisuus tavata kollegoja ja luoda uusia kontakteja. Ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet julkaistaan liiton verkkosivuilla: sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/. Tämän vuoden valtakunnalliset kevätkoulutuspäivät järjestetään Turussa 17.–18.4., ja niistä on lisätietoja tämän lehden sivuilla 6–7. SUKOL tarjoaa lisäksi lyhyitä etäkoulutuksia, joista osa on suunnattu tietylle asteelle. Usein etäkoulutuksissa on kuitenkin käsitelty yleisiä, monille asteille sopivia aiheita. Tänä
keväänä järjestetään 9.3. kaikille asteille sopiva etäkoulutus, jonka otsikko on Käytännön tekoälyvinkkejä kieltenopetukseen. Opiskelijoille ja vastavalmistuneille on järjestetty vuosittain tammikuun alussa työnhakukoulutusta, josta saa lisätietoja toiminnanjohtaja Annalta osoitteesta anna.halme@sukol.fi. Muihin koulutuskysymyksiin vastaa liiton toimistolla koulutussihteeri Jenna, jenna.latvala-suominen@sukol.fi.
SUKOL tiedottaa kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista Tempus-lehdessään, sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillaan ja uutiskirjeissä. Osa SUKOLin jäseneduista ja materiaaleista on ladattavissa jäsensivuilta, esimerkiksi laaja Kielipäivä kirjastossa -materiaali, joka on tarkoitettu kannustamaan monipuolisiin kieliopintoihin. Materiaalia voi käyttää vaikkapa valinnaiskielten esittelypäivien järjestämiseen.
Sukol-Palvelu tuottaa maksullisia materiaaleja, joista tunnetuimpia ovat 9. luokan valtakunnalliset kokeet. Digikokeiden lisäksi A-englannin ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä paperikokeina, ja muiden oppimäärien kokeet on mahdollista tulostaa koejärjestelmästä.
Vaikuttamista valtakunnallisesti ja paikallisesti SUKOL on jäsenistönsä puolestapuhuja. On arvokas asia, että jokainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään. Liiton toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla. Mitä suurempi ja voimakkaampi järjestö on, sitä paremmin voimme vaikuttaa kieltenopetuksen ja kieltenopettajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Vaikuttamistyön teemoja nostetaan SUKOLin vuosittaisesta jäsenkyselystä, johon kannattaa vastata, jotta voi edistää itselleen tärkeitä asioita.
SUKOLin ääntä myös kuullaan. Vuosina 2024 ja 2025 SUKOLin asiantuntijoita on kutsuttu kolme kertaa kuultavaksi opetusministeriön virkamiesten tai itse ministerin luo. Samana aikana liiton edustajat ovat vierailleet eduskunnan sivistysvaliokunnassa ja Opetushallituksessa ja olleet yhteydessä moniin muihin eri tahoihin. Puheenjohtaja Outi Vilkuna pääsi mukaan työstämään Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa -visioraporttia opetusministeriön työryhmälle, jonka aihealueena on perusopetuksen tulevaisuus (bit.ly/visioraportti).
Valtakunnallisen vaikuttamistyön lisäksi SUKOL ottaa kantaa paikallisiin kysymyksiin, joita piiriyhdistykset toivovat liiton edistävän. Vetoomuksia on lähetetty moneen kuntaan kieltenopetuksen leikkauksia ja ryhmäkokojen nostoa vastaan. Viimeksi syksyllä 2025 liitto vetosi muun muassa Espoon kaupungin monipuolisen A1-tarjonnan puolesta.
SUKOLin kannanotoista ja yhteistyöstä päivitetään tietoa sukol.fi/ajankohtaista/-sivuille. Yhteistyö viranomaisten, tiedotusvälineiden ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa työtä, jolla edistetään kieltenopettajien ja kieltenopetuksen asiaa. SUKOL toimii yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa ja pitää tiiviisti yhteyttä OAJ:n pedagogisessa toimikunnassa toimiviin kieliyhdistysten edustajiin.
SUKOL on kansainvälisesti aktiivinen: Fédération Internationale des Professeurs des Langues Vivantes (FIPLV) on kieltenopettajien kansainvälinen kattojärjestö, jonka Pohjoismaiden ja Baltian aluejaostossa NBR:ssä SUKOL toimii. FIPLV ja NBR järjestävät kielikoulutusalan tilaisuuksia.
Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja.
Näin liityt
Helpoimmin liityt täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa sukol.fi/jasenyys/. Saat helposti jäsenmaksusi takaisin lehden ja muiden jäsenetujen kautta.
Kaikki jäsenet kuuluvat SUKOLiin piiriyhdistyksen kautta. Voit itse valita piiriyhdistyksen joko asuin- tai työpaikkasi perusteella. Piiriyhdistyksistä kaksi on ruotsinkielisiä. Piiriyh
distykset ovat opettajan lähiturvaverkko: ne järjestävät koulutus- ja virkistystilaisuuksia, tiedottavat paikallisista asioista ja tekevät vaikuttamistyötä omilla alueillaan.
Liiton jäsenjärjestöinä on myös yhdeksän valtakunnallista yhdistystä: englannin, espanjan, finskan, italian, ranskan, ruotsin, saksan, venäjän ja oman äidinkielen opettajat. Yhdistyksillä on oma jäsenmaksunsa, ja ne tarjoavat kielikohtaisia palveluitaan kuten matkoja, koulutusta, oppimateriaalia ja yo-kirjoitusten korjausohjeita.
SUKOL on arjenläheinen ja käytännöllinen tukija. Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva toimisto auttaa jäseniä päivittäin erilaisissa kieltenopetuksen kysymyksissä. Jäsenyyteen liittyvissä pulmissa kannattaa olla yhteydessä jäsensihteeri Sallaan, salla.kosunen@sukol.fi. Kaikki yhteystiedot ovat osoitteessa sukol.fi/liitto/yhteystiedot .
Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja. Opiskelijajäsen saa kaikki varsinaisen jäsenen edut ja maksaa koko vuoden 2026 jäsenyydestä 0 euroa. Ensimmäisenä vuonna valmistumisensa jälkeen opiskelijajäsenet voivat maksaa alennettua jäsenmaksua (45 euroa). Työssäkäyvän jäsenmaksu on muuten 67 euroa. Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!
VÄLKOMMEN SOM MEDLEM I SUKOL!
Sata vuotta saksan kieltä
Saksan kielen oppiainetta juhlittiin Turun yliopistossa.
Teksti MINNA MAIJALA, CHRISTIAN NIEDLING, ANNE MÄNNIKKÖ, KALLE KONTTINEN, EVELIINA STEINMETZ
Turun yliopiston saksan kielen oppiaine juhlisti satavuotista taivaltaan lokakuussa 2025 järjestetyllä juhlaviikolla, joka kokosi yhteen opiskelijoita, tutkijoita, opettajia, alumneja ja yhteistyökumppaneita.
