Tempus 2/2023

2 / 2023

Tervetuloa jäseneksi kielestä ja kulttuurista kiinnostuneiden opettajien yhteisöön

Inklusiivinen kielenkäyttö ja turvalliset kieliympäristöt puhuttavat korkea-asteellakin

Miten venäjän osaaminen vaikuttaa tutkijan työuraan – lue Kati Parppein kolumni

2 / 2023 3

Pääkirjoitus Alea iacta est

4

Ajankohtaista

6

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

Yhteistyöverkosto toimii kieltenopetuksen hyväksi

10

Yhden kielen taitoa vai monikielistä toimijuutta?

Yliopisto-opiskelijat kielenoppijoina

12

Eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyö ja monikielisyys Haaga-Helia on mukana Ulysseus Eurooppa -yliopistossa

14

Venäjän viehätys ja vaikeus Venäjä-asiantuntija Kati Parppein kolumni

16

Elias auttaa kielten tunneilla Robottiavusteista opetusta Tampereelta

18

”Onpa kiva tavata taas” Educa-tapahtuman kuulumisia

22

Kulttuuriyhteisöt kieltenopettajan apuna Vinkkejä ja materiaaleja eri kielten opettajille

24

Paljon on vettä virrannut Vuoksessa Imatran kieltenopettajat ry täytti 50 vuotta

26

How to Create a Safe Learning Environment Integrating Inclusivity

28

Including Immigrant Students’ Languages Linguistic Inclusion in Multilingual Educational Contexts

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Elias-robotti tutustuttaa kieliin s. 16

Tiina Salomaa haastattelee Satu Taskista Educassa s. 18

Opettajalle apua kieliin ja kulttuureihin tarjoaa Suomessa moni taho s. 22

2

TEMPUS 2 / 2023

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

UUSIA JÄSENIÄ SUKOLIIN TÄMÄ lehti on jäsenhankintanumero, jota voi käyttää liiton esittelyyn opiskelijatilaisuuksissa. Jos tarvitset lehtiä jaettavaksi, ota yhteyttä jäsensihteeriin: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

ENNAKKOTIETOA ENSI SYKSYN KOULUTUKSISTA TAMPEREEN koulutuspäivien 21.–22.4. jälkeen katseet käännetään kohti syksyä.

Ennakkotietoa syksyn etäkoulutuksista on seuraavalla sivulla.

9

TOUKOKUUTA eli Eurooppa-päivänä klo 17.30–19 SUKOL yhteistyökumppaneineen järjestää paneelikeskustelun aiheesta Ammatti kielillä? Kielitaito työelämätaitona ja vaikuttamisen välineenä.

Etätilaisuuteen osallistuminen on maksutonta, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Lisätietoja Koulutuskalenterissa osoitteessa sukol.fi/koulutus.

ALEA IACTA EST ONKO koulutuspolitiikan arpa heitetty seuraavalle hallituskaudelle? Sen päättävät äänestäjät ja sittemmin tehtäviinsä valitut. Educan koulutuspolitiikan tentissä kaikkien puoleiden edustajat ovat lupailleet, ettei koulutuksesta tulevalla hallituskaudella leikattaisi. Vaan kuka on valmis sanansa syömään pestin auetessa?

Olisi korkea aika herätä aiempien koulutusleikkausten kerrannaisvaikutuksiin. Hieman toivoa herättää PISA-tulosten laskun herättämä julkinen keskustelu siitä, miten ”maa makaa”. Vanhaa sanontaa lainaten: makaa kuten petaa. Jos resursseja vähennetään, ei voida odottaa samoja tuloksia, varsinkaan, kun muut haasteet koulutuksen kentällä ovat kasvaneet. Edes korona-ajan oppimisvajetta ei ole vielä korjattu. Ydinongelma on pitkäjänteisyyden puute ja vaje pitkän aikavälin resursoinnissa.

Koulutuksen saralla valmista ei saada heti huomenna, vaan muutosten vaikutuksia joudutaan odottamaan vähintään 5–10 vuoden ajan. Tämän pitäisi kannustaa tekemään oikeita koulutuspoliittisia päätöksiä jo tänään. Yksi tällainen päätös olisi monipuolisen kielitaidon saavutettavuuden turvaaminen alueellisesti ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Kielitaito kun on, paitsi kulttuurista pääomaa ja elämän rikaste, myös työelämätaito ja monimuotoisen työpolun mahdollistaja.

ALEA IACTA EST HAR tärningen för utbildningspolitiken redan kastats över till nästa regeringsperiod?

Det beslutet tas av väljarna och av dem som blir invalda. Representanterna för samtliga partier utlovade i Educas utbildningspolitiska utfrågning att utbildningen inte skulle drabbas av nedskärningar under den kommande regeringsperioden. Men vem är redo att äta upp sina ord om dörren till regeringen öppnas?

Det vore hög tid vakna upp till de multiplikativa effekterna av tidigare nedskärningar i utbildningen. Ett visst hopp ger den offentliga debatten om hur ”landet ligger” till följd av de allt svagare PISA-resultaten. För att citera ett gammalt ordspråk: som man bäddar får man ligga. Man kan inte förvänta sig samma resultat med mindre resurser, speciellt om de övriga kraven inom utbildningen har ökat. Man har inte ens åtgärdat de brister som coronatiden medfört för lärandet. Kärnproblemet är bristen på långsiktighet och underskottet i långfristig resursering.

Inom utbildning kan inget genomföras på stubinen, man kan få vänta på effekterna av förändringar i minst 5–10 år. Det borde sporra till att ta de korrekta utbildningspolitiska besluten redan i dag. Att trygga tillgången till en mångsidig språkkunskap regionalt och oberoende av socioekonomisk bakgrund skulle vara ett dylikt beslut.

Språkkunskaper är nämligen, förutom kulturellt kapital som berikar livet, även en färdighet för arbetslivet och något som möjliggör en mångskiftande arbetsväg.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

TERVETULOA TAMPEREELLE!

VALTAKUNNALLISET koulutuspäivät järjestetään koronatauon jälkeen Tampereella 21.–22.4.2023. Ohjelmassa on yhteisiä luentoja: aivotutkija, professori Minna Huotilaisen aiheena on ”Armoa aivoillesi” ja yliopistonlehtori Outi Hakola kertoo Euroviisuista kulttuurisena ilmiönä. Teemapajoja on eri asteille ja eri kieliin. Tutustu ja ilmoittaudu 31.3. mennessä osoitteessa sukol.fi/koulutus.

YO-PISTEITYSKOULUTUSTA SUUNNITTEILLA

SYKSYN etäkoulutuksia viedään SUKOLin sivuille sitä mukaa kuin niiden ohjelmat vahvistuvat. Elokuun ilmaisen jäsenkoulutuksen eli Loisto!-koulutuksen aiheeksi on suunniteltu itsemyötätuntoa. Yo-kokeiden pitkien kielten muuttuneisiin pisteityksiin on toivottu koulutusta, ja sellaista on tarjolla syyskuun alussa ennen syksyn yo-kirjoitusurakkaa. Suunnitteilla on myös erityisesti vapaan sivistystyön opettajille kohdennettua koulutusta. Seuraa Koulutuskalenteria osoitteessa sukol.fi/koulutus.

TÄTÄ SINUN EI TARVITSE TEHDÄ ITSE

Houkuttele kollega mukaan pedagogisen opettajajärjestön toimintaan! Opejarjestot.fi-sivulla kerrotaan, miksi jokaisen kannattaa kuulua omaan pedagogiseen järjestöönsä. Kampanja-aikana 27.1.–31.3. liittyvät uudet jäsenet saavat elokuvalipun ja heitä houkutelleet suosittelijat osallistuvat hotellilahjakorttien arvontaan. Jos oman koulusi kaikki kieltenopettajat kuuluvat jo SUKOLiin, voit suositella jäsenyyttä myös muiden aineiden opettajille heidän omassa järjestössään.

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ti 4.4.2023 A-englanti • to 13.4.2023 A- ja B-ruotsi • ke 19.4.2023 A-ranska ja A-saksa • ti 25.4.2023 B-ranska, B-saksa ja B-espanja A-ENGLANNIN ja B-ruotsin kokeen voi suorittaa myös digitaalisena! Lisätietoja ja tilaukset: sukol.fi/valtakunnalliset sukol.fi/digipilotti

VERKKOSIVUT UUDISTUVAT

SUKOLIN verkkosivut osoitteessa sukol.fi uudistetaan kevään ja kesän aikana. Uudistus johtuu siitä, että palveluntarjoajamme on ilmoittanut käytössä olleen julkaisujärjestelmän ylläpidon päättymisestä.

Sarjakuva AINO SUTINEN 4

TEMPUS 2 / 2023

2 / 2023

STIPENDEJÄ HAETTAVISSA JÄSENTEN KOULUTTAUTUMISEEN

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Lataa stipendinhakulomake jäsensivuilta osoitteesta sukol.fi/stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Hakuaika on 1.2.– 31.3.2023. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Jos haluat kirjautua jäsensivuille – vaikkapa tutustumaan jäsenetuihin tai tarjolla oleviin materiaaleihin tai lataamaan stipendihakemuslomakkeen – ja tarvitset apua, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiinaan: tiina.eraheimo@sukol.fi, p.

040 487 3608.

OMIEN TIETOJEN PÄIVITTÄMINEN

OMIEN tietojen päivitys on muuttunut uuden jäsenrekisterin myötä. Helmikuussa olemme lähettäneet kaikille jäsenille jäsenrekisterin aktivointilinkin, jonka kautta rekisterissä olevia tietoja pääsee katsomaan ja päivittämään.

Omia tietoja voi aina myös päivittää jäsensihteerin kautta. Kannattaa pitää huolta siitä, että erityisesti sähköpostiosoite on ajan tasalla, sillä lähetämme sähköpostitse kuukausittaiset jäsenkirjeet ja muuta ajankohtaista tiedotusta.

NYT VOIT EHDOTTAA VUODEN KIELITEKOA SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta. Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 13.8.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@ sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan syksyn aikana. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

ONKO KOLLEGASI VUODEN KIELTENOPETTAJA?

ONKO kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2023. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen.

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 27.8.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@ sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan SUKOLin liittokokouksessa.

Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

VEROTUSTIETOA TARJOLLA KIELTENOPETTAJALLE

KIELTENOPETTAJA voi vähentää verotuksessa erilaisia ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta jäsensihteeri Tiinalta, tiina.eraheimo@sukol.fi.

TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN

SUKOLIN toimisto on kiinni arkipyhän jälkeisenä perjantaina 19.5. Toimisto on suljettu tavalliseen tapaan heinäkuun ajan. Seuraava Tempus ilmestyy 2.10.

Hyvää kevättä ja kesää!

PRO LINGUA -MITALI TILATTAVISSA

SUKOLIN Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa.

Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS­ NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 58. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Syda Productions / Scanstockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail. com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 /1 takakansi 2 670 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 550 € 1 / 1 sisäsivu 2 390 € 1 / 2 leveä palsta 1 725 € 1 / 2 vaaka 1 470 € 1 / 2 kapea palsta 625 €

SUKOL TOIMII

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

SUKOL on kieltenopettajien ja alan opiskelijoiden yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopetuksen hyväksi.

Teksti OUTI VILKUNA kuvat AINO SUTINEN

S

UKOLiin kuuluu noin 3 500 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Jäseneksi hyväksytään opettajia kaikilta koulutusasteilta. Opiskelijajäsenyys on ilmainen myös vuonna 2023.

Koulutusta ja apua työnhakuun SUKOL järjestää jäsenilleen tasokasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Vuosittain järjestetään yksi valtakunnallinen koulutuspäivä, johon sisältyy rinnakkaisohjelmaa eri asteille ja kieliin. Tilaisuuksissa on mahdollisuus tavata kollegoja ja luoda uusia kontakteja. Ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet jul-

6

TEMPUS 2 / 2023

kaistaan liiton verkkosivuilla: sukol.fi/koulutus. Tämänvuotiset koulutuspäivät järjestetään Tampereella 21.–22.4., ja niihin voi ilmoittautua maaliskuun loppuun mennessä. Opiskelijoille tarjotaan edullista osallistumista kymmenen euron hintaan.

SUKOL tarjoaa myös yhden päivän tai muutaman tunnin täsmäkoulutuksia, joiden aiheena on ollut vaikkapa arviointi eri asteilla, aivotutkimus tai opettajan hyvinvointi. Opiskelijoille ja vastavalmistuneille on järjestetty mentorointia ja työnhakukoulutusta, joista saa lisätietoja osoitteesta sukol.fi/ opiskelijalle tai toiminnanjohtajalta osoitteesta anna.halme@ sukol.fi.

SUKOL TOIMII

Tiedotusta ja jäsenaineistoa SUKOL tiedottaa kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista Tempus-lehdessään, sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuillaan. Osa SUKOLin jäseneduista ja materiaaleista on ladattavissa jäsensivuilta, esimerkiksi laaja Kielipäivä kirjastossa -materiaali, joka on tarkoitettu kannustamaan monipuolisiin kieliopintoihin. Materiaalia voi käyttää vaikkapa valinnaiskielten esittelypäivien järjestämiseen.

On arvokas asia, että jokainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään.

Sukol-Palvelu tuottaa maksullisia materiaaleja, joista tunnetuimpia ovat 9. luokan valtakunnalliset kokeet. Valtakunnallisten kokeiden hinta on kohtuullinen, ja oppilaiden menestystä voi arvioida kansallisella tasolla, sillä kokeiden käyttäjät saavat liitolta tietoa valtakunnallisista jakaumista.

Valtakunnallisten kokeiden aineisto lähetetään linkkinä, jonka kautta voi tulostaa oppilaan koesivut ja kuunnella videoja audiokuuntelut. Kokeiden digitalisointi etenee: keväällä 2023 digikokeita testataan A-englannissa ja B-ruotsissa, ja tarkoitus on, että vuonna 2024 kokeet ovat digitaaliset.

Valtakunnallinen vaikuttaja

VÄLKOMMEN SOM MEDLEM I SUKOL! SUKOL är språklärarnas eget samarbetsnätverk, som verkar till fromma för språklärarna, språkundervisningen och internationaliseringen. Bland våra 3 500 medlemmar finns lärare från samtliga utbildningsstadier. Medlemskapet erbjuder dig möjlighet att hålla dig informerad om förändringarna inom undervisningsvärlden.

SUKOL är den största pedagogiska lärarorganisationen och en förespråkare för sin medlemskår.

Samarbetet med undervisningsmyndigheter och organisationer utgör en viktig del av arbetet för att främja språklärarnas och -undervisningens intressen. Fédération Internationale des Professeurs de Langues Vivantes (FIPLV) är SUKOLs internationella takorganisation. SUKOL verkar i sektionen för region Norden och Baltikum (NBR).

Medlemmar hör till förbundet genom medlemskapet i distriktföreningen. Distriktföreningen fastställs på basen av boningsort eller arbetsplats. Som medlemmar har SUKOL också åtta språkföreningar: engelska, finska, franska, italienska, ryska, spanska, svenska och tyska. Föreningarna arrangerar egna utbildnings- och rekreationsträffar.

SUKOL on kokenut jäsenistönsä puolestapuhuja. On arvokas asia, että jokainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään. Mitä suurempi ja voimakkaampi järjestö on, sitä paremmin voimme vaikuttaa kieltenopetuksen ja kieltenopettajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. SUKOLin kannanotoista päivitetään tietoa osoitteeseen sukol.fi/kannanotot.

Viime vuosien painopisteitä SUKOLin vaikuttamistyössä ovat olleet muun muassa B1-ruotsin tuntien riittämättömyys perusopetuksessa ja todistusvalinnan vaikutukset kielivalintojen vähenemiseen lukiossa. Näissä molemmissa onkin otettu edistysaskelia. B1-ruotsiin ollaan saamassa yksi vuosiviikkotunti lisää 7. luokalle. Opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa puolestaan on saavutettu yksimielisyys siitä, että kielten asemaa todistusvalinnassa täytyy parantaa.

Yhteistyö viranomaisten, tiedotusvälineiden ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa työtä, jolla edistetään kieltenopettajien ja kieltenopetuksen asiaa. SUKOL toimii yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa esimerkiksi pitämällä tiiviisti yhteyttä OAJ:n valtuuston kieltenopettajajäseniin.

SUKOL on kansainvälisesti aktiivinen: Fédération Internationale des Professeurs des Langues Vivantes (FIPLV) on kieltenopettajien kansainvälinen kattojärjestö, jonka Pohjoismaiden ja Baltian aluejaostossa NBR:ssä SUKOL toimii. FIPLV ja NBR järjestävät kielikoulutusalan seminaareja ja kongresseja.

teella. Piiriyhdistyksistä kaksi on ruotsinkielisiä. Piiriyhdistykset ovat opettajan lähiturvaverkko: ne järjestävät koulutus- ja virkistystilaisuuksia, tiedottavat paikallisista asioista ja tekevät vaikuttamistyötä omilla alueillaan.

Liiton jäsenjärjestöinä on myös kahdeksan valtakunnallista kieliyhdistystä: englanti, espanja, finska, italia, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Kieliyhdistyksillä on oma jäsenmaksunsa, joka laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä. Yhdistykset tarjoavat kielikohtaisia palveluitaan kuten koulutusta, oppimateriaalia ja matkoja.

Valitse yhdistyksesi

Palvelut ja liittyminen

Kaikki jäsenet kuuluvat SUKOLiin piiriyhdistyksen kautta. Voit itse valita piiriyhdistyksen joko asuin- tai työpaikkasi perus-

SUKOL on arjenläheinen ja käytännöllinen tukija. Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva toimisto auttaa jäseniä päivittäin erilai

SUKOL har en fast årlig medlemsavgift, som är avdragbar i beskattningen (studerande 0 e, lärare 65 e). Du kan ansluta dig genom att använda ansökningsblanketten, som finns på adressen www.sukol.fi/ jasenhakulomake. Välkommen som medlem i SUKOL!

7

SUKOL TOIMII

sissa kieltenopetuksen kysymyksissä. Jäsenyyteen liittyvissä pulmissa kannattaa olla yhteydessä jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballeroon: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja.

Toimiston muut yhteystiedot ovat osoitteessa sukol.fi/yhteystiedot. Toiminnanjohtaja Anna Halme huolehtii liiton toiminnasta, taloudesta ja viestinnästä, ja projektisihteeri Jenna Latvala-Suomisen vastuulla ovat koulutukset, valtakunnalliset kokeet ja tuotemyynti.

SUKOLin vuotuinen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Saat helposti jäsenmaksusi takaisin lehden ja muiden jäsenetujen kautta. Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja. Opiskelijajäsen saa kaikki varsinaisen jäsenen edut ja maksaa koko vuoden 2023 jäsenyydestä 0 euroa. Jäsenmaksu jo valmistuneelle opettajalle on 65 euroa.

Helpoimmin liityt täyttämällä sähköisen lomakkeen, johon pääsee osoitteesta sukol.fi/jasenhakulomake. Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

”JÄSENYYS TUO HYVÄÄ LISÄMAUSTETTA OPETTAJAN ARKEEN” KRISTA Kaipainen on ranskan, englannin ja espanjan opettaja Mattlidens gymnasiumissa. Hän suosittelee kaikille kieltenopettajille ja opettajaksi opiskeleville liittymistä SUKOLiin. Jäsenyys SUKOLissa ja sen jäsenyhdistyksissä kannattaa. ”Yhdistykset tarjoavat ainutlaatuista tukea, koska toimintaa pyörittävät pääosin opettajat, jotka ovat perillä opettajan arjesta”, Krista sanoo.

Krista liittyi itse SUKOLiin jo opiskeluaikanaan yhden mielenkiintoisen koulutuspäivän jälkeen. Järjestötoiminta tarvitsee kaikenlaisia jäseniä, joten kaikkien ei suinkaan tarvitse toimia aktiivisesti yhdistysten eri rooleissa.

Krista on kuitenkin kokenut, että aktiivinen toiminta on hänen juttunsa. Hän on ollut mukana tekemässä valtakunnallista koetta, Tempuksen toimitusneuvostossa ja oman paikallisyhdistyksensä rahastonhoitajana. ”Järjestötoimintaan menee toki aikaa työn ohella, mutta koen saavani siitä niin paljon oppia ja motivaatiota työhöni, että se on hyvä sijoitus”, Krista sanoo. ”Parasta siinä on keskustelut muiden kieltenopejen kanssa sekä jäseniltä tulevat kiitokset esimerkiksi onnistuneesta koulutuksesta.”

Jäsenyyttä harkitseville Krista muistuttaa, että SUKOL järjestää esimerkiksi koulutuksia, joista saa vesotuntien lisäksi uusia tuttavuuksia, konkreettista apua arkeen ja inspiraatiota itsensä kehittämiseen.

Nuoren opettajan kannattaa liittyä jäseneksi ja tulla mukaan toimintaan, koska sitä kautta saa kontakteja ja hiljaista tietoa, jota ei muualta löydä. ”Hyvää lisämaustetta opettajan arkeen!” Krista summaa.

Krista Kaipainen liittyi itse SUKOLiin jo opiskeluaikainaan, ja hän suosittelee jäsenyyttä muillekin kieltenopettajille ja opettajaksi opiskeleville.

8

TEMPUS 2 / 2023

Otavan suositut lukion ruotsin ja englannin sarjat valmistuvat syksyllä 2023!

TUTUSTU INNOSTAVIIN LOPS2021-SARJOIHIN: otava.fi/fokus ja otava.fi/newinsights

UUTTA TUTKIMUSTA

Yhden kielen taitoa vai monikielistä toimijuutta?

Väitöstutkimuksen aiheena olivat yliopisto-opiskelijat kielenoppijoina.

Teksti HILLAMARIA PIRHONEN

V

äitöstutkimuksessani tarkastelin yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä kielenoppimisesta ja monikielisyydestä sekä itsestään kielenkäyttäjinä. Halusin muun muassa selvittää, mitä opiskelijat ajattelevat kielenoppimisesta lukion päätyttyä ja ehtiikö kieltenopettaja vielä korkeakouluopintojen aikana vaikuttaa oppijoiden kielikäsityksiin ja -identiteetteihin. Lähtökohtanani oli tuttu ristiriita: alati monikielistyvä ja kansainvälistyvä työelämä vaatii työntekijöiltään entistä monipuolisempaa viestintä- ja kieliosaamista, mutta samaan aikaan suomalaisten kielivaranto on aiempaa suppeampi.

Kohti monikielistä kielenopetusta Tutkimukseni kontekstina toimivat Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa (Movi) kehitetyt monikieliset, alakohtaiset viestintä- ja kieliopinnot, joiden tavoitteena on tukea yliopisto-opiskelijoita heidän matkallaan kohti akateemista asiantuntijuutta ja työelämää. Näiden opintojen taustalla on ymmärrys siitä, että myös ”yksikielisistä” kodeista tulevat, vieraita kieliä vain koulussa opiskelleet oppijat ovat monikielisiä. Toimin itse englannin- ja ruotsinopettajana näissä opinnoissa.

Kieliä ei käsitellä monikielisissä opinnoissa toisistaan erillisinä oppiaineina, vaan niitä käytetään joustavasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Näin ne heijastelevat työelämän ja arjen tilanteita, joissa on tavallista esimerkiksi lukea ja kuunnella jotakin yhdellä kielellä ja raportoida asiasta toisella.

Uudet viestintä- ja kieliopinnot ovat korvanneet perinteiset äidinkielen, englannin ja ruotsin kurssit, joiden tilalla on akateemisiin tekstitaitoihin, monikieliseen vuorovaikutukseen ja tutkimusviestintään keskittyviä monikielisiä opintojaksoja.

Opinnot tukevat opiskelijoiden aineopintoja viestinnän ja kielten näkökulmasta ensimmäisestä syksystä kandidaatintutkinnon loppuun saakka.

Monikielinen opetus tällaisessa muodossa on uutta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tarkasteltuna. Siksi oli tärkeää tutkia sen vaikutusta opiskelijoihin. Väitöstutkimuksessani tarkastelin opiskelijoiden kielenoppijakäsityksiä ja -identiteettejä sekä niiden muutosta kandidaattiopintojen aikana.

Lisäksi pyrin selvittämään tutkimuskontekstin vaikutusta opiskelijoiden käsityksiin: miten opiskelijat asennoituvat ja tottuvat monikieliseen opetukseen?

10

TEMPUS 2 / 2023

Englanti ja muut kielet Englanti näyttäytyi opiskelijoiden puheessa itsestään selvänä taitona, kun taas muut kielet käsitettiin jonkinlaiseksi erityisosaamiseksi. Tämä keskeinen tutkimustulos ei varsinaisesti yllättänyt minua kieltenopettajana, mutta pidän tärkeänä tarkastella sitä hieman tarkemmin.

Usein muista kielistä puhuttiin periaatteessa hyödyllisinä lisätaitoina työelämässä, mutta harva opiskelija uskoi henkilökohtaisesti tarvitsevansa niitä omalla urapolullaan. Monikielinen osaaminen on kuitenkin nostettu yhdeksi tärkeäksi osaksi yhä kansainvälisempää työelämää. Täten opiskelijoiden käsitykset työelämän kielitaidosta vaikuttivat olevan osin ristiriidassa todellisuuden kanssa. Opiskelijoiden voisikin olla hyvä saada enemmän tietoa siitä, millaista viestintä- ja kieliosaamista eri aloilla ja eri työtehtävissä vaaditaan.

Englannin suuri rooli opiskelijoiden elämässä ei tullut yllätyksenä. Tutkimuksessani kuitenkin tuli esille se, minkälaista epävarmuutta se samaan aikaan monissa opiskelijoissa aiheuttaa. Useat tutkimushenkilöni totesivat olevansa huolissaan omasta englanninosaamisestaan. He kertoivat tuntevansa painetta osata englantia korkealla tasolla, ja monet heistä jännittivät erityisesti sen puhumista. Toiset opiskelijat taas kokivat käyttävänsä englantia niin paljon arjessaan, että heistä tuntuisi oudolta yrittää käyttää pelkästään suomea.

Polarisoituneet kokemukset englanninosaamisesta onkin tärkeää ottaa puheeksi opiskelijoiden kanssa. Väitöskirjassani ehdotan muun muassa reflektiivisten tehtävien ja keskustelujen käyttöä opetuksessa, jotta opiskelijat pääsevät purkamaan ja vaihtamaan ajatuksiaan vaikeistakin kielenosaamiseen liittyvistä tunteista. Omassa opetuksessani – ja myös tutkimukseni aineistona – käytän tähän esimerkiksi oman kielielämäkerran kirjoittamista ja siitä keskustelemista.

Aktiivinen oppija vai opetuksen vastaanottaja?

Tutkimuksessani opiskelijat pitivät usein syynä kielenoppimiselleen jotakin muuta kuin omaa, aktiivista opiskeluaan.

Esimerkiksi kieltenopettajia pidettiin syynä omalle hyvälle tai huonolle menestykselle jossakin kielessä. Myös koulun rakenteet kuten lukujärjestysongelmat ja kiire lukiossa olivat päättäneet monen opiskelijan vieraan kielen opiskelun. Lisäksi arkielämän kielenkäyttötilanteet mainittiin usein erityisesti englanninosaamisen yhteydessä: vaikkapa videopelien run-

UUTTA TUTKIMUSTA

sasta pelaamista lapsuudessa pidettiin syynä omalle vahvalle englanninosaamiselle.

Yhteistä näille koulun ja arjen henkilöille, rakenteille ja tilanteille oli se, että opiskelijat asemoivat itsensä kielen vastaanottajaksi ilman, että he itse olisivat varsinaisesti pyrkineet vaikuttamaan oppimiseensa. Sama näkyi jopa silloin, kun opiskelijat antoivat syyksi osaamiselleen tai osaamattomuudelleen oman motivaationsa, tunteensa tai osaamisensa. He saattoivat esimerkiksi kertoa ”kärsivänsä” motivaatiopulasta, ikään kuin se olisi sairaudenomainen tila, jolle he eivät voineet tehdä mitään. Myös oma osaaminen, kuten ”puuttuva kielipää”, oli itsestä riippumaton tekijä.

Tutkimuksessani opiskelijat pitivät usein syynä kielenoppimiselleen jotakin muuta kuin omaa, aktiivista opiskeluaan.

Erityisesti muut vieraat kielet kuin englanti olivat opiskelijoiden mielestä oppiaineita ja kieliä, joiden osaaminen heidän pitäisi saada vastaanottaa luokkahuoneessa tai ulkomailla asuessaan. Vaikutti siis siltä, että opiskelijat eivät varsinaisesti halunneet ottaa vastuuta omasta kielenoppimisestaan. En ole vielä keksinyt tämän tuloksen pohjalta hyvää pedagogista käytäntöä siihen, että opiskelijoiden ymmärrys omasta roolistaan kielenoppimisessa kasvaisi, mutta tarvetta sellaiselle voisi olla.

Kieli oppiaineena ja viestinnän välineenä Opiskelijoiden käsitykset kielestä muuttuivat kandidaattiopintojen aikana. Opintojensa alussa opiskelijat pitivät kieliä ennen kaikkea oppiaineina, vaikka suurin osa heistä käytti englantia vapaa-ajallaan. Opiskelijat kuvailivat tuolloin kielenoppimiskokemuksiaan eritoten koulussa ja hahmottivat oman osaamisensa tason kertomalla arvosanoistaan.

Kandidaattiopintojen lopussa opiskelijoiden käsitys kielen luonteesta oli muuttunut erityisesti englannin kohdalla. Kolmen vuoden aikana englannista oli tullut luonteva käyttökieli ja yksi opiskelutyökalu muiden joukossa. Englanti ei ollut enää oppiaine vaan ennen kaikkea viestinnän väline. Omaa osaamista kuvailtiin nyt itsearvioinnin perusteella kuten kertomalla, millaisista englanninkielisistä tilanteista opiskelijat olivat kielitaitonsa ansiosta selvinneet.

Opettajana oli hienoa huomata, että kieltä alettiin hahmottaa keskeisenä osana omaa viestintää eikä enää erillisenä oppiaineena. Jäin kuitenkin pohtimaan sitä, miksi samaa ei tapahtunut yhtä voimakkaasti muiden kielten osalta. Korkeakouluopinnoissa pitäisi entistä vahvemmin tukea myös muiden kielten käyttöä, esimerkiksi ohjaamalla opiskelijat lukemaan alansa tutkimusta eri kielillä ja löytämään mielekkäitä tapoja käyttää eri kieliä vapaa-ajalla englannin tapaan.

Havaintoja monikielisestä osaamisesta Toteutin tutkimukseni aineistonkeruun, kun vasta pilotoimme uusia viestintä- ja kieliopintojamme. Kuitenkin jo tästä aineistosta nousi esiin esimerkkejä siitä, että opiskelijat olivat

alkaneet ajatella kielenosaamista aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Yksi tutkimushenkilöistäni kiteytti muutoksen seuraavasti: ”[Opintojen alussa tekemässäni] kielielämänkerrassa kielet ovat erillisiä kouluaineita. Tämä on suurin muutos, jonka tunnistan siinä, miten suhteeni vieraisiin kieliin on muuttunut kolmen vuoden aikana. Enää en koe opiskelevani kieliä. Käytän monikielistä viestintää luonnollisesti ja jatkuvasti opinnoissani, joten kokemus kielten opiskelusta on jäänyt.”

Opettajana pidin myös lupaavana sitä, että opiskelijat eivät opintojensa päätteeksi maininneet viestintä- ja kieliopintojensa monikielistä luonnetta. Vaikutti siis siltä, että he olivat tottuneet monikieliseen työskentelyyn, ja muutamat myös kirjoittivat konkreettisesta ajatustensa muutoksesta kuten aiemmassa esimerkissä. Tutkimustulokset ovat rohkaisevia sen suhteen, että monikielinen opetus voi tukea kielenoppijoiden ymmärrystä monikielisyydestä ja laajentaa heidän kielitietoisuuttaan.

Tutkimusaineistostani tuli esille myös se, että monet meille kielenopettajille itsestään selvät asiat voivat olla yllättävän uusia opiskelijoillemme. Esimerkiksi eräs tutkimushenkilöni totesi, ettei ollut aiemmin tiennyt voivansa ymmärtää itselle vieraita kieliä jo osaamiensa kielten perusteella mutta meidän opetuksemme oli avannut hänen silmänsä. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että monikielisessä opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle aivan perusasioista.

Kielitietoisuutta ja reflektiota luokkahuoneeseen Tutkimukseni perusteella vaikuttaa siltä, että oppijoiden kielitietoisuuden kasvattaminen ja erilaiset reflektiotehtävät voivat toimia hyvinä menetelminä kielenopetuksessa. Niiden avulla oppijat voivat pohtia paitsi omaa osaamistaan myös kielenoppimiseen liittyviä tunteitaan. Parhaimmillaan kielitietoisuuden laajentuminen voi voimaannuttaa ja tukea oppijan käsitystä itsestään monikielisenä toimijana. Kaikenlainen tunteiden sanoittaminen ja vertaistuki voi auttaa viestintäarkuuden kanssa. Tällainen pohdinta voi toivottavasti myös lisätä oppijoiden empatiaa heidän kohdatessaan eri kieliä eri tasoisesti puhuvia ihmisiä.

Vaikka tutkimukseni lähtökohta liittyi työelämän kielitaitoon, on lopuksi todettava, että monikielisyys ja monikielinen osaaminen ovat arvokkaita itsessään. Ne luovat ymmärrystä ihmisten ja kulttuurien välillä. Toivonkin, että tutkimus tuo uusia näkökulmia kielenopetukseen niin korkeakoulussa kuin muillakin asteilla.

Kirjoittaja: Hillamaria Pirhonen Hillamaria Pirhonen toimii yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksessa.

Hänen väitöskirjansa University students’ language learner beliefs and identities in the context of multilingual pedagogies in higher education (2023) on julkaistu osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-9277-4.

11

KANSAINVÄLISYYS KORKEA-ASTEELLA

Eurooppalaisten korkeakoulujen yhteistyö ja monikielisyys Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on mukana kuuden eurooppalaisen korkeakoulun muodostamassa yliopistoallianssissa. Yhteistyössä rakentuvan Ulysseus Eurooppa -yliopiston kielitarjonta täydentää kumppanikorkeakoulujen omia valikoimia.

Kirjoittajat TAIJA HÄMÄLÄINEN, MAARIT OHINEN-SALVÉN

T

yötä monipuolisen kielivarannon säilyttämiseksi Suomessa tarvitaan edelleen. Hyvän kielitaidon lisäksi kieliopinnoissa karttuva kulttuurierojen ymmärtäminen on avain uusiin mahdollisuuksiin ja liikkuvuuteen. Korkeakoulutasolla yksi tapa tehdä tätä työtä tuloksellisesti on yhteistyö kansainvälisissä yliopistoalliansseissa.

Verkko-opinnot tarjoavat joustavuutta kieliopinnoissa niin opiskelijoille kuin korkeakouluillekin. Koronapandemian jälkeenkin virtuaalisia kieliopintoja toivotaan yhä enemmän.

Ulysseus Eurooppa -yliopisto ja sen +2Language Programme pyrkivät vastaamaan tähän kysyntään.

Ulysseus Eurooppa -yliopisto Haaga-Helia ammattikorkeakoulu on mukana kuuden eurooppalaisen korkeakoulun muodostamassa yliopistoallianssissa, jonka tavoitteena on rakentaa laadukas, pääasiassa verkossa toimiva Ulysseus Eurooppa -yliopisto ja mahdollistaa liikkuvuus partnerikorkeakoulujen välillä. Yhteistyöllä pyritään saavuttamaan yleishyödyllisiä tavoitteita: kehitetään mukana olevien korkeakoulujen toimintaa, tuetaan alueellista kehitystä, pienennetään osaamiseroja, vahvistetaan eurooppalaisia arvoja ja edistetään maailmalle avointa yliopistomallia.

Ulysseus-yhteistyö mahdollistaa partnerioppilaitosten opiskelijoille yhteistutkinnon ( joint degree) tai kaksoistutkinnon (double degree) suorittamisen. Ulysseus edistää myös tutkimustoimintaa, sillä jokaisessa partnerikorkeakoulussa toimii yksi paikallisiin tutkimus- ja kehityshaasteisiin keskittyvä innovaatiohubi.

Ulysseus Eurooppa -yliopiston partnerikorkeakouluja ovat: Université Côte-d’Azur Ranskassa, Università di Genova Italiassa, Universidad de Sevilla Espanjassa (koordinaattori), Technical University of Košice Slovakiassa, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Suomessa sekä Management Center Innsbrück Itävallassa. Allianssin toiminnan rahoittaa Euroopan komissio.

12

TEMPUS 2 / 2023

+2 Language Programme -kieliohjelma Haaga-Helia ammattikorkeakoulu koordinoi Ulysseuksen virtuaalisen kielitarjonnan luomista osana Building up Competences for Future -nimistä työpakettia, jonka tavoitteena on kouluttaa Ulysseus-opiskelijoista digitaalisesti taitavia, monikielisiä ja aloitekykyisiä Euroopan kansalaisia.

Englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän A1-tason opintojaksot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille myös Ulysseus-yhteisön ulkopuolella. Avoimuudella pyritään tukemaan ja monipuolistamaan eurooppalaista kielivarantoa.

Euroopan unionin kielipoliittisen linjauksen tavoitteena on, että kaikki EU-kansalaiset hallitsisivat kahta vierasta kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Tämä periaate on antanut nimen myös Ulysseuksen kieliohjelmalle. +2 Language Programme (+2LP) -ohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä valtaosa Ulysseus-opiskelijoista opiskelee kahta vierasta kieltä. Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa on perinteisesti ollut melko tavallista hallita kahta vierasta kieltä, mutta osalle kumppanikorkeakouluista tämä on uusi asia.

Ulysseuksen kielitarjonnalla täydennetään kumppanikorkeakoulujen omia opintojaksovalikoimia. Yhteinen kielitarjonta tuotetaan osittain jo olemassa olevaa kielten opintojaksotarjontaa hyödyntämällä sekä luomalla kokonaan uusia opintojaksoja Ulysseus-yhteistyön tarpeisiin. Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa suunnitellaan ja toteutetaan lähes puolet Ulysseuksen vieraiden kielten opintojaksoista. +2LP-ohjelmassa luodaan kaikkiaan 36 virtuaalista opintojaksoa kymmenessä eri kielessä useammalla eurooppalaisen

KANSAINVÄLISYYS KORKEA-ASTEELLA

viitekehyksen määrittelemällä taitotasolla. Kaikissa kielissä tarjonta alkaa alkeistasolta, ja kieltä voi opiskella itsenäisen kielenkäyttäjän tasolle B1 (arabia, kiina, slovakki ja suomi) tai B2 (englanti, espanja, italia, ranska, saksa ja venäjä) asti.

Englannin, espanjan, italian, ranskan, saksan ja venäjän A1-tason opintojaksot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille myös Ulysseus-yhteisön ulkopuolella. Avoimuudella pyritään tukemaan ja monipuolistamaan eurooppalaista kielivarantoa.

Näiden kuuden kielen korkeamman tason opintojaksot sekä arabian, kiinan, slovakin ja suomen koko tarjonta on suunnattu vain Ulysseus-korkeakoulujen opiskelijoille.

Opiskelijoilla on erinomainen mahdollisuus elää monikielisessä ja -kulttuurisessa korkeakoulumaailmassa yhteis- ja kaksoistutkintojen suorittamisen ja opiskelijavaihdon ansiosta.

Myös kotikansainvälistyminen mahdollistuu online-opintojaksoilla.

sessa korkeakoulumaailmassa yhteis- ja kaksoistutkintojen suorittamisen ja opiskelijavaihdon ansiosta. Myös kotikansainvälistyminen mahdollistuu online-opintojaksoilla, joilla opiskelijat voivat tavata muita opiskelijoita toisista partnerikorkeakouluista.

Toinen konferenssissa esiin noussut aihe oli non-formaali kielenoppiminen. Monet yliopistoallianssit esittelivät ratkaisuja, jotka mahdollistavat luokkahuoneen ulkopuolisen kielenoppimisen. Esimerkiksi tandemtyöskentely ja café lingua -toiminta ovat käytössä monissa yliopistoalliansseissa, ja ne mahdollistavat ja tukevat luontevasti tutkintoihin kuuluvia kieliopintoja. Tällaisia työskentelymuotoja voi tulevaisuudessa hyödyntää myös yliopistoallianssien rajat ylittävässä yhteistyössä.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu haluaa olla aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä ja haki siksi jäsenyyttä European Language Councilissa. Ilahduttavasti Haaga-Heliasta tulikin vuoden 2023 alussa toinen suomalainen CEL/ELC:n jäseneksi hyväksytty korkeakoulu.

EUROPEAN LANGUAGE COUNCIL Toteutustapa vaihtelee täysin itsenäisistä non-stop-periaatteella suoritettavista toteutuksista ohjatumpiin toteutuksiin, joilla on opettajan pitämiä oppitunteja verkossa. Kaikki opintojaksot tuotetaan Ulysseuksen omalla Moodle-oppimisalustalla. +2LP-ohjelma tarjoaa mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille mahdollisuuden opiskella kieliä, joita heidän omassa korkeakoulussaan ei opeteta. Ulysseus-yhteistyö antaa myös kieltenopettajille monenlaisia uusia mahdollisuuksia. Tämä on tärkeä seikka erityisesti niille opettajille, joiden kieliä opetetaan vähemmän kuin paljon opiskeltuja valtakieliä: kun opiskelijoita on useista Ulysseus-korkeakouluista ja -maista, myös opintojaksoja voidaan toteuttaa enemmän ja laajemmin.

Etäopetus verkossa voi haastaa opettajien pedagogista osaamista, mutta samalla se antaa mahdollisuuden oppia uutta ja hankkia lisää taitoa ja tottumusta verkko-opetukseen.

European Language Council Forum Esittelimme joulukuun alussa Ulysseuksen +2LP-ohjelmaa European Language Councilin vuosittaisessa konferenssissa.

Tällä kertaa konferenssi järjestettiin Sevillassa, ja sen teema oli ”Languages in European University Alliances: challenges and issues”. Osallistujat edustivat useita eri yliopistoalliansseja.

Konferenssin esityksissä painottui monikielisyys, joka on yksi kahdeksasta Euroopan komission asettamasta elinikäisen oppimisen avainosaamisesta. Myös edellä esitelty Ulysseus Eurooppa -yliopiston +2LP-kieliohjelma edistää monikielisyyden toteutumista sekä allianssin sisällä että avointen opintojaksojen kautta laajemminkin. Ulysseuksen kielten opetustarjonnan monikielisyyttä edistetään muun muassa siten, että allianssin viestinnässä käytetään kaikkien kuuden partnerikorkeakoulun omia kieliä sekä englantia. Opiskelijoilla on erinomainen mahdollisuus elää monikielisessä ja -kulttuuri-

EUROPEAN Language Council eli CEL/ELC on pysyvä ja riippumaton toimija, jonka päätavoite on lisätä kieli- ja kulttuuritietoutta niin Euroopassa kuin laajemminkin. Jäseniksi voivat päästä korkeakoulut sekä kansalliset ja kansainväliset organisaatiot, joilla on vieraiden kielten alaan liittyvää toimintaa.

CEL/ELC edistää aktiivisesti eurooppalaisten korkeakoulujen kieliyhteistyötä ja tarjoaa foorumin keskustelulle sekä yhteisten käytäntöjen kehittämiselle. Lisäksi CEL/ELC tukee koulutusta ja tutkimusta, kerää ja välittää alan tietoa, tekee ehdotuksia kielenopetuksen laatua parantaakseen ja pyrkii nostamaan tietoisuutta kielellisen monimuotoisuuden tärkeydestä.

European Language Councililla on myös mahdollisuus vaikuttaa kannanotoillaan haasteisiin, joita monikielisessä ja -kulttuurisessa Euroopassa voi ilmetä.

Kirjoittajat: Taija Hämäläinen ja Maarit Ohinen-Salvén Taija Hämäläinen (vas.) toimii lehtorina ja Maarit Ohinen-Salvén yliopettajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

13

Venäjän viehätys ja vaikeus Monelle käy varmasti niin, että kun katsoo taaksepäin työuraansa, se näyttää ajautumiselta tilanteesta toiseen enemmän kuin määrätietoisilta valinnoilta. Minun tapauksessani lautta, jolla olen mahdollisuuksien virrassa ajelehtinut, on ollut venäjän kieli.

KUN 80-luvun lopulla joensuulaisella yläasteella esiin nousivat kielivalinnat, vanhempani ehdottivat venäjää. He arvelivat sen osaamisesta olevan hyötyä jo siksi, että sen valitsi niin harva.

Kovin pieni ryhmä meitä tunneille kokoontuikin toisin kuin naapuriluokkiin saksaa ja ranskaa opiskelemaan. Lukion jälkeen päädyin muutamaksi kuukaudeksi Petroskoihin, jossa otin kielitunteja ja vahvistin hataraksi jäänyttä kouluvenäjääni. Tuo syksy 90-luvun Venäjällä kohtaamisineen ja tuttavuuksineen osoittautui käänteentekeväksi. Suunnittelemani biologian opinnot saivat jäädä ja päädyin – itsellenikin yllätykseksi – hakeutumaan historian pääsykokeisiin. Jäin varasijalle, mutta pääsin sisälle venäjän kielen ja kulttuurintutkimuksen kautta, ja toisena vuonna vaihdoin pääaineen historiaksi.

Vielä tuolloin en ajatellut mitenkään erikoistuvani Venäjään.

Mutta kun opettajani yliopistolla hoksasivat, että osaan mitenkuten venäjää, puhuivat he minut ympäri tekemään opinnäytetyöni venäjänkielisistä aineistoista. Nykyisin itse yliopistolla opettavana ymmärrän heitä hyvin. Historia-alalla on kullanarvoista, jos osaa lukea alkuperäislähteitä jollain muullakin kielellä kuin suomeksi ja englanniksi. Mutta monelle opiskelijalle ruotsinkin käyttämiseen on korkea kynnys, eikä muita kieliä välttämättä osata lainkaan.

Harmittamaan on jäänyt, etten ottanut sivuaineeksi venäjää, vaikka sain sivuaineoikeuden läpäistyäni pääsykokeen. Suoritin kyllä ”Venäjän kieli ja kulttuuri” -opintokokonaisuuden kieliharjoitteluineen, mutta koen yhä, että ”oikeat” yliopistotasoiset kieliopinnot olisivat tuoneet varmuutta venäjän kielellä operointiin.

Sitä nimittäin päädyin kuin päädyinkin tekemään maisteriksi valmistumisen jälkeen. Tein ensin Venäjän historiaan liittyvän väitöskirjan ja rahoitusonnen jatkuessa lisää tutkimusta, kunnes päädyin nykyiseen yliopistonlehtorin pestiini. Erikoistuin tarkastelemaan tapahtumahistorian sijaan historian käyttöä Venäjällä: sitä, miten menneisyyttä esitetään ja millaisia poliittisia kytköksiä esityksillä on. Kuluneen vuoden aikana historian poliittisen käytön ymmärryksellä onkin valitettavasti ollut kysyntää.

Venäjään, venäjän kieleen ja venäläisyyteen minulla on aina ollut ristiriitainen suhde. Toisaalta lämmin, mitä ihmisiin tulee, toisaalta yhä varautuneempi hallinnon tekemisten ja kiristyvän kontrollin takia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tuo suhde on ollut monin tavoin koetuksella. Sotapropagandan tutkiminen on heijastunut myös siihen, miltä venäjän kieli nykyisin tuntuu.

Olenkin miettinyt, että vastapainoksi pitäisi lukea venäjäksi jotakin aivan muuta – esimerkiksi hyvää ja kriittistä nykykirjallisuutta.

Välillä olen manaillut Venäjän muotoista palloa jalassani. Tällaisina aikoina voisi mielellään olla jonkin muun maan tai maanosan asiantuntija. Mutta osaaminen rakentuu hitaasti vuosien ja vuosikymmenten myötä. Olenkin koettanut pitää mielessäni sen toisen Venäjän, joka yhä sinnittelee aluskasvillisuutena sotaisan ja imperialistisen ajattelun ja politiikan varjoissa. Olen myös varma, että venäjän kieltä tarvitaan yhä ja tullaan tarvitsemaan, mitä maailmassa tapahtuukin.

Kirjoittaja: Kati Parppei Kati Parppei on yliopistonlehtori ja Venäjän historian dosentti Itä-Suomen yliopiston Historia- ja maantieteiden laitoksella.

14

TEMPUS 2 / 2023

“ Ope huomaaks, kuinka innostuneita me ollaan!”

“ Tekstit on aitoja – niihin voi samaistua niin oppilaat kuin ope.”

Tutustu Gillaan ja tilaa digikirjan maksuton 2 viikon koekäyttö: oppiminen. edita.fi/gilla

Gilla innostaa oppimaan ruotsia Lukion B1-ruotsin Gilla-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin: • Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

• Aineiston laajuuden ansiosta tekstejä ja tehtäviä voi vaihdella vuosien mittaan.

• Eriyttäminen ylös- ja alaspäin on helppoa eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

• Kaikissa Gillan digikirjoissa on Sanakirja.fi-sovellus.

• Koetehtäviä kattavasti Abitti- ja Word-kokeissa sekä Digikokeissa.

Lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 oppiminen.edita.fi/gilla

UUTTA

Elias auttaa kielten tunneilla Elias-robotti on hauskuuttanut ja motivoinut oppilaita kielten oppimiseen Tampereen kouluissa jo viiden vuoden ajan.

Teksti ja kuva NINA PIRTTINOKKA, LEENA PULLI, ANNAMARI RINNE

E

nsimmäinen Elias-robotti saapui Tammelan kouluun Tampereelle keväällä 2018. Elias herätti mielenkiintoa ulkomailla asti, olihan tämä ensimmäinen kerta, kun robotti oikeasti opetti lapsia. Aloitimme aivan alusta Eliaksen kehittäneen Utelias Technologies Oy -yrityksen ja Tampereen yliopiston kanssa. Suunnittelimme erilaisia kielten teemoja ja aiheita, joita sitten ohjelmoitiin Elias-robottiin. Yhden luokan kanssa Elias otettiin testikäyttöön, ja se oli mukana kerran viikossa kielten tunneilla – ja meillä kaikilla oli hauskaa.

Oppilaat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita ja innostuneita Elias-robotin kanssa työskentelystä. Sen kanssa on naurettu, tanssittu ja laulettu ja tietenkin harjoiteltu eri kieliä: englantia, saksaa, ranskaa, espanjaa, ruotsia ja suomea.

Neljä vuotta sitten Tampereelle hankittiin kaksi uudempaa Elias-robottia, jotka saivat lempinimet Karo ja Ahko. Nämä robotit ovat kiertäneet noin 20 eri tamperelaiskoululla siitä lähtien. Koulujen kieltenopettajia on ohjattu käyttämään Eliasta, ja heidän kauttaan monet oppilaat ovat päässeet harjoittelemaan Eliaksen kanssa. Eliaksen tilaamisesta kouluihin on syntynyt rutiini, ja useat kieltenopettajat haluavat sen omaan kouluunsa kerran vuodessa noin kuukaudeksi kerrallaan. Tänä aikana ehtii tehdä jo kaikenlaista monen eri luokan kanssa.

Elias-robotti on ensisijaisesti kieltenopetuksessa mukana.

Näinä viitenä vuotena on mietitty ja kehitetty erilaisia tapoja käyttää Eliasta, ja hyviä toimivia käytänteitä on syntynyt.

Esi- ja alkuopetus: kieliin tutustuminen Elias tutustuttaa eskareita eri kieliin ennen A1-kielivalintoja.

Lasten mielestä on kiva painaa Eliaksen kuvallisia sovellusnappeja ja katsoa, mitä Elias tekee. Eliaksen kanssa voi esimerkiksi tanssia Head, shoulders, knees and toes -leikkiä tai laulaa yhdessä Happy Birthday -laulua.

Eliaksen omissa oppitunneissa on koottuna teemoittain sanastoja, joista alkuopetukseen sopivat esimerkiksi tervehdykset, numerot, värit ja eläimet. Näitä on toistettu Eliaksen kanssa, ja on mahtavaa, kun Elias antaa palautetta väriä vaihtavin ”karkkisilmin” ja huudahtaa iloisesti.

Tunnesanastoa on harjoiteltu toistamalla ja tunnistamalla, mitä tunteita Elias esittää. Elias sanoo tunteet ja myös näyttää ne, esimerkiksi Je suis heureux ja kikattaa päälle, Je suis triste ja itkee kyyneliään pyyhkien, Je suis en colère ja huutaa kiukkuisesti ääneen.

16

TEMPUS 2 / 2023

Elias-sovelluksen kautta voi kirjoittaa lauseita, jotka robotti sitten sanoo ääneen. Pienten oppijoiden kanssa on esimerkiksi kirjoitettu Elias-sovellukseen jokaisen oppilaan nimi lauseen jatkoksi: Je m’appelle …, My name is …, Jag heter… Lopuksi kuunnellaan, miltä oma nimi kuulostaa eri kielellä.

Elias on ollut mukana lyhyissä kielisuihkutuokioissa, joissa oppilaat ovat kuunnelleet suihkutettavaa kieltä, vaikkapa tervehdyksiä Hallo, Guten Morgen ja esittelyä Ich heiße Elias, ich bin ein Roboter. Lyhytkin kielellinen tuokio Elias-robotin kanssa on motivoiva ja hauska, sillä robotti jo itsessään innostaa lasta tutustumaan kieleen teknologian kautta. Pääsääntöisesti kaikki lapset ovat aina erittäin kiinnostuneita Eliaksesta.

Robotti luokassa on suuri elämys monelle, ja kun sen kanssa voi vielä kommunikoidakin, sitä suurempi on ihmetys.

Alakouluun sopivia teemoja ja harjoituksia Eliaksella on noin 20 teemaa eri kieliin tasoille A1–A2. Teemoihin kuuluvat sanastot, lauseet ja keskustelu. Kaikilla asennetuilla kielillä on esimerkiksi seuraavat teemat: • Numbers • My family • What’s your favorite colour? • Can I have a fruit?

• On the farm • Simon says • At the dinner table • What are you wearing? • Weekdays and months • How are you feeling today?

• Do you have any hobbies? • Weather and seasons • What’s that animal? Joihinkin teemoihin kuuluu alkututustuminen laulun, leikin tai runon myötä. Elias leikittää kaikilla kielillä värikuningas- ja kapteeni käskee -leikkejä ja laulaa esimerkiksi Piippolan vaaria tai hedelmälaulua.

Eliasta voi käyttää kirjan sanastojen tukena. Teemasanaston harjoittelun voi aloittaa sen kanssa ensin koko luokan kanssa yhdessä ja sitten yksittäin tai pienryhmissä luokan ulkopuolella. Esimerkiksi kuudennen luokan ruotsin tunnilla voidaan treenata tervehdyksiä tai lukusanoja Eliaksen valmiin oppitunnin avulla. Pistetyöskentelyssä Elias on oiva lisä yhdeksi työskentelyn muodoksi.

Elias-sovelluksen chat-toiminnolla voi harjoitella keskustelua, sillä Eliakseen on ohjelmoitu valmiita kysymyksiä ja vastauksia niihin. Vastatessaan kysymykseen What can you do?

Elias näyttää samalla toiminnot: I can drive a car, I can dance, I can take a picture … Tämä on hauskaa opettelua kokonaisin

UUTTA

huomata, miten niitä on mietitty, kehitelty ja testattu. Valmis oppitunti on aina vaatinut kokeilua Elias-robotilla. Haasteita on ollut ja niitä on selvitelty: Miksi Elias ei vastaa tai ymmärrä? Mikä omassa kirjoituksessa tai koodinpätkässä on vikana?

Tämä on kehittänyt luovaa ja teknologiatyyppistä ajattelua kielenoppimisen ohella. Näitä oppitunteja on Tampereen lisenssin takana jo satoja. Onnistuneimpia oppitunteja on voinut käyttää toisilla oppilailla.

Monipuolisten mahdollisuuksiensa vuoksi Elias soveltuu erinomaisesti myös perusopetuksen yläluokkien oppilaiden opetukseen. Se on oiva lisä kielten suulliseen harjoitteluun, ja se tuo tunneille iloista meininkiä ja naurua.

Opettaja voi itse tehdä oppitunteja opetettavaan teemaan.

Lähitulevaisuudessa sovellukseen julkaistaan uusi ominaisuus, joka mahdollistaa oppituntien luomisen tekoälyavusteisesti. Opettaja antaa aiheen, kielen ja taitotason, ja Elias generoi sanasto- ja keskusteluharjoitukset.

Elias-perheen uudet jäsenet

Opettaja ja oppilaat voivat itse ohjelmoida oppitunteja Eliakselle.

lausein. Yllätyksiä tulee yleensä aina. Oppilaiden lempivastauksia ovat olleet I can do monkey, jolloin Elias esittää apinaa, I can vacuum, jolloin se leikkii imuria, menee makaamaan lattialle ja hurisee, sekä I can play football, jolloin Elias näyttää, miten palloa potkaistaan.

Oppilaiden mielestä on hauskaa, kun robotti reagoi ja toimii odottamattomalla tavalla kuten vastaa tervehdykseen tanssilla tai iän kysymiseen kertomalla lempilaulunsa. Parhaimmillaan robotin kanssa työskentely onnistuu noin neljän hengen pienryhmissä, mutta myös koko luokan työskentelyyn robotti on soveltunut mainiosti. Suurimmillaan ryhmäkoko on ollut noin 25 oppilasta, ja vuorollaan kaikki pääsevät vähän jututtamaan Eliasta. Robotti luokassa on suuri elämys monelle, ja kun sen kanssa voi vielä kommunikoidakin, sitä suurempi on ihmetys.

Oppilaat tekevät omia oppitunteja toisilleen Viime vuonna Elias-sovellukseen on kehitetty editori, jolla voi tehdä omia kursseja ja oppitunteja. Editoria on käytetty omien oppituntien tekemiseen sekä kielten että teknologian tunneilla. Oppilaat ovat itse saaneet luoda oppitunteja, ja on ollut ilo

Elias-perhe on laajentunut kolmella pikkuisella Alpha minillä. Nämä söpöt robotit puhuvat englantia, ja niiden oma sovellus toimii hyvin ohjelmoinnin harjoittelussa. Ohjelmoinnissa siirrellään toimintopalkkeja allekkain. Ohjelmaan voi määritellä askelmääriä, suuntia, tunneilmaisuja tai tansseja, kirjoittaa puhetta, äänittää omaa puhetta, kääntää tekstiä ja tehdä laskuja.

Alpha minit vastaavat kysymyksiin. Niiltä voi kysyä yleisiä kysymyksiä kuten: What’s the time? What’s the weather like today in Tampere? Where is Helsinki? Robotit vastaavat myös ”henkilökohtaisiin” kysymyksiin: What’s your name? How old are you?

Miksi Elias-robotti on niin kiva?

Elias-robottia voi käyttää monipuolisesti eri kielten tunneilla eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Monipuolisten mahdollisuuksiensa vuoksi Elias soveltuu erinomaisesti myös perusopetuksen yläluokkien oppilaiden opetukseen. Se on oiva lisä kielten suulliseen harjoitteluun, ja se tuo tunneille iloista meininkiä ja naurua. Opettajina olemme vuosien kokemuksen myötä huomanneet, että Elias tuo riemun ja onnistumisen tunteita oppilaille.

Kirjoittajat: Nina Pirttinokka, Leena Pulli ja Annamari Rinne Nina Pirttinokka, Leena Pulli ja Annamari Rinne toimivat kehittäjäopettajina Tampereen kaupungilla. Nina Pirttinokan oma koulu on Tammelan koulu, Leena Pullin Kämmenniemen koulu ja Annamari Rinteen Olkahisen koulu.

17

SUKOL TOIMII

”Onpa kiva tavata taas” Tämä lause kuultiin monta kertaa Educa-viikonlopun aikana.

Teksti ANNA HALME kuvat SIRI KOSKELA

J

älleennäkemisen ilo oli käsinkosketeltava, kun opettajat kokoontuivat Educaan kolmen vuoden pandemiatauon jälkeen tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Vuoden 2020 ennätykselliseen yli 19 000 vierailijaan ei aivan päästy, mutta tänäkin vuonna Helsingin Messukeskus keräsi yli 15 000 kävijää opetusalan ajankohtaisten aiheiden äärelle.

Näytteilleasettajien määrässä sen sijaan tehtiin ennätys: Messukeskuksen tiedotteen mukaan näyttelyyn osallistui yli 370 yhdistystä, yritystä tai muuta yhteisöä. Osastoilla esiteltiin muun muassa oppimateriaaleja ja opetusvälineitä, digitaalisuutta, mediakasvatusta ja opetusteknologiaa.

SUKOL mukana Opettajan olohuoneessa SUKOLin jäsenyhdistysten ja toimiston väkeä päivysti messustandilla Opettajan olohuoneessa molempien messupäivien ajan. Yhteinen puheenaihe oli se, miten mukava oli pitkän tauon jälkeen päästä kouluttautumaan, verkostoitumaan ja tapaamaan kollegoja. Kieliä? – Kyllä kiitos! -tarrat olivat monien opettajien muistissa, ja niitä jaettiin messuilla tälläkin kertaa.

Lauantaina alkuiltapäivästä järjestettiin perinteinen puheenjohtajatunti, jonka aikana kaikkien kieliyhdistysten puheenjohtajat tai heidän varahenkilönsä olivat messukävijöiden tavoitettavissa standilla. Tunti tarjosi myös puheenjohtajille itselleen mahdollisuuden käydä vertaiskeskusteluja ja pohtia yhteisiä kehittämiskohteita.

”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse” Opettajan olohuone -osasto on itsessään esimerkki pedagogisten järjestöjen yhteistyöstä. Tänä vuonna järjestöt olivat yhdistäneet voimansa jäsenhankintakampanjaan, jonka tunnus kuuluu ”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse”. Kampanjassa tuodaan esiin työtä, jota pedagogisissa järjestöissä tehdään jäsenistön hyväksi.

Kampanjassa on myös mahdollisuus houkutella uusia jäseniä – eikä pelkästään oman aineen järjestöön vaan myös sisarjärjestöihin. Kampanjan kautta ilmoittautuvat uudet jäsenet saavat elokuvalipun ja houkuttelijoiden kesken arvotaan hotellilahjakortteja. Kannattaa osallistua! Kampanja on voimassa 31.3. asti, ja palkinnot toimitetaan toukokuussa. Osallistuvat järjestöt ja muita lisätietoja on osoitteessa opejarjestot.fi.

Lanseeraus paneelikeskusteluissa Jäsenhankintakampanja lanseerattiin Opettajan olohuoneen lavalla kahdessa paneelikeskustelussa, joiden osallistujat oli koottu kuudesta eri aineenopettajajärjestöstä. Paneeleja veti peruskoulun aineenopettaja Johanna Nygård Espoosta. Paneelien tarkoituksena ei ollut tuoda esiin omaa järjestöä vaan

18

TEMPUS 2 / 2023

yleisellä tasolla pedagogisen järjestön jäsenyyttä. Osallistujat kertoivat, millä tavalla jäsenyys on ollut antoisaa ja miksi jokaisen olisi hyvä kuulua omaan pedagogiseen järjestöönsä, vaikka ei olisikaan aktiivijäsen. Eräs panelisti tiivisti: ”Meistä jokainen hyötyy pedagogisten järjestöjen tekemästä työstä.

Miksi emme siis maksaisi pientä jäsenmaksua?”

Panelistien mielestä järjestön jäsenyys on yllättänyt positiivisesti. Pedagoginen edunvalvonta, täydennyskoulutus, erilaiset materiaalit ja kollegiaalinen tuki ovat yhtä tärkeitä syitä järjestöön kuulumiselle. Osa panelisteista osallistui myös videohaastatteluun, jonka tuotos julkaistaan maaliskuussa opettajajärjestöjen kanavilla.

Eräs panelisti tiivisti: ”Meistä jokainen hyötyy pedagogisten järjestöjen tekemästä työstä. Miksi emme siis maksaisi pientä jäsenmaksua?”

Kirjailijavieraana Satu Taskinen SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa lauantaina kieltenopettaja Tiina Salomaa haastatteli kirjailija Satu Taskista. Satu Taskinen on asunut Wienissä jo parikymmentä vuotta ja sinä aikana kirjoittanut palkittuja romaaneja suomeksi. Miten äidinkieli säilyy ilmaisuvoimaisena kokonaan vieraassa kieliympäristössä? Entä millaista on seurata romaanien kääntämistä ja vastaanottoa uudessa kotimaassa?

Muun muassa näitä kysymyksiä käsiteltiin haastattelussa.

Koska Educa-messuilla oltiin, haastattelu alkoi kuitenkin Taskisen kouluajoista. Hän kertoi koulunkäynnin olleen aina mieluisaa. Saksasta on tullut hänen toinen kotikielensä sattumalta. Koulussa hän opiskeli ranskaa, ja ranskankieliseen maailmaan hän olisi halunnut lähteä vaihto-oppilaaksi, mutta paikkoja ei ollut tarjolla. Sen sijaan tarjottiin mahdollisuutta lähteä Saksaan, tarkemmin tuolloiseen Länsi-Berliiniin. ”Annoin sattuman viedä”, Taskinen sanoo.

Aus, bei, mit, nach, seit, von, zu ”Kesällä lainasin kaverilta saksankirjan. Ensimmäinen lause, jonka opin saksaksi, kuului ’meine Lieblingskuh heißt Rosi – lempilehmäni nimi on Rosi’. Isäni oli opiskellut saksaa koulussa, ja hän halusi opettaa minulle, että aus, bei, mit nach, seit, von ja zu vaativat datiivin.” Näillä eväillä ja vaihto-oppilasjärjestön järjestämän kahden viikon kielikurssin jälkeen Taskinen lähti vaihtoon.

SUKOL TOIMII

Opettajan olohuoneen lavalla nähtiin kahden päivän aikana monenlaista ohjelmaa. Paneelikeskustelu aiheesta ”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse” keräsi mukavasti yleisöä. Samannimisestä opettajajärjestöjen kampanjasta voi lukea osoitteessa opejarjestot.fi.

”En ollut ainut, vaan vaihtareista melkein kukaan ei osannut saksaa”, hän muistelee. ”Kielikurssilla vuorattiin luokka postit-lapuilla ja leikittiin erilaisia leikkejä. Ei tietenkään ollut aina hauskaa, kun ei ymmärtänyt, mitä puhuttiin. Aluksi oli todella väsyttävää, saatoimme nukkua kellon ympäri ihan vain siksi, että aivot tekivät koko ajan niin paljon töitä.” Tästä huolimatta kokemus oli ihana ja antoisa, ja Taskinen suosittelee vaihtoon lähtemistä kaikille, joilla siihen on tilaisuus.

Kotiutuminen Wieniin Taskinen kertoo, että vaihtovuoden jälkeenkin sattuma johdatti häntä. Parikymppisenä hän opiskeli Helsingin yliopistossa, mutta tuon ajan akateeminen vapaus antoi mahdollisuuden viettää pitkiä aikoja erilaisissa töissä eri puolilla Saksaa. ”Eräänä päivänä löysin itseni Wienistä. Olin juuri täyttämässä kolmekymmentä ja ajattelin, että on aika asettua.” ”Liittyikö kirjoittamisen aloittaminen nimenomaan ulkomailla asumiseen ja toiseuden kokemukseen, vai oliko se alkanut jo ennen tätä?” Salomaa kysyi. ”Lapsesta asti pidin kirjaimista ja opin tekemään kirjaimia ennen kuin lukemaan”,

Taskinen vastasi. Hän kävi Kallion ilmaisutaidon lukiota, jossa kirjoitettiin paljon, mutta ulkomailla asuminen aiheutti hieman taukoa kirjoittamiseen. Wienissä Taskinen työskenteli aikuiskouluttajana ja kirjoitti samalla. Esikoisteoksen Täydellisen paistin ilmestymisen jälkeen vuonna 2012 hän pystyi vaihtamaan ammattia täysipäiväiseksi kirjailijaksi.

Täydellisestä paistista Luomistyöhön Taskiselta on ilmestynyt kolme romaania, jotka kaikki on käännetty saksaksi. Hänen neljäs romaaninsa Luomistyö ilmestyy tänä vuonna. Äidinkieltään hän huoltaa käymällä säännöllisesti Suomessa ja hyödyntämällä Internetin mahdollisuuksia kuten suomenkielisiä sanomalehtiä. ”Minulla on tapana automaattisesti vertailla kieliä. Käytän esimerkiksi synonyymisanakirjaa apuna, jos tuntuu, että muuten tulee liikaa toistoa. Välillä joudun miettimään esimerkiksi taivutuksia”, hän kertoo.

Saksaksi Taskinen on kirjoittanut ”pitkiä kirjeitä ja joitakin lyhyitä juttuja”. ”En kieltäydy siitä, mutta en ole ihan vielä siellä asti”, hän sanoo. Kirjoitustapaansa hän kuvaa assosiatii-

19

SUKOL TOIMII

viseksi. ”Siitä johtuu, että saksaksi voisin kirjoittaa vain saksaksi saaduista kokemuksista”, hän selittää. Kielen assosiatiivisuus ja musikaalisuus tuovat myös käännöshaasteita, mikä näkyy Taskisen mielestä erityisesti Lapset-teoksessa. Assosiaatioiden avulla Taskinen luo jännitteitä, ja ne eivät käänny suoraan kielestä toiseen. Omien romaanien saksannosten lukeminen on ”kauhu ja onni”. Taskinen on tyytyväinen käännöksiin, erityisesti siihen, että kielen rytmi on saatu käännetyksi – jopa siinä määrin, että luentatilaisuuksissa tuntuu samalta lukea suomeksi tai saksaksi.

Kulttuuri vaikuttaa vastaanottoon Romaanien saksannosten vastaanotto on ollut hyvä, ja Taskisella on ollut paljon luentatilaisuuksia saksankielisessä maailmassa. Kulttuuri vaikuttaa käännösten lukemiseen ja teosten suosioon. Taskinen mainitsee, että teoksista Katedraali on saanut eniten huomiota. Katedraali sijoittuu hautajaispäivään, ja ”maanalaiset asiat” ja kuolema ovat keskeisiä wieniläisessä kulttuurissa.

Lapset on jäänyt hieman vähemmälle huomiolle, ja siihen selitys löytyy päähenkilöstä, joka on opettaja. ”Tämä on klisee, mutta itävaltalaisilla on kompleksinen suhtautuminen auktoriteetteihin – myös opettajiin.” Paljastus herätti hilpeyttä haastatteluyleisössä, joka täytti Opettajan olohuoneen lavan istumapaikat ääriä myöten.

Puhutaanko kielillä?

SUKOL oli yhteistyökumppanina mukana myös OAJ:n järjestämässä paneelikeskustelussa aiheesta ”Puhutaanko kielillä?”. Paneeli liittyi koko Educa-tapahtuman pääteemaan, joka oli tänä vuonna tulevaisuuden sivistys. Paneelin juontajana oli SUKOLin hallituksen jäsen, kieltenopettaja Leena Pulli. Keskusteluun osallistuivat Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom, kieltenopettaja Mari Mizer Careeriasta, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ella Siltanen ja asiantuntija Mikko Vieltojärvi EK:sta.

Leena Pulli totesi keskustelun lähtökohdaksi, että kieliä opiskellaan vähemmän ja yksipuolisemmin kuin ennen, ja kysyi keskustelijoilta, miten tämä näkyy heidän omassa toimintaympäristössään. Sari Lindblom muistutti, että todistusvalinta ei ollut alkusysäys vaan kielivalintojen väheneminen alkoi viimeistään ainereaalista. Helsingin yliopistossa kieliaineiden opiskelijoiden kielitaito on hyvä mutta muiden koulutusohjelmien pakollisissa kieliopinnoissa hajonta on suurta ja erityisesti toista kotimaista kieltä ei osata tarpeeksi hyvin. Ruotsin opintoja on integroitu oman alan opintoihin; hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi oikeustieteessä ja biologiassa. Lindblom mainitsi myös, että englanninkieliset koulutusohjelmat ovat suosittuja suomenkielisten opiskelijoiden keskuudessa.

Mikä motivoi?

Lindblomin mukaan akateemisessa maailmassa on välttämätöntä osata muitakin kieliä kuin suomea, ruotsia ja englantia.

Opinnot on aloitettava ajoissa, sillä yliopistossa ei ehdi saavuttaa tarvittavaa taitoa. Siltanen toi esiin, että lukioaika on kuormittavaa ja opiskelijoilla ei ole aikaa eikä ehkä kiinnos-

20

TEMPUS 2 / 2023

SUKOLin standilla messukävijöitä palvelivat toiminnanjohtaja Anna Halme (vas.) ja projektisihteeri Jenna Latvala-Suominen.

tustakaan kieliin. ”Katse ei vielä yläkoulussa tai lukiossakaan ole työelämässä, joten ’tärkeä taito’ ei ole valintaperuste”, Siltanen sanoi. Hänen mielestään nuoria motivoivat monipuoliset opiskelutavat. Avuksi voisivat tulla laaja-alaiset opinnot, esimerkiksi kielen ja musiikin yhdistäminen.

Vieltojärvi kertoi itsekin miettineensä, motivoiko työelämän tarve nuorisoa. ”PSG:n eli Paris Saint-Germain -jalkapallojoukkueen seuraaminen alkukielellä voi motivoida paremmin ranskan opiskeluun”, hän sanoi. Yritysten osaamistarpeen kannalta kieltenopiskelun kapeneminen on huolestuttava kehitys. Englanti on totta kai tärkeä, mutta paikallisen kielen osaaminen tuo kiistatonta etua. Yksi selkeä alue, jolla asia nousee esiin, on saksankielinen Eurooppa. ”Tarvittaisiin saksantaitoisia insinöörejä”, Vieltojärvi tiivisti. Maahanmuutto lisää yhteiskunnan kielivarantoa, mutta siitä puhutaan liian vähän.

Kyllä vai ei?

Paneelin yhtenä aiheena olivat väitteet, joihin keskustelijoita pyydettiin vastaamaan ”kyllä” tai ”ei”. Suurin yksimielisyys vallitsi väitteestä ”toinen kotimainen kieli tulisi palauttaa pakolliseksi yo-kirjoituksiin”, johon kaikki neljä panelistia vastasivat: ”Ei pitäisi.” Lindblomin ja Mizerin mukaan pakko ei motivoi, ja Siltanen korosti, että yo-tutkinto lisää lukion kuormittavuutta nykyiselläänkin. Vieltojärvi totesi, että vaikka ruotsi onkin yrityksille tärkeä, lukion keskeisin tehtävä liittyy kasvuun ja yleissivistykseen.

Lähes kaikki vastasivat kieltävästi myös väitteeseen ”englannin tulisi olla yksi suomen virallisista kielistä”. Vieltojärven ”ei” oli ehdollinen, sillä hänen mielestään julkisia palveluja tulisi olla saatavana myös englanniksi. Lindblom kannatti selkokielisyyttä. Mizer toi esiin identiteettinäkökulman: monikielisyys on hyvä asia, mutta äidinkielestä on huolehdittava myös.

SUKOL TOIMII

Lindblomin mukaan heikentynyt äidinkielen osaaminen vaikeuttaa jo muiden kielten oppimista.

Miten opiskelijavalinnat tulisi toteuttaa?

Kolmas väite, ”todistusvalinta ohjaa pois kielivalinnoista”, aiheutti hajontaa vastauksissa. Puolet panelisteista ei halunnut vastata, sillä heidän mielestään aihe vaatii tutkimusta. Siltasen mielestä pisteitys vaikuttaa lukion ainevalintoihin mutta ei ole ainut syy kielten valitsematta jättämiseen.

Miten korkea-asteen sisäänpääsy sitten tulisi järjestää?

Lindblomin mukaan keskeistä on, että väyliä on useita. Todistusvalinta on tutkitusti lyhentänyt siirtymää lukiosta korkea-asteelle, mutta se sopii lähinnä niille, jotka ovat hyviä monissa aineissa lukiossa. Lukioon tullessaan opiskelijan pitäisi tiedostaa, että väyliä on monia, ja pohtia seuraavia kysymyksiä: Mikä on minun taitotasoni ja osaamiseni? Mikä väylä minulle sopii? Opinto-ohjaus nousee tässä tärkeään asemaan.

Yhteistyössä tarjontaa lisäämään Mizer painotti, että perusopetuksesta lähtien pitäisi korostaa kieltä vuorovaikutuksen välineenä. Hän arveli, että vaihto-ohjelmat voisivat lisätä halukkuutta opiskella kieliä, samoin käytännönläheisyys ja erilaiset vierailut. Omassa oppilaitoksessa voi olla kapea tarjonta, vaikka kiinnostusta olisikin. Mizer

ehdotti ratkaisuksi eri asteiden ja oppilaitosten yhteistyötä.

Lindblom kertoi, että Uudenmaan alueen korkeakouluissa on käyty keskusteluja yhteisestä kieliohjelmasta, jotta kaikkien ei tarvitse tarjota kaikkea. ”Mitä pitäisi tehdä, jotta kieliä opiskeltaisiin monipuolisemmin ja enemmän?” paneelin vetäjä Leena Pulli kysyi. Viisasten kivi jäi löytymättä, mutta Vieltojärvi muistutti, että kielten merkitystä täytyy tuoda voimakkaasti esiin. Kaikki syyt valita ja opiskella kieliä ovat hyviä. Kieltenopiskelusta on aina hyötyä, ja kielitaito on arvo sinänsä. Siltanen summasi keskustelussa mainittuja seikkoja: oppilaitosten yhteistyö, monipuoliset työtavat ja matkat, ylipäätään se, että kielet ja niiden opiskelu tuodaan lähelle nuorten elämää. Hän muistutti myös nuorten jaksamisesta ja totesi, että valinnat mahdollistuvat, kun perusta on kunnossa.

EDUCA 2024 KALENTERIIN

EDUCA-MESSUT järjestetään seuraavan kerran Helsingin Messukeskuksessa 26.–27.1.2024. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin Messukeskus ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

r “Jag tycke na har att texter santa varit intres och roliga att läsa.“

Flexibla läromedel för nybörjare och längre hunna

r Vi berätta ! gärna mer

utbildning.otava.fi

21

KULTTUURI JA KANSAINVÄLISYYS

Kulttuuriyhteisöt kieltenopettajan apuna Goethe-Institut, Institut Français, Suomi–Venäjä-seura ja Svenska nu kieltenopettajien esittelyssä.

Teksti PÄIVI MÄKINEN, KRISTA KAIPAINEN, NIINA SINKKO, KATJA HÄMÄLÄINEN kuva PÄIVI MÄKINEN

S

uomessa toimii monia yhteisöjä, joista kieltenopettajat voivat saada materiaalia, vinkkejä tai vierailijoita tunneilleen. Tässä jutussa esitellään niistä neljä: Goethe-Institut, Institut Français, Suomi–Venäjä-seura ja Svenska nu. Kirjoittajat ovat kieltenopettajia, jotka ovat itse hyödyntäneet esittelemänsä yhteisön palveluja.

Goethe-Institut Finnland auttaa opettajaa Omassa kouluarjessani Goethe-Institut näkyy muun muassa seinäkarttoina ja julisteina luokkieni seinillä, Felix- ja Franzi-käsinukkeina pikkuoppilaiden tunneilla, pakohuonepelinä koulumme isompien oppilaiden Eurooppa-projektin yhteydessä, palkkiotarroina ja -pinsseinä ja monena muuna.

Kun A1-kieli varhennettiin alkamaan ekaluokalla koko maassa 2020, koulumme oppilaista 32 aloitti saksan kielen.

Saimme silloin Goethe-Institutilta kolmevuotisen Sukellus saksaan -stipendin, jonka turvin olen voinut hankkia monipuolista välineistöä elävöittämään etenkin pienten oppilaiden opetusta. Sorminuket, toimintamatot, hernepussit, kärpäslätkät ja rakentelupalikat ovat meillä ahkerassa käytössä. Kahvilaleikki on kaikenikäisten oppilaiden kestosuosikki: ruokalelut ja leikkirahat motivoivat harjoittelemaan ostoskeskustelun repliikkejä ja lukusanoja. Viimeisimpänä hankkimani numerolaatat luokan lattialla innostavat vielä kuudesluokkalaisiakin pitämään ”pompi ja sano luku ääneen saksaksi” -taukoja!

Koronan myötä saksanopetus siirtyi osittain ulos, ja niinpä hankin stipendillä esimerkiksi säänkestäviä kartioita ja kunnollisen kaiuttimen koulun pihalla toteuttavia tunteja varten.

Ulkotuntikonseptia olen hyödyntänyt myöhemmin kielivalintojen kannalta erittäin tärkeissä kielisuihkutustuokioissa, joita olen käynyt pitämässä syksyisin esikouluryhmissä päiväkotien pihoilla. Työnantajani on mahdollistanut tuokiot varaamalla niille paikan lukujärjestyksessäni, ja palkkani on katettu Goethe-Institutin stipendillä.

Olen hankkinut Sukellus saksaan -stipendillä saksankielisiä lastenkirjoja sekä oppilaiden luettavaksi että myös ryhmien kanssa yhteisesti työstettäväksi. Voi sitä lasten riemua, kun he huomaavat, että ymmärtävät ihan oikeita kirjoja!

Ennen korona-aikaa oppilaillani oli upea tilaisuus kuunnella ja puhua saksaa autenttisen henkilön kanssa, kun Goethe-Institutin harjoittelija osallistui tunneilleni noin kerran viikossa muutaman kuukauden ajan.

22

TEMPUS 2 / 2023

Goethe-Institut järjestää opettajille monenlaisia koulutuksia ja kursseja. Olen osallistunut viikon kurssille Berliinissä, ja voin suositella vastaavaa muillekin! Kurssille voi hakea erillistä stipendiä, sen hakuaika on ollut yleensä syksyllä. https://www.goethe.de/ins/fi/fi/index.html

Stipendin turvin olen voinut hankkia monipuolista välineistöä elävöittämään etenkin pienten oppilaiden opetusta.

Institut Français tarjoaa keitaan frankofiileille Institut Français de Finlande on frankofiilien pieni keidas Helsingin ydinkeskustassa Yrjönkadulla. Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ranskanopiskelun elävöittämiseen.

Olen vieraillut lukiolaisopiskelijoitteni kanssa sen kirjastossa, joka on auki maanantaista lauantaihin (tarkista aukioloajat verkkosivulta). Kirjastokortin on tammikuusta asti saanut ilmaiseksi. Kirjastosta löytyy teoksia kaikille ikäryhmille ja laaja valikoima DVD-elokuvia ja aikakauslehtiä. Lisäksi korttiin kuuluu verkkoaineistopalvelu digitaalisille sisällöille.

Kirjastosta löytyy teoksia kaikille ikäryhmille ja laaja valikoima DVD-elokuvia ja aikakauslehtiä.

Ennakkoon sopimalla olemme myös olleet erään ryhmän kanssa työelämäaiheisessa workshopissa instituutin tiloissa.

Opiskelijani saivat näin hetken kokeilla ranskalaisen opettajan johdolla työskentelyä. Kerran sain instituutista myös kouluumme vierailuluennon korkeakouluopinnoista Ranskassa.

Ranskan instituutti koordinoi kouluissa suoritettavia DELFkokeita. Jokasyksyiset suunnittelukokoukset ovat usein päättyneet ranskalaiseen apéro-tyyppiseen tarjoiluun ja spontaaniin rupatteluun. Instituutissa voi suorittaa DELF- ja DALF-tutkintoja ympäri vuoden. Siellä järjestetään myös harjoituskursseja näihin kokeisiin sekä monia muita etä- ja lähikursseja.

Tähän asti paras IFF:n tarjoama mahdollisuus ovat olleet paljon hehkutetut lyhyet vaihto-ohjelmat lukiolaisille. Insti-

KULTTUURI JA KANSAINVÄLISYYS

temuksen merkitys ja pidettäisiin tärkeänä kielen opiskelua.

Käynnissä oleva sotatila on osoittanut, että useilla eri aloilla on tarvetta venäjän kielen osaamiselle nyt ja tulevaisuudessa.

Parhaillaan SVS tuottaa uusia kannustinmateriaaleja syksyllä kouluihin tilattavaksi sekä GOVORI-nimistä draamaopetuksen kiertuetta, jota voi tilata eri puolille Suomea.

Seura kannustaa huomaamaan, että koko Suomi on monipuolinen kielten oppimisympäristö. Kaikki kielet ovat tärkeitä, ja jokainen opittu kieli on hyödyksi. Seura osallistuuu toisten toimijoiden kanssa kieltenopetuksen yhteishankkeisiin kuten hiljattain Oulun kaupungin hallinnoimaan Virtuaalisesti halki Euroopan -kielipelin toteutukseen. Seuran Youtube-kanavalla on monipuolisia tallenteita, joita voi hyödyntää opetuksessa. https://suomivenajaseura.fi/ Yhteisöt tarjoavat opettajalle materiaaleja ja palveluja.

tuutti koordinoi vaihtokalenteria ja yhdistelee parit. Joidenkin vaihtojen yhteydessä on järjestetty suomalaisille ja ranskalaisille nuorille instituutin tiloissa tapahtuma, jossa eri koulujen vaihtoparit ovat saaneet tavata toisiaan. http://www.france.fi/

Kahdesti vuodessa järjestettävissä opettajien webinaareissa on eri koulutasoille suunnattua ohjelmaa.

Suomi–Venäjä-seura tukee venäjän opetusta Suomi–Venäjä-seura ry on kansalaisjärjestö, jonka yhtenä tehtävänä on kannustaa venäjän kielen opintoihin eri puolilla Suomea. Tätä tukitoimintaa tekevät sekä järjestön työntekijät että paikallisyhdistykset. Päätarkoituksena on markkinoida venäjän kielen opiskelua ja auttaa opiskelumotivaation ylläpitämisessä. Keskusseura ja paikallisyhdistykset jakavat vuosittain stipendejä ja järjestävät kouluille toimintaa kuten erilaisia vierailuja tai teemapäiviä. Venäjänopettajat voivat käyttää järjestön palveluja muun muassa osallistumalla venäjän kielen opetuksen webinaareihin, tilaamalla kouluihin opetuksen oheismateriaaleja ja käyttämällä järjestön tuottamia kielen markkinointivideoita. SVS on järjestänyt myös kilpailuja oppilaille, mutta korona-aikaan ne ovat jääneet vähemmälle.

Kahdesti vuodessa järjestettävissä opettajien webinaareissa on eri koulutasoille suunnattua ohjelmaa sekä yleisiä asiantuntijapuheenvuoroja kielten opetuksesta ja oppimisesta.

Aiemmin on järjestetty myös aikuisten kielikursseja Venäjällä ja autettu kouluja leirikoulumatkojen valmisteluissa. Paikallisyhdistykset järjestävät kielikaveritoimintaa ja keskustelukerhoja eri puolilla Suomea.

Ukrainan sodan myötä seura on osallistunut julkiseen keskusteluun venäjän kielen osaamisen tärkeydestä. Seurassa kannetaan huolta siitä, että sotatoimet vaikuttavat venäjän kielen opiskelumotivaatioon ja kielivalintoihin eri puolilla Suomea. Toiveena on, että Suomessa ymmärrettäisiin Venäjä-tun-

Verkosto tarjoaa myös tietoa ja materiaalia vanhemmille, jotka miettivät lastensa kielivalintoja.

Svenska nu -verkosto on opettajan apuna Miten voisin inspiroida ja motivoida oppijoita ruotsin kielen opiskeluun? Millaisia kulttuurielämyksiä ruotsin kieli voisi tarjota heille Suomessa ja Pohjoismaissa? Tunteeko kukaan ruotsia puhuvia henkilöitä, joita voisin pyytää vierailijoiksi oppitunnilleni? Mistä löytäisin oppikirjojen tueksi pedagogisesti käyttökelpoista materiaalia, joka voisi samalla herättää kiinnostusta ja mielenkiintoa ruotsin kieltä kohtaan? Moni ruotsin kielen opettaja pohtii näitä kysymyksiä, ja Hanasaaren ruotsalais–suomalaisen kulttuurikeskuksen alaisena toimiva Svenska nu -verkosto on vastannut niihin jo 15 vuoden ajan.

Svenska nu -verkosto tarjoaa laajan kattauksen inspiraation lähteitä, pedagogisesti suunniteltua materiaalia, ruotsia puhuvia luennoitsijoita, tapahtumia ja kulttuurielämyksiä eri kouluasteiden ruotsinopetuksen ja Suomen kaksikielisyyden tueksi. Verkosto tarjoaa myös tietoa ja materiaalia vanhemmille, jotka miettivät lastensa kielivalintoja.

Keväällä 2023 ohjelmassa on muun muassa Första hjälpen ja Äventyret Nordjobb -työpajoja, virtuaalivierailuja Tukholman Skansenille, Nobelmuseoon ja Livrustkammeriniin, teatterija musiikkiesityksiä eri puolilla Suomea, Kaj Kunnaksen, Jesse P:n ja Kenneth Nilssonin vierailuja. Tarjolla on opetuksen tukena käytettävää materiaalia aina alakoulusta korkeakouluun, ja kaikki tämä ilmaiseksi kouluille ja oppilaitoksille.

Omassa opetuksessani olen hyödyntänyt sekä Plugga nu -verkkomateriaalia että tarjolla olevia vierailijoita, ja olen aina yllättynyt siitä, kuinka helppoa ja vaivatonta kaikki yhteydenpito on ollut. Svenska nun ystävällinen ja avulias henkilökunta on tarttunut ripeästi toimiin ja vastannut viesteihin nopeasti.

Ohjelmanumerot tilataan erillisellä kaavakkeella, ja opettajan suurin haaste onkin ollut valita sopiva vierailija ja sijoittaa se kurssin kalenteriin. Svenska nun ohjelmaan valitut tapahtumat, vierailijat ja materiaalit toteutetaan hyvällä ruotsin kielellä, joten opettajana olen voinut olla tyytyväinen myös kielelliseen tasoon. https://svenskanu.fi/

23

PIIRIPALSTA

Paljon on vettä virrannut Vuoksessa 50-vuotias Imatran seudun kieltenopettajat ry vietti juhlapäivää.

Teksti ja kuvat TUOMAS HARTIKAINEN

V

uonna 1972 perustettu Imatran seudun kieltenopettajat ry juhlisti 50-vuotispäiväänsä marraskuussa ruuan ja teatterielämyksen parissa. Ilta alkoi Imatran Valtionhotellilla, jossa tarjoiltiin pikkujoulukattaus tunnelmallisessa ilmapiirissä (ks. alempi kuva).

Illan kruunasi Teatteri Imatran esitys Kuninkaan Puhe, jonka keskiössä on monelle kieltenopettajallekin tuttu ilmiö esiintymisen vaikeudesta. Vaikka näytelmässä nähdyt ”parannuskeinot” ja harjoitusmetodit eivät ehkä suoraan tule siirtymään osaksi kieltenopetustamme, näytelmä oli kuitenkin hyvä muistutus siitä, mikä merkitys sinnikkyydellä ja pienten onnistumisen kokemusten saamisella on mitä heikoimmallekin itsetunnolle. Harva meistä on synnynnäisesti luontainen puhuja yleisön edessä. Sujuvaksi puhujaksi tuleminen vaatii harjoituskertoja, joita muiden muassa kieltenopettajat alati tarjoavat opetuksensa puitteissa. Lisäksi on syytä muistaa, että taitavaakin esiintyjää jännittää aina – jännitys kuuluu asiaan, ja se kanssa voi oppia toimimaan.

Imatran seudun kieltenopettajat ry:n jäseniin kuuluu kieltenopettajia ennen kaikkea Imatran seudulta mutta myös lähikunnista kuten Ruokolahdelta, Rautjärveltä ja Parikkalasta. Myös kauempaa, esimerkiksi Etelä-Savosta tulevat, joilla ei ole omaa läheisempää piiriyhdistystä, ovat tervetulleita osallistumaan toimintaan.

Kirjoittaja: Tuomas Hartikainen Tuomas Hartikainen on Imatran seudun kieltenopettajat ry:n puheenjohtaja.

24

TEMPUS 2 / 2023

Imatran seudulla oli aihetta maljojen nostoon.

“ Monitasoiset tekstit, joissa on monipuolista sanastoa.”

“ Tehtävät ovat hauskoja!”

Yksilöllistä englannin opiskelua Questin kanssa Lukion A1-englannin Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin: • mahdollistamalla opiskelijoiden erilaiset oppimispolut • tukemalla monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä • huomioimalla inklusiivisen oppimisen ja opetuksen tarpeet • antamalla eväät kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi.

Lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 oppiminen.edita.fi/quest

Tutustu Questiin ja tilaa digikirjan maksuton 2 viikon koekäyttö: oppiminen. edita.fi/quest

TURVALLINEN KIELIYMPÄRISTÖ KORKEA-ASTEELLA

How to Create a Safe Learning Environment – Integrating Inclusivity Into Language and Communication Courses

By EDIE FURNISS, MINNA LYYTINEN photos AMA AURA, YGOR MORAIS JAQUES

I

n November 2022, the University of Helsinki Language Centre organized an event titled Language Belongs to Everyone – Inclusive Language Use as part of a threeevent series on student wellbeing in language and communication studies. Hisayo Katsui, Associate Professor in Disability Studies at the University of Helsinki, and Deborah Darling, language and communications teacher and specialist in multilingual pedagogies, both delivered presentations. The event ended with a panel discussion on how to promote wellbeing in the Language Centre’s language and communication studies. The teachers and students that attended the panel discussed, among other issues, how teachers can actively create a safe learning environment.

Since the panel discussion received positive feedback, we felt that many of the ideas brought forward would be relevant to a wider audience.

How to Create Inclusivity on a Systemic Level Creating safer space begins before the course starts or before the teacher meets any students. The most important tool for institutions to dismantle systemic discrimination might be the equality plan that has been made together with teachers and students. Creating a plan is a start for a continuous process and the plan needs to be available for both staff members and students.

In addition, teachers can learn and deepen their understanding on discrimination and minority stress, and how they affect learning and student wellbeing. Especially white, cisgender and able-bodied teachers can benefit from studying topics of antiracism, diversity of gender and sexual orientation, disabilities and accessibility. If your workplace does not offer trainings or courses on these topics, you can learn more by following NGOs and organizations like CEREN, Anti-Racist Forum, Autismiliitto, Fem-R, Invalidiliitto, Seta, Ombudsman of Equality, Ministry of Justice, Ministry of Culture and Education and the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) on their channels (e.g., social media profiles and e-newsletters).

Talking openly and explicitly about inclusivity is very noticeable to students, especially those who belong to traditionally marginalized groups. By being intentional about the language we use and the practices we model, students who may feel excluded in other contexts will see that we have established a safe space, and that we, the teachers, are supporting them. This is not only important for us on a personal level, since we believe strongly in making all students feel welcome and like they can be themselves; it is also important to model the type of behavior that is becoming more encouraged and expected in the workplace as well.

Remember that as an outsider, your role is to learn and be respectful.

While modeling inclusive language and practices can be easily built in to your teaching, there may not be time to cover the topic of inclusivity completely. Since language and culture change rapidly, and since no marginalized group is monolithic (and therefore individuals within any group may not necessarily agree on preferred language), it’s nearly impossible to keep up with the “right” thing to say. Instead, we as teachers should demonstrate to our students how to develop an inclusive attitude and an interest in the concerns of people dissimilar from us: Listen and learn from all sorts of people by exposing yourself to different voices. This can be done through reading newspaper editorials, academic articles, blogs and social media posts, novels and poetry, and listening or watching podcasts, YouTube videos, TV and movies.

Cultivate interest in hearing other people’s stories, what language they use and why they prefer it. Remember that as an outsider, your role is to learn and be respectful.

Here are several ideas for integrating inclusivity into your own classroom. All of these ideas are inspired by things we have seen other teachers do, or practices we have encountered in our own professional development and personal experience.

How to Integrate Inclusivity in Your Teaching

Diversify Your Course Materials and Make Them Accessible

As teachers, we must remember the influence we have and the opportunity we have to act as role models for our students.

Diverse and accessible course materials improve the experience for all students, not just students from minority

26

TEMPUS 2 / 2023

TURVALLINEN KIELIYMPÄRISTÖ KORKEA-ASTEELLA

groups and those with particular learning difficulties or impairments. Once you learn how to do it, and get into the habit, it comes naturally. If you use videos, pick ones that have subtitles and add subtitles to the videos you make.

Include a diversity of topics and viewpoints in course materials. For example, when looking for reading materials, you can search for texts relevant to the lesson topic but on minority issues and from a minority perspective (e.g., search academic databases for keywords like Sámi, fatphobia, disability, etc.). Make sure to include materials written by people from minority groups like women and people of color.

Although this may seem subtle, representation is important, both to those of us who are underrepresented in the culture and in educational materials, since it is validating and encouraging to see ourselves reflected, as well as to those who are not marginalized because it normalizes the inclusion of a more diverse range of perspectives in the world.

Pre-course Message and Survey Even before your course begins, you can start creating a safer space by giving students prompts in a pre-course message and survey that they can respond to if they choose. Here’s a possible model for the prompt: Is there anything else you’d like to share with the teacher? For example, how you’d like to be addressed (name, pronouns), how your name is pronounced, learning difficulties you’d like me to know about, etc.? Would you like me to contact you to talk more about your response?

Then, if the student wants to be contacted, you can follow up with them via email, or in an in-person or online meeting.

In our experience, several students in every group share information about their anxiety, dyslexia, or that they are on the autism spectrum, or information about their pronouns or gender identity. To encourage sharing pronouns, you can display yours in Zoom or share yours at the beginning of a course.

If teaching is in a physical space on campus, you might want to add information related to accessibility of the classroom.

You can add information, for instance, on how to get into the classroom with a wheelchair or other device, whether there are gender-neutral toilets anywhere near the classroom, or whether the room has an induction loop for hearing aids. Even if the lesson is online, you can add accessibility information about the materials, as well as stating that students have the right to reasonable accommodations during the course.

Honor Students’ Identities We all have many different identities that contribute to who we are, and as teachers it is important to honor our students’ identities. This can be something as simple as making sure that you are pronouncing everyone’s name correctly; emphasize on the first day of class that you want students to correct you if you make a mistake. When in doubt, ask the student if you are pronouncing it correctly – most students will feel too shy to correct you otherwise. If their name is particularly difficult for you to pronounce, write a note in your class roster to remind you – spell it phonetically, or write down a word it rhymes with.

Another way to honor students’ identities is to avoid cornering them into discussing topics that are uncomfortable or inapplicable. That means that you should avoid (or modify) activities that rely on normative stereotypes. This applies particularly to gendered stereotypes, usually related to romance. So, instead of asking students to write about “my ideal husband/wife” in order to practice adjectives, change the prompt to include “my ideal friend/pet/etc.”. You don’t want to create a situation where a student feels like they either have to come out (as queer, as asexual, etc.) or be dishonest.

Remember as well that you shouldn’t assume a particular student’s gender, nationality, or native language. While a question like “Where are you from?” seems innocent, students who do not “look” like a member of the dominant culture, or do not have a typically Finnish name, are frequently subjected to this type of “othering” question/assumption. This repeated experience can serve to continually remind a person that they do not belong to the mainstream culture or society. So, when getting to know students, ask the same generic questions you would ask of any student: Did you grow up in Helsinki or did you move here for university? What is your mother tongue / first language? (Instead of, for example: “When did you move to Finland? Do you speak Finnish? How did you learn to speak Finnish so well?”)

Although the most influential work on wellbeing and nondiscrimination in universities is done on a institutional and systemic level (e.g., equality planning or legislation on reasonable accommodations), language and communication teachers have an important role to play in changing the culture on a smaller scale.

Safer Space Policy and Contact Person in Case of Harassment In the beginning of the course you can build a safer space together with students either by presenting the safer space policy or creating the policy together. These rules for the course can be anything that supports creating a safe learning environment for all. Additionally, your institution likely has a model for how to address discrimination and harassment, or at least the contact details for the person responsible for addressing cases of harassment.

Authors: Edie Furniss and Minna Lyytinen Edie Furniss (photo left) has a PhD in applied linguistics and works as an instructor of English in the University of Helsinki Language Centre. Minna Lyytinen has a MA in communication and works as a communication teacher in Finnish (viestintä ja vuorovaikutus) in the University of Helsinki Language Centre.

27

TURVALLINEN KIELIYMPÄRISTÖ KORKEA-ASTEELLA

Including Immigrant Students’ Languages – Working Towards Linguistic Inclusion in Multilingual Educational Contexts Text DEBORAH CHARLOTTE DARLING photos DEBORAH CHARLOTTE DARLING, LEV DOLGACHOV / SCANSTOCKPHOTO

R

esearch consistently finds that including immigrant students’ languages in schools and classrooms leads to a greater sense of belonging and an increase in self-esteem. The inclusion of these languages involves acknowledging differences in learning needs, learning biographies and multilingual profiles for a fairer and more inclusive education. To include such languages involves the bringing of the students’ languages into lesson and syllabus design and the destabilisation of dominant language ideologies, which are typically centred around the national language(s). However, the process of including student languages need not begin with transforming syllabus design; it can start gradually.

Acknowledge, Encourage, Allow Teachers can begin with acknowledging the students’ languages and making them relevant outside the home by

28

TEMPUS 2 / 2023

having multilingual wall displays that include the students’ languages or even greeting students in their home language when they arrive at school.

Encouraging students to use their languages is the next step and can involve praising students for using their other languages by, for example displaying their work that incorporates their “heritage” languages (I use this term reluctantly; an alternative is the “home” language, but both terms have negative connotations). Integrating the students’ languages into lesson and syllabus design is the same as allowing their languages in the classroom and could involve, for example, instructing the students on the (co-) production of a bilingual piece of work. These approaches to linguistic inclusion legitimise the students’ languages and it is suggested that they can lead to an increase in self-esteem.

Naturally, there are challenges to these approaches, and these come from both parents and teachers. The challenges

TURVALLINEN KIELIYMPÄRISTÖ KORKEA-ASTEELLA

seem to stem from the belief that “integration” simply means learning the national language and leaving the heritage language at home. Whilst it is true that children will need to learn the national language to succeed in a new country, it has also been shown that many immigrant children are more confident in their identity and do better with the national language when they have been supported in learning both the national language and their heritage language.

Lingua Franca and “Underground” Practices The acknowledge–encourage–allow suggestions made for linguistic inclusion here can be drawn upon at every level of education. In my own research they came to the fore as I addressed the question of how knowledge can be shared and produced in a lingua franca while at the same time maintaining and developing the value of other languages. My research was conducted in the context of international master’s degree programmes that are taught through the medium of English. These programmes are constructed with international students in mind and often have students from a range of countries studying alongside Finnish students.

Groups of international students and a number of individual local lecturers were interviewed for the study during which they shared the way they use their languages in teaching and learning. None of the teaching and learning methods that they shared were banned but, at the same time, none of them were encouraged by the university either. In this way, the practices listed here are “underground” practices.

STUDENTS’ PRACTICES • Using textbooks and materials from previous lectures in their heritage languages to access learning from lectures given in English; • consulting reference materials in other languages to understand new concepts; • doing library research in other languages to augment and deepen learning; • using memory techniques, such as mnemonics, in the heritage language to help learn new technical information.

Some of these practices, of course, present their own challenges and may not suit every context. For example, it may not be possible to group students by their heritage language and because lecturers do not know all of the students’ languages, they can only assess some of them in their heritage language.

This will consequently create winners and losers and may not seem fair. However, there is a lot to be learnt and built upon from the existing practices of students and lecturers and there is no reason for these to remain underground.

Integrating the students’ languages into lesson and syllabus design is the same as allowing their languages in the classroom and could involve, for example, instructing the students on the (co-)production of a bilingual piece of work. These approaches to linguistic inclusion legitimise the students’ languages and it is suggested that they can lead to an increase in self-esteem.

In this particular study, factors such as self-esteem were not analysed, but it was evident that the students used both English and their heritage language(s) to access and deepen their learning and it seems logical that without being able to do so, the ease and breadth of their learning would have been reduced, which, in turn, could lead to lower levels of selfesteem. It seems logical that legitimising multilingual learning practices by bringing them to the surface and incorporating them into syllabus design would benefit the students. In addition, local students can benefit from insights into other ways of learning and develop their linguistic knowledge too.

LECTURERS’ PRACTICES • Grouping students by language to help each other with live translations; • writing a learning journal in the heritage language; • updating a heritage language Wikipedia page; • encouraging students to collect data in their heritage language; • assessing student essays in their heritage languages.

Author: Deborah Charlotte Darling Dr Deborah Charlotte Darling is a former resident of Finland where she worked at the University of Helsinki. She has been teaching in international contexts for the past 20 years. She currently teaches on a transnational programme at the University of Dundee.

29

Uusi digitaalinen oppimateriaali merkonomiopintoihin Också på svenska – Liiketoiminnan ruotsi on työelämälähtöinen ruotsin kielen ja viestinnän digikirja, jossa korostetaan kommunikaation merkitystä kielenoppimiselle.

Kirja on suunnattu merkonomiopintoihin, mutta se sopii kaikille, jotka haluavat opiskella asiakaspalvelu- ja myyntitehtävissä sekä rahoitusalalla tarvittavaa Tutustu ruotsin kieltä.

digikirjoihin ja tilaa maksuton 2 viikon koekäyttö: oppiminen.edita.fi/ ammatillinenkoekaytto

Digikirja ilmestyy huhtikuussa 2023.

Business Bites on kolmiosainen englannin oppimateriaali, joka on suunnattu erityisesti merkonomitutkinnon opintoihin. Digitaalinen materiaali soveltuu kaikille, jotka haluavat kerrata tai opiskella englannin perusasioita. Digikirjat uudistuvat syksyn 2023 opetukseen.

Gå med vinst! Affärssvenska för högskolor on käytännönläheinen oppimateriaali, joka on saatavilla sekä painettuna että digikirjana. Tradenomin työtehtävissä tarvittavaa kielitaitoa harjoitetaan kirjassa monipuolisten tekstien ja tehtävien sekä kattavan sanaston avulla.

LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi | 040 520 010 | oppiminen.edita.fi

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2023.

Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2023

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.

Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingissä Hotel Arthurissa la 6.5.2023 klo 16.15 American Studies -seminaarin yhteydessä.

KOULUTUSTA American Studies 6.5.2023

Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki Program 9.30–10.00 Registration and Coffee 10.00–10.15 Welcome and Opening Remarks, Eija Venäläinen, Board member and organizer of the seminar 10.15–11.00 “The Mafia and the Disappearance of the Notorious Jimmy Hoffa”, David Witwer (Fulbright Bicentennial Chair in American Studies), Pennsylvania State University, Harrisburg, Pennsylvania; University of Helsinki 11.00–11.45 “Together, Shaping the Future – A Reflection on Health Care, Health, and Wellbeing”, Anita Wagner, Harvard Medical School and Harvard Pilgrim Health Care Institute, Boston, Massachusetts; Tampere University 11.45–12.45 Lunch 12.45–13.30 “Indigenous People, Traditional Ecological Knowledge and Protected Spaces of Nature”, Rani-Henrik Anderson, Senior University Lecturer and Docent in North American Studies, University of Helsinki 13.30–14.15 “The Role of Technology and Education in Sustainability”, Timothy Sowa, Bowdoin College, Department of Economics, Brunswick, Maine; Tampere University” 14.15–14.45 Coffee 14.45–15.30 “Capturing America’s Diverse Voices Through Film and Literature”, Christina Biddle, West Orange High School, English Department, New Jersey; University of Helsinki 15.30–15.55 “Experiences of the Fulbright DAI Program”, Anna-Mari Ojala, Fulbright Outreach Ambassador, Viikki Teacher Training School of the University of Helsinki 15.55–16.00 Closing of the Seminar 16.15 onwards Annual Meeting / Vuosikokous The Association of Teachers of English in Finland organizes the seminar in co-operation with TJS-opintokeskus.

Price: 95 e, for non-members 130 e (includes lunch and two coffees). Signup on our website on April 24th at the latest.

British Studies 26.–27.7.2023

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään kaksipäiväisenä Turussa 26.–27.2023. Puhujaksi on tulossa Tom Wishart uudella ajankohtaisella ja monipuolisella luentosarjalla. Ilmoittaudu kotisivuillamme.

IATEFL Harrogate 2023

The 56th International IATEFL Annual Conference will be held in Harrogate, UK, on 18th to 21st April 2023. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price when signing up for the Conference. Please email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. See: http://www.iatefl.org.

STIPENDIEN HAKU

Vuoden 2023 jäsenstipendien hakuaika päättyy 30.4.2023. Stipendihakukaavake on osoitteessa http://www.suomenenglanninopettajat.fi.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2023

Vuoden 2023 englannin kokeessa kuudesluokkalaiset käyvät läpi heidän elämäänsä koskettavia asioita teeman keskittyessä vapaa-ajan harrastuksiin.

Kokeessa keskitytään harrastussanastoon sekä tutustutaan koulupäivien yhteydessä olevaan harrastustoimintaan, harrastamisen Suomen malliin. Pääpainon lisäksi kokeen rakenteelliset ja sanastolliset sisällöt kattavat peruskoulun alakoulussa opiskellut pääsisällöt, joten kyseessä on kokoava koe alakoulun englannin opinnoista.

Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi rakenneja sanastotehtävä ja tuottamistehtävä.

31

Tehtävistä on helpotetut E-tehtävät tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle. Ylöspäin eriyttävänä on Tilanteet ja reagointi -tehtävä. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai vaikka harjoituksena.

Koe on pyritty tekemään siten, että opettajan on vaivaton korjata se. Koe on tehtävissä 1–2 oppitunnin aikana sen mukaan, mitä osioita haluat oppilaillasi teettää.

Kokeen kesto n. 1–1,5 h. Suositusaika: maaliskuun loppu – toukokuu. Hinta: 50 e / toimitetaan Dropboxin linkkinä.

Toimitus muistitikulla hintaan 60 e. Vielä ehdit tilata materiaalin: www.suomenenglanninopettajat.fi

Test and Train 2023

Test & Train 2023 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa.

Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona.

Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota.

Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen nettisivujen kautta. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

32

TEMPUS 2 / 2023

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Hyvää kevättä jäsenillemme!

Jäsenmaksu vuodelle 2023 on 18 euroa jäsenille ja 10 euroa opiskelijajäsenille.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään 15.4.

Lisätietoja tulossa sähköpostitse.

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Vuosikokouksemme päivä 22.4.

lähestyy, ja toivomme runsasta osanottoa. Kokous pidetään Sunn-ravintolassa, Aleksanterinkatu 26, 2.krs, kabinettitila Seuraa meitä myös: Facebookissa: (https://ravintolasunn.fi) klo 10–13.30.

Asociación de Profesores de Español Tarjoamme osallistujille brunssin. Kode Finlandia; Instagramissa: espankouksessa jäsenillämme on mahdoljanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhlisuus verkostoitua ja tuoda esille ajadistyksen sihteerille, jos yhteystietosi tuksiaan yhdistyksemme toiminnasta. ovat muuttuneet!

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä Zoomin kautta. Lähetämme lähiaikoina jäsenillemme kokouskutsun sähköpostitse.

Vuosikokouksemme ja muukin toiminFinsklärarföreningen rf tamme on tarkoitettu vuoden 2023 jäOrdförande Marc Blumenthal senmaksun maksaneille jäsenille. Pidä siis jäsenyytesi voimassa maksamalla marc.blumenthal@kauniainen.fi jäsenmaksumme joko suoraan tai SUKOLin kautta.

Sekreterare Elisa Niinistö Kassör Lis-Marie Siegfrids finsklararforeningen@gmail.com Otamme mielellämme vastaan lukion italianopettajilta palautetta kevään italian ylioppilaskirjoituksista. Sitä saa lähettää meille sähköpostitse tai kirjoittaa yhdistyksemme Facebook- sivulle.

Hej alla medlemmar och hoppas Maaliskuussa 2023 on suunniteltu myös att året börjat bra för alla! italian ylioppilastutkintoon liittyvää koulutustilaisuutta lukiossa opettaville itaÅrsmötet och fortbildningen är förbi, lian opettajille. men vi har mer program på kommanKevään ylioppilaskirjoituksissa italian de. Info om våra evenemang får ni via kokeeseen osallistuneilla opiskelijoilla vår e-post och Facebook. on opettajineen mahdollisuus vierailla Italian suurlähettilään Sergio Paganon Kom ihåg att meddela sekreteraren om luona hänen residenssissään Tehtaankadin e-postadress ändras! Vi informerar dulla Helsingissä 29.3. Näistäkin tapahockså via vår Facebook-grupp som hetumista lähetämme pian lisätietoa. ter Finsklärarföreningen rf.

YO-PISTEKIRJEET 2023 Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

Nous sommes toujours gâtés par

les échanges de lycéens proposés par l’Institut français de Finlande. Laissons tous nos élèves profiter de ces séjours uniques en France. Les échanges de mobilité individuelle de trois semaines en 2022, dans les deux pays, furent une réussite ! Les candidatures de l’échange Balt’Atlantique sont de l’actualité, pour l’automne 2023. Renseignez-vous sur le site france.fi.

Muista päivämäärä yhdistyksen kevätkokoukselle la 25.3.2023

Yhdistyksen kevätkokous pidetään lähinä la 25.3.2023 (Kruununhaan yläaste, Snellmaninkatu 18, Helsinki). Esityslistalla sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022 sekä vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle. Tervetuloa!

Ohjelma kevätkokouksen yhteydessä: ranskankielinen esitelmä Edith Piafin elämästä (pääpaino elämässä, ei niinkään laulajan urassa – josta myöhemmin mahdollisesti toinen esitelmä). Lisäksi tiedossa ainakin kolme mini-atelier’ta: ranskankieliset pakopelit, nuorisokirjallisuutta ranskaksi, fonetiikkapaketti, Ranskan instituutin Balt’Atlantique-vaihto-ohjelma. Tarjolla pientä suolaista ja makeaa purtavaa. Ilmoittaudu yhdistyksen nettisivujen kautta.

Pitkän kielen pisteityskirje lähetetään jäsenistölle pe 25.3. Huolehdithan SUKOLin jäsenmaksusta alkuvuoden aikana. Yhdistyksen jäsenmaksu on 18 e.

Lyhyen kielen pisteityskirje lähetettiin jäsenistölle la 18.3.

5.–6.6.2023 VIRKISTYSMATKA TALLINNAAN

Ranskalainen artisti Zaz esiintyy Tallinnassa 5.6.2023 klo 19. Yhdistys järjestää jäsenmatkan 5.–6.6.2023 Tallinnaan, ohjelma • meno–paluu laivalla Helsingistä, yö hotellissa • kouluvierailu ja vierailu Ranskan instituutissa • konsertti Zaz (https://www.visittallinn. ee/fin/matkailija/n%C3%A4e-koe/ tapahtumat /tapahtumat / 11118/ zaz-%E2%80%93-konsertti-organique-tour) Retki toteutuu, jos saamme 10 ilmoittautunutta. Lisätietoja nettisivuillamme.

SUKOLIN KOULUTUSPÄIVÄ LA 22.4.2023 SUKOLin koulutuspäivien rinnakkaisohjelmassa Tampereella ranskan työpajan vetää Jere Dauchy, météorologiste. Ilmoittautuminen SUKOLiin.

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME

Programmes de mobilité lycéenne : Baltatlantique, automne 2023 Renseignez-vous sur des programmes de mobilité lycéenne, 3 & 3 semaines, la région de Bordeaux (en automne 2023, 50 places). Les Français en Finlande 18.9.–8.10.2023 et les Finlandais en France 9.10.–29.10.2023. En finnois: http://www.france.fi/koulutus/lukionvaihto-ohjelma-ranskassa/ Témoignages vidéo des participants de MistralBoréal 2021 disponibles sur la

RANSKAN INSTITUUTIN VAIHDOISTA KIINNOSTUNEILLE

Ranskan instituutin järjestämistä kolmen viikon vaihdoista eri Ranskan Akatemioiden kanssa on tehty tallenne, jossa on mukana suomalaisia ranskanopettajia ja nuoria vaihdossa olleita kokemusasiantuntijoina. Tallenne sopii kiinnostuneille nuorille, nuorten huoltajille ja koulujen henkilökunnalle. Ota yhteyttä: apff.ranskanmaikat@gmail.com.

bit.ly/toiselleasteelle

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu useita kielimarkkinointi- tai kieli-informatiivisia videoita ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Linkki kanavalle: https:// www.youtube.com/channel/UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/videos

33

chaine youtube de l’IFF (en français et en finnois) : www.youtube.com/channel/ UCHAitdpmSbeP78eL49XMotA/videos À contacter : stephane.alati@france.fi, attaché de coopération

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa.

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.m.heikkala@gmail.com Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

KEVÄTKOKOUS Yhdistyksen kevätkokous pidetään perjantaina 21.4.2023 klo 16.30 etäyhteydellä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat, mm. vuoden 2022 vuosikertomus ja tilinpäätös.

Ilmoittaudu toimistoomme 18.4. mennessä.

YO-PISTEITYSOHJEET

SRO:n jäsenenä saat yhdistykseltä edelleen tarkemmat mallivastaukset kuin YTL:n sivuilla olevat Hyvän vastauksen piirteet. Kevään ruotsin yo-koe on ma

34

TEMPUS 2 / 2023

27.3. ja yo-pisteitysohjeet intrassa seuraavan päivän iltana. Pisteitysohjeintran salasana vaihdetaan viikolla 11 jäsenmaksutarkistuksen jälkeen.

Uusi jäsen / pisteitysohjeiden tilaaja, lähetä sähköpostiosoitteesi hyvissä ajoin ennen koetta osoitteeseen svenska@ suomenruotsinopettajat.fi merkillä ”Pisteitysohjeet”. Varmista, että SRO:n jäsenmaksusi on silloin maksettu.

mällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

KEVÄÄN 2023 KILPAILUT

GYLLENE KLUBBEN

KESÄN 2023 KURSSIT

NORDSPRÅK

JÄSENSTIPENDIT

SVENSKA NU

Kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) sekä 6. ja 9. luokkien kielikylpyoppilaille helmi–maaliskuussa. Palauta tehtävät toimiston sähköpostiin viim. 31.3.2023.

Fortbildningskurs på Färöarna 5–9.6.

Ilmoittautumisaika kurssille on umpeutunut.

Sommarkurs på Hanaholmen 2–3.8.

Tiedotamme sähköpostilistalla, kun ohjelma on valmis ja ilmoittautuminen avautuu kotisivuillamme.

Myönnämme 7 kpl 300 euron stipendiä Färsaarten-kurssille. Myönnämme 7 kpl 100 euron stipendiä Hanasaaren-kurssille. Tarkempaa tietoa ja hakuaika myöhemmin kotisivuillamme ja sähköpostilistalla.

PÄIVITETTY PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2022 Koepaketti sisältää mm. Abitti-prelit (A ja B1), suullisia harjoituksia, luetunymmärtämistehtäviä, rakenneharjoituksia, kuunteluita ja videoita. Koepaketin hinta 150 euroa. Tilauslomake kotisivuillamme.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettä-

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

UUTUUS: EINFACH D-A-C-H ERLEBEN -MATERIAALIPAKETTI Paketti sisältää runsaasti videolinkkejä joko tehtävien kera tai vain katsottavaksi sekä linkkejä lauluihin, tehtäväsivustoihin tai nähtävyyksien esittelykierroksille, joita voi katsoa vaikka VR-laseilla, jos sellaiset koulusta löytyvät. Tehtävät, linkit ja ohjeet on pyritty selostamaan niin selkeästi, että opettaja tietää heti, mitä tehdä, kun haluaa käyttää paketista ottamaansa tehtävää. Alustana käytetään suljettua Google Sites -sivustoa. Käyttö vaatii gmail-osoitetta. Jäsenhinta 60 e.

Lisätietoa ja tilaukset: https://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

vät voivat olla kielioppitehtäviä, pelejä, sanastotehtäviä, nettitehtäviä yms. Voit tuoda materiaalin printattuna, jolloin siihen on helpointa tutustua, mutta toivottavaa on, että tehtävät ovat myös sähköisessä muodossa, jolloin niiden jakaminen toisille helpottuu. Voimme joko tehdä yhteisen Driven, joka jaetaan osallistujille, tai jokainen jakaa itse materiaalin halukkaille. Hallitus esittelee myös yhdistyksen vanhoja oppimateriaalipaketteja, joita on myynnissä à 25 e. SUKOLin koulutuspäivän jälkeen yhdistys on varannut lippuja Anastasia-musikaaliin. Lehden ilmestyessä ilmoittautumispäivä on jo mennyt, mutta ilmoitamme, jos lippuja on vielä saatavilla.

VIERAILU SUOMEN SAKSANOPETTAJAT RY:N VUOSIKOKOUS ETÄNÄ 3.4.2023 Hjärtligt välkommen, herzlich willkommen, lämpimästi tervetuloa vuosikokoukseen maanantaina 3.4. klo 18 alkaen. Jotta mahdollisimman monet jäsenet ympäri Suomea pääsisivät osallistumaan, järjestetään vuosikokous jälleen etänä. Wir freuen uns den Übersetzer und Schriftsteller Stefan Moster begrüßen zu dürfen, der aus seinem Roman „Das Fundament des Eisbergs“ lesen wird. Der Leiter der deutschen Bibliothek Robert Seitovirta wird Moster interviewen. Linkki kokoukseen/kulttuuriohjelmaan jaetaan uutiskirjeessä lähempänä ajankohtaa.

VIDEOMATERIAALIPAKETTI SUULLISEN TAIDON HARJOITTELUUN Suullisen kielitaidon opintojakso voidaan arvioida uuden LOPSin mukaan näytöillä. Myös B2–B3 oppimäärään on tullut suullisen kielitaidon mahdollinen osoittaminen. Mainio työkalu tähän tarkoitukseen on yhdistyksen suulliseen kielitaidon harjoitteluun tarkoitettu videopaketti! Jäsenhinta 95 e. Lisätietoa ja tilaukset: https://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

Hei venäjänopettajat!

SUKOLIN KEVÄTPÄIVÄT TAMPEREELLA 22.4.

SUKOLin koulutuspäivän venäjän rinnakkaisohjelmana on keskustelu venäjän kielen tilanteesta ja siitä, mitä voisimme tehdä tilanteen parantamiseksi. Keskustelua vetää yhdistyksen puheenjohtaja Taina Lento ja mahdollisesti muut paikalla olevat hallituksen jäsenet. Lisäksi tarkoitus on järjestää materiaalinvaihtotapahtuma: Rinnakkaisohjelmaan osallistuvien toivotaan tuovan mukanaan omia tehtäviään, joita haluavat jakaa muiden käyttöön. Tehtä-

Keväälle on suunnitteilla tutustuminen Lastenkulttuurikeskus Musikantteihin.

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokous pidetään etänä Meetissä maanantaina 24.4.2023 klo 18. Ilmoittaudu sihteerille: sihteeri. venajanopettajat@gmail.com.

SUKOL kouluttaa VALTAKUNNALLISET koulutuspäivät Tampereella 21.–22.4.2023 ILMAINEN Loisto!-jäsenkoulutus etänä 23.8.2023 SYKSYLLÄ etäkoulutus muun muassa pitkän kielen yo-kokeen uudistuksista KOULUTUKSET päivitetään Koulutuskalenteriin: sukol.fi/koulutus Lisätietoja: Koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen jenna.latvala-suominen@ sukol.fi p. 040 487 3632

35

KUTSU KOLLEGA JÄSENEKSI -KAMPANJA 27.1.–31.3.2023 Kun houkuttelet oman kollegasi liittymään minkä tahansa kampanjassa mukana olevan pedagogisen järjestön jäseneksi, osallistut kahden hotellilahjakortin arvontaan!

Lue lisää b opejarjestot.fi

”Liitto vaikuttaa tehokkaasti oppiaineemme asemaan ja pitää meidän puoliamme.”

”Koulutustilaisuudet ovat olleet minulle tärkeitä, niiden avulla olen pystynyt pitämään mm. tiedolliset ja pedagogiset taidot ajan tasalla.”

JÄSENYYTESI PEDAGOGISESSA JÄRJESTÖSSÄ VOIMISTAA OPPIAINEESI ÄÄNTÄ!