VA PA A S I V I S T Y S T Y Ö
Koski-tietovaranto vapaan sivistystyön käyttöön Koski-järjestelmän käyttöönotto ja osaamisperusteisuus ovat uudistuksia, joilla vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista tehdään näkyväksi. TEKSTI JA KUVAT MARJA JUHOLA, JOHANNA JOKINEN JA SARI ISOKANGAS
S
yksystä 2021 Koski-tietovarannon ja Oma Opintopolku -palvelun käyttö laajenee vapaaseen sivistystyöhön. Tähän asti Koski-varantoon on voitu viedä vain muiden koulutusasteiden opintosuoritus- ja tutkintotietoja. Nyt vapaan sivistystyön toimijat kuten kansalaisopistot ja kansanopistot voivat valita opintokokonaisuuksia, joiden suorittamisesta merkitään opintopisteitä Koskeen. Vastaavasti vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijat saavat opintojaan näkymään Oma Opintopolku -palvelussa.
Opiskelija voi rakentaa itselleen tarkoituksenmukaisia oppimispolkuja. Koski-järjestelmän käyttöönotto on vapaaehtoista vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Suoritusmerkintä on vapaaehtoinen myös opiskelijalle, ja se edellyttää opiskelijalta suostumuksen antamista. Kurssilta tai opintojaksolta vaaditaan, että se on osaamisperusteisesti kuvattu, sen laajuus on määritelty opintopisteinä ja sen suorittaminen arvioidaan. Tavoitteena opintosuoritusten tallentamisessa valtakunnalliseen rekisteriin on saada vapaassa sivistystyössä hankittu muu kuin tutkintotavoitteinen osaaminen näkyväksi. Opiskelu tuo osallistujille monenlaista työelämässä ja vapaa-ajalla tarvittavaa osaamista, jonka tunnistamista ja tunnustamista uudistuksella pyritään parantamaan.
Oppija keskiöön
Koski-uudistuksessa asetetaan oppija keskiöön ja annetaan hänelle työkalu, jonka kautta hän voi tehdä omaa osaamistaan näkyväksi helpommin vaikkapa työnhakutilanteessa.
18
6/2021
Jatkuvan ja elinikäisen oppimisen periaatteiden edistäminen on nykyaikaa, ja opintopisteet mahdollistavat tämän uudella tavalla. Uudistus edistää joustavaa oppimista ja matalan kynnyksen osallistumista oppimiseen. Se palvelee olemassa olevan osaamisen kehittämistä ei-tutkintotavoitteisesti. Osaamisvajeiden paikkaaminen, uusien taitojen oppiminen tai aiemmin opitun vahvistaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa, ja opiskelija voi rakentaa itselleen tarkoituksenmukaisia oppimispolkuja keräämällä suoritusmerkintöjä eri kursseista. Opiskelu on tavoitteellisempaa. Oppija voi peilata jo kurssin alkaessa lähtötasoaan kurssin tavoitteisiin, ja hän voi asettaa itselleen erilaisia osaamistavoitteita kielen eri osa-alueilla: puhumisessa, kuullun ymmärtämisessä, kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä. Uudistus jäntevöittää opetusohjelman suunnittelua ja rakennetta. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot ovat jo pitkään olleet käytössä kurssin tavoitetason määrittelyssä ja helpottamassa kurssin valintaa, mutta Koski-uudistuksen myötä oppimistavoitteita ja arviointikriteereitä on pohdittu entistä tarkemmin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on mietityttänyt kansalaisopistoväkeä, ja eri opistoissa on kehitetty erilaisia tapoja tehdä kansalaisopistossa hankittua osaamista näkyväksi. Tästä esimerkkinä ovat Kielenosaaja-osaamismerkit, jotka kehitettiin Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston yhteishankkeessa ja joista hankkeen vetäjä Päivi Harjusalmi palkittiin Vuoden kieliteolla 2020. Koski-uudistus antaa tähän uuden työkalun.
Vapaan sivistystyön tulevaisuus
Haasteena vapaassa sivistystyössä on uusien, eri-ikäisten opiskelijoiden saaminen mukaan. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee moni taho. Varsinkin pienemmissä opistoissa kieltenopetuksen haasteena on, että ei ole mahdollista järjestää erikseen samasta kielestä Koski-kursseja ja harrastekursseja, vaan kaikki osallistuvat samalle kurssille, olivatpa henkilökohtaiset tavoitteet mitkä tahansa. Suomen jatkuvan oppimisen linjaukset laadittiin vuonna 2020. Linjausten toimenpiteessä 8 todetaan: ”Luodaan uusia, joustavia, lyhytkestoisia, räätälöityjä ja työelämän tar-
