20 SARAVE-hanke kehittää yliopisto-opintojen saavutettavuutta
Yliopistojen kielten yksiköt yhdistivät voimansa
22 Mitä kieltä puhuu Eurooppa-yliopisto?
Haaga-Helia on mukana kansainvälisessä allianssissa
Saksanopettajien entiset ja nykyinen pj Outi Verkama, Raili Tähtivyö ja Kirsi Aaltonen-Kiianmies s. 17
24 Mehrsprachigkeit: Nicht nur im Studium, auch in der Schule!
Tulevien kieltenopettajien koulutusta monikielisyyteen
26 Ranskankielisen utopian äärellä
Terveisiä ranskanopettajien maailmankongressista
28 Aivot ovat ennakointikone
Professori Minna Huotilainen piti Loisto!-jäsenkoulutuksen
31 Kieliyhdistysten tiedotuksia
Kielitandemia Eurooppa-yliopistoyhteisön jäsenten kesken s. 22
Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.
HYVÄÄ LOPPUVUOTTA!
TOIMISTOMME on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 29.12.–5.1.
Joulutervehdysrahat SUKOL ry on lahjoittanut Sydänliiton defi.fi-palveluun. Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
KIELEN JA KULTTUURIN PUOLESTA – YHDESSÄ ONNISTUMME
KIELTENOPETUS on tärkeämpää kuin koskaan. Kieli on silta ihmisten ja kulttuurien välillä, ja kieltenopettajat tekevät päivittäin merkittävää työtä tämän sillan rakentamisessa. Siksi on ilo ja kunnia nostaa esiin niitä, jotka ovat erityisellä tavalla edistäneet kielten asiaa Suomessa. SUKOL jakoi tänä vuonna jälleen Vuoden kieliteko ja Vuoden kieltenopettaja -tunnustukset. Palkinnot muistuttavat meitä siitä, että rohkea kielten käyttäminen on elävä ja yhteiskunnallisesti merkittävä teko.
SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa: sukol.fi/kokeet-ja-tuotteet
TAMMIKUU -
TA perjantaina avautuu Educa-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Tervetuloa SUKOLin ständille Opettajan olohuoneeseen! Perjantain ohjelmassa aiheena on muun muassa positiivinen pedagogiikka. Lauantaina 24.1. kieltenopettajien ja suomen kielen opettajien yhteisessä ohjelmassa kieltenopettaja Tiina Salomaa haastattelee palkittua runoilijaa Saila Susiluotoa, jonka teoksia on käännetty peräti 15 kielelle. Nähdään Opettajan olohuoneessa!
Vuoden kieliteosta palkitaan henkilö, hanke tai yhteisö, joka on edistänyt kielten asemaa ja arvostusta Suomessa poikkeuksellisella tavalla. Vuoden kieltenopettaja -tunnustus taas myönnetään opettajalle, joka on työssään osoittanut omistautumista, luovuutta ja kykyä innostaa oppilaita kielten maailmaan. Näiden palkintojen saajat näyttävät, että yksittäisellä opettajalla tai teolla voi olla laaja merkitys koko kieltenopetuksen kentällä. On tärkeää, että pysähdymme välillä juhlistamaan näitä saavutuksia – ei vain yksittäisinä kunnianosoituksina vaan koko alan yhteisinä voittoina. Liitto myös jakaa stipendejä, joilla halutaan tukea ammattitaidon kehittämistä. Jokainen palkinto ja stipendi kertoo siitä, että kielten käyttäminen ja opettaminen on arvokasta, näkyvää ja tulevaisuuteen suuntautuvaa työtä. Pidetään yhdessä huolta siitä, että kielet, kulttuurit ja niiden opettajat saavat jatkossakin sen arvostuksen, jonka ne ansaitsevat.
FÖR SPRÅK OCH KULTUR – TILLSAMMANS LYCKAS VI
SPRÅKUNDERVISNINGEN är viktigare än någonsin. Språket är en bro mellan mänskor och kulturer, och språklärarna utför dagligen ett viktigt arbete för att bygga denna bro. Därför är det en sann glädje och ära att lyfta fram dem, som på ett unikt sätt främjat språkens ställning i Finland. SUKOL gav även i år utmärkelserna Årets språkgärning och Årets språklärare. Prisen är för oss en påminnelse om att det är en livskraftig och socialt anmärkningsvärd handling att modigt använda språk. För Årets Språkgärning premieras en person, ett projekt eller ett samfund som på ett exceptionellt vis har främjat språkens ställning och uppskattning i Finland. Priset Årets språklärare delas ut till en lärare, som i sitt arbete har visat prov på engagemang, kreativitet och förmåga att inspirera elever att upptäcka språkens värld. Mottagarna av dessa utmärkelser visar att en enskild lärare eller handling kan ha en enorm betydelse för all språkundervisning. Det är viktigt att vi ibland stannar upp för att fira dessa prestationer – inte enbart som enskilda ärebetygelser utan som gemensamma segrar för hela branschen.
Förbundet delar också ut stipendier i syfte att hjälpa utveckla yrkeskunskapen. Varje utmärkelse och stipendium bär vittne om hur värdefullt, synligt och framtidsorienterat arbete användningen och undervisningen av språk är. Låt oss tillsammans se till att språk, kulturer och alla språklärare också i fortsättningen får den uppskattning de så väl förtjänar.
Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi
Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa sukol.fi/ajankohtaista/.
VUODEN KIELITEKO MENEE SAUNAAN
SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko -palkinnon KAJ-yhtyeelle. Yhtye on nostanut suomenruotsalaisuutta Suomen, Ruotsin ja koko maailman tietoisuuteen. Se on tuonut maamme kaksikielisyyttä esiin positiivisesti ja iloisesti ja lisännyt kiinnostusta ruotsin kieltä ja sen murteita kohtaan. Vuoden kieliteko -palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lue lisää tämän lehden sivuilta 6–7.
VUODEN KIELTENOPETTAJA VAIKUTTAA
VUODEN kieltenopettaja 2025 on Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun kielten lehtori Tiina Salomaa. Kollegoidensa mukaan Tiina on aurinkoinen työkaveri, innovatiivinen ja huumorintajuinen opettaja ja aktiivinen kielikoulutusvaikuttaja. SUKOLin hallituksen palkintoperusteissa mainitaan Tiinan laaja toiminta kielten hyväksi LUKKI-hankkeessa ja muissa kieltenopettajien verkostoissa. Hänen valinnallaan liitto haluaa myös osoittaa tukea venäjänopettajille.
SUKOL valitsee vuosittain Vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään ehdotusten perusteella. Tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Lue Vuoden kieltenopettajan haastattelu tämän lehden sivuilta 14–16.
TAMMIKUUTA järjestetään SUKOLin työnhakukoulutus. Kieltenopettajien työnhakuun räätälöity koulutus on ilmainen SUKOLin jäsenille. Koulutus järjestetään hybridimuotoisena. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.12. Huom! Koulutus järjestetään vain, mikäli ryhmä saadaan täyteen. Lisätietoja saat SUKOLin toimistosta Annalta, anna.halme@sukol.fi.
!Valtakunnalliset koulutuspäivät pidetään tänä lukuvuonna Turussa 17.–18.4.2026. Merkitse päivät kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua SUKOLin kanavilla!
SUKOLIN KOULUTUKSIA
LISÄTIETOJA koulutuksista saa koulutussihteeri Jennalta, jenna.latvala-suominen@sukol.fi. Tulevia koulutuksia kannattaa seurata myös SUKOLin sivuilta: https://sukol.fi/koulutukset-ja-webinaarit/
LIITTOKOKOUS VALITSI SUKOLIN PUHEENJOHTAJAN
LIITTOKOKOUKSESSA 8.11.2025
SUKOLin puheenjohtajaksi kaudelle 1.7.2026–30.6.2029 valittiin jatkamaan Outi Vilkuna. Vilkunaa oli ehdottanut kolme jäsenyhdistystä: Helsinki–Vantaan kieltenopettajat ry, Oulun seudun kieltenopettajat ry ja Suomen Saksanopettajat ry. Hän on toiminut SUKOLin puheenjohtajana vuodesta 2020 asti.
TILAA LÄHETTILÄS KOULUUSI
SYKSYLLÄ 2025 oppilaitokset voivat kutsua Kieliasiantuntijoiden verkoston jäseniä vieraaksi kertomaan kieliammattilaisten työstä. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille. Jos olet kiinnostunut tilaamaan Kieliasiantuntijoiden lähettilään kouluusi, täytä lomake osoitteessa https://forms.gle/Tro1J16cgnFYRv5b8. Lue lisää lähettilästoiminnasta tämän lehden sivuilta 18–19.
MENTORIALUMNIEN UUTIS
-
KIRJE TILATTAVISSA
OLETKO osallistunut SUKOLin mentoritoimintaan mentorina tai aktorina? Olisitko kiinnostunut liittymään mentorialumneihin? Alumnitoimintaa käynnistetään parhaillaan. Alumneille on tarkoitus järjestää vuosittaisia etä- tai lähitapaamisia, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on mentoripankin luominen ja mentoroinnin tarjoaminen laajemmalle joukolle. Suunnitelmien etenemisestä kerrotaan uutiskirjeessä, joka lähetetään alumneille 1–2 kuukauden välein. Jos olisit kiinnostunut liittymään listalle, lähetä sähköpostiosoitteesi SUKOLin toimistoon Annalle, anna.halme@sukol.fi. Annalta saa lisätietoja mentorialumnien ensimmäisestä tapaamisesta, joka järjestetään lauantaina 24.1.2026 klo 14–16 SUKOLin toimiston tiloissa. Samassa viikonvaihteessa aivan toimiston naapurissa on Educa-messut, joten on mahdollista yhdistää nämä kaksi tilaisuutta samaan matkaan! Ilmoittautuminen päättyy 30.11.2025. Mukaan mahtuu 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.
HUOM!
9. luokan valtakunnalliset digikokeet voidaan vuonna 2026 pitää seuraavina päivinä: • A-englanti 7.–14.4.2026 • A- ja Bruotsi 15.–22.4.2026 • A-saksa, A-ranska ja A-espanja 23.–29.4.2026 • B-saksa ja B-ranska 27.4.–5.5.2026
A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeet voi edelleen tilata myös perinteisinä PDF-kokeina. Muut kokeet käyttäjä pystyy itse tulostamaan sähköisestä järjestelmästä.
LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi
4 / 2025 www.sukol.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE
Anna Halme p. 040 487 3604, anna. halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Salla Kosunen p. 040 487 3608, salla.kosunen@sukol. fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Krista Kaipainen Helsinki, Maarit Kaunisto Vantaa, Taija Salminen Espoo, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 60. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA knape/ iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson
SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2024–2027 Jaana Chan Kaukovainion koulu, Oulu, jaana.chan@eduouka.fi, Eija Heikkala Tampereen steinerkoulu eija.heikkala@ suomenruotsinopettajat.fi, Sari Juvonen Puolalanmäen lukio, Turku, sari. juvonen@edu.turku.fi, Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu. fi, Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, pullileena@gmail.com, Johanna Söderholm Vasa övningsskolans gymnasium johanna.soderholm@abo.fi, Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu marcus.wallin@syk.fi, Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS
VUODEN
”Ei
muuta kuin rohkeasti vaan!”
KAJ-yhtye palkittiin jälleen – tällä kertaa vuoden kieliteosta. KAJ on tuonut ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista kulttuuria elävästi esiin ja saanut suomenkielisetkin oppilaat laulamaan mukana.
Teksti ANNA HALME kuvat ERIK ÅHMAN
Tänä vuonna Vuoden kieliteko -palkinnon saaja oli helppo valita. KAJ-yhtyeen menestys Euroviisuissa on nostanut suomenruotsalaisuutta Suomen, Ruotsin ja koko maailman tietoisuuteen. Se on tuonut maamme kaksikielisyyttä esiin positiivisesti ja iloisesti ja lisännyt kiinnostusta ruotsin kieltä ja sen murteita kohtaan.
Rohkeutta kielenkäyttöön
KAJ on suomenruotsalainen musiikki- ja viihderyhmä Pohjanmaan Vöyriltä. KAJ’n jäsenet Kevin Holmström, Axel Åhman ja Jakob Norrgård tutustuivat toisiinsa jo kouluaikoinaan, ja KAJ-yhtyeen he perustivat vuonna 2009. Yhtye on julkaissut neljä albumia ja tehnyt kiertueita ja muun muassa kaksi musikaalia. KAJ voitti vuoden 2025 Ruotsin euroviisukarsinnat eli Melodifestivalenin kappaleella Bara bada bastu ja saavutti Euroviisujen finaalissa Sveitsissä lopulta neljännen sijan.
SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko 2025 -palkinnon KAJ-yhtyeelle. Yhtyeen jäsenet ovat esiintyneet haastatteluissa myös ainakin suomeksi ja englanniksi. SUKOLin sähköpostihaastattelussa he olivat todella otettuja palkinnosta. Ruotsin puhumista arasteleville suomenkielisille nuorille heidän viestinsä on: ”Ei muuta kuin rohkeasti vaan! Vaikka joku asia tuntuu hävettävältä, niin ei sitä tarvitse hävetä. Ensisijaisesti ihmiset haluavat ymmärtää toisiaan, se on hyvä muistaa.”
Entä mistä KAJ-yhtyeen jäsenet Kevin, Axel ja Jakob itse saavat rohkeutta käyttää eri kieliä? ”Nyt meidän on tässä elämäntilanteessa ollut pakko yrittää pienentää omaa pelkoa ja rohkeasti vain puhua eri kieliä”, he sanovat. ”Siten yleisön on ollut helpompi päästä mukaan reissuun kanssamme.”
Suomen oppikirjasta ainesta musikaaliin
Kevin, Axel ja Jakob ovat opiskelleet koulussa ruotsia äidinkielenä, suomea toisena kielenä, lisäksi englantia ja vähän saksaa. Kielten tunneilta heidän mieleensä on jäänyt hauskoja pieniä yksityiskohtia erityisesti oppimateriaaleista, esimerkiksi saksan kirjan tarina ”Zucker im Tank”, jossa joku oli kaatanut toisen mopon tankkiin sokeria ja se ei lähtenytkään käyntiin.
”Suomen tunneilta muistamme vielä nykyisinkin Kaikki mukaan -kirjat, niiden hahmot ja joitain tehtäviäkin. Yksi luku kirjassa oli nimeltään ’Tanssikärpäsen purema’, ja teimme siitä aikuisena biisin yhteen musikaalimme”, he kertovat.
ja japania olisi mukava osata. Ja tietenkin suomea vielä sujuvammin.”
Vöyrin murteella maailmankartalle
Euroviisukappale Bara bada bastu on saanut huikean maailmanlaajuisen suosion. Kappale julkaistiin 21.2.2025, ja jo 11.3. se nousi Spotifyssä Maailman 50 viraaleinta -listan ensimmäiselle sijalle. Sadan miljoonan Spotify-kuuntelukerran rajan kappale ylitti syyskuun alussa 2025.
KAJ laulaa pääasiassa ruotsiksi, erityisesti Pohjanmaan Vöyrin murteella, ja tämä tuo omaleimaisuutta ja paikallista
Mitä kieltä haluaisitte osata ja miksi? -kysymykseen KAJ’n jäsenet vastaavat: ”Mahdollisimman monta! Italiaa, espanjaa
Karar i arbeit -levyn ajoista asti retropuvut ovat olleet KAJ’n tavaramerkki.
KAJ-yhtyeen euroviisukappale Bara bada bastu on saanut maailmanlaajuisen suosion.
väriä. Yhtyeen saunalaulu on raikunut suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa, ja eri-ikäiset oppijat ovat opetelleet laulamaan ruotsin kielellä ja tanssimaan kappaleen tanssiliikkeitä mukaillen.
Kieltenopettajien mukaan tunneilla ja koulujen esityksissä on näkynyt ja kuulunut ruotsin kieli ja suomenruotsalainen kulttuuri. KAJ on tuonut elävästi ruotsin kielen ja suomenruotsalaisuuden lasten ja nuorten elämään. Ruotsinkieliset alueet ovat tulleet oppilaille tutuiksi, ja laulujen sanat ovat synnyttäneet keskustelua murteiden tärkeydestä ja niiden alkuperästä.
Suomenruotsalaisuus vahvuutena
Pohjanmaalla ja muualla suomenruotsalaisten keskuudessa KAJ on ollut tunnettu ja suosittu jo pitkään. Språkbruk-lehti teki jutun KAJ’n suhteesta suomenruotsin murteisiin vuonna 2016 (https://sprakbruk.fi/intervju/humorn-ar-grunden-dialekten-ar-skatten-for-kaj/). Jutun mukaan murre on yhtyeen jäsenten äidinkieli ja luonnollisin kieli, ja niinpä se onkin heille ilmaisun väline eikä päämäärä sinänsä.
Jakob sanoo Språkbruk-lehdessä, että murre kertoo ihmisen alkuperästä ja kotiseutuylpeydestä: ”Dialekten berättar varifrån man kommer och att man är stolt över det.” Axel täydentää: ”Bra humor går hem oavsett om den görs på dialekt eller
inte.” Huumori on yhtyeen peruspilari, ja hyvä huumori osuu, olipa se tehty murteella tai yleiskielellä.
KAJ’n työ on malliesimerkki siitä, että vähemmistön kulttuuria voi tehdä tutuksi enemmistölle ilman, että sitä tarvitsisi mukauttaa muiden odotuksiin. KAJ edustaa uudenlaista suomenruotsalaista itseilmaisua: heidän tuotantonsa on ylpeän paikallista mutta samalla universaalia. Heidän työnsä rikkoo kielimuureja – suomenkieliset fanit seuraavat heitä innokkaasti, vaikka eivät aina ymmärrä kaikkia sanoja. Tämä osoittaa, että huumori ja kulttuurinen aitous voi ylittää kielirajat.
”DET ÄR BARA ATT VÅGA!”
SPRÅKLÄRARFÖRBUNDET i Finland SUKOL delar årligen ut priset Årets språkgärning. I år var det lätt att välja mottagare av priset. Gruppen KAJ:s framgång i Eurovisionen har lyft fram den finlandssvenska kulturen i medvetandet hos människor i Finland, Sverige och hela världen. Den har på ett positivt och glatt sätt synliggjort vårt lands tvåspråkighet och ökat intresset för det svenska språket och dess dialekter.
Tutkiva opettaja opintiellä
Millaista on tehdä väitöskirjatutkimusta omien opiskelijoidensa oppimisesta? Tässä artikkelissa tutkiva opettaja pohtii kielenopettajuuden ja -tutkijuuden yhdistämiseen liittyviä kysymyksiä.
Teksti ELISA RÄSÄNEN
Opetin suomen kieltä yhdysvaltalaisessa yliopistossa usean vuoden ajan. Opiskelijani oppivat suomea ympäristössä, jossa ei ole juuri mahdollisuuksia käyttää kieltä arjessa. Pohdinkin jatkuvasti sitä, miten minun kannattaisi opetukseni rakentaa ja mitä opiskelijani suomen kielellä tekevät. En halunnut tarjota oppikirjajohtoista opetusta, joka tähtäisi kielen kontekstittomaan hallintaan. En myöskään halunnut erityisesti kannustaa opiskelijoita matkustamaan Suomeen kieltä käyttämään, koska painiskelin ympäristökriisiin liittyvien kysymysten äärellä. Autenttisia kielenkäyttömahdollisuuksia piti siis löytää lähempää, ja halusin rakentaa opetukseni niiden ympärille.
Tutkimus kielenkäytön mahdollisuuksista Koin, että ennen kuin voin kehittää opetuskäytänteitä, minun on toteutettava systemaattinen tutkimus siitä, millaisia kielenkäytön mahdollisuuksia opiskelijoillani on asuinympäristössään. Toisen kielen opetuksessa luokan ulkopuolisen kielenoppimisen merkitys on havaittu jo kauan aikaa sitten, ja aiheesta on myös paljon tutkimustietoa. Vieraan kielen opetuksessa, joka tapahtuu maantieteellisesti etäällä kohdekielisistä ympäristöistä, aihetta on kuitenkin tutkittu lähinnä englannin opetuksen näkökulmasta. Aloitin siis väitöskirjatutkimuksen, jossa tutkin sitä, miten vieraan kielen opetusta voidaan kehittää, jotta voidaan tukea oppijoiden toimijuutta luokan ulkopuolella. Väittelin aiheesta marraskuussa 2024.
Käytin aineiston tuottamiseen Itsenäisen kielenkäytön portfolio -nimistä kurssitehtävää, jonka kehitin vironopettajakollegani Piibi-Kai Kivikin kanssa. Portfoliossa oppijat saivat tehtäväkseen käyttää suomea haluamallaan tavalla luokkahuoneen ulkopuolella. Heidän tuli kerätä kielenkäyttötilanteista todistusaineistoa ja raportoida sekä reflektoida oppimistaan. Useat opiskelijoiden dokumentoimista tilanteista olivat teknologiavälitteisiä.
Suurin osa tutkimukseni opiskelijoista suoritti kandidaatintutkintoaan yhdysvaltalaisessa yliopistossa eri aloilla, ja heidän tutkintovaatimuksiinsa kuului opiskella jotakin kieltä kaksi vuotta. Osa opiskelijoista oli ylemmän tason opiskelijoita tai yliopiston henkilökuntaa. Tutkimuksessa en selvittänyt opiskelijoiden motivaatioon liittyviä kysymyksiä. Kielivalinnan taustalla vaikutti kuitenkin olevan opiskelijoiden kiinnostus suomen kieleen tai suomalaiseen kulttuuriin. Tutkimuksen aikana tuotetuissa portfolioissaan opiskelijat reflektoivat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä teemoja: he olivat saatta-
neet kuunnella suomalaista musiikkia tai katsoa suomalaista tv-sarjaa. Yksi opiskelija kertoi pelanneensa Sims-peliä suomeksi ja pyrkineensä rakentamaan hahmolleen ”suomalaisen” talon.
Hyödynsin tutkimuksessani tutkijoiden Dick Allwrightin ja Judith Hanksin kehittämää tutkivaa käytäntöä, jossa opetus- ja tutkimuskäytänteet nähdään saman ilmiön eri puolina: tutkimusta ja opetusta ei selvärajaisesti eroteta toisistaan. Tutkivassa käytännössä lähtökohtana on pohdiskella olemassa olevia luokkahuonekäytänteitä ja pyrkiä kokonaisvaltaisesti ymmärtämään, miksi asiat tapahtuvat niin kuin tapahtuvat. Keskiössä ei ole ongelmien ratkaiseminen, vaikka tuloksena usein päädytäänkin kehittämään opetuskäytänteitä. Tutkivassa käytännössä opettaja ottaa itse tutkijan roolin sen sijaan, että ulkopuolinen tutkija tulisi tutkimaan opetusta. Lähestymistavassa korostetaan myös oppijoiden roolia oman oppimisensa tutkijoina.
Portfoliossa oppijat saivat tehtäväkseen käyttää suomea haluamallaan tavalla luokkahuoneen ulkopuolella. Heidän tuli kerätä kielenkäyttötilanteista todistusaineistoa ja raportoida sekä reflektoida oppimistaan. Useat opiskelijoiden dokumentoimista tilanteista olivat teknologiavälitteisiä.
Eettisiä näkökulmia oman ryhmän tutkimiseen Yhdysvalloissa tutkimuksen tulee läpäistä jo suunnitteluvaiheessa erityisen tarkka seula silloin, kun opettaja suunnittelee tutkimusta omien opiskelijoidensa parissa. Hyödynsin avustajaa opiskelijoille tiedottamisessa ja tutkimuslupien keräämisessä, jotta opiskelijat eivät kokisi painetta suostua tutkimukseen vain siksi, että heidän oma opettajansa sitä pyytää.
Opiskelijat saivat jo alussa tietää, että tutkimuksen tarkoituksena on opetuksen kehittäminen. Tutkimuksenteon eettisyyden kannalta pidin tärkeänä sitä, että opiskelijani saisivat tutkimuksesta itselleen suoraa hyötyä: opiskelijani eivät olleet tutkimuksessa vain osallistujan roolissa, vaan tutkimuksen myötä he saivat parempaa opetusta. En kuitenkaan pyytänyt
opiskelijoita tekemään mitään erityisesti tutkimusta varten, sillä Itsenäisen kielenkäytön portfolio toteutettiin kurssilla joka tapauksessa.
Tutkiva käytäntö tekee tutkimukseen osallistumisesta opiskelijoille vähemmän kuormittavaa kuin muunlaiset tutkimusprojektit, koska opiskelijat osallistuvat tavalliseen luokkahuonetoimintaan ja saavat keskittyä oppimiseen.
Tutkimuksessani lähtökohtana oli se, että opiskelijat itse tutkivat omaa oppimistaan keräämällä aineistoa ja analysoimalla sitä. Yliopiston tutkimuseettiset vaatimukset kuitenkin estivät minua antamasta opiskelijoille tunnustusta heidän omista löydöksistään heidän omilla nimillään, koska opiskelijoiden tunnistetiedot piti muuttaa.
Tutkimukseni sai alkunsa tarpeesta arvioida uudelleen yhdysvaltalaisen suomen kielen ohjelman käytänteitä, mutta se tarjoaa näkemyksiä vieraan kielen opetuksen kehittämiseen yleisesti
Opettajan oman taustan vaikutus tutkimukseen
Pidän tutkimukseni vahvuutena sitä, että minulla oli tutkimukseen sisäpiirin näkökulma ja tunsin tutkimani suomen kielen opetusohjelman ”läpikotaisin”. Täysi objektiivisuus ei olisi tutkimuksen teossa mahdollistakaan, koska kaikkia tutkimukseen ja aineistoon vaikuttavia tekijöitä on mahdotonta kontrolloida. Omassa tutkimuksessani pyrinkin tutkimuskontekstin, aineistoni ja oman asemani yksityiskohtaisella ja avoimella kuvailulla tutkimukseni tulosten totuudenmukaiseen esittämiseen ja läpinäkyvyyteen.
Koska tutkin omia opetuskäytänteitäni, pohdin myös sitä, miten omat motiivini ja taustani opettajana vaikuttavat tutkimukseen ja siihen, miten analysoin tuloksia. Jouduin haastavienkin kysymysten äärelle: osa aineistosta sai minut arvioimaan toimintaani opettajana. Esimerkiksi huomasin, miten antamani tehtävänanto tahattomastikin vaikutti opiskelijoiden kirjoittamiin portfoliovastauksiin. Opiskelijat myös toisinaan puhuttelivat portfolioissa opettajaansa eli minua. Arviointikin saattoi vaikuttaa siihen, mitä opiskelijat portfolioissa kirjoittivat. Koska portfoliotehtävä oli osa opiskelijoiden kurssiarviointia, he saivat vastauksistaan myös palautetta ja arvosanan.
Opetuskokemukseni, koulutukseni ja elämänhistoriani vaikuttivat myös siihen, millaisia kysymyksiä koin ylipäätään tärkeäksi esittää. Esimerkiksi aiempi kokemukseni kotoutumiskoulutuksen opettajana vaikutti siihen, mitä pidin kielenoppimisessa tärkeänä. Kotoutumiskoulutuksessa opetus tähtäsi suoraan opiskelijoiden integroitumiseen paikallisille työmarkkinoille, kun taas yhdysvaltalaisessa yliopistossa opiskelijat opiskelivat suomea lähinnä henkilökohtaisista syistä.
Tutkimukseeni vaikuttivat myös omat kokemukseni kielenoppijana ja se, miten olen itse oppinut kieliä parhaiten. Toisaalta opin myös opiskelijoiltani: eräs opiskelija kertoi portfo-
liossaan, että hän oli vaihtanut puhelimensa kielen suomeksi, ja siitä innostuneena päädyin itsekin vaihtamaan puhelimeni espanjaksi. Tutkijana minun oli pakkokin olla ihmettelevässä ja tietoa etsivässä roolissa eli itsekin opiskelijana. Tutkijan hattu auttoi minua rikkomaan hierarkioita opetuksessani ja korostamaan opiskelijoiden roolia oman oppimisensa asiantuntijoina.
Opetus- ja tutkimustyön yhdistämisestä Minulle oli tärkeää, että opettajana osallistuin tutkimukseen perustuvan tiedon tuottamiseen. Pidin sekä tieteellisen tiedon tuottamista että opetuskäytänteiden uudistamista yhtä tärkeinä tavoitteina väitöskirjatutkimuksessani. Tutkimukseni sai alkunsa tarpeesta arvioida uudelleen yhdysvaltalaisen suomen kielen ohjelman käytänteitä, mutta se tarjoaa näkemyksiä vieraan kielen opetuksen kehittämiseen yleisesti.
Tutkivana opettajana pystyin kokeilemaan uusia ideoita aina heti käytännössä. Portfoliotehtävän myötä aloimme korostaa yhä enemmän reflektion ja luokan ulkopuolella tapahtuvan kielenoppimisen merkitystä kursseilla. Aloimme tunneilla säännöllisesti keskustella luokan ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta. Samalla tutkiva opettajuus mahdollisti ennalta tehdyistä suunnitelmista poikkeamisen. Pystyin muuttamaan opetustani aina saman tien tutkimuksen edetessä: ei tarvinnut odottaa tutkimusraporttien valmistumista. Opiskelijat toivoivat, että he saisivat enemmän tukea erilaisten kielenkäyttötilanteiden löytämiseen, joten aloimme jakaa kurssilla kielenkäyttöön liittyviä vinkkejä pienryhmäkeskusteluissa. Monet opiskelijoista raportoivat portfolioissaan suomenkielisistä chat-keskusteluista, joten otimme yhdeksi kurssien teemaksi chatissa tyypilliset ilmaisut. Käynnissä oleva tutkimus siis paransi opiskelijoiden saamaa opetusta jo tutkimuksen aikana. Opetus- ja tutkimustyön yhteensovittaminen oli haastavaa ja ajoittain kuormittavaa ajankäytön vuoksi mutta myös siksi, että olin eri rooleissa opettajana ja tutkijana. Tutkimus motivoi opettajantyötäni, koska se auttoi minua kehittämään opetustani. Jouduin kuitenkin jatkuvasti pohtimaan sitä, miksi teen tutkimusta. Opettajana saatoin kokea, että tieteellistä tutkimusta ohjaavat liiaksi uusliberalistiset diskurssit: kannustetaan julkaisemaan julkaisemisen vuoksi. Tutkiva opettajuus tuntui toisinaan tutkimusta merkityksellisemmältä, koska sillä on suora vaikutus käytännön työhön.
Vaikka en varauksetta voikaan suositella kaikille täysimittaisen väitöstutkimuksen toteuttamista opetusarjen ohessa (itsekin päädyin viimeistelemään tutkimukseni täysiaikaisena väitöskirjatutkijana), kannustan kielenopettajia poimimaan tutkivasta käytänteestä itselleen toimivia elementtejä. Opiskelijat ovat erinomaisia oman oppimisensa tutkijoita, ja opettajana opin matkalla paljon. Opiskelijoiden kurssitehtävät ovat hyödyllistä aineistoa opetuksen tulosten analysoimiseen. Tutkiva käytäntö tukee paitsi opettajan ammatillista kasvua myös opiskelijoiden oppimista.
Kirjoittaja: Elisa Räsänen
Elisa Räsäsen väitöskirja To the wild and back. Supporting language learners’ agency beyond the classroom (Jyväskylän yliopisto 2024) on luettavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0396-2.
Ruotsia pelin keinoin
Digitaalinen kielipeli Modigt på svenska! kannustaa oppimaan ja käyttämään ruotsin kieltä.
Teksti ja kuva PINJA KEMPPINEN, MINTTU VÄNTTINEN, MIKKO KURONEN, KATI KAJANDER, KATJA MÄNTYLÄ, PAULINA
NYMAN-KOSKINEN
Pelejä on käytetty kielen oppimisen menetelmänä jo pitkään, vaikka kerronnallisten pelien käyttö Suomessa ei olekaan ollut kovin tavallista muodollisen oppimisen yhteyksissä. Kansainvälisesti pelaamista on tutkittu paljon, ja tutkimuksissa on havaittu sen positiivinen vaikutus oppijan tunteisiin ja motivaatioon. Pelaaminen tarjoaa myös yhteistyömahdollisuuksia ja saattaa vahvistaa oppijoiden toimijuutta. Tutkimuksen kohteena on enimmäkseen ollut pelaaminen englanti toisena kielenä -yhteyksissä, kun taas pelaamista ruotsin oppimisen menetelmänä ei ole juuri tutkittu. Voisiko pelaamisesta olla apua ruotsin oppimisen tehostamisessa ja oppimismenetelmien monipuolistamisessa? Kehitimme digitaalisen kielipelin, ja olemme tutkineet sen vaikutuksia oppimiseen viime vuosien aikana.
Ideasta peliksi
Modigt på svenska! -pelin juuret ovat Svenska kulturfondenin rahoittamassa Hallå-hankkeessa (2018–2021). Nykyisessä tuntijaossa ruotsin kielen opetuksessa saattaa yläkoulussa olla pitkiäkin taukoja, ja siksi olisi tärkeää lisätä yläkouluikäisten vapaa-ajan ruotsin kielen käyttöä. Pelimaailma on arkipäivää nykynuorille, joten pelillisyys nousi hankkeemme kantavaksi teemaksi. Halusimme tarjota yläkoululaisille mahdollisuuden harjoitella ruotsia heitä motivoivilla, kielitietoisuutta ja omaehtoista oppimista edistävillä tavoilla. Peli on saanut nykyisen muotonsa vuosien ja kokemusten myötä.
Mobiilipelissä on kaksi tarinaa: vuonna 2021 julkaistu Saaristoseikkailu ja vuonna 2022 julkaistu Rannikkoretki. Pelin ovat kehittäneet yhteistyössä jyväskyläläinen hyötypeliyritys Psyon Games ja Jyväskylän yliopiston Kielikampus. Sisällöt pohjautuvat peruskoulun ruotsin kielen opetussuunnitelmaan, joten ne soveltuvat hyvin sekä opetuskäyttöön että itseopiskeluun. Pelit koostuvat pelihahmojen välisistä vuoropuheluista, ja tehtävät ovat monivalintakysymyksiä, jotka liittyvät ruotsin kielen sanastoon, rakenteisiin ja pragmatiikkaan. Saaristoseikkailussa pelaaja ratkoo mysteeriä kadonneen Jaana-tädin jäljillä, kun taas Rannikkoretkessä Minttu seikkailee pitkin Suomen länsirannikkoa pappansa vanhalla mopolla. Molemmissa peleissä tutustutaan ruotsinkielisiin paikkakuntiin ja ihmisiin ja samalla harjoitellaan ruotsin kieltä hauskalla ja vuorovaikutteisella tavalla.
Pelaamista tutkimassa
Olemme tähän mennessä tutkineet Modigt på svenska! -pelin paripelaamista mutta aloittaneet jo myös yksinpelaamisen
tutkimisen. Tutkimukseen on osallistunut yläkoulu- ja lukioikäisiä nuoria sekä ruotsin aineenopettajaksi opiskelevia. Tutkimme hankkeessamme, millaista oppijoiden välinen vuorovaikutus on pelaamisen aikana, millaista kielellistä pohdintaa peli ja pelaaminen saa oppijoissa aikaan sekä millaisia ajatuksia ja näkemyksiä oppijoilla ja aineenopettajaopiskelijoilla on pelikokemuksistaan ja itse pelistä. Vastaukset näihin kysymyksiin lisäävät tietoa ja ymmärrystä siitä, voisivatko tarinalliset digipelit tarjota oppimisen mahdollisuuksia ja innostaa ja tukea oppijoita ruotsin oppimisessa.
Tutkimukseemme osallistuneet oppijat pelasivat yleensä Modigt på svenska! -digipeliä yhteistyössä ja neuvottelivat yhdessä vastauksista. Oppijoilla oli pelin aikana erilaisia rooleja, ja erot heidän taitotasoissaan vaikuttivat parien toimintaan: esimerkiksi taitotasoltaan heikompi oppija saattoi osallistua peliin passiivisemmin, kun taas korkeamman taitotason parit neuvottelivat enemmän yhdessä. Parien vuorovaikutus kuitenkin mahdollisti kaikille osallistujille kielen oppimisen hetkiä.
