Sovellusten viidakossa

Digipedagogiikan asiantuntija Matleena Laakso muistuttaa, että verkosta saa myös vertaistukea. Tekoälyä ja sovelluksia kannattaa käyttää, mutta niiden käytössä ei tarvitse jäädä yksin.

Teksti ANNA HALME kuvat MATLEENA LAAKSO, ANNA HALME

Matleena Laakso on digipedagogiikan asiantuntija ja monelle kieltenopettajallekin tuttu kouluttaja. Hänet tunnetaan myös siitä, että hän on yli kymmenen vuoden ajan jakanut avoimesti materiaalejaan. Tästä työstä hänet on palkittu Avoimen tieteen Avoimen oppimisen vaikuttaja 2023 -tunnustuksella.

Hän muistuttaa, että opettajan ei kannata jäädä yksin, sillä tekoäly ja verkon sovellukset muuttuvat vauhdilla. Uusista tekoälyn käytön ideoista ja sovellusten muutoksista kerrotaan monissa someryhmissä – lisäksi niistä saa vertaistukea. Hän haluaa myös rohkaista käyttämään avoimesti jaettuja materiaaleja ja jakamaan niitä sekä omia ideoita ja kokemuksia kollegoille, kieltenopettajien someryhmiin ja Avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Kuten opettajat hyvin tietävät, verkko ja digi voivat tuoda autenttisuutta oppimiseen ja opetukseen. Käyttöliittymän kielen voi vaihtaa suomesta tai yleisesti käytetystä englannista toiseen opiskeltavaan kieleen, ja sisältöjä voi etsiä seurattavaksi useilla eri kielillä. Ne voivat olla vaikkapa harrastuksiin liittyviä vieraskielisiä someryhmiä, tiktokkaajia, musiikkia, videoita, äänikirjoja tai podcasteja. Aitoja materiaaleja kuten ruokalistoja, esitteitä, lehtiä tai karttoja löytyy helposti, ja autenttisuutta voi luoda myös pakohuoneiden, skenaarioiden ja simulaatioiden avulla.

Linkkivinkkejä

Matleena Laakson blogi: https://www.matleenalaakso.fi

Avointen oppimateriaalien kirjasto: https://aoe.fi/

Tekoälyn linkkivinkkien muistitaulu: https://padlet. com/matlaakso/ai

Mitä opettajan on muistettava sovellusten käytössä?

”Opettaja voi toki täysi-ikäisenä tehdä esimerkiksi omia materiaaleja millä tahansa sovelluksella, ainakin jos kirjautuu omalla sähköpostilla”, Laakso toteaa. Hän tähdentää, että oppilaitoksissa noudatetaan ensisijassa oman organisaation ohjeistusta. Sovellusten käyttöön vaikuttavat muun muassa käyttöehdot, ikärajat, tietosuoja, tietoturva, saavutettavuus, hinta, tarvittavat laitteet, tekijänoikeuslaki ja tietysti pedagoginen perustelu.

Opettaja voi päättää vain omien henkilötietojensa luovuttamisesta. Oppijoilta ei voi edellyttää kirjautumista sovelluksiin, jotka eivät ole esimerkiksi Euroopan tietosuoja-asetuksen tai uusien tekoälysäännösten mukaisia.

Verkossa on onneksi runsaasti sovelluksia, joihin oppijan ei tarvitse viedä henkilötietojaan tai edes kirjautua, ja niitä on lähtökohtaisesti mahdollisuus hyödyntää opetuksessa. Esimerkiksi monet sanapilvet, muistitaulut ja pelilliset kyselyt toimivat näillä periaatteilla.

Kahoot-tyyppisiä sähköisiä kyselyitä käytetään kieltenopetuksessa paljon. Laakso suosittelee myös työkaluja, joiden avulla oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja sisällöntuottajia digitaalisissa ympäristöissä: ”Oppijat voivat luoda yksin tai yhdessä erilaisia esityksiä, videoita, interaktiivisia kuvia tai äänitiedostoja. Kannattaa aloittaa tutkimalla, mitä sovelluksia koulutuksen järjestäjä tarjoaa, sillä monilla sovelluksilla saa jo luotua tekstin ohella myös äänitiedostoja ja videoita.”

Kun tekoäly on opettajalle tutumpaa, Laakson mielestä on helpompi ottaa se puheeksi oppijoiden kanssa ja pohtia yhdessä turvallista ja fiksua käyttämistä oppimisen tukena.

Millaisiin tarkoituksiin ja tehtäviin tekoäly erityisesti sopii?

Laakson mielestä generatiivista tekoälyä kannattaa käyttää ihan jo senkin vuoksi, että se tulee itselle tutuksi. ”Tekoälykoulutuksiini tulee vielä paljon opettajia, jotka eivät ole kokeilleet sitä tai ovat käyttäneet sitä vain tekstin luomiseen. Joukossa on toisinaan jo niitäkin, jotka toteavat, että eivät enää selviäisi tai ainakaan haluaisi selvitä ilman tekoälyä”, hän kertoo.

Kokeilemalla tekoälyä oppii, millaisissa asioissa se toimii hyvin tukiälynä – ja toisaalta mihin sitä ei kannata käyttää. Jos oppilaitoksella on Microsoft-ympäristö käytössä, kokeilemisen voi aloittaa esimerkiksi Copilotilla, jolla voi luoda muun muassa erilaisia tekstejä ja kuvia. ”Opettaja voi esimerkiksi jakaa oppijoille tekoälyllä käytettävän kehotteen, missä tekoälylle on annettu tietty rooli ja tehtävä vaikkapa työnantajana, joka haastattelee kesätyöntekijäksi hakevaa. Saman voi tehdä rakentamalla oman keskustelevan chatbotin”, Laakso mainitsee. Tekoäly toimii apulaisena opetuksen suunnittelussa ja oppimateriaalien luonnostelussa ja kuvittamisessa. Materiaalituotantoon sopivia sovelluksia ovat esimerkiksi Diffit tai Magic School, joihin on tarjolla sekä maksuton että maksullinen lisenssi.

”Kannattaa liittyä Tekoäly oppimisen tukena eli TOT-verkostoon, jotta pysyy ajantasalla ja pääsee mukaan keskusteluihin”, Laakso suosittelee. Itse hän päivittää viikottain lähteitä kuten oppaita, sovelluksia ja erilaisia opetusvinkkejä Tekoälyn linkkivinkkien muistitauluun (ks. Linkkivinkkejä-laatikko tällä aukeamalla). Kun tekoäly on opettajalle tutumpaa, Laakson mielestä on helpompi ottaa se puheeksi oppijoiden kanssa ja pohtia yhdessä turvallista ja fiksua käyttämistä oppimisen tukena. ”Kun sitä itse käyttää, huomaa paremmin niitäkin tilanteita, kun oppijat ovat ulkoistaneet tehtävien tekemisen tekoälylle”, hän huomauttaa.

Matleena Laakso kehottaa kokeilemaan rohkeasti tekoälyä.

Laakso kertoo esimerkin omasta tekoälyn käytöstään: ”Kun pari viikkoa sitten koulutin englanniksi, aktivoin sanavarastoa juttelemalla tekoälyn kanssa. Tein kehotteen, missä tekoäly haastoi minua hyvillä kysymyksillä koulutuksen teemaasta. Aiemmin valmistauduin kuuntelemalla TED Talkeja ja puhumalla itsekseni, mutta kyllähän keskustelu aktivoi vierasta kieltä paremmin.”

Millaisia työkaluja on tarjolla verkko-opetukseen?

Joissakin oppilaitoksissa omaan verkkoympäristöön on asennettu H5P. Se tarkoittaa noin kuudenkymmenen työkalun kokoelmaa, jonka avulla voi tehdä verkkomateriaaleja ja automaattisesti tarkastuvia tehtäviä. Esimerkiksi korkeakouluissa käytetyssä Moodlessa H5P on Laakson mukaan lähes aina. H5P:stä on tarjolla erilaisia lisenssejä, myös maksuttomia.

H5P sopii verkkokursseille, koska sen avulla voi luoda monenlaisia vaihtelevia interaktiivisia verkkomateriaaleja ja upottaa tehtävät osaksi niitä. Suosituimpiin työkaluihin kuuluvat interaktiivinen video ja interaktiivinen diasarja, joissa oppija voi esimerkiksi videota katsoessaan samanaikaisesti harjoitella tai soveltaa oppimaansa. Yrityskertoja ei yleensä ole rajattu, joten oppija saa harjoitella niin paljon kun haluaa. Suuri osa tehtävätyypeistä on sellaisia, joissa haetaan yhtä oikeaa vastausta, ja ne sopivat hyvin sanasto- ja kielioppiharjoituksiin.

Itsenäisesti suoritettavilla verkkokursseilla, joilla oppija ei saa suoraa palautetta opettajalta tai vertaisiltaan, palautetta voi saada H5P:n avulla. Näin oppija saa vahvistusta sille, että on tehnyt oikeita asioita, ja oppiminen tulee paremmin näkyväksi. Tehtävää rakentaessaan opettaja voi määritellä pistemäärien lisäksi myös sanallista palautetta. Laakson blogissa on H5P-sisällöille oma sivu, jolla on ohjeita ja esimerkkejä.

Sovellusten viidakossa -aiheinen kuvituskuva on tehty DALL-E-tekoälyllä ja muokattu kuvankäsittelyohjelmalla.