Saksan kielen asema Suomessa Saksan kielen asema Suomessa on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosisadan aikana. Ennen toista maailmansotaa saksa oli keskeinen tieteen kieli, ja sen käyttö akateemisessa maailmassa oli laajaa ja arvostettua. 1900-luvun alkupuolella suuri osa suomalaisista väitöskirjoista laadittiin saksaksi, erityisesti luonnontieteiden ja lääketieteen aloilla. Esimerkiksi edesmenneen arkkiatri Arvo Ylpön tuotannossa saksan kieli oli vahvasti läsnä. Saksa toimi tuolloin kansainvälisenä tiedekielenä, eräänlai sena lingua francana. Jossain mielessä saksan kielen asemaa siihen aikaan voi si luonnehtia jopa elitistiseksi.
Turun yliopistossa saksan kielen ope tus käynnistyi vuonna 1925, vain muu tama vuosi sen jälkeen, kun suomenkie linen yliopisto oli perustettu. Oppituoli perustettiin kieliaineista ensimmäisten joukossa – englannin kieli sai oman op pituolinsa vasta 1940-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen saksan asema alkoi kuitenkin heikentyä, kun Yhdys valtojen vaikutus kasvoi ja englanti nousi kansainväliseksi valtakieleksi. Suomessa tämä muutos näkyi erityises ti koulujen kielivalinnoissa: 1950-luvul ta alkaen englanti alkoi vähitellen syr jäyttää saksaa ensimmäisenä vieraana kielenä.
Oppiaineen vaiheita
Germanistinen tutkimus koki 1960-lu vulla suunnanmuutoksen, kun paino piste siirtyi historiallis–filologisista aiheista nykykielen ilmiöihin. Tutkimus
alkoi keskittyä muun muassa fraseologiaan, syntaksiin, leksikografiaan ja kontrastiiviseen kielentutkimukseen. 2000-luvulle tultaessa tutkimusaiheet monipuolistuivat entisestään, ja nykyisin keskiössä ovat pragmaattiset lähestymistavat ja yhteiskunnallisten diskurssien tarkastelu. Kieli nähdään osana laajempia sosiaalisia ja kulttuurisia ilmiöitä.
2000-luvun alussa kieliaineita alettiin Suomen yliopistoissa yhdistää ja karsia, mikä vaikutti myös saksan kielen asemaan. Vuoden 2016 yliopistojen välisessä työnjaossa saksan kielen koulutus keskitettiin kuuteen yliopistoon: Helsinkiin, Jyväskylään, Åbo Akademiin, Tampereelle, Turkuun ja Ouluun. Oppiaineen nimikin on muuttunut useaan
varrella oppiaineeseen on yhdistetty myös aiemmin erillinen kääntämisen ja tulkkauksen koulutus.
Nykyisyys ja tulevaisuus
Nykyään saksan kielen oppiaine toimii osana Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kieli- ja käännöstieteiden laitosta. Oppiaineessa koulutetaan asiantuntijoita, joilla on vahva kielitaito ja kulttuurinen ymmärrys. Tällä hetkellä oppiaineessa opiskelee 80 pääaineopiskelijaa, 82 sivuaineopiskelijaa ja kuusi jatko-opiskelijaa. Lisäksi mukana on kansainvälisiä opiskelijoita EC2U-yliopistoverkoston maisteriohjelmasta, jonka ensimmäiset saksan kielen maisterit valmistuivat Turusta vuonna 2023. Saksan kielen oppiaineen
Yliopistollisen kielikoulutuksen kehittäminen edellyttää jatkuvaa uudistumista, ja Turun yliopiston saksan kielen oppiaine osallistuu myös valtakunnalliseen SARAVE-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää saksan, ranskan ja venäjän yliopistollisen tutkintokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti vuosina 2026–2028 Turun yliopiston saksan kielen opintoihin voi hakea myös ilman aiempaa kielitaitoa. Tämä on ponnistus pienelle oppiaineelle, jonka tavoitteena on ottaa opinnoissa huomioon sekä vasta-alkajien että jo saksan kieltä osaavien oppimistarpeet. SARAVE-hankkeen myötä saksan kielen oppiaine on vuodesta 2025 alkaen osallistunut myös yliopistojen väliseen opetusyhteistyöhön, mikä on mahdollistanut Turun yliopiston saksan kielen opiskelijoille aiempaa monipuolisemman syventävien opintojen kurssivalikoiman.
Opinnäytetöiden näkökulma
Opinnäytetöiden historia kertoo myös oppiaineen kehityksestä. Riia Paavolan pro gradu -tutkielman mukaan Turun yliopistossa oli vuoteen 2020 mennessä tehty 895 saksan kielen pro gradu -tutkielmaa, joista valtaosa (92 prosenttia) oli naisten kirjoittamia. Tutkielmien aiheet ovat vuosikymmenten aikana laajentuneet: oppiaineen alkuvuosina keskityttiin pääasiassa kielitieteeseen, mutta 1980-luvulta lähtien mukaan ovat tulleet käännöstiede, kulttuuri, politiikka, markkinointi, monikielisyyden näkökulmat ja yhteiskunnalliset aiheet.
Nykyisin opinnäytteissä korostuvat erityisesti nykykielen ilmiöt ja käännöstieteelliset teemat. Viime vuosina saksan oppiaineen opinnäytetöissä on tarkasteltu muun muassa suomalaisyritysten verkkosivujen kielellisiä piirteitä, lintujen nimien metaforista käyttöä, saksan oppimisen haasteita sekä sveitsiläistä kasvojen peittämiskieltoa femonationalismin näkökulmasta.
Juhlaviikon sisältöä ja tunnelmia
Juhlaviikon yhtenä keskeisenä tavoitteena oli tuoda esiin saksan kielen opiskelun merkitystä. Ohjelma oli rakennettu kaksikieliseksi, siinä yhdistettiin suomea ja saksaa, ja se suunnattiin monipuolisesti eri yleisöille: koululaisille, yliopisto-opiskelijoille, henkilökunnalle ja kaikille saksan kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Viikon aikana muun muassa saksanopettaja ja opas Anke Michler-Janhunen johdatti osallistujat saksan kielen jäljille kaupungin historiassa opastetulla kävelykierroksella Turun keskustassa. Toimittaja ja Saksan asiantuntija Anna Saraste piti vaikuttavan juhluennon otsikolla ”Saksa otsikoiden takana”, jossa hän avasi nyky-Saksan yhteiskunnallisia ja poliittisia kehityskulkuja. Hän käsitteli muun muassa alueellisia eroja entisen Itä- ja Länsi-Saksan välillä, oikeistopopulismin nousua sekä digitalisaation ja infrastruktuurin haasteita.
Juhlaviikon tapahtumat keräsivät poikkeuksellisen paljon osallistujia. Saksankieliselle kävelykierrokselle Deutsche Spuren in Turku osallistui yli 50 henkeä, ja Sarasteen luentoa seurasi noin 50 kuulijaa paikan päällä ja 30 verkkoyhteyden kautta. Koko viikon ajan Arcanum-rakennuksen aulassa oli esillä posterinäyttely, joka esitteli saksan oppiaineessa tehtävää tutkimusta eri näkökulmista.
SEMINAARI PÄÄTTI JUHLAVIIKON
JUHLAVIIKON päättänyt seminaari toi esiin saksan kielen oppiaineen opetuksen ja tutkimuksen laajan kirjon
Seminaarissa kuultiin puheenvuorot yhteistyökumppaneilta ja vierailta kuten Saksan suurlähettiläs Stephan Auerilta, Turun yliopiston vararehtori Maija S. Peltolalta sekä Aue-säätiön toiminnanjohtaja Johanna Hovilaiselta.
Seminaarin juontajat Minna Maijala ja Christian Niedling vaihtoivat juonnoissaan sujuvasti kieltä suomesta saksaan ja takaisin. He avasivat oppiaineen historian vaiheita ja toivat esiin, kuinka saksan kielen opetus on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Pitkäaikaisen professorin Emil Öhmannin panos nousi esiin. Ajankohtaisista tutkimusaiheista esiteltiin useita esimerkkejä. Oppiaineen väitöskirjatutkijoiden tutkimusaiheet käsittelevät muun muassa kielimaisemaa (Sanni Linnasaari), keskialasaksan modaalisuutta (Topias Aalto) ja alustatyön kielellisiä ulottuvuuksia mediassa (Marja Rautajoki). Oppiaineen henkilökunnan tutkimusaiheet ulottuvat käännöskulttuureista ja käännöstieteestä (Anne Männikkö ja Kalle Konttinen) aina poliittisen diskurssin analyysiin (Christian Niedling) ja saksan kielen oppimiseen (Minna Maijala, Mareen Patzelt, Eveliina Steinmetz). Professori Minna Maijalan rahoitetut tutkimushankkeet keskittyvät kestävän kehityksen näkökulmiin kielten oppimisessa. Tutkimuksen monipuolisuus kuvastaa pienen oppiaineen kykyä vastata muuttuvan maailman kysymyksiin.
Juhlaseminaarin yhteydessä haluttiin myös kerätä muistoja ja kokemuksia niiltä, jotka ovat olleet osa oppiaineen yhteisöä eri vuosikymmeninä. Entisiä ja nykyisiä jäseniä – professoreita, opettajia, tutkijoita, opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa – pyydettiin jakamaan ajatuksiaan saksan opiskelusta ja sen merkityksestä. Esiin nousi monenlaisia muistoja, jotka kuvastavat oppiaineen arkea ja yhteisöllisyyttä eri vuosikymmeninä. Niissä korostuivat lämmin ilmapiiri, opiskelijoiden ja opettajien välinen hyvä yhteistyö ja aktiivinen kansainvälinen toiminta. Saksan oppiaine ei ole ollut vain akateeminen ympäristö vaan myös vahva yhteisö, jossa saksan kieli yhdistää ihmisiä. Turun yliopiston saksan kielen juhlaviikon ohjelmassa oli näkyvästi mukana myös opiskelijoiden ainejärjestö Germanica. Oppiaine haluaa kiittää lämpimästi Aue-Säätiötä sekä Saksan ja Sveitsin suurlähetystöjä tuesta tapahtumien toteutuksessa.
TUTKIMUSTA
Feedback i fokus – svensklärares erfarenheter
Hur använder svensklärare grupp- och kamratrespons i den grundläggande utbildningen? Här presenteras resultaten i en delstudie inom forskningsprojektet ”Svensklärares feedbackkompetens”.
Text SARA KARHU, TONI MÄKIPÄÄ
Att ge feedback är en naturlig del av språklärarens arbete – och ett effektivt sätt att stödja elevernas lärande och motivation. Men hur använder svensklärare egentligen grupp- och kamratrespons i den grundläggande utbildningen? Vilka möjligheter och utmaningar upplever de med dessa arbetssätt? Här delar några av dem med sig av sina erfarenheter.
Vad betyder feedbackkompetens?
I praktiken förknippas feedback ofta med de enkelriktade muntliga eller skriftliga kommentarer som en lärare ger till en enskild elev, men i undervisnings- och forskningssammanhang syftar begreppet på en ömsesidig respons – både mellan lärare och elever och mellan eleverna själva. Med grupprespons avses här den gemensamma respons som läraren riktar till hela gruppen.
Elevens feedbackkompetens syftar på hens förmåga att ta emot, reflektera över och använda respons som stöd för sitt lärande. Lärarens feedbackkompetens handlar i sin tur om förmågan att använda respons för att främja elevernas lärande och utveckla deras feedbackkompetens. Tidigare studier visar att lärares feedbackkompetens är en central del av den professionella kompetensen. Den påverkar både elevernas lärprocess och motivation, vilket i sin tur avspeglas i kunskapsutvecklingen.
Intervjuer och forskningsresultat
Här presenteras resultaten i en delstudie inom forskningsprojektet ”Svensklärares feedbackkompetens” som finansieras av Svenska kulturfonden. Syftet med projektet är att undersöka feedbackprocesser i svenskundervisningen inom den grundläggande utbildningen och andra stadiet i Finland. Inom projektet har material samlats in med hjälp av intervjuer, enkäter och videoobservationer.
Intervjumaterialet består av 15 intervjuer med lärare i svenska som det andra inhemska språket i grundskolan och på andra stadiet. Denna artikel baseras på de 9 intervjuer som genomfördes med lärare verksamma inom den grund-
läggande utbildningen. Vi har också valt att fokusera på ett mindre uppmärksammat delområde: hur svensklärarna själva beskriver sin användning och upplevelse av respons på gruppoch kamratnivå. De citat som förekommer har översatts från finska till svenska.
Grupprespons – fördelar och utmaningar
För att respons på gruppnivå ska vara givande förutsätter det att läraren känner till elevernas individuella behov av stöd och har byggt upp en tillitsfull relation till dem. Detta kunde de intervjuade svensklärarna uppleva som utmanande, då grupperna ofta var stora och till exempel ämneslärare undervisade flera grupper samtidigt under en kortare period.
Eftersom eleverna ofta stötte på samma utmaningar, ansågs majoriteten dra nytta av en gemensam vägledning. Lärarna tog hänsyn till gruppens övergripande kunskapsnivå och gav mer nyanserad respons i takt med att elevernas kunskaper ökade.
Lärarna nämnde flera orsaker till användningen av grupprespons, varav två framstod som de mest frekventa: otillräckliga resurser och behovet av taktfull konstruktiv respons. Det ansågs dessutom vara tidseffektivt att ge respons till hela gruppen samtidigt: ”Det är ganska utmanande med en grupp på 20 personer, att man skulle hinna gå igenom att ’nu är ditt lärande på det här stadiet, och härnäst borde du göra det och det’, jag upplever det jättesvårt.”
