Aus Liebe zur Kunst – rakkaudesta lajiin

Vuoden kieltenopettaja 2024 on hyvinkääläinen alakoulun saksanopettaja Päivi Mäkinen.

Teksti ANNA HALME kuvat PÄIVI IIVONEN ja KATI SADINMÄKI

Päivi Mäkinen kertoo, että hänen lapsuudenperheellään oli tapana matkustella ja niinpä hän huomasi jo varhain, että ulkomailla pärjää, kun puhuu kieliä: ”Muistan vieläkin, miten hienoa oli ostaa alle kouluikäisenä appelsiinimehua espanjaksi. Vanhempani antoivat rahan ja kertoivat, mitä sanomalla saan tilaukseni tehtyä.” Lapsia kannustettiin lähtemään rohkeasti maailmalle, ja Päivikin matkusti ensimmäisen kerran 15-vuotiaana yksin Pohjanmaalta Englantiin kielikurssille. Seuraavana kesänä vuorossa olivat kesätyöt Englannissa ja vähän myöhemmin vaihto-oppilasvuosi Australiassa.

Päivin intohimo saksan kieleen syttyi, kun isosisko alkoi opiskella saksaa: ”Saksan kieli kuulosti minusta todella hienolta ja päätin, että minäkin aloitan sen heti, kun vain mahdol lista. Niin sitten teinkin.” Heidän kotikaupungissaan saksaa tarjottiin lukiossa. Lukion jälkeen Päivi työskenteli reilun vuoden Saksassa au pairina, ja Suomeen palattuaan hän opiskeli saksanopettajaksi Turun yliopistossa.

Laajan kieliohjelman suihkutusta

Päivi on toiminut saksanopettajana Hyvinkäällä reilut 20 vuotta. ”Aluksi opetin saksaa ja englantia, viimeiset vuodet olen opettanut pelkästään A1-saksaa kahdessa alakoulussa. Lisäksi käyn pitämässä saksan kielisuihkutusta kaupunkimme eskariryhmille”, Päivi kertoo.

Hyvinkään laajalla kieliohjelmalla on pitkät perinteet. Kun A1-kielen aloitus siirrettiin ensimmäiselle luokalle koko maassa, Hyvinkäällä päätettiin tarjota samaa A1-valikoimaa ensimmäiseltä luokalta kuin siihen asti kolmannelta luokalta alkaen. Kielivalinta siirtyi samalla tehtäväksi kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. ”Koska suurin osa esikouluryhmistä toimii Hyvinkäällä päiväkotien yhteydessä, oli käytännössä mahdotonta, että me kieltenopettajat olisimme pystyneet osallistumaan jokaisen ryhmän vanhempainiltaan. Niinpä päätimme yhdistää voimamme ja aloimme järjestää yhdessä infotilaisuuksia. Ensimmäiset infoillat pidimme tammikuussa 2019”, Päivi muistelee.

Nykyisin Hyvinkäällä järjestetään yhteensä kolme keskenään samansisältöistä kieli-iltaa, joista eskarilaisen perhe valitsee itselleen parhaiten sopivan. Illan aikana vanhemmat saavat tietopaketin kieltenopiskelusta ja eskarilainen pääsee maistelemaan vieraita kieliä eri kielten pajoissa. Näiden iltojen lisäksi muutama kieltenopettaja käy pitämässä kielisuihkutusta esikouluryhmissä. Päivi suihkuttaa vuosittain noin kolmasosan hyvinkääläisistä eskarilaisista.

Kielisuihkutus toimii tärkeänä siltana esiopetuksen ja koulun välillä. ”Meidän kielisuihkutusopettajien kouluissa jopa puolet ikäluokasta valitsee saksan tai ranskan, joten kielisuihkutuksella on iso rooli”, Päivi sanoo.

Toiminnallisia työtapoja

Vuoden kieltenopettajan palkintoperusteissa SUKOL mainitsee koko kaupungin monipuolisten kielivalintojen puolesta tehdyn kielisuihkutustyön mutta myös toiminnallisten työtapojen käytön. Päivin tunneilla pelataan, leikitään ja toimitaan paljon. Hän kertoo: ”Ekaluokan ensimmäisestä tunnista alkaen liikutan lapsia luokassa ja välillä myös luokan ulkopuolella.” Leikki lisää ryhmän yhteishenkeä ja se on tärkeää, sillä kieliryhmien oppilaat tulevat usein kahdesta tai useammasta luokasta ja saattavat olla yhdessä pelkästään kielen tunneilla. Leikin ohella opitaan saksaa.

Vähän isommat oppilaat työskentelevät paljon pareittain tai pienissä ryhmissä. Tavallisesti pelataan tai tehdään toiminnallisia tehtäviä. ”Yhdessä aktiviteetissa saatetaan hakea erilaisia lappuja omalle paikalle ja tehdä pyydetty tehtävä, toisessa aktiviteetissa käydään pyöräyttämässä onnenpyörää tai heittämässä jättinoppaa ja sitten etsitään tehtäviä seinältä tai käytävästä. Välillä hyödynnetään digilaitteita. Samalla oppilaat saavat liikkua ’luvan kanssa’ ja ehdin itse kierrellä luokassa. Jokainen oppilas pääsee etenemään omaan tahtiinsa ja ne, jotka tarvitsevat apua, saavat sitä”, Päivi kuvailee. Päivin mielestä toiminnalliset työskentelytavat ovat toimivia ja parantavat ryhmän työrauhaa. ”Harva meistä opettajistakaan jaksaisi istua kokonaisen oppitunnin hievahtamatta paikoillaan!” hän sanoo.

Vuoden kieltenopettaja -tunnustukseen liittyy rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. Palkinto luovutettiin SUKOLin liittokokouksessa Helsingissä 9.11.2024.

Päivin töitä voi seurata @saksanope-tilillä Instagramissa.

VUODEN KIELTENOPETTAJAN VINKKEJÄ

Teksti Päivi Mäkinen

OLEN aina ollut kiinnostunut ottamaan selvää uusista tuulista, ja olen osallistunut koulutuksiin aktiivisesti koko työurani ajan. Lapsuudenkodista oppimani ”vierivä kivi ei sammaloidu” -asenteen mukaisesti olen halunnut kehittää omaa työtäni ja ammattitaitoani.

Uusia tuulia

Kun koronavuosi sekoitti maailman, halusin taltioida sitä iloa, mitä työ lasten kanssa antoi minulle monien rajoitusten ja kaiken epätietoisuuden keskellä. Näin sai alkunsa @saksanope-tilini Instagramissa. Kaksi vuotta myöhemmin loin lisäksi @saksanope-ryhmän Facebookiin. Näiden tilien kautta oppilaideni huoltajillakin on halutessaan mahdollisuus nähdä, mitä saksan tunneilla tapahtuu.

Seuraan useita saksankielisistä maista kotoisin olevia opettajia ja olen tutustunut somen kautta joihinkin heistä paremminkin. Olen jopa tavannut kaksi suomalaista ja yhden saksalaisen opettajan livenä sen jälkeen, kun olemme ensin tutustuneet somessa. Somen kautta voi siis myös verkostoitua!

Vaikka some tuntuisi vieraalta, voi luoda tilin ja pelkästään seurata muita opetilejä. Sinne ei ole pakko postata yhtikäs mitään. Itse jaan opetileilläni pelkästään työhön liittyviä asioita silloin, kun siltä tuntuu. En ollenkaan joka päivä, en edes joka viikko.

Verkostoidu yhdistyksissä

Kieltenopettaja on usein aika yksin omalla työpaikallaan. Jos haluaa verkostoitua samassa tilanteessa olevien kanssa, yhdistyksen kautta löytyy helposti vertaistukea. Esimerkiksi kieliyhdistykset järjestävät paljon hyviä koulutuksia, jotka ovat jäsenille hyvin huokeita, usein jopa maksuttomia. Olen toiminut muutaman vuoden Suomen Saksanopettajien hallituksessa. Saksanopettajat ovat aktiivisia, ja yhdistystoiminnan kautta olen päässyt sekä kouluttautumaan että verkostoitumaan eri asteilla toimivien saksanopettajakollegoiden kanssa. Olen ollut kohta kaksi vuotta myös Keski-Uudenmaan kieltenopettajien hallituksen jäsen. Sitä kautta olen tutustunut lähemmin naapurikuntien kieltenopettajiin. Hyvinkään Suomalais–Saksalaisen yhdistyksen hallituksessa toimin myös – yksi tärkeimpiä tavoitteitamme on pitää saksan kielen opiskelun lippua korkealla ja tukea hyvinkääläisiä opiskelijoita muun muassa jakamalla stipendejä.

Päivi Mäkinen ja Felix-sammakko ovat tuttuja hyvinkääläisille esikoululaisille. Kuvassa oikealla myös Felixin serkku Filipp, joka asuu taustalla näkyvässä päiväkodissa ja suihkuttaa siellä esikoululaisia.

KIELIVALINTOJEN TUKEMINEN

Teksti Päivi Mäkinen

PIENILLÄ lapsilla on luontainen kyky oppia uutta. Vanhempien ei tarvitse osata itse kieltä, jotta sen voi valita lapselleen. Samaan tapaan kuin lasta voi tukea hänen harrastuksissaan kannustamalla, kuljettamalla ja kuskaamalla, vaikka ei itse osaisi lapsen lajia, kieltenopiskelua voi tukea olemalla kiinnostunut siitä, kyselemällä sanoja tai vaikka tutustumalla kyseisen kielialueen kulttuuriin yhdessä lapsen kanssa.

Nykylapset kuulevat niin paljon englannin kieltä arkielämässään, että osa oppisi kielen, vaikka sitä ei opetettaisi koulussa ollenkaan. Englannin kieli on muuttunut yhteiskunnassamme muutenkin perustaidoksi. Sitä täytyy osata, mutta sen lisäksi kannattaa osata muita kieliä.

Mitä enemmän eri kieliä osaa, sitä laajempi ymmärrys maailmasta lapselle rakentuu ja sitä helpompi on oppia muita kieliä. Emme voi tietää, millainen maailma on sitten, kun tämän päivän lapset ovat aikuisia ja työelämässä. Monilla aloilla kaivataan kipeästi jo tällä hetkellä ammattilaisia, joilla olisi monipuolinen kielitaito.

En ole vielä koskaan kuullut kenenkään katuvan sitä, että osaa jotakin kieltä. Mutta sen harmittelijoita, että joku kieli jäi aloittamatta nuorempana, olen tavannut useita. Aikuisiällä, työelämän ja mahdollisen perheen keskellä, ei ole aina helppoa löytää aikaa ihan uuden kielen harjoitteluun. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä aloittaa!

Vähäinenkin kielitaito on paljon enemmän kuin että ei olisi kielitaitoa ollenkaan. Vaikka osaisi vain muutaman sanan, kannattaa puhua rohkeasti. Usein jo yritys puhua toisen kieltä murtaa jään ja saattaa tuottaa ystävällisempää palvelua tai jopa paremmat kaupat!