Tempus 2/2022

2 | 2022

LAAJAALAISTA OSAAMISTA

Kone kääntää

MUTTA MIKSI JA MITEN?

Tervetuloa SUKOLiin

www.sukol.fi • 2 | 2022

2 | 2022

3 4 6

Pääkirjoitus

Neuvottelujen ja rohkeuden kevät

Ajankohtaista Tervetuloa SUKOLin jäseneksi

SUKOL on kaikkien asteiden kieltenopettajien yhteinen liitto

8

Toiveammatti haastaa ja palkitsee

10

Konekääntämisestä tarvitaan tietoa

Olli-Pekka ja Tuomas kertovat polustaan kieltenopettajiksi Käyttö oppitunneilla vaatii uusia taitoja

12

Hyvinvointia ja vuorovaikutusta

16

Eriyttäminen kieliluokassa

18

Eriyttäviä työtapoja

20

Kansalaisoikeuksia yhteisessä projektissa

22

Kielipäivä amk-opiskelijoilta lukiolaisille

24

Kielet ja työelämä

26

Miksi olen SUKOLin jäsen?

28

Opiskelijalähettiläät kannustavat kieliopintoihin

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

2

Kuulumisia SUKOLin talvikoulutuspäivästä

Esimerkkejä eriyttämisestä Rauman normaalikoulussa Lisää vinkkejä eriyttämiseen Kansainvälisyyttä koronan varjossa

Language Day – ammattikorkeakoulun ja lukioiden yhteistyötä Terveisiä LUKKI-hankkeen webinaarista Kieltenopettajat vastaavat kysymykseen Jyväskylän yliopiston lähettilästoiminta esittäytyy

2/2022

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna p.

050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 57. vuosikerta • ISSN 03558053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA franckreporter/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2022 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 549 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 430 1/1 sisäsivu 2 285 leveä palsta 1 675 1/2 vaaka 1 432 1/2 kapea palsta 610 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2022 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Neuvottelujen ja rohkeuden kevät Työehtosopimusneuvottelut kunta-alalle käynnistyivät tammikuussa 2022. Neuvotteluaikaa oli helmikuun loppuun asti, sillä nykyisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskaudet päättyivät 28.2.2022. Kirjoitushetkellä minulla ei ollut tietoa siitä, miten neuvotteluissa kävi. Näytti todennäköiseltä, että sopimusratkaisua ei saavuteta määräaikaan mennessä vaan neuvotteluja jatketaan sopimuksettomassa tilassa ja myös työtaistelutoimet ovat mahdollisia. Yksityisen opetusalan työehtosopimusten neuvottelut aloitettiin 8.2.2022 ja työehtosopimus on voimassa 31.3.2022 asti.

Jos neuvotteluissa ei päästä ratkaisuun määräpäivään mennessä, nykyiset sopimukset ovat voimassa siihen saakka, kunnes neuvotteluratkaisu saadaan. Toivottavasti neuvotteluihin heijastuu seikka, joka kaikille on tullut viimeistään pandemia-ajan myötä selväksi: opetusala kannattelee yhteiskuntaa aina ja erityisesti kriisitilanteessa.

Pandemia-ajan väistyessä hiljalleen tarvitaan työpaikoilla edelleen ja ehkä vielä aiempaa enemmänkin arkista rohkeutta. Rohkeus on toimintaa, ja rohkeus näkyy arjen vuorovaikutustilanteissa.

Tällaisen rohkeuden tavoitteena on edistää yhteistä hyvää, työssäjaksamista ja työn imua. Nämä ovat tekoja, jotka hyödyttävät työkavereita tai koko työpaikkaa. Tarvitaan rohkeutta huomata ja puuttua, jos joku osoittaa taisteluväsymyksen merkkejä tai tulee sivuutetuksi, ja uskallusta kokeilla uutta epäonnistumisen uhallakin.

Rohkeutta ja hyvää alkavaa kevättä!

En vår av förhandlingar och mod Kollektivavtalsförhandlingarna för kommunsektorn inleddes i januari 2022. Eftersom avtalsperioderna för de nuvarande tjänste- och kollektivavtalen löpte ut 28.2.2022, fortsatte förhandlingstiden till utgången av februari. Jag hade i skrivande stund inte information om utgången av förhandlingarna. Det verkade sannolikt, att en avtalsuppgörelse inte uppnås inom utsatt tid utan förhandlingarna fortsätter i ett avtalslöst tillstånd och att även stridsåtgärder kan komma ifråga. Förhandlingarna om kollektivavtal för den privata undervisningssektorn inleddes 8.2.2022 och kollektivavtalet är i kraft fram till 31.3.2022. Om en lösning i förhandlingarna inte kan uppnås före utsatt datum, är de nuvarande avtalen i kraft ända tills en förhandlingsuppgörelse kan åstadkommas. På förhandlingarna avspeglas förhoppningsvis något som blivit uppenbart för alla senast under pandemitiden: undervisningssektorn bär alltid upp samhället och i synnerhet i en krissituation.

När pandemitiden småningom släpper sitt grepp behöver vi på arbetsplatserna fortsatt och eventuellt rentav ökat vardagligt mod. Mod är handling och modet märks i vardagens interaktionssituationer. Målet för ett dylikt mod är att främja det gemensamma bästa, ett bättre ork och flyt i arbetet. Det är fråga om gärningar som gynnar kolleger eller hela arbetsplatsen. Det behövs mod att observera och ingripa, om någon visar tecken på stridströtthet eller förbigås, och mod att pröva något nytt med risk för att misslyckas.

Jag önskar alla mod och en bra vårstart!

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

3

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ti 29.3.2022 A-englanti • ti 12.4.2022 B-ranska ja B-saksa • to 21.4.2022 A-ranska ja A-saksa • ti 26.4.2022 A- ja B-ruotsi.

Tilaukset: www.sukol.fi/valtakunnalliset

TEMPUS 3/2022 ilmestyy sähköisenä – onhan osoitteesi ajan tasalla?

Tempuksen toukokuun numero 3/2022 ei ilmesty painettuna vaan digitaalisena lehtenä. Lehti ilmestyy sähköisessä palvelussa, ja suora linkki lehtijulkaisuun lähetetään sähköpostitse kaikille jäsenille. Huom! Jos et ole antanut SUKOLille sähköpostiosoitettasi, se kannattaa käydä lisäämässä jäsensivujen Omiin tietoihin.

Osoitteen voi myös ilmoittaa jäsensihteerin kautta: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608. Linkki julkaistaan SUKOLin jäsensivuilla, mutta nopeimmin ja suorimmin pääset lukemaan Tempusta sähköpostiisi tulevasta linkistä.

Uusia jäseniä SUKOLiin Tämä lehti on jäsenhankintanumero, jota voi käyttää liiton esittelyyn opiskelijatilaisuuksissa. Jos tarvitset lehtiä jaettavaksi, ota yhteyttä jäsensihteeriin: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Verotietoa kieltenopettajalle KUVA AINO SUTINEN

4

2/2022

Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa erilaisia ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta Anna Halmeelta, p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi.

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

3

Tempuksen kolmosnumero julkaistaan vain sähköisenä lehtenä. SUKOLin liittokokous päättää vuosittain painettujen lehtien määrästä. Kaikkia numeroita voi lukea myös sähköisinä Issuu-palvelussa.

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendejä on jaettu pandemiatilanteen takia poikkeuksellisesti syksyllä 2021. Uudesta stipendihausta päätetään myöhemmin keväällä. Kun haku alkaa, stipendin saamisen kriteerit julkaistaan ja hakulomake tulee täytettäväksi jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Seuraa tiedotusta Tempuksessa ja sukol.fisivuilla. Jos olet SUKOLin jäsen mutta et pysty kirjautumaan jäsensivuille, ota yhteyttä jäsensihteeriin, tiina.eraheimo@sukol.fi, p.

040 487 3608.

Kielipaneeli 26.4.2022 Paneelikeskustelu kieltenopetuksen tilasta järjestetään 26.4.2022 Zoomissa. Tilaisuuteen osallistuminen on maksutonta, mutta ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Ilmoittautumislomakkeessa on mahdollisuus lähettää panelisteille kysymyksiä, joista valitaan joitakin heille esitettäväksi.

Lisätietoja Koulutuskalenterissa osoitteessa sukol.fi/koulutus.

KUVA AINO SUTINEN

Lisätietoja: anna.halme@sukol.fi

STIPENDIT jäsenten kouluttautumiseen

5

T E RV E T U L OA S U KO L I I N

Tervetuloa SUKOLin jäseneksi

SUKOL on kieltenopettajien ja alan opiskelijoiden yhteistyöverkosto, joka toimii kieltenopetuksen hyväksi.

TEKSTI OUTI VILKUNA KUVAT AINO SUTINEN

S

UKOLiin kuuluu hieman alle 4 000 jäsentä, joita yhdistää kiinnostus vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Jäseneksi hyväksytään opettajia kaikilta koulutusasteilta. Opiskelijajäsenyys on ilmainen myös vuonna 2022.

Koulutusta ja apua työnhakuun

SUKOL järjestää jäsenilleen tasokasta ja kohtuuhintaista koulutusta. Vuosittain järjestetään vähintään yksi valtakunnallinen koulutuspäivä, johon sisältyy rinnakkaisohjelmaa eri asteille ja kieliin. Pandemia-aikaan koulutuksia on järjestetty etänä, mutta toivottavasti pian pääsemme taas tapaamaan kollegoja ja luomaan uusia kontakteja.

Ohjelmat ja ilmoittautumislomakkeet

julkaistaan liiton verkkosivujen koulutuskalenterissa osoitteessa www. sukol.fi/koulutus.

SUKOL tarjoaa myös yhden päivän tai muutaman tunnin täsmäkoulutuksia, joiden aiheena on ollut vaikkapa oppimisen aivotieto tai perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit. Lukion opettajille on LOPS-aiheisia webinaareja, joita voi katsoa maksutta osoitteessa sukol.fi/webinaarit.

Opiskelijoille ja vastavalmistuneille on järjestetty mentorointia ja työnhakukoulutusta, joista saa lisätietoja osoitteesta sukol.fi/opiskelijalle.

Tiedotusta ja jäsenaineistoa

6

SUKOL tiedottaa kieltenopetuksen ajankohtaisista asioista Tempus-lehdessään, sosiaalisessa mediassa ja

2/2022

verkkosivuillaan. Osa SUKOLin jäseneduista ja materiaaleista on ladattavissa jäsensivuilta, esimerkiksi laaja Kielipäivä kirjastossa -materiaali, joka on tarkoitettu kannustamaan monipuolisiin kieliopintoihin. Materiaalia voi käyttää vaikkapa valinnaiskielten esittelypäivien järjestämiseen.

Sukol-Palvelu tuottaa maksullisia materiaaleja, joista tunnetuimpia ovat 9. luokan valtakunnalliset kokeet. Valtakunnallisten kokeiden hinta on kohtuullinen, ja oppilaiden menestystä voi arvioida kansallisella tasolla, sillä kokeiden käyttäjät saavat liitolta tietoa valtakunnallisista jakaumista. Valtakunnallisten kokeiden aineisto lähetetään linkkinä, jonka kautta voi tulostaa oppilaan koesivut ja kuunnella videoja audiokuuntelut.

T E RV E T U L OA S U KO L I I N

kannattaa: perehdyt ammattiisi hyvissä ajoin ja luot hyödyllisiä kontakteja.

Opiskelijajäsen saa kaikki varsinaisen jäsenen edut ja maksaa koko vuoden 2022 jäsenyydestä 0 euroa. Jäsenmaksu jo valmistuneelle opettajalle on 65 euroa.

Helpoimmin liityt täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa www. sukol.fi/jasenhakulomake. Tervetuloa SUKOLin jäseneksi!

PÅ S V E N S KA

VÄLKOMMEN SOM MEDLEM I SUKOL!

Valtakunnallinen vaikuttaja SUKOL on kokenut jäsenistönsä puolestapuhuja. On arvokas asia, että jokainen kieltenopettaja on jäsenenä omassa pedagogisessa järjestössään.

Mitä suurempi ja voimakkaampi järjestö on, sitä paremmin voimme vaikuttaa kieltenopetuksen ja kieltenopettajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa. SUKOLin kannanotoista päivitetään tietoa osoitteeseen www.sukol.fi/ kannanotot.

Yhteistyö viranomaisten, tiedotusvälineiden ja järjestöjen kanssa on tärkeä osa työtä, jolla edistetään kieltenopettajien ja kieltenopetuksen asiaa. SUKOL toimii yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa esimerkiksi pitämällä tiiviisti yhteyttä OAJ:n valtuuston kieltenopettajajäseniin.

SUKOL on myös kansainvälisesti aktiivinen: Fédération Internationale des Professeurs des Langues Vivantes (FIPLV) on kieltenopettajien kansainvälinen kattojärjestö, jonka Pohjoismaiden ja Baltian aluejaostossa NBR:ssä SUKOL toimii. FIPLV ja NBR järjestävät kielikoulutusalan seminaareja ja kongresseja. Seuraavia konferensseja suunnitellaan Puolaan 2022 ja Islantiin 2023.

Valitse yhdistyksesi

Kaikki jäsenet kuuluvat SUKOLiin piiriyhdistyksen kautta. Voit itse valita piiriyhdistyksen joko asuin- tai työpaikkasi perusteella. Piiriyhdistykset ovat opettajan lähiturvaverkko: ne järjestä-

vät koulutus- ja virkistystilaisuuksia ja informoivat paikallisista asioista.

Liiton jäsenjärjestöinä on myös kahdeksan valtakunnallista kieliyhdistystä: englanti, espanja, finska, italia, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä. Kieliyhdistyksillä on oma jäsenmaksunsa, joka laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä. Yhdistykset tarjoavat kielikohtaisia palveluitaan kuten koulutusta ja oppimateriaalia.

Palvelut ja liittyminen

SUKOL on arjenläheinen ja käytännöllinen tukija. Helsingissä sijaitseva toimisto auttaa jäseniä päivittäin erilaisissa kieltenopetuksen kysymyksissä.

Jäsenyyteen liittyvissä kysymyksissä kannattaa olla yhteydessä jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballeroon: tiina. eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Toimiston muut yhteystiedot ovat osoitteessa www.sukol.fi/yhteystiedot. Toiminnanjohtaja huolehtii liiton toiminnasta ja taloudesta: alkuvuodesta 2022 toiminnanjohtajan pestiä hoitaa Petri Graeffe, ja huhtikuun alusta työhön palaa Sari Saarinen. Toimitusja tiedotussihteeri Anna Halme vastaa Tempuksesta, tiedotuksesta ja liittokokousasioista, ja projektisihteeri Pia Koskisen vastuulla ovat koulutukset, valtakunnalliset kokeet ja tuotemyynti.

SUKOLin vuotuinen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Saat helposti jäsenmaksusi takaisin lehden ja muiden jäsenetujen kautta. Opiskeluaikana SUKOLin jäseneksi liittyminen

SUKOL är språklärarnas eget samarbetsnätverk, som verkar till fromma för språklärarna, språkundervisningen och internationaliseringen. Bland våra 4 000 medlemmar finns lärare från samtliga utbildningsstadier. Medlemskapet erbjuder dig möjlighet att hålla dig informerad om förändringarna inom undervisningsvärlden.

SUKOL är den största pedagogiska lärarorganisationen och en förespråkare för sin medlemskår. Samarbetet med undervisningsmyndigheter och organisationer utgör en viktig del av arbetet för att främja språklärarnas och -undervisningens intressen. Fédération Internationale des Professeurs de Langues Vivantes (FIPLV) är SUKOLs internationella takorganisation.

SUKOL verkar i sektionen för region Norden och Baltikum (NBR).

Medlemmar hör till förbundet genom medlemskapet i distriktföreningen. Distriktföreningen fastställs på basen av boningsort eller arbetsplats.

Som medlemmar har SUKOL också åtta språkföreningar: engelska, finska, franska, italienska, ryska, spanska, svenska och tyska. Föreningarna arrangerar egna utbildnings- och rekreationsträffar.

SUKOL har en fast årlig medlemsavgift, som är avdragbar i beskattningen (studerande 0 e, lärare 65 e). Du kan ansluta dig genom att använda ansökningsblanketten, som finns på adressen www.sukol.fi/jasenhakulomake.

Välkommen som medlem i SUKOL!

7

T E R V E T U L O A O P E T TA J A K S I

Toiveammatti haastaa ja palkitsee

Tuomas Kuparinen ja Olli-Pekka Saatsi kertovat, miten heistä tuli kieltenopettajia.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT TUOMAS KUPARINEN JA OLLI-PEKKA SAATSI

T

iesitkö jo varhain, että haluat kieltenopettajaksi – vai ajauduitko alalle? Kaksi nuorta kieltenopettajaa vastasi kysymyksiin omista uravalinnoistaan ja kokemuksistaan kieltenopettajan työssä. Tuomas Kuparinen opettaa espanjaa ja englantia ja Olli-Pekka Saatsi ruotsia ja espanjaa.