Konstruktiv respons gavs ofta på gruppnivå, särskilt när det var fråga om korrigering av uttal – något som upplevdes som extra känsligt. En lärare beskrev hur hen förmedlade sitt budskap utan att en enskild elev kände sig utpekad genom att formulera det som något som ”alla ska komma ihåg”.
En del av lärarna såg de instruktioner som gavs inför en uppgift som en slags proaktiv feedback. Eftersom eleverna ofta stötte på samma utmaningar, ansågs majoriteten dra nytta av en gemensam vägledning. Lärarna tog hänsyn till gruppens övergripande kunskapsnivå och gav mer nyanserad respons i takt med att elevernas kunskaper ökade. Detta gällde inte bara specifika uppgifter, utan även arbetssättet kommenterades på gruppnivå.
Enligt svensklärarna förutsätter användningen av grupprespons att eleverna har en välutvecklad feedbackkompetens.
Lärarna föredrog individuell respons då de ville uppmuntra och stödja eleverna. Den gemensamma responsen upplevdes inte heller som tillräckligt nyanserad för elever med goda kunskaper, eftersom de efterfrågade mer detaljerade kommentarer: ”Många säger ’berätta vad mer jag kan göra och hur jag kan lyfta min nia till en tia’.”
Enligt svensklärarna förutsätter användningen av grupprespons att eleverna har en välutvecklad feedbackkompetens: ”De har jättesvårt att förstå samtal på allmän nivå, till exempel ’nu när ni hade ett sådant här prov och gjorde ganska många fel av den här typen’, så hur många är det egentligen som kan korrigera dem efter samtalet, enligt mig är det förvånansvärt få.” Lärarna uppgav sig därför förklara för eleverna att de kan behöva fokusera på olika aspekter i den gemensamma responsen.
Kamratrespons – en resurs som kräver träning Kamratrespons var ett arbetssätt som svensklärarna upplevde som värdefullt, men som många uppgav sig använda ganska lite, bland annat eftersom det förutsatte mycket träning och tydliga rutiner för att vara givande. Bruket av kamratrespons tycktes korrelera med elevernas ålder och kunskapsnivå. Det tilltog på högstadiet jämfört med lågstadiet, var mer använt i årskurs 9 än årskurs 7, och i A-svenska jämfört med B-svenska.
Den konstruktiva responsen riskerade att utebli när det var fråga om en kompis arbete, och många föredrog därför att använda anonym kamratrespons.
Någon lärare identifierade också brister i den egna kompetensen: ”Kamratbedömning är ett sådant område där jag jag själv önskar att jag kunde utvecklas. Jag förstår inte ens hur jag skulle kunna använda det med de små. Man borde verkligen handleda och undervisa eleverna ordentligt i början så att de förstår hur nyttigt det kan vara.” Samma lärare uttryckte en
oro för att kamratrespons kan leda till oönskade effekter, såsom mobbning. En del av lärarna använde sig av anonym kamratrespons eftersom om ”ingen av dem vet, vems arbete de bedömer, så då är det själva resultatet de bedömer”.
Enligt lärarna kunde det ibland vara svårt för eleverna att se objektivt på sin eget lärande om kamraten låg på en högre nivå, vilket kunde leda till negativa jämförelser och självkritik. För avancerade elever kunde det också vara svårt att få meningsfull respons. Den konstruktiva responsen riskerade att utebli när det var fråga om en kompis arbete, och många föredrog därför att använda anonym kamratrespons.
Bland fördelarna med kamratrespons nämndes bland annat att den kunde bidra till en god klassanda samt främja såväl studietekniken som själva lärprocessen. En lärare berättade hur eleverna tränade sig på att uppmuntra och stötta sina klasskamrater genom att reflektera över vad som hade påverkat kamratens lärande positivt: ”Vi kommer på något bra om hur kompisen har nått den här punkten. Och inte om det att du är bra på att prata svenska. Det skulle kunna handla om att du tränade jättebra på att uttala A idag eller oj, så fint pennan lyder din hand när du skriver. Eller det där var utmanande för dig, men du kunde det bra eller du kämpade bra med det.”
Mot ett bättre lärande
Svensklärarna berättade hur de strävar efter att hitta en balans mellan bruket av individuell och kollektiv respons. Lärare som ansåg att grupp- och kamratrespons spelar en viktig roll för både motivation och lärande introducerade och prioriterade dessa arbetssätt i undervisningen redan i ett tidigt skede. Användningen blev sedan mer mångsidig i takt med att elevernas kunskaper utvecklades.
Lärarnas reflektioner synliggör deras feedbackkompetens. De gör medvetna pedagogiska val i sin vardag för att tillämpa olika typer av respons och på så sätt stödja elevernas lärande. Många var positiva till fortbildning och såg gärna ett fortsatt kollegialt samarbete, även på ett konkret plan – till exempel i form av gemensamma arbetssätt och material.
Enligt vissa svensklärare stödjer grupp- och kamratrespons inte bara elevernas kunskapsutveckling och motivation – den kan också öka sammanhållningen i gruppen och stärka elevernas självförtroende. Med andra ord är detta en resurs som är värd att fortsatt utnyttja i språkklassrummet.
Skribenter: Sara Karhu och Toni Mäkipää
Sara Karhu är projektforskare och Toni Mäkipää akademiforskare vid Östra Finlands universitet.
Educa-vinkkejä kieltenopettajalle
Educa järjestetään 23.–24.1.2026 Helsingin Messukeskuksessa. Sisäänpääsyä varten rekisteröidy osoitteessa educamessut.fi.
Muista myös puheenjohtajatunti – yhdistysten puheenjohtajia on tavattavissa SUKOLin ständillä lauantaina klo 13.30–14!
Koonnut ANNA HALME
Opetusalan Educa-tapahtuma valtaa jälleen Helsingin Messukeskuksen 23.–24.1.2026. Tervetuloa SUKOLin ständille Opettajan olohuoneeseen!
Opettajan olohuoneen perjantain ohjelmassa esiin nostetaan oppimisen ilo ja positiivinen pedagogiikka kieltenopetuksessa. Aiheesta kertoo englannin ja ranskan opettaja Elina Paatsila. Lauantaina SUKOLin ja Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajien yhteisessä ohjelmassa kielten lehtori Tiina Salomaa haastattelee palkittua runoilijaa Saila Susiluotoa, jonka teoksia on käännetty 15 kielelle.
Liiton ja kieliyhdistysten puheenjohtajistoa on tavattavissa SUKOLin ständillä lauantaina 24.1.2026 klo 13.30–14. Tälläkin kertaa ständillä on myös monikielinen kirjanvaihtopiste – tuo ylimääräiseksi käyneitä kirjojasi vaihtoon, tai nappaa mukaasi mukavaa luettavaa. Toimiston väki ja vapaaehtoisia kieltenopettajia on läsnä ständillä koko tapahtuman ajan. Tervetuloa tutustumaan toimintaan ja keskustelemaan kieltenopetuksen aiheista!
