Tempus 3/23

3 / 2023

Suullinen kielitaito: automaattista arviointia ja opettajan ääntämispalautetta

Venäjän opettamisen tulevaisuus – naapurin kieltä tarvitaan vaikeinakin aikoina

9. luokan valtakunnalliset digikokeet ja muita arvioinnin ajankohtaisuuksia

3 / 2023 3

Pääkirjoitus Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku …

4

Ajankohtaista

6

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet vuonna 2024 9. luokan kielten valtakunnalliset kokeet uudistuvat

8

Miten yliopistojen todistusvalinta muuttuu?

Opiskelijavalintojen kehittämishankkeen tavoitteita ja tuloksia

10

DigiTala – sovellus suullisen kielitaidon arviointiin Kotimaisiin kieliin on kehitetty automaattista arviointia

12

Lukiolaisten käsityksiä ääntämispalautteesta Palaute on olennainen osa ääntämisen oppimista

14

Kohti eriyttävämpää arviointia lukion kieltenopetuksessa Tutkimuksessa selvitettiin opettajien eriyttämiskäytäntöjä

16

Motivaation monet tekijät Väitöstutkimusta peruskoululaisten motivaatiosta

18

Työnohjausta kieltenopettajille Kokemuksia SUKOLin työnohjausryhmästä

20

Kieliä + tiedettä Venäjää, saksaa ja luonnontieteitä yhteisellä opintomatkalla

22

Kuihtuuko venäjän kielen opetus?

Niina Sinkon kolumni venäjänopetuksen tilanteesta

23

eTwinning tuo kansainvälisyyttä kouluun Joko tunnet eurooppalaisen verkkotyökalun?

25

Luovaa ilmaisua kielten tunneille Heittäydy draamaan -kirja tarjoaa vinkkejä

26

Musiikkia korville Tampereen koulutuspäivilen terveisiä

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

DigiTala-hanke kehittää automaattista suullisen taidon arviointia s. 10

Lauttasaaren yhteiskoulun lukion kieltenopiskelijoita kävi Slovakiassa s. 20

eTwinning tuo kansainvälisyyttä kouluun s. 23

2

TEMPUS 3 / 2023

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa www.sukol.fi.

UUDET VERKKOSIVUT SUKOLIN verkkosivut uudistetaan osoitteessa sukol.fi. Uudistus johtuu siitä, että aiemmin käytössä olleen julkaisujärjestelmän ylläpito päättyi. Uuden sivuston julkaisuajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta sivu-uudistus pyritään saamaan valmiiksi syksyn aikana. Palautetta nykyisistä tai uusista sivuista voi lähettää toiminnanjohtaja Annalle: anna. halme@sukol.fi. Jos kaipaat apua jäsensivuille kirjautumiseen, ole yhteydessä jäsensihteeri Tiinaan: tiina.eraheimo@ sukol.fi.

11

MARRASKUUTA järjestetään SUKOLin liittokokous, jossa valitaan liitolle uusi hallitus. Hallitukseen valitaan kahdeksan varsinaista ja kahdeksan varajäsentä SUKOLin jäsenyhdistysten asettamista ehdokkaista. Sääntöjen mukaan hallituksessa on oltava mahdollisimman laaja edustus eri kielten ja eri asteiden opettajia eri puolilta Suomea. Liittokokouksen esityslistalla on lisäksi sääntömääräisiä toimintaa ja taloutta koskevia asioita. Liittokokous on SUKOLin ylin päättävä elin, ja sen tehtävänä on hyväksyä muun muassa toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Liittokokous kokoontuu kerran vuodessa, yleensä marraskuun alussa.

ÄLÄ TULE PAHA KAKKU, TULE HYVÄ KAKKU …

ELÄMÄ on harvoin vain pala kakkua, ja uuden hallituksen alkutaival on ollut sitä hyvin vähäisessä määrin. Hallitusohjelmassa oleva kirjaus nostaa toiveita mutta saa myös aikaan hämmennystä: ”Hallitus mahdollistaa kieltenopetuksen ja -opiskelun varhaistamisen, laajentamisen ja monipuolistamisen. Varmistetaan, että kieltenopetukseen on varattu riittävästi tuntiresursseja.” Varhentaminen on jo tehty, eikä tämän varhaisemmaksi perusopetuksen parissa päästä. Tavoitteena tulisi olla laajempi kielivalikoima, esimerkiksi SUKOLin jälleen esille tuoma velvoite yli 30 000 asukkaan kunnille tarjota muitakin kieliä kuin englantia A1-kielenä. Tämä laajentaisi ja monipuolistaisi kieltenopiskelua, kuten myös kielipolkujen turvaaminen laajennetun oppivelvollisuuden päättymiseen asti. Samojen tavoitteiden tulisi näkyä muillakin asteilla.

Erityisesti kieltenopetuksen tuntiresurssien mainitseminen herättää kiinnostusta. Miten hallitus pyrkii varmistamaan riittävät tuntiresurssit? Entä mihin asteeseen tämä viittaa? Perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat ovat melkein painotuoreet, muilla asteilla tuntiresurssia on supistettu, ja opintopisteisiin sisältyvissä tuntimäärissä on hajontaa opetuksen järjestäjien mukaan.

Myönteisenä voi pitää sitä, että kieltenopetus ja monipuolisen kielitaidon merkitys on mainittu hallitusohjelmassa. Täytyy toivoa, että tästä tulisi tällä kertaa hyvä kakku.

BAKA BAKA LITEN KAKA OCH … SCHUSS IN I UGNEN! LIVET är inte alltid en dans på rosor, något som i allra högsta grad gäller den nya regeringens första steg. Skrivningen i regeringsprogrammet är hoppingivande men skapar också förvirring: ”Regeringen möjliggör en tidigareläggning, utvidgning och diversifiering av språkundervisningen och språkstudierna. Det säkerställs att tillräckliga timresurser har reserverats för språkundervisning.” Tidigareläggningen har redan skett, och tidigare än så kommer man inte inom den grundläggande utbildningen.

Målet borde vara ett bredare språkutbud, exempelvis enligt SUKOLs åter framförda förpliktelse att kommuner med mer än 30 000 invånare erbjuder som A1-språk även andra språk än engelska. Detta skulle bredda språkstudierna och göra dem mångsidigare. Det samma gäller tryggandet av språkstigarna fram till utgången av den utvidgade läroplikten. Dessa målsättningar borde synas också på de övriga stadierna.

Intresset väcks särskilt när språkundervisningens resurser omnämns. Hur tänker regeringen garantera att vi får tillräckliga timresurser? Och vilket stadium avser man då? Läroplanerna för den grundläggande utbildningen och gymnasiet är nästan pinfärska, på de övriga stadierna har timresurserna skurits ned. Det timantal som ingår i studiepoängen varierar beroende på utbildningsanordnare.

Det kan betraktas som positivt att betydelsen av språkundervisning och mångsidiga språkkunskaper har omnämnts i regeringsprogrammet. Vi får hoppas att kakan inte denna gång sjunker ihop.

MATERIAALIA TILATTAVISSA KIELIYHDISTYSTEN materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa www.sukol.fi.

SUKOLIN KOULUTUSTA 2023–2024

LUKUVUODEN aloittaa vain jäsenille tarkoitettu, maksuton Loisto!-koulutus. Tänä lukuvuonna Loisto! pidettiin 23.8., ja sen aiheena oli itsemyötätunto. Syyslukukaudella järjestetään tänäkin vuonna kolme etäkoulutusta. Yo-kirjoitelmien muuttuneesta pisteityksestä koulutettiin jo syyskuun alussa.

Vapaan sivistystyön osaamisperusteisuudesta koulutetaan 6.10. Koulutuksessa annetaan käytännön esimerkkejä opintopistekurssien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kouluttajina toimivat koulutuspäällikkö Johanna Jokinen Valkeakoski-opistosta ja suunnittelijaopettaja Susanna Ylihärsilä Tampereen seudun työväenopistosta. Molemmat kouluttajat ovat olleet kehittämässä opintopistekursseja Pirkanmaan kansalaisopistoihin Priima Pirkanmaa -hankkeessa. Susanna on toiminut myös englannin opintopistekurssin opettajana.

16.11. etäkoulutuksen aiheena on Tekoäly kieltenopetuksessa. Koulutus tarjoaa vinkkejä tekoälyn käyttöön kieltenopetuksessa ja auttaa valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Luvassa on näkökulmia arviointikäytänteiden muutospaineeseen ja käytännön neuvoja tekoälyn soveltamiseen perusopetuksessa, lukiossa ja korkea-asteella. Kouluttajana toimii kieltenopettaja Petteri Hyvönen Naantalin lukiosta.

Kevätlukukauden etäkoulutusta ei ollut vielä vahvistettu lehden mennessä painoon. Valtakunnalliset lähikoulutuspäivät järjestetään jälleen huhtikuun loppupuolella, tällä kertaa 19.–20.4.2024 Oulussa. Lisätietoja koulutuksista saa SUKOLin verkkosivuilta ja koulutussihteeri Jennalta: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632.

16.11.

ETÄKOULUTUKSEN aiheena on Tekoäly kieltenopetuksessa. Lisätietoja: sukol.fi ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi.

PIIRISTIPENDIT HAUSSA 9.10. ASTI

SUKOLIN hallitus on avannut piiristipendihaun. Stipendiä voi hakea koulutukseen, joka täyttää seuraavat kriteerit: koulutus järjestetään lukuvuonna 2023–2024, vastaavaa koulutusta ei muuten ole saatavilla, ja sitä tarjotaan muillekin SUKOLin jäsenille kuin omalle piirille. Piirejä kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään. Koulutus ei voi olla samansisältöistä kuin SUKOLin koulutus.

Hallitus päättää stipendin saajat marraskuun kokouksessaan.

Stipendinjaossa otetaan huomioon hakemukset, jotka on toimitettu SUKOLin toimistoon viimeistään 9.10.2023. Stipendinsaajan tulee toimittaa SUKOLille raportti stipendin käytöstä 31.5.2024 mennessä.

Linkki piiristipendin hakulomakkeeseen on toimitettu yhdistyskirjeessä elo–syyskuun vaihteessa. Jos et ole saanut linkkiä tai sinulla on muuta kysyttävää, ole yhteydessä Annaan: anna. halme@sukol.fi.

Sarjakuva AINO SUTINEN

4

TEMPUS 3 / 2023

3 / 2023

EUROOPAN KIELTEN PÄIVÄÄ VOI VIETTÄÄ KOKO SYKSYN

JUHLISTA Euroopan kieliä esimerkiksi vierailemalla Europe Direct -pisteessä tai kutsumalla Kieliasiantuntijoiden lähettiläs koulullesi! EU:n yhteyspisteitä eli Europe Direct -pisteitä on kahdeksan eri puolilla Suomea: Oulussa, Kajaanissa, Kuopiossa, Seinäjoella, Kankaanpäässä, Valkeakoskella, Mikkelissä ja Haminassa. Joko olet tutustunut yhteyspisteiden palveluvalikoimaan? Kieliasiantuntijat ry puolestaan on ammattijärjestö monikielisen viestinnän, kielten, kääntämisen tai tulkkauksen asiantuntijoille tai sellaiseksi suuntautuville. Syksyllä 2023 oppilaitokset voivat kutsua Kieliasiantuntijoiden verkoston jäseniä vieraaksi kertomaan kieliammattilaisten työstä. Jos olet kiinnostunut tilaamaan Kieliasiantuntijoiden lähettilään kouluusi, täytä lomake osoitteessa https://forms.gle/SBVzcvfGtrKuj66B7.

Mielellämme julkaisemme kuvia kielitapahtumista SUKOLin Instagramissa! Varmista julkaisuluvat ja lähetä kuvasi toimistoon Annalle: anna.halme@sukol.fi.

TOIMITKO OMAN YHDISTYKSESI LIITTOKOKOUSEDUSTAJANA?

LIITTOKOKOUS kokoontuu 11.11.2023 SUKOLin toimiston tiloissa Helsingin Itä-Pasilassa. Saat kokouskutsun liitteineen viikolla 42. Ilmoittautumiset liittokokoukseen pyydetään aivan viimeistään maanantaihin 23.10. mennessä. Huom! Myös liittokokousaamun aivoriiheen tulijoiden on ilmoittauduttava Annalle tai Tiinalle. Kysy lisätietoja toimistosta: tiina.eraheimo@sukol.fi.

AIVORIIHI ENNEN LIITTOKOKOUSTA

LIITTOKOKOUSPÄIVÄN aamuna 11.11.2023 klo 9–11 järjestetään yhdistysten yhteinen aivoriihi jäsenhankinnasta ja jäsenten aktivoimisesta. Aivoriihi pidetään kokouspaikalla Itä-Pasilassa, ja sen otsikkona on: ”Miten olemme houkutteleva yhdistys tulevaisuuden Suomessa?” Kukin yhdistys voi lähettää 1–2 edustajaansa aivoriiheen. Ilmoittaudu toimistolle Annalle tai Tiinalle: anna.halme@sukol.fi, tiina.eraheimo@sukol.fi.

FIPLV:N MAAILMANKOGRESSI 2024

KIELTENOPETTAJIEN kattojärjestön FIPLV:n seuraava maailmankongressi pidetään Uudessa-Seelannissa 6.–9.6.2024. Järjestävä organisaatio on New Zealand Association of Language Teachers NZALT. Lue lisää: https://nzalt2024.org/.

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ke 3.4.2024 A-englanti • ke 10.4.2024 A- ja B-ruotsi • ti 16.4.2024 A-ranska, A-saksa ja A-espanja • to 18.4.2024 B-ranska ja B-saksa KAIKKI kokeet tehdään keväällä 2024 ensimmäistä kertaa digitaalisina. A-englannin ja B-ruotsin kokeesta saa lisäksi PDF-version. Lisätietoja: sukol.fi/valtakunnalliset ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS­ NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 58. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Natalia Deriabina / iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS KarlErik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail. com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 /1 takakansi 2 670 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 550 € 1 / 1 sisäsivu 2 390 € 1 / 2 leveä palsta 1 725 € 1 / 2 vaaka 1 470 € 1 / 2 kapea palsta 625 €

DIGITAALISET VALTAKUNNALLISET KOKEET

Digitaaliset valtakunnalliset kokeet vuonna 2024 9. luokan kielten valtakunnalliset kokeet järjestetään digitaalisina jo ensi keväänä. A-englantiin ja B-ruotsiin laaditaan myös pdf-kokeet.

Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN kuva Pixabay

D

igitaaliset kokeet ovat löytäneet tiensä SUKOLiin.

Keväällä 2024 valtakunnalliset kokeet järjestetään ensimmäistä kertaa digitaalisina suuremmassa mittakaavassa. A-englannin ja B-ruotsin kokeet on kuitenkin vielä mahdollista tilata pdf-versioina. Digikokeen suorittaminen ei ole sidoksissa SUKOLin ilmoittamaan varsinaiseen koepäivään, vaan oppilaat voivat tehdä kokeen opettajan etukäteen varaamana päivänä ja kellonaikana tietyn ajanjakson puitteissa.

Digikoepilotista varsinaisiin digikokeisiin SUKOL otti keväällä 2023 digiloikan, kun se järjesti digikoepilotin A-englannin ja B-ruotsin valtakunnallisissa kokeissa.

Pilottiin osallistui kouluja ympäri Suomen, ja sen tarkoituksena oli kerätä opettajilta ja oppilailta palautetta koejärjestelmästä. Palautteen perusteella tehtiin päätös digitalisoida valtakunnalliset kokeet jo vuonna 2024 kuitenkin niin, että A-englannin ja B-ruotsin kokeet saa vielä myös pdf-versioina.

Molempien digikokeiden lopussa oli palautelomake, jolla kerättiin oppilaiden näkemyksiä koejärjestelmästä. Oppilaiden palautteen perusteella koejärjestelmä oli helppokäyttöinen ja selkeä: yli 72 % oppilaista oli sitä mieltä, että sitä oli helppo käyttää. Myös koejärjestelmän ulkoasu oli useimpien oppilaiden mielestä selkeä (noin 65 % vastaajista).

Oppilaiden palautteen perusteella saatiin hyviä kehitysehdotuksia, joiden avulla koejärjestelmän teknisiä ominaisuuksia voidaan parantaa entisestään. Yksi esimerkki on luetun ymmärtämisen tekstin tai tekstiä sisältävän kuvan kelluttaminen kysymysten rinnalle siten, että tehtävää ei tarvitse vierittää näytöllä vaan teksti pysyy koko ajan kysymysten rinnalla.

Myös suurin osa palautteeseen vastanneista opettajista (66 %) koki koejärjestelmän helppokäyttöiseksi. Eräs opettaja kommentoi koejärjestelmää näin: Kaiken kaikkiaan teknisesti koe toimi hyvin, eikä oppilailla tuntunut olevan muita ongelmia kuin ajan loppuminen kesken. Tosi hyvä että tällaista mahdollisuutta pikkuhiljaa otetaan käyttöön!

Järjestelmää kehitetään Palautteen perusteella jatkokehitystyössä kiinnitetään erityistä huomiota koejärjestelmän ohje- ja hallintasivun selkiyttämiseen niin, että opettajan on helppo navigoida sivujen välillä.

6

TEMPUS 3 / 2023

Ohjesivulla on muun muassa ohjeita digikokeen pitämiseen, päivitetty video-ohje tehtävien korjaamiseen ja linkki harjoituskokeeseen, jonka avulla koejärjestelmää voi harjoitella etukäteen oppilaiden kanssa. Hallintasivulla luodaan oppilaiden koetunnukset, tulostetaan ne heille paperille sekä avataan ja lopetetaan koe. Opettaja voi koetunnuksia luodessaan antaa lisäaikaa erityistukea tarvitseville tai S2-oppilaille, jolloin kyseisillä oppilailla on mahdollisuus tehdä koetta muita pidempään, vaikka kokeen lopettaisikin muilta oppilailta kokeen hallintasivulla. Hallintasivulla opettaja pystyy myös seuraamaan automaattisesti päivittyvästä taulukosta, onko oppilas jo palauttanut kokeen.

Koejärjestelmä ei pysty estämään oppilasta siirtymästä toisille sivustoille. Tätä varten koejärjestelmän ulkoasu on tehty niin yksinkertaiseksi, että opettaja huomaa luokan takaa koetta valvoessaan, jos oppilas siirtyy koejärjestelmästä toiselle sivustolle. Vieressä olevan oppilaan vastausten lunttaamista estää se, että monivalintojen vastausvaihtoehdot eivät ole oppilailla samassa järjestyksessä. Käytännön vinkkinä mainittakoon kuitenkin, että oppilaiden pöydät kannattaa sijoitella niin, etteivät ne ole rivissä liian lähellä toisiaan, jotta oppilaat eivät näe toistensa vastauksia tietokoneiden näytöltä.

Digikoe helpottaa korjaamista Digitaalisuus tuo mukanaan kokeeseen uusia tehtävätyyppejä. Esimerkiksi rakenne- ja sanastotehtävässä hyödynnetään jatkossa aukkotehtävien lisäksi alasvetovalikkotehtäviä, jotka koejärjestelmä pisteittää automaattisesti. Myös aukkotehtävissä järjestelmä antaa automaattisesti pisteet kokeentekijän korjausohjeissa ilmoittamiin täysin oikeisiin ja täysin vääriin vastauksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajan korjattavaksi jäävät vain osittain oikein tai väärin olevat kohdat.

Rakenne- ja sanastotehtävä kokoaa oppilaiden vastaukset taulukkoon, jossa opettaja antaa pisteet sanakohtaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki samalla tavalla vastanneet oppilaat saavat pisteet yhtä aikaa. Opettajan ei tarvitse siis käydä tehtävää oppilaskohtaisesti läpi, mikä säästää aikaa kokeen korjaamisessa. Toki opettaja pääsee halutessaan yhteenvetotaulukon kautta tutkimaan vastauksia oppilastasolla. Eräs opettaja kommentoi rakenne- ja sanastotehtävää näin: Plussaa siitä, miten rakennetehtävän korjaus oli toteutettu. Se oli sujuva.

DIGITAALISET VALTAKUNNALLISET KOKEET

Palautteen perusteella rakenne- ja sanastotehtävän taulukko saattoi opettajan näkymässä näyttää joidenkin mielestä aluksi hieman hankalalta, koska vastaavaa korjausnäkymää ei ollut aikaisemmin tullut vastaan. Korjaaminen ei lopulta ollutkaan niin vaikeaa kuin aluksi oli ajateltu. Eräs palautteen antanut opettaja totesi: Rakennetehtävä oli lopulta kohtalaisen selkeä, kunhan hoksasin, kuinka taulukkoa voi käyttää.

Kokeiden korjaamista helpottaa sekin, että koejärjestelmä pisteittää automaattisesti monivalinnat. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajalle jää rakenne- ja sanastotehtävän lisäksi korjattavaksi vain avokysymykset, jotka voi pisteittää koejärjestelmässä tehtävä kerrallaan. Opettaja voi halutessaan kommentoida oppilaiden vastauksia tai merkitä tekstikohtia vastauksista. Pakollista tämä ei tietenkään ole, sillä riittää, että opettaja antaa pelkät pisteet tehtävästä.

Avokysymyksissä mallivastauksia Avokysymysten yhteydessä opettajalla näkyvät mallivastaukset, joiden perusteella hän voi helposti antaa tehtävän pisteet oppilaalle ja siirtyä sitten pisteittämään seuraavan oppilaan vastausta. Kirjoitelmatehtävässä mallivastauksen kohdalla näkyy jatkossa arvostelutaulukko, jota voi hyödyntää kirjoitelman pisteityksessä. Opettajan mallivastauksissa ovat myös kuunteluiden tekstit ja jatkossa itse kuuntelutkin, joten opettajan ei tarvitse soitattaa niitä erilliseltä sivustolta. Kaikki opettajan tarvitsema materiaali on siis jatkossa käytettävissä

koejärjestelmästä. Eräs opettaja kommentoi mallivastauksia palautteessaan näin: Plussaa siitä, että mallivastaus oli helposti saatavilla mutta ei kuitenkaan vienyt tilaa näytöltä. Ylipäänsä korjaaminen oli mielestäni sujuvaa, saman tehtävän pystyi korjaamaan peräjälkeen joka oppilaalta. Toki vastausten latautumisessa oli hieman viivettä, kun vaihtoi seuraavaan oppilaaseen.

Digipilotissa havaittu viive siirtymässä oppilaan avovastauksesta toiseen korjattiin jo pilotin aikana. Tarkoituksena on korjata muun muassa korjausnäkymän lopussa oleva oppilaiden pisteet sisältävä taulukko niin, että siihen olisi jatkossa mahdollista lisätä pisteiden viereen arvosanat. Taulukon voi korjaamisen jälkeen ladata laitteelleen Excel-tiedostona, ja näin sitä voi hyödyntää muun arvioinnin tukena.

TAVOITTEENA HELPPOKÄYTTÖISYYS SUKOL jatkokehittää parhaillaan koejärjestelmää palveluntarjoajan kanssa saadun palautteen perusteella, jotta koejärjestelmä olisi mahdollisimman helppokäyttöinen ja tehokas sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta keväällä 2024. Suosittelemmekin lämpimästi hyödyntämään digikokeen mahdollisuuksia ja tilaamaan rohkeasti tavallisen pdf-kokeen sijasta digikokeen tulevana keväänä.

Digikoe helpottaa opettajan korjausurakkaa, ja koejärjestelmä on oppilaillekin selkeä ja helppokäyttöinen.

7

AJANKOHTAISTA TODISTUSVALINNASTA

Miten yliopistojen todistusvalinta muuttuu?

Todistusvalintauudistuksessa keskeinen tavoite oli nuorten paineiden vähentäminen. Huoli kielivarannon kapenemisesta otettiin myös huomioon. Kirjoittajat toimivat Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa.

Teksti TANJA JUURUS, MILLA RAUTAKORPI, SUSANNA TARKIAINEN

Y

liopistot pystyvät osaltaan keventämään nuorten kuormaa selkiyttämällä todistusvalinnan pisteitystä ja mahdollistamalla oman kiinnostuksen mukaiset lukioaikaiset valinnat nykyistä paremmin.

Uusissa pistemalleissa erilaisia tapoja pisteittää ylioppilastutkintotodistus on murto-osa aiemmasta ja eri tapojen erot ovat aiempaa pienemmät kuten myös eri oppiaineiden keskinäiset erot pisteityksessä.

Vaikka nämä kuulostavat yksinkertaisilta ratkaisuilta, tähän lopputulokseen pääseminen vaati lukemattoman määrän kokouksia ja keskusteluja, tutkimuksiin ja tilastoihin syventymistä, luonnoksia ja simulaatioita. Nuorten paineiden lisäksi kun huomioon piti ottaa paljon muutakin: muun muassa koulutusalojen ja niiden hakijoiden erityispiirteet, pisteityksen erottelukyky sekä huoli niin äidinkielen ja LUMA-osaamisen tasosta kuin kielivarannon kapenemisestakin.

Mikä todistusvalinnan pisteityksessä sitten on konkreettisesti muuttumassa? Vielä toistaiseksi käytössä olevaan todistusvalinnan pisteitysmalliin verrattuna uudessa mallissa on muutoksia äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan, reaalien ja kielten pisteittämisessä. Seuraavassa kuvaamme näitä muutoksia ja niiden perusteluja hieman tarkemmin.

Äidinkieli ja reaalit Äidinkielen ja kirjallisuuden painoarvoa todistusvalinnassa on nostettu siten, että se on useimmiten eniten pisteitä tuottava aine ja matemaattis-luonnontieteellisille aloille haettaessakin toiseksi eniten pisteitä tuottava aine. Kaikki äidinkielen ja kirjallisuuden kokeet, mukaan lukien suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet, pisteitetään samalla tavoin. Äidinkielen ja kirjallisuuden painoarvon nostamisen taustalla on eri koulutusalojen havainto siitä, että uusien opiskelijoiden äidinkielen osaamisen taso on laskenut, mikä näkyy opintoja hidastavana tekijänä viimeistään siinä vaiheessa, kun tulisi kirjoittaa ensimmäinen opinnäytetyö.

Suurin muutos pisteityksessä liittyy reaaliaineiden pisteitykseen ja reaaliaineiden ja kielten väliseen suhteeseen.

Useimmille koulutusaloille haettaessa kaikki reaaliaineet ovat jatkossa ”samanarvoisia” eli niistä on mahdollista saada yhtä

8

TEMPUS 3 / 2023

paljon pisteitä riippumatta siitä, kuinka monta opintojaksoa oppiainetta lukiossa opiskellaan. Näin on haluttu mahdollistaa se, että lukiolainen voi rauhassa valita opiskeltavat ja kirjoitettavat aineet todellisen kiinnostuksensa mukaisesti, ei sen perusteella, mistä saa eniten pisteitä. Joillain koulutusaloilla alan kannalta relevanteimpia reaaleja painotetaan kuitenkin hieman muita reaaleja enemmän.

Kielet ja matematiikka Vastauksena huoleen Suomen kapenevasta kielivarannosta muiden lyhyiden kielten kuin englannin pisteitys on nostettu samalle tasolle reaaliaineiden kanssa. Tällä toivotaan olevan vaikutusta siihen, että lyhyen kielen valitseminen on lukiolaiselle todellinen vaihtoehto. ”En ottanut kieltä, koska siitä saa yliopistoon niin vähän pisteitä”, on lausahdus, jota toivottavasti ei enää tulevaisuudessa kuulla. Kielten opiskelemiseen ja kirjoittamiseen rohkaistaan myös poistamalla ”pisteityksessä huomioidaan enintään yksi kieli” -tyyppiset rajoitukset, joita eräillä koulutusaloilla nykyään vielä on.

Suomen kielivarantoa ei pelkällä todistusvalinnan pisteityksellä pelasteta, mutta pisteitykseen tehdyt muutokset toivottavasti osaltaan auttavat suunnan kääntämisessä.

Kielten pisteitystä pohdittaessa oman haasteensa muodostivat kielten eri oppimäärät. Pisteityksellä halutaan kannustaa siihen, että kieliä opiskellaan ja kirjoitetaan mahdollisimman laajasti, mutta ei kuitenkaan haluta ohjata kirjoittamaan pitkänä opiskellusta kielestä lyhyen (tai keskipitkän) oppimäärän koetta tai molempia. Jatkossakin pitkän oppimäärän kokeesta saa enemmän pisteitä kuin keskipitkän ja lyhyen oppimäärän kokeista, ja pitkän ja keskipitkän kielen välinen piste-ero on suurempi kuin keskipitkän ja lyhyen kielen. Lisäksi päädyttiin siihen, että lyhyen englannin kokeesta pisteitä saa vähemmän kuin muiden lyhyiden kielten kokeista, koska lyhyenkin eng-

AJANKOHTAISTA TODISTUSVALINNASTA

lannin kirjoittajat ovat opiskelleet englannin useimmiten pitkänä kielenä.

Matematiikan pisteitys huomioi aiempaa paremmin sen, millä koulutusaloilla on tärkeää hallita nimenomaan matematiikan pitkä oppimäärä ja millä aloilla lyhyt matematiikkakin antaa riittävät valmiudet. Käytäntö on osoittanut, että nykyisellä painotuksella on ollut negatiivisia ohjausvaikutuksia: pitkää matematiikkaa ovat valinneet nekin lukiolaiset, joiden kiinnostus tai valmiudet eivät tue riittävästi pitkän matematiikan opiskelua, mikä taas on johtanut muiden oppiaineiden (kuten kielten) valitsematta jättämiseen vaativien pitkän matematiikan opintojen takia.

Omien kiinnostusten seuraaminen Edellä esitetyillä muutoksilla saatiin aikaan pistemalli, jonka tavoitteena on kertoa lukiolaiselle siitä, millaisia valmiuksia kullakin alalla tarvitaan, ja kannustaa opiskelemaan omien kiinnostusten ja taipumusten mukaisesti. Suomen kielivarantoa ei pelkällä todistusvalinnan pisteityksellä pelasteta, mutta pisteitykseen tehdyt muutokset toivottavasti osaltaan auttavat suunnan kääntämisessä viestimällä siitä, että yliopistot pitävät monipuolista kielitaitoa tärkeänä ja kannustavat kielten opiskelemiseen.

Koska pistetaulukot ovat ensisijaisesti pelkkä työkalu, jolla laitetaan hakijat järjestykseen opiskelijavalinnan suorittamista varten, nuorten paineita vähennetään parhaiten kertomalla heille, että koko tulevaisuus ei ole ylioppilaskirjoitusten varassa. Yliopistoissa on edelleen myös valintakokeet, joilla valitaan noin 40 % uusista opiskelijoita ja joita myös parhaillaan kehitetään, eikä todistusvalinnassa hyväksytyksi tuleminenkaan useimmilla aloilla vaadi laudatureja. Yliopistoissa voi opiskella sadoittain kiinnostavia oppiaineita (lehtiotsikoissa eniten esiintyvien lääketieteen ja oikeustieteen lisäksi), ja pääainetta tärkeämpää oman tulevaisuuden kannalta on työuran aikainen oppiminen niin työkokemuksen kuin lisäopintojen kautta.

Suoraa urapolkua kulkee enää aniharva. Useimpien työelämää kuvaa paremmin ura-avaruus, jossa kiinnostavia mahdollisuuksia löytyy loputtomasti ja jossa suuntaa voi aina muuttaa.

LYHYESTI

UUSI todistusvalinnan pisteitys tulee voimaan vuoden 2026 opiskelijavalinnoista lähtien, ja siihen voit tutustua osoitteessa https://yliopistovalinnat.fi/todistusvalinnan-pisteitykset-vuodesta-2026. Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen työtä voit seurata osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/valintahanke/.

Kirjoittajat: Tanja Juurus, Milla Rautakorpi ja Susanna Tarkiainen Tanja Juurus toimii projektipäällikkönä ja Milla Rautakorpi ja Susanna Tarkiainen koordinaattoreina Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa 2022–2025, valintahanke@helsinki.fi.

TODISTUSVALINTAUUDISTUS KIELTENOPETTAJIEN NÄKÖKULMASTA Teksti Tempuksen toimitusneuvosto KUN uudistuksen jälkeen haetaan opiskelemaan kieliä, vaikkapa saksaa, parhaat pisteet saa äidinkielestä ja kyseisestä kielestä – tämä on askel oikeaan suuntaan. Matematiikka kuitenkin nousee taas esiin kolmanneksi parhaat pisteet antavana aineena: pitkä matematiikka antaa paremmat pisteet ja lyhytkin matematiikka lähes samat pisteet kuin toinen pitkä kieli, keskipitkästä tai lyhyestä kielestä puhumattamaan.

Miten saadaan jatkossa kieltenopettajia, jotka taitavat useampia kieliä? Entä miten käy kielivarannon, jos tulevaisuudessa esimerkiksi toisen kotimaisen alkeita opettaa luokanopettaja, joka ei ole itse edes suorittanut kohdekielen ylioppilaskoetta?

Todistusvalintauudistus ei kannusta toisen asteen opiskelijoita satsaamaan toiseen kotimaiseen kieleen, ja puutteita opiskelijoiden osaamisessa ei pystytä korkeakoulutasolla paikkaamaan. Preppauskursseja on tarjolla verkossa, mutta ne eivät välttämättä palvele opiskelijaa, jonka taidoissa on vaihtelevia aukkoja. Siispä asiakkaiden, potilaiden ja kansalaisten mahdollisuus saada palvelua omalla kielellään rapistuu.

Todistusvalinta tässä muodossaan on käytössä vain yliopistoissa, mutta sen heijastusvaikutukset tuntuvat myös ammattikorkeakouluissa. Korkeakoulujen kannalta näyttää siltä, että entinen kehityskulku jatkuu: valinnaiset kielet joudutaan aloittamaan alkeista, ja niissä ei onnistuta saavuttamaan sellaista tasoa, joka olisi ”ammatinharjoittamisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta tarpeellinen” (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014).

Suomen vientikilpailukyky heikkenee, kun emme osaa myydä asiakkaan omalla kielellä. Suomessa kuvitellaan, että englanti riittää kaikkialla, mutta ei tarvitse mennä kuin Keski- ja Etelä-Eurooppaan huomatakseen, että päättäjissä on ihmisiä, joiden englannin taito on huono tai olematon. Itä-Euroopassa monien taitama vieras kieli on edelleen saksa tai venäjä.

Muista maanosista puhumattakaan!

Edellä mainitut todistusvalinnan piirteet ovat ristiriidassa useiden valtakunnallisten ja alueellisten hankkeiden ja selvitysten kanssa, joilla on yritetty kartuttaa kansallista kielitaitovarantoa (esimerkiksi Monikielisyys vahvuudeksi -selvitys tai KiVAKO-hanke). Näihin on satsattu paljon rahaa – Kankkulan kaivoonko?

9

SUULLINEN KIELITAITO: DIGITESTAUS

DigiTala – sovellus suullisen kielitaidon arviointiin DigiTala-hanke on kehittänyt prototyypin ensimmäisestä suomen ja ruotsin suullista kielitaitoa automaattisesti arvioivasta työkalusta.

Toistaiseksi työkalu on testikäytössä, mutta se pyritään saamaan tulevaisuudessa laajemmin oppilaitosten käyttöön.

Teksti ja kuvat HEINI KALLIO

D

igiTalan Moodle-sovelluksen avulla voi arvioida automaattisesti suomen ja ruotsin suullista kielitaitoa. Kyseessä on ensimmäinen kotimaisten kielten oppijoille suunnattu, useita suullisen kielitaidon osa-alueita kattava automaattinen arviointityökalu.

Palautetta useista kielitaidon ulottuvuuksista Automaattinen arviointi perustuu puheentunnistukseen ja koneoppimismalleihin, joiden pohjana on eritasoisten kielenoppijoiden puhetta ja ihmisten tekemiä arvioita puhenäytteistä. DigiTalan sovellus antaa arvion yleisen taitotason lisäksi tehtävänannon täyttymisestä, sujuvuudesta, ääntämisestä ja ilmauksen laajuudesta. Palaute useasta ulottuvuudesta kerralla lisää tietoisuutta paitsi puhujan omasta kielitaidosta myös suullisesta kielitaidosta yleisesti.

Suomen ja ruotsin kaltaisten pienten kielten kohdalla automaattisen arvioinnin kehittäminen on haastavaa, koska koneopetusaineistoa on rajallisesti saatavilla. Työkalun antamassa palautteessa korostuukin se, että arvion kielitaidosta on tehnyt tekoäly: hylätty suoritus voi tarkoittaa, ettei kone ole aikaisemmin kuullut vastaavanlaista suoritusta eikä siksi osaa vielä arvioida sitä.

Testikäyttäjät tyytyväisiä Työkalua on testattu kevään 2023 aikana lukioissa ja korkeakouluissa yhteensä noin sadalla suomen tai ruotsin oppijalla.

Lukioissa testaukseen osallistui B-ruotsin lukijoita, ja korkeakouluissa työkalua testattiin sekä ”virkamiesruotsin” kurssilla että ruotsin pääaineopiskelijoilla. Palaute on ollut pääosin positiivista, vaikka kehitettävää on yhä niin käyttöliittymässä kuin automaattisen palautteen laadussakin.

Suurin osa testaajista piti saamaansa automaattista arviointiraporttia erittäin tai melko hyödyllisenä. Testaajien mukaan arviointiraportti auttoi heitä ymmärtämään paremmin omaa kielitaitotasoaan ja sitä, mitkä suullisen kielitaidon alueet kaipaavat enemmän harjoitusta.

10

TEMPUS 3 / 2023

Kielenoppijat kaipaavat palautetta ja harjoittelua Monet testikäyttäjät tarttuivat mahdollisuuteen parantaa suoritustaan palautteen pohjalta ja äänittivät itseään uudelleen moneen otteeseen. Osa jäi kuitenkin kaipaamaan tarkempaa analyyttista palautetta siitä, miten voisi kehittää itseään puhujana. Koneen tuottama, automaattisesti generoitu palaute ei ole kaikille riittävän yksilöllistä ja monipuolista.

Monet testikäyttäjät tarttuivat mahdollisuuteen parantaa suoritustaan palautteen pohjalta.

DigiTalan työkalu on suunniteltu niin, että opettajalla on mahdollisuus muokata ja täydentää koneen antamaa palautetta. Opettaja voi kuunnella omien opiskelijoidensa puhevastaukset, tarkastella heidän saamiaan automaattisia arvioita ja antaa erikseen kirjallista palautetta jokaisesta arvioidusta ulottuvuudesta.

Monille kielenoppijoille on uutta, että voi kuunnella omaa puhettaan ja peilata saamaansa palautetta siihen. Kokemuksissa korostui into ja tarve suullisen kielitaidon harjoitteluun: DigiTalan kaltaista työkalua pidetään tervetulleena lisänä monipuolistamaan kielen opiskelua. Kuitenkin osa testaajista huomautti, että oikean ihmisen kanssa olisi aina parempi harjoitella puhumista.

Materiaalit avoimia tutkijoille ja kehittäjille Suomen Akatemian rahoittama DigiTala-hanke alkoi 2019 ja päättyi tämän vuoden elokuussa. Koska vastaavaa projektia ei ole ollut aiemmin kotimaisille kielille, hankkeessa on suunniteltu ja kerätty laaja tietokanta ja aineisto automaattisen arviointityökalun kehittämistä varten.

Hankkeen tuottamat materiaalit – esimerkiksi Moodle-liitännäinen, arviointimallit ja aineistokeruussa käytetyt ma-

SUULLINEN KIELITAITO: DIGITESTAUS

teriaalit – löytyvät avoimina verkosta. Hankkeen julkaisemat tutkimukset ovat myös avoimesti saatavilla, ja suurin osa hankkeessa kerätystä puhe- ja arviointiaineistosta tallennetaan Kielipankkiin tutkimuskäyttöön.

DigiTalan arviointityökalu on toistaiseksi kontrolloidussa testikäytössä rajallisen palvelinkapasiteetin vuoksi. Projektissa toivotaan kuitenkin, että työkalu saataisiin laajempaan käyttöön tulevaisuudessa. Sitä odotellessa kehitystyö jatkuu.

Tutkijoiden uudessa, Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa tutkitaan kielenoppijoiden suullisen vuorovaikutuksen automaattisia arviointimenetelmiä lisäämällä esimerkiksi katseen tai eleiden tunnistusta mukaan arviointityökaluun.

LINKKEJÄ JA LISÄTIETOJA DigiTalan käyttämät arviointikriteerit ja puhetehtävät yms. ovat Zenodossa: https://zenodo.org/communities/digitala?page=1&size=20 Moodle-sovelluksen tietovarasto: https://github.com/aalto-speech/moodle-mod_digitala Aalto-yliopiston kehittämät puheentunnistuksen ja -tutkimuksen työkalut: https://github.com/aalto-speech DigiTala-liitännäisen voi asentaa Moodleen, mutta sitä ei ole yhdistetty Aallon kehittämään automaattiseen arviointijärjestelmään. Sen sijaan liitännäinen antaa aina saman arvion kaikista puhenäytteistä.

Opettajat voivat kuitenkin käyttää Moodle-liitännäistä omien puhetehtäviensä luontiin ja arvioida tai antaa palautetta itse opiskelijoidensa puhenäytteistä.

Zenodosta löytyviä tehtäviä ja arviointikriteerejä voi myös hyödyntää vapaasti.

Näkymä DigiTalan Moodle-sovelluksen analyyttisesta arviointiraportista. Taitotasoarvio on omalla välilehdellään.

Automaattista arviointia on kehitetty yhteistyössä Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Moodle-pohjaisen käyttöjärjestelmän koodasivat neljä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen opiskelijaa osana Ohjelmistotuotantoprojekti-kurssia.

Lisätietoja: helsinki.fi/digitala

Kirjoittaja: Heini Kallio Foneetikko Heini Kallio on toiminut tutkijana DigiTala-hankkeessa vuodesta 2021.

Esimerkkitehtävä: tien neuvominen.

11

SUULLINEN KIELITAITO: ÄÄNTÄMINEN

Lukiolaisten käsityksiä ääntämispalautteesta Palaute on olennainen osa vieraan kielen ääntämisen oppimista, koska se lisää oppijan tietoisuutta oman ääntämisensä vahvuuksista ja heikkouksista. Yleiset, usein toistuvat ääntämisvirheet kannattaa koota koko ryhmälle annettuun yhteispalautteeseen.

Teksti PÄIVI VIRKKUNEN ja MINNALEENA TOIVOLA kuva iStockphoto

V

ieraan kielen opetuksessa annettu palaute voi olla positiivista tai korjaavaa. Positiivinen palaute antaa opiskelijalle myönteistä tukea ja lisää motivaatiota opiskelun jatkamiseen, ja sitä opettajan on usein helppoa antaa.

Korjaavan palautteen antaminen voi tuntua vaikealta, koska puhe koetaan niin henkilökohtaiseksi kielitaidon osaksi. Jos korjaavaa palautetta antava opettaja vain korjaa oppijan tuottaman virheellisen muodon mutta ei selitä virhettä tarkemmin, saattaa käydä niin, että oppija ei ymmärrä, minkä virheen teki, eikä opi oikeaa ääntämistä. Korjaava palaute, joka sisältää esimerkiksi tietoa äänteistä ja niiden tuottamisesta, johdattelee oppijaa virheen havaitsemisen jälkeen oikeaan ääntämiseen.

Myös korjaavaa palautetta toivotaan Juuri valmistuneessa tutkimuksessamme selvitimme, miten tärkeänä suomalaiset lukio-opiskelijat pitävät hyvää vieraan kielen ääntämistä ja miltä he haluavat itse kuulostaa. Selvitimme myös heidän ajatuksiaan ja toiveitaan ääntämisen opetuksessa saatavasta palautteesta. Kyselyyn vastasi 1 953 äidinkieleltään suomenkielistä lukiolaista Helsingistä, Turusta ja Kuopiosta.

Selkeä enemmistö (80 %) kyselyyn vastanneista lukiolaisista arvosti hyvää ääntämistä ja toivoi, että heidän ääntämisensä olisi mahdollisimman samanlaista kuin äidinkielisillä puhujilla. Kyselyyn vastanneet lukiolaiset tiedostivat, että vaikka positiivinen palaute antaa rohkeutta puhua ja ylläpitää taitoja, he oppivat ääntämään paremmin, kun he saavat opettajalta myös korjaavaa palautetta.

Yhteispalautteeseen yleiset virheet Miten opettaja voisi parhaiten antaa korjaavaa ääntämispalautetta siten, että se olisi hyödyllistä ja kannustavaa? Vastausten perusteella opiskelijat arvostavat opettajan suoruutta, ystävällisyyttä ja rehellisyyttä. Koko ryhmälle annettuun palautteeseen kootaan yleiset, usein toistuvat ääntämisvirheet.

12

TEMPUS 3 / 2023

Opiskelijat arvostavat myös henkilökohtaista palautetta ja ymmärtävät, että siitä voivat hyötyä muutkin opiskelijat, jotka tekevät mahdollisesti samanlaisia ääntämisvirheitä.

Oppijoiden äidinkielet ja muut opitut kielet vaikuttavat oppimiseen. Opettaja voi pohjustaa palautettaan kertomalla äidinkielen siirtovaikutuksesta, jonka vuoksi tietyt virheet ääntämisessä ovat muita yleisempiä. Äidinkielemme vaikuttaa siihen, miten kuulemme ja tuotamme opiskelemamme kielen äänteitä ja prosodiaa. Kannattaa korostaa sen tärkeyttä, että kaikki uskaltaisivat puhua, sillä ääntämistä oppii vain harjoittelemalla.

Opettaja voi pohjustaa palautettaan kertomalla äidinkielen siirtovaikutuksesta, jonka vuoksi tietyt virheet ääntämisessä ovat muita yleisempiä.

Foneettinen osaaminen sekä tieto ääntämisestä ja sen oppimiseen vaikuttavista seikoista auttavat opettajaa ääntämisen opettamisessa, ja samoin ne auttavat selkeän ja konkreettisen korjaavan palautteen antamisessa. Opetuksen apuna voi käyttää foneettista kirjoitusta (esimerkiksi IPA), jonka avulla puhetta voidaan kuvata ilman kielen ortografan mahdollista häiritsevää vaikutusta. Opettaja voi myös tarjota oppijalle artikulatoriseen fonetiikkaan ja opiskeltavan kielen ääntämiseen liittyvää tietoa, jonka perusteella oppija osaa korjata ääntämistään, sillä runsaskaan harjoittelu ei välttämättä auta, jos ei tiedä, miten äänteet pitäisi artikuloida. Metakielellinen keskustelu ja foneettisten termien käyttäminen tekevät palautteesta tarkkaa, mutta termien ja niiden merkitysten täytyy olla tuttuja, että niistä on hyötyä.

Avoin keskustelu ja kielitietoisuus avuksi Pieni osa tämän tutkimuksen vastaajista kertoi, ettei halua opettajan korjaavan mitään ääntämisvirheitä. Olisi tärkeä selvittää syyt tällaiseen toiveeseen, sillä moniin ääntämispalaut-

SUULLINEN KIELITAITO: ÄÄNTÄMINEN

Opiskelijat arvostavat hyvää ääntämistä. Suurin osa toivoo opettajalta korjaavaa ääntämispalautetta positiivisen palautteen lisäksi.

teeseen liittyviin asioihin voi vaikuttaa palautteen laadulla tai palautteenantotekniikalla. Opettaja nojaa palautteenannossa omaan oppijatuntemukseensa, mutta luokassa kannattaa myös keskustella palautekäytänteistä yhdessä. Tällöin opettaja saa käsityksen siitä, millaisia toiveita opetusryhmällä on palautteen suhteen, ja opiskelijoiden voi olla helpompi ottaa palautetta vastaan.

Luokassa olisi hyvä käydä avointa keskustelua siitä, millaisia malleja ääntämisen oppimisessa käytetään, ja muistuttaa, että opiskelijoilla voi olla keskenään hyvin erilaisia tavoitteita ja että aina tavoitteet eivät harjoittelun jälkeenkään täyty.

Tavoitteiden asettaminen vaikuttaa siihenkin, millaisiin piirteisiin opettaja kiinnittää huomiota palautetta antaessaan.

Foneettisen tiedon lisäksi yleinen kielitietoisuus ja kielenoppimisprosessin ymmärtäminen auttavat opiskelijaa hahmottamaan, mitä ääntämistä opittaessa tapahtuu, ja hyväksymään, että oppiminen ei käy hetkessä.

Kohti ääntämistavoitteita Kyselyyn vastanneiden suomalaisten opiskelijoiden näkemykset osoittavat, että vieraiden kielten lukio-opetuksessa on syytä lisätä ääntämisen opetusta ja ääntämisestä annet-

tavaa palautetta. On hyvä muistaa, että ääntämispalautteen antaminen osana opetusta on taito, joka opettajilla on mutta johon voi myös hakea täydennyskoulutusta tai vinkkejä.

Opiskelijoilla voi olla hyvin erilaisia tavoitteita ääntämisensä suhteen, mutta he eivät välttämättä etene niitä kohti, jos palautetta ei anneta tai se on yksipuolista. Me tutkijat toivomme, että tulokset lisäävät keskustelua ääntämistavoitteista ja rohkaisevat opettajia antamaan positiivisen palautteen lisäksi opiskelijoiden toivomaa korjaavaa, oppimista edistävää ääntämispalautetta. Mielestämme jokaisella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus pyrkiä omaan ääntämistavoitteeseensa, ja tämä olisi tärkeää ottaa huomioon kaikessa kieltenopetuksessa.

Kirjoittajat: Päivi Virkkunen ja Minnaleena Toivola Päivi Virkkunen ja Minnaleena Toivola ovat Helsingin yliopiston tutkijoita. Heidän tutkimusartikkelinsa ”Lukio-opiskelijoiden käsityksiä vieraan kielen ääntämisen opetuksessa saadusta palautteesta” on julkaistu keväällä 2023 AFinla-teeman numerossa 15: https://journal.fi/afinla/article/view/121255. Virkkusen aiempi artikkeli ”Ääntäminen ja miten sitä opetetaan” on ilmestynyt Tempuksen numerossa 4/2020.

13

ARVIOINTI

Kohti eriyttävämpää arviointia lukion kieltenopetuksessa Tutkimuksessa selvitettiin lukion vieraiden kielten opettajien eriyttämiskäytänteitä ja -käsityksiä kyselyn ja haastattelujen avulla.

Vaikka opettajat jo käyttivätkin erilaisia arvioinnin tapoja, eriyttävää arviointia voisi toteuttaa nykyistä enemmän ja laajemmin. Arviointia eriyttäessään opettajat keskittyivät pääsääntöisesti alaspäin eriyttämiseen.

Teksti ANSSI ROIHA, JUUSO NIEMINEN ja KATJA MÄNTYLÄ

E

riyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä käytännön keinoja ja toimintatapoja, joiden avulla opettaja ottaa huomioon yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien erilaisia tarpeita. Kokonaisvaltainen eriyttäminen ulottuu oppimisen arviointiin asti.

Lukion valtakunnallinen opetussuunnitelma ohjaa eriyttävään arviointiin, sillä siinä todetaan: ”Oppimisen tuen tarpeet, kuten sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.” Eriyttämistä ei ole juuri tutkittu suomalaisessa lukion vieraiden kielten opetuksessa.

Omassa tutkimuksessamme tarkastelimme lukion vieraiden kielten opettajien käytänteitä ja käsityksiä eriyttävästä arvioinnista. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 48 lukion vieraiden kielten opettajaa. Heistä 43 opetti englantia, ja muita opetettavia kieliä olivat ruotsi, ranska, saksa ja espanja. Lisäksi neljää kyselyyn vastannutta opettajaa haastateltiin aiheesta.

Opettajien eriyttävän arvioinnin käytänteet Tutkimukseen osallistuneet opettajat hyödynsivät varsin laajasti erilaisia arvioinnin menetelmiä ja painottivat opetuksessaan formatiivista arviointia. Opettajien yleisesti käyttämien menetelmien joukossa oli eriyttämisen hyvin mahdollistavia keinoja kuten jatkuva arviointi tai kirjoitelmat. Varsin vähän kuitenkin käytettiin joitakin keskeisiä eriyttävän summatiivi-

14

TEMPUS 3 / 2023

sen arvioinnin menetelmiä kuten avointa koetta jakson päätteeksi, portfolioarviointia, oppimiskeskusteluja tai projekteja.

Kieliprofiili mainittiin hyväksi eriyttävän arvioinnin välineeksi, sillä opiskelijat voivat tehdä siihen liittyviä tehtäviä omien kykyjensä ja innostuksensa mukaisesti.

OPETTAJIEN KÄYTTÄMIÄ ARVIOINTIMENETELMIÄ NIIDEN YLEISYYDEN MUKAAN (ASTEIKKO 1–5): Arviointimenetelmä Keskiarvo Kirjoitelma/essee 4,75 Jatkuva arviointi 4,71 Suljettu koe jakson päätteeksi 4,67 Kuuntelukoe 4,48 Sanakoe 4,45 Itsearviointi 3,98 Suullinen arviointi 3,46 Vertaisarviointi 3,04 Esitelmä 3,00 Projekti 2,81 Oppimiskeskustelu 2,58 Portfolio 2,17 Avoin koe jakson päätteeksi 1,89

ARVIOINTI

Moni opettaja kertoi eriyttävänsä arviointiaan vain vähän, ja kuusi opettajaa mainitsi, ettei eriytä arviointia lainkaan. Kaiken kaikkiaan opettajat toivat esiin paljon erilaisia eriyttävän arvioinnin keinoja, mutta niitä hyödynsivät lähinnä yksittäiset opettajat. Ainoastaan yksilöllisten tavoitteiden asettaminen sekä palautteen anto olivat eriyttäviä arviointimenetelmiä, joita yli 10 opettajaa mainitsi käyttävänsä.

OPETTAJIEN MAINITSEMIA ARVIOINNIN ERIYTTÄMISEN MENETELMIÄ: - Eriyttäminen tavoitteita asettamalla ja seuraamalla - Palaute eriyttämisen välineenä - Helpotetut arviointitehtävät - Itsearviointi - Opiskelijoiden edistymisen jatkuva seuraaminen - Tukiopetus - Arviointiformaatin muutos - Arvioinnin pilkkominen pienempiin osiin - Käänteinen opetus - Opiskelijoiden osallistaminen arvioinnin suunnittelussa - Erityisopettaja osallistuu koetilanteeseen - Kokeessa saa kysyä kysymyksiä - Avoin koe (oppikirjan tai muun materiaalin kanssa tehtävä koe) - Pari- ja ryhmäkokeet - Suulliset kokeet - Kieliprofiili

Opettajien eriyttämiskäsitykset Haastatellut opettajat kuvasivat eriyttävää arviointia ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa korostui dialogi, tuki ja ohjaaminen. Usein opettajat lähestyivät arvioinnin eriyttämistä kuitenkin lähes yksinomaan taitotasojen näkökulmasta, eivätkä he maininneet eriyttävänsä arviointia esimerkiksi työskentelytyylien tai kiinnostuksen kohteiden perusteella. Opettajat keskittyivät eriyttävissä arviointikäytänteissään pääsääntöisesti alaspäin eriyttämiseen. Opiskelijoiden näkökulma ei juuri tullut esiin haastatteluissa, vaan vaikutti siltä, että opettajat päättivät erilaisista arviointikeinoista ja niiden mahdollisesta eriyttämisestä usein yksin.

Opettajat toivat esiin lukuisia arvioinnin eriyttämisen haasteita, joista yleisimmät olivat ajan rajallisuus tai puutteet käytännön eriyttävien arviointikeinojen tuntemuksessa. Vinkkejä toivottiin erityisesti ylöspäin eriyttämiseen. Suuret luokkakoot mainittiin usein tekijänä, joka vaikeuttaa opiskelijan yksilöllistä kohtaamista ja arvioinnin eriyttämistä. Näiden lisäksi arvioinnin eriyttämisen haasteeksi mainittiin ylioppilastutkinnon kielikokeet. Yhtäältä niiden roolia vähäteltiin lukion

opintojaksojen sisältöjen määrittäjänä, toisaalta ne tuntuivat kuitenkin jossain määrin ohjaavan opettajien opetus- ja arviointikäytänteitä ja rajoittavan eriyttämistä.

Mitä voimme oppia tutkimuksesta?

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että eriyttämistä voisi toteuttaa arvioinnissa nykyistä laajemmin. Opiskelijaa voisi enemmän osallistaa oppimisprosessiin ja siihen liittyviin päätöksiin – myös arviointiin. Opettajat hyötyisivät eriyttämiseen liittyvästä täydennyskoulutuksesta, jossa otettaisiin huomioon lahjakkaiden oppilaiden eriyttäminen.

Suuret luokkakoot mainittiin usein tekijänä, joka vaikeuttaa opiskelijan yksilöllistä kohtaamista ja arvioinnin eriyttämistä. Näiden lisäksi arvioinnin eriyttämisen haasteeksi mainittiin ylioppilastutkinnon kielikokeet.

Valtaosa opettajista oli saanut täydennyskoulutusta arviointiin, mutta eriyttämiseen liittyvä täydennyskoulutus oli varsin vähäistä. Täydennyskoulutuksen avulla eriyttämisestä tulisi entistä kiinteämpi osa kaikkea opetusta ja arviointia. Ihanteellista eriyttämistä palvelisi muun muassa ryhmäkokojen pienentäminen ja tarvittavien resurssien osoittaminen esimerkiksi materiaaleihin, tukiopetukseen tai erityisopetukseen.

Kirjoittajat: Anssi Roiha, Juuso Nieminen ja Katja Mäntylä Anssi Roiha toimii erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa, Juuso Nieminen apulaisprofessorina Hongkongin yliopistossa (University of Hong Kong) ja Katja Mäntylä englannin kielen yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa. Juttu pohjautuu kirjoittajien artikkeliin ”Lukion vieraiden kielten opettajien käytänteitä ja käsityksiä eriyttävästä arvioinnista” teoksessa T. Mäkipää, R. Hildén & A. Huhta (toim. 2023): Kieltenoppimista tukeva arviointi. AFinLA-e teemanumero.

VINKKEJÄ ERIYTTÄMISEEN LÄHETÄ omat vinkkisi alaspäin tai ylöspäin eriyttämiseen Tempuksen toimitukseen: anna.halme@sukol.fi.

Vinkkejä voidaan käyttää myöhemmissä jutuissa.

15

TUTKIMUSTA

Motivaation monet tekijät Väitöskirjassa tutkittiin peruskoululaisten kielivalintoihin ja kielenoppimismotivaatioon vaikuttavia tekijöitä.

Teksti TEIJA KANGASVIERI kuva LEV DOLGACHOV / SCANSTOCKPHOTO

M

illaisista syistä vieraita kieliä valitaan ja jätetään valitsematta perusopetuksen kieltenopiskelussa? Millaisia vieraan kielen motivaatioprofiileja kielenoppijoissa on? Miten arvosanat, vanhemmat, ystävät ja yhteiskunta ennustavat oppilaiden kieliminää?

Miten kielenoppimismotivaatio ja menestyminen kieliopinnoissa vaikuttaa opiskelusuunnitelmiin perusopetuksen jälkeen? Näitä kysymyksiä pohdin väitöstutkimuksessani. Väittelin marraskuussa 2022 tohtoriksi soveltavasta kielitieteestä aiheenani perusopetuksen yläkoululaisten vieraan kielen oppimismotivaatio. Tutkimani kielet olivat englanti, saksa, ranska, venäjä ja espanja ja oppimäärät A1, A2 ja B2.

Tutkimusaineistoni keräsin 33 koululta eri puolilta maata.

Koulujen sijaintipaikkakunnat olivat vaihtelevan kokoisia: pienimmissä oli alle 50 000 asukasta ja suurimmissa yli 100 000 asukasta. Tämä on huomionarvoista siksi, että julkinen keskustelu kieltenopiskelusta tahtoo usein keskittyä vain Suomen suurimpien kaupunkien tilanteeseen. Vaikka sähköisellä kyselyllä kerätty tutkimusaineistoni (N=1 206) on kerätty jo vuosina 2012–2013, uskon sen silti pätevän nykytilanteeseen vähintään suuntaa antavasti.

Kieltenopiskelun painopiste on kokonaisuudessaan siirtynyt yläkoulusta enemmän alakouluun. Kieltenopiskelun aloittaminen leikinomaisesti yhä nuorempana ei toki ole motivaation kehittymisen kannalta lainkaan huono asia. Toisaalta motivaatio saattaa vahvistua nuoruudessa, sillä pienten lasten kielivalinnat saattavat olla muiden kuin lapsen itsensä tekemiä.

Valintojen ja valitsemattomuuden syistä Tutkimuksestani selvisi, että oppilaat eivät pidä A1-kieltä valintana vaan pakollisena englannin kielenä. Olisi mielenkiintoista tietää, johtuuko tämä käsitys siitä, ettei tarjolla ole mitään muuta kieltä, vai onko kyseessä oppilaiden oma sisäinen kokemus kieltenopiskelusta: ”On vaan ihan pakko osata englantia, jotta selviää elämässä.”

A2-kielen valintaan vaikuttaa tutkimukseni mukaan eniten oppilas itse, hänen huoltajansa ja muu lähipiiri kuten sukulaiset ja kaverit. A2-kielen valitsematta jättämisen syynä voi olla se, että kieltä ei koulussa tarjota tai kieliryhmää ei muodostu.

Toinen syy on se, että A1-kielen koetaan riittävän.

B2-kielen kohdalla valinta on useimmiten oppilaan oma, ja hän osaa tuolloin jo alakoululaista paremmin punnita kieltenopiskelusta saamaansa hyötyä. B2-kieli jäi valitsematta niiltä oppilailta, joille muiden kielten opiskelu riitti, joita muut

16

TEMPUS 3 / 2023

valinnaisaineet kiinnostivat enemmän tai joilla ei muuten ollut kiinnostusta, halua tai jaksamista useampiin kieliin.

Koululaiset rakentavat omat käsityksensä aikuisilta saamansa tiedon pohjalta, joten on syytä kiinnittää vakavasti huomiota siihen, miten eri kielistä, kieltenopiskelusta ja kielitaidosta puhutaan niin perheissä kotona kuin julkisessa keskustelussa ja mediassa.

Oppilaiden vieraan kielen motivaatioprofiilit Tutkimuksestani selvisi, että suurin osa oppilaista (86 %) on motivoituneita opiskelemaan kieliä. Vähiten motivoituneet ja kielijännittäjät jäivät pieneen vähemmistöön (14 % vastanneista). Täten motivaatio-ongelmat eivät vaikuttaisi olevan vähentyneen ja kaventuneen kieltenopiskelun syynä.

Kun oppilas on aloittanut vieraan kielen opiskelun, motivaatio siihen on pääosin kunnossa – mutta ensin täytyisi saada kielivalinta aikaan. Tutkimuksessani syntyi vaikutelma, että mitä vanhempana oppilas tekee kielivalinnan, sitä varmemmin se perustuu hänen omaan haluunsa opiskella kieltä, ja tämä puolestaan parantaa kielenoppimismotivaatiota.

Kodeissa ja varhaiskasvatuksessa alkavan kielitietoisen kasvatuksen avulla saadaan lapset tutustumaan vieraisiin kieliin ja kiinnostumaan niiden opiskelusta jo varhain sekä ymmärtämään kielitaidon arvo. Samalla asenteet kaikkia vieraita kieliä kohtaan kehittyvät myönteisiksi. Kannustavalla kielikasvatuksella rakennetaan lapsille alusta asti myönteistä kieliminää, jonka turvin on hyvä jatkaa koulun kieliopintoihin. Lapsia täytyy vahvasti tukea uskomaan omiin taitoihinsa ja kykyynsä oppia kieliä.

Opettajaan ja oppituntiin liittyviin motivaatiotekijöihin on mahdollista vaikuttaa pedagogiikan kautta. Kielteiset ja ikävät kielenoppimiskokemukset vähentävät motivaatiota. Vastuuta kielenoppimismotivaatiosta ei kuitenkaan voi sälyttää pelkästään koulun ja opettajien harteille, vaan työ on aloitettava ja sitä on ylläpidettävä oppilaan kotona. Tämän lisäksi tarvitaan ammattitaitoinen, kannustava ja oppilasta sopivasti haastava kieltenopettaja.

TUTKIMUSTA

Tutkimuksen mukaan lähipiirillä on vaikutusta erityisesti A2-kielen valintaan.

Oppilaiden nykyistä kieliminää ennustavat tekijät Kielenoppimismotivaation yhteiskunnan odotuksia koskeva ulottuvuus liittyy suoraan yhteisiin arvoihin ja asenteisiin kieliä ja kaikkea niihin liittyvää kohtaan. Koululaiset rakentavat omat käsityksensä aikuisilta saamansa tiedon pohjalta, joten on syytä kiinnittää vakavasti huomiota siihen, miten eri kielistä, kieltenopiskelusta ja kielitaidosta puhutaan niin perheissä kotona kuin julkisessa keskustelussa ja mediassa.

Tutkimuksestani selviää, että arvosanat ja koulun ulkopuoliset tekijät kuten vanhemmat, ystävät ja yhteiskunta ennustavat oppilaiden kieliminää. Arvosanat ja yhteiskunta ennustavat oppilaiden kieliminää sekä englannin kielessä että muissa kielissä. Muissa kielissä läheisten eli vanhempien ja ystävien merkitys korostuu enemmän kuin englannissa. Voikin todeta, että kouluarvioinnilla ja yhteiskunnan asenteilla on suuri vaikutus oppilaiden kieliminään ja sitä kautta motivaatioon ja että erityisesti muissa kielissä kuin englannissa läheisten tuki on tärkeä.

Motivaation ja arvosanojen yhteydet Tutkimukseni kertoo myös oppilaiden motivaatioprofiilien, kieltenopiskelusta saatujen arvosanojen ja perusopetuksen jälkeisten jatkosuunnitelmien yhteyksistä. Mitä motivoituneempi oppilas on, sitä korkeamman arvosanan hän kokee tarvitsevansa aikoakseen jatkaa perusopetuksen jälkeen lu-

kiokoulutukseen ammatillisen koulutuksen sijaan. Tämän perusteella voisi olettaa, että kielenoppimismotivaatiolla ja kieliopinnoilla on merkitystä oppilaille toisen asteen koulutusvalinnassa. Onko niin, että hyvä motivaatio ruokkii hyvän arvosanan tavoittelua, mikä puolestaan ruokkii lukiokoulutukseen hakeutumista? Kulkevatko motivaatio ja arvosana käsi kädessä: mitä motivoituneempi oppilas, sitä parempi arvosana? Vai onko suhde toisen suuntainen: mitä parempi arvosana, sitä motivoituneempi oppilas?

Perusopetuksen oppilaiden kielenoppimismotivaatio on kokonaisuudessaan varsin monimutkainen asia, joka koostuu monesta eri tasosta ja johon vaikuttavat lukuisat erilaiset oppilaan sisäiset ja ulkoiset tekijät. Kielenoppimismotivaation herättelyssä, ylläpitämisessä ja tukemisessa ei siis kieltenopettajan näkökulmasta todellakaan ole kyse mistään helposta tehtävästä.

Kirjoittaja: Teija Kangasvieri Teija Kangasvieri on yläkoululaisten kielenoppimismotivaatiosta väitellyt tutkimuskoordinaattori Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Hänen väitöskirjansa ”Mielestäni on hyvää yleissivistystä osata muitakin kieliä kuin omaa äidinkieltään”: kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten perusopetuksen yläkoulun oppilaiden vieraan kielen oppimismotivaatiosta on julkaistu osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9208-8.

17

SUKOL TOIMII

Työnohjausta kieltenopettajille SUKOLin työnohjausryhmä tuki ammatti-identiteettiä ja auttoi löytämään työelämälle suuntia.

Teksti ANNA HALME kuva CHRIS KREYMBORG / ISTOCKPHOTO

K

iinnostaako työminän ja työkokemusten pohdinta tai voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto? Kaipaako ammatillinen identiteetti vahvistamista? Työnohjaus voi auttaa.

Joitakin vuosia sitten SUKOLiin alkoi tulla viestejä siitä, että kieltenopettajan ammatti-identiteetti ei ainakaan enää nykyoloissa säily muuttumattomana läpi työuran. Työnkuva ja tehtävät muuttuvat, ja valinnaiskielten opetus on monin paikoin vähentynyt siinä määrin, että osa opettajista miettii jopa alanvaihtoa. Päätös ei ole helppo varsinkaan, jos vanha rakkaus kieliin, kulttuureihin ja opettamiseen on edelleen tallella.

Nuorille opettajille ja opettajaksi opiskeleville oli jo aikaisemmin järjestetty SUKOLin työnhakukoulutusta ja mentorointia, ja tarjontaa haluttiin laajentaa työssä pidempään olleille kieltenopettajille. Ryhmämuotoista työnohjausta järjestettiin ensimmäistä kertaa viime lukuvuotena, syyskuusta 2022 tammikuuhun 2023. Palautteen mukaan työnohjaus onnistui hyvin ja siitä oli hyötyä osallistujille.

Kiireetön hetki arjen keskellä Opettajan arki on kiireistä, ja normaalioloissa se ei tarjoa tilaisuuksia pohdintaan ja reflektioon. Työnohjaus antaa tähän mahdollisuuden. Ohjaustapaamisissa teemana voi olla esimerkiksi työssä jaksaminen ja palautuminen tai työroolit ja omien rajojen tutkiminen. Tärkeitä aiheita ovat myös omien vahvuuksien tunnistaminen ja käyttöönotto sekä vuorovaikutuksen tutkiminen ja kehittäminen.

SUKOLin työnohjauksessa painotettiin erityisesti ammatillista kehittymistä ja työssä jaksamista. Ryhmässä tutkittiin työminää ja tunnistettiin kuormitustekijöitä ja niiden kanssa toimimista. Tarkemmat teemat ja tavoitteet määriteltiin yhdessä ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa.

Työnohjaus on aina useamman tapaamiskerran oppimisprosessi, ja SUKOLin ryhmässä lähi-, etä ja hybriditapaamisia oli yhteensä kuusi. Keskustelun lisäksi ryhmässä käytettiin toiminnallisia työskentelytapoja, jotka avaavat ajattelua, herättävät tunteita ja mahdollistavat oppimisen.

Mitä työnohjaus on?

Pintaraapaisukin voi riittää

Ryhmämuotoisen työnohjauksen toinen vetäjä Päivi Klinga tiivistää, että työnohjaus on pysähtymistä työn äärelle: ”Se on työn rakenteiden, työn tekemisen ja oman työpersoonan tutkimista ja kehittämistä. Parhaimmillaan työnohjaus selkeyttää, tuo vaihtoehtoja näkyväksi, vahvistaa ja oivalluttaa.”

Työnohjaus voi olla yksilö- tai ryhmäohjausta. Ryhmätyönohjauksen etuna on, että se antaa tilaisuuden keskinäiseen oppimiseen ja merkitykselliseen vuorovaikutukseen ryhmässä. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen ovat apuna herättämässä osallistujien omia oivalluksia.

Työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä, ajatuksia, kokemuksia ja tunteita tunnistetaan ja jäsennetään yhdessä työnohjaajan kanssa. Työnohjaaja on ohjattavan tukena, mutta lähtökohtana ovat ohjattavan tarpeet ja tavoitteet. ”Joskus on hyvä pysähtyä ja antaa itselle aikaa pohdinnalle”, Klinga sanoo. ”Joskus taas olemme tilanteessa, jossa pohdintaa on jo tehty ja on aika saada omat suunnitelmat liikkeelle. Silloin työnohjauksen tavoitteena voi olla tavoitteiden saavuttamisen tukeminen.” Työnohjausta on perinteisesti käytetty myös haastavien tilanteiden selkeyttämiseen ja purkuun.

Työnohjaus on luottamuksellista, ja jokainen osallistuja päättää itse, mitä asioita jakaa ja miten avoimesti niistä kertoo.

Työnohjaaja tuo ulkopuolisen näkökulman, mutta hän ei anna suoria ohjeita tai neuvoja. Sen sijaan hän kysyy ja keskustelee ja samalla auttaa ohjattavia löytämään omia ratkaisujaan.

SUKOLin työnohjaukseen osallistunut kieltenopettaja Sirpa on toiminut työssään parinkymmenen vuoden ajan. ”Koen, että tämä kokonaisuus oli toki pintaraapaisu, mutta silti se sai ajatteluani korjautumaan paremmille urille”, hän sanoo.

Sirpa päätti hakeutua työnohjausryhmään, koska hän oli huolissaan hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan. Viimeiset vuodet olivat olleet rankkoja, ja ammatillinen identiteetti alkoi olla hukassa. ”Työnkuva ja oppilasaines ovat muuttuneet, työkuorma kasvanut. Kiireen tuntu on jatkuvasti läsnä, ja tekeminen on suorittamista. Jatkuvat uudistukset mutta myös tunnollinen ja ahkera ote työntekoon olivat imeneet mehut ja kadottaneet fokuksen, mihin oikein keskittyä ja miten”, hän kertoo. Innostus, iloisuus ja työnteon mielekkyys olivat vähentyneet, ja tilalle oli tullut ajoittainen epävarmuus ja riittämättömyyden tunne.

Sirpa kokee, että työnohjaus helpotti hänen tilannettaan huomattavasti: ”Se palautti takaisin itseluottamusta ja luottoa omaan ammatilliseen osaamiseen.” Ajatukset korjautuivat oikeisiin mittasuhteisiin, kun ryhmä antoi tilaisuuden pysähtyä pohtimaan tähänastisen työuran tekemisiä, kokemuksia ja tunteita. Työnohjaus auttoi näkemään asioissa hyvää ja toi realismia ajatteluun. ”Oivalsin, kuinka monipuolinen oma roolini töissä ja elämässä yleensä on”, Sipa kertoo. Hän sai työkaluja haastavista tehtävistä selviytymiseen ja keinoja työn rajaamiseen, ihmiskohtaamisiin ja palautumiseen. ”Sinänsä osittain

18

TEMPUS 3 / 2023

SUKOL TOIMII

TOIMINNALLISIA MENETELMIÄ

PÄIVI Klinga kertoo, että SUKOLin työnohjausryhmässä käytettiin paljon toiminnallisia menetelmiä: ”Usein käsittelemme asioita hyvin loogisesti, kognitiivisella tasolla. Toiminnallisten menetelmien kautta saamme mukaan myös tunteiden ja kehon tason.”

Apuna ovat symbolit, jotka voivat olla esimerkiksi kuvakortteja, esineitä tai kielikuvia. Klingan mukaan symbolityöskentely avaa ajattelua: tuttu teema saa symbolien myötä uusia kerroksia ja ulottuvuuksia, nostaa esiin tunteita ja tulkintoja ja tekee näkyväksi uskomuksia. Symbolien käyttö tuo myös etäisyyttä, jolloin haastavien tilanteiden käsittely helpottuu.

Esimerkiksi jos teemana on hyvinvointi, ohjaaja saattaa jakaa tilaan kuvakortteja ja pyytää jokaista valitsemaan 2–3 korttia, jotka kuvastavat hyvinvointia tässä hetkessä, ja 2–3 korttia, jotka kuvastavat tulevaa hyvinvointia. ”Keskustelu jatkuu kuvakorttien kautta, jolloin teema monipuolistuu ja siihen tulee yleensä mukaan enemmän syvyyttä”, Klinga toteaa.

Työnohjauksen toiminnallisten menetelmien apuna voidaan käyttää esimerkiksi kuvakortteja, jotka edistävät keskustelua.

jo selkeitä ja päivänselviä asioita, jotka harjoitusten ja keskustelujen kautta kirkastuivat”, hän summaa.

Työnohjaus sopii kaikille Antoisinta työnohjauksessa oli Sirpan mielestä vertaistuki ja kollegiaaliset keskustelut. Osallistujat eri puolilta Suomea olivat kaikki kieltenopettajia ja jollain tavalla haasteellisessa kohdassa uraansa. ”Parasta olivat eteenpäin vievät keskustelut ja harjoitukset”, hän sanoo. Sirpa kiittää myös ammattitaitoisia työnohjaajia. Rauhallisessa tunnelmassa osallistujat saivat tunteen, että he tulevat kuulluiksi ja ymmärretyiksi.

Työnohjauksesta voi hyötyä aivan jokainen, ja se sopii kaikille, jotka haluavat oppia ja kehittyä työssään. Sirpa suosittelee sitä erityisesti uraansa jo useamman vuoden tehneille kieltenopettajille, työelämän solmu- tai käännekohdissa oleville ja uupuneille: ”Opettajille, jotka ovat huomanneet tarvitsevansa vahvistusta, muutosta tai uutta näkökulmaa toimintamalleihinsa tai ammatilliseen pohdiskeluun.”

Sirpa korostaa, että pieni pysähtyminen tai korjausliike kannattaa tehdä ajoissa. Hyvinvoiva opettaja on eduksi oppijoillekin, ja itsensä kehittäminen on osa ammattitaitoa. ”Meitä kieltenopettajia on paljon ja viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia koulumaailmassa. Muiden kokemuksista ja ajatustenvaihdosta saa voimaa. Myös ammattitaitoinen apu ja tuki on joskus paikallaan”, hän muistuttaa.

Kehollisista harjoituksista esimerkkinä on läsnäoloharjoitus. Jo muutaman minuutin tietoinen hengitys rauhoittaa hermostoa ja purkaa mahdollista ylivireyttä, ja kun keho rauhoittuu, rauhoittuu myös mieli.

Rauhoittuneessa, rentoutuneessa tilassa näkökulmat voivat avautua ja teeman käsittely voi saada uusia ulottuvuuksia.

Esimerkkiharjoitus: 1. Valitse teema, jota haluat tarkastella, esimerkiksi hyvinvointi. Kirjoita paperille, mitä sinulle tulee teemasta mieleen.

2. Tee lyhyt, 3 minuutin läsnäolo- ja hengitysharjoitus: Ota mukava asento tuolissasi. Suorista selkäsi.

Pyöräytä hartiat omille paikoilleen. Anna käsiesi laskeutua mukavasti syliisi. Tunne jalkapohjat lattiaa vasten. Tuo huomio hengitykseesi ja anna sen virrata omaan tahtiinsa nenän kautta sisään ja ulos.

Hengitys kutsuu sinut tähän hetkeen 3. Kirjoita paperille eri värillä, mitä sinulle nyt tulee mieleen sanasta hyvinvointi.

JATKOA SEURAA?

SEURAAVAN kerran työnohjausta tai uravalmennusta suunnitellaan mahdollisesti lukuvuodelle 2024– 2025.

Onko sinulla toiveita tai ideoita liiton tarjontaan?

Lähetä niitä toiminnanjohtajalle osoitteeseen anna. halme@sukol.fi.

Sirpan nimi on muutettu aiheen henkilökohtaisuuden vuoksi.

19

KANSAINVÄLISYYS

Kieliä + tiedettä Mitä syntyy, kun yhdistetään venäjää, saksaa, maantiedettä ja biologiaa?

Teksti ja kuvat ELINA RÖGÅRD

E

n varmaan ole ainoa venäjänopettaja, joka viime lukuvuosina on joutunut miettimään ammatillista minäkuvaansa. Vuodesta 2008 lähtien vein lähes vuosittain ryhmiäni Pietariin, mutta nyt rajalla on uusi rautaesirippu. Miten motivoida nuoria valitsemaan venäjä?

Lukuvuodeksi 2022–2023 tasan nolla 166:sta seiskaluokkalaisesta valitsi venäjän B2-kieleksi. 120 lukiolaisen joukosta kuitenkin kuusi valitsi alkavan venäjän, jota opetan puolella palkalla.

Heti Venäjän hyökkäyssodan alettua sain viestin Bratislavassa sijaitsevasta Gymnázium Alberta Einsteinova -lukiosta, jossa olin vieraillut oppilasvaihdon myötä kymmenen vuotta aikaisemmin. Slovakialaistunut venäjänopettaja Inna Horvatová tiedusteli, voisimmeko tehdä jotain yhdessä, sillä heidänkään venäjänryhmänsä eivät voineet enää matkustaa Venäjälle, ja koulun kellareihin oli kyhätty kiireessä väliaikaisia opiskelutiloja ukrainalaisille pakolaisille.

Kysyin koulumme biologian ja maantiedon opettajalta Tiina Mölläriltä, olisiko hänellä kiinnostusta Slovakiaan suuntautuvaan yhteistyöhön. Tiina mietti noin sekunnin ja vastasi: ”No todellakin!” Tiina toimii luonnontieteeseen keskittyvän niin sanotun science-polun vastuuopettajana, ja niinpä opintomatkasta Slovakiaan muodostui kurssi, jota tarjottiin venäjän, saksan ja science-polun opiskelijoille.

Useimmiten venäjänopettaja on ainoa aineensa opettaja omassa koulussaan. Siksikin on tärkeää verkottua muiden aineiden opettajien kanssa ja hyödyntää aineidenvälistä synergiaa.

Saksa tuli mukaan, koska Bratislava ja Wien ovat lähimpänä toisiaan sijaitsevat pääkaupungit Euroopassa – Tonava yhdistää ne kaksoiskaupungiksi. Nyt emme päässeet matkustamaan Wienistä Bratislavaan katamaraanilla, sillä liikennöinti alkoi vasta huhtikuussa, mutta 55 kilometrin matka Wienin lentokentältä Bratislavaan taittui ryhmältämme sukkelasti bussilla.

dessa voi omaksua kielitaidon, jolla voi opiskella sisältöjä venäjäksi. Lähisukulaisuus kävi ilmi myös venäjäntunnilla, jota seurasimme. Omat oppilaani olivat lukeneet 4 kuukautta ja slovakialaiset 6 kuukautta, mutta luonnollisesti slovakit olivat huomattavasti edellä tai nuorisolaisittain ”nextillä levelillä”.

Venäjänopen johdolla havainnoimme katukylttejä: Pozor on slovakiaksi ”varo” tai ” huomio” mutta venäjäksi ”häpeä”.

Kylteissä oli h:n ja g:n vaihtelua sekä paljon venäjästä tuttuja

Venäjää nextillä levelillä Opintomatkaryhmämme 17 opiskelijasta kaksi luki saksaa ja kuusi venäjää (heistä kaksi natiivipuhujia), ja loput olivat science-polkulaisia. Kotikielenään venäjää puhuvien rooli oli sovittu etukäteen – he toimivat tulkkeina, sillä slovakialaisessa koulussa opiskellaan venäjäksi kielikylpymetodein. Lukion 1. vuosi on venäjän kieltä, ja siitä eteenpäin lukion loppuun asti osa tiedeaineista opiskellaan venäjäksi. Tämä kielikylpymetodi eroaa huomattavasti koulumme omasta språkbad-linjasta, jossa lapset ovat jo eskarista saakka kylpeneet ruotsin kielessä. Slovakia on länsislaavilainen ja venäjä itäslaavilainen kieli, mutta kielet ovat kuitenkin niin läheiset sukulaiset, että vuo-

20

TEMPUS 3 / 2023

Yleisslaavilainen tervetulotoivotus hleb da sol eli leipää ja suolaa -tervetuliasirituaali kansallispukuisilta slovakkinuorilta.

KANSAINVÄLISYYS

sanoja, joissa vain oli vähemmän vokaaleja. Bilsanope auttoi kaupunkiluonnon havainnoinnissa ja vakuutti slovakialaisille, että kyllä Bratislavastakin löytyy senkokoisia lintuja, että ne mahtuvat oppilaittemme tekemään, lahjaksi tuomaamme linnunpönttöön.

Elävää historiaa ja yhteistä nykyaikaa Slovakialaisnuoret olivat huomaavaisia isäntiä ja emäntiä.

He toimivat suomalaisnuorten oppaina kaupungilla, ja kouluaan he esittelivät englanniksi ja venäjäksi. Kaikilla omilla lukiolaisillamme oli Suomea ja lukiotamme Lauttasaaren yhteiskoulua käsittelevät esitykset, jotka osa piti englanniksi ja osa venäjäksi tervetuliaistilaisuudessa. Natiiviopiskelijamme tulkkasivat sekä opettajia että nuoria. Slovakialaisnuoret puhuivat venäjänopettajiaan sujuvampaa englantia, joten he tulkkasivat opettajilleen englannista venäjään ja päinvastoin.

Jokainenhan slaavilaista filologiaa lukenut muistaa kronikat, joita luimme yliopistossa: 800-luvulla eläneet Kyrillos ja Methodios, nuo kreikkalaiset munkkiveljekset, jotka käännyttivät muinaisia slaaveja ja kehittivät kyrillisen nykykirjaimiston edeltäjät, vaikuttivat ennen Kiovaan menoaan – Bratislavassa, Devínin linnassa, joka sijaitsee vuosituhantisesti strategisella paikalla kallion rinteellä 213 metrin korkeudessa Tonavan ja Moravan yhtymäkohdassa. Historiasta tuli todella elävää, kun slovakialaisnuoret esittelivät munkkiveljestenkin tunteman linnan rauniota (miksi raunio – koska Napoleon kävi armeijoineen kylässä vuonna 1809). Huikea linnakieleke konkretisoi Tonavan mahtavuuden Rooman valtakunnan pohjoisrajana, germaanisen ja slaavilaisen Euroopan rajana sekä traagisena rautaesiripun rajana. Vielä vuonna 1989 tšekkoslovakialaiset katselivat linnavuoren rinteeltä Tonavan toisella puolella olevaan Itävaltaan. Osa yritti loikata uiden tai liitovarjoillakin. Linnan jyrkänteen alla oli muistomerkki yli 400:lle kylmän sodan aikana ammutulle loikkarille. Koskaan aikaisemmin oppilaat eivät olleet ottaneet planktonnäytteitä ja tutkineet niitä Suomesta tuoduilla matkamikroskoopeilla näin historiallisissa ja jylhissä maisemissa. Slovakialaiset totesivat, että suomalaisten havainto-opetus on empiirisempää kuin he ovat tottuneet.

Oli hämmästyttävää, miten nopeasti suomalais-slovakialainen parveilu ryhmäytti nuoret vain kahdessa vuorokaudessa, vaikka majoituimme hotellissa. Opintomatkan kolmas ja neljäs päivä vietettiin Wienissä, jonne osa slovakialaisnuoristakin tuli kuultuaan, että Finnair oli siirtänyt yllättäen paluulentomme vuorokauden myöhemmäksi.

Teematehtäviä ja opastusta Kurssin suorittamiseen liittyi opintomatkan lisäksi omaan aiheeseen tutustuminen ennen matkaa, muun ryhmän opastaminen tästä aiheesta ja isäntänä toimiminen vastavierailun aikana. Suomalaiset nuoret olivat ennen matkaa työstäneet eri teemoja, joita he avasivat matkan aikana muille. Kuulimme Euroopan kulkureiteistä ennen ja nyt sekä siitä, millaisia maantieteellisiä esteitä ja väyliä luonnonmuodostelmat saavat aikaan. Havainnoimme kaupunkiluontoa tunnistamalla lintulajeja Merlin-sovelluksella, ja ihastelimme epifyyttejä, joita lehtimetsävyöhykkeen metsiköt ovat täynnä.

Hrad Devín eli Devínin linna ja Tonavan jokilaakso Karpaattien ja Alppien välissä.

Wienin kahvilakulttuuriin tutustuimme empiirisesti ja historian kautta, kun varasimme pöydät etukäteen Demelistä, Sacherista ja Café Centralista. Wienissä ei voi olla törmäämättä Gustav Klimtin teoksiin, joita myös havainnoimme matkalla.

Wienin luonnonhistoriallisessa museossa science-opiskelijat toimivat meille oppaina kertoen fossiileista ja sairauksien historiasta. Vierailimme niin ikään Wirtschaftsuniversität Wienin kampuksella kuulemassa suomalaisen vaihto-opiskelijan kokemuksia yliopisto-opiskelusta ja vaihtarielämästä.

Saksanlukijat asioivat ryhmän puolesta luonnontieteellisessä museossa ja Wienin lentokentällä, jossa osa henkilökunnasta ei puhunut englantia – he levittivät vain käsiään ja totesivat: ”My English catastrophe.”

Yksi suomalaisnuorista oli pestattu viralliseksi valokuvaajaksi. Teemme kouluun valokuvanäyttelyn motivoimaan seuraavia vuosiluokkia valitsemaan valinnaisia kieliä ja science-polun kursseja.

Slovakialaiset tulevat vastavierailulle LYKkiin syksyllä vuokrabussilla halki Puolan ja Baltian. Ohjelmassa on autonomian ajan Helsingin esittelyä venäjäksi ja englanniksi sekä toiminnallisia työpajoja – planktonhaaveja ei heitellä nyt Tonavaan vaan Suomenlahteen.

21

Kuihtuuko venäjän kielen opetus?

Venäjän kielen opettajien keskuudessa eri puolilla Suomea on käyty Ukrainan sodan myötä huolestunutta keskustelua venäjän kielen opetuksen tilasta nyt ja tulevaisuudessa.

MONISSA venäjän opetuksen kannalta perinteikkäissä kaupungeissa ja kouluissa ollaan tilanteessa, jossa uusia opetusryhmiä ei ole syntymässä lukuvuodeksi 2023–2024. Muuttunut tilanne heijastuu erityisesti A2-kielen valintoihin.

Venäjän kielen osaamiselle on Suomessa edelleen tarve, ei tosin tällä hetkellä perinteisillä aloilla kuten kaupankäynnin ja turismin parissa. Osaajia kaivataan esimerkiksi journalismin, kyberturvallisuuden, maanpuolustuksen, työllisyyspalveluiden ja terveydenhuollon aloilla. Suomessa venäjää puhuu äidinkielenään reilut 80 000 asukasta, ja myös monen Ukrainasta paenneen äidinkieli on venäjä.

Opettajat ja opetuksen parissa toimivat muistuttavat, että venäjän kieli ei ole syyllinen tilanteeseen, joka nyt on käsillä.

Venäjä on yksi Euroopan puhutuimmista kielistä ja yleinen käyttökieli monissa maissa. Tilanteessa motivaatiota yritetään pitää yllä eri keinoin – on järjestetty opintomatkoja Venäjän sijasta muualle Eurooppaan ja kouluvierailuja oppitunneilla.

Moni konkariopettaja painottaa, että tilanteessa pitäisi pystyä katsomaan tarpeeksi kauas. Vaikka juuri nyt venäjän kieli voi tuntua tarpeettomalta valinnalta, tilanne on toivottavasti aivan toinen Venäjän ja sitä ympäröivien maiden välillä, kun lapset tulevat työikäisiksi. Joskus yhteyksiä aletaan taas rakentaa, ja siihen tarvitaan kieltä osaavia tekijöitä.

Venäjän kielen opettajat ovat luonnollisesti huolissaan myös tulevien työnäkymiensä puolesta. Joissain kouluissa on taivuttu luoviin ratkaisuihin opetusjärjestelyissä, ja entistä useammin yhdistellään naapurikoulujen oppilaita yhdeksi ryhmäksi.

Venäjä oli ennen sotaa jo marginaalikielen asemassa, ja nyt valinnat lähenevät paikoin nollaa. Tilanteessa tarvittaisiin entistä tiiviimpää toimijoiden yhteistyötä sekä selvää halua opetuksen järjestäjiltä katsoa tulevaisuuteen. Venäjässä kuten monissa muissakin vieraissa kielissä kärsitään ryhmien minimioppilaskokojen määrittämisestä niin suuriksi, että opetusta ei päästä edes aloittamaan.

Venäjää opiskellaan usein myös kotikielenä. Monet venäjänkielisiä nuoria opettavat viestivät, että nuorten keskuudessa on nähtävissä tarvetta omaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiin liittyvälle keskustelulle.

Monella tapaa voidaan siis sanoa, ettei venäjän kielen opetuksen parissa mikään ole kuin ennen. Tarvitaan yleisiä tukitoimia ja yhteistä vastuunkantoa kieliopintojen jatkuvuudesta, sillä on meidän kaikkien etu, että Suomessa on eri aloilla venäjän kieltä taitavaa väkeä. Naapurimaan kieltä on aina hyvä osata.

Kirjoittaja: Niina Sinkko Niina Sinkko on venäjänopettaja ja Tempuksen toimitusneuvoston jäsen.

22

TEMPUS 3 / 2023

KANSAINVÄLISYYS

eTwinning tuo kansainvälisyyttä kouluun Joko tunnet eurooppalaisen verkkotyökalun?

Teksti ja kuva ANTTI PIIROINEN

E

urooppalainen kansainvälistymisen verkkotyökalu eTwinning on tarkoitettu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opettajille ja henkilökunnalle. Kieltenopettajille se tarjoaa rajattoman mahdollisuuden kansainvälisiin kouluprojekteihin. eTwinning-projekteja on helppo toteuttaa, sillä niihin ei sisälly minkäänlaisia maksuja, hakemuksia tai raportointivelvollisuutta. eTwinning-projektit sekoitetaan joskus Erasmus+-hankkeisiin, mutta kyseessä on osittain eri hanke – tosin eTwinning-projektin voi toteuttaa Erasmus+-hankkeen osana. eTwinningiin on rekisteröitynyt jo yli miljoona opettajaa ja koulujen henkilökunnan jäsentä ympäri Eurooppaa. Heidän joukostaan on mahdollista löytää helposti kollegoita yhteistyöprojekteihin, joissa keskeistä on lasten ja nuorten aktiivinen osallistuminen. Varsinkin kieltenopettajien on hyvä ottaa huomioon, että Yhdistynyt kuningaskunta ja Sveitsi eivät osallistu eTwinningiin. Suomessa eTwinningiä koordinoi Opetushallitus.

ETWINNING TARJOAA:

MAHDOLLISUUDEN oppilaitosten yhteistyöhön ja verkottumiseen ympäri Eurooppaa IDEOITA ja kumppaneita kansainväliseen toimintaan ja erilaisiin projekteihin DIGITYÖKALUJA omassa TwinSpace-työskentelytilassa TURVALLISEN ja suljetun ympäristön OPPILAILLE mahdollisuuden innostavaan oppimiseen opetussuunnitelmien tavoitteiden mukaisesti OPETTAJILLE runsaasti maksuttomia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen

Projektit pohjautuvat opetussuunnitelmaan eTwinning soveltuu kaikille asteille, ja projektit saavat tukea opetussuunnitelmien perusteista. Esimerkiksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painotetaan koulun toimintatapojen kehittämistä ja oppimista koulun ulkopuolella ja teknologian avulla (luku 4). Tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää muun muassa oppimista ja

osallisuutta. Monipuolisen työskentelyn periaatteet nousevat voimakkaasti esille. Tämä tarkoittaa, että koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapojen tulee antaa tilaa kokeilemiseen, tutkimiseen, toiminnallisuuteen, liikkumiseen ja leikkiin.

Digitaaliset ympäristöt kuuluvat myös oppimisympäristöihin. Jokaisen oppiaineen opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja siten, että oppilaat oppivat niiden myötä erilaisia taitoja. Teknologian hyödyntämisellä on yhä suurempi merkitys koulun arjessa, ja oppilaita osallistetaan omien oppimisympäristöjensä kehittämiseen ja valitsemiseen.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (luku 3.3) on määritelty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Niitä opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan aina osana oppiaineita.

LAAJA-ALAISEN ALUEET OVAT:

OSAAMISEN

OSA-

AJATTELU ja oppimaan oppiminen KULTTUURINEN osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ITSESTÄ huolehtiminen ja arjen taidot MONILUKUTAITO TIETO- ja viestintäteknologinen osaaminen TYÖELÄMÄTAIDOT ja yrittäjyys OSALLISTUMINEN, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

eTwinning-projekteilla voidaan vastata näihin opetussuunnitelmien haasteisiin. Useampikin tavoite tulee toteutetuksi jo pelkästään siinä, että oppilaat ovat mukana eTwinning-projektissa. Itse projektin sisältö puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka laajasti opetussuunnitelman eri tavoitteet toteutuvat kokonaisuudessaan.

Lähettiläät auttavat Opetushallitus on nimittänyt eTwinning-lähettiläiksi kokeneita opettajia ja eTwinningin asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet eTwinningin toimintaan, pedagogisiin ratkaisuihin ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Heihin voit olla yhtey-

23

KANSANVÄLISYYS

KUINKA PÄÄSTÄ ALKUUN?

eTwinning-lippu liehuu projektiin osallistuneiden oppilaiden käsissä Mankkaan koulussa Espoossa.

dessä, jos tarvitset teknistä apua TwinSpace-työskentelytilan kanssa tai toivot infoa tai työpajaa alueellesi. Koulutustilaisuudet ovat järjestäjille maksuttomia, ja osallistujamäärän tulee olla vähintään kymmenen henkeä.

Tällä hetkellä eTwinning-lähettiläinä toimii 13 opettajaa eri puolella Suomea Lapista pääkaupunkiseudulle. Neljä lähettiläistä on kieltenopettajia. Heidän järjestämiinsä koulutuksiin kannattaa osallistua, ja heiltä saa ideoita ja vinkkejä, jotka soveltuvat kieltenopetukseen. eTwinning-lähettiläitä voi kutsua kouluttamaan myös paikallisten ja valtakunnallisten kieltenopettajayhdistysten tilaisuuksiin (https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/ota-yhteytta-etwinning-yhteyshenkiloihin).

Vuosittainen teema jäntevöittää toimintaa eTwinning-hankkeessa valitaan vuosittain teema, joka toivotaan otettavan huomioon eTwinning-työssä, niin koulutuksissa kuin oppilasprojekteissa. Vuositeemaa käsitellään myös eTwinningiin liittyvissä tapahtumissa ja julkaisuissa. Vuoden 2023 teemana on ollut Innovaatio ja opetus – luovuutta eTwinningissä (Innovation and Education – Being Creative with eTwinning).

Innovointi on paljon muutakin kuin teknologian käyttöä opetuksessa: siihen kuuluu luovuutta, analyyttista ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja yhteistyötä. Innovointi luokkahuoneessa ja opetuksessa tarkoittaa muun muassa hyvinvoinnin priorisointia, tilan antamista oppijoiden omien ideoiden keksimiselle ja heidän auttamistaan ajatusten ja ideoiden kehittämisessä.

Kirjoittaja: Antti Piiroinen Antti Piiroinen on kieltenopettaja ja eTwinning-lähettiläs.

24

TEMPUS 3 / 2023

1. Rekisteröidy käyttäjäksi eTwinningin sivustolla: https://school-education.ec.europa.eu/en.

2. Etsi projekteja sivuston eTwinning-osiosta (”Partner finding”). Voit myös toki jättää oman ilmoituksen projekti-ideastasi! Muistathan liittää mahdolliset projektikumppanisi kontakteihisi lähettämällä heille kontaktipyynnön. Vastaavasti muistathan hyväksyä projektikumppanit kontakteihisi. Nämä kontaktipyynnöt löydät ilmoituksistasi, jotka ovat profiilikuvasi yhteydessä sivuston oikeassa kulmassa.

3. Suunnittele projekti yhdessä eurooppalaisten opettajien kanssa. Voit myös ottaa oppilaitasi mukaan suunnitteluun! Projektin kielen, teeman, pituuden ja laajuuden voitte päättää itse.

4. Luo projekti eTwinning -osiossa (”Create a project”).

5. Tämän jälkeen saatte käyttöön TwinSpacen. Se on suljettu portaali, joka on käytössä ainoastaan projektikumppaneiden kesken. Voitte liittää TwinSpaceen oppilaita, joille tulee luoda oma käyttäjätunnus ja salasana. Projektissa voi käyttää myös muita tietoteknisiä työkaluja. TwinSpace toimii hyvin paikkana, jonne projektin eri osa-alueet voi koota yhteen.

VESO-KELPOISIA ETWINNING-WEBINAAREJA KIELTENOPETTAJILLE SYKSYLLÄ 2023 järjestetään kaksi VESO-kelpoista eTwinning-webinaaria kieltenopettajille. Webinaarit ovat kolmetuntisia (VESO-edellytys). Ensimmäisen tunnin aikana tutustutaan eTwinning-portaaliin, toisen tunnin aikana käsitellään muutamia kieltenopetukseen soveltuvia esimerkkiprojekteja, ja kolmannella tunnilla osanottajat jaetaan ryhmiin, joissa suunnitellaan ohjatusti omaa mahdollista projektia.

On mahdollista osallistua vain osaan webinaarista, mutta VESO-todistuksen saa suoritettuaan kolmen tunnin kokonaisuuden. Ensimmäinen webinaari pidettiin to 7.9.2023. Seuraava webinaari on to 12.10.2023. Ilmoittauduthan mukaan Opetushallituksen tapahtumakalenterin kautta https://www.oph. fi/fi/tapahtumakalenteri tai suoraan webinaarin vetäjälle Antti Piiroiselle, anttipii@hotmail.com!

LISÄTIETOJA: https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/mika-etwinning

KIRJAT

Luovaa ilmaisua kielten tunneille Uutuuskirja tarjoaa vinkkejä draaman käytöstä kiinnostuneille opettajille.

Teksti NIINA SINKKO kuva KANERVA SIVONEN / Aviador Kustannus

D

raaman käyttö kieltenopetuksessa ei välttämättä ole aina helppoa kokeneellekaan opettajalle. Jokainen meistä tunnistaa ”kivirekiryhmän”, jolle tavalliset keskusteluharjoituksetkin ovat pakkopullaa ja pieneen monipuolisempaan ilmaisuharjoitteeseen ryhtyminen mahdoton ajatus.

Puhe- ja ilmaisukasvatukseen erikoistunut Anu Löyttyniemi johdattaa opettajan ja ryhmän iloisesti ja varmasti draamakasvatuksen saloihin luovan ilmaisun oppaassa Heittäydy draamaan.

Draamaharjoitteisiin on esimerkiksi valmiita vuorosanoja, joita keskusteluun täytyy sisällyttää, keskustelujen aihelappuja tai valmiita tilanteita sekä kuvitusta. Harjoituksissa ohjeistetaan myös, mitä kukin tehtävä tarvitsee sen läpiviemiseksi – usein materiaaleiksi vaaditaan lähinnä paperia, kyniä tai jotain muuta koulusta helposti löytyvää.

harjoitusten ohjenuoraksi. Kirjailija osoittaa myös opetussuunnitelman näkökulmat ja velvoitteet ilmaisun opiskelemiseen.

Koska teosta ei ole tehty varsinaisesti vieraiden kielten opetusta varten, harjoitteiden käyttäjä joutuu näkemään jonkin verran vaivaa niiden soveltamisessa vieraan kielen oppitunnille. Osassa harjoituksista vaaditaan hyvää ja monipuolista kielitaitoa, joten alkeisvaiheessa tehtäviä karsiutuu automaattisesti pois. Kuitenkin voi hyvin yhtyä Anu Löyttyniemen väittämään, että itsensä ilmaiseminen on jokaiselle tärkeä taito.

Teos antaa monipuolisia eväitä sen harjoittamiseen.

Lukuisten tehtävien lisäksi teoksessa on monipuolinen liitemateriaali ja näppärä harjoitusluettelo sopivien tehtävien etsimiseksi. Vaikkei opas ole sivumäärältään suuren suuri, se on täynnä konkretiaa ja draamakasvatuksen iloa.

Teos tuntuu ja näyttää kielten oppikirjalta. Siksi olikin miellyttävää tarttua siihen ja ilahtua yli 300 harjoitteesta, arviointivinkeistä ja draamasopimuksesta. Jos saisin uuden ryhmän opetettavaksi, käyttäisin ehdottomasti teosta myös ryhmäyttämisen apuna – miksei myös luokanvalvojan tai ryhmänohjaajan tehtävässäkin.

Teoksen takaosan liitteissä on opettajalle valmiita tehtäviä.

Draamaharjoitteisiin on esimerkiksi valmiita vuorosanoja, joita keskusteluun täytyy sisällyttää, keskustelujen aihelappuja tai valmiita tilanteita sekä kuvitusta. Harjoituksissa ohjeistetaan myös, mitä kukin tehtävä tarvitsee sen läpiviemiseksi – usein materiaaleiksi vaaditaan lähinnä paperia, kyniä tai jotain muuta koulusta helposti löytyvää. Oppaan liitteissä on myös valmiita pohjia ilmaisutilanteiden itsearviointia varten.

Ilmaisun opiskelun hyödyt Löyttyniemi taklaa teoksessaan paatuneimmatkin skeptikot, sillä hänellä on hyviä argumentteja draamaharjoittelun puolesta sekä oppilaille että opettajille. Koulussahan harjoitellaan nimenomaan elämää varten, mikä sopii hyvin ilmaisutaidon

Anu Löyttyniemi 2023: Heittäydy draamaan, luovan ilmaisun opas. Aviador Kustannus.

25

SUKOLIN KOULUTUSTA

Musiikkia korville SUKOLin koulutuspäivän yhteiset luennot ammensivat aivotutkimuksesta ja kulttuurintuntemuksesta. Molemmissa aiheissa musiikki näytteli keskeistä roolia.

Teksti ANNA HALME kuvat ANNA HALME ja Лариса Горбунова / Wikimedia Commons

S

UKOLin valtakunnallisilla koulutuspäivillä kieltenopettajat kokoontuivat pitkästä aikaa yhteen, ja kollegojen iloinen puheensorina oli musiikkia kaikkien korville. Koulutuspäivät järjestettiin Tampereella Sammon keskuslukion upeissa tiloissa huhtikuun lopulla.

Armoa aivoillesi Professori Minna Huotilaisen aiheena oli aivojen hyvinvointi.

Huotilainen on suosittu luennoitsija ja kouluttaja, joka toimii muun muassa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä Helsingin yliopistossa.

Aivojen hyvinvointi on monin tavoin merkityksellistä oppimiselle. Aiheeseen liittyy myös opettajan työhyvinvointi.

Huotilainen vertasi tätä tilanteeseen, jossa lentokoneessa pyydetään ensin kiinnittämään happinaamari omille kasvoille ja vasta sitten auttamaan muita.

Nykyään aivotutkimusta voi tehdä suoraan työpaikoilla ja oppilaitoksissa liikuteltavan EEG-eli aivosähkökäyrämittauksen avulla. Mittaukseen voidaan ottaa mukaan koko koululuokka, joten se soveltuu hyvin vaikkapa tarkkaavuushäiriöiden tutkimiseen. Aiemmin aivotutkimuksiin osallistuivat vapaaehtoiset, joiden huomattiin olevan valmiiksi valikoitunut joukko: esimerkiksi koululaisia koskevia tutkimuksissa taustalla olivat useimmiten koulutetut vanhemmat.

Ällistyminen ja uteliaisuus Ällistyminen vahvistaa oppimishalua, ja uteliaisuus käynnistää oppimisen. Miten näille raivataan tilaa koulupäivässä?

Olemmeko juuttuneet taitavan ja nopean opiskelijan, opettajan, työntekijän ja pomon malliin? Vai saako opinnoissa ja töissä olla hämillään, nöyrä, pieni ja tietämätön? Ällistyminen viittaa siihen, että ihmiselle tekee hyvää tuntea itsensä pieneksi. Ällistymisen herättäjänä käytettiin Huotilaisen esittelemässä tutkimusesimerkissä Yosemiten kansallispuiston kaltaista valtavaa luontokohdetta, mutta saman tunteen voi saada vaikkapa musiikista. Pienuuden kokemus lisää sietokykyä muiden toimintaa kohtaan. Nöyryys ja hämmentyminen luovat omien ajattelumallien mukauttamisen tarpeen, joka puolestaan virittää ihmisen oppimiskyvyn ja -halun. Yhdessä koettu pienuus sitoo yhteisöön. Kaikki tämä edistää oppimista.

Toisessa Huotilaisen esittelemässä tutkimuksessa tutkittiin uteliaisuutta yksinkertaisten tietokilpailutehtävien avul-

26

TEMPUS 3 / 2023

la. Tehtäviin liittyi kaksi lisäkysymystä: Kuinka kiinnostunut olet kuulemaan vastauksen? Kuinka varma olet, että tiedät vastauksen? Tutkimuksessa todettiin, että väärät vastaukset, joihin liittyi uteliaisuutta, aktivoivat eri alueita kuin ne, joiden oikea vastaus ei edes kiinnostanut koehenkilöitä. Uteliaisuus aktivoi aivoissa Brocan aluetta ja hippokampusta, jotka liittyvät kieleen ja muistiin. Uteliaisuuden tilassa kaikki on helppo muistaa – ei vain yksittäinen opittava tai uteliaisuutta herättävä asia vaan kaikki muukin samaan aikaan esiin tuleva.

Huotilainen puhui konmaritetusta koulupäivästä. Liika sisältö, liiat muutokset ja jatkuva reagoinnin vaatimus aiheuttavat ähkyn, joka on kuin sekainen vaatehuone. Mitä voisi jättää pois? Samanlaisena pysyvä rakenne antaa tilaa uteliaisuudelle ja yhdessä ällistymiselle – kuin tyhjät henkarit siistissä vaatehuoneessa, josta turhat on siivottu pois.

Musiikki kielenoppimisen menetelmänä Musiikilliset opetusmenetelmät ovat yksi tapa vähentää stressiä ja lisätä aivojen hyvinvointia. Tämä on todettu myös aivotutkimuksissa. Aivomme ovat muotoutuneet metsästäjä–keräilijän elinympäristössä, jossa oppimista luonnehtii kehon käyttäminen, tuttu yhteisö ja luottamus. Jokaisella on oma roolinsa, ja erilaisuus ei ole kuormittavaa, vaan siinä nähdään yksilön erityinen anti ryhmälle.

Elimistön fysiologien tila vaikuttaa oppimiseen. Oppimista saavutetaan flow-tilassa, johon liittyy into ja hallinnan tunne, edistyminen ja palautuminen. Sen vastakohtana on kyyninen ja välinpitämätön taistele ja pakene -tila, joka pahimmillaan on erittäin kuormittava ja josta pois pääseminen vaatii apua.

Huotilainen puhui stressin säätelyn aikaikkunoista. Erittäin nopea, vain sekunteja kestävä apu stressin säätelyyn on vauhdikas fyysinen toiminta tai innostava musiikki. Nopeaa apua saa myös hengitysharjoituksista, kehonskannauksesta, mindfulnessista tai päiväunista, joiden vaikutus tuntuu jo minuuttien aikana. Oppitunnin aikaskaalassa stressiä vähentävät Huotilaisen mukaan uteliaisuutta ja ällistystä herättävät sisällöt, tehtävien valmiiksi saaminen, palkitsevat aikaansaannokset sekä musiikilliset ja taiteelliset opetusmenetelmät. Koulupäivän aikaskaalaan on oppitunnilla vaikeampi vaikuttaa, sillä siinä näkyvät edellisyön unet, aamiainen, lounas ja edellispäivän pitkäkestoinen liikunta. Hitaimmat vaikutukset liittyvät muun muassa turvalliseen kouluympäristöön.

SUKOLIN KOULUTUSTA

siikkia, josta voi esimerkiksi analysoida sanoituksia.

Taustamusiikkia kannattaa hyödyntää maltillisesti. On todettu, että taustamusiikin kuuntelu ennen oppimista hyödyttää lähes jokaista oppijaa. Jos taustamusiikkia kuunnellaan tehtävän tekemisen tai oppimisen aikana, vain noin puolet oppijoista saa siitä apua ja joitakin se jopa häiritsee. Oppijat, jotka harrastavat tavoitteellisesti musiikkia tai tanssia vapaa-ajallaan, eivät yleensä hyödy taustamusiikista, koska he ovat tottuneet kiinnittämään huomionsa musiikkiin ja muu toiminto kärsii.

Useimmin taustamusiikista hyötyvät oppijat, joilla on tarkkaavuuden säätelyn pulmia.

Hyötyyn vaikuttaa äänenvoimakkuus, tempo, genre, musiikin tuttuus ja se, onko musiikissa sanoja vai ei. On hyvä huomata, että nämä ovat yksilöllisesti jokaiselle erilaisia. Huotilainen kannustaa oppijoita kokeilemaan itsenäisesti erilaisia taustamusiikkeja osana muuta oppimaan oppimista.

Kehon käyttäminen vaikuttaa

Minna Huotilainen piti koulutuspäivän aloitusluennon.

Huotilainen muistutti, että stressitön opettaja voi olla monenlainen: innostunut, tarkka, lannistumaton, rauhallinen, utelias, rento, nokkela, rohkea – tai kaikkia näitä. Oppijoissa on tärkeää vahvistaa kasvun asennetta. Huotilaisen mukaan sanakoe on tässä yksinkertainen tapa, sillä se osoittaa, että kun treenaat, opit.

Musiikki, äänteet ja sanat Huotilaisen mukaan aivotutkimus tukee väitettä, että eka–tokaluokkalaisten

vieraan kielen oppimisessa musiikki on tehokkain menetelmä. Erityisesti laulaminen ja rytmikkäät lorut kohdistavat oppimista tehokkaasti äänteisiin, sanapainoon ja prosodiaan. Isommillakin kielenoppijoilla laulaminen tehostaa lausumisen oppimista.

Musiikkia voi hyödyntää muistin tukena: vaikkapa kielioppiasian voi muistuttaa mieleen, jos se esiintyy tutun laulun sanoissa. Nuorten oppijoiden kohdalla Huotilainen suositteli heidän itse valitsemaansa kohdekielistä mu-

Tutkimuksissa on todettu, että masennusoireet vähenevät kevyellä liikunnalla kuten kävelyllä. Ahdistuneisuuden ja paniikkihäiriön hoitoon tarvitaan kuitenkin raskasta liikuntaa. Nuorten ahdistus on lisääntynyt räjähdysmäisesti, ja yhtä selitystä ilmiölle ei ole. Huotilaisen mukaan psykiatrian puolella puhutaan Instagramista ja ulkonäköpaineista, kun taas lääketieteessä syyksi nostetaan laajemmin ruutuaika. ”Jos olisin pitämässä tätä luentoa yliopistolla, pari opiskelijaa olisi jo poistunut ahdistuksen ja paniikin takia”, Huotilainen sanoi.

Liikunnan lisäys kasvattaa aivojen muistialueita ja parantaa muistia. Hippokampuksessa syntyy uusia hermosoluja kestävyys- ja voimaharjoittelun seurauksena. 55–80-vuotiaiden aiemmin vähän liikkuneiden tutkimusryhmässä aivojen muistialueet kasvoivat ja muistisuoritus parani, kun heidän viikko-ohjelmaansa lisättiin kolme reipasta 40 minuutin kävelylenkkiä ja tätä jatkettiin yhden vuoden ajan. Voidaan sanoa, että liikunta ylläpitää muistikapasiteettia ja toimii jopa ikääntymistä vastaan. Uudet solut kuitenkin kuolevat

27

SUKOLIN KOULUTUSTA

helposti, jos niitä ei käytä. Haastava oppiminen saa solut jäämään henkiin.

Miten oppimisympäristöihin voitaisiin lisätä liikuntaa? Mitä liikkuva oppiminen on käytännössä, ja miten kehoa käytetään oppiessa? Huotilainen on muun muassa pitänyt luentojaan spinning-salissa. Osa opiskelijoista on urheiluvaatteissa ja polkee kovaa, osa taas ottaa rennommin farkuissa, ja luennoitsija polkee myös mutta sen verran hiljaa, että pystyy luennoimaan, hän kuvailee. Huotilainen mainitsi erikseen yhden aivojen superharrastuksen, joka mitattavasti ja todistetusti lisää oppimiskapasiteettia: tanssi yhdistää musiikin, liikkumisen ja oppimisen, ja useimmiten se myös tuottaa iloa.

Miten ope nukkuu?

Aivot eivät lepää yöllä vaan kondensoivat muistijälkiä. Unen aikana aivot myös käsittelevät tunteita ja asettavat niitä oikeisiin mittasuhteisiin. Opettajan unen haasteena on, että työt valuvat helposti kaikkeen käytettävissä olevaan aikaan. Työn rajaamisen sijaan Huotilainen suositteli ajan laadukasta täyttämistä. ”Päätän lopettaa työt klo 17” on suunnitelma, joka ei välttämättä toteudu. ”Ilmoittaudun kuoroon tai sovin lenkkitreffit klo 18” täyttää aikaa laadukkaasti ja auttaa päästämään irti töistä. ”Työpäivän pirstaleisuus, eettinen stressi ja vastuu kasaavat palautumisen tarvetta”, Huotilainen totesi.

Huotilainen esitteli rehtoribarometriä, jonka tulosten mukaan uupuneiden rehtoreiden nukkuminen ei ole normaalia.

Vain ne rehtorit, joilla ei ole työuupumusoireita, palautuvat, ja hekin vain yöunien aikana, eivät muuhun vuorokaudenaikaan. Oletettavissa on, että sama pätee pitkälti myös opettajiin.

Palauttavan unen aikana oppiminen etenee. Nukuttuaan muistaa eilen oppimansa paremmin – paitsi jos nukkumaan mennessä veressä on stressihormoni kortisolia. Palauttava uni myös auttaa löytämään ratkaisuja edellispäivänä vaivanneisiin ongelmiin. Tiedämme, mistä hyvä vuorokausirytmi muodostuu: valoisan ajan hyödyntämisestä, säännöllisestä ruokailusta, sosiaalisuudesta ja liikunnasta päivällä ja ilta-ajan rauhoittamisesta. Todellisuus voi näyttää aivan toiselta.

Kansallista Euroviisu-tarinaa rakennetaan kansainvälisessä kontekstissa vertailemalla muihin maihin ja niiden menestykseen. Tyypillisesti tarinoita yksinkertaistetaan. Suomen tarinassa keskitytään huonoihin tuloksiin ja tasapainoillaan kansallisen häpeän ja positiivisen omaleimaisuuden välillä.

Toistuvan häviämisen kertomus syntyi jo ennen vuoden 1982 ”Nolla-Kojoa”, vaikka 1960- ja 1970-luvuilla Suomi pärjäsi Euroviisuissa enimmäkseen hyvin. 2000-luvulla Suomen tarinassa korostuu omaperäisyys. Esimerkkinä on vuoden 2015 edustajamme Pertti Kurikan Nimipäivät, joka karsiutui finaalista mutta nosti Suomen moniarvoisuuden puolustajaksi.

Ylirajainen, kansainvälinen (musiikki)kulttuuri korostaa kaikkien kuulumista eurooppalaiseen yhteisöön, jossa on yhteiset arvot. Myös fanikulttuuri ja Euroviisujen tuotantoporras on yhä kansainvälisempää. Esiin nousee kuitenkin kysymys angloamerikkalaisen kulttuurin ylivallasta. Abba-yhtyeen Waterloo vuonna 1974 oli ensimmäinen moderni populaarimusiikin esitys Euroviisuissa. Se sai valtavan kansainvälisen suosion ja synnytti Abba-ilmiön. Hakolan mukaan sen vastaanotto kotimaassa Ruotsissa oli kuitenkin aluksi ristiriitainen: yhtyettä kritisoitiin kulttuuri-imperialismista ja kaupallisuudesta.

Uusi kielitrendi tulossa?

Euroviisuihin liittyy romanttinen kamppailu aitoudesta, joka rakentuu erilaisten vastakkainasettelujen varaan. Yksi näistä on kysymys oman kielen tai kansainvälisen kielen, yleensä englannin käyttämisestä. Euroviisujen kielivalinta on vapautunut vuonna 1999. Sitä ennenkin on ollut pari lyhyttä jaksoa, jolloin esityskielen on saanut valita vapaasti, mutta vain vuosina 1974 ja 1975 voittaja on laulanut muulla kuin omalla kielellään. Sen sijaan vuoden 1999 jälkeen voitto on tullut lähes aina englanniksi lauletulle kappaleelle. Trendi on kuitenkin kääntymässä.

Euroviisut kulttuurisena ilmiönä Yliopistonlehtori Outi Hakola on tutkinut Euroviisuja kulttuurisena ilmiönä. Eurooppalaisuuden ja kansallisuuden köydenveto on näkynyt esimerkiksi viisujen muuttuvissa kielisäännöissä ja trendeissä, jotka luovat vaihtuvia ajankuvia eurooppalaisuudesta. Näitä Hakola esitteli koulutuspäivän toisella yhteisellä luennolla.

Euroviisuesitysten puhuttelukeinot voi Hakolan mukaan jakaa kolmeen pääluokkaan: kansankulttuurin ja alkuperäiskulttuurin korostaminen, kansalliset Euroviisu-tarinat ja ylirajainen kulttuuri. Näistä ensimmäinen eli lavastettu ”kansankulttuuri” idealisoi kansallisuuksien esittämistä. Puhutaan myös folklorismista. Ilmiössä korostetaan näennäisesti aitoutta, mutta siihen kuuluu vahvasti niin sanottu turistinen katse ja oman maan brändin vahvistaminen. Esimerkkinä Hakola nosti esiin monien muistamat ”Buranovon mummot” eli Бурановские бабушки -etno-pop-yhtyeen, joka edusti Venäjää vuonna 2012 ja tuli toiseksi.

28

TEMPUS 3 / 2023

Buranovon mummojen Party for Everybody -laulu oli Euroviisuissa kaikkien aikojen parhaiten sijoittunut suomalais-ugrilaisella kielellä laulettu kappale. Osin udmurtinkielinen laulu sijoittui toiseksi vuonna 2012. Keväällä 2023 Käärijä nousi jakamaan tämän ykkössijan. Molemmat esitykset hävisivät omissa kilpailuissaan Ruotsin Loreenille.

SUKOLIN KOULUTUSTA

Ensimmäinen omakielinen voittaja vapaan kielivalinnan jälkeen oli vuoden 2007 Serbian edustajan Marija Šerifovićin kappale Molitva. Hakolan mukaan voittokappaleen valinnassa näkyy se, että haluttiin korostaa liberaaliutta ja eurooppalaisia arvoja, jotka liittyivät esiintyjän seksuaalisuuteen ja musiikin autenttisuuteen.

Vuosina 2016–2022 viisut voitettiin neljä kertaa omalla kielellä ja vain kaksi kertaa englanniksi.

Kielivalinnat ja lyriikat kertovat tarinaa siitä, millaista on olla eurooppalainen, ja voittajan valintaan voi liittyä myös politiikkaa, kuten Ukrainan voitosta 2022 muistetaan. Ukraina onkin yksi harvoista kielistä, joilla Euroviisut on voitettu useammin kuin kerran. Kilpailuesityksissä on käytetty yhteensä 55 eri kieltä, muun muassa viittomakieltä, kuvitteellista kieltä, latinaa, muinaiskreikkaa, sanskriittia, alkuperäiskansojen kieliä ja afrikkalaistaustaisia kieliä. Useimmin on voitettu englanniksi (34 kertaa) ja ranskaksi (15 kertaa, viimeksi vuonna 1988). Muita voittokieliä ovat olleet hollanti, italia, heprea, saksa, espanja, ruotsi, norja, ukraina, tanska, serbokroatia, serbia, krimintataari ja portugali.

Kielivalinnat eivät ole yksiselitteisiä. Voidaan pohtia, mitä tunteita kieli herättää, laskelmoida voittomahdollisuuksia tai pyrkiä vuorovaikutukseen kansainvälisen fanijoukon kanssa.

Kielellä on voimakas symboliarvo. Hakola heitti ilmaan kysymyksen: ”Mitä tapahtuisi, jos Ranska jonain vuonna esiintyisi englanniksi?”

Tutkijat ja euroviisufanit ovat samaa mieltä siitä, että kielitrendi saattaa olla muuttumassa. Vuosina 2016–2022 viisut voitettiin neljä kertaa omalla kielellä ja vain kaksi kertaa englanniksi. Omakieliset voittajakappaleet ovat myös onnistuneet saamaan kansainvälistä menestystä omassa musiikkigenressään. Näistä hyviä esimerkkejä ovat vuoden 2021 Zitti e buoni (rock) ja vuoden 2022 Stefania (folk-rap). Kun luentoa huhtikuussa pidettiin, Käärijän menestystä vuoden 2023 Euroviisuissa saatettiin vain arvailla.

Rammstein-saksaa Kieltenopettaja Anneli Niemistön teemapaja käsitteli musiikkia kieltenopetuksessa, etenkin vapaassa sivistystyössä.

Musiikki opetuksen mausteena ja monipuolistajana, tunnin rytmittäjänä tai sanaston oppimisen apuna on monille tuttua.

Musiikin voi kuitenkin nostaa myös kieltenopetuksen lähtökohdaksi, josta poimitaan opetuksen keskeinen sisältö kuten sanasto ja rakenteet. Kurssin voi rakentaa jonkin yhtyeen, musiikkisuuntauksen, aikakauden tai ajankohtaisen teeman ympärille. Niemistö mainitsi esimerkkeinä 1990-luvun espanjalaisen rockin ja ruotsalaiset joululaulut. Hänen opetuksessaan suosituksi on noussut Rammstein-saksan kurssi.

Musiikin kuuntelun tai musiikkivideon katsomisen jälkeen käydään läpi kappaleen sanastoa, kielioppirakenteita ja teemaa. Yhteinen keskustelu kappaleen sanoituksesta ja sen merkityksistä on Niemistön mukaan usein mielenkiintoisin osuus.

Rammstein-yhtyeen musiikki soveltuu alkeisoppijoillekin, sillä kappaleissa on paljon toistoa ja yksinkertaisia rakenteita. Pariharjoituksena voi teettää vaikkapa kappaleen sanojen ääntämistä alkeisoppijoille ja sanoituksen lukemista yhdessä edistyneemmille. Niemistö on toteuttanut kurssia myös verkossa. Vapaassa sivistystyössä on mahdollista ottaa huomioon oppijoiden oma motivaatio kurssille osallistumiseen: haluavatko he esimerkiksi oppia saksan rakenteita tai vain keskustella yhtyeen kappaleista?

Baskervillen koirasta Goethen Frankfurtiin SUKOL järjesti kevätkoulutuspäivät yhdessä LUKKI-hankkeen ja Pirkanmaan kieltenopettajat ry:n kanssa. Pirkanmaan kieltenopettajat vastasivat perjantai-illan ohjelmasta, johon kuului illallinen ja Baskervillen koira -esitys Tampereen komediateatterissa.

Lauantain koulutuspäivän teemapajoissa oli vaihtoehtoisia ryhmiä eri asteille. Perusopetukseen liittyi kaksi pajaa: Laura Pihkala-Posti kertoi immersiivisistä 3D-pelimaailmoista kielten tunneilla ja Sanna Kaukonen-Heikkilä peruskoulun päättöarvioinnin yhteisestä arviointikulttuurista. Katja Mäntylän aiheena olivat kielten ylioppilaskokeiden ajankohtaiset asiat.

Ammatillisen toisen asteen ajankohtaisuuksia puolestaan käytiin läpi Anna-Leena Haapalan johdolla.

Myös kieliyhdistykset toteuttivat omaa rinnakkaisohjelmaansa päivään. Tarjontaan kuului Amerikan Keskilännen puheenpartta, Svenska nun ja Aue-säätiön tervehdykset, Saksan maantuntemusta esimerkkinä Frankfurt am Main, La météorologie et le français ja venäjänopettajien keskustelua ja materiaalin vaihtoa.

Seuraavat valtakunnalliset koulutuspäivät kannattaa jo merkitä kalentereihin: nähdään Oulussa 19.–20.4.2024!

SUKOLIN KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2023–2024

LUKUVUODEN aloittaa vain jäsenille tarkoitettu, maksuton Loisto!-koulutus. Tänä lukuvuonna Loisto! pidettiin 23.8., ja sen aiheena oli itsemyötätunto.

Syyslukukaudella järjestetään yleensä kolme etäkoulutusta, niin tänäkin vuonna. Yo-kirjoitelmien muuttuneesta pisteityksestä koulutettiin syyskuun alussa. Vapaan sivistystyön osaamisperusteisuudesta koulutetaan 6.10., ja 16.11. aiheena on Tekoäly kieltenopetuksessa. Tekoälykoulutukseen ehtii vielä hyvin ilmoittautua!

Kevätlukukauden etäkoulutusta ei ollut vielä vahvistettu lehden mennessä painoon. Valtakunnalliset lähikoulutuspäivät järjestetään jälleen huhtikuun loppupuolella, tällä kertaa 19.–20.4.2024 Oulussa.

LISÄTIETOJA koulutuksista saa SUKOLin verkkosivuilta ja koulutussihteeri Jennalta: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632.

29

HUOM!

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit 2023–2024 RUOTSI

Prov- och övningspaket för gymnasiet 2023–2024 Materiaalipaketti sisältää preliminäärikokeet pitkään ja keskipitkään oppimäärään. Mukana mm. lisämateriaalia kieliopin ja suullisen kielitaidon vahvistamiseen. Tuote toimitetaan tilaajan sähköpostiin.

Hinta: 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi/

RANSKA

Ääntämispaketti – suullinen kielitaito ja ääntäminen on tärkeässä osassa oppilaan vuorovaikutustaitoja! Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper.

Hinta: 40 e Sähköinen kielioppipaketti. Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta.

Grammatikpaket. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet.

Hinta: 50 e Lisätiedot: info@apff.fi Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi

30

TEMPUS 3 / 2023

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

ENGLANTI

Test & Train 2023 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa.

Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona.

Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota.

Test and Train 2023 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande.

Hinta: 150 e / linkki; 160 e / muistitikku Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi

SAKSA

Einfach D-A-C-H erleben -materiaalipaketti. Olisipa kiva piristää tuntia jollakin tapaa nopeasti! Haluaisin oppilaiden tietävän enemmän tästä maasta ja kulttuurista kuin kirja tarjoaa!

Tässä sinulle vastaus. Paketin teemoina mm. maantuntemus, nähtävyydet, ruoka, musiikki, urheilu, juhlat … Hinta: 60e.

Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun.

Monipuolinen materiaalipaketti lukion A- ja B-saksaan ja 9. luokan kevääseen. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Suullisen kielitaidon opintojakso voidaan arvioida uuden LOPSin mukaan näytöillä. Myös B2/B3-oppimäärään on tullut suullisen kielitaidon mahdollinen osoittaminen, ja tähän tarkoitukseen yhdistyksen videopaketti on mainio työkalu. Hinta: 95 e.

Pelipaketti ”Puhu ja pelaa”. Miten motivoin oppilaat treenaamaan kielioppia ilman kirjoittamista? Miten voin liikuttaa oppilaita ainaisen istumisen sijaan ja siten hyödyttää oppimista? Paketti tarjoaa yli 50 valmista peliä, leikkiä tai peli-ideaa. Tiedostot ovat joko tulostusvalmiita pdf-tiedostoja tai muokattavia google docs -tiedostoja. Hinta: 50 e.

Kielioppipaketti 100 x Grammatik – valmiita tai muunneltavia tehtäviä, jotka soveltuvat lisäharjoitteluun tai testitilanteisiin. Sisältää 100 tehtävää kieliopin eri alueilta. Mukana on kaikkien tasojen harjoituksia. Hinta: 65 e.

Lisätiedot ja tilaukset: suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2023. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2023

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.

Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2023

Test & Train 2023 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat

voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa.

Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Test & Train 2023 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande.

Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

Test and Train 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten.

Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versioina, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa oppilaillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin! Test and Train 2022 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och

vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Hinta 150 e / muistitikku. Pris 150 e / USB-sticka.

Vocational Basics

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle.

Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin.

Soveltuu kaikille opintoaloille. Hinta 120 e / muistitikku.

Bubbly – suullisen kielitaidon harjoitteluun

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun.

Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions).

Hinta 60 e / muistitikku.

Juhlapyhät – Kulttuuritietoutta ja hupia muistitikulla

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

Power Grammar – kielioppidiat yläkouluun ja toiselle asteelle

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perus-

31

asioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla.

Hinta 75 e / muistitikku.

The Best of test and train vol 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.).

Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e / muistitikku.

Yo-pisteitysohjeet

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997–2022, syksyt ja keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

It’s So Simple

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e / muistitikku.

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

32

TEMPUS 3 / 2023

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Hyvää syyslukukautta jäsenillemme!

Syksyn koulutuspäivä pidetään loka-marraskuussa Helsingissä. Lisätietoja tulossa sähköpostitse.

Seuraa meitä myös: Facebookissa: Asociación de Profesores de Español de Finlandia; Instagramissa: espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet!

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Kevään vuosikokouksessamme 22.4. valittu uusi johtokunta järjestäytyi 29.4.

Puheenjohtajana ja rahastonhoitajana jatkaa Mattia Retta. Varapuheenjohtajana jatkaa Domenico Pardo ja sihteerinä Heli Arima. Johtokuntaan kuuluvat muissa rooleissa Melania Messina, Laura Senni, Marco Mencarelli ja Jenni Nikkinen-Piraccini. Varajäseniä ovat Tarja Bellaveglia, Sari Mehtonen, Linda Elovaara ja Taina Kankaanpää.

Oletko jo vieraillut Italianopettajien yhdistyksen juuri uudistuneilla kotisivuilla italianopettajat.fi? TapahtumakalenFinsklärarföreningen rf terimme näyttää syksyn tapahtumat.

Ordförande Marc Blumenthal Lisäksi kannattaa seurata yhdistystä Facebookissa ja nyt myös Instagramismarc.blumenthal@kauniainen.fi sa: italianopettajat.

Sekreterare Elisa Niinistö Syyslukukauden kynnyksellä vieraiKassör Lis-Marie Siegfrids limme Kotkan Merikeskus Vellamon finsklararforeningen@gmail.com Pako Pompeijista -näyttelyssä yhdessä Suomen latinanopettajien yhdistyksen kanssa. Lisää tapahtumia on tulossa: lauantaina 14. lokakuuta alkaen kello 14 Hej alla medlemmar! järjestämme Kääntäjien iltapäivän, jossa Föreningen har extra föreningsmöte i vieraaksemme tulee italia–suomi-kiehöst där verksamhetsgranskarna väljs. liparin eturivin kääntäjiä. Tilaisuus on Styrelsen planerar fortbildningar och hybridimuotoinen: voit osallistua siihen återkommer senare med info. Medpaikan päällä Helsingin yliopiston Portlemmarna ska kolla att de har gett haniassa (sali P674) tai verkossa. rätt e-post, så att man får e-post från föreningen. Om din e-post eller andra Tapahtumasyksy jatkuu marraskuussa: uppgifter har ändrats, meddela sekreteLauantaina 4.11. järjestämme Helsingin raren Elisa Niinistö via finsklararforeninaikuisopiston tiloissa koulutuspäivän, gen@gmail.com.

jonka teemana on opettaminen ja oppiminen aikuisiällä. Asiantuntijavieraanamme on apulaisprofessori Elena Marescotti Ferraran yliopistosta.

Yhdistyksen pikkujoulut pidetään 2. joulukuuta. Kaikkien tapahtumien ilmoittautumisesta ja yksityiskohdista tulee lisätietoa syksyn mittaan yhdistyksen verkkosivuille ja muihin tiedotuskanaviin. Tervetuloa mukaan myös uudet jäsenet!

Vi aspettiamo numerosi! L’associazione augura a tutti i membri un buonissimo inizio del nuovo semestre!

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

KIELTEN-

Opetushallituksen Uutta tarmoa kieltenopetukseen -koulutus on suunnattu kaikkien kouluasteiden kieltenopettajille. Koulutuspäivään voi osallistua paikan päällä Helsingin ranskalais–suomalaisessa koulussa tai osittain seuraamalla suoratoistoa pääpuhujien esityksistä ja paneelikeskustelusta.

Paikan päällä osallistujat ilmoittautuvat ilmoittautumislinkin kautta, ja saman linkin kautta ilmoittaudutaan myös iltaohjelmaan Ranskan instituutilla. Lisätietoja: https://www.oph.fi/fi/tapahtumat/2023/ uutta-tarmoa-koulutuspaiva-monikielisyydesta-kieltenopettajille.

Tapahtuma on monikielinen: käytämme ohjelmassa pääosin suomea, mutta otamme järjestelyissä huomioon osallistujien kielitaidon. Tapahtuma on osallistujille ilmainen. Matkat jokainen maksaa itse.

VARAA PÄIVÄ YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEEN 25.11. TAMPEREELLA!

Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 25.11.2023 Tampereella. Mukana sääntömääräiset asiat, mm. hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle.

Ota yhteyttä puheenjohtajaan, jos olet kiinnostunut toimimaan yhdistyksessä aktiivisesti ja ottamaan vastuuta yhdistyksen materiaaleista ja tapahtumista.

Samana päivänä on Tampereen työväen teatterin Saituri ja Ihana raha -näytelmä (päivänäytös klo 13). Kokouksen, lounaan ja teatterin jälkeen ehdit vielä junalla illaksi kotiin!

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

APRÈS-MIDI FRANÇAIS 11.10. KLO 13–15

UUTTA TARMOA OPETUKSEEN 3.11.

KE

Tule lukioryhmäsi kanssa kuuntelemaan puheenvuoroja ranskan kielen hyödyistä lukio-opintojen jälkeen ja nauttimaan ranskankielisestä live-musiikista sekä herkullisesta välipalasta. Tapahtuma järjestetään keskiviikkona 11.10.2023 klo 13–15 Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Tapahtuma on maksuton. Sen järjestää LUKKI-hanke. Ilmoittautumiset 27.9. mennessä, mutta kysy paikkatilannetta: liisa.mattila@syk.fi.

KIELIVALINTAESITTEET SUOMEKSI OCH PÅ SVENSKA

Yhdistys tuotti juhlavuoden 2020 aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon). Lataa tästä: https://drive.google. com/drive/u/2/folders/1RBj4d47xQ3HnUvpN4QoJPC_dA82RjxNy

RANSKALAISIA VOJA

SUUNTAVII-

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu useita kielimarkkinointi- tai kie-

li-informatiivisia videoita ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla.

Haastattelut tähän mennessä: • Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari • opiskelija Anniina Lappalainen • viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo • taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinta • suomentaja Lotta Toivanen • toimittaja Johannes Jauhiainen • matkatoimisto Pamplemoussen toimitusjohtaja Heidi Kilpiä • sotilasuran tehnyt Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen, ks. linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=3z7t8R4IC1s Linkki kanavalle: https://www.youtub e.com /channel / U CTc9q 2 f Ib E sp fB__9a-zDSA/videos

APFF-JÄSENTUOTTEET Ääntämispaketti – materialpaket om franskt uttal

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att

33

redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Sähköinen kielioppipaketti grammatikpaket

–

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME : Formation(s) gratuite(s) 1.9.2023–10.5.2024

L’IFF organise tout au long de l’année une formation autour des actualités du FLE aujourd’hui. Ces ateliers, gratuits pour les enseignants de français du système scolaire finlandais, sont organisés à distance via Zoom, un vendredi par mois de 15h30 à 17h30.

Les séances sont modulables, vous pouvez participer à chacune, ou bien choisir celle(s) qui vous intéresse(nt) le plus. Pour vous inscrire, merci d’envoyer votre inscription via ce lien : https://www.france.fi/koulutus/ranskanopettajien-koulutukset/#/

34

TEMPUS 3 / 2023

Ranskan instituutin vaihto-ohjelmat

ilmaiset

Muista Ranskan instituutin ilmaiset ja suositut vaihto-ohjelmat Ranskassa. Lataa valmis julistepohja koulun ilmoitustaululle ja luokan seinälle tästä: https://drive.google.com/file/d/1De6hJNIu1fenBJCkgujgT_hkOGukHWH3/ view?usp=sharing Katso myös infolinkki: ht tp://w w w.france.fi/koulutus/lukion-vaihto-ohjelma-ranskassa/#/ Näistä pidämme kaksin käsin kiinni!

AMOPAN KIRJALAHJOITUS

Suomen Palmes Académiques -yhdistys on saanut Ranskasta mittavan nuorille sopivan kirjalahjoituksen. Teokset ovat lainattavissa pääkaupunkiseudun HELMET-kirjastojärjestelmän kautta. Ks. tarkemmat tiedot linkistä: https://amopafinlande.com/don-du-livre/ Mukana myös lista kaikista kirjoista: https://amopafinlande.files.wordpress. com/2022/09/liste-de-colisage-finlande-2022.pdf

PÄIVÄMÄÄRIÄ KALENTERIIN

JIPF = Journée internationale des professeurs de français on torstaina 23.11.2023 – ohjelmaa tulossa Helsingissä!

Yhdistyksen ranskankielinen koulutus tekoälystä on la 13.1.2024.

Yhdistyksen kevätkokous ja jäsentapaaminen on la 23.3.2024 Tampereella. Ohjelmassa on Edith Piaf -esitelmä ranskaksi sekä Tampereen Teatterin Piaf-näytelmä.

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2023 Koepaketti sisältää preliminäärikokeet A- ja B1-tasoihin kuunteluineen ja videoineen, rakenneharjoituksia, luetunymmärtämisiä sekä harjoituksia suulliseen kokeeseen. Koepaketin hinta 150 euroa. Tuote toimitetaan tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.

SYYSKOKOUS

Yhdistyksen syyskokous pidetään syyskoulutuspäivien yhteydessä 11.11.2023 Hanasaaressa. Tarkempi ohjelma ilmoitetaan jäsenkirjeessä ja yhdistyksen kotisivulla. Syyskokouksessa käsitellään vuoden 2024 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan tulevan hallituksen jäsenet.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin

osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

www.suomensaksanopettajat.fi

www.suomenvenajanopettajat.fi

Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

FACEBOOK-SEITE DES VERBANDS Das alte Profil des Verbands ist aus Datenschutzgründen gelöscht. Wer auch weiterhin via Facebook auf dem Laufenden gehalten werden möchte, ist herzlich eingeladen unsere neue Seite zu liken: https://www.facebook.com/ SuomenSaksanopettajat.

ÖSTERREICH-SCHREIBWETTBEWERB 2023

Suomi-Itävalta Yhdistys ry järjestää jälleen kirjoituskilpailun kaikkien Suomen lukioiden A- ja B-saksan opiskelijoille.

Parhaiden tekstien kirjoittajat palkitaan stipendillä (2 kpl), joka kattaa kielikurssin Itävallassa lentomatkoineen. Lisäksi jaetaan muita stipendejä ja kirjapalkintoja. Kirjoitelmien tulee olla perillä 11.11.2023 mennessä. Kilpailun säännöt ja otsikot jaettiin jäsenistön uutiskirjeessä – ota yhteyttä, jos viesti ei tavoittanut sinua (info@suomensaksanopettajat.fi).

SUKOL kouluttaa SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

Vielä ehtii ilmoittautua

16.11.2023 Tekoäly kieltenopetuksessa -etäkoulutus Koulutukset päivitetään verkkosivuille: sukol.fi

SUKOLin

Merkitse kalenteriisi myös Educa Helsingin Messukeskuksessa 26.– 27.1.2024!

Lisätietoja: Koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen jenna.latvala-suominen@sukol.fi p. 040 487 3632

35

Tervetuloa SUKOLin suosittuun työnhakukoulutukseen!

Koulutus on suunnattu työtä hakeville opettajille sekä opiskelijoille ja uusille kieltenopettajille, jotka valmistautuvat hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa.

Kouluttajina toimivat kokeneet rehtorit, jotka rekrytoivat vuosittain useita kieltenopettajia. Koulutukseen sisältyy harjoituksia ja ennakkotehtävä, josta osallistujat saavat palautteen.

Työnhakukoulutus pidetään pe 12.1.2024 klo 10.00–15.30 osoitteessa Ratamestarinkatu 11, Itä-Pasila, Helsinki. Koulutus on maksuton SUKOLin jäsenille. Paikkoja on rajallinen määrä. Ilmoittautumiset viimeistään 7.12.2023 SUKOLin toimistolle osoitteeseen anna.halme@sukol.fi.