Oppijat keskustelivat pelin aikana kielestä enemmän kuin on havaittu aiemmissa tutkimuksissa yhdessä suoritettavista tehtävistä. Vuorovaikutus sisälsi paljon metakieltä eli kielen merkitysten, rakenteiden ja sääntöjen pohdintaa. Jo yläkouluikäisillä oppijoilla on havaintojemme mukaan kyky ruotsin kielen metakieliseen tarkasteluun ja siitä keskusteluun, mikä voi auttaa esimerkiksi kielen rakenteiden oppimisessa. Keskustelua metakielestä voidaan erilaisten oppimistehtävien aikana pyrkiä lisäämään kielen eri osa-alueisiin kohdistetuilla, yhdessä suoritettavilla tehtävillä ja keskusteluun kannustavalla ohjeistuksella, ja opetusmenetelmänä voi olla muukin kuin pelillinen oppiminen.
Parien vuorovaikutus mahdollisti kaikille osallistujille oppimisen hetkiä.
Yhteistä pohdintaa ja mukavaa kertausta Oppijoiden kokemukset pelaamisesta olivat lähes yksinomaan myönteisiä. He arvostivat erityisesti yhdessä pelaamisen tarjoamaa mahdollisuutta pohtia pelitehtäviä parin kanssa sekä kysyä parilta apua. ”Jos ite pelais, niin ei tulis niin paljoo ehkä pohdittua, tai niinku nyt pysty keskustelee, se oli kivaa”, eräs oppija kommentoi. Itse peli sai oppijoilta kehuja visuaalisuudesta, hahmoista, musiikista ja kiinnostavasta tarinasta: ”Se oli kiva, et siinä oli ne henkilöt tehty sellasiks hauskoiks ja sit et
siin oli kans ne animaatiot, niin se oli kivaa, ja sillee et siin oli jotain mielenkiintosta, et ei ollu pelkkää sitä sanastoo.” Useat oppijat olisivat kuitenkin toivoneet lyhyempiä vuoropuheluja pelihahmojen välillä ja muitakin tehtävätyyppejä monivalintakysymysten rinnalle. Kokonaisuudessaan oppijat pitivät peliä hyvänä kertauksena, joka palautti mieleen aiemmin opittuja sanoja ja rakenteita mutta sisälsi myös monipuolisesti uutta sanastoa.
Aineenopettajaopiskelijat pitivät oppijoiden tavoin peliä hyvänä kertauksena sekä mahdollisena lisätehtävänä oppitunnille nopeammin edistyville. He korostivat, että kielestä keskustelu on yhdessä pelaamisen merkittävä mahdollinen hyöty. Pelissä aineenopettajaopiskelijat arvostivat ohjaavaa palautetta väärän vastauksen jälkeen sekä erilaisia ja ei-stereotyyppisiä hahmoja. Positiivisia mainintoja sai myös se, että peli esittelee suomenruotsalaista kulttuuria ja maantiedettä. Opettajaopiskelijat jäivät oppijoiden tavoin kaipaamaan tiiviimmin etenevää tarinaa sekä monipuolisempia tehtävätyyppejä ja toivoivat lisäksi peliin puhetta ja suullisen kielitaidon harjoittelua.
Pelit innostavat oppimaan
Kun pohditaan kielen oppimista yleensä ja ruotsin kieltä erityisesti, kaikki sellaiset keinot ovat arvokkaita, jotka lisäävät oppilaiden motivaatiota, positiivisia asenteita ja mahdollisuuksia käyttää kieltä mielekkäissä tilanteissa. Pelaaminen on yksi tapa tuoda opiskeluun mukaan oppijan omaa osallisuutta ja toimijuutta. Pelata voi yksin tai yhdessä, mikä myös mahdollistaa tiedon jakamisen ja asioista keskustelemisen.
Kielen oppimisessa toisto ja harjoittelu ovat oleellisia. Pelimaailmassa on helppo ujuttaa haluttuja sanoja ja rakenteita toistumaan pelissä ja ehkä saada oppilaita käyttämään kieltä myös oppituntien ulkopuolella. Kokonaisen tarinallisen pelin rakentaminen vie tietenkin aikaa ja resursseja, mutta esimer-
kiksi Kieliverkoston sivuilta löytyy vinkkejä useisiin eritasoisiin pienempiin kielipeleihin, joita voi käyttää opetuksen tukena ja lisänä (https://www.kieliverkosto.fi/fi/tassu-tiu/lapselle-ja-nuorelle/peleja-ja-sovelluksia-kieltenopiskeluun).
Kun oppilaista iso osa pelaa vapaa-ajallaan joka tapauksessa, pelit ovat hyvä mahdollisuus harjoitella vierasta kieltä. Pelimaailma on keskittynyt englantiin, mutta tutkimuksessamme kehitetty peli on hyvä esimerkki siitä, että oppilaat voivat innostua pelaamisesta muillakin kielillä.
LATAA MODIGT PÅ SVENSKA!
Peli on ladattavissa ilmaiseksi App Storessa (qr-koodi vasemmalla) ja Google Playssa (qr-koodi oikealla).
Peli ei sisällä mainoksia eikä mikromaksuja.
Pelin kehittämistä ja sen tutkimista on rahoittanut (2022–2026) Svenska kulturfonden. Lue lisää tutkimuksestamme: Kemppinen, P., Kuronen, M., Kajander, K., Mäntylä, K. & Nyman-Koskinen, P. (2025). Roller och interaktion hos finskspråkiga inlärare av svenska under samspelande av ett digitalt språkspel. Folkmålsstudier 63, 51–89.
Kemppinen, P., Kuronen, M., Kajander, K., Mäntylä, K. & Nyman-Koskinen, P. (tulossa). Modigt på svenska! – Uppfattningar om språkspel hos elever och blivande svensklärare. Ainedidaktiikka.
Modigt på svenska! -pelin kuvitusta.
Oman äidinkielen opetus tukee muiden aineiden oppimista
Vaikka oman äidinkielen opettajan työ saattaa mielikuvissa vaikuttaa erilaiselta kuin vieraiden kielten opettajan työ, työnkuvat eivät ole kaukana toisistaan.
Teksti MAIJA YLI-JOKIPII
Väittelin fi losofi an tohtoriksi vuoden 2024 joulukuussa Tamperen yliopistossa. Väitöstutkimukseni otsikko oli ”Oman äidinkielen opettaja osana kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullista koulua”. Tarkastelin tutkimuksessani monikielisten oppilaiden oman äidinkielen (OÄK) opettajien käsityksiä ja kokemuksia omasta työstään heidän itsensä kuvaamina. Oman äidinkielen opettajat ovat yksi kaikkein marginaalisimmista opettajaryhmistä Suomessa, eikä heidän määrästään ole saatavilla ajantasaista tilastotietoa. Vuosittain omana äidinkielenä opetetaan noin 60 eri kieltä, ja noin neljännes opetuksen järjestäjistä tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua oman äidinkielen opetukseen. Tämä tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että suurimmalla osalla monikielisistä oppilaista ei ole tilaisuutta kehittää omaa äidinkieltään koulun yhteydessä, mikä asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan esimerkiksi asuinpaikan tai kotona puhutun kielen vuoksi. Vaikka tutkimus on osoittanut, että nimenomaan kouluopetuksena annettu OÄK-opetus tukee sekä koulukielen että kaikkien oppiaineiden oppimista, ei OÄK-opetuksen arvoa ehkä oikein osata nähdä. Eikä ongelma ole vain opetuksen järjestäjissä, sillä vaikka opetusta olisi tarjolla, eivät kaikki huoltajat ilmoita oppilasta OÄK-opetukseen.
Kapeneeko kielivaranto?
Suomalaisten kapenevasta kielivarannosta on oltu huolissaan jo toistakymmentä vuotta. Vieraiden kielten opetuksen näkökulmasta näin varmasti onkin: tällä hetkellä sekä opetuksen järjestäjät että kodit ja oppilaat tuntuvat elävän sellaisessa harhassa, että englannin kielen osaaminen on ainoa tärkeä asia. Me kaikki eri kielten ja niiden puhujien kanssa työskentelevät tiedämme, että usein englannilla pärjää mutta lähemmäs ihmistä ja hänen kulttuuriaan pääsee, kun välissä ei ole molemmille vierasta kieltä vaan voimme kommunikoida suoraan jommankumman äidinkielellä. Lisäksi tiedämme, että mitä useampaa kieltä osaa, sitä helpompaa on oppia vielä lisää kieliä, ja että kielen oppiminen opettaa tarkastelemaan maailmaa jälleen vähän erilaisesta näkökulmasta. Muun muassa näistä syistä kielivarannon kapeutuminen on huolestuttavaa.
Esiin voi nostaa toisenkin näkökulman: Koskaan aikaisemmin ei Suomessa ole ollut näin laajaa kielivarantoa. Eri arvioiden mukaan Suomessa puhutaan tällä hetkellä noin 160–400 eri kieltä. Jo 160 kieltä on aika huima määrä, saati tuo neljäsataa, mutta jostain syystä näitä kieliä ei osata tai haluta nähdä suomalaisten kielivarantona. Huoli kielivarannon kapeutumisesta on kuitenkin yhteinen, ja kielitietoisuuden ja kaikkien kielten arvostaminen on kaikkien kieltenopettajien asia.
Vuosittain omana äidinkielenä opetetaan noin 60 eri kieltä, ja noin neljännes opetuksen järjestäjistä tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osallistua oman äidinkielen opetukseen.
Vastuullista pedagogiikkaa
Väitöstutkimukseni viitekehyksenä on ollut kielellisesti ja kulttuurisesti vastuullinen pedagogiikka. Olen tarkastellut sitä, miten OÄK-opettajat tukevat oppilaiden kasvua monikielisiksi suomalaisiksi. Tutkimukseni perusteella OÄK-opettajilla on monenlaisia tapoja tukea oppilaidensa kielitaitoa ja kasvua. Lienee itsestään selvää, että itse kielen oppimiseen ja opettamiseen liittyy hieman erilaisia näkökulmia, joihin vaikuttaa esimerkiksi kirjoitustapa: ne OÄK-opettajat, jotka opettavat latinalaisen kirjaimiston kieliä, kuluttavat mekaanisen luku- ja kirjoitustaidon opetukseen vähemmän aikaa kuin ne opettajat, jotka opettavat esimerkiksi kyrillisiä tai arabialaisia kirjaimistoja käyttäviä kieliä – kiinan tai japanin kaltaisista kirjoitusmerkkejä käyttävistä kielistä puhumattakaan. Käytännössä kaikki OÄK-opettajat kuitenkin pitävät luku- ja kirjoitustaitoa yhtenä keskeisimmistä oppisisällöistä ja perustelevat tätä esimerkiksi sillä, että lukutaito avaa mahdollisuuden oppia itse lisää. Muutenkin OÄK-opettajat näkevät työnsä ikään kuin oven avaajina: he haluavat herättää oppilaissa kiinnostuksen omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan.
Vaikka OÄK-opettajien työ saattaa kuulostaa erilaiselta kuin vieraiden kielten opettajan työ, työnkuvat eivät ole kovin kau-
kana toisistaan. Oman äidinkielen opetusryhmissä saattaa olla hyvin monen tasoisia oppilaita, ja toisinaan ryhmässä on lapsia, joiden kielitaito opetettavassa kielessä on aivan alkeistasolla. Näiden oppilaiden tapauksessa opetus on käytännössä vieraan kielen opetusta. OÄK-opettajat kertovat joutuvansa tämän vuoksi eriyttämään todella paljon. Oman lisähaasteensa OÄK-opetukseen tuo se, että soveltuvia oppimateriaaleja on usein hankala hankkia, joten monet opettajat tekevät paljon omaa materiaalia opetuksensa tueksi.
opetuksessaan. Tämä havainto on hyvin linjassa muita suomalaisia opettajia koskevan tutkimuksen kanssa: edelleen osa opettajista tarvitsee lisää osaamista esimerkiksi kielellisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta, vaikka nämä teemat ovat olleet mukana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa vuodesta 2014.
Kieltä ja kulttuuria
Kieltenopettajan työ – on se sitten oman äidinkielen tai vieraan kielen opetusta – on samalla kulttuuristen tapojen, mallien ja käsitysten opettamista. OÄK-opettajat käsittelevät oppilaiden kanssa sekä perheiden taustakulttuurin että suomalaisen kulttuurin tapoja ja uskomuksia. OÄK-tunneilla nousee esiin myös kulttuurien välisiä eroja ja ristiriitoja. Jotta opetus olisi tältä osin pikemminkin stereotypioita rikkovaa kuin niitä luovaa, tarvitsee jokainen kieltenopettaja taitoa opettaa kulttuurien kriittistä tarkastelua. Tutkimukseni perusteella osa OÄK-opettajista ymmärtää erittäin hyvin tämän tarpeen ja osaa myös toimia kriittisen tarkastelun ohjaajana ja tukijana, mutta toiset tarvitsevat lisää koulutusta, jotta he voivat irtautua vanhentuneista käsityksistä ja uskomuksista ja niiden välittämisestä
Tutkimukseni perusteella monilla OÄK-opettajilla olisi paljon annettavaa kouluyhteisöilleen: Oppilaantuntemus on usein hyvä, ja koska suuri osa OÄK-opettajista on itse joko kouluiässä tai aikuisina Suomeen muuttaneita, heillä on kokemusta ja ymmärrystä kotoutumiseen liittyvistä haasteista. Monilla on lisäksi vahva oppilaiden ja huoltajien taustakulttuurin tuntemus, joka voi tarvittaessa auttaa ratkomaan niin vuorovaikutukseen kuin oppimiseenkin liittyviä haasteita. OÄK-opettajat toimivat kielen ja kulttuurin tulkkeina ja mahdollistavat paremmin toimivan kodin ja koulun yhteistyön niiden perheiden kanssa, joissa ei vielä osata koulun opetuskieltä kovin hyvin.
UUSI SUKOLIN JÄSENYHDISTYS
Oman äidinkielen opettajat ry on OÄK-opettajien oma yhdistys. Syksystä 2025 lähtien Oman äidinkielen opettajat ry on yksi SUKOLin valtakunnallisista jäsenyhdistyksistä.
Kirjoittaja Maija Yli-Jokipii
Maija Yli-Jokipii, FT, on Tallinnan yliopiston vieraileva suomen kielen ja kulttuurin lehtori.
Come Along – Lähde mukaan!
Come Along Start on käyttäjälähtöinen englannin oppikirja aikuisille. Kirjan monipuolisissa teksteissä käsitellään ihmisiä ja ilmiöitä ympäri maailman. Harjoituksia on runsaasti, erityisesti keskustelu- ja kuuntelutehtäviä.
Come Along Startin parissa jokainen voi harjoitella englantia omista lähtökohdistaan, tavoitteistaan ja toiveistaan käsin. Kirja soveltuu taitotasolle A1.
Eri arvioiden mukaan Suomessa puhutaan tällä hetkellä noin 160–400 eri kieltä. | Lue lisää: finnlectura.fi/come-along-start
VUODEN
”Paikkani on luokassa”
Vuoden kieltenopettaja 2025, ruotsin ja venäjän lehtori Tiina Salomaa päätyi opettajaksi sattumalta. Alkuepäröinnin jälkeen uravalinta on tuntunut omalta.
Teksti TIINA SALOMAA kuvat TIINA SALOMAA, JENNA LATVALA-SUOMINEN / SUKOL
Opetan ruotsia ja venäjää Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Yhtenäiskoulussa pääsee opettamaan monenikäisiä lapsia ja nuoria. Tällä hetkellä nuorimmat oppilaani ovat pitkän venäjän vitos- ja kutosluokkalaisia. Ensimmäistä kertaa koko opettajanurallani minulla ei ole 7.–9.-luokkalaisia ollenkaan, vaan muu opetukseni on lukion B-ruotsia.
Hain lukion jälkeen yliopistolle opiskelemaan venäjää, koska ajattelin, että ainakin sinne pääsisin, kun olin opiskellut pitkää venäjää ja sinne vaadittiin lyhyttä venäjää vastaavat tiedot. Oikeastaan olisin halunnut hakea opiskelemaan ruotsia, mutta jotenkin kuvittelin, että sinne olisi todella paljon hakijoita. Ihan helpolla venäjänkään paikka ei irronnut. Venäjän oppiaineen nimi oli venäjän kieli ja kirjallisuus. Venäjän kirjallisuus kuulosti hienolta, mutta huomasin aika nopeasti, että en ollut kovin taitava analysoimaan dostojevskejä ja tšehoveita. Ymmärsin, että minun pitää keksiä jotain muuta.
Aloitin yliopistolla myös ruotsin kielen opinnot. Olin kesätöissä Ruotsissa, ja opiskelin myöhemmin vuoden Uppsalan yliopistossa. Ruotsi on minulle enemmän sydämen kieli ja venäjä taas järjen. Pidän ruotsalaisista ja Ruotsista maana kovasti.
Opettajaksi sattumalta 24-vuotiaana opiskelijana sain puhelun Tiirismaan lukiosta Lahdesta entiseltä venäjänopettajaltani, joka kysyi, haluaisinko tulla hänen sijaisekseen koko seuraavaksi lukuvuodeksi. Päätin kokeilla opettajuutta, ja opetin ilman aiempaa kokemusta vuoden pitkää venäjää yläkoulussa ja lukiossa ja ruotsia peruskoulussa. Viihdyin tosi hyvin, mutta olin kuulemma silloin vielä sanonut, että ”ei minusta ainakaan opettajaa tule”. Aloitin kuitenkin opettajan erikoistumisopinnot – varmuuden vuoksi. Tein harjoittelut parissa osassa. Harjoittelukoulujen ohjaavat opettajat olivat tiukkoja, ja väsäsin itse ostetuilla kalvotusseilla värikkäitä opetuskalvoja harjoitustunneille yöt pitkät. Vähitellen aloin myöntää itselleni, että viihdyn luokassa ja opiskelijoiden kanssa. Loppujen lopuksi sain harjoitteluista vahvistusta sille, että opettajuus voisi olla minua varten. Muistan hetken, jolla saattoi olla merkitystä uravalinnalle. Olin Moskovassa kieliharjoittelussa yhden syksyn. Neuvostoliitto oli hajonnut, ja yliopistoilla ei ollut kunnollisia vaihto-ohjelmia. Niinpä päädyin Moskovan liepeille kerrostalon alimpaan kerrokseen perustettuun yksityiseen kielikouluun. Jollain oppitunnilla puhuttiin ammateista. Totesin, että en oikein
tiedä, mitä haluaisin tehdä. Silloin kultahampainen, jo oikeastaan eläkkeellä oleva opettajani Svetlana sanoi, että on itsestään selvää, että olen kuin syntynyt opettajaksi. Ihmettelin kovasti, mistä hän sen päätteli, mutta lause jäi kuitenkin mieleeni. Olin opiskeluaikanani pitkään venäjänopettajien yhdistyksen sihteerinä. Yhdistystoiminnassa tutustuin Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun venäjänopettajaan Marja Jegorenkoviin, joka kertoi, että SYK:ssä olisi paikka auki, ja kehotti hakemaan sitä. Harjoittelut oli tehty, ja olin valmis kokeilemaan opettajuutta oikeasti. Sain paikan, ja sillä tiellä olen.
Materiaaleja
ja mentorointia
Alkuepäröinnin jälkeen tiedän, että paikkani on luokassa. Välillä joudun muistuttamaan itseäni siitä, että ei saa liiaksi lähteä hötkyilemään muuta, mutta eihän se ihan helppoa aina ole, kun on niin paljon kiinnostavia asioita.
Olen superkiitollinen siitä, että olen päässyt kirjoittamaan oppikirjoja. Olen ylpeä kaikista oppikirjoista, joissa olen saanut olla mukana. Onneksi kaikki oppikirjaryhmät ovat olleet hyviä ja olemme täydentäneet toisiamme. Itse nautin kirjoittamisen luovuudesta, mutta on myös tärkeää, että joku suitsii ja sanoo kiltisti mutta suoraan, jos jokin asia ei toimi. On hyvä, että oppikirjailijat tulevat erilaisista kouluista, jotta materiaali palvelee monia yleisöjä.
Koulussamme on otettu vastaan venäjän opetusharjoittelijoita useiden vuosien ajan. Harjoittelun ohjaaminen on kivaa, koska siinä tulee itsekin pohtineeksi opetustaan ja opetusfilosofiaansa. Tuen mielelläni opettajiksi haluavia löytämään vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Koulussamme aloittavien uusien kieltenopettajien mentorina toimiminen on palkitsevaa, sillä he haastavat totuttuja toimintatapoja, ja silloin syntyy kehitystä.
Antoisaa hanketyötä
Koulustamme on koordinoitu seitsemän vuoden ajan lukion kieltenopetuksen kehittämishanketta eli LUKKI-verkostoa. Hankkeen rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ja sen turvin kehitetään lukion kieltenopetusta koko maassa. Uusi hankehakemuskierros on ollut käynnissä tänä syksynä. Toivomme LUKKI-hankkeelle tietenkin jatkoa, sillä olemme rakentaneet hienon verkoston kieltenopettajille ja järjestäneet erilaisia kieltenopettajien koulutuksia ja tapahtumia ympäri maata. Opiskelijat ovat päässeet nauttimaan opiskelijatapah-
tumista, joiden pääpaino on ollut työelämän kielitaitotarpeis sa ja jatko-opintojen kieliopinnoissa. Lisäksi opiskelijoille on tarjottu erilaisia kulttuuritapahtumia. Olemme niin ikään ol leet yhteydessä päättäjiin ja osallistuneet koulutuspoliittiseen keskusteluun.
eri puolelta Suomea. On aina kiinnostavaa päästä kuulemaan toisten opettajien kuulumisia. Monet tapahtumat vaativat toki paljon työtä, mutta lähes aina palaute on positiivista, joten se myös palkitsee. Yksi LUKKI-kauden huipentumista oli viime keväänä Jyväskylässä järjestetty lukio-opettajien koulutusta pahtuma LOP2025, jonka järjestimme yhdessä muiden kehit tämistehtävälukioiden kanssa.
konkreettisia tapaamisia ihmisten kesken. Koordinoin aikoi naan niin sanottua Venäjä-verkostoa. Tämän hankkeen puit teissa jaettiin Opetushallituksen kansainvälistämisrahoja venäjän opetuksen projekteihin. Aika oli hetkellisesti vähän suotuisampi venäjän opetukselle, ja esimerkiksi Kotkassa luettiin todella aktiivisesti A2-venäjää. Hankkeessa järjestimme myös lukiolaisille kielikursseja: Kokosimme eri kouluista venäjänopiskelijoiden ryhmän, jonka veimme keväiseen Pietariin oppimaan venäjää. Teimme yhteistyötä yliopiston kanssa, ja nuoret saivat muun muassa harjoitella käytännön tilanteita paikallisten yliopisto-opiskelijoiden keksimissä tehtävissä. Parhaissa muistossa ajelemme opiskelijoiden kanssa kanaaliveneillä auringonlaskussa ihaillen kauniita taloja ja vehreitä puistoja. Pahimmissa muistoissa nostan tuhansia euroja keskellä katua sijaitsevasta automaatista vilkuillen koko ajan
aiheista ilman, että ne tuntuvat lukijasta ahdistavilta. Luokassani on aina pino ruotsinkielisiä kirjoja ikkunalaudalla. Välillä joku innostuu lainaamaan kirjan, tai saatan napata Edith Södergranin kootut ja lukaista luokalle runon. Puhekurssilaiset lukevat aina kirjan ja tekevät siitä esitelmän muille. Venäjänopetuksessa käytän lastenkirjoja. Koulukirjastossamme on esimerkiksi oppilaille tuttuja Tatu ja Patu -kirjoja venäjäksi. Helpoimmillaan niistä kerätään 15 tuttua ja 15 uutta sanaa. Kirjoitusharjoitusten lomassa olen lukenut oppilaille venäläisiä kansansatuja tai Krokotiili Genaa.
Minua motivoi venäjänopettajana se fakta, että Suomi tarvitsee venäjän osaajia. Näin itse konkreettisesti Moskovassa opiskellessani, että suomalaiset pystyvät ymmärtämään Venäjää paremmin kuin monet muut kansallisuudet. Olisi hirvittävää, jos suomalaisten tarvitsisi luottaa ulkomaalaisiin medioihin, koska emme itse ymmärtäisi venäjää. Meillä on pitkä yhteinen raja, minkä vuoksi emme pääse pakoon sitä tosiasiaa, että meillä on muutakin yhteistä. Esimerkiksi monet ympäristöön liittyvät ongelmat ovat yhteisiä, ja parhaiten niitä ratkotaan, kun pystymme kommunikoimaan. Viime vuosina on puhuttu paljon puolustuksesta, ja se on yksi osa-alue, jolla venäjän kielen taito on tärkeää. Uskon siihen, että jonain päivänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa päättyy ja vähitellen muutkin yhteydet kuten kaupankäynti ja turismi palaavat, sillä se on yksinkertaisesti luonnollista, ekologisempaa ja taloudellisempaa. Kieltenopiskelun tilanne Suomessa on heikentynyt voimakkaasti, ja tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Kieltenopiskelu koetaan ylimääräiseksi ja raskaaksi. Sanoisin, että kieltenopiskelun brändi ei ole hyvä. Erilaisissa tapahtumissa kuulemme työelämän edustajien kertovan, että kielitaito on tärkeää, mut-
ta tämä viesti ei mene perille. Jos esimerkiksi vertaa matemaattisiin aineisiin, voi sanoa, että niiden merkitystä on osattu korostaa oikealla tavalla ja niiden opiskelun kannattavuus ei ole jäänyt epäselväksi. Nuoren on vaikea nähdä tulevaisuustarpeitaan, ja siksi vanhempien, opojen, rehtorien ja muiden aineiden opettajien tulisi olla rohkeammin kannustamassa nuoria opiskelemaan kieliä.
Henkilökohtaisesti toivon, että näen vielä urallani ylioppilaskokeen suullisen osion, sillä uskon, että sillä on vahva opetusta ohjaava vaikutus. Suullinen osio yo-kokeessa vaikuttaisi varmasti opetuksen painotukseen varsinkin lukiossa. Mielestäni painotamme edelleen liikaa kirjallista taitoa, mikä vaikuttaa siihen, että oppilas törmää helposti ”oikeassa elämässä” tilanteeseen, jossa hän ei osaakaan käyttää opiskelemaansa kieltä. Tämä voi aiheuttaa tunteen, että kieltä ei edes kannata opiskella. Harjoittelemalla enemmän suullisia tilanteita koulussa voimme myös näyttää oppilaille, että virheet ja väärinymmärrykset ovat normaali osa kielitaidon kehittymistä.
VUODEN KIELTENOPETTAJA 2025
Teksti Anna Halme
SUKOLIN hallitus on valinnut Tiina Salomaan Vuoden kieltenopettajaksi 2025. Tiina on toiminut laajasti kielten hyväksi oman koulunsa ja kielensä ulkopuolellakin muun muassa LUKKI-hankkeessa. Hänen valinnallaan halutaan myös osoittaa tukea venäjänopettajille, joiden tilanne on monin paikoin erittäin
Vuoden kieltenopettaja valitaan vuosittain ehdotusten perusteella. Tiinaa ehdottivat hänen kieltenopettajakollegansa Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. He kuvaavat Tiinaa aurinkoiseksi kollegaksi ja aktiiviseksi kielikoulutusvaikuttajaksi. Tiina on ollut muun muassa kehittämässä kieltenopettajien pedagogista kahvilaa, jossa jaetaan materiaaleja, opitaan ja tutkitaan yhdessä. Mentorina hän auttaa ja tukee uusia kieltenopettajakollegoita. Opettajana Tiina on innovatiivinen, ja huumorintaju kannattelee hänen opetustaan ja suhtautumistaan oppilaisiin ja opiskelijoihin. Hän tulee hyvin toimeen kaikenikäisten oppijoiden kanssa ja on erittäin pidetty opettaja. Oppilaitaan ja opiskelijoitaan hän vie mahdollisuuksien mukaan retkille, elokuviin ja teatteriin.
Tiina on toiminut aktiivisesti kielikoulutuskentällä Suomen venäjänopettajat ry:n sihteerinä, Opetushallituksen Venäjä-verkostossa ja opetusministeriön rahoittaman LUKKl-hankkeen koordinaattorina. Hän on myös ollut Opetushallituksen työryhmässä laatimassa nykyistä peruskoulun vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opetussuunnitelmaa.
Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry jakaa Vuoden kieltenopettaja -tunnustuksen vuosittain. Tunnustukseen liittyy 1 200 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Palkinto luovutettiin SUKOLin liittokokouksessa Helsingissä 8.11.2025.
Kieliyhdistysten juhlavuosi 2025
Tänä vuonna Suomen Saksanopettajat järjesti 70-vuotisjuhlat ja
Suomen ranskanopettajain yhdistys juhli 75-vuotista taivaltaan.
Teksti Tempuksen toimitusneuvosto kuvat kieliyhdistykset
SUKOLin jäseninä on yhdeksän valtakunnallista yhdistystä: englannin, espanjan, finskan, italian, ranskan, ruotsin, saksan, venäjän ja uusimpana oman äidinkielen opettajien yhdistykset. Ne tarjoavat oman kielensä opettajille erilaisia palveluja kuten
Kuva ylinnä: Suomen ranskanopettajain yhdistyksen puheenjohtajia yli 15 vuoden ajalta: Veera Toivonen (vas.), Eija Raitala, Tiina Primietta ja Sanna Karppanen. Kuvasta puuttuu Therese Almén.
Kuva yllä: Suomen Saksanopettajat ry:n aktiiveja yhdistyksen 70-vuotisjuhlissa Goethe-Institutin tiloissa.
Kieliasiantuntijat ry:n ja SUKOLin yhteisessä lähettilästoiminnassa opettaja voi saada luokkaansa toisen aikuisen, joka kannustaa kielten pariin.
Anna-Maria Nylund ja Mili Viita tekevät työtään kielten parissa kääntäjinä. Heitä yhdistää huoli kieltenopiskelun vähenemisestä ja yksipuolistumisesta. Molemmat myös toimivat Kieliasiantuntijat ry:n kielilähettiläinä, joita kieltenopettajat voivat kutsua oppilaitoksiin kertomaan siitä, mitä hyötyä kielten osaamisesta on työelämässä.
Kieliammattilaisen työ on vaihtelevaa
Anna-Maria Nylund perustelee, miksi hakeutui Kieliasiantuntijoiden lähettilääksi: ”Olen itse opiskellut ammattitutkintoa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistolla ja monella eri kielellä ja kertoisin mielelläni, miten kaikesta opiskelusta ja kielistä olen jollain tavalla hyötynyt vuosien saatossa.” Hän on kouluttautunut alun perin restonomiksi ja tehnyt erilaisia kielitaitoa vaativia töitä pankki- ja vakuutusalalla, ja nyt hän täydentää osaamistaan ruotsin kielen kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa. Hänen käyttökielensä ovat ruotsi, suomi, englanti, saksa, ranska ja espanja.
Mili Viita kääntää asiatekstejä, pääasiassa markkinointia ja yritysviestintää englannista, ruotsista, norjasta ja tanskasta suomeksi. ”Käännän paljon verkkotekstejä yrityksille: tuotesivuja, blogiartikkeleja, uutiskirjeitä, ohjeartikkeleita sekä erilaisia raportteja. Myös sovellustekstit ovat viikoittaista sisältöä”, hän sanoo.
Kielitaustastaan Viita kertoo: ”Koulussa luin englannin ja ruotsin lisäksi ranskaa ja saksaa. Yliopistolla kävin japanin ja norjan kursseja. Olin lukioaikana vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa ja yliopistoaikana vuoden Ruotsissa. Tanskan olen oppinut työtä tekemällä ruotsin ja norjan pohjalta; lisäksi kävin aikoinaan ruotsinkielisessä työväenopistossa parilla kurssilla.” Kääntäjän työssä huomaa, että eri kielet tukevat toisiaan. Työkielistä tärkein on kuitenkin kääntämisen kohdekieli eli suomen kieli.
Kouluvierailulla opettajan toiveiden mukaan
Viidan mukaan kielilähettilästoiminta on ollut antoisaa: ”Olen saanut jakaa tietoa itselleni rakkaasta ja tärkeästä asiasta ja vastailla kysymyksiin siitä.” Hän on ollut mukana parin vuo-
den ajan ja pitänyt erilaisia esityksiä opettajien toiveiden mukaan. Esimerkiksi ruotsin tunnilla keskityttiin pohjoismaisten kielten osaamisen merkitykseen, ja yhden lukion englannin ryhmälle Viita piti luovan kääntämisen työpajan, jossa oppi-
Tiettyyn aiheeseen keskittyvä työpajatyyppinen toteutus voileen: ”Opetuksessa kääntämistä käytetään pitkälti rakenteiden
Teksti ANNA HALME kuva MILI VIITA
Kääntäjä Mili Viita on yksi Kieliasiantuntijoiden lähettiläistä.
nen on yllättävän huonosti tunnettu työ ja ammatti: ”Erityisen huonosti tunnetaan se puoli, miten teknistä ja haastavaa työ on.” Kääntäminen on tekoälyn kehityksen myötä murroksessa. ”Nuorten on tärkeä oppia ymmärtämään, että tekoäly tarvitsee johtajakseen ihmisen, joka valitsee, missä ja milloin sitä käytetään ja miten sekä tarkistaa sen tuotokset”, Viita tähdentää.
Lähettilästoiminnan ansiosta Viita on saanut nähdä pilkahduksen nykylukion arjesta. ”Nuoret ovat fiksuja ja valveutuneita, joten välillä on saatu aikaan hyvää keskustelua etenkin tekoälyyn liittyvistä vastuukysymyksistä”, hän sanoo.
OPETTAJIEN KOMMENTTEJA
KIELIASIANTUNTIJOIDEN lähettiläät ovat saaneet hyvää palautetta opettajilta, joiden luokissa he ovat vierailleet. Kaksi opettajaa kertoo omista kokemuksistaan viime lukuvuoden kielilähettiläsvierailuista.
Teksti Tytti Kuutti
Kieliasiantuntija vieraili abien valinnaisella, syventävällä koulukohtaisella opintojaksolla. Ryhmäkoko oli noin 25. Etukäteen kerroin opiskelijoille, millainen vierailija meillä on tulossa ja mistä aiheesta.
Lähettiläs oli juuri meille sopiva vierailija, sillä hän osasi tsempata nuoria opiskelijoita eikä saanut yo-kirjoituksia tai korkeakoulua näyttämään liian vaikeilta. Hän kertoi hyviä käytännön esimerkkejä siitä, miten tärkeää on palautua opiskelusta ja mitä voi tehdä sen vastapainoksi. Kuulimme myös erityisesti kielten opinnoista jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Teksti Sari Hämälä
Koulussamme kävi viime syksynä kieliasiantuntijoiden lähettiläs. Hänelle vierailu oli ensimmäinen lähettiläänä, samoin minulle vastaanottavana puolena. Toiveeni oli, että hän kertoisi englanniksi omasta polustaan ja urastaan kielten parissa. Olin vierailuun erittäin tyytyväinen, sillä lähettiläällä oli tosi monipuolinen tausta. Hän keskittyi selittämään ja havainnollistamaan tulkin työtä hyvin opiskelijalähtöisesti; opiskelijat saivat itsekin vähän tuntumaa tulkkaamisesta. Suosittelen samaa ehdottomasti muillekin!
Kannustusta omille poluille
Nylund on kokeillut sekä etä- että lähivierailua. Parasta hänen mielestään on päästä paikan päälle luokkaan: ”Voin näyttää käytännön esimerkkien avulla, miksi edes generatiivinen tekoäly ei tule korvaamaan kaikkia kääntäjiä tai viestijöitä yleensä, mitä sudenkuoppia sen käyttämiseen voi liittyä, ja mihin itse joskus tekoälyä käytän ja mihin taas en.”
Nylund kokee kielilähettilästoiminnan tärkeäksi tehtäväksi, koska tilastojen valossa kielten opiskelu on vähentynyt pelotta-
van paljon. Hän haluaa kannustaa nuoria opiskelemaan kieliä ja löytämään omat polkunsa jatko-opintoihin ja ammattiin. Tärkeintä on saada todistus – arvosanoja ei opintojen jälkeen kukaan kysele. ”Tämän kerron selvästi aina, samalla kun mainitsen sen, että lukio on minusta hyvä vaihtoehto yleistiedolle vähän kaikesta. Jos taas kaipaa konkreettista tekemistä, on ammattikoulu sopiva. Ja jos joku luulee, ettei ammattikoulun käynyt tarvitse äidinkieltä, lukemista, kirjoittamista tai vieraita kieliä mihinkään, on hän kyllä aivan varmasti väärässä”, Nylund toteaa.
Kielitaidon hankkiminen kannattaa aina
Nylund kertoo, että hänellä on tapana kysyä kuulijoilta, keksivätkö he jonkin ammatin tai työn, jossa kielitaitoa ei tarvittaisi. Itse hän ei sellaista keksi: ”Annan kuulijoille myös käytännön esimerkkejä. Jos haluaa esimerkiksi metallialalle, suurin osa käytettävistä koneista on saksankielisiä ja työpaikatkin ovat monikulttuurisia.”
Kielten opiskelu avartaa mieltä ja itseilmaisua. ”Olen eniten huolissani juuri siitä, miten tämän päivän nuoret pystyvät ilmaisemaan halujaan, toiveitaan tai murheitaan, kun ei heillä oikein sanoja siihen tunnu olevan”, Nylund sanoo. Opiskelutilaisuuksiakin on nykynuorilta kavennettu. Nylund muistelee omia lukioaikojaan, jolloin lukiossa alkavaa ranskan kieltä sai opiskella 11 kurssia. Tämä mahdollisti sen, että lukioranskalla pystyi ilman kielialueella oleskelua pääsemään samalle tasolle kuin ne, jotka olivat aloittaneet ranskan kahdeksannella luokalla.
Viita korostaa, että tekoälyn aikakaudella vankka kielitaito ja kielen taju on tärkeä. Jatkuvasti kasvava osa lukemistamme teksteistä on tekoälyn tuotosta, tai niiden tuottamisessa on ainakin jollakin tavalla käytetty tekoälyä. Kielitaitoinen pystyy helpommin tunnistamaan tekoälyn hallusinaatiot, kielellisen manipulaation yritykset ja muut nykyään hyvin tavalliset vaikuttamisen keinot. ”Hyvä kielen hallinta, niin äidinkielen kuin vieraidenkin kielten, on supervoima!” Viita sanoo. ”Omilla aivoillaan ajatteleva ihminen, joka osaa valjastaa tekoälyn hyötykäyttöön mutta ei jää sen rengiksi, on arvokas niin arkielämässä kuin työelämässäkin.”
KIINNOSTUITKO? VIELÄ EHDIT!
SYYSLUKUKAUDEN loppuun asti voit kutsua Kieliasiantuntijoiden lähettiläitä luokkaasi. Kieliasiantuntijat ry on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille tai sellaiseksi suuntautuville. Jos olet kiinnostunut tilaamaan Kieliasiantuntijoiden lähettilään kouluusi, täytä lomake osoitteessa: https://forms.gle/Tro1J16cgnFYRv5b8
Lisätietoja saa myös SUKOLin toimistolta Anna Halmeelta, anna.halme@sukol.fi.
SARAVE-hanke kehittää yliopistoopintojen saavutettavuutta
Yliopistojen saksan, ranskan ja venäjän yksiköt ovat yhdistäneet voimansa SARAVE-hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen aikana pilotoidaan koulutusuudistus, joka avaa saksan ja ranskan opinnot kielellisesti erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille.
Teksti PAULA AUKEE, LEENA KOLEHMAINEN, MARJUT JOHANSSON, MIKA LÄHTEENMÄKI
Kieltenopetuksen yksipuolistuminen peruskoulussa ja lukiossa on johtanut siihen, että yhä harvempi voi hakea yliopistoihin opiskelemaan muita vieraita kieliä kuin englantia. Yliopistoissa kielten tutkinto-ohjelmien opiskelijamäärät ovat laskeneet, ja kieliasiantuntijoiden määrän vähentyminen on yhteiskunnallinen huolenaihe. Vakava tilanne on ollut esillä erilaissa selvityksissä, mielipidekirjoituksissa ja artikkeleissa.
Yliopistojen kieliaineiden yhteinen SARAVE-hanke purkaa ongelmaa pilotoimalla uuden koulutusavauksen, joka mahdollistaa saksan ja ranskan tutkinto-opiskelun yliopistossa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa. Uusi koulutus alkaa syksyllä 2026.
Kielten opintoihin ilman aiempaa osaamista
SARAVE-hanke kehittää yliopistokoulutuksen saavutettavuutta avaamalla saksan ja ranskan tutkintokoulutuksen myös niille hakijoille, joilla ei ole aiemmin hankittua osaamista näissä kielissä. Saksan ja ranskan kouluopetus on vähentynyt, minkä vuoksi yliopistojen hakijamäärät ovat laskeneet. Koska kielten kouluopetus toteutuu alueellisesti ja sosiaalisesti epätasavertaisesti, kaikki halukkaat eivät nykytilanteessa edes pysty hakemaan yliopistolliseen koulutukseen. Ratkaisu myös mahdollistaa yliopistollisen koulutuksen muista taustoista suomalaiseen koulujärjestelmään siirtyneille. Alkuperäinen, aikaisemmin hankittua kielitaitoa edellyttävä hakuväylä säilyy uudistuksen rinnalla.
Kun aiemmin hakijoilta edellytettiin lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista, syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin voivat hakea myös hakijat, joilla on vähän tai ei lainkaan saksan ja ranskan opintoja taustalla. Muutos voi tuntua radikaalilta, mutta se ei ole täysin uusi: esimerkiksi ranskan ja venäjän yliopisto-opiskelu oli mahdollista aloittaa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa 1980- ja 1990-luvuilla. Åbo Akademissa puolestaan on voinut jo pitkään hakea saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmiin ilman aiempia kieliopintoja.
Saksan kielessä koulutusuudistukseen osallistuvat tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin Helsingin, Jyväskylän, Oulun
ja Turun yliopistot. Ranskan kielessä mukana ovat Jyväskylän ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Tampereen yliopisto, jossa saksa on pääaineena ja ranska sivuaineena, ei osallistu. Itä-Suomen yliopisto, jossa saksa ja ranska ovat molemmat sivuaineita, ei myöskään osallistu tähän uudistukseen.
Venäjän kieli on mukana uudistuksessa vain Jyväskylän yliopistossa, jossa venäjän yksikkö päätti lähteä mukaan saksan ja ranskan kanssa.
Kun aiemmin hakijoilta edellytettiin lukion lyhyttä oppimäärää vastaavaa osaamista, syksyllä 2026 alkaviin koulutuksiin voivat hakea myös hakijat, joilla on vähän tai ei lainkaan saksan ja ranskan opintoja taustalla. Muutos voi tuntua radikaalilta, mutta se ei ole täysin uusi: esimerkiksi ranskan ja venäjän yliopisto-opiskelu oli mahdollista aloittaa ilman aiemmin hankittua kielitaitoa 1980ja 1990-luvuilla.
Hakeminen vieraiden kielten yliopisto-opintoihin Yliopistoihin hakeminen vaatii hakijoilta ja opoilta entistä enemmän tarkkuutta, sillä eri yliopistojen hakukohteet ja valintakriteerit ovat näissä kielissä erilaisia.
Osassa hakukohteista tulee olemaan vain yksi hakukohde, johon kaikki saksan ja ranskan hakijat voivat hakea riippumatta siitä, onko heillä aiempia kieliopintoja vai ei (Oulu, Turku ja Åbo Akademi). Helsinki ja Jyväskylä kuitenkin lanseeraavat rinnakkaiset hakukohteet: alkeistasolta lähtevän koulutuksen ja perinteisen hakukohteen, jossa hakijoilta vaaditaan aiempaa kielitaitoa.
Uudet hakukohteet tulevat ensimmäistä kertaa hakuun kevään 2026 yhteishaussa. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja hakukohteista julkaistaan Opintopolku.fi-sivustolla marraskuun 2025 loppuun mennessä.
Hankkeen aikana seurataan ja dokumentoidaan eri toteutustapojen toimivuutta. Jatkosta päätetään, kun hankkeen tuloksista saadaan tietoa.
Tammikuussa 2025 verkoston toiminta laajeni hankkeeksi, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. SARAVE-hankkeen tavoitteet kumpuavat verkoston alkuperäisistä päämääristä: kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen jatkuvuuden turvaaminen Suomessa, kielikoulutuksen kestävyyden lisääminen sekä yliopisto-opintoihin hakemisen joustavoittaminen.
Yhteistyötä vuodesta 2024
SARAVE-hankkeen taustalla on kaikkien suomalaisten yliopistojen saksan, ranskan ja venäjän yksiköiden yhteistyöverkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2024. Mukana ovat Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Yhteistyö kumpusi yliopistojen humanististen tiedekuntien dekaanien aloitteesta. Verkoston tavoitteena on vaikuttaa kielikoulutuspolitiikkaan ja edistää vähemmän opiskeltujen vieraiden kielten opiskelua Suomessa kaikilla tasoilla.
Verkosto on järjestänyt kaksi paneelikeskustelua. Ensimmäinen paneeli oli Kielitieteen päivillä Jyväskylässä toukokuussa 2024. Toinen, Kielitaito tulevaisuustaitona -seminaari järjestettiin Helsingissä marraskuussa 2024 yhteistyössä lukion kieltenopetuksen kehittämishankkeen (LUKKI) kanssa. Lisäksi verkoston jäsenet ovat antaneet haastatteluja sekä julkaisseet kannanottoja, mielipidekirjoituksia ja lausuntoja.
VISIOITA
HELMIKUUSSA 2025 SARAVE-verkoston jäsenet laativat yhteistyössä SUKOLin kanssa visioraportin, jonka pohjalta tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulun tulevaisuustyö -kehittämishankkeelle lausunto vieraiden kielten osaamisen tulevaisuusnäkymistä Suomessa.
Visioraportti Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa on saatavilla SUKOLin sivuilla: https://sukol.fi/ajankohtaista/vieraiden-kielten-opiskelun-ja-osaamisen-taso-suomessa/.
Yliopistorajat ylittävää opetusyhteistyötä
Alkuvaiheessa SARAVE-verkosto keskittyi opetusyhteistyön aloittamiseen yliopistojen välillä. Elokuussa 2024 solmittiin ristiinopiskelusopimukset, joiden ansiosta saksan, ranskan ja venäjän opiskelijat voivat valita opintoihinsa kursseja kumppanuusyliopistoista. Palaute on ollut myönteistä: laajempi kurssitarjonta ja erikoistumiskurssit ovat palvelleet opiskelijoita, ja kasvaneet osallistujamäärät ovat motivoineet opettajia.
Tammikuussa 2025 verkoston toiminta laajeni hankkeeksi, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. SARAVE-hankkeen tavoitteet kumpuavat verkoston alkuperäisistä päämääristä: kielten ja kulttuurien asiantuntemuksen jatkuvuuden turvaaminen Suomessa, kielikoulutuksen kestävyyden lisääminen sekä yliopisto-opintoihin hakemisen joustavoittaminen. Keskeisiksi toimenpiteiksi kiteytyivät edellä kuvatun koulutusuudistuksen pilotointi sekä yliopistojen välisen opetusyhteistyön jatkaminen ja kehittäminen. Hanke jatkuu 31.7.2028 saakka.
Vaikuttamistyötä unohtamatta
Yliopistokoulutusten avaaminen kielellisesti moninaisista taustoista tuleville hakijoille turvaa kieliasiantuntijuuden jatkuvuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Ongelman juuret ovat kuitenkin syvemmällä: vastuu kieltenopetuksesta on siirtynyt Suomessa yhä korkeammalle koulutusasteelle. Lisäksi viime vuosikymmenten koulutuspoliittiset ratkaisut ovat vähentäneet muiden vieraiden kielten kuin englannin opetusta kouluissa ja yliopistoissa.
Vuonna 2025 julkaistu verkoston jäsenten laatima tutkimusartikkeli kuvaa muutoksia vieraiden kielten yliopisto-opiskelussa Suomessa. Turun yliopiston tutkijoiden Outi Veivon, Soili Norron ja Marjut Johanssonin (2025) tutkimusartikkeli Less or more widely studied languages – How has language specialist education in Finland changed in twenty years? kuvaa peruskoulun ja lukion vieraiden kielten opetuksen vähentymisen vaikutuksia opiskelijoiden yliopistokoulutuksen rekrytointiin 2000-luvulla. Tutkimuksesta käy ilmi, että englannin kielen opiskelijoiden osuus on kasvanut muiden kielten kuten ruotsin, saksan ja ranskan kustannuksella. (Artikkeli on julkaistu teoksessa: Freiderikos Valetopoulos ym. toim.: Linguistic and Intercultural Landscapes in the European Higher Education Frankfurt a.M.: Lang.)
Kuten Tempus-lehden pääkirjoituksessa 2/25 todetaan, Suomen kieltenopetus on käännekohdassa. SARAVE-hanke jatkaa vaikuttamistyötään suunnan muuttamiseksi.
SARAVE (2025–2028) on yliopistojen yhteinen kieliaineiden kehittämishanke, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Mukana ovat saksan, ranskan ja venäjän kielten tutkintokoulutusta tarjoavat yliopistot: Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot ja Åbo Akademi. Hanketta johtavat ranskan kielen professori Marjut Johansson (Turun yliopisto), saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto) ja venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki (Jyväskylän yliopisto). Koordinaattorina toimii Paula Aukee (Jyväskylän yliopisto, paula.h.aukee@jyu.fi). Lisätietoa hankkeesta: https://www.jyu.fi/sarave.
Mitä kieltä puhuu Eurooppayliopisto?
Monikielisyys ja kulttuurien tuntemus ovat osa korkeakoulutuksen eurooppalaista tulevaisuutta.
Teksti MIRJAM GAMRASNI, MAARIT OHINEN-SALVÉN
Eurooppa-yliopistojen tavoitteena on rakentaa uuden sukupolven eurooppalaista korkeakoulutusta, jossa opiskelijat, tutkijat, opettajat ja hallintohenkilökunta työskentelevät yhdessä monikielisesti, yli valtioiden ja tieteenalojen rajojen. Taustalla on halu vahvistaa eurooppalaisten korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä ja luoda yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue. Eurooppa-yliopistoaloite on käynnistetty vuonna 2017, ja vaikka se on vielä suhteellisen uusi, sen kasvu on ollut nopeaa. Ensimmäiset Eurooppa-yliopistot muodostettiin vajaa kuusi vuotta sitten, ja vuonna 2025 Euroopassa toimii jo 65 allianssia. Suomesta mukana on yhteensä 23 korkeakoulua –12 tiedeyliopistoa ja 11 ammattikorkeakoulua. Opetushallituksen tietojen mukaan jopa 78 % suomalaisista korkeakouluopiskelijoista opiskelee allianssikorkeakoulussa.
Monikielisyys Ulysseuksen vahvuutena Helsinkiläinen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu oli perustamassa Ulysseus-nimistä Eurooppa-yliopistoa vuonna 2020. Haaga-Helian lisäksi Ulysseukseen kuuluu seitsemän eurooppalaista korkeakoulua: Sevillan yliopisto Espanjasta, Genovan yliopisto Italiasta, Université Côte d’Azur Ranskasta, Košicen teknillinen yliopisto Slovakiasta, MCI® the Entrepreneurial School Itävallasta, Münsterin yliopisto Saksasta ja Montenegron yliopisto Montenegrosta.
Ulysseuksen +2 Language Programme (+2LP) -kieliohjelma on yksi Euroopan 65:n yliopistoallianssin suurimmista, ja siihen kuuluvat montenegron kielikurssit ovat maailman ensimmäiset tämän kielen verkko-opintojaksot. Tuhannet allianssin opiskelijat, henkilökunnan jäsenet ja elinikäiset oppijat ovat jo löytäneet tiensä Ulysseuksen virtuaaliseen kieliohjelmaan.
Yksi keskeinen tavoite on, että opiskelijat oppisivat vähintään kahta vierasta kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Kieliohjelman tarkoitus on tarjota laaja vieraiden kielten verkko-opintojaksojen valikoima, jolla tuetaan sekä opiskelijoiden että henkilöstön kielitaidon kehittymistä. Kieliohjelma kattaa tällä hetkellä 11 kieltä, ja tarjolla olevien kieliopintojen taitotasot vaihtelevat tasojen A1 ja B2 välillä eurooppalaisen viitekehyksen asteikolla. Ohjelmassa mukana olevat kielet ovat espanja, ranska, italia, saksa, slovakki, suomi, englanti, arabia, kiina, venäjä ja montenegro. Kielet oli määritelty jo Ulysseus-Eu-
rooppa-yliopiston projektihakemuksessa. Allianssikielten lisäksi mukaan valikoitui neljä isoa kieltä: kiina, arabia, venäjä ja englanti. Allianssin toisella rahoituskaudella marraskuusta 2023 tarjontaan lisättiin uuden partneriyliopiston montenegron kieli. Lisäksi silloin tarjontaan tuli Academic Writing in English, joka on suunnattu erityisesti partnerikorkeakoulujen tohtoriopiskelijoille.
Suurin osa alkeistason kursseista toteutuu englanniksi, mutta joillakin Italian partnerin tarjoamilla kursseilla tukikieli on italia. Kohdekielen määrä lisääntyy, kun taitotasoissa noustaan ylöspäin. Kielikurssit ovat valinnaisia, mutta opiskelija voi sisällyttää niitä tutkintoonsa osassa korkeakouluista. Valitettavasti kaikissa eurooppalaisissa korkeakouluissa kieliopintoja ei voi sisällyttää tutkintoon.
Osalla kursseista on opettajan pitämiä verkko-oppitunteja, kun taas osa on itsenäisesti verkko-opintoina suoritettavia kursseja. Käsiteltävät sisällöt ja teemat vaihtelevat hieman, mutta kaikilla kursseilla on pyritty siihen, että ne sisältävät sekä suullista että kirjallista kielitaitoa.
Kieliohjelma on yksi Euroopan 65:n yliopistoallianssin suurimmista, ja siihen kuuluvat montenegron kielikurssit ovat maailman ensimmäiset tämän kielen verkko-opintojaksot.
Kielipolitiikka näyttää suuntaa
Haaga-Helialla on keskeinen rooli Ulysseus-allianssissa, sillä se vastaa koulutuksen ja pedagogiikan kokonaisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Haaga-Helia johtaa yhteis- ja kaksoistutkintojen kehittämistä yhteistyössä allianssikumppanien kanssa sekä vastaa yhteisestä koulutustarjonnasta. Lisäksi Haaga-Helia koordinoi pedagogista kehittämistä ja vastaa allianssin kieliohjelmasta ja kielipolitiikasta.
Korkeakoulujen yhteistyötä linjaava kielipolitiikka sisältää suosituksia, joilla pyritään luomaan kielelliset ja kulttuuriset edellytykset monikielisyyttä, monikulttuurisuutta ja inklusiivisuutta vaalivalle, kestävälle kansainväliselle yhteistyölle.
Ulysseuksen kielipolitiikka perustuu lingua–culture-lähestymistapaan. Lingua–culture viittaa kielen, kulttuurin ja sosiaalisen kontekstin erottamattomaan yhteyteen. Kieli ei ole vain viestinnän väline, vaan se heijastaa ajattelua, arvoja ja uskomuksia. Eri kielet suodattavat todellisuutta eri tavoin ja vaikuttavat siihen, miten maailmaa ymmärretään ja jäsennetään.
Kielenpuhujissa on useita kerroksia – jokainen on hieman erilainen ihminen eri kielellä. Vieraan kielen puhuminen ei ole pelkkä taito vaan ikkuna toisenlaiseen kulttuuriin, vuorovaikutukseen ja maan historiaan.
Ulysseus-yhteistyö ei olisi mahdollista ilman kieli- ja kulttuuriosaamista. Jo kielitiimin omassa työssä tarvitaan lingua–culture-ymmärrystä, sillä tiimin jäsenet ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kahdeksan kulttuurin ja seitsemän kielen kanssa. Allianssin kielipolitiikkakeskusteluissa on päästy syvälle lingua–culture-lähestymistavan ytimeen ja lähes filosofisiin pohdintoihin yhteisymmärryksen löytämiseksi esimerkiksi moni-, usea- ja polykielisyyden käsitteistä (englanniksi multilingualism, plurilingualism, polylingualism).
Ulysseuksen kielipolitiikassa korostetaan kielellisen moninaisuuden, kulttuurienvälisen osaamisen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Nyky-yhteiskunnan kriisinkestävyys ja tiedon huoltovarmuus edellyttää riittävää määrää eri vieraiden kiel-
ten laaja-alaisia asiantuntijoita. Kaikkea kielitaitoa arvostetaan, ja monikielisyyden tukemista pidetään keskeisenä osana eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä.
Kielipolitiikka heijastaa allianssin yhteistä tavoitetta rakentaa aidosti monikielinen, monikulttuurinen ja osallistava eurooppalainen yliopisto. Kielitaitoa pidetään strategisena voimavarana, joka tukee vuoropuhelua, osallisuutta ja yhteiskunnallista uudistumista. Kielipolitiikka on jatkuvasti päivittyvä dokumentti, ja se sisältää suosituksia, joilla pyritään tukemaan monikielisyyden ja -kulttuurisuuden integroimista opetukseen, tutkimukseen ja hallintoon partnerikorkeakouluissa. Avoimesti saataville tuleva Ulysseus Eurooppa-yliopistoallianssin kielipolitiikka julkaistaan loppusyksyllä 2025 ensin englanniksi, minkä jälkeen se käännetään kaikille seitsemälle allianssikielelle.
Kirjoittajat: Mirjam Gamrasni ja Maarit Ohinen-Salvén Kirjoittajat toimivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa: FM Mirjam Gamrasni on Communication Specialist ja FL Maarit Ohinen-Salvén yliopettaja.
Suomi on yksi Ulysseus-yliopistoallianssin kieliohjelmassa tarjolla olevista kielistä.
Mehrsprachigkeit: Nicht nur im Studium, auch in der Schule!
Viele Studierende haben mehrere Sprachen in der Schule gelernt, trotzdem nehmen sie sich nicht als mehrsprachig wahr. Um das zu ändern, haben die Autorinnen Unterrichtskonzepte für die Mehrsprachigkeit erarbeitet.
Von SABINE GRASZ, ANTA KURSIŠA
Individuelle und auch gesellschaftliche Mehrsprachigkeit spielen nicht nur in der Forschung in verschiedenen Disziplinen, sondern auch im Gemeinsamen europäischen Referenzrahmen für Sprachen (GeR) eine zentrale Rolle. Die dort proklamierte Wertschätzung von Mehrsprachigkeit und die Berücksichtigung des mehrsprachigen Repertoires der Lernenden haben heute Einzug in die nationalen Lehrpläne vieler Länder genommen. Die finnischen Rahmenlehrpläne für die Gemeinschaftsschule (POPS 2014) und die gymnasiale Oberstufe (LOPS 2019) erwähnen an vielen Stellen Mehrsprachigkeit und die eng damit verbundene Sprachbewusstheit. In POPS 2014 ist zu lesen: Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Ähnlich formuliert LOPS 2019: Lukion kieltenopetuksessa kehitetään opiskelijan monikielistä kompetenssia […]. Kielikasvatus vahvistaa opiskelijan kielitietoisuutta ja eri kielten rinnakkaista käyttöä, monilukutaidon kehittymistä sekä taitoja toimia eri kieliyhteisöissä.
Eigene Mehrsprachigkeit verstehen
Wir unterrichten Germanistik-Studierende an Universitäten in Finnland und Schweden und merken, dass viele unserer Studierenden, die während ihrer Schulbildung in Finnland mindestens vier Sprachen gelernt haben, sich selbst nicht als mehrsprachig wahrnehmen. Um das zu ändern, haben wir Unterrichtskonzepte für die Mehrsprachigkeit erarbeitet. In unseren Kursen lernen die Studierenden nicht nur aktuelle Forschung kennen, sondern reflektieren fortlaufend die eigene Mehrsprachigkeit und probieren mehrsprachige Kommunikationssituationen aus. Diese Aktivitäten sind auch passend für den Sprachenunterricht in der gymnasialen Oberstufe. Obwohl in Finnland und Schweden die große Mehrheit der Universitätsstudierenden der Germanistik zumindest zwei –sehr häufig auch mehr – Fremdsprachen gelernt haben, bevor sie an die Universität kommen, begreifen sich viele nicht als mehrsprachig. Das merken wir immer wieder, wenn wir zu Beginn unserer Kurse Studierende fragen, ob sie sich als mehrsprachig bezeichnen würden. Aus den drei möglichen
Antworten wird oft „nein”, immer wieder „nicht sicher” und seltener „ja” gewählt. Die anschließenden Begründungen der gewählten Antwort zeigen, dass Lernende sich nicht sicher sind, ob sie sich als mehrsprachig bezeichnen dürfen. In der Diskussion liegt der Fokus oft auf Sprachkompetenz: Erst wenn man über ein bestimmtes (hohes) Niveau in mehreren Fremdsprachen verfügt, nimmt man sich selbst als mehrsprachig wahr. Diese Ansicht hält sich noch sehr hartnäckig, auch wenn mittlerweile geklärt ist, dass viele andere Aspekte Mehrsprachigkeit und mehrsprachige Kompetenz ausmachen.
Aktivitäten zur Reflexion
Eine hervorragende Aktivität, um den Blick auf die Mehrsprachigkeit zu erweitern, ist die Anfertigung von Sprachenporträts (nach Hans-Jürgen Krumm). Damit zeigt man das gesamte Sprachenrepertoire – also alle Sprachen bzw. Sprachvarietäten, die man gelernt hat, und es wird klar, dass die individuelle Mehrsprachigkeit nicht von einem bestimmten Kompetenzniveau in den einzelnen Sprachen abhängt, sondern das subjektive Erleben von Sprachen eine bedeutende Rolle spielt. Man verbindet die Sprachen in einer menschlichen Figur mit einem Platz im Körper (die Sprache des Herzens, die Sprache in den Händen usw.) und man zeichnet sie dort in einer ausgewählten Farbe ein (diese Sprache ist für mich rot, weil …). Wenn Lernende ihre Figuren anderen präsentieren, können sie erleben, wie unterschiedlich sie eine und dieselbe Sprache wahrnehmen und was für eine unterschiedliche Bedeutung dieselbe Sprache für sie haben kann.
Eine andere von uns verwendete Aktivität zur Reflexion der eigenen Mehrsprachigkeit und zur Erhöhung der Sprachbewusstheit ist das Verfassen von Sprachlernbiographien, in denen anhand verschiedener Fragen etwas systematischer und analytischer die Dynamik und Komplexität des eigenen Spracherwerbs behandelt wird. Die Fragen, die beim Schreiben helfen, sind z. B. Welche Sprachen habe ich wann, wo und wie lange gelernt? Wie gut beherrsche ich die Sprachen und was kann ich in unterschiedlichen Sprachen – sprechen, hören, lesen, schreiben …? Welche Rolle spielen die verschiedenen Sprachen bei meinem Sprachenlernen und in der Kommunikation in Fremdsprachen? Unterstützen sie sich gegenseitig? Stören sie?
Sprachlernbiographien helfen beim Nachdenken über verschiedene typische Prozesse während des Sprachenerwerbs. Beispielsweise gehen wir auf den Status und das Prestige unterschiedlicher Sprachen ein. Auch die typologische Nähe einiger Sprachen und deren Einfluss auf die Erlernbarkeit von Sprachen kommen damit zum Vorschein. Ein weiterer wichtiger Aspekt ist der Verlust oder das „in-den-HintergrundTreten“ von Sprachen, die wenig gebraucht werden, aber auch die Möglichkeit, diese wieder zu aktivieren. Beim Schreiben der Sprachlernbiographien und beim Sprechen über sie mit den Mitlernenden fällt dann in der Regel auf, welche Sprachen zu welchem Zeitpunkt in ihrem Leben von Bedeutung waren bzw. sind und dass die Sprachverwendung einer andauernden Veränderung und Dynamik unterworfen ist.
Ein weiterer Ansatz, mit dem man einerseits diese Dynamik und Veränderungen beim Sprachenlernen und andererseits gerade die Verwendung (und nicht die Kompetenz) von Sprachen aufzeigen kann, stammt aus dem Konzept der Dominanten Sprachkonstellation von Larissa Aronin. Lernende bekommen ein Blatt mit mehreren Kreisen und beschriften sie: Es kann dabei um die Sprachenverwendung von bspw. heute und vor ein paar Jahren gehen – der zeitliche Aspekt steht im Vordergrund. Es kann aber auch um verschiedene Situationen (z.B. Schule vs. zu Hause oder bei Verwandten) oder Orte (z.B. zu Hause oder während des Austauschjahres in der Gastfamilie) gehen. Die Lernenden schreiben in jeden Kreis die 2–3 Sprachen, die sie in der entsprechenden Situation am meisten benutzen bzw. benutzt haben. Um den Kreis herum schreibt man Sprachen, die man selbst nicht aktiv benutzt hat, die trotzdem irgendwie anwesend sind.
In den Schlussreflexionen betonen die Studierenden, dass diese Aufgaben ihnen die Augen für Mehrsprachigkeit geöffnet haben und ihnen stärker bewusst wurde, wie wichtig es ist, Mehrsprachigkeit zu schätzen und zu fördern. Manche stellen fest, dass sie erst durch diese Aktivitäten realisiert haben, dass sie mehrsprachig sind.
Mehrsprachig kommunizieren
Neben der Reflexion der eigenen Mehrsprachigkeit spielen in unseren Kursen Aktivitäten, die mehrsprachiges Handeln bzw. mehrsprachige Kommunikationskompetenz fördern, eine wichtige Rolle. Diese Aktivitäten können, teilweise angepasst, auch sehr gut im schulischen Fremdsprachenunterricht eingesetzt werden. Eine Methode, um zu zeigen, wie das eigene mehrsprachige Repertoire als Ressource verwendet werden kann, sind Aktivitäten zur sogenannten Interkomprehension. Hierfür können im Deutschunterricht Texte anderer (am besten unbekannter) germanischer Sprachen, wie Dänisch oder Niederländisch verwendet werden. Wir haben dafür sprachlich und inhaltlich recht anspruchsvolle Nachrichten oder Medienberichte verwendet. Für Schüler:innen können bspw. Berichte über Populärkultur, Sport oder Ähnliches passender sein. Aufgrund der Ähnlichkeiten in vielen Wortschatzbereichen und mit einigen strukturellen Hinweisen können Lernende die Hauptinhalte der Texte erarbeiten und merken dabei, wie viel sie verstehen, auch wenn sie die betreffende Sprache gar nicht gelernt haben. Es geht dabei nicht
darum, die Texte in allen Details zu verstehen, sondern um die Erfahrung, dass man nicht von Null beginnt.
Eine wichtige Rolle in unseren Kursen spielen Aktivitäten zur Sprachmittlung, auch Mediation genannt. Auf Mediation wird ausführlich im GeR-Begleitband (2020) eingegangen und Mediationsaufgaben haben auch schon ihren Weg in Lehrpläne und Unterrichtsmaterialien gefunden. Mediation kann zwischen Kulturen, Modalitäten oder Sprachen erfolgen. In unseren Kursen haben wir häufig eine Situation in einem Café in Finnland benutzt, wo die direkte Übersetzung der landestypischen Gebäckbezeichnungen nicht viel weiterhilft; die Lernenden müssen überlegen, wie sie so sprachmitteln, dass eine nicht-ortsansässige Person das Angebot versteht und auswählen kann, was sie bestellen möchte. Zur kulturellen Mittlung in diesem Zusammenhang gehören außerdem Informationen darüber, ob am Tisch serviert wird oder man sich an der Theke selbst bedient, ob man Trinkgeld gibt und wenn ja, wie viel usw.
Ein letztes Beispiel für die Entwicklung von mehrsprachiger Kommunikationskompetenz sind Übungen, die Sprachenwechsel beinhalten. Besonders zu Beginn kann der schnelle Wechsel zwischen zwei oder mehreren Sprachen als anstrengend empfunden werden. Sprachenwechsel kann man aber gut üben, und meistens machen diese Aktivitäten Spaß. Wir haben übliche Kommunikationssituationen verwendet, wie Kennenlernen oder Ausflugsziele zusammen festlegen, und die Studierenden sollten, wenn sie an der Reihe waren, die Sprache wechseln oder das vorher Gesagte in einer anderen Sprache zusammenfassen. Wir haben hierfür Finnisch, Schwedisch, Englisch und Deutsch verwendet. Möglich ist es aber auch, auf diese Weise Herkunftssprachen zu beachten. Einen Redebeitrag in einer Herkunftssprache kann jemand anders in der Gruppe in einer anderen Sprache, z.B. auf Deutsch zusammenfassen. Die wichtigste Erkenntnis der Studierenden bei diesen Aktivitäten war: „[…] je mehr man Sprachmittlung und Sprachenwechsel übt, desto besser wird man.“
MONIKIELISYYTTÄ HARJOITTELEMAAN
MONIKIELISYYS on opetussuunnitelmiin kirjattu tavoite. Kirjoittajat Sabine Grasz ja Anta Kursiša ovat kuitenkin huomanneet, että harvat kielten yliopisto-opiskelijat pitävät itseään monikielisinä, vaikka suuri osa heistä on opiskellut kouluaikanaan useampaa kieltä. Tästä syystä he ovat kehittäneet harjoitteita, joiden avulla voi reflektoida omaa monikielisyyttään ja jotka sopivat muillekin asteille kuin vain yliopistoon. Jutussa esitellään näistä harjoitteista kielimuotokuva, kielielämäkerta ja ”kielikonstellaatio”. Kirjoittajien kursseilla harjoitellaan monikielistä kompetenssia myös esimerkiksi lukemalla tekstejä kohdekielen sukulaiskielillä, saksankurssilla vaikkapa tanskaksi tai hollanniksi. Mediaatiota ja kielenvaihtoa voi niin ikään harjoitella, ja palautteen perusteella opiskelijatkin ovat huomanneet, että harjoittelun avulla niissä voi kehittyä.
Ranskankielisen utopian äärellä
Ranskanopettajien maailmankongressin kansainvälisessä tunnelmassa keskusteltiin ranskanopettajan ammatin murroksesta.
Kongressi antoi mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä kollegoiden kesken.
Ranskanopettajien maailmankongressi Les utopies francophones en tous genres järjestettiin Ranskan Besançonissa heinäkuussa 2025. Edellinen kongressi oli järjestetty virtuaalisesti vuonna 2021, mutta aiemmasta ”lähitapaamisesta” oli 9 vuotta – ja jo 25 vuotta siitä, kun kongressi oli järjestetty edellisen kerran Ranskassa. Henkilökohtaisille kohtaamisille, verkostoitumiselle ja kouluttautumiselle olikin suuri tilaus. Tästä todisti kongressin osallistujamäärä: noin 1 400 ranskanopettajaa, jotka edustivat 105 eri kansallisuutta. Kongressin järjestää Fédération internationale des professeurs de français (FIPF) eli Kansainvälinen ranskanopettajain liitto, jonka sääntömääräisessä kokouksessa todettiin, että ei edes YK pysty keräämään yhtä monipuolista, monikulttuurista ja monikielistä joukkoa päättämään yhteisesti koulutusasioista.
Kongressipaikkana toimi Besançonissa sijaitsevan FrancheComtén yliopiston kampusalue, joka kokosi yhteen opetusluokat, luentosalit ja ranskan kieleen, Ranskan eri alueisiin, kirjallisuuteen ja ranskan opetukseen keskittyneen messutapahtuman. Francophonie eli ranskankielinen yhteisö voidaan nähdä utopiana kansainvälisesti, mutta Franche-Comtén yliopistossa se on ja oli koulutuspäivien ajan konkretiaa ja elävää elämää. Yliopisto on sitoutunut vahvasti frankofonian edistämiseen.
Ranskanopettajan ammatti muutoksessa Kongressi toimi opettajuuden ja opettajien työtilana. Opettajat käsittelivät ammattinsa muutoksia: alan vetovoiman laskua, epävarmuutta, teknologisia muutoksia ja pedagogisia käytäntöjä. Tekoäly ja teknologian käyttö osana opetusta oli useiden paneelikeskustelujen aiheena.
Ranskanopetuksen ala houkuttelee yhä vähemmän nuoria maailmanlaajuisesti, totesi FIPF:n puheenjohtaja Cynthia Eid kongressin aikana pitämissään puheissa. Huomattavaa on, että moni nuori opettaja vaihtaa alaa noin viiden vuoden kuluttua valmistumisesta. ”Tärkein tavoite kongressin aikana olikin vaihtaa ja jakaa hyviä käytäntöjä kollegoiden kanssa mutta myös viestiä opettajien kesken kaikilla tasoilla, varhaiskasvatuksesta yliopisto-opetukseen”, jatkoi Cynthia Eid kannanotoissaan kongressin tavoitteista.
Paikallisen kirjakaupan ikkunaa. ”Livre = vivre” on suomeksi ”kirja = elää”. Lukemisen tärkeyttä ajattelulle, kirjoittamiselle ja tilannetajun kehittymiselle korostettiin useissa kongressin puheenvuoroissa.
Teksti ja kuvat VEERA TOIVONEN
Monipuolista ohjelmaa
Seitsemän päivän ohjelma oli erittäin monipuolinen. Jokaisena päivänä oli mahdollisuus seurata esitelmiä tai osallistua työpajoihin aamusta iltaan. Maailmankongressin pääteemaa ”Ranskankieliset utopiat kaikissa muodoissaan” käsiteltiin neljän alateeman kautta: kielellinen moninaisuus, kirjoittamisen käytännöt, kirjallisuus ja ranska ammatillisena kielenä. Mukana oli myös kirjailijoita kuten Wilfried N’Sondé, Véronique Tadjo, Richard Palachak ja besançonilainen Jacky Schwartzmann. Päivien aikana oli yli 20 konferenssia, 20 paneelikeskustelua ja 200 pedagogista työpajaa.
Iltaohjelmaan sisältyi juhla- ja kulttuuritapahtumia, ja työpajojen lisäksi oli tarjolla retkiä lähialueen historiallisiin kohteisiin, opastettuja kierroksia luonnossa tai museokäyntejä. Besançon on ollut 1800-luvulta lähtien merkittävä kirjallisuuden sekä sosiaalisen ja feministisen vaikuttamisen kaupunki. Kaupungissa ovat vaikuttaneet kirjailijoista muun muassa Victor Hugo, Stéphane Mallarmé ja Colette, ja paikkakunnan syntyperäisiä ovat sosiaalisen utopian filosofian perustajat Charles Fourier ja Joseph Proudhon sekä radikaalifeministi Jenny d’Héricourt. Jokainen kongressiosallistuja sai kortin, jolla pystyi liikkumaan ilmaiseksi kaupungin julkisissa liikennevälineissä sekä vierailemaan maksutta kaupungin kaikissa nähtävyyksissä ja museoissa.
Kansainvälistä kongressiväkeä Caravelle-palatsin sisäpihalla –osallistujat edustivat 105 eri kansallisuutta.
RANSKANOPETTAJIEN KATTOJÄRJESTÖN UUTISIA
KONGRESSIN yhteydessä oli Kansainvälisen ranskanopettajain liiton FIPFin sääntömääräinen suurkokous, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Kokouksessa valittiin järjestön puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat tuleville vuosille. FIPFin puheenjohtajana jatkaa Cynthia Eid Ranskasta, ja varapuheenjohtajiksi valittiin Giedo Custers Belgiasta ja Adil Elmahdi Marokosta.
FIPFin tärkein tavoite on kehittää mentorointijärjestelmää ranskanopettajien kesken ja olla tiiviisti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ranskan kielen asemasta eri maissa.
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry eli APFF on kansainvälisen kattojärjestön jäsen. Maailmanlaajuinen järjestö on jaettu alaosastoihin, ja Suomi kuuluu Commission de l’Europe de l’Ouestiin eli Länsi-Euroopan komissioon. CEO:n etätapaamisia on 2–3 kertaa vuodessa, ja lisäksi vuosittain pidetään lähitapaaminen jossakin Euroopan maassa.
Suomen ranskanopettajain yhdistyksellä on myös tiiviit yhteydet lähialueiden kollegoihin. Tapaamme etänä Baltian ja Pohjoismaiden ranskanopettajia muutaman kerran vuodessa. Mikäli olet kiinnostunut tulemaan mukaan pohjoismaisiin keskusteluihimme, olethan yhteydessä yhdistyksemme sihteeriin, apff.ranskanmaikat@gmail.com.
Kirjoittaja: Veera Toivonen Veera Toivonen (kuvassa oikealla) on kieltenopettaja ja Suomen ranskanopettajain yhdistys ry:n puheenjohtaja. Kuvassa vasemmalla hänen vieressään on ranskanopettajien maailmanjärjestön FIPFin puheenjohtaja Cynthia Eid.
Aivot ovat ennakointikone
Aivotutkimus antaa jatkuvasti
uutta tietoa siitä, miten kieliä opitaan ja miten niitä kannattaisi opettaa.
Teksti ANNA HALME kuva ALONES CREATIVA / ISTOCKPHOTO
Aivojen ennakointijärjestelmät kielenoppimisessa olivat kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen aiheena SUKOLin jäsenkoulutuksessa elokuussa 2025. Koulutus kuului lukuvuoden aloittavaan ilmaiseen, vain jäsenille tarkoitettuun Loisto!-sarjaan.
Aivotutkimuksen menetelmät
Huotilaisen oma tausta on aivotutkimuksessa, jossa käytetään menetelmänä esimerkiksi toiminnallista magneettikuvantamista. Laitteet on tarkoitettu aivosairauksien tutkimiseen, mutta niitä hyödynnetään terveidenkin aivojen tutkimisessa, koska niiden avulla saadaan hyvin tarkkaa tietoa eri aivoalueiden aktivoitumisesta, aivojen aineenvaihdunnan muutoksista tai aivokudoksen rakenteesta. Esimerkiksi monikielisten ja yksikielisten ihmisten aivoissa pystytään havaitsemaan eroja.
Kuvantamalla voidaan tutkia yksinkertaisia kielenoppimistilanteita kuten sanojen opettelua ja mieleen palauttamista. ”Tämä on keinotekoinen ja vähän pelottavakin ympäristö eikä ollenkaan optimaalinen kielen oppimisen tutkimiseen. Siksi käytetään myös aivosähkökäyrään perustuvia mittauksia, joita tehdään kouluilla”, Huotilainen totesi.
Oppijan tavallisessa arkisessa ympäristössä tutkitaan muun muassa ennakointia. ”Tapahtuuko yllättäviä arvaamattomia asioita, vai tapahtuuko ennakoitavissa olevia oppijalle tuttuja asioita? Siinä on vissi ero, miten aivot siinä tilanteessa reagoivat”, Huotilainen sanoi.
Opittua ja tietoista ennakointia
Huotilainen kuvaili aivoja ennakointikoneena, jossa on kolme eri tasoa. Alin taso, refleksit, on valmiina jo vastasyntyneen aivoissa ja itse asiassa monella muullakin eläinlajilla, ei pelkästään ihmisillä. Nopeat reaktiot erilaisiin tilanteisiin onnistuvat automaattisesti ilman oppimista. Ihmisellä esimerkki voisi olla vaikkapa se, että jos kosketetaan vahingossa jotain kuumaa, käsi osataan vetäistä pois miettimättä. Myös sosiaalisissa tilanteissa monet reaktiot ovat automaattisia – esimerkiksi hymyn tarttuminen, kun joku toinen hymyilee.
Keskimmäisellä tasolla aivoissa tapahtuu opittua mutta tiedostamatonta ennakointia, ja tämä on Huotilaisen mukaan kielen oppimisen kannalta kiinnostavaa. ”Emme ole itse tietoisia siitä, että ennakointia tapahtuu, mutta se on kuitenkin vaatinut oppimista”, Huotilainen kuvasi. ”Jos kuuntelet toista ihmistä, joka puhuu äidinkieltäsi tai sellaista kieltä, jota osaat hyvin, aivot automaattisesti koko ajan ennakoivat, että
mitähän se seuraavaksi sanoo. Jos sanon vaikka kahvi, niin aivoissasi aktivoituu valmiiksi käsitteitä kuten kuppi, muki, juoda, sokeri tai maito.” Kun sanat ovat valmiiksi aktiivisina aivoissa, niitä on helpompi tunnistaa, vaikka tilanteessa olisikin taustamelua tai muita häiriöitä. Edellytyksenä on, että aivoihin on valmiiksi rakentunut tieto siitä, mihin kaikkeen sana voi liittyä.
Ylimmällä tasolla on opittu, taktinen, tiedostettu ennakointi, joka aktivoituu vaikkapa ennen työhaastattelun tapaista jännittävää tilannetta: tiedetään, mitä mahdollisesti tapahtuu, ja valmistaudutaan siihen tietoisesti.
Ennakointi oppitunnilla
Yllä esitellyistä ennakointitasoista keskimmäinen on erityisen tärkeä vieraan kielen oppimisessa. Kielen kuulemista, puhumista, kirjoittamista ja lukemista sujuvoittaa se, että aivot pystyvät opittuun tiedostamattomaan ennakointiin. ”Aluksi voidaan olla ylimmällä tasolla ja laatia vaikka sanalistaa, mutta pitäisi päästä keskimmäiselle tasolle – automaattisesti ennakoida sitä, mitkä sanat, käsitteet tai kielen ilmiöt kuuluvat yhteen opiskeltavassa kielessä”, Huotilainen totesi.
Oppimiseen liittyy muutakin ennakointia: Mitä koulussa on tapana tehdä? Miten oppitunnilla toimitaan? Mitä voi tapahtua? Onko mahdollista, että opettaja yhtäkkiä osoittaa ja antaa puheenvuoron? Onpa kyse kielen ilmiöistä tai koulun käytännöistä, ennakointi on tärkeää, sillä jos ennakointi ei ole mahdollista, se varastaa osan oppijan kapasiteetista. Uuden oppi-
MILLAISET TILAT JA MUUT JÄRJESTELYT
TUKEVAT OPPIMISTA?
Koulurakennuksen tilat luovat turvallisuuden tunnetta ja innostavat oppimaan:
• visuaalinen häly, melu ja häiriötekijät pois
• luokan sisustus ja materiaalit, esimerkiksi kartat, liput, julisteet (pysyvät ja vaihtuvat)
Koulupäivä ja oppitunnit ovat ennakoitavia, jotta resursseja ei kulu hukkaan:
• ikä ja kokemus vaikuttavat ennakoinnin kykyyn
• teemapäivistä ja muista poikkeuksista tietoa tarpeeksi ajoissa
Opetuksen menetelmät toistuvat systemaattisesti.
Uuden oppiminen on parhaiten mahdollista silloin, kun aivot pystyvät ennakoimaan.
minen on meille parhaiten mahdollista silloin, kun pystymme ennakoimaan.
Nykyinen fyysinen toimintaympäristö poikkeaa huomattavasti siitä, millaisen ympäristön ennakointiin ihmisgeenit ovat optimoituneet. Metsästäjä–keräilijöiden elinympäristössä on ollut vaaroja, jotka vaativat nopeaa reagointia, mutta myös turvallinen ja rauhallinen kotiluola, jossa on vietetty paljon aikaa. ”On totuttu siihen, että ollaan paljon ulkoilmassa, luonnonvalossa, pystytään näkemään kauas. Nämä ovat ennakointiprosesseja, jotka aivoihimme ovat ohjelmoituneet esivanhempiemme elämän aikana”, Huotilainen valotti. Nykyinen ympäristömme on hyvin erilainen: hälytysääniä, ponnahdusikkunoita, taustamelua ja muuta aistihälyä on runsaasti, ja se kuormittaa aivojamme.
Oppimista tukevat tilat
Hyvinvointia tukevat tilat ovat turvallisia, tuttuja ja yhteisöllisiä, ja niissä on helppo ennakoida, mitä tapahtuu. Ne edistävät tarkkaavuustaitojen kehittymistä ja niin sanottua paikkasidonnaista kognitiota, joka tarkoittaa tietoa siitä, mitä juuri tällaisessa paikassa saattaa tapahtua. Esimerkiksi kieltenluokka on huone, jossa opiskellaan kieltä, ja sen voi tunnistaa kartoista tai muista kieliin liittyvistä materiaaleista huoneen seinillä. ”Oppimista ja hyvinvointia tukee myös tila, joka on inspiroiva ja jossa on erilaisia tarjoumia”, Huotilainen täydensi. ”Tiedetään, mitä voi tehdä, ja myös kehoaan voi käyttää, ettei ole pelkkää istumista. On esimerkiksi tarjolla seisomapöytä, johon voi mennä opiskelemaan.”
Oppijan ikä vaikuttaa: ekaluokkalaisen turvallisuuden tunne syntyy tutusta tilasta, jossa pieni oppilas osaa suunnistaa, mutta lukioikäisille tärkeää taas on se, että he pystyvät luottamaan opettajaan ja koulun toimintatapoihin. Kaikenikäisiä kuitenkin häiritsee melu ja visuaalinen häly.
Aivojen peilisolujärjestelmä aktivoituu, kun näkyvissä on toisia ihmisiä. Puolijulkiset tilat kuten koulut ovat tästä hyvä esimerkki. Koulussa liikkuu ihmisiä, ja meillä on jonkinlainen käsitys siitä, keitä he ovat ja mitä he seuraavaksi tekevät. Peilausjärjestelmien avulla opitaan uusia taitoja, mutta niiden avulla myös oppimisen ilo, innostus ja motivaatio tarttuu. Puhutaan myötäintoilmiöstä.
Sanat ja äänteet
Kielen havaitsemisen puolella esimerkiksi sanojen rajojen tunnistaminen perustuu ennakointiin. Puheessa sanojen välissä ei ole taukoja. Suomen kielen prosodia, jossa paino on aina ensimmäisellä tavulla, helpottaa hieman sanojen erottumista sanavirrasta, mutta sekin pohjautuu sanojen tunnistamiseen ja seuraavien sanojen ennakointiin. Sanavarasto ja sanojen tunnistaminen taas on avain puheen ymmärtämiseen.
Äänteiden tunnistaminen yksiselitteisesti on suorastaan mahdotonta. Kun äänteen spektrin taajuushuippuja verrataan, huomataan, että kielen eri äänteet ovat osittain päällekkäisiä. Huotilainen esitti kuvan, jossa oli analysoitu eri henkilöiden englanninkielistä puhetta ja havaittu, että jopa kolme tai neljä eri äännettä saattoi näyttää analyysissa samalta. Erilaiset murteet, aksentit ja taustamelu lisäävät päällekkäi-
syyttä. ”Jos sanon vaikka suklaatyytti, niin kyllä arvaat, että tarkoitin suklaatuuttia, vaikka käytin ihan väärää äännettä. Ennakointijärjestelmä korjaa sen. Kun sana on tuttu, sen perusteella pystytään ennakoimaan ja arvaamaan, laskemaan taaksepäin, että mistä äänteistä siellä oli kysymys”, Huotilainen havainnollisti.
Ennakointi auttaa keskittämään kuulotiedon analyysin olennaisiin akustisiin piirteisiin. Tässä apuna on aivoihin muodostunut äännekartta. Äänekartta sisältää oman äidinkielen äänteet, ja sen avulla kaiken tärkeän kuulotiedon käsittely muuttuu nopeaksi ja automaattiseksi. Huotilainen esitteli suomenkielisillä ja vironkielisillä henkilöillä tehtyä äännekarttojen tutkimusta. Tutkimus kohdistui kahteen äänteeseen, jotka ovat suomessa ja virossa samanlaisia (ö ja o), yhteen viron kielen äänteeseen, jota suomessa ei ole (õ) ja yhteen keksittyyn äänteeseen, jota ei ole kummassakaan kielessä (e:n ja ö:n välissä oleva äänne). Äidinkielestä tutut äänteet tuottivat koehenkilöillä voimakkaita aivovasteita, vieraat äänteet taas pienempiä vasteita. Äännekartta pyrkii siis koko ajan tunnistamaan äidinkieliset äänteet.
Äänteiden oppiminen eri ikäisenä
Vauvan aivot havaitsevat aluksi kaikkien eri kielten foneemeja tasapuolisesti. Aivot oppivat tilastollisesti, eli nopeasti huomataan esimerkiksi, mitkä tavut usein seuraavat toisiaan. Jokeltelemalla vauva harjoittaa suun asennon ja äänteiden yhteyksiä. Kieliympäristössä tietyt äänteet toistuvat ja toiset taas eivät. Noin yhden vuoden iässä äidinkielisten äänteiden havaitseminen on vahvistunut huomattavasti ja vieraskielisten vastaavasti heikentynyt eli äännekartta on muodostunut. Jo viiden vuoden iässä äidinkielestä poikkeavan uuden kielen äänteiden havaitseminen ja lausuminen heikkenee. Jos lapsi altistuu muille kielille, vaikka vain televisiossa tai kadulla kuulemalla, äännekartta ei kokonaan jäykisty äidinkieleen, vaan se säilyy hieman joustavana. Tältä kannalta on hyvä, että vieraan kielen opiskelu alkaa nykyään Suomessa ensimmäisellä luokalla.
Huotilaisen esittelemässä tutkimuksessa havaittiin, että ranskankielisessä päiväkodissa aloittaneiden 3–6-vuotiaiden suomenkielisten lasten äännekartoille ranskan kielen äänteet ilmaantuivat kuuden kuukauden kuluessa. Äännekartat olivat muokkautuneet yksinkertaisesti siksi, että täysin suomenkieliset lapset olivat kuulleet ranskan kieltä ranskankielisessä ympäristössä. Äännekartan avulla lapset pystyvät kuuntelemaan ranskankielistä puhetta, kategorisoimaan ranskankielisiä äänteitä ja ennakoimaan, mitä sanoja on seuraavaksi tulossa. Tämä kaikki tapahtuu tietoisuuden ulkopuolella – lapsi ei jää pohtimaan, oliko kyseessä ranskan äänne vai suomen äänne, vaan aivojen äännekartta pyrkii poimimaan äänteitä ja ymmärtämään sanoja puheen virrasta. Kokonainen päiväkotipäivä vieraskielisessä ympäristössä tarjoaa enemmän altistusta kuin kielisuihkutus tai kieltenopetus 45 minuuttia viikossa. Jälkimmäisessä tapauksessa äännekartan muodostuminen on paljon hitaampaa. Mitä vanhemmista oppijoista on kyse, sitä enemmän altistusta tarvitaan, jotta vieraan kielen äänteet voivat muodostua äännekartalle. Mitä myöhemmin opiskelu aloitetaan, sitä helpompaa on opiskella sellaisia kieliä, joiden äänteet ovat lähellä äidinkielen
vokaaleja, ja sitä vaikeampaa on opiskella kieliä, joiden äännekartat poikkeavat toisistaan.