Nähdään Opettajan olohuoneessa! Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy kävijäksi: educamessut.fi
PERJANTAI 23.1.2026 KLO 13.45–14.15
Kohti kielituettua ja kielitietoista korkeakoulutusta Maahanmuutto, lisääntynyt opiskelijaliikkuvuus ja korkeakoulujen tavoitteet kasvattaa kansainvälisten opiskelijoiden määrää luovat tarpeen kehittää kielitietoista pedagogiikkaa ja tutkintorakenteita. Muilla koulutusasteilla kielitietoisessa opetuksessa ollaan jo pitkällä, mutta miltä näyttää kielituettu ja -tietoinen korkeakoulutus?
Esiintyjät: • Anouar Belachen, varadekaani, Sähkötekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto • Elisa Räsänen, yliopistonlehtori, Aalto-yliopiston kielikeskus • Lari Kotilainen, professori, Humanistinen tiedekunta, Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto • Maryori Rodriguez, opiskelija, KIVAPE-opinnot (Kielituetut varhaiskasvatuksen perusopinnot), Helsingin yliopisto • Päivi Virtanen, yliopistonlehtori, kasvatustieteet, KIVAPE-osahankkeen varhaiskasvatuksen opettaja • Tiia Ylhäinen-Holstila, lehtori, suomi toisena kielenä ja viestintä, Metropolia ammat-
tikorkeakoulu • Verna Pelkonen, lehtori, suomen kieli ja kirjoitusviestintä, Tekniikan alan suomi -osahankkeen S2-opettaja, Aalto-yliopisto
Positiivinen pedagogiikka tuo kieltenopetukseen iloa, kannustusta ja vahvuusnäkökulmaa. Kun jokaisella oppilaalla on lupa oppia omalla tavallaan ja loistaa omilla vahvuuksillaan, kieltenopiskelusta tulee innostavaa, merkityksellistä – ja ennen kaikkea onnistumisen kokemuksia tuottavaa.
Esiintyjä: Elina Paatsila, englannin ja ranskan opettaja
Järjestäjä: SUKOL
Paikka: Opettajan olohuone
PERJANTAI 23.1.2026 KLO 17.30–18.00
Ord är makt – språkets betydelse för identitet
När vi stärker språket, stärker vi människors handlingskraft, tillhörighet och möjligheter till utbildning, arbete och delaktighet. Språket är inte bara ett verktyg – det är makt.
Esiintyjät: • Nea Kronholm, forskare, Niilo Mäki-institutet • Pamela Granskog, undervisningsråd, Undervisnings- och kulturministeriet • Hanna Lundström , projektledare, Sydkustens ordkonstskola • Christina Gestrin, Folktingssekreterare Folktinget • Moderator Anna Bertills
Järjestäjä: Finlands Svenska Lärarförbund (FSL)
Paikka: Hörnan
Perjantaina 23.1.2026 klo 15.00–15.30 Elina Paatsila kertoo positiivisesta pedagogiikasta kieltenopetuksessa. Kuva: Elina Paatsila.
LAUANTAI 24.1.2026 KLO 12.15–12.45
Tekoäly, opettaja ja tekijänoikeudet
Mitä opettajan pitäisi tietää tekijänoikeuksista tekoälyn käytössä? Kenelle syntyy oikeuksia tekoälyn tuottamaan sisältöön?
Voiko tekoälyn tuotos loukata jonkun toisen oikeuksia? Tekoäly on jo osa opettajien ja oppijoiden arkea. Niitä hyödynnetään niin kuvien, videoiden kuin opetusmateriaalien tuottamisessa, ideoinnissa ja tiedonhaussa. Tule kuuntelemaan, miten voimme hyödyntää vastuullisesti tekoälyä opetuksessa ja oppimisessa.
Saila Susiluoto on palkittu runoilija, jonka runoja on käännetty 15 kielelle. Millaisia maailmoja runoilijan teoksissa esiintyy, ja mistä ideat niihin syntyvät? Mi ten teokset ovat kääntyneet eri kielille? Susiluotoa haastattelee kielten lehtori Tiina Salomaa.
Esiintyjät: • Saila Susiluoto, runoilija • Tiina Salomaa, kielten lehtori
Järjestäjät: SUKOL ja Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat
Paikka: Opettajan olohuone
Lauantaina 24.1.2026 klo 12.30–13.00 runoilija Saila Susiluoto (kuvassa) on kielten lehtori Tiina Salomaan haastateltavana. Susiluodon runoja on käännetty peräti 15 kielelle. Miten runojen kääntäminen on ylipäätään mahdollista, ja välittyykö runon maailma toisella kielellä? Kuva: Sabrina Bqain.
9. luokan valtakunnallisten kokeiden tilausohje
Kaikki 9. luokan valtakunnalliset kokeet voi tilata digitaalisina tai tulostaa paperille.
Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN
Keväällä 2026 kaikki kokeet voi tehdä digitaalisina. Digikokeen voi A-englannissa ja B-ruotsissa tehdä vain rajallinen määrä oppilaita – toimi siis nopeasti! A-englannin ja B-ruotsin digikokeen tilaajat saavat myös PDF-kokeen ilman eri tilausta. Sekä digikoe että PDF-koe on opettajan käytössä koekevään jälkeenkin.
Koepäivät ja järjestelyt
9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet voi pitää digitaalisina seuraavina aikoina:
• A-englanti: 7.–14.4.2026
• A- ja B-ruotsi: 15.–22.4.2026
• A-saksa, A-ranska ja A-espanja: 23.–29.4.2026
• B-saksa ja B-ranska: 27.4.–5.5.2026
Muina aikoina kokeet voi järjestää paperisina koejärjestelmän tulostusominaisuutta hyödyntäen (kaikki kokeet) tai perinteisiä PDF-kokeita käyttäen (A-englanti ja B-ruotsi). Kokeet voi järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä. Kokeiden kesto on 60 minuuttia. Älypuhelimet ja älykellot pitää ehdottomasti kerätä pois kokeen ajaksi.
Digikoetta varten sekä opettaja että oppilas tarvitsee tietokoneen ja toimivan Internet-yhteyden. Kuulokkeita ei tarvita, sillä opettaja soittaa kuuntelut oppilaille suoraan koejärjestelmästä opettajan sivuilta. Koejärjestelmän käyttöä voi harjoitella yhdessä oppilaiden kanssa ennen varsinaisten digikokeiden alkua. Harjoituskokeet ovat saatavilla vuonna 2026 kaikissa kielissä ja oppimäärissä.
Opsin mukaiset kokeet
Kokeissa noudatetaan perusopetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteisiin
sisältyvä Eurooppalainen viitekehys taitotasoineen. Tekstipohjien valinnassa ja muokkauksessa on noudatettu taitotasoajattelua. Kokeet testaavat erilaisin tehtävin kuullun ymmärtämistä, reagointia, kulttuurintuntemusta, luetun ymmärtämistä, sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjoitustaitoja. Teksteistä osa on hieman vaativampia kuin opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvän osaamisen taso edellyttää. Myös tehtävissä on sekä vaativampia että helpompia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee onnistuneensa mutta joutuneensa myös koettelemaan taitojaan. Jokainen koepaketti sisältää valmiiksi tauotetun audio- ja videokuuntelun, opettajan ohjeet arviointiehdotuksineen ja varsinaiset koetehtävät. A-englannin ja B-ruotsin PDF-kokeen tehtävät ja vastauslomakkeet tulostetaan koululla kuten myös tarvittaessa digikokeiden tulosteet. Huom! digikokeiden tulosteet eivät ole ulkoasultaan samanlaiset kuin taitetut PDF-kokeet.
Kokeet tilattavissa 1.3. asti Tilaa kokeet viimeistään 1.3.2026 verkkosivuiltamme osoitteesta sukol.fi. Digikoetta tilatessasi ilmoita sivuilla, minä päivänä ja kellonaikana pidät kokeen oppilaillesi. Ilmoita myös kokeeseen osallistuva oppilasmäärä. Näillä tiedoilla varmistetaan kokeen aikana tarvittava koejärjestelmän kapasiteetti. Digikokeen tilaajat saavat ohjeet digikokeen järjestämiseen hyvissä ajoin ennen virallista koepäivämäärää. Aenglannin ja B-ruotsin PDF-kokeen tilanneet saavat PDF-tiedoston sähköpostitse. Video- ja audiokuunteluiden linkit ovat PDF-tiedostossa. Digikokeissa kuuntelut löytyvät koejärjestelmästä.
KOKEEN HINTA
Digikokeen hinta perustuu kokeeseen osallistuvaan oppilasmäärään. Oppilasmäärän on oltava opettajan tiedossa tilausvaiheessa. Huom! digikoepaikkoja on rajallinen määrä.
• 1–40 oppilasta:
A-englanti ja B-ruotsi:
130 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %) Muut kielet ja oppimäärät:
115 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %)
• 41–100 oppilasta:
A-englanti ja B-ruotsi:
160 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %) Muut kielet ja oppimäärät:
130 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %)
• 101 oppilasta tai enemmän: Kaikki kielet ja oppimäärät:
200 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %)
A-englannin ja B-ruotsin pelkkä PDF-koe: 130 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %). A-englannin ja B-ruotsin digikokeen tilanneet koulut saavat kokeesta myös PDF-version. Muiden kielten ja oppimäärien digikokeet on mahdollista tilata myös pelkkinä digikoetulosteina. Huom! tuloste on suoraan digikokeen näkymästä, se ei näytä samalta kuin taitettu PDF-koe. Tuloste ladataan itse koearkistosta PDF-muodossa, ja sen hinta on 115 euroa / kpl (+ ALV 25,5 %). Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 prosentin alennus. Kustantaja on Sukol-Palvelu Oy.
Lisätietoja: sukol.fi/ tuotteet/valtakunnalliset_kokeet/, jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632 (ma–to).
Suomen englanninopettajat ry
Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland
Puheenjohtaja Heidi Viljamaa
Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi
Toimisto
Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi
Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.
Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 20 euroa vuodelle 2026. Verkkosivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!
WE’RE ON FACEBOOK AND INSTAGRAM
We feature interesting articles on education and on being a teacher: www. facebook.com/suomenenglanninopettajat. Follow us also on Instagram: www.instagram.com/suomenenglanninopettajat/.
THE GOLDEN CLUB
The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla esim. American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä yhdistyksen Euroopan opintomatkoihin
ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat Yours Truly -lehden. Seniorit maksavat yhdistyksen tavallisen jäsenmaksun eli 20 euroa vuonna 2026, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.
OPPILASKILPAILU
Oppilaskilpailu on käynnissä pe 30.1.2026 asti. Katso tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme!
GRANTS
The Association will issue travel grants for members participating in professional development courses. The application form will be available on our website in January or February 2026. Please read our updated instructions on our website before applying.
KIITOKSET
Kiitämme lämpimästi tehtävänsä jättänyttä hallituksen jäsentä Susanna Leinoa sekä varajäseniä Terhi Paloheimoa ja Venla Venäläistä ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.
YOURS TRULY 2026
Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.
IATEFL-JÄSENYYS JA ALENNUSKOODI
Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta koodin, jolla saa alennetun hinnan International Association of Teachers of English as a Foreign Language (IATEFL) -yhdistyksen jäsenyydestä. Associate Individual Membership -jäsenyys maksaa alennuksella £ 27 / vuosi (norm. £ 76). Alennus on voimassa 31.8.2026 asti. Koodin saadaksesi ota yhteyttä osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi.
VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous on Helsingissä Kes-
kustakirjasto Oodissa la 9.5.2026 American Studies -seminaarin yhteydessä. Ilmoitamme kellonajan myöhemmin.
KOULUTUSTA
American Studies Helsingissä la 9.5.
Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa la 9.5.2026. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedotamme lisää jäsenkirjeessä ja verkkosivuillamme.
Exploring Scotland Seminar on 30th July 2026 in Kuopio
Join us in unveiling some of Scotland’s stories! The new Exploring Scotland seminar will be held on 30th July 2026 at the University of Eastern Finland, Kuopio Campus with a Whisky Galore tasting that will take place at Ravintola Gloria. The lecturer is Joanne Jalkanen. More information to follow in our newsletters and on our website.
Opintomatka Yorkiin 21.–27.6. Kurssi Yorkissa sekä kulttuuriohjelmaa ja luontokokemuksia Yorkshiressä su–la 21.–27.6.2026. Ilmoittautuminen alkaa jo tammikuussa 2026! Lisätietoja päivitetään verkkosivuillemme ja lähetetään jäsenkirjeessä.
MATERIAALIA MYYNNISSÄ
Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi. Oppimateriaalit ovat opettajakohtaisia, ja niitä myydään vain Suomen englanninopettajat ry:n jäsenille. Poikkeuksena on 6. luokan koe, jonka voi tilata myös ei-jäsen, jos materiaalin maksajana on kunta tai koulu tai vastaava.
Test and Train 2026
Test & Train 2026 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset
ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen verkkosivujen kautta. Hinta: 155 e (linkki) / 165 e (muistitikku).
Test & Train 2026 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan be-
Kieliä? – Kyllä!
ställas redan nu via föreningens hemsida. Pris: 155 e (länk) / 165 e (USB-minne).
Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2026 (vain suomeksi)
NYT TILATTAVISSA! Teemana harrastukset ja vapaa-aika. Kokeen keskiössä opetussuunnitelman tavoitteet sekä kielen käytön viestinnällisyys. Aihepiirit ja sanastot alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Laadinnassa hyödynnetty kielten Eurooppalaista viitekehystä sekä opetussuunnitelman perusteita. Koe sisältää kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävät, rakenneosion, tilanteet ja reagointi -tehtävän sekä kirjallisen tuottamistehtävän. Lisäksi voi teettää suullisen tehtävän. Pakettiin kuuluu alaspäin eriyttävä koeversio. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h, ja se suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana. Suositusaika: viikot 18 ja 19 (27.4.–8.5.2026), mutta muunkin ajan voi valita. Koe lähetetään
SUKOL myy verkkosivuilla Kieliä? – Kyllä! -tuotteita.
maaliskuun 2026 aikana. Hinta: 55 e (linkki) / 65 e (muistitikku).
Vocational Basics
Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Materiaalipaketissa on runsaasti käytännönläheisiä muokattavia tehtäviä ja valmiita aihioita pakollisen ja valinnaisen englannin opintoihin. Soveltuu kaikille koulutusaloille. Hinta: 40 e (muistitikku).
Yo-pisteitysohjeet
Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet v. 1997–2025, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta: 20 e (muistitikku).
Power Grammar
Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin .pptx-muodossa – sopivat
MUISTIKIRJAN väri on sininen ja painatus hopeaan vivahtava siniharmaa. Muistikirja on A5-kokoinen. Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.
TUUBIHUIVI on saatavilla turkoosina tai mustana. Hinta on 10 euroa / kpl + toimituskulut.
PUISESSA avaimenperässä lukee ”avain” kahdeksalla eri kielellä. Materiaali on koivuvaneria, ja halkaisija on noin 4 cm. Avaimenperä on suomalaista käsityötä. Hinta on 4 euroa / kpl + toimituskulut.
TUTUSTU tuotteisiin ja tilaa: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet/muut-tuotteet/
myös toiselle asteelle perusasioiden kertaamiseen. Diat kattavat yläkoulun kielioppiasiat, ja ne ovat tilaajan muokattavissa. Diat sisältävät kielioppisäännöt ja paljon esimerkkejä, jotka voi käydä induktiivisesti läpi oppitunneilla tai vaikka tukiopetuksessa. Hinta: 40 e (muistitikku).
The Best of Test and Train Vol. 2 Tästä paketista löydät 2000-luvun alun Test and Train -pakettien parhaat luetunymmärtämisen ja kieliopin tehtävät ratkaisuineen. Hinta: 25 e (muistitikku).
Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai verkkosivuiltamme. Seuraa verkkosivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.
Suomen espanjanopettajat ry
Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia
Puheenjohtaja: Andrea Sjöblom. Varsinaiset jäsenet: Andrea Aalto, Iida Kallinen, Hanna-Tuulia Karppinen, Enrique Lucena Torres, Hilkka-Roosa Nurmi, Andrea Sjöblom. Varajäsenet: Tuulikki Heikkilä, Merja Sippula.
KEVÄÄN 2026 TAPAHTUMIA
• Kirjallisuuspiirin tapaaminen • Vuosikokous ja koulutuspäivä. Tapahtumista ja niiden ajankohdista ilmoitetaan
tarkemmin yhdistyksen sähköpostilistalla sekä jäsensivuilla. Muistathan päivittää yhteystietosi sähköpostiimme, jos ne vaihtuvat: espanjanopettajat@gmail. com.
Yhdistyksen jäsenpostia seuraamalla saa ajankohtaista tietoa tapahtumista sekä koulutusmahdollisuuksista.
Hej alla och ett Gott Nytt År önskar vi er från finsklärarföreningen! Nu i januari kommer en ny styrelse att konstituera sig och det är vi speciellt glada över, då framtiden såg rätt oviss ut ännu före årsmötet i Åbo. Vi önskar nya styrelsemedlemmarna varmt välkomna och hoppas på ett givande arbetsår i finskans tecken! Gamla styrelsen tackar för sig och önskar alla ett gott läsår 2026!
Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia
Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com
Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com
Rahastonhoitaja Virginia Lavini virginia.live@gmail.com
italianopettajat.fi
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande
Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com
Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi
apff.fi
Bonne année ! Que la nouvelle année 2026 vous apporte paix, santé et bonheur.
Yhdistyksemme vuosittainen toiminta riippuu paljon aktiivisuudestanne. Toivoisimme, että kieliyhdistysten jäsenmäärät pysyisivät nykyisellä tasolla – keskustelkaa toki kollegojen kanssa ja tuokaa mukaan yhdistyksen tilaisuuksiin. Myymämme materiaalit ja koulutukset ovat elintärkeä osa yhdistyksen toimintaa ja yhdistystyön jatkumoa. Yhdessä olemme vaikuttavampia – kieltenopetus ja kielten ja kulttuurien osaaminen on todella yhteiskunnallisen keskustelun ja Suomen kehityksen ytimessä!
YLIOPPILASTUTKINTOAIHEINEN KOULUTUS 31.1.2025
Tule mukaan verkostoitumaan lukioopettajien kanssa sekä tapaamaan ranskan jaoksen asiantuntijoita etäkoulutuk-
seemme 31.1.2025 klo 10. Ohjelmassa ylioppilastutkintolautakunnan ranskan jaoksen Monsieur Juha Karvonen ja Monsieur Frederic Nozais pitävät alustuksen ylioppilastutkinnon ajankohtaisista aiheista, tämän jälkeen jatkamme yhteistä keskustelua lukio-opetuksen uudistusten ja arvioinnin parissa. APFF:n edustajina paikalla ovat Tampereen yhteiskoulun lukion (TYK) ranskan ja englannin opettaja Maarit Kostamo sekä lärare i franska och engelska Inna Lindgren från Ekenäs Gymnasium. Ilmoittaudu koulutukseen nettisivujemme kautta.
MAALISKUU 2025
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous ja etäkoulutustilaisuus järjestetään tänä vuonna linjoilla. Tarkista tarkka päivämäärä ja liittymistiedot nettisivuiltamme. Tilaisuus järjestetään etänä, jotta mahdollisimman moni jäsenemme pääsee mukaan kuulemaan yhdistyksen kokousasioita sekä osallistumaan koulutukseen – omaan asuinpaikkaan katsomatta.
KESÄKURSSI
2026
TAMPEREELLA
Pitkästä aikaa järjestämme perinteisen kesäkurssin Tampereella. Koulutus on kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Seuraa ilmoitteluamme!
MISTRAL BORÉAL
Muistathan, että Ranskan instituutin vaihto-ohjelmien haku on käsillä! Prosessi on helppo, ja tärkeintä on muistaa, että kaikille suomalaisille nuorille luvataan vaihtopari (correspondant). Pidetäänhän vaihtomahdollisuudesta kiinni kaksin käsin ja innostetaan oppilaat hakemaan tähän matalan kynnyksen kulttuuri- ja kielivaihtoon.
Haku sulkeutuu 5.2.2026. Lisätietoja Ranskan instituutin sivuilta: https:// www.france.fi/fr/education/mobilite-lyceenne-en-france/mobilite-mistral-boreal/#/
DELF
Muistammehan mainostaa oppilaillemme tätä yksinkertaista tapaa saada
virallinen todistus omasta kielitaidosta. Joskus lukio-ohjelmaan ei mahdu esimerkiksi ranskan kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa, DELF-testi on hyvä tapa saada tunnustus osaamisesta –maailmanlaajuisesti hyväksytyllä tutkintotodistuksella. DELF-testejä voi tehdä useissa oppilaitoksissa ympäri Suomen ja Ranskan insituutissa. Jos koulusi ei vielä ole ns. DELF-keskus tai et ole vielä DELF-kouluttautunut opettaja tai minkään DELF-keskuksen tutkintoja vastaanottava opettaja, suosittelemme lämpimästi – jo aivan oman kielitaidon ja eurooppalaisen kielten viitekehyksen paremman hahmottamisen ja osaamisen nimissä – DELF-koulutusta kaikille ranskanmaikoille. Lisätietoja ja yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.france.fi/tutkinnot/ranskan-opettajien-koulutus/#/
RANSKAN INSTITUUTTI
Olethan Ranskan instituutin postituslistalla? Instituutti on muuttanut uusiin mukaviin tiloihin, ja heillä on monenlaista kulttuuri-, tiede- ja opetustarjontaa niin meille opettajille kuin esimerkiksi oppilaillemme tai heidän perheilleen. Pysy tiedotuksessa mukana, tilaa uutiskirje https://www.france.fi/fr/education/#/ ja ota instituutin sivut seurantaan esimerkiksi somessa.
YHDISTYKSEN JUHLAJULKAISU 75 V.
Juhlajulkaisua on vielä muutamia jäljellä, tilaa omasi 10,50 euron hintaan (julkaisu 5 euroa ja lähetys 5,50 euroa). Julkaisussa on koosteena aiempien vuosien tapahtumia ja kehityskulkua sekä aiempien puheenjohtajien muisteloita. Tilaa omasi: presidente.apff@gmail.com.
YHDISTYKSEN MUUT MATERIAALIT TILATTAVISSA
Tilaamalla tuet toimintaamme tärkeällä tavalla! Katso lisää nettisivuiltamme!
Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf
Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi
Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Prelipaketin hinta on 150 euroa. Tuote toimitetaan tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.
SFV:S SVENSKLÄRARPRIS
Nimeämislomake on avoinna tammikuun loppuun asti kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle. Yksi huolellisesti laadittu hakemus menestyy usein paremmin kuin monta hakemusta samalle henkilölle.
ABITÄVLING 2026
Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2026. Tiedotimme kilpailusta sähköisesti rehtoreita, jotka välittävät tiedon koulunsa ruotsinopettajille. Viesti sisältää tunnukset intraan, josta löytyvät kilpailun ohjeet ja materiaalit.
TÄYDENNYSKOULUTUSMATKA VAASAAN JA UUMAJAAN 8.–12.6.2026
Ilmoittautuminen aukeaa kotisivuillamme tammikuun aikana.
ETÄLUENTOSARJA
Järjestämme kevään aikana etäluentoja, joista tiedotamme tuonnempana jäsenpostilla.
JÄSENPOSTIT
Tiedotamme jäseniämme aktiivisesti sekä yhdistyksen omista että yhteistyökumppaneidemme ajankohtaisista koulutuksista, tutkimuksista ja materiaaleista. Uudet jäsenet lisätään automaattisesti viestilistalle. Tieto yo-pisteitysohjeista lähetetään kaikille lukionopettajajäsenille.
Mikäli olet maksanut jäsenmaksun mutta et saa sähköpostiviestejämme, niin tarkistathan, että sinulla on jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite, ja ota tarvittaessa yhteyttä.
Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme sekä Instagram ja LinkedIn-tilejämme.
GYLLENE KLUBBEN
Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.
SVENSKA NU
Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.
NORDSPRÅK
Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.
Suomen Saksanopettajat ry
Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband
Puheenjohtaja
Kirsi Aaltonen-Kiianmies
Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi
Toimisto
Sihteeri Maisa Heikura
c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi
www.suomensaksanopettajat.fi
DER NEUE AKTUELLES IST JETZT
ONLINE!
Den kannst Du auf unserer Webseite unter “Aktuelles” finden. Viel Spaß beim lesen!
Uusin ja samalla viime vuoden viimeinen Aktuelles on julkaistu. Jäsenenä pääset lukemaan sen nettisivuillamme. Mukavia lukuhetkiä!
UNTERRICHTSMATERIALIEN DES VERBANDS ZUM VORTEILSPREIS
Der Verband verkauft weiterhin Unterrichtsmaterialien zu vielen verschiedenen Themen, wie z. B. KI im Unterricht oder Landeskunde. Mitglieder erhalten die Pakete zum Vorteilspreis. Weitere Informationen zu den Unterrichtsmaterialien, sowie das Bestellformular finden sich auf unserer Webseite: www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/
Suomen venäjänopettajat ry
Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii
Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi
Suomen venäjänopettajien syyskokous pidettiin 15.11.25 Tampereella kulttuuritila Laikussa, ja kokouksen jälkeen tutustuimme uuteen Nootti-museoon, jonne yhdistys tarjosi erittäin mielenkiintoisen opastuksen. Museon jälkeen osa osallistujista kävi vielä yhdessä syömässä georgialaisessa ravintolassa.
Syyskokouksessa laadimme toimintasuunnitelman ensi vuodelle
Suunnittelemme ensi kesän seminaarimatkaa Varsovaan. Kesäseminaari järjestetään kesä–heinäkuun vaihteessa (todennäköisesti 29.6.–5.7.). Kurssi järjestetään yhteistyössä Varsovan yliopiston kanssa. Voit lukea Heidi Mäkäläisen kirjoittaman blogitekstin viime kesän seminaarista SUKOLin blogista (https:// sukol.fi/ajankohtaista/heinakuinen-viikko-helteisessa-varsovassa-kokemuksia-venajanopettajien-koulutuksesta/).
Teemme yhteistyötä Oman äidinkielen opettajien kanssa, mm. SUKOLin kevätkoulutuspäivän ohjelman järjestämme yhdessä.
Jos olet kiinnostunut toimimaan venäjänopettajien hallituksessa tai muuten järjestämään toimintaa tai koulutusta tai sinulla on ideoita materiaalipaketiksi, ota yhteyttä sihteeriin (sihteeri.venajanopettajat@gmail.com) tai puheenjohtajaan (taina.lento@eduvantaa.fi).
Otavan suosikkisarjat nyt edulliseen pakettihintaan
Otavan suositut kielten sarjat on tehty vaikuttavan opetustyösi tueksi. Voit hankkia yläkoulun englannin ja B1-ruotsin seitsemännen luokan oppikirjat nyt edulliseen pakettihintaan.
CONNECTIONS & TRAMPOLIN
7LK-PAKETTI
96,90 € (alv 0 %) Säästö 18,40* €
Paketti sisältää Connections 7 Texts -tekstikirja, Connections 7 Exercises -tehtäväkirja sekä Trampolin 3 & 4 -oppikirjat.
* Hinta erikseen ostettuna 115,30 € (alv 0 %)
! Katso kaikki pakettitarjoukset: otava.fi/hinnastot
Hinnat voimassa toistaiseksi. Hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero. Pidätämme oikeuden muutoksiin.