Kieliä koulussa ja koulun jälkeen

den mittainen opiskelijavaihto Santiago de Compostelan yliopistossa Luoteis-Espanjassa. ”Vaihto oli aivan huikea kokemus, jonka kautta sain rohkeutta käyttää kieltä ja arvokasta ensi käden kosketusta espanjalaiseen kulttuuriin ja elämänmenoon”, Tuomas kertoo.

Olli-Pekan kokemuksen mukaan opettajanpaikan saaminen on ollut suhteellisen vaikeaa. Isoissa kaupungeissa hakijoita on enemmän kuin paikkoja, vakituiset työsuhteet viroista puhumattakaan ovat vaikeasti saatavilla ja pätkätyöt ja määräaikaisuudet erittäin yleisiä. Rekrytointiprosessit voivat lisäksi olla monivaiheisia ja pitkäkestoisia. Hän sanoo, että ensimmäisten opettajavuosien aikana työpaikan vaihtuminen vuosittain saattaa tuntua kuormittavalta – mutta vaihtelu voi olla antoisaakin.

Tuomas pitää itseään onnekkaana: hänen oli helppo saada opettajanpaikka valmistumisen jälkeen. Työnhaussa auttoi sijaisuuksien kautta verkostoituminen lukuisiin eri kouluihin. ”Vinkiksi muille kieltenopettajaopiskelijoille sanoisin, että kannattaa tehdä sopivissa määrin sijaisuuksia”, Tuomas toteaa. Hänen mielestään ei pidä pelätä ottaa vastaan sivutoimisia pestejä, sillä vähitellen niistä voi kasvaa päätoimisuus: ”Aloitin opettajanurani juoksemalla kolmen koulun väliä, enkä sitä olisi välttämättä pidemmän päälle tehnyt, mutta sen kautta pääsin hyvin mukaan piireihin, ja lopulta yhdestä niistä kouluista tulikin ainoa kouluni, jossa nykyään työskentelen.”

Tuomas opiskeli koulussa espanjaa, englantia, ranskaa ja ruotsia. Lukion jälkeen hän hakeutui opiskelemaan kieltenopettajaksi. ”Se oli selvä valinta”, Tuomas muistelee. ”Tulen opettajasuvusta, joten opettajuus on aina ollut jollain lailla läsnä elämässäni.” Lisäksi opettajanuralle innostivat omat positiiviset koulumuistot ja lukionjälkeiset myönteiset kokemukset koulunkäynninohjaajana.

Kieltenopettaja oli toiveammatti myös Olli-Pekalle, joka kävi peruskoulun ja lukion englanninkielisellä luokalla. Hän opiskeli ruotsia, saksaa ja espanjaa ja alakoulun kerhossa ranskaakin. ”Ylioppilastutkinnossa kirjoitin kaikki opiskelemani kielet. Olen erittäin kiitollinen siitä, kuinka laaja kielivalikoima kouluissani oli. Kieltenopettajat olivat myös aivan huippuja, kiitos heille kaikille”, Olli-Pekka sanoo. ”Kielet ovat aina luonnistuneet minulta hyvin ja tuntuneet erityisen mielekkäiltä, joten ajattelin, että kieltenopettajan ammatti voisi soveltua minulle hyvin.”

Opiskelun kautta työnhakuun

Työ opettaa

Olli-Pekka opiskeli kuudessa vuodessa ruotsin ja espanjan opettajaksi Helsingin yliopistossa ja valmistui kesällä 2016.

Opiskeluun sisältyi syyslukukauden Erasmus-vaihto Espanjassa, opintomatkoja, kieli- ja kulttuurikurssi Islannissa ja opintoja tanskan, norjan, islannin, latinan ja italian kielissä.

Olli-Pekan mielestä opiskelu oli antoisaa ja mukavaa. Opetusharjoittelut olivat intensiivisiä sukelluksia koulumaailmaan, ja niissä oppi eniten opettajan työstä ja didaktiikasta. ”Koulussa olin hyvä kielissä, ja yliopistossa sain yhdistettyä kaksi intohimoani: kielet ja opettamisen”, Tuomas sanoo.

Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017 englanti pääaineena ja espanja ja opettajaopinnot sivuaineina. Opiskelu kesti seitsemän vuotta, joihin sisältyi yhden lukuvuo-

Opettajantyö on osittain ollut sellaista kuin Tuomas oli odottanutkin, sillä koulumaailma oli jo aiemmin tullut hänelle tutuksi sijaisuuksien myötä. Työssä parasta on kohdata oppilaat aidosti, seurata heidän intoaan ja oppimistaan ja rohkaista heitä eteenpäin. Hänet on kuitenkin yllättänyt työn määrä: ”Jos en itse laita rajoja työskentelyyni, ei kukaan muukaan laita. Se on raakaa, ettei aika riitä kaikkien omien visioiden toteuttamiseen, tai muuten täytyisi asua töissä. Lisäksi kasvattaminen vie aikaa opetukselta.” Siitä huolimatta Tuomas on unelmatyössään: ”On luksusta päästä opettamaan ja oppimaan lisää rakkaista kielistä joka päivä.” ”Opettajan työnkuva on ollut paljon laajempi kuin odotin”, Olli-Pekka tiivistää. Perustyön lisäksi on monenlaista oheis-

8

2/2022

T E R V E T U L O A O P E T TA J A K S I

työtä. Opettajan eri roolit ovat tulleet hänelle yllätyksenä: ainakin joinakin päivinä voi joutua olemaan riitojen sovittelija, salapoliisi, sosiaalityöntekijä, psykologi, innovaattori ja valmentaja.

Olli-Pekan mukaan vaikeinta opettajantyössä on työmäärän rajaaminen niin, että ehtii palautua vapaa-ajalla ja tehdä itselle mieluisia asioita, jotka auttavat jaksamaan.

Olli-Pekka on samaa mieltä kuin Tuomas: ”Parasta on se, että saa olla päivittäin tekemisessä kielen kanssa, joka on itselle tärkeä ja merkityksellinen.”

Palkitsevaa on, kun näkee edistystä oppilaan kielitaidossa tai esimerkiksi motivaatiossa ruotsin kielen opiskelua kohtaan: ”Kun opettaa jonkin asian ja se oivalletaan, tulee hyvä mieli. Nuoret ovat myös usein hyvin vilpittömiä ja antavat suoraa palautetta, johon pitää tietysti osata suhtautua oikealla tavalla.”

Terveisiä SUKOLille

Miten SUKOL voisi auttaa kieltenopettajaopiskelijoita ja vastavalmistuneita?

Tuomas pitää tärkeänä verkostoitumista työelämään. Tässä auttavat SUKOLin mentoroinnit, työnhakukoulutukset ja muut koulutustilaisuudet. ”On niin paljon puhetta opettajien jaksamisesta, että SUKOL voisi järjestää työnohjausta sekä jaksamiseen liittyviä ennaltaehkäiseviä kursseja tai keskustelupaneeleita, joissa voisi olla kokemusasiantuntijoita mukana”, Tuomas pohtii.

Tuomas Kuparinen

Olli-Pekka on samoilla linjoilla: olisi tärkeää päästä keskustelemaan ja kuulemaan jo työssä olevilta opettajilta, kuinka kokonaisvaltaista työ on.

Kokeneemmilta kollegoilta saatu apu ja tuki ovat ensimmäisten vuosien aikana keskeisessä roolissa. Hänen mielestään myös koulujen ja kuntien kannattaisi panostaa mentorointiin ja vertaismentorointiin, koska ne lisäävät työhyvinvointia ja maksavat itsensä takaisin vähentyneinä poissaoloina.

Olli-Pekan mielestä erilaiset materiaalipankit voisivat auttaa nuorta opettajaa todella paljon. Miksi luoda kaikki tyhjästä, jos on jo olemassa toimivaa, ajan tasalla olevaa materiaalia?

Materiaalipankit voisivat olla valtakunnallisia, ei vain koulun tai aineryhmän sisäisiä. Tämä vaatisi opettajilta jakamisen kulttuuria, mutta Olli-Pekka uskoo, että se kehittäisi opettajien yhteistyötä ja helpottaisi varsinkin nuoria opettajia. Materiaalipankit voisivat myös inspiroida ja innostaa oppiaineyhteistyöhön ja ilmiöihin.

Terveisiä urasta haaveileville

Olli-Pekka suosittelee opettajaopiskelijoille järjestötoimintaa, josta voi olla hyötyä työllistymisessäkin. Kannattaa tutustua saman alan opiskelijoihin ja ylläpitää yhteyttä valmistumisen jälkeen. Hän vinkkaa: ”Selvitä, missä entiset opiskelukaverisi ovat töissä, ja pidä silmät ja korvat auki. Tee sijaisuuksia

ja luo kontakteja eri kouluihin, jotta nimesi jää mieleen. Kun työkokemusta alkaa kertyä, pyydä suosittelijoita uusiin hakemuksiisi. Ole varsinkin alussa joustava ja uskalla ottaa riskejä, joilla saisit jalan oven väliin. Voi olla myös ihan hyvä ajatus luoda LinkedIn-profiili ja verkostoitua siellä. Kannattaa kääntää kaikki kivet ja kannot, jotta työllistyminen helpottuisi!”

Kieltenopettajan työtä Olli-Pekka suosittelee kiinnostuneille, mutta hän haluaa muistuttaa, että työhön kuuluu muutakin kuin opetuksen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Esimerkiksi Wilma, työ-, aine- ja pedagogiset ryhmät, luokanohjaajan tehtävien hoitaminen ja pedagogisten dokumenttien laatiminen voi viedä enemmän aikaa kuin kuvittelisi. Eri koulujen työ- ja toimintakulttuurit voivat poiketa suuresti toisistaan.

Opettaja ei ole kerralla valmis, ja haaveet voivat muuttua ajan myötä. ”Minullakin on vasta monen vaiheen kautta alkanut hahmottua, mitä haluan opettajanuraltani”, Tuomas kertoo. Jos on kipinää kieliin ja opettamiseen, hän suosittelee ehdottomasti kieltenopettajaksi hakeutumista: ”On mahtavaa päästä kehittämään omaa kielitaitoaan ja tartuttamaan intoa nuoriin kieltenopiskelijoihin.”

Olli-Pekka Saatsi

9

U U T TA

Konekääntämisestä tarvitaan tietoa Konekääntämistä voi hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa, mutta pedagogisesti perusteltu kääntimien käyttö kysyy uusia taitoja niin opettajilta kuin oppilailta.

TEKSTI JA KUVA NOORA JORMAKKA

O

pettajat toivovat lisää tietoa konekääntimien mielekkäästä hyödyntämisestä vieraiden kielten opetuksessa, kääntimien käytöstä työelämässä sekä konekääntämisen eettisistä ongelmista ja tietoturvariskeistä.

Tämä kävi ilmi opinnäytetutkimuksestani, jossa tarkastelin konekääntämisen kompetensseja yläkoulussa ja lukiossa. Tutkimuksen osana toteutin SUKOLin jäsenille suunnatun sähköisen kyselyn, johon vastasi yhteensä 76 kieltenopettajaa. Tästä joukosta 90 prosenttia arvioi, että myös oppilaat tarvitsevat lisää tietoa konekääntämisestä.

Vastaajien mukaan oppilaiden olisi ennen kaikkea hyvä tiedostaa, etteivät Google-kääntäjän kaltaiset apuvälineet korvaa omaa vieraiden kielten taitoa. Tietoa puuttuu niin ikään siitä, kuinka paljon virheitä käännin tuottaa ja kuinka näitä virheitä voi tunnistaa.

Sujuvaa muttei virheetöntä

Ilmaiset verkko- tai sovelluspohjaiset kääntimet ovat yleistyneet kaikkialla maailmassa. Kyselyyn vastanneista kieltenopettajista 91 prosenttia ilmoitti oppilaidensa käyttävän kääntimiä luvan kanssa tai ilman.

Paitsi saatavuus myös konekäännösten laatu on parantunut viime vuosina. Käytännössä kone hallitsee morfologian ja syntaksin entistä paremmin jopa suomen kaltaisissa kielissä. Rakenteeltaan moni nykyinen konekäännös voi siis olla hyvin sujuva. Sekä alkeisoppijoiden että jo pidemmälle ehtineiden saattaa tällöin olla vaikea tunnistaa, millaisia merkitystason virheitä konekäännetty teksti todella sisältää. Heikosti taitoihinsa luottavat tai liian haastavia tehtäviä kohtaavat oppilaat saattavat ajatella, että vaikka käännin ei toimisikaan virheettömästi, se pärjää joka tapauksessa heitä itseään paremmin.

Kääntävää tekoälyä kehitetään jatkuvasti, mutta ihmisen tasolle mikään tällainen ratkaisu tuskin tulee pääsemään – kone ei pysty kokemaan maailmaa, jossa viestimme. Tällä hetkellä käännin kompastuu etenkin semantiikkaan ja pragmatiikkaan: yksittäisten sanojen moniin merkityksiin

10

2/2022

ja eri viestintätilanteiden vaatimuksiin. Kyselyyn osallistuneet kieltenopettajat mainitsivatkin tunnistavansa konekäännökset usein epätavallisen, käyttöyhteyteen sopimattoman sanaston perusteella. Myös kulttuurierojen ottaminen huomioon vaatii vastaisuudessakin ihmistä.

Käännin ei korvaa sanakirjaa

Jos kääntimet joka tapauksessa kulkeutuvat kielten oppitunneille älylaitteiden mukana, voisiko niitä joissain tapauksissa käyttää apuvälineenä? Mikä olisi sopiva tapa, jotta päävastuu tekstin tuottamista säilyisi oppilaalla itsellään?

Mikäli kääntimiä haluaa hyödyntää harkitusti, yksi asia on selvää: sanakirjoina ne eivät toimi luotettavasti. Tämä johtuu siitä, että kone tekee käännösratkaisunsa ennen kaikkea tekstiyhteyden perusteella. Tämän artikkelin kirjoittamisen aikaan Microsoft Bing -käännin antoi suomen lukio-sanalle yllättävän ruotsinkielisen vastineen gymnastiksal mutta

Kirjoittajan teettämässä opettajakyselyssä suurin osa oli sitä mieltä, että tietoa puuttuu ja sitä tarvitaan lisää.

U U T TA

suoriutui ongelmitta lauseesta ”opiskelen ruotsia lukiossa”.

Vaikka monet nykyiset kääntimet saattavat ehdottaa yksittäiselle sanalle jo useampia vaihtoehtoisia vastineita, myös niihin on hyvä suhtautua varauksellisesti, sillä kyse ei ole varsinaisesta leksikografisesta tiedosta. Googlen käännin esimerkiksi tarjoaa lukiolle synonyymiksi yläastetta, mikä voi johtua sanojen samanlaisesta esiintymisympäristöstä.

Edellä kuvatut esimerkit valaisevat sitä, että kääntimestä on suurin hyöty vieraan kielen oppimisessa, kun käyttäjällä on jo jonkinlaisia pohjatietoja kielestä. Tällöin käännin voi esimerkiksi toimia muistin tukena tai motivoida itsenäiseen opiskeluun. Alkeisoppijoille soveltuvampi käyttötapa on vaikkapa oikeinkirjoituksen tai ääntämisen tarkistus.

Työelämässä kone kääntää suuret tekstimassat

Vaikkei kääntimiä tahtoisi hyödyntää opetuksen osana, oppilaat voi olla hyvä tutustuttaa niiden käyttöön ensinnäkin yhteisten pelisääntöjen laatimiseksi, toiseksikin siksi, että nuoret kohtaavat konekäännettyä tekstiä koulun ulkopuolella.

Konekääntämisen kompetensseja tarvitaan myös työelämässä. Kääntäjän työ on enenevässä määrin konekäännösten jälkieditointia, mutta käännösteknologia yleistyy kielialojen ulkopuolellakin. Suomessa moni organisaatio on jo ottanut kääntimen käyttöönsä, ja maailmanlaajuisesti niihin turvaudutaan esimerkiksi asiakastuessa, patenttitoimistoissa, joukkoviestimien toimitustyössä, humanitaarisessa kriisiavussa ja Euroopan komissiossa. Usein kyse on tilanteista, joissa käyttäjä käännättää suuria tekstimääriä äidinkielelleen tarkoituksenaan omaksua niistä pääasiat tai omalta kannaltaan olennaisimmat tiedot.

Tämänkaltaista käyttöä voidaan harjoitella kouluissa, vaikkei oppilaiden kielitaito vielä olisi kovin edistynyt. Käännin voi toimia esimerkiksi tiedonhaussa tai ymmärtämisen tukena. Kyselyyn vastanneista kieltenopettajista useampi mainitsi vieraskielisen uutisen tai muun autenttisen materiaalin käännättämisen. Oppilaiden kanssa voidaan tällöin vertailla, kuinka hyvin tekstistä saa koneen avulla selvää. Löytyykö kohtia, joita on vaikea tulkita? Millaisista seikoista se johtuu?

Missä tilanteissa kääntimen tuottama laatu olisi riittävä, ja milloin raakateksti ei kelpaa sellaisenaan?

Konekääntäminen vaatii kriittistä ajattelua

Koulumaailmasta puhuttaessa käännintä on toisinaan verrattu taskulaskimeen: sitä voi hyödyntää apuvälineenä, kunhan ensin hallitsee tarvittavat perustaidot ja käytölle on sovittu selkeät rajat. Vertaus on siitä osuva, ettei kumpikaan apuväline välttämättä heikennä oppimista, vaikka ne saattavatkin muuttaa oppimisen tapoja ja tavoitteita. Käännin kuitenkin poikkeaa taskulaskimesta siinä, että taitava ja tiedostava konekääntäminen vaatii huomattavasti laajempaa kriittistä ajattelua.

Niin kutsuttu käänninlukutaito on kytköksissä digilukutaitoon ja tieto- ja viestintäteknologian vastuulliseen käyttöön.

Tietoturva-asiat ovat tästä hyvä esimerkki. Google-kääntäjään syötetty teksti ei katoa, vaan se siirtyy Googlen haltuun, jolloin käyttäjä voi vahingossa tulla levittäneeksi arkaluontoisiakin tietoja. Eettiset kysymykset liittyvät puolestaan

tasapuoliseen arviointiin ja tekijänoikeuksiin. Vaikka konekäännöksen esittäminen itse kirjoitettuna koulutehtävänä ei täytä kaikkia perinteisen plagioinnin kriteerejä, sen voi nähdä plagiointina erityisesti kieltenopetuksessa, jossa arvioinnin kohteena ei niinkään ole sisältö kuin kieli. Rajat hämärtyvät entisestään pohdittaessa, kuka omistaa kevyesti muokatun tai parannellun konekäännöksen.

Google-kääntäjään syötetty teksti ei katoa, vaan se siirtyy Googlen haltuun.

Digilukutaidon lisäksi käännösteknologian yhteydessä puhutaan medialukutaidosta. Monet verkkosivut ja sosiaalisen median sovellukset tarjoavat automaattisia käännöksiä, mutta on huomattu, että tekoäly voi sijoittaa tai poistaa satunnaista sisältöä tuottamistaan teksteistä. Toisinaan konekäännös taas saattaa olla epäluotettavan lähteen merkki, joka on hyvä tunnistaa. Tällaiset haasteet on helpompi kohdata, kun tietää, mistä on kyse.

Kieltenopettajalle käännösteknologian perusteiden tunteminen voi antaa hyödyllisiä työkaluja omaan ammattiin liittyvän digitalisaatio- ja tekoälypuheen arvioimiseen. Kääntimien heikkoudet ja vahvuudet tuntevan opettajan on helppo osoittaa, mihin vieraiden kielten osaamista tarvitaan myös tulevaisuudessa.

IN F O

KUINKA KÄÄNNIN OPPII KIELTÄ?

Nykyisten kääntimien toiminta perustuu syväoppiviin keinotekoisiin neuroverkkoihin. Muiden tekoälyjen tavoin ne kykenevät tekemään päätelmiä niille annetusta opetusaineistosta.

Oppimiskykyinen käännin voi olla ongelma kieltenopettajalle, joka tahtoo havainnollistaa koneellisen kääntämisen sudenkuoppia. Vielä eilen toiminut varoittava esimerkki voi jo tänään olla vanhentunut.

Kääntimen opetusaineistona toimivat valtavat kaksikieliset tekstikorpukset. Mitä enemmän tällaista aineistoa on saatavilla, sitä luontevampiin käännösratkaisuihin koneen on mahdollista päätyä. Selkeimmin tämä näkyy eri kieliparien välisissä laatueroissa. Suomi–englanti sujuu monelta yleiskääntimeltä paremmin kuin esimerkiksi suomi–saksa, vaikka erot ovat kaventuneet viime aikoina.

11

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Hyvinvointia ja vuorovaikutusta SUKOLin etäkoulutuspäivä keräsi ennätysyleisön.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT ÅSE FAGERLUND JA HENNI HYVÄRINEN

N

kuulijoita pohtimaan PERMA-mallin mukaisesti omaa arkeaan ja opettajantyötään. Oletko iloinen tai innostunut, koetko tyyneyttä, huumoria tai muita positiivisia tunteita luokassa? Saavatko oppilaat onnistumisen kokemuksia?

Voivatko he olla ylpeitä oppimastaan? Ovatko kaikki turvassa luokkahuoneessa? Entä opettajainhuoneessa? Onko lupa sekä onnistua että epäonnistua? Voitko luottaa, että koulun ihmissuhteet kantavat ja että muut eivät tuomitse?

oin 150 kieltenopettajaa kokoontui helmikuun alussa ruutujen ääreen seuraamaan SUKOLin talvikoulutuspäivää. SUKOLin yhteistyökumppanina koulutuspäivän järjestämisessä oli LUKKI-verkosto. Kaikille yhteisillä pääluennoilla käsiteltiin hyvinvointia ja vuorovaikutusta, ja lisäksi tarjolla oli teemapajoja ja kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa eri aiheista.

Hyvinvointi edistää oppimista

Hyvinvointia voi lisätä koulussa

Neuropsykologi, psykoterapeutti Åse Fagerlund aloitti päivän kertomalla omasta lapsuusmuistostaan Maarianhaminasta: pikku-Åse oli haaveillut isona osaavansa salaista suomen kieltä, jota kukaan ei ymmärrä. Koulutuspäivässä hänen aiheenaan oli hyvinvoinnin ja vahvuuksien kieli. Psykologinen hyvinvointi ja positiivinen mieliala ovat tiedon vastaanoton ja oppimisen edellytys – mutta miksi näin on ja miten tämä ilmenee? Fagerlund johtaa tutkimusryhmää, joka edistää lasten, nuorten ja aikuisten hyvinvointia positiivisen psykologian menetelmin. Hän pohjasi luentonsa oman ryhmänsä ja muiden asiantuntijoiden tutkimuksiin.

Heikkouksiin ja haasteisiin on helppo takertua. ”Kaikki ovat varmaan kuulleet oppilaiden sanovan, että en osaa, ruotsi on tylsää, ranska on vaikeaa. Voisin itsekin jäädä kiinni kielivirheisiini, kun puhun suomea, enkä siihen, että sanon monta asiaa hyvin tai riittävän hyvin tai että kielen tarkoitus on kommunikointi toisten kanssa”, Fagerlund havainnollisti.

Lääkäreiden perusteos ICD-11 (International Classification of Diseases) listaa 55 000 koodia sille, mikä kaikki voi mennä pieleen. 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten aikana julkaistuista psykologista tutkimusartikkeleista yli satatuhatta käsitteli vihaa, ahdistusta ja masennusta ja alle viisituhatta käsitteli iloa, onnea ja elämäntyytyväisyyttä.

Vuosituhannen vaihteessa positiivinen psykologia muutti ajattelun suuntaa. Entä jos heikkouksien sijaan keskityttäisiin hyvinvointiin? Psykologi Martin Seligmanin kuuluisa PERMA-malli vuodelta 2011 tiivistää sen, mikä on tärkeää psyykkiselle hyvinvoinnille: positiiviset tunteet; kiinnostus, sitoutuminen ja flow; hyvät ihmissuhteet; merkityksellisyys; aikaansaaminen tai saavutukset. Fagerlund kehotti

Masennusta ja ahdistuneisuutta voi ehkäistä ja vähentää.

Hyvinvoiva lapsi tai nuori oppii helpommin, ja hän on motivoituneempi ja sitoutuneempi oppimaan. Fagerlund kertoi tutkimusryhmänsä Vahvuus, ilo ja myötätunto -projektista, jossa viidesluokkalaisille annettiin kerran viikossa 45 minuutin ajan hyvinvointiopetusta. Tämä ikäryhmä on kiinnostava, koska tyypillisesti masennus, ahdistus ja haasteet lisääntyvät, kun teini-ikä lähenee. Tutkimusryhmän joukossa hyvinvointi ja positiiviset tunteet olivat vielä 6. luokalla korkeammalla tasolla kuin ennen projektin aloitusta 4. luokalla. Vertailuryhmä ei saanut hyvinvointiopetusta, ja siihen kuuluneilla oppilailla hyvinvointi väheni 4. luokalta 6. luokalle.

Tutkimuksessa tehtiin myös alueellista vertailua ja todettiin, että positiiviset tunteet lisääntyivät Vaasassa vielä enemmän kuin Helsingissä. Lähempi tarkastelu tuotti perusteluksi sen, että kuudennen luokan jälkeen vaasalaiset oppilaat saivat jatkaa samassa koulussa samojen, hyvinvointimenetelmiä hallitsevien opettajien kanssa, kun taas helsinkiläiset joutuivat vaihtamaan yläasteelle toiseen kouluun.

Edellä esitellyt tulokset kävivät ilmi kyselyistä, mutta projektiin sisältyi myös laboratoriotutkimus, jossa tutkittiin stressihormoni kortisolia. Koulupäivän aikainen stressitaso laski merkittävästi niissä luokissa, jotka osallistuivat hyvinvointiopetukseen. Mieliala vaikuttaa oppimiseen, sillä uhkaavassa tilanteessa aivot antavat kolme mahdollisuutta: hyökkääminen, pakeneminen tai luovuttaminen. Fagerlund muistutti, että tilanne ei välttämättä synny oppitunnilla vaan se voi liittyä kodin tai välitunnin ihmissuhteisiin, joista

12

2/2022

S U K O L I N K O U L U T U S TA

opettaja ei ole tietoinen. Oppilas, jonka aivot ovat uhkatilassa, ei pysty oppimaan uutta. Sen sijaan positiivinen mieliala laajentaa aivojen verkostoja ja edistää oppimista.

Positiivisten tunteiden voima

Positiiviset tunteet laajentavat tarkkaavuutta ja huomiokykyä ja luovat uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Ne lisäävät avoimuutta uusille kokemuksille ja palautteelle ja kasvattavat luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Silmänliiketutkimuksissa ja magneettikuvauksissa on havaittu, että visuaalinen tarkkaavuus lisääntyy myönteisten tunteiden ansiosta: ne kasvattavat kirjaimellisesti ihmisen näkökenttää.

Positiiviset tunteet rakentavat myös pitkäkestoisia henkilökohtaisia voimavaroja. Kognitiivisiin voimavaroihin kuuluu muun muassa parempi työmuisti ja luovempi ja kokonaisvaltaisempi ajattelu. Psykologisista resursseista elämänhallinta ja resilienssi paranevat, ja sosiaalisten voimavarojen vahvistuminen näkyy myönteisempinä ihmissuhteina. ”Positiivisuus ei ole pinnallista, vaan se kasvattaa jopa fyysisiä voimavaroja”, Fagerlund muistutti. Hän kertoi uusista tutkimuksista, joissa on todettu yhteyksiä vähempiin tulehduksiin, terveempään sydämeen ja parantuneeseen immuunivasteeseen. Monet positiiviset tunteet vahvistavat terveyttä, mutta erityisen suuri vaikutus näytti olevan ihmettelyllä ja hetkessä elämisellä.

Toisen ihmisen mielialaa ei voi muuttaa tai pakottaa ulkopuolelta. Fagerlundin mielestä kaikille oppijoille olisi kuitenkin tärkeää antaa tietoa siitä, miten mielialat vaikuttavat oppimiskykyyn. Eräässä tutkimusasetelmassa luokka jaettiin kolmeen ryhmään juuri ennen koetta. Yksi ryhmä valmistautui kokeeseen tavallisesti, toisessa ryhmässä jaettiin kaikille suklaata, ja kolmannen ryhmän jäsenet saivat kertoa toisilleen jonkin mukavan muiston.

Parhaiten kokeessa suoriutuivat ryhmät 2 ja 3.

Positiivisen mielialan lisäämisen keinot ovat yksinkertaisia: Huomioi hyvä, ja harjoittele nauttimaan hyvistä tunteista ja muistoista. Tee henkilökohtainen aarrearkku, mukavia muistoja

Åse Fagerlund kertoi tutkimustuloksista, joiden mukaan positiiviset tunteet luovat uutta ajattelua.

sisältävä rasia tai mappi. Vaali ystävällisyyttä. Valitse päivä, jolloin teet viisi ylimääräistä ystävällistä tekoa. Useissa tutkimuksissa on päädytty samaan lukusuhteeseen: yhtä negatiivista kokemusta, palautetta tai kohtaamista kohden täytyisi saada 3–5 positiivista, jotta luokan tai ryhmän hyvinvointi lisääntyy.

Fagerlund kehotti tutustumaan vahvuuksiin ja käyttämään hyväksi vahvuuksien kieltä. Mitä vahvuuksia tarvittaisiin, että oppisi uuden taidon?

Fagerlund kertoi esimerkin: ”Itseltäni suomen kielen oppiminen aikuisena vaati paljon sinnikkyyttä, itsesäätelyä ja oppimisen iloa.” Jokainen voi pohtia, mitä vahvuuksia hänellä itsellään on tai mitkä vahvuudet kuvaavat häntä parhaiten. Vastaukset ovat jokaiselle erilaisia. ”Ydinvahvuudet tuntuvat aidolta minältä”, Fagerlund sanoi, ”niiden käyttäminen on helppoa ja luonnollista, ja ne antavat energiaa. Tiedetään, että vahvuuksiaan käyttävät ihmiset voivat paremmin. Oppilaiden kanssa voi miettiä, mitä vahvuuksiaan he voivat hyödyntää eri tilanteissa.”

Keskustelua hyvinvoinnista

Luento herätti keskustelua koulutuspäivän osallistujissa. Chatissa todettiin painokkaasti, että myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Monipuolinen arviointi ja positiivinen, ohjaava palaute tukevat oppilaita. ”Kannustus pienestäkin onnistumisesta auttaa pienentämään

stressiä, ja yhtäkkiä oppilas osallistuukin innokkaammin koko lopputuntiin”, eräs opettaja kommentoi.

Uusien opetussuunnitelmien monimuotoinen arviointi antaa opettajalle paljon mahdollisuuksia korostaa kulttuurin merkitystä. ”Lukiomme ranskan tunneilla perjantaisin klo 15–16 iltapäivät on pyhitetty kulttuurille, ja oppilaat ihmettelevät, joko se tunti meni”, chatissa kerrottiin. Aamu- tai iltapäivätunneilla voidaan isompien oppijoiden kanssa keitellä kahvia tai teetä ja nauttia mahdollisuuksien mukaan pientä välipalaa. Eräs opettaja kertoi, että oppilaat tuovat tunneille jotain leipomaansa ja yhdessä mietitään, mitä ainekset ja tarjoilut ovat kohdekielellä: ”Kohteliaisuusmuodotkin tulee kerrattua. Onnistuu myös turvallisin välimatkoin.”

Useassa puheenvuorossa tuotiin esiin koulun johdon merkitys hyvinvoinnin luomisessa. ”Hyvinvointi on monen tekijän summa, mutta huonosti voiva opettaja tai koulu ei voi antaa toiselle sitä, mitä hänellä itsellään tai koululla ei ole”, yhdessä puheenvuorossa sanottiin.

Vaihtelevaa vuorovaikutusta

Koulutuspäivän toinen luennoitsija Elina Aalto on näyttelijä ja esiintymisja vuorovaikutustaitojen valmentaja.

Hänen aiheenaan olivat vaihtelevat vuorovaikutustilanteet opettajan työssä. Erilaisten tilanteiden ja tunteiden kohtaaminen vaatii opettajalta hyviä vuorovaikutustaitoja ja monipuolisia kommunikaation työkaluja. Aalto esit-

13

S U K O L I N K O U L U T U S TA

teli improvisaation vuorovaikutustaitojen kehittämisen menetelmänä. ”Improvisaatio on asioiden luomista hetkessä, ilman suunnitelmaa. Me improvisoimme joka päivä, koko ajan. Siis osaamme sen jo”, Aalto totesi. ”Juuri tätä oppilaan kohtaamista ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, vaikka oppilas olisi tuttukin”, hän muistutti. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus luoda sujuvia kohtaamisia ja rakentavaa vuorovaikutusta.

Fagerlundin mielestä kaikille oppijoille olisi tärkeää antaa tietoa siitä, miten mielialat vaikuttavat oppimiskykyyn.

Läsnäolo on sujuvan vuorovaikutuksen peruspilareita.

Katsekontakti ja kuunteleminen luovat läsnäolon tunnetta.

Aalto havainnollisti sitä, että etätunnilla on tärkeää katsoa kameraan. Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös tilannetaju ja reaktiivisuus. ”Vuorovaikutus on aina kahdensuuntaista: vaikuttamista ja vaikuttumista vuorotellen”, Aalto sanoi.

Improvisaatioteatterin perusperiaate on, että kaikkeen vastataan ”kyllä”. Kaikki pitää hyväksyä, jotta tarina etenee. Tosielämässä täytyy joskus sanoa myös ”ei”. Kannattaa kuitenkin miettiä, millä tavalla vuorovaikutusta rakentaa: hyväksyvästi vai tyrmäävästi. Aalto toi esiin, että ”joo, mutta” on tyrmäävä vastaus. Entä jos vastaus kuuluisikin: ”Joo, ja …”

Kehonkieli ratkaisee

Kehonkieli, ilmeet ja mikroilmeet ovat tärkeämpiä kuin sanat. Jos opettajan sanat ovat ristiriidassa hänen kehonkielensä kanssa, oppilaat uskovat kehonkieltä. Aalto kehotti koulutuspäivän osallistujia pysähtymään ja tarkkailemaan itseään ulkopuolisen silmin: Millaisessa asennossa istut?

Millä tavalla pidät käsiäsi tai päätäsi? Millainen ilme sinulla on? Onko asento suljettu vai avoin? Millaiselta tällä tavalla istuva henkilö vaikuttaa? Onko vaikutelma linjassa sen kanssa, mitä todella ajattelet ja tunnet? Jos ei, miten voisit vaihtaa asentoa vastaamaan mielentilaasi? ”Kannattaa miettiä, millaisen viestin haluaa välittää ja mitä haluaa itse tilanteesta”, Aalto korosti, ”omaa kehonkieltään muuttamalla voi vaikuttaa itsevarmuuteen, fiilikseen ja energiatasoon.” Teatterin yleisössä saa esityksestä enemmän irti, jos istuma-asento on avoin. Opettajakin on tavallaan estradilla, ja hänen kehonkielensä vaikuttaa siihen, kuuntelevatko oppilaat. Esimerkki suljetusta kehonkielestä on perinteisen luokkahuoneen liitutaululle kirjoittaminen: opettaja on kasvot tauluun päin ja vilkaisee vain silloin tällöin olkansa yli. Avoimessa kehonkielessä koko keho var-

14

2/2022

paita myöten on suunnattu kohti yleisöä, opetusryhmää tai keskustelukumppania. Etäopetuksessa kehonkielen ilmaisuvoima puuttuu, ja siksi siinä on suurempi mahdollisuus väärinymmärryksiin.

Vuorovaikutuksen keinulauta

Aalto puhui vuorovaikutuksen statusilmaisuista. Korkea statusilmaisu ilmentää valta-asemaa kehonkielen ja äänenkäytön kautta; siihen kuuluu avoin ja pystypäinen ”voittaja-asento”, vakaus, rauhalliset eleet. Matala statusilmaisu ilmentää epävarmuutta, ja siinä katse saattaa pälyillä, kädet ovat lähellä kehoa ja jalat yhdessä. Jotta vuorovaikutus etenee, statustasoja täytyy vaihdella. Kun toisen vuorovaikutukseen osallistujan status nousee, toisen laskee. ”Sujuvassa vuorovaikutustilanteessa keinulauta pysyy pienessä liikkeessä koko ajan ’vallan’ vaihtuessa henkilöltä toiselle”, Aalto kuvasi. Hän antoi esimerkkejä siitä, miten puhekumppanin statusta voi nostaa: ”Laske omaasi pienin kehollisin muutoksin, pyydä neuvoa tai apua, anna tilaa, osoita ihailua, arvostusta ja kunnioitusta.”

Opettaja kohtaa työssään hyvin erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja. Jotta vuorovaikutus kaikkien kanssa olisi mahdollisimman sujuvaa, kannattaa kasvattaa omaa mukavuusaluettaan eli kykyään toimia erilaisten statusilmaisujen tasoilla. Vaikka keinulauta onkin jatkuvassa liikkeessä, läheiset statusilmaisun tasot vuorovaikuttavat parhaiten keskenään. Tätä kuvastaa hyvin se, että surullista ihmistä ei voi lohduttaa ”rinta rottingilla” vaan lohduttajankin on asettauduttava surijan suljetumpaan ja matalampaan statusilmaisuun.

Konfliktit ja haastavat tilanteet voi ottaa oppimisen mahdollisuuksina. Improvisaatioteatterin toinen perussääntö kuuluu: moka on lahja. ”Jos emme koskaan mokaa, emme koskaan kehity. Tämä pätee myös vuorovaikutustilanteisiin”, Aalto totesi.

Elina Aalto antoi vinkkejä opettajantyön vaihtuviin vuorovaikutustilanteisiin.

Tervetuloa Sanoma Pron esittelytilaisuuksiin!

Järjestämme uutuustuotteidemme esittelytilaisuuksia virtuaalisesti sekä lähitilaisuuksina ympäri Suomea. Olemme nyt julkaisseet myös lukion tilaisuudet sivuillamme – löydä sinulle sopivin tilaisuus ja ilmoittaudu mukaan sanomapro.fi/tilaisuudet.

Effekt – nyttigt, vettigt och kul! ”Effektin ulkoasu on erittäin miellyttävä, raikas ja värikäs – kielioppivideot ovat huippuja! Monipuolisia tehtäviä on sarjassa todella runsaasti ja sanoja voi opetella monin eri tavoin.” Käyttäjäpalaute, 2022.

Lue lisää sanomapro.fi/effekt.

Elements – All the Elements you need ”Elements-sarjan sisältö on monipuolinen ja tekstit ovat hyviä.” Käyttäjäpalaute, 2022.

Lue lisää sanomapro.fi/effekt.

Tutustu myös muihin kielten sarjoihin: sanomapro.fi/sarjat.

ERIYTTÄMINEN

Eriyttäminen

kieliluokassa Eriyttäminen on kieltenopetuksen arkipäivää.

TEKSTI JA KUVAT MAARIT RAINIO

V

ieraiden kielten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että eriyttäminen on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Eriyttäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikilla oppilailla on oikeus saada omalle tavoitetasolleen sopivaa vieraan kielen opetusta ja edetä tarvittaessa opinnoissaan yksilöllisesti yhdessä muiden kanssa samassa luokkatilassa.

Joitakin oppilaita autan löytämään heille sopivia ja motivoivia tehtäviä, toisia kannustan tarttumaan hieman haastavampiin tehtäviin, ja toisille opetan vaikeitakin knoppeja ja kielen kiemuroita.

Alaspäin eriyttäminen on ensisijainen tukimuoto oppimisen haasteiden kanssa kamppaileville oppilaille. Ylöspäin eriyttäminen taas tarjoaa lahjakkaille oppilaille mielekästä haastetta, vaikeitakin pähkinöitä purtavaksi. Mitä heterogeenisempi oppilasryhmä on, sitä enemmän ryhmä tarvitsee eriyttävää lähestymistapaa opetuksessa. Jos ryhmässä on runsaasti alaspäin eriytettäviä oppilaita, on oppilaiden edun mukaista, jos luokassa on oman opettajan lisäksi toinen aikuinen, esimerkiksi koulunkäynninohjaaja tai erityisopettaja, heitä ohjaamassa ja auttamassa. Valitettavasti näin ei aina ole.

16

2/2022

Opettaja luo kulttuurin Opettajalla on keskeinen rooli luokan positiivisen ja sallivan ilmapiirin luomisessa. Mielestäni hyvä työskentelykulttuuri on sellainen, joka sallii erilaiset oppilasryhmittelyt ja josta löytyy erilaisia paikkoja monenlaiseen työskentelyyn. Itselläni on luokassa 2–3 oppilaan ryhmiä, joilla on samansuuntaiset eriyttämistarpeet, tavoitetasot ja mielenkiinnonkohteet. Näin oppilaita on helpompi ohjata kohdennetusti ja he saavat vertaistukea toisistaan. Luokkatilaan olen oppilaiden kanssa yhdessä muokannut ja sisustanut erilaisia työskentelytiloja – esimerkiksi hiljaisen työn nurkkauksen, digipisteen, peliluolan ja eriyttävien tehtävien hyllyn –, joissa kukin ryhmävalintansa mukaan työskentelee. Yhdessä oppiminen ja erilaiset oppilasryhmittelyt parantavat luokan ilmapiiriä ja tukevat oppimista. Eriyttävän opetuksen mukaisesti vieraiden kielten tunneillani kaikki eivät tee samoja asioita samalla tavalla. Tuntitehtäviä on tarjolla niin paljon, että kukaan ei edes ehtisi tehdä kaikkea.

Rakennan vieraiden kielten oppitunnin seuraavasti: Tunti alkaa yhteisellä hetkellä, johon kuuluu aiheeseen liittyvä, motivoiva kulttuuri- tai maantuntemusvideo, musiikkivideo tai puhutteleva kuva ja läksyjen tarkistus. Rakennan luokan takana olevalle hyllykölle alaspäin ja ylöspäin eriyttävän tehtäväpatteriston. Usein valitsen opettajana yhden pakollisen perustehtävän, jonka kaikki tekevät omassa ryhmässään tai yksin omaan tahtiinsa. Tämän jälkeen saa itse valita oman tavoitetasonsa mukaisia tehtäviä tehtäväpatteristosta. Eritasoiset, eriyttävät tehtävät sijoittuvat hyllykölle aina samalla tavalla: vasemmassa laidassa ovat alaspäin eriyttävät helpot tehtävät, keskellä on perustehtäviä ja oikeassa laidassa ylöspäin eriyttäviä haastavia tehtäviä.

Alaspäin eriyttävät tehtäväpatteriston tehtävät ovat oppilaista ”jänniä ja motivoivia”, lähinnä kierrätysmateriaalista itse valmistettuja kielipelejä. Keskelle sijoittuu useimmiten erilaisia toiminnallisia kielipelejä tai QR-kooditehtäviä.

Ylöspäin eriyttävät tehtävät ovat soveltavia tehtäviä, joissa painottuu toiminnallisuus, vieraan kielen puhuminen, kuunteleminen, lukeminen ja kirjoittaminen.

Oppitunnin lopussa minulla on usein eriyttävä digipeli, jossa oppilaat saavat välitöntä palautetta siitä, mitä he ovat tunnin aikana oppineet. Oppitunti päättyy aina hiljaiseen

ERIYTTÄMINEN

Smartboardin ”Match ’Em Up” -tehtävä. Tehtävän voi pelata omalla tabletilla tai luokan isolla älytaululla.

Yhdessä pisteessä harjoitellaan ruokaostosten tekemistä ruotsiksi.

hetkeen, jonka aikana annan läksyt: sanon ne suullisesti kovaan ääneen ja kirjoitan ne kirjallisesti taululle. Oppilaat kirjoittavat läksyt muistiin läksysivulle; jotkut oppilaat, erityisesti lukihäiriöiset, ottavat mieluummin läksytaulusta kuvan.

Tuki ja arviointi

Kierrän luokassa auttamassa ja kuuntelemassa kaikkia työyksiköitä, ja osaa oppilaista ohjaan yksilöllisesti. Joitakin oppilaita autan löytämään heille sopivia ja motivoivia tehtäviä, toisia kannustan tarttumaan hieman haastavampiin tehtäviin, ja toisille opetan

vaikeitakin knoppeja ja kielen kiemuroita. Jos mukana on samanaikaisopettaja, esimerkiksi koulunkäynninohjaaja tai erityisopettaja, suunnittelen heille oman roolin luokassa, lähinnä jatkuvaa tukemista ja ohjaamista kaikkein heikoimman oppilasryhmän kanssa.

Tasaisin väliajoin suoritettava formatiivinen arviointi on keskiössä, sillä se ohjaa oppilaiden opiskelua ja oppimista enemmän kuin yksikään toinen tekijä. Samalla se tuottaa minulle eniten tietoa oppilaan osaamistasosta, tavoitteista ja toiveista sekä oppimiseen ja opiskeluun vaikuttavista taustatekijöistä. Vieraan kielen summatiivinen

arviointi on itsessään jo peruskoulun opetussuunnitelman perusteidenkin mukaan eriyttämistä tukevaa, sillä siinä painottuu erityisesti arvioinnin monipuolisuus ja tavoitepohjaisuus.

Vieraan kielen opetus koostuu neljästä testattavasta pääosa-alueesta (puhuu, lukee, kirjoittaa, kuuntelee), ja kun tähän lisätään vielä sanakokeet, verbikokeet, projektityöt, digitestit ja ääntämiskokeet, voidaan todella puhua monipuolisesti eriyttävistä koemahdollisuuksista.

Vieraiden kielten opetuksen eriyttäminen ei mielestäni vaadi erillisiä lisähankintoja. Itse käytän runsaasti kierrätysmateriaalista itse suunnittelemiani eriyttäviä oppimispelejä.

Eriyttämisessä voi hyödyntää joustavasti olemassa olevia laitteita ja verkon ilmaista digimateriaalia. Opettajanoppaissa on nykyään runsaastikin kustannusyhtiön tuottamaa eriyttävää lisämateriaalia. Suurin voimavara on kuitenkin opetusmateriaalin jakamisen kulttuuri ja yhteistyö ulkomaalaisten ja kotimaisten kieltenopettajien kanssa. Näin oma työtaakka pienenee ja oma materiaalipankki kasvaa ja monipuolistuu.

Parhaimmillaan eriyttämisen avulla voidaan mielestäni ehkäistä oppimiseen liittyviä haasteita ja ongelmia, parantaa oppimistuloksia, motivoida oppilaita, luoda tavoitetason mukaisia oppimiskokemuksia, sitouttaa oppilaita oman tavoitetason mukaiseen oppimiseen, parantaa tuetusti oppilaiden itseohjautuvuutta ja tehdä oppimisesta mielekkäämpää sekä tuottaa oppilaille sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Oppilaille tarjoutuu mahdollisuus kehittyä ja oppia omien vahvuuksiensa mukaisesti.

KIRJOITTAJA Maarit Rainio opettaa englantia ja ruotsia Rauman normaalikoulussa. Eriyttäminen vieraiden kielten luokassa -video on katsottavissa hänen YouTube-kanavallaan osoitteessa https://youtu.be/1hO33cJThxk.

17

ERIYTTÄMINEN

Eriyttäviä työtapoja Miten kaikille yhteistä opetusta voisi muokata eriyttävämpään suuntaan?

TEKSTI KARI MOILANEN

E

riyttäminen on haastavaa. Opettajan pitää ehtiä moneen paikkaan, esittää sama asia monin tavoin, löytää eritasoista materiaalia – ja samalla pitää ryhmä yhtenäisenä ja päästä eteenpäin. Aluksi onkin hyvä pohtia, miten eriyttämistarvetta voisi vähentää. Tämä on tärkeää varsinkin, jos opettaja on yksin vailla työparia, jonka kanssa jakaa oppilaita pienryhmiin tason mukaan. Kaikille yhteistä opetusta voi muokata erilaiset oppijat huomioon ottavaksi muun muassa tässä esitellyin tavoin. Työtavat sopivat etenkin perusopetukseen mutta myös muille asteille.

Yhtä hyvin tunneilla voi olla säännöllisesti vaikkapa puolen tunnin ”eriyttämistuokio”, jonka aikana toiset etenevät tehtävissä itsenäisesti ja toiset käsittelevät asiaa opettajan kanssa.

Yhteisiä toimintatapoja Sanasto aktivoidaan ennen tekstin lukemista. Tehdään kirjan sanastotehtäviä, ryhmitellään sanoja, kootaan teemasanastoja ja harjoitellaan kielenkäyttötilanteita suullisesti.

Tekstit pyritään lukemaan ensin kokonaisuutena. Tekstien rakennekaavioita (yleistettävissä olevia juonirunkoja) ja jäsennyskysymyksiä on hyvä olla kootusti esillä vihossa

18

2/2022

tai luokan seinällä. Tekstin kääntäminen heti aluksi ohjaa huomion yksittäisiin sanoihin, jolloin sanojen väliset suhteet ja teksti kokonaisuutena jäävät varjoon ja lukusujuvuus ei kehity. Osalle oppilaista kääntäminen on muutenkin liian haastava tehtävä; kääntämistehtävien sijaan heille voisi antaa äidinkielellä fraaseja, jotka on haettava tekstistä.

Oppilaat tarvitsevat selkeät, konkreettiset ja vaiheittain etenevät ohjeet eri toimintoihin samoin kuin tiedon tunnin kulusta. Ohjeiden on hyvä olla näkyvillä niin, että ne ovat ”yhdellä silmäyksellä” luettavissa. Ne kannattaa käydä läpi myös suullisesti. Toistuvat perusohjeet voivat olla luokan seinällä tai vihon kannessa. Oppilas saa varmuutta tekemiseensä, kun tietyt toiminnot tehdään aina samalla tavalla.

Myös vihkotyöskentelyyn ja kokeisiin lukemiseen tarvitaan ohjeistusta.

Oppilaan tulee pystyä näkemään yksiselitteisesti, mikä opeteltavasta kieliaineksesta on keskeistä ja mitkä tehtävät harjoittavat perusasioita. Tasoittain etenevät digitehtävät ovat oiva apu; silti tarvitaan usein opettajaa olennaisen löytämiseen etenkin sanastosta. Ennen kuin opettaja lähtee karsimaan opittavaa ainesta yksittäisen oppilaan kohdalla, on kuitenkin tärkeä pyrkiä selvittämään, mistä oppilaan ongelmat johtuvat ja miten ne näkyvät kielenoppimisen eri osa-alueilla.

Ennakointi tukee tekstien lukemista, sanaston aktivointia, kuullunymmärtämistä ja puheharjoituksia. Vanhojen tietojen aktivoiminen hyödyttää teemasanaston ja kielenkäyttötilanteiden luomisessa (aiheena ravintolatilaus – mitä osataan jo?) sekä kieliopin hahmottamisessa (käsittelyssä imperfekti – kerrataan ensin preesens).

Opiskelutekniikkoja muistia tukemaan

Erityisesti nivelvaiheissa kuten alakoulun 5. ja yläkoulun 7. luokan tai toisen asteen alussa on hyvä olla kertaustunteja, joiden aikana vahvistetaan keskeistä sanastoa ja harjoitellaan opiskelutekniikoita helpolla kieliaineksella. Samalla voi testata oppilaiden pärjäämistä eri osa-alueilla. Voisiko

ERIYTTÄMINEN

oppilaitoksessa pitää teemaviikon, jolloin kaikki opettajat nostavat esiin opiskelutekniikoita ja muistin toimintaa oman oppiaineensa näkökulmasta?

Opiskelutekniikoita kannattaa perustella aivojen ja muistin toiminnan näkökulmasta. Niitä voi demonstroida luokassa ja pohtia yhdessä, mikä toimii ja miksi. Esimerkiksi annetut sanat on opeteltava ulkoa ensin ilman tukea, minkä jälkeen verrataan muistijälkeä, jos sanat ryhmitellään tai sidotaan kertomukseen. Ilman omakohtaista kokemusta ja järkeviä perusteita vanhoja opiskelutottumuksia on vaikea muuttaa.

Oppilaiden yksilöllisiä oppimistapoja voi ottaa huomioon rakentamalla luokkaan erilaisia työpisteitä, joissa samaa asiaa työstetään eri kanavien kautta. Jos tunneilla pyritään säilyttämään tietty struktuuri, silloin tällöin pidettävät työpistetunnit tuovat mukavaa vaihtelua. Oppimistyylien esitteleminen voisi olla osa edellä mainittua koulun teemaviikkoa.

Ajankäyttö ja omatahtinen opiskelu

Oppitunnit voi joskus jakaa suulliseen ja kirjalliseen osioon, jolloin oppilaat saavat rauhassa keskittyä yhteen kielimuotoon. Yhtä hyvin koko tunti voi olla jompaakumpaa, mutta se saattaa myös käydä raskaaksi. Suullisen ja kirjallisen työskentelyn eriyttämistarve korostuu tukiopetuksessa.

Oppitunnit voivat välillä perustua yksilölliseen etenemiseen. Opiskelijat lukevat tekstejä tai tekevät tehtäviä omaan tahtiinsa; ratkaisut ovat kaikkien saatavilla. Tekstejä ja tehtäviä jaetaan oppilaille tason mukaan, jolloin kaikkien ei tarvitse tehdä samaa eikä ehtiä tehdä kaikkea.

Yhtä hyvin tunneilla voi olla säännöllisesti vaikkapa puolen tunnin ”eriyttämistuokio”, jonka aikana toiset etenevät tehtävissä itsenäisesti ja toiset käsittelevät asiaa opettajan kanssa.

Sekä suulliset että eriyttävät tunnit kannattaa aikatauluttaa niin, että oppilaat tietävät etukäteen, mitä on luvassa.

Toiset tarvitsevat enemmän aikaa. Siksi on hyvä pohtia, mitä kannattaa teettää kotona ja mihin on tarpeen keskittyä koulussa. Esimerkiksi sanastotehtävät voi teettää kirjallisesti kotona, kun sanoja on ensin harjoiteltu suullisesti tunnilla.

Esimerkkejä tuesta eri osa-alueille

Sanastotehtäviä vaiheistetaan niin, että ensin tehdään sanojen tunnistamiseen ja sitten niiden kirjoittamiseen perustuvat tehtävät. Sanat opetellaan ensin kokonaishahmoina: talo on ruotsiksi hus ja katsoa titta, eikä artikkelia, prepositiota tai taivutusta tarvitse osata heti. Voisiko sanakokeissa joskus riittää aluksi pelkkä sana, jopa väärin kirjoitettuna mutta tunnistettavana? Kieliopin ja oikeinkirjoituksen sisältävät sanakokeet pidetään erikseen.

Digitaaliset materiaalit mahdollistavat kuunteluharjoitusten eriyttämisen: kukin oppilas kuuntelee oman tasonsa mukaisesti. Joku kuuntelee neljä eri tekstiä, toinen yhden tekstin useamman kerran. Tehtävät voivat vaihdella, sillä jotkut hyötyvät siitä, että saavat keskittyä kokonaisuuksiin, kun taas toiset vastaavat kysymyksiin tai tiivistävät kuulemansa.

Tunnilla kirjoitetaan lyhyitä tuotoksia. Heikommin pärjäävät oppilaat kokevat lyhyet kirjoitukset vähemmän haastaviksi. Edistyneemmille voi antaa sanoja, joita on käytettävä tekstissä, tai heidän on kirjoitettava tarina uudesta näkö-

kulmasta. Opettajan kannattaa vaihdella painopistettä siinä, mitä korjaa (viestinnällisyys, oikeinkirjoitus, lauserakenteiden toimivuus).

Tekstien selkoversiot ovat yksi tapa auttaa heikompia oppilaita. Teksteistä tehdään versiot, joissa virkkeitä on lyhennetty ja yksinkertaistettu, lauseketason kuormitusta helpotettu (in the centre of the city = in the centre), lauseadverbiaaleja poistettu (as a rule, in fact, unfortunately) ja joitakin vaikeita ilmaisuja korvattu helpommilla. Sisältö ja kappalejako pidetään kuitenkin samana. Näin kaikki voivat osallistua sisällön käsittelyyn, vaikka osa oppilaista tukeutuu selkoversioon ja osa alkuperäiseen tekstiin.

Selkoversiot voivat joillakin oppilailla korvata varsinaiset tekstit, toisilla ne ovat keino päästä sisälle alkuperäiseen tekstiin.

Selkoversiot voivat joillakin oppilailla korvata varsinaiset tekstit, toisilla ne ovat keino päästä sisälle alkuperäiseen tekstiin. Yhtenä tehtävätyyppinä voi olla näiden kahden version yhteensovittaminen niin, että joitakin selkoversion ilmaisuja on verrattava oppikirjan tekstin vastaaviin kohtiin ja ne on kirjoitettava vihkoon rinnakkain (esimerkiksi selkoversiossa very important, in the centre, alkuperäistekstissä essential, in the centre of the city). Tekstien muokkaamisessa on tietenkin opettajalla iso työ: kannattaakin keskittyä tärkeimpiin teksteihin ja erityisesti opetuksen nivelvaiheeseen, jossa kieliaines muuttuu aiempaa haasteellisemmaksi. Tavoitteenahan on, että oppilas saisi helpotetun alun jälkeen paremmin otteen normaaliteksteistä.

Kaikkia tekstejä ei ole tarpeen käsitellä intensiivisesti.

Voidaan pitää lukutunteja, jolloin kukin lukee itse tasonsa mukaisia tekstejä – ne voivat olla vaikka sarjakuvia. Toisilla sanavarasto karttuu haastavampien tekstien myötä, mutta toiset tarvitsevat omaa luokkatasoaan helpompia tekstejä perussanaston vahvistamiseen.

Tässä mainittujen lisäksi eriyttämiseen soveltuu moni tehtävistä ja työtavoista, joita sama kirjoittaja on esitellyt aiemmissa jutuissaan Tempuksen numeroissa 4–6/2021.

19

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kansalaisoikeuksia yhteisessä projektissa

Korona-aikana kansainvälinen yhteistyö on muuttanut muotoaan.

S

TEKSTI JA KUVA MARIA VIROKANNAS

ain keväällä 2021 Fulbright Suomi -säätiön stipendin Study of the U.S. Institutes for Secondary Educators -ohjelmaan Montanan yliopistoon.

Valitettavasti pandemia kutisti kuuden viikon ohjelman Missoulassa kolmen viikon etäohjelmaksi kotikoneella kesäkuussa 2021. Odotan varovaisen optimistisesti, että ohjelmaan sisältyvä lyhyempi vierailu Yhdysvalloissa toteutuu.

Kolmen viikon päätteeksi suunnittelimme kreikkalaisen lukio-opettajan, kaimani Maria Pitsakin kanssa yhteisen projektin, joka toteutimme syksyllä 2021. Projektin tavoitteena oli luovan kirjoittamisen kautta tutustuttaa opiskelijat 1950- ja 1960-lukujen kansalaisoikeusliikkeeseen ja kansalaisoikeuksiin Yhdysvalloissa tänä päivänä. Kansainvälistä yhteistyötä projektiin toi vertaisarviointi.

Suomalaiset opiskelijat osallistuivat projektiin lukion englannin kurssilla 4, jonka sisältöihin ja tavoitteisiin projekti mielestäni sopi erinomaisesti. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista projekti auttoi opiskelijoita pohtimaan erityisesti yhteiskunnallista osaamista. Kerroin projektista heti kurssin alussa ja kyselin mielipiteitä lomakkeella. Projekti herätti opiskelijoissa innostusta ja jännitystä. Miltä tuntuisi lähettää oma teksti arvioitavaksi kreikkalaisille opiskelijoille?

Ryhmätöillä alkuun

Projekti alkoi siitä, että opiskelijat tutustuivat Yhdysvaltain kansalaisoikeuksiin ryhmissä. Opiskelijat saivat valita mieleisensä opettajan etukäteen määrittelemistä aiheista, jotka liittyivät esimerkiksi Rosa Parksiin, Martin Luther Kingiin tai tämän päivän kansalaisoikeustilanteeseen Yhdysvalloissa.

Kaksi päivää ennen projektin alkua saimme tietää, että Montanan yliopisto oli myöntänyt meille apurahan, jonka avulla hankimme englanninkielistä kirjallisuutta. Materiaalit viipyivät, ja ymmärsin, että opiskelijat eivät ehtisi tutustua kaikkeen edes pintapuolisesti. Vanha tuttu yhteistoiminnallinen ryhmätyöskentely (tai jigsaw-ryhmätyöskentely) tuli avuksi. Kukin ryhmä tutustui omaan aiheeseensa ja teki siitä Powerpoint-esityksen. Ryhmillä oli käytössään valmista materiaalia, jonka lisäksi heitä kannustettiin hakemaan lisää tietoa internetistä. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmät hajotettiin ja jaettiin uusiin ryhmiin siten, että jokaisesta aiheesta oli vähintään yksi asiantuntija uusissa ryhmissä.

Työskentelytavan hyvä puoli oli, että opiskelijat pääsivät tutustumaan aiheeseen laajasti suhteellisen lyhyessä ajassa eikä kenenkään työpanos muodostunut liian isoksi.

20

2/2022

Luovaa kirjoittamista projektin aiheesta Ryhmätyön lisäksi muun muassa katsoimme tunnilla runoilija Amanda Gormanin esiintymisen presidentti Bidenin virkaanastujaisissa, jossa hän lausui runonsa The Hill We Climb, ja kuuntelimme pätkän Martin Luther Kingin puheesta I Have a Dream. Lisäksi opiskelijat katsoivat läksynä videon Yhdysvaltojen ”nälän pääkaupungista” Memphisistä, jossa asukkailla on haasteita päästä kunnolliseen ruokakauppaan ostamaan peruselintarvikkeita. Video liittyi kirjamme kappaleeseen ruokahävikistä, ja keskustelimme siitä, onko ruuan saatavuus ihmisoikeus.

Opiskelijoiden tutustuttua projektimme aiheeseen oli aika siirtyä kirjoittamaan aiheesta aine. Opiskelijat saivat otsikot etukäteen, mutta aineet kirjoitettiin tunnilla Abitissa ilman sanakirjaa tai muuta apua. Avuksi sai tuoda postit-lapun, jolla sai olla suunnitelma omasta kirjoitelmasta ja tukisanoja mutta ei valmista tekstiä. Tämäkin on kollegalta opittu tapa, jolla pyrin kannustamaan opiskelijoita tekstiensä suunnitteluun ja eri tekstilajien tyyleihin tutustumiseen.

Englanninkielistä kirjallisuutta projektin aiheesta hankittiin apurahan turvin.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kreikkalaisilla opiskelijoilla oli sama tehtävä, mutta he kirjoittivat tekstin kotityönä ja aineen sijaan monet valitsivat tekstimuodoksi runon.

Aineissaan opiskelijat kuvittelivat itsensä 1950–1960-lukujen Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliikeen historiallisiin tapahtumiin, vertailivat suomalaista ja yhdysvaltalaista yhteiskuntaa tai miettivät suomalaisnuorten alhaista äänestysprosenttia. Aiheista osa oli itse miettimiäni ja osa vanhojen ylioppilaskirjoitusten tai oppimateriaalin aineiden aiheista muokattuja. Opiskelijat tuntuivat suhtautuvan aineen kirjoittamiseen tavallista tunnollisemmin. Kaikki oppitunnilta poissa olleet kävivät heti kirjoittamassa aineen uusinnassa.

Harjoittelimme vertaisarviointia siten, että jokainen opiskelija luki ja kommentoi yhtä kurssitoverin ainetta.

Vertaisarviointi opetti

Projektin viimeisessä vaiheessa suomalaiset ja kreikkalaiset opiskelijat vertaisarvioivat toistensa tekstejä. Arviointi sujui hyvin. Kreikkalaisten opiskelijoiden tekstien taso vaihteli siinä missä suomalaistenkin: osa muistutti suomalaisten tekstejä, mutta erityisesti runomuotoiset tekstit erosivat paljon siitä, mitä meillä lukiokurssien teksteinä pääsääntöisesti kirjoitetaan.

Yllättävästi vertaisarvioinnin haastavimmaksi osuudeksi osoittautui lyhyen sähköpostiviestin kirjoittaminen opiskelijalle, jonka tekstiä kukin oli arvioinut. Me opettajat emme

olleet ottaneet huomioon, että tätäkin olisi pitänyt valmistella. Osio, jonka olin ajatellut vievän vain hetken tunnista, veikin lähes puolet. Kreikassa oli törmätty samaan hankaluuteen: osa suomalaisista opiskeijoista sai pelkän arvioinnin sähköpostin liitteenä.

Tavoitteenamme oli projektin aikana järjestää opiskelijoiden kesken Zoom-tapaaminen, jossa olisi päästy harjoittelemaan myös suullista kielitaitoa, mutta aikataulu osoittautui liian haastavaksi. Lisäksi Kreikassa opiskelijoilla ei ole käytössään omia tietokoneita, mikä olisi vaikeuttanut järjestelyjä. Opiskelijat jäivät kaipaamaan tapaamista, ja heitä harmitti, ettei sitä saatu järjestettyä. Ilokseni jotkut heistä olivat kuitenkin jatkaneet yhteydenpitoa kreikkalaisiin opiskelijoihin sosiaalisessa mediassa vapaa-ajalla.

Opiskelijat odottavat innokkaina e-kirjaa, johon kokoamme heidän tekstinsä projektin loppuraportin yhdeydessä. Palautteessa opiskelijat kiittelivät sitä, että projekti ei määrittänyt koko kurssia vaan välillä opiskelimme kuin tavallisella englannin kurssilla. Palaute oli pääsääntöisesti positiivista: opiskelijat kuvailivat projektia innostavaksi, mielenkiintoiseksi ja kivaksi vaihteluksi.

Projekti opetti paljon opettajallekin. Ymmärsin, miten matalalla kynnyksellä kansainvälistä yhteistyötä voi tehdä jopa korona-aikana ja miten tällaisen projektin saa suhteellisen helposti nivotuksi osaksi lukion kurssia. Projektiin sisältyi laaja-alaisen osaamisen taitoja kuin itsestään.

Pidetty uudistus jatkuu Suositun venäjän sarjan uudistus tuo Kafe Piter 2 -kirjaan raikkaan ilmeen, päivitetyt kielioppiosiot, erillisen kulttuurisanaston ja dialogien sanastot tekstien yhteyteen. Lisäksi jokaiseen kappaleeseen sisältyy extra-osio monipuolisine tekstityyppeineen.

Pidetty dialogipohjaisuus ja tutut hahmot säilyvät, samoin runsaat, oppimista tukevat harjoitukset. Aikuisopiskeluun sopivan kirjan aiheina ovat mm. asuminen, terveys, kulttuuri ja liike-elämä. Taitotaso A2.

| www.finnlectura.fi

yy Ilmest sa uus to u k o k

2022

Kielitaitoa kaikille

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kielipäivä amk-opiskelijoilta lukiolaisille Pääkaupunkiseudun lukiot kehittävät kielten yhteistyötä Haaga-Helian kanssa. Language Day -tapahtumassa lukiolaiset saivat esimakua korkeakoulumaailmasta ja tietoa kielten merkityksestä jatko-opiskelussa ja työelämässä TEKSTI HELENA ANTIKAINEN, HEIDI KOHI JA SIRPA S. BODE

H

aaga-Helia ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat järjestivät lukiolaisille Language Day -tapahtuman syksyllä 2021.

Etätapahtuma koostui kahdesta 75 minuutin osiosta, ja siihen osallistui runsaasti lukiolaisia muun muassa Helsingin kielilukiosta, Helsingin medialukiosta ja Alppilan lukiosta.

Lukiolaiset pääsivät tapahtuman myötä kurkistamaan korkeakoulumaailmaan.

Tapahtuman tavoitteena oli motivoida pääkaupunkiseudun lukiolaisia kielten opiskeluun. Tapahtumassa esiteltiin Haaga-Helian opintoja ja vaihtomahdollisuuksia sekä kielten osaamisen merkitystä tulevalle työ- ja opiskelu-uralle.

Tapahtuma jatkui työpajoina, joissa Haaga-Helian opiskelijat esittelivät saksan, ranskan, ruotsin, espanjan, kiinan ja venäjän kieliä erilaisten aktiviteettien avulla.

Tapahtumaa pidettiin kaikin puolin onnistuneena. Lukiolaiset kiittelivät erityisesti jatko-opinto- ja vaihtomahdollisuuksien esille tuomista. Ajatus työharjoittelun suorittamisesta ulkomailla avasi myös uusia näkökulmia.

Hanke kehittämistyön tukena

Korkeakouluyhteistyötä on kehitetty tehokkaasti pääkaupunkiseudun lukioissa hankkeiden avulla. Lukioiden kor-

22

2/2022

keakouluyhteistyö pääkaupunkiseudulla -hanke alkoi vuonna 2021, ja hankkeessa ovat mukana 28 Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupungin lukiota. Tätä edelsi Helsingin kaupungin lukioiden oma hanke vuosina 2018–2020.

Haaga-Helian Language Day -tapahtuman kehittäminen on startannut osana korkeakouluyhteistyötä. Lukioiden korkeakouluyhteistyö pääkaupunkiseudulla -hankkeen projektikoordinaattori Helena Antikainen toteaa, että yhteistyön kehittämisessä on ollut tärkeää löytää sekä lukioita että korkeakouluja hyödyttäviä yhteistyömuotoja. Antikainen iloitsee siitä, että Language Dayssa tämä toteutui kaikin puolin onnistuneesti.

Haaga-Helian saksan lehtori Sirpa S. Bode kertoo, että tapahtuma oli osa ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintoja. Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan vaativan tapahtuman järjestämistä käytännössä ja ansaitsivat samalla opintopisteitä. Korkeakouluopiskelijoiden ohjaaminen oli osa amk-opettajien työtä.

Lukioissa tapahtumaa järjestivät lukioiden omat koordinaattorit. Helsingin kielilukion lehtori Heidi Kohi ilahtui siitä, että lukiolaiset pääsivät tapahtuman myötä kurkistamaan korkeakoulumaailmaan ja saivat tietoa kielten merkityksestä jatko-opiskelussa ja työelämässä.

Kurkistus korkeakouluopintoihin tapahtui tällä kertaa verkossa. Etätapahtumien tarjonta on lisääntynyt huimasti korona-aikana, ja lukiolaisten on helppo osallistua korkeakouluyhteistyöhön eri puolilta pääkaupunkiseutua ja Suomea tai jopa ulkomailta, kun matkoihin ei tarvitse käyttää aikaa.

Opettajatörmäytykset siivittävät yhteistyötä

Yhteistyön kehittämisessä niin sanotuilla opettajatörmäytyksillä on ollut suuri rooli. Opettajatörmäytyksien ideana on, että lukioiden ja korkeakoulujen opettajat kokoontuvat yhteen keskustelemaan yhteistyötoiveista ja mahdollisuuk-

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

sista. Tällä tavalla on löydetty hyviä yhteistyömuotoja, joita on lähdetty testaamaan aluksi pienin pilotein. Myös Language Daysta tehtiin ensimmäinen pilotti Helsingin kielilukiossa yli vuosi sitten, kun tapahtuma oli osana lukion perinteistä Kieliviikkoa.

Tapaamisten perusteella on myös ideoitu erilaisia avoimen korkeakoulun kursseja lukiolaisille englannin, ranskan, saksan ja ruotsin kielissä.

Lisäksi on kokeiltu pienempiä kieliprojekteja, joissa ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat vetäneet tuntikokonaisuuksia eri pääkaupunkiseudun lukiolaisille. Esimerkiksi Helsingin kielilukiossa on ollut Haaga-Helian opiskelijoita vetämässä CV-pajaa englannintunnilla. Italiantunneille taas on osallistunut natiivi apulaisopettaja yhden kokonaisen jakson ajan.

Pilottikokeilujen kautta on löytynyt sujuvia yhteistyömalleja, ja nyt uusia ideoita syntyy jatkuvasti. Ruokahalu kasvaa syödessä!

IN F O

TAUSTAA JA LISÄTIETOA

Lukion opetussuunnitelma uudistui elokuussa 2021. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö, jonka tavoitteena on lisätä lukiolaisten tietoja ja kokemuksia korkeakouluopinnoista, kehittää jatko-opintotaitoja ja auttaa lukiolaisia löytämään jatko-opintopolkunsa. Haaga-Helian lukiolaiskurssit ovat osoitteessa www.haaga-helia.fi/fi/avoin-amk-lukiolaisille ja uutiset korkeakouluyhteistyöstä osoitteessa www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/haaga-helian-ja-lukioiden-valinen-yhteistyo-avaa-lukiolaisille-ovet.

KORKEAKOULUYHTEISTYÖN HANKKEET

Lukioiden korkeakouluyhteistyö pääkaupunkiseudulla -hankkeen Tralla-sivuille tulee kevään aikana lähemmäs 100 Tralla-korttia eli vinkkiä tai dokumenttia erilaisista korkeakouluyhteistyön muodoista, joita hankelukioiden opettajat ovat kokeilleet tai kehittäneet: tralla.fi/projektit/lukioiden-korkeakouluyhteistyo-paakaupunkiseudulla/. Edellisessä, 2018–2020 käynnissä olleessa hankkeessa on yli 20 korttia: tralla.fi/projektit/korkeakouluyhteistyomallin-luominen-helsinkiin/. Lisätietoa molemmista hankkeista saa projektikoordinaattori Helena Antikaiselta: helena.antikainen@hel.fi.

Englantia aikuisten perusopetukseen Aikuisten maahanmuuttajien perusopetus saa lisää tehoa! Uusi Dive into English 2 (Textbook & Workbook) kattaa päättövaiheen kurssit 1–8, ja alussa on kertaava Getting ready -osio. Aiheet ovat monipuolisia ja käytännönläheisiä, kuvat tukevat sanaston oppimista ja kielioppirakenteet on esitetty selkeästi. Harjoituksissa on huomioitu eriyttäminen. estyy ook ilm Workb uussa 2022 huhtik

Muista myös Dive into English 1, joka kattaa alkuvaiheen kurssit.

| www.finnlectura.fi

Kielitaitoa kaikille

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kielet ja

työelämä Lukion kieltenopetuksen LUKKI-webinaarissa esiteltiin muun muassa luukkuvenäjää, yrittäjähaastatteluja englanniksi ja saksankielistä työelämätoria.

TEKSTI ANNA HALME

L

ukion kieltenopetuksen valtakunnallinen kehittämishanke LUKKI järjesti tammikuussa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa kaikille avoimen, maksuttoman webinaarin, jonka aiheena oli kielet ja työelämä. Tilaisuudessa tarkasteltiin työelämäyhteistyötä lukion opetussuunnitelman näkökulmasta ja esiteltiin esimerkkejä eri puolilta Suomea.

Työelämävalmiudet linkittyvät vahvasti muihinkin laaja-alaisen osaamisen alueisiin.

Työelämäyhteistyö ja LOPS Opetushallituksen edustajat Olli Määttä ja Karoliina Inha taustoittivat webinaarin aihetta lukiolailla, jonka mukaan opiskelijoille on taattava mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan ja työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Lukio linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Tarkemmin yhteistyötä voi koota niin sanottuun työelämälähtöiseen toimintasuunnitelmaan, johon voi sisällyttää laajasti erilaisia yhteistyön muotoja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa mutta myös koulun sisällä oppiaineiden välillä.

Työelämäyhteistyö on luonteva osa vieraiden kielten opetusta. Työelämätaitoihin kuuluu muun muassa monipuolinen ja monentasoinen kielitaito, jota on tärkeää osata tunnistaa, arvioida ja kuvata. Tässä avuksi tulee kieliprofii-

24

2/2022

li. Inha toi esiin, että heti A1- ja B1-kielen ensimmäisessä moduulissa lukiolaisten tehtävänä on omien taitojensa tunnistaminen ja opiskelutaitojen ja itselle sopivien työtapojen kehittäminen. Nämä pohdinnat voi sisällyttää henkilökohtaiseen kieliprofiiliin. Kieliprofiilin blogiin on koottu kielenoppimistarinoita, myös työelämälähtöisiä: kieliprofiili. com/kielitaitoa-verkossa/.

A-kielten moduuli 6 on otsikoitu ”Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä”, joten se tarjoaa hyviä mahdollisuuksia opiskelun ja työnteon vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun.

Rakentavan vuorovaikutuksen taitoja voi konkretisoida oppitunneilla harjoituksissa, jotka mukailevat työelämän tilanteita. Työhaastatteluharjoitus on tästä yksi tuttu esimerkki.

Kielirepertuaarin käyttö kansainvälisissä yhteyksissä, myös etänä, kehittää kulttuurista osaamista. Työelämävalmiudet linkittyvät vahvasti muihinkin laaja-alaisen osaamisen alueisiin kuten hyvinvointiin, eettisyyteen ja monitieteisyyteen. ENA 5 -moduulin kestävä tulevaisuus ja tiede -aiheessa voi harjoitella vaikkapa työelämässäkin tärkeää lähdekriittisyyttä. Määttä muistutti, että kieltenopetuksen kontekstit tarjoavat upeita mahdollisuuksia käsitellä esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviä teemoja ja keskinäisriippuvuuksia.

Mistä opettaja voi saada yleisempää tietoa aloista, ammateista ja tulevaisuuden taidoista? Määttä vinkkasi Tunne työ -hankkeen materiaaleihin. Hanke on päättynyt, mutta materiaalit ovat ainakin jonkin aikaa vielä käytössä osoitteessa www.tunnetyo.fi.

Latuja työelämään

Opinto-ohjaaja, apulaisrehtori Anu Turunen ja hankekoordinaattori Katri Kykyri kertoivat Rovaniemen lukioiden LaTu-hankkeesta. LaTu on lyhenne Laaja-alaisista tulevaisuustaidoista lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön perustana.

Turunen lainasi LOPS-perusteita, joissa todetaan, että aineenopettaja sitoo oman aineensa jatko-opintoihin ja työelämään sisällyttämällä opetukseensa tähän liittyviä

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

kokonaisuuksia. Kaiken muun työn ohella tämä saattaa tuntua melkoiselta taakalta. Rovaniemellä alettiin miettiä, miten opettajien työtä voisi helpottaa. Perustettiin LaTu-hanke, joka sai valtionavustusta digitaalisen oppimateriaalin tuottamiseen. Hankkeeseen osallistuu lukion opettajia ja opiskelijoita mutta myös yhteistyökumppaneita yrityksistä, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. Materiaalit liittyvät laaja-alaisen osaamisen edistämiseen, ja ne soveltuvat eri oppiaineiden opetukseen. Kieliaineista mainittujen oppiaineiden joukossa ovat vain S2 ja äidinkieli, mutta Turunen ja Kykyri korostivat, että materiaaleja voi soveltaa muidenkin aineiden opetukseen. Esimerkiksi osa yrittäjien haastatteluista on englanniksi.

Kaikki LaTu-hankkeen materiaalit julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä lukiomateriaali.fi-sivulle. Äidinkielessä yhden podcast-sarjan aiheena on puheviestintä eri ammateissa. Haastatteluihin liittyy itsenäisesti tai ryhmissä suoritettavia tehtäviä, ja haastattelujen käsikirjoitukset ovat myös saatavilla. Yrittäjyyden jäljillä -sarjassa tutustutaan laaja-alaisiin tulevaisuustaitoihin matkailuyrittäjien arjen kautta; näistä podcasteista kaksi on tehty englanniksi. Tekeillä on muun muassa Työelämän terveiset -videosarja, laaja paketti S2-opetukseen ja selkeäkielisiä korkeakouluesittelyjä.

Luukkuvenäjää ja työelämätoria

Espanjan, ranskan ja venäjän opettaja Elina Rögård kertoi helsinkiläisen Lauttasaaren yhteiskoulun työelämäyhteistyöstä, johon kuuluu yritysvierailuja kohdemaissa ja vientiyrityksissä. Lauttasaaren yhteiskoulun lukiolla on yrittäjyyteen ja liiketoiminnalliseen osaamiseen painottuvan opetuksen valtakunnallinen kehittämistehtävä. Tähän liittyy myös Kurkistus kieliin -opintojakso, josta kerrottiin Tempuksessa 1/2022. Omakustanteisia opintomatkoja on ennen koronaa tehty esimerkiksi Tukholmaan, Pietariin, Riikaan ja Pekingiin. Rögård kehotti ottamaan yhteyttä suurlähetystöihin ja kauppakamareihin, jotka ovat hyviä yhteistyökumppaneita ja ottavat yleensä mielellään opiskelijoita vastaan. Korona-aikana kansainväliseen kauppaan on tutustuttu muun muassa vierailuilla Loviisan ja Kotkan satamiin. Satamissa käytetään ”luukkuvenäjää”, jossa tärkeintä on osata kertoa lastin määrä ja paino – lukusanoilla ja tervehdyksillä pärjää pitkälle. Tämä tarjoaa lyhyen kielen lukijoillekin onnistumisen kokemuksia ja antaa loistavan esimerkin siitä, että kielitaidon ei tarvitse olla täydellistä.

Aineneuvoja Milena Rehn esitteli Saksalaisen koulun työelämätoria, jolla saksalaiset yritykset saivat esitellä toimintaansa Suomen PASCH-koulujen opiskelijoille. PASCH on kansainvälinen verkosto, jonka yli 2 000 oppilaitosta yhdistää se, että saksan kielen opetuksella on niissä vahva asema. Työelämätori toteutettiin speed dating -muodossa: opiskelijat saivat tutustua valitsemaansa yritykseen noin kymmenen minuutin ajan, jonka jälkeen vaihdettiin seuraavaan kohteeseen. Opiskelijoilta toivottiin vähintään B1-tasoista osaamista saksan kielessä, ja ainakin osa kommunikaatiosta oli saksankielistä.

Saksalaisen koulun työelämätori oli valtava tapahtuma noin sadalle opiskelijalle, mutta Rehn korosti, että samantapaisen tilaisuuden voi järjestää huomattavasti pienimuotoisempa-

nakin. Liikkeelle voi lähteä vaikka kahden yrityksen kanssa. Kun yhteistyöverkosto hieman kasvaa, opiskelijoille voi antaa valinnan mahdollisuuden: esimerkiksi 12 yrityksestä jokainen voi valita kuusi, jolloin koko tilaisuus on vielä mahdollista vetää läpi noin tunnissa. Mikään ei estä toteuttamasta vastaavaa tilaisuutta etäyhteyksin, joten etäisyydetkään eivät ole este.

Työnantajat etsivät kielitaitoisia

Koulutusasiantuntija Mikko Vieltojärvi välitti Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyritysten näkemyksiä kielten opiskelusta ja osaamisesta. EK:n jäsenistä 96 prosenttia on pk-yrityksiä, ja yritykset sijaitsevat kaikkialla Suomessa.

Vieltojärvi muistutti, että Suomi on riippuvainen tuotteiden ja palveluiden viennistä. Potentiaaliset kasvualat kuten matkailuala edellyttävät kielitaitoa, muutakin kuin englantia.

Kielten opiskelijamäärien romahtamisen takia yritysten on entistä vaikeampaa löytää ammattitaitoista ja kieliä osaavaa henkilöstöä. Ongelma heijastuu muillekin aloille: suomalaiset eivät esimerkiksi enää hakeudu EU-virkoihin, ja yhtenä syynä pidetään sitä, että ranskan taito ei riitä. Olisi kuitenkin tärkeää, että viranhaltijoissa olisi Suomen asioita tuntevia.

Vieltojärvi totesi, että monipuolisten kieli- ja kulttuuritaitojen tarpeet lisääntyvät kaikenkokoisissa yrityksissä ja kaikissa henkilöstöryhmissä, sekä kansainvälisillä markkinoilla että Suomessa. EK:ssa toivotaan, että kieliä opiskeltaisiin käytännönläheisesti kaikilla koulutusasteilla, mahdollisimman varhaisesta aloituksesta koko koulutusketjun läpi. Painopisteen pitäisi olla kulttuurintuntemuksessa ja rohkeudessa käyttää kieltä, ja opiskelun olisi hyvä kytkeytyä työelämän tilanteisiin, myös myyntiin ja markkinointiin. Kieli- ja kulttuuritietoista opettajuutta ja toimintakulttuuria olisi EK:n mukaan kehitettävä opettajankoulutuksessa ja oppilaitoksissa. Maahanmuuttajien kielitaito on voimavara: erilaiset suomen puhumisen tavat tulee hyväksyä, ja oman äidinkielen ja kulttuurin taitoja pitäisi voida hyödyntää työelämässä. Vieltojärvi väläytti ideaa siitä, että englantia ei tulevaisuudessa opiskeltaisi vieraana kielenä vaan sen taito turvattaisiin jotenkin muuten, jotta kieltenopetuksen voimavaroja voitaisiin kohdentaa muihin kieliin. Monipuolinen kielitaito on vetovoimatekijä, kun Suomeen halutaan lisää kansainvälistä osaamista ja osaajia, yrityksiä ja investointeja.

IN F O

LUKKI-HANKE LUKKI tarjoaa kaikille kiinnostuneille ilmaisia koulutuksia ja jakaa hyviä käytänteitä. Lisätietoja saa hankkeen sivuilta osoitteesta lukkiverkosto.fi. Samalla voi tutustua hankkeen juuri käynnissä olevaan #kielitaitoinen-kampanjaan.

25

T E RV E T U L OA S U KO L I I N

Miksi olen SUKOLin

jäsen?

Kolme kieltenopettajaa vastaa kysymykseen ja kertoo omista tärkeimmistä perusteluistaan SUKOLiin kuulumiselle.

HAASTATTELUT ANNA HALME KUVAT HAASTATELTAVAT

S

yitä SUKOLiin kuulumiselle on yhtä monta kuin jäseniäkin, melkein 4 000. Sukolilaiset opettavat kaikilla asteilla. Jäsenten moninaisuus on rikkaus, ja jokainen heistä on arvokas. Mitä enemmän jäseniä on, sitä paremmin liitto saa äänensä kuuluviin päättäjille, viranomaisille ja medialle.

Kieltenopettajien yhteistyöverkostona SUKOL tekee työtä jäsentensä hyväksi. Ilman jäseniä ei ole liittoakaan: jäsenet ovat SUKOL. Mietitkö itse tai kysyykö kollegasi sinulta, miksi kannattaa kuulua SUKOLiin? Omat vastauksensa antavat ohessa Krista, Perttu ja Therese.

Valtakunnalliset kokeet

Kristalla on kokemusta 9. luokan valtakunnallisista kokeista, ja hän suosittelee niitä sekä käyttäjänä että kokeentekijänä: Valtakunnallisten kokeiden laatiminen on ollut antoisaa. Ne tarjoavat myös niitä käyttävälle opettajalle konkreettisen avun erityisesti peruskoulun päättöarvioinnin tueksi.

Tärkeä syy SUKOLiin kuulumiselle on yhteisiin asioihin vaikuttaminen ja kieltenopetuksen puolustaminen. Krista sanoo: Lisäksi SUKOL puolustaa kestävää kieltenopetusta. Hyvä esimerkki tästä on Vuoden kieliteko -palkinto 2021, joka annettiin Tampereen onnistuneelle kielivalintojen monipuolistamiselle.

Kieliyhdistyksistä apua arkityöhön Perttu muistuttaa, että SUKOLin jäsen voi kuulua myös kieliyhdistykseen: Jokapäiväisessä työssä hyvin näkyvä syy kuulua SUKOLiin ovat kieliyhdistykset, jotka tuottavat opettajille materiaalia oman työn avuksi. Lukion opettajat saavat ylioppilaskirjoituksia varten pisteitysohjeita, ja perusopetuksen opettajat saavat valtakunnallisia

26

2/2022

kokeita myös kuudesluokkalaisille – sen lisäksi, että SUKOL tuottaa 9. luokan kokeita. Perusopetuksen kokeiden avulla saa selkeän kuvan koko maan kattavasta tasosta, jonka avulla on helpompi arvioida omien oppilaiden taitotasoja ja omaa opetustaan. Yhdistykset järjestävät myös monipuolisia koulutus- ja virkistystilaisuuksia kulttuurintuntemuksesta perusopetuksen päättöarvioiontiin ja etäopetuksesta ulkomaanmatkoihin.

Utbildningarna inspirerar Therese hör till SUKOL bland annat för att hon tycker om utbildningarna som SUKOL ordnar: Utbildningarna känns alltid aktuella och otroligt inspirerande. När de inte är på distans träffar man dessutom andra språklärare och knyter värdefulla kontakter. Vi diskuterar mycket och man får idéer av varandra.

En annan orsak är medlemstidningen Tempus där man kan läsa om tendenser och aktualiteter inom språkundervisningen. Therese konstaterar: Tempus känns relevant för en språklärare! Det finns också texter på olika språk men däremot önskar jag att fler svenskspråkiga skulle föreslå texter för Tempus. Vi är många svenskspråkiga medlemmar och vi läser gärna fler artiklar på vårt modersmål.

Lisää vastauksia Miksi olen jäsen? -kysymykseen on SUKOLin verkkosivuilla osoitteessa sukol.fi/miksisukol, jossa Minna, Elina, Anne, Teemu ja Hanna kertovat videoilla omia syitään liittoon kuulumiselle.

Monipuolisen kielitaidon puolesta!

Tutustu laajaan lukion kielten valikoimaamme, joka täydentyy hyvässä tahdissa.

Katso myös, mitä kaikkea tarjoamme työsi tueksi: otava.fi/LOPS2021 Tutustu opettajan etuihin ja katso hinnat sekä edulliset LOPS 2021 -digipaketit: otava.fi/edut

J’aime

Salut !

Nina Kivivirta Tarja Kuikka David Mauffret Jannika Sarimo Tarja Virtanen

J’aime 1

1–3 LUKION B3-VENÄJÄÄ VKB31 Perustason alkeet 1 VKB32 Perustason alkeet 2 VKB33 Perustason alkeet 3

Allén • Partonen • Petrovskaja • Batanina • Luoto

J’aime

1

LUKION B3-VENÄJÄÄ

1–3

1–3

Kirsi Allén Liisa Partonen Viktoria Petrovskaja Tatiana Batanina Hanna-Maaria Luoto Kirsi Allén

Liisa Partonen

Viktoria Petrovskaja 9 7 895 1 1 3 68946

Otava

Otava Oppimisen palvelut

Tatiana Batanina

Hanna-Maaria Luoto

KIELET KORKEA-ASTEELLA

Opiskelijalähettiläät kannustavat kieliopintoihin Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen opiskelijalähettiläät kertovat lukiolaisille kielten opiskelusta ja rohkaisevat heitä seuraamaan omaa juttuaan.

TEKSTI IDALOTTA NOUSIAINEN KUVA PERTTI SNELLMAN

M

ikä on se mun juttu? Monen lukiolaisen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä avoimia, ja opintopolun tai oppilaitosten verkkosivujen tietomäärään tuntuu hukkuvan. Oma kiinnostuksen kohde saattaa kuitenkin löytyä, kun tapaa ihka oikean opiskelijan, joka kertoo meneillään olevista opinnoistaan ja jolta voi kysyä aiheesta lisää.

”Eniten yliopisto-opinnoissa on yllättänyt, ettei tämä olekaan kauhean vaikeaa.”

Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen opiskelijalähettiläät kertovat kielten opiskelusta, omista valinnoistaan, opintojen tarjoamista uramahdollisuuksista ja Jyväskylästä opiskelukaupunkina. Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella eli kivi-laitoksella on kuusi opiskelijalähettilästä. Tässä jutussa toiminnasta kertovat Elisabeth Salm, Noora Airaksinen, Ella Pitkäranta ja Marjatta Anttila.

Vastaanotto on ollut positiivinen

Kivi-laitoksen opiskelijalähettilästoiminta on alkanut muutama vuosi sitten. Aiemmin lukioiden entiset opiskelijat ovat halutessaan käyneet kotipaikkakuntansa lukiossa esittelemässä kivi-laitoksen opintoja. Kivi-laitoksen opiskelijalähettilästoiminnan koordinaattori Terhi Paakkinen toteaa, että nykyään toiminta on systemaattisempaa. ”Toiminnalle on selkeästi ollut tarvetta. Työ on tärkeää, mutta laitoksen henkilökunnalla ei ole siihen resursseja”, Paakkinen kertoo.

28

2/2022

Opiskelijalähettiläiden vastaanotto lukioissa on ollut positiivista. Esimerkiksi ensimmäistä vuotta venäjän kieltä ja kulttuuria opiskelevaan Elisabeth Salmiin otettiin yhteyttä hänen entisestä lukiostaan, ennen kuin hän oli kunnolla ehtinyt aloittaakaan lähettilään työtä.

Kuudennen vuoden englannin aineenopettajaopiskelija Ella Pitkäranta sai ilahtuneen vastaanoton jo kysyessään yhteystietoja lukiolta. ”Kaikilla lukioilla ei ole alumneja kieli- ja viestintätieteistä, joten tämä on loistava tilaisuus lukioille saada esittely meidän alaltamme”, Pitkäranta pohtii.

Työmäärä on jaettu kaikkien lähettiläiden kesken, ja mahdollisimman monta lukiota koetetaan tavoittaa. Esittelyjä pidetään sekä läsnä että etänä.

Lähettiläät antavat tietoa

Talvella aloittaneet opiskelijalähettiläät ovat sopineet esittelyjä opinto-ohjaajien ja kieltenopettajien pitämille tunneille.

Pääasiassa toisen vuoden lukiolaisista koostunut yleisö ei ole vielä paljoa kysymyksiä esittänyt. Ella Pitkäranta toivoo, että esittely olisi opiskelijoille tilaisuus makustella alaa ja kuulla sellaisia vastauksia, joita ei hakuoppaista löydä. ”Lukio-opiskelijoilla ei ehkä ole voimia etsiä tietoa useista eri aloista. Olisi ihanaa, jos voin olla jollekin tukena korkeakouluun hakemisessa ja selkeyttää yliopisto-opintoja”, Pitkäranta kertoo.

Muut lähettiläät nyökkäilevät mukana: lukiossa oppilaille saattaa olla epäselvää, mistä yliopisto-opinnot koostuvat ja mikä valinnaisten aineiden merkitys on. ”Toivon, että ylipäätään esitelmästä jäisi käteen se, että kielten opiskelussa on monia mahdollisuuksia”, neljättä vuotta saksan kieltä ja kulttuuria opiskeleva Noora Airaksinen kertoo.

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella voi opiskella kielten aineenopettajaksi, suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi ja KIMO-ohjelmassa aineen- ja luokanopettajaksi. Tutkinnon voi suorittaa myös kieliasiantuntijan, viittomakielen asiantuntijan, viestinnän ja journalistiikan tutkinto-ohjelmissa.

KIELET KORKEA-ASTEELLA

Lähettiläät haluavat korostaa, että jotkut ovat opiskelleet kieltä lukiossa vain muutamia kursseja mutta kaikki ovat päässeet yliopisto-opintoihin mukaan. ”Hyvin harva täällä on natiivipuhuja, eikä tarvitsekaan olla. Kynnys kielen opiskelun aloittamiseen voi olla suuri, mutta ei venäjäkään ole oikeasti niin vaikeaa”, Elisabeth Salm summaa. ”Yliopistossa kielen opiskelusta saa vielä enemmän irti ja kielen käyttöä tarkastellaan ilmiönä”, Marjatta Anttila lisää.

Ennen kaikkea lähettiläät haluavat viedä lukio-opiskelijoille viestin, että jos on innoissaan mistä tahansa alasta, sille kannattaa suuntautua. ”En minäkään vielä tiedä, mitä haluan tehdä. Olen oppinut olemaan stressaamatta siitä liikaa ja valinnut kursseja, jotka oikeasti kiinnostavat minua, sen sijaan, että valitsisin kursseja vain työllistymisen takia”, Noora Airaksinen sanoo.

Kielten opiskelun haasteet lukiossa

Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen eli kivi-laitoksen opiskelijalähettiläät kertovat lukiolaisille, millaista yliopisto-opiskelu on ja mitä mahdollisuuksia se avaa.

”Usein ajatellaan, että kielten opiskelijasta valmistuu kääntäjä, tulkki tai opettaja, vaikka ei täältä edes voi valmistua tulkiksi”, kolmatta vuotta ruotsin kieltä ja kulttuuria KIMO-ohjelmassa opiskeleva Marjatta Anttila naurahtaa.

Sen sijaan valinnaisilla opinnoilla voi suuntautua esimerkiksi markkinointiin ja kansainväliseen kauppaan, viestintään, kielipalveluihin, kulttuurialalle tai vaikka oppimateriaalien tekijäksi, lähettiläät luettelevat.

Lähettiläät tietävät omasta kokemuksestaan, että kielten opiskelu lukiossa voi olla vaikeaa. He ovat yhtä mieltä siitä, että kieltenopetuksen yhdenvertaisuus lukioissa vaihtelee alueittain: ryhmiä ei järjestetä, jos osallistujia on liian vähän. ”Joissakin lukioissa voi sen sijaan olla mahdollisuus opiskella kieltä etänä jostain toisesta koulusta, mutta se voi olla yksinäistä ja tuntua kuormittavalta muiden lukio-opintojen lisäksi”, Noora kertoo.

Nykyään myös korkeakoulujen todistusvalinta vaikuttaa kielten opiskeluun. ”Opiskelijoita kannustetaan kirjoittamaan aineita, joista saa paljon pisteitä haussa, esimerkiksi matematiikkaa”, Elisabeth kertoo. ”Ja jos tietää, ettei tarvitse kieltä saadakseen pisteitä korkeakoulun yhteisvalinnassa, ei todennäköisesti kirjoita sitä ainetta”, Noora jatkaa. Ella täsmentää, että ne, jotka ovat kahden vaiheilla kielten opiskelussa, voivat jättäytyä pois näiden seikkojen vuoksi. Se on sääli, sillä esimerkiksi osassa kivi-laitoksen hakukohteista matematiikan arvosanoilla ei ole merkitystä.

Noora kävi Jyväskylän yliopiston hakijan päivässä, ennen kuin haki opiskelemaan, ja sai sieltä varmistuksen, että tämä on hänelle oikea paikka. Hän ryhtyi opiskelijalähettilääksi, koska haluaa, että joku muukin saisi samanlaisen tunteen. ”Koen tärkeäksi sen, että lukiolaiset tietävät, mitä mahdollisuuksia on”, Noora kertoo. ”Pienissäkin lukioissa voi olla edes yksi, joka ajattelee, että tämä on se mun juttu”, Marjatta sanoo. ”Haluan tehdä tätä, ettei hakeminen jäisi ainakaan siitä kiinni, ettei tiennyt alasta eikä uramahdollisuuksista.”

Stereotypioita murtamaan

Opiskelijalähettiläät toivovat, että he pääsevät murtamaan kielten opiskeluun liittyviä stereotypioita. Elisabeth Salm kertoo, että luuli lukiossa, ettei korkeakoulussa pärjää, jos ei saa korkeita arvosanoja. Noora Airaksinen puolestaan ajatteli ennen opintojen alkua, että opinnoissa luetaan vain paksuja kirjoja ja asioita tentitään. ”On tenttejäkin tietysti välillä, mutta eniten yliopisto-opinnoissa on yllättänyt, ettei tämä olekaan kauhean vaikeaa”, Airaksinen kertoo.

HUOM!

Mikäli haluaisit kutsua kivi-laitoksen opiskelijalähettiläitä omaan oppilaitokseesi, ota yhteyttä sähköpostitse: kivi-info@jyu.fi.

29

Gilla innostaa oppimaan!

•

Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

•

Aineisto on niin laaja, että tekstejä ja tehtäviä voi vaihdella vuosien mittaan.

•

Eriyttäminen ylös- ja alaspäin on helppoa eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

•

Digiaineisto lisätehtävineen, peleineen ja tulostettavine aineistoineen täydentää kirjaa.

•

Koetehtäviä kattavasti Abitti- ja Word-kokeissa sekä Digikokeissa.

Tutustu Gillaan: edita.fi/gilla

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla.

Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin:

Tutustu Questiin : edita.fi/quest

•

Eriyttäminen: Sarjassa on runsaasti eritasoisia tekstikappaleita ja tehtäviä tukemaan opiskelijan etenemistä ja arviointia yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.

•

Suullinen kielitaito: Ajankohtaiset aineistot ja harjoitukset tukevat ja rohkaisevat monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä.

•

Inklusiivisuus: Monipuoliset aineistot tukevat niin monikulttuurista maailmankuvaa kuin inklusiivista oppimista ja opetusta.

•

Arviointi: Kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi Questsarjassa on monipuolisia itse- ja vertaisarviointitehtäviä sekä kattava koetehtävävalikoima Digikokeissa, Abitissa ja -Word-kokeissa.

Join our Quest.

Lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 edita.fi/lops

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI

innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Ohjelma ja ilmoittautumislomake ovat kotisivuillamme.

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

IATEFL BELFAST 2022

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2022.

Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2022

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahdessa 9.4.2022 American Studies -seminaarin yhteydessä. Tieto ajankohdasta ja paikasta on kotisivuillamme.

AMERICAN STUDIES DESSA 9.4.2022

LAH-

Kevään American Studies -seminaari järjestetään Lahdessa 9.4.2022. Kuulemme

The 55th International IATEFL Annual Conference will be held in Belfast, UK on 17th to 20th May 2022. Our members can ask for an Associate discount code to get a reduced price for membership when signing in the Conference. Please Email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language).You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services.

See: http://www.iatefl.org

BRITISH STUDIES JYVÄSKYLÄSSÄ 27.–29.7.2022

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Jyväskylässä 27.– 29.7.2022. Luennoitsijana on Tom Wishart jälleen ajankohtaisella ja monipuolisella ohjelmalla. Seuraa kotisivujamme.

IRLANNIN KIERTOMATKA 29.6.–6.7.2022

Kysy toimistolta jälki-ilmoittautumismahdollisuudesta!

OPINTOMATKA 13.–20.6.2022

MALTALLE

Kysy toimistolta jälki-ilmoittautumismahdollisuudesta!

JÄSENSTIPENDIT

Vuoden 2022 jäsenstipendien hakuaika päättyy 30.4.2022. Stipendihakukaavake on osoitteessa http://www.suomenenglanninopettajat.fi

OPPILASKILPAILU

Competition for students: Horror and fantasy. A story writing competition for all school levels. We invite students of our teacher members to take part in a story writing competition. The subject is free as long as the story is within the genres of horror or fantasy. The character limit is 7,000. The categories are primary school (alakoulu), middle school (yläkoulu) and secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste). Stories can be written at home. Teachers are asked to choose a

maximum of three stories to send by email: english@suomenenglanninopettajat.fi.

Closing dates:18th March, 2022 (primary and middle schools) and 30th April, 2022 (secondary schools). Prizes will be awarded to the best stories in each category.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

PERUSKOULUN 6. LUOKAN ENGLANNIN KOE 2022

Vuoden 2022 englannin kokeessa nautimme hyvästä ruoasta perheen ja ystävien parissa. Vietämme lapsen syntymäpäiviä, käymme perheen kanssa pubissa syömässä, ja matkaamme Lontooseen. Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi rakenne- ja sanastotehtävä sekä tuottamistehtävä. Tehtävistä on helpotetut E-tehtävät tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle. Ylöspäin eriyttävänä on Tilanteet ja reagointi -tehtävä.

Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai vaikka harjoituksena. Tämän vuoden koe on viime vuoden kokeen tapaan lyhyempi ja yksinkertaisempi korjata kuin aikaisempien vuosien kokeet. Kokeen kesto n.

1–1,5 h. Suositusaika: viikoilla 16–17. Hinta: 45 e. Toimitetaan Dropboxin linkkinä (CD tai muistitikku lisähinnasta). Tilaa koe 14.3.2022 mennessä: www.suomenenglanninopettajat.fi.

TEST AND TRAIN 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle.

Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versiona, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Preliminärprovet finns också på svenska! Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa opiskelijoillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin!

Materiaali valmistuu elokuussa. Tee tilaus jo keväällä, niin saat materiaalin varmimmin ensimmäisessä lähetyserässä! Hinta 150 e / toimitetaan Dropboxin linkkinä. Muistitikulla lisähinnasta.

31

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Hinta 150 e / muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e / muistitikku.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e / muistitikku.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

32

2/2022

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi Hyvää kevättä jäsenillemme! Jäsenmaksu vuodelle 2022 on 18 euroa jäsenille ja 10 euroa opiskelijajäsenille.

Kevään 2022 tulevat tapahtumat: • Vuosikokous ja koulutuspäivä pidetään etänä maalis–huhtikuussa (ajankohta tarkentuu pian).

• Yhdistyksen 40-vuotisjuhlat siirtyvät eteenpäin syksylle koronatilanteen takia.

Tarkempaa tietoa tapahtumista lähempänä.

Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Kassör Carola Åkerlund finsklararforeningen@gmail.com Hej alla medlemmar!

Finsklärarföreningens styrelse hade konstituerande möte den1.2, på distans

även denna gång. Posterna fördelades på följande sätt: • Ordförande: Marc Blumenthal • Viceordförande: Alexander Hindrén • Sekreterare: Sara Nyholm • Kassör: Carola Åkerlund • Infoansvarig: Nina Hildén-Silvennoinen • Evenemangsansvariga: Nina Pelkonen och Lis-Marie Siegfrids Vi kommer att ha en fba-dag och finsklärarföreningens årsmöte i Tammerfors den 9.4 (om nu inte coronaläget igen tvingar oss att inhibera), följ med e-posten och facebook!

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

ETÄLUENTO

12.3. Alberta Novello pitää etäluennon aiheesta La lezione di italiano: dall’analisi dei bisogni alle proposte operative. Päivitämme lisätietoja kurssista Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme. Kutsu tapahtumaan on lähetetty jäsenillemme sähköpostitse. Benvenuti!

ARTEMISIA GENTILESCHI

9.4. Tea Pelkonen pitää esitelmän Artemisia Gentileschistä. Tapahtuma järjestetään etänä Zoomissa. Päivitämme lisätietoja

Kieliyhdistysten tiedotuksia kurssista Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse. Benvenuti!

VUOSIKOKOUS 2022

Yhdistyksemme vuosikokous järjestetään Helsingissä 23.4.2022. Tapahtumaan on mahdollisuus osallistua myös etänä. Päivitämme lisätietoja tapaamisesta Facebook-sivuillemme ja kotisivuillemme. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse. Benvenuti!

JÄSENPOSTIMME

Käytämme lähetyksissämme SUKOLin sähköpostilistaa, joten tarkistathan omat tietosi. Muistathan ilmoittaa, jos sähköpostisi muuttuu, osoitteeseen italianopettajat@ gmail.com. Kiitos!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

KOKOUSKUTSU

Yhdistyksen kevätkokous pidetään etänä la 12.3.2022 klo 12 (Fyysinen osoite: IFF, Yrjönkatu 36). Esityslistalla sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2021. Tervetuloa linjoille!

HATHAJOOGAA RANSKAKSI KONGON AURINGON ALTA

Tule kehonhuoltoon kanssamme ja venyttele itsesi mukavaksi – ranskaksi, jumppaa

mielelle ja keholle! Joogaopettaja Tuulia Huttunen vetää jäsenillemme etänä hathajoogaa viitenä keskiviikkona klo 19, ensimmäinen joogailta on 15.3. Voit tehdä harjoituksen aina keskiviikkoisin tai katsoa sen sinulle sopivana ajankohtana viikon aikana. Joogakurssin hinta on 40 euroa, ja se maksetaan e-laskuna omassa nettipankissa.

Ilmoittaudu mukaan, ilmoittautumislinkki ja lisätiedot www.apff.fi.

YO-PISTEKIRJEET KEVÄÄLLÄ 2022

Lyhyen kielen pisteitysohjekirje lähetetään jäsenistölle la 19.3. Pitkän kielen pisteityskirje lähetetään jäsenistölle la 26.3. Huolehdithan SUKOLin jäsenmaksusta alkuvuoden aikana.

SEURAA KEVÄÄN TELUAMME

ILMOIT-

Tulossa uutisia monesta aiheesta: • Tulevat ystävyyskoulu- ja vaihtomahdollisuudet juuri sinulle tai koulullesi!

• Tuleva APFF:n virkistyspäivä Helsingissä, lähitapaamisena muutaman vuoden tauon jälkeen, teemana ranskalainen kulttuuri!

• Yhdistys täyttää tänä vuonna 72 vuotta!

Tätä yritetään juhlistaa syksyllä 2022, koska pandemia vei mukanaan 70-vuotisjuhlavuoden …

APFF-UUTUUS!

Saatavilla: Ääntämispaketti Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Fonetiikkapaketti lähetetään tilanneille heti sen valmistuttua.

Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi.

franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro.

Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

RANSKAN INSTITUUTTI

Infoletter Newsletter prof, destinée aux enseignants de français. Inscrivez-vous: http://www. france.fi/ranskan-kieli/une-infolettre-pourles-enseignants-de-francais-de-finlande/ Témoignages vidéo des participants de MistralBoréal disponibles sur la chaine youtube de l’IFF (en français et en finnois): www.youtube.com/channel/UCHAitdpmSbeP78eL49XMotA/videos

LUKKI-VERKOSTON KUULUMISIA

Tutustu LUKKI-verkoston aivokampanjaan ja Kielitaitoinen on ja tekee mitä haluaa -kampanjaan: https://www.lukkiverkosto. fi/. Tutustuitko Helsingin sanomien Koulutus-liitteeseen? https://newspool.fi/artikkelit/kielten-opiskelu-avaa-lukuisia-ovia/

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa.

YouTube-sivustollamme on Ranskalaisia suuntaviivoja -videoita, jotka ovat oivallisia ranskan kielen mainostamiseen nuorten ja aikuisten parissa!

Materialpaket om franskt uttal Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal.

Materialet skickas till dem som beställt det så fort det blivit klart. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det

33

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokous pidetään lauantaina 23.4.2022 klo 11 etäyhteydellä.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat, mm. vuoden 2021 vuosikertomus ja tilinpäätös. Ilmoittaudu toimistoomme 20.4. mennessä.

YO-PISTEITYSOHJEET

SRO:n jäsenenä saat yhdistykseltä edelleen tarkemmat mallivastaukset kuin YTL:n sivuilla olevat Hyvän vastauksen piirteet.

Kevään ruotsin yo-koe on ma 28.3. ja yo-pisteitysohjeet intrassa seuraavan päivän iltana. Pisteitysohjeintran salasana vaihdetaan viikolla 11 jäsenmaksutarkistuksen jälkeen. Uusi jäsen / pisteitysohjeiden tilaaja, lähetä sähköpostiosoitteesi hyvissä ajoin ennen koetta osoitteeseen svenska@ suomenruotsinopettajat.fi merkillä ”Pisteitysohjeet”. Varmista, että SRO:n jäsenmaksusi on silloin maksettu.

KEVÄÄN 2022 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille helmi-maaliskuussa. Palauta tehtävät toimiston sähköpostiin viim. 31.3.2022.

KESÄN 2022 KURSSIT

Fortbildningskurs på Åland 6–10.6.2022.

Tutustu ohjelmaan kotisivuillamme ja ilmoittaudu viimeistään 22.4.2022.

34

2/2022

Sommarkurs på Hanaholmen 3–4.8.2022.

Tiedotamme sähköpostilistalla, kun ohjelma valmis ja ilmoittautuminen avautuu kotisivuillamme.

oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

JÄSENSTIPENDIT AHVENANMAAN-KURSSILLE

Myönnämme 14 kpl 150 euron stipendiä Ahvenanmaan-kurssille. Hakuaika 31.3.2022 asti. Lisätietoa ja hakulomake kotisivuillamme.

JÄSENSTIPENDIT HANASAAREN-KURSSILLE

Tarkempaa tietoa ja hakuaika myöhemmin kotisivuillamme ja sähköpostilistalla.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

VUOSIKOKOUS JA KOULUTUS

Herzlich willkommen, hjärtligt välkommen, lämpimästi tervetuloa Suomen Saksanopettajat ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen ja koulutuspäivään lauantaina 9.4.2022 Helsingin Goethe-Institutissa klo 9.30 alkaen. Päivä päättyy viimeistään klo 16.00. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja ilmoittautumismenetelmästä tulevat sähköpostiin. Luvassa on ainakin teatteriaiheinen työpaja ja kulttuuriohjelma – opastettu Carl Ludvig Engel -kävely! Koulutuspäivä on vesokelpoinen ja jäsenille ja opiskelijoille ilmainen.

Vuosikokouksessa käsitellään mm seuraavat asiat: hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta; toiminnantarkastajan lausunto ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; toimintasuunnitelma; talousarvio ja jäsenmaksun suuruus. Sen lisäksi valitaan kahdeksi toimikaudeksi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.

Kieliyhdistysten tiedotuksia JÄSENHINTAAN TILATTAVAT MATERIAALIT

VENÄJÄ

• Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun • Puhu ja pelaa – ideoita saksan opetukseen • Kielioppipaketti ”100x Grammatik” • Varhentamispaketti Tilattavissa ovat myös yhdistyksen tsemppitarrat ja Alles im Griff -kangaskassit. Lisätietoa ja tilaukset: http://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii

MUISTAA PITÄÄ JÄSENTIETOSI AJAN TASALLA

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? Voit itse päivittää jäsenrekisteritietojasi kirjautumalla SUKOLin jäsensivustolle. Voit myös lähettää muuttuneet tietosi sähköpostitse Tiina Eräheimo-Caballerolle, tiina.eraheimo@sukol.fi.

SUKOL kouluttaa

Koulutuskalenteriin päivitetään tietoja SUKOLin koulutuksista ja muista tilaisuuksista. Tulossa tänä keväänä: Kielitaitopaneeli 26.4.2022.

Koulutuskalenteri on osoitteessa: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: Koulutussihteeri Pia Koskinen pia.koskinen@sukol.fi p. 040 487 3632

Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomenvenajanopettajat.fi Suomen venäjänopettajat ry:n uusi hallitus piti järjestäytymiskokouksen 27.1.

Varapuheenjohtajana jatkaa Irina Poljanskaja, sihteerinä Suzanna Huhtala ja taloudenhoitajana hallituksen ulkopuolelta Anna-Mari Brask. Uutena jäsenenä hallituksessa aloitti Maria Niinikoski Hämeenlinnasta. Tervetuloa Maria! Samalla kiitämme hallituksen jättäneitä Kirsi Allénia, Stefan Smirnovia ja Miika-Pekka Pietilää.

Hallitus on tällä hetkellä vajaalukuinen, sillä emme saaneet kaikkia paikkoja täytettyä syyskokouksessa. Jos olet kiinnostunut toimimaan hallituksessa tai tiedät jonkun, joka voisi olla kiinnostunut, niin ota yhteyttä puheenjohtajaan tai sihteeriin, pyrimme täyttämään paikat kevätkokouksessa. Hallitustyöskentelyyn voi hyvin osallistua mistä päin Suomea vain, sillä jatkossakin voi halutessaan osallistua kokouksiin etänä.

Päivitä jäsentietosi Muista pitää jäsentietosi ajantasaisina! Vain siten voit varmistaa, että saat Tempus-lehden ja muuta ajankohtaista tietoa SUKOLista. Tempuksen sähköinen numero 3/2022 toimitetaan linkkinä jäsenrekisterissä olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Sähköpostiosoitteeksi kannattaa ilmoittaa osoite, joka on käytössäsi aina riippumatta siitä, missä työskentelet tai opiskelet. Muistathan päivittää myös koulutusastetiedot.

Voit kätevästi tarkistaa ja päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi > Valitse jäsensivujen ylävalikosta ”Omat tiedot” > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Kevätkokous tullaan järjestämään huhtikuussa, todennäköisesti Suomi–Venäjä-seuran kulttuuritila Albatrossissa. Ensi syksylle suunnittelemme koulutuspäivää yhdessä Venäjän Tiede- ja kulttuurikeskuksen kanssa sekä mahdollisesti matkaa Tