Miksi mieli kuormittuu – ja miten kuormaa voi keventää?

Lukuvuoden aloittaneessa Loisto! 2024 -jäsenkoulutuksessa käsiteltiin ihmisen mielen toimintaa ja ylikuormituksen suitsimista työelämässä.

Teksti ANNA HALME

Kouluttaja, filosofian tohtori Lauri Järvilehto on Aalto-yliopiston työelämäprofessori, filosofi, tutkija, tietokirjailija ja muusikko, jonka tutkimuskohteena on ihmismieli. Tietoteorian lisäksi hän on tutkinut intuitiivista ajattelua ja päätöksentekoa, ja juuri nyt häntä kiinnostaa uusien tekoälyratkaisujen suhde ihmismieleen.

Tietotyöstä ajatustyöhön

Järvilehto toi esiin, että tekoälyn nousun myötä suorittava tiedon käsittely ei ole enää tarpeellista – ihmisen roolissa korostuu kyky ajatella. Tämä murros ravistelee työelämäämme tällä hetkellä.

Järvilehdon mukaan maailma haastaa koko ajan enemmän ja enemmän, joten emme pärjää perinteisillä reaktiivisilla toimintamalleilla. Informaatio leviää aina vain nopeammin ja laajemmalle, ja syntyy uusia innovaatioita, jotka edelleen ruokkivat tätä kiihtyvää muutoskäyrää. Enää ei ole mahdollista opiskella yhtä tutkintoa, sen jälkeen tehdä töitä 65-vuotiaaksi ja jäädä eläkkeelle. Syvällisen käsitteellisen ajattelu- ja hahmotuskyvyn merkitys kasvaa.

Valitettavasti työelämä on vahvasti sidoksissa tuottavuusajatukseen. ”Touhottamiskulttuurissa on tärkeää signaloida kiirettä”, Järvilehto sanoi. Hän kertoo itse lopettaneensa kiirepuheen tietoisesti kymmenisen vuotta sitten: ”Kun on liian kova kiire, emme pysähdy ajattelemaan, ja kun emme pysähdy ajattelemaan, on iso riski, että päädymme tekemään hirvittävän tehokkaasti asioita, jotka eivät ole hyväksi meille.” Toki tehtävää ja projekteja on paljon, mutta Järvilehto pyrkii käsitteellisellä tasolla strukturoimaan ne siten, että kalenteri ei ole koko ajan tupaten täynnä.

Nykyään nuoret tai aikuisetkaan eivät kestä tylsyyttä, vaan esimerkiksi bussissa jokainen tuijottaa omaa ”dopamiinituttiaan” kuten Järvilehto mobiililaitteita kutsui. Hän kertoi Niina Nurmen muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta, jossa todettiin, että tylsistyminen on yksi syy etäpalavereiden kuormittavuuteen: etäkohtaamisissa informaation määrä on niin paljon vähäisempi kuin kasvokkain, että ihminen tylsistyy huomattavasti nopeammin. Toisessa tutkimuksessa kymmenen vuoden takaa 67 % koehenkilöistä mieluummin antoi itselleen sähkösokkeja kuin istui paikallaan omien ajatustensa kanssa virikkeettömässä huoneessa.

Järvilehto kehottaa hidastamaan tahtia ja palaamaan vanhoihin hyviin tapoihin: ”Perinteinen filosofinen pohdiskelu on suurimpia voimavaroja, joita meillä kaikilla on, mutta veikkaan, että meistä aika harva varaa kalenteriin aikaa sille, että vain antaa ajatuksen juosta.”

Miten mieli toimii

Mikä mieli on, mitä ajattelu on, miten aivot toimivat? Järvilehdon mukaan kulttuurissamme ja yhteiskunnassamme on perinteisesti ajateltu, että ihmisellä on yksi mieli. Usein kun puhutaan mielestä, puhutaan itse asiassa tietoisuudesta –tarkkaavuudesta ja kyvystä ajatella, reflektoida, päätellä, tehdä johtopäätöksiä ja synnyttää oivalluksia. Kuitenkin tietoisuus on kapea osa ajattelua, ja ihmisellä on valtavan laaja tiedostamaton mieli.

Tietoisesti ihminen pystyy käsittelemään 3–5 asiaa kerrallaan, mutta aivoissa on 86 miljardia hermosolua, joita yhdistää sata biljoonaa synapsia. Jokaista tietoista ajatusta kohtaan mielemme käsittelee suunnattoman määrän informaatiota, josta emme ole tietoisia. ”Ihminen on aika harvoin rationaalinen päätöksentekijä – sen sijaan ihmisellä on taipumus hypätä johtopäätöksiin”, Järvilehto totesi.

Työperäinen stressi liittyy siihen, että viimeisen 60 000 vuoden aikana kulttuuri on muokannut ympäristön täysin tunnistamattomaksi mutta aivot ovat pysyneet samoina. Ne on optimoitu luonnontilaan, luolahenkilön arkeen. ”Metsästäjä–keräilijän to do -listalla on yksi asia: poimi mustikoita. Tähän meidän aivomme on piuhoitettu”, Järvilehto sanoi. Hän kehotti vertaamaan tätä siihen, kuinka paljon nykyarjessa on hoidettavia asioita. Tietoinen ajattelukapasiteetti menee tukkoon, jos sitä kuormittaa yli 3 asiaa, ja sen jälkeen toiminnanohjaus siirtyy limbiseen järjestelmään eli ”liskoaivojen” tunneohjausjärjestelmään: taistele, pakene tai hyydy.

Tietoisen ja tiedostamattoman mielen kahden erillisen järjestelmän teoria selittää vaikkapa sen, miksi keskellä yötä pulpahtaa päähän lähettää työsähköpostia. Järvilehto kuvasi, että pienet hoitamattomat asiat ja muu vastaava ”sälä” jäävät pyörimään tiedostamattomaan mieleen ja saattavat milloin tahansa, missä tahansa tilanteessa assosiaatioprosessien kautta pulpahtaa tietoisuuteen. ”Pitää muistaa ostaa maitoa” työpalaverissa vie huomion pois itse asiasta ja lisää stressiä.

Ajattelun työkalujen kautta on luotava käyttöliittymä aivojemme ja nykyisen, haastavan ympäristömme välille. Yksi hyvä tapa suitsia ylikuormaa on jäsentää tehtävät sellaiseen järjestelmään, jossa näkyvillä ovat vain juuri sen hetken hoidettavat asiat. Esimerkiksi kannattaa tehdä eri to do -listat kotiin, töihin ja harrastuksiin. Edellytyksenä on, että jokainen tehtävä on mahdollista suorittaa. ”Osta maitoa ja rakenna talo” ei ole toimiva lista, koska talon rakentaminen ei ole yksi tehtävä vaan se koostuu erilaisista aktiviteeteista.

Ajattelun työkalut

Järvilehto totesi, että ennen kuin alamme miettiä, miten rauhoitumme tai keskitymme paremmin tai miten työskentelemme tehokkaammin, meidän täytyisi pysähtyä kysymään, miksi teemme niitä asioita, joita teemme. Tässä voi auttaa arvojen ja kutsumuksen kartoittaminen. Arvokartoitusta Järvilehto esittelee omalla ajattelunammattilainen.fi-sivustollaan, ja kutsumuskartoitus on suomalaisen hyvinvoinnin tutkijan Frank Martelan käsialaa.

Tietoisen ja tiedostamattoman mielen kaksoisjärjestelmä on syytä sisäistää, sillä se voi auttaa kuormituksen keventämisessä. Järvilehto vinkkasi laittamaan kaikkien mahdollisten sovellusten ilmoitukset pois päältä, sillä ne katkaisevat ajattelun flow’n. Touhotuksen paras vastamyrkky taas on priorisointi: ”Laita kaikki syksyn tavoitteet tärkeysjärjestykseen ja keskity kolmeen tärkeimpään. Näin saat tilaa luovalle ajattelulle. Lisäksi ole valmiina tekemään muistiinpanoja aina, kun idea yllättää.” Tiellä kohti uudenlaista työelämää on muistettava, että istuminen ja ajatteleminen ei ole laiskuuden merkki. Järvilehto neuvoi myös käyttämään hyväksi tekoälyratkaisujen mahdollisuuksia ajattelun laajentamisessa ja ideoiden lähteenä. Hänen laatimansa Tekoälyn pikaopas on ladattavissa osoitteesta bit.ly/tekoalyn_pikaopas.

Lauri Järvilehdon kirjavinkkejä: • David Allen: Getting things done • Stephen R. Covey: The 7 Habits of Highly Effective People • Lauri Järvilehto: Mestariajattelijan työkalut • Daniel Kahneman: Thinking, Fast and Slow

Tallenne katsottavissa

Loisto!-tallenne on julkaistu, ja se on nähtävissä osoitteessa https://jasensivut.sukol.fi/extranet/materiaalit/videoita/ (sivun avautuminen vaatii kirjautumisen SUKOLin jäsenpalveluun). Loisto!-koulutus on maksutonta jäsenkoulutusta, ja myös tallenne on tarkoitettu SUKOLin jäsenille. Se on katsottavissa lukuvuoden 2024–2025 loppuun asti.