Pelit ovat yksi tapa, jolla saadaan paljon altistusta ja vieraan kielen ennakointi vahvistuu. Huotilainen esitteli Say it again, kid! / Pop 2 talk -peliä, jonka voi ladata ilmaiseksi Androidille.
Peli analysoi lapsen ääntämystä ja antaa palautetta onnistumisesta, ja se tehostaa kielenoppimista erityisesti lausumisen ja kuullunymmärtämisen alueella. 10–15 minuutin pelaamisen aikana lapsi saattaa kuulla ja harjoitella samaa äänettä 70 kertaa, joten toistoja tulee huomattavasti enemmän kuin luokkaopetuksessa.
Altistuksesta kognitiiviseen opiskeluun
Huotilaisen mukaan kielenoppimisessa voi ajatella olevan kaksi ääripäätä: automaattiseen ennakointiin pohjautuva altistusoppiminen ja kognitiivinen opiskelu. Suomenkieliset lapset ranskankielisessä päiväkodissa ovat esimerkki altistusoppimisesta, joka on erityisen vahvaa pienillä lapsilla. Myös osalle nuorista altistusoppiminen on tehokas tapa: he oppivat kuin itsestään vieraskielisiä sanontoja, puhetapoja tai lausumista kuuntelemalla musiikkia, videoblogeja tai muuta vastaavaa. Kaikille altistusoppiminen ei aikuisuuden kynnyksellä ole enää helppoa. Kaiken kaikkiaan altistusta pitäisi olla useita kertoja viikossa, ja on tärkeää, että uskalletaan itse heittäytyä lausumaan, laulamaan tai näyttelemään kieltä.
Kognitiivinen opiskelu pohjaa aivojen ennakointijärjestelmän ylimpään tasoon eli tietoiseen ennakointiin. Motivoitunut oppija voi tietoisesti opiskella vaikkapa sanalistoja tai kielioppiasioita. Tässä kaikki aiempi oppiminen ja varsinkin kielen oppiminen on hyödyksi. Monesti iäkkäät kielenoppijat vaikkapa kansalaisopiston ryhmässä ovat kognitiiviseen opiskeluun taipuvaisia.
Kognitiivinen opiskelu ei yksinään johda sujuvaan puhumiseen tai nopeaan kirjoittamiseen, eikä sitä voi yhtä tehokkaasti hyödyntää kuullun ymmärtämisen tapaisilla kielen alueilla. ”Tämä on kuitenkin reilu tapa opiskella. Voi sanoa, että jokainen, joka lukee sanat, osaa ne siellä sanakokeessa”, Huotilainen sanoi. ”Altistusoppiminen on siinä mielessä vähän ärsyttävääkin, että siinä pitää vain uskaltaa heittäytyä mukaan, kun taas kognitiivisessa opiskelussa voidaan saada paljon aikaan omalla tsemppaamisella. Hyvä kielen oppiminen sisältää näitä molempia asioita.”
Jatkojuttu laulamisen ja käsillä tekemisen merkityksestä kielenoppimisessa julkaistaan seuraavassa Tempuksessa.
TALLENNE JÄSENPALVELUSSA
Loisto!-jäsenkoulutuksen tallenne on julkaistu osoitteessa https://jasensivut.sukol.fi/extranet/materiaalit/videoita/ (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen SUKOLin jäsenpalveluun). Loisto!-koulutus on maksutonta jäsenkoulutusta, ja myös tallenne on tarkoitettu SUKOLin jäsenille. Se on katsottavissa lukuvuoden 2025–2026 loppuun asti.
Suomen englanninopettajat ry
Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland
Puheenjohtaja Heidi Viljamaa Puh. 040 541 0521 heankav@utu.fi
Toimisto
Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi
Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa Yours Truly -lehteä, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.
Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2025. Verkkosivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!
WE’RE ON FACEBOOK AND INSTAGRAM
We feature interesting articles on education and on being a teacher: www. facebook.com/suomenenglanninopettajat. Follow us also on Instagram: www.instagram.com/suomenenglanninopettajat/.
THE GOLDEN CLUB
The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua jäsenhinnalla esim. American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä yhdistyksen Euroopan opintomatkoihin
ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin ja tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat Yours Truly -lehden. Seniorit maksavat yhdistyksen tavallisen jäsenmaksun eli 19 euroa vuonna 2025, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä yhdistyksen toimistoon english@suomenenglanninopettajat.fi.
YOURS TRULY 2025
Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.
IATEFL-JÄSENYYS JA ALENNUSKOODI
Suomen englanninopettajat ry:n jäsenet voivat pyytää yhdistyksen toimistosta koodin, jolla saa alennetun hinnan International Association of Teachers of English as a Foreign Language (IATEFL) -yhdistyksen jäsenyydestä. Associate Individual Membership -jäsenyys maksaa alennuksella £ 27 / vuosi (norm. £ 76). Alennus on voimassa 31.8.2026 asti. Koodin saadaksesi ota yhteyttä osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi.
VUOSIKOKOUS
Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous on Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa la 9.5.2026 American Studies -seminaarin yhteydessä. Ilmoitamme kellonajan myöhemmin.
KOULUTUSTA
American Studies Helsingissä la 9.5.2026
Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa la 9.5.2026. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot päivitetään verkkosivuillemme.
MATERIAALIA MYYNNISSÄ
Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi. Oppimateriaalit ovat opettajakohtaisia, ja niitä myydään vain Suomen englanninopettajat ry:n jäsenille. Poikkeuksena on 6. luokan koe, jonka voi tilata
myös ei-jäsen, jos materiaalin maksajana on kunta tai koulu tai vastaava.
Test and Train 2025
Test & Train 2025 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen
Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Hinta 150 e (linkki) / 160 e (muistitikku).
Test & Train 2025 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat. Pris 150 e (länk) / 160 e (USB-minne).
Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2026 (vain suomeksi) ENNAKKOTIETO: TILAAMINEN MAHDOLLISTA PIAN. Teemana harrastukset ja vapaa-aika. Kokeen keskiössä opetussuunnitelman tavoitteet sekä kielen käytön viestinnällisyys. Aihepiirit ja sanastot alakoulun keskeisimmistä sisällöistä. Laadinnassa hyödynnetty kielten Eurooppalaista viitekehystä sekä opetussuunnitelman perusteita. Koe sisältää kuullun ja luetun ymmärtämisen tehtävät, rakenneosion, tilanteet ja reagointi -tehtävän sekä kirjallisen tuottamistehtävän. Lisäksi voi teettää suullisen tehtävän. Pakettiin kuuluu alaspäin eriyttävä koeversio. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h, ja se suositellaan pidettäväksi kahden oppitunnin aikana. Suositusaika: viikot 18 ja 19 (27.4.–8.5.2026), mutta muunkin ajan voi valita. Koe lähetetään maaliskuun 2026 aikana. Koetta ei voi vielä tilata: tiedotamme tilausmahdollisuudesta jäsenillemme pian. Hinta: 55 e (linkki) / 65 e (muistitikku).
Vocational Basics
Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Materiaalipaketissa on runsaasti käytännönläheisiä muokattavia tehtäviä ja valmiita aihioita pakollisen ja valinnaisen englannin opintoihin. Soveltuu kaikille koulutusaloille. Hinta: 60 e (muistitikku).
Yo-pisteitysohjeet
Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet v. 1997–2025, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta: 15 e (muistitikku).
The Best of Test and Train Vol. 2
Tästä paketista löydät 2000-luvun alun Test and Train -pakettien parhaat luetunymmärtämisen ja kieliopin tehtävät ratkaisuineen. Hinta: 30 e (muistitikku).
Power Grammar
Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin .pptx-muodossa – sopivat myös toiselle asteelle perusasioiden kertaamiseen. Diat kattavat yläkoulun kielioppiasiat, ja ne ovat tilaajan muokattavissa. Diat sisältävät kielioppisäännöt ja paljon esimerkkejä, jotka voi käydä induktiivisesti läpi oppitunneilla tai vaikka tukiopetuksessa. Hinta: 60 e (muistitikku).
Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai verkkosivuiltamme.
Seuraa verkkosivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.
Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia
Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Varapuheenjohtaja Andrea Aalto
Club de lectura järjestetään keväällä, teos María Dueñas: Por si un día volvemos.
MUITA ASIOITA
Boletín-lehteen kaivataan lisää artikkeleita. Jäsenten kertomukset kiinnosta-
Lähde mukaan Erasmus+ -ohjelmaan!
Kehitä kouluasi tai päiväkotiasi kansainvälisellä toiminnalla. Erasmus+ -ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen:
Lyhytkestoiset liikkuvuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden toteuttaa oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuuksia.
Akkreditointi on laatuvarmistettu Erasmus+ -jäsenyys, joka mahdollistaa pitkäjänteisen oppilas-, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuustoiminnan.
Kumppanuushankkeissa voi testata, kokeilla ja kehittää erilaisia toimintatapoja tai menetelmiä sekä vaihtaa hyviä käytänteitä eurooppalaisessa yhteistyössä.
Pienimuotoiset kumppanuushankkeet sopivat erityisesti eurooppalaista yhteistyötä aloitteleville kouluille.
Katso tarkemmat hakuajat, hakuohjeet ja infotilaisuuksien ajankohdat verkkosivuiltamme: oph.fi/kvpalvelutkouluille
Ota yhteyttä: erasmus.yleissivistava@oph.fi
vat lukijoita. Oletko juuri matkustellut espanjankielisessä maailmassa tai osallistunut Erasmus+-liikkuvuuteen, tai onko sinulla jokin muu kiinnostava aihe, josta haluaisit kirjoittaa? Ole yhteydessä meihin ja jaa kokemuksesi Boletín-lehdessä.
Yhdistykseltä on ilmestymässä materiaalipaketti, joka on suunnattu erityisesti peruskoulun opettajille.
Tiedotamme tapahtumista lisää yhdistyksen sähköpostilistalla!
Finsklärarföreningen rf
Ordförande Alexander Hindrén alexander.hindren@gmail.com
Hej alla medlemmar! Hoppas hösten har kört igång väl och ni och era elever/ studerande har orken kvar. Jag har testat med att spela en finsk låt i början av varje lektion och det har varit mycket uppskattat.
I våras ordnade UBS ett seminarium med rubriken: Varthän finskan? Där diskuterade man olika utmaningar som vi har i vårt ämne. Det var givande och vi hoppas på en fortsättning. Just nu har vi inga konkreta planer på fortbildning men vi har fått bidrag från kulturfonden och kommer att ordna ett tillfälle på vårterminen. Hör gärna av dig med idéer och tips om vad vi kunde ta upp och vilka föreläsare som kunde vara av intresse. Du kan t.ex. använda dig av vår facebooksida.
Vi skickar info åt alla medlemmar på e-post så om din e-post eller andra uppgifter har ändrats, meddela mig via föreningens e-postadress.
mvh Solveig Jansson, sekr.
Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia
Puheenjohtaja Domenico Pardo domenico.pardo.ita@gmail.com
Sihteeri Mira Kuhlman mira.kuhlman@hotmail.com
Rahastonhoitaja Virginia Lavini virginia.live@gmail.com
italianopettajat.fi
Kysymyksiä? Ehdotuksia? Ideoita? Olethan yhteydessä meihin! Domande? Proposte? Idee? Non esiti a contattarci per maggiori informazioni!
TAPAHTUMAT – EVENTI
Pikkujoulut: ajankohtaiset päivitetyt tiedot löytyvät sivuiltamme. Festa Piccolo Natale «Pikkujoulut»: tutte le informazioni aggiornate, legate alla festa verranno pubblicate sul nostro sito.
WWW.ITALIANOPETTAJAT.FI
Tiedotamme hyödyllisiä ja mukavia Italia- ja italia-aiheisia aktiviteettejamme ja kurssejamme myös Facebookin ryhmässä Italian kielen ja kulttuurin harrastajat ja asiantuntijat. Tervetuloa mukaan ryhmään!
Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande
Puheenjohtaja Veera Toivonen presidente.apff@gmail.com
Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi
FINN’EST
Vaihto-ohjelmaan haku on auki, tätä kannattaa ehdottomasti suositella 9.-luokkalaisille tai sitä vanhemmille! Uudistuksena aiempaan on se, että nyt ohjelma on vain 2 viikkoa pitkä – joten kynnys lähteä kokemaan uutta kulttuuria on entistä matalampi. Lue lisää, mainosta ryhmillesi ja heidän huoltajilleen ja ilmoita oppilaasi jo tänään! https://www.france.fi/koulutus/lukion-vaihto-ohjelma-ranskassa/vaihto-ohjelma-finnest/#/
RANSKALAINEN LUKIOLAINEN
Ranskalainen nuori, lukiolainen Jeanne, tarvitsisi vaihtoperheen kolmeksi viikoksi. Jeanne oli alunperin Mistral Boreal -vaihto-ohjelmassa. Valitettavasti hänen suomalainen vastinparinsa joutui lähtemään Ranskasta suunniteltua aiemmin pois, eikä Jeanne pysty majoittumaan tämän perheen luona Suomessa. Ranskan instituutti, ja me kaikki, haluaisimme auttaa Jeannea, jotta hän pääsisi Suomeen ja hänen osaltaan vaihto tapahtuisi suunnitellusti (ja hän saisi mukavan kokemuksen suomalaisista/ Suomesta). Olisiko sinulla, oppilaallasi tai sukulaisellasi mahdollisuus majoittaa tämä ranskalainen nuori? Ajankohdasta voidaan sopia hyvin joustavasti! Olethan yhteydessä suoraan: stephane.alati@ france.fi.
DELF
Muistammehan mainostaa oppilaillemme tätä yksinkertaista tapaa saada virallinen todistus omasta kielitaidosta. Joskus lukio-ohjelmaan ei mahdu esimerkiksi ranskan kirjoittaminen ylioppilastutkinnossa. DELF-testi on hyvä tapa saada tunnustus osaamisesta –maailmanlaajuisesti hyväksytyllä tutkintotodistuksella. DELF-testejä voi tehdä useissa oppilaitoksissa ympäri Suomen ja Ranskan insituutissa. Jos koulusi ei vielä ole ns. DELF-keskus tai et ole vielä DELF-kouluttautunut opettaja tai minkään DELF-keskuksen tutkintoja vastaanottava opettaja, suosittelemme lämpimästi – jo aivan oman kielitaidon ja eurooppalaisen kielten viitekehyksen paremman hahmottamisen ja osaamisen nimissä – DELF-koulutusta kaikille ranskanmaikoille. Lisätietoja ja yhteys-
tiedot löytyvät täältä: https://www.france.fi/tutkinnot/ranskan-opettajien-koulutus/#/
YHDISTYKSEN JUHLAJULKAISU 75 V.
Juhlajulkaisua on vielä muutamia jäljellä, tilaa omasi 10 euron hintaan (julkaisu 5 euroa ja lähetys 5 euroa). Julkaisussa on koosteena aiempien vuosien tapahtumia ja kehityskulkua sekä aiempien puheenjohtajien muisteloita. Tilaa omasi: presidente.apff@gmail.com.
TARROJA
Yhdistyksellä on uusia tarroja myynnissä, 50 tarraa kympillä. Tarroissa ihania aforismeja tai iskulauseita ranskaksi, maisemakuvia tai tunnettuja henkilöitä Ranskasta. Tilaa omasi 10 e / tarrapussi, lähetys 5 e: presidente.apff@gmail.com.
YHDISTYKSEN MUUT MATERIAALIT TILATTAVISSA
Tilaamalla tuet toimintaamme tärkeällä tavalla! Tutustu esitykseen yhdistyksen materiaaleista ja tilaa omasi: drive.google. com/file/d/17U7qnXW-BUIO6jbSJm1-8ikZKFq4Rpe8/view?usp=sharing
Oma äidinkieli
Oman äidinkielen opettajat ry
Puheenjohtaja Larissa Aksinovits larissa.aksinovits@gmail.com
Pohjoismaiden johtava opetusja kasvatusalan tapahtuma
TEEMA: Oikeus opettamisen ja oppimisen iloon
Educa 2026 tuo opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset yhteen.
Tapahtumassa kohtaat kollegoita, kuulet alan ajankohtaiset kuulumiset ja olet mukana luomassa tulevaisuuden koulutusta. Monipuolinen ja laadukas ohjelma sopii hyvin myös veso-koulutuspäiväksi.
Rekisteröidy veloituksetta kävijäksi ja lue lisää: educamessut.fi
educamessut.fi | #educa | @educamessut AVOINNA: pe klo 10–19 ja la klo 10–17
Suomen ruotsinopettajat ry (SRO)
Svensklärarna i Finland rf
Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi
Toimisto
Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi
Materiaali sisältää preliminäärikokeet A- ja B-oppimääriin. Aiheet soveltuvat lukion opintojaksojen aihepiireihin. Prelipaketin hinta on 150 euroa. Tuote on Abitti-koe, joka toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.
KOULUTUSTA
Joulukuun maksuton etäluento jäsenille: Användning av svenska medier i undervisningen. Ilmoittautuminen kotisivujen kautta.
Lukionopettajien koulutus järjestetään hybridimuotoisena lauantaina 10.1.2026 Tampereella. Ilmoitamme kotisivuillamme sekä jäsenpostilla, kun ohjelma on valmis ja ilmoittautuminen on avattu.
POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN
Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme sosiaalisen median ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman pyyntöä. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.
Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme sekä Instagram ja LinkedIn-tilejämme.
GYLLENE KLUBBEN
Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.
SVENSKA NU
Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.
NORDSPRÅK
Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.
Suomen Saksanopettajat ry
Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband
Sihteeri Maisa Heikura c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi
www.suomensaksanopettajat.fi
DER 70-JÄHRIGE VERBAND
SAGT DANKE!
Danke an alle, die uns Glückwünsche und Grußworte zu der Feier des Verbands geschickt haben. Danke an alle Teilnehmenden, ihr habt das Fest unvergesslich gemacht. Grußworte und Einblicke zur Feier gibt es in der neuesten Ausgabe von Aktuelles (3/2025), www. suomensaksanopettajat.fi/.
UNTERRICHTSMATERIALIEN DES VERBANDS ZUM VORTEILSPREIS
Der Verband verkauft weiterhin Unterrichtsmaterialien zu vielen verschiedenen Themen, wie z. B. KI im Unterricht oder Landeskunde. Mitglieder erhalten die Pakete zum Vorteilspreis. Weitere Informationen zu den Unterrichtsmaterialien, sowie das Bestellformular finden sich auf unserer Webseite: www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/
Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii
Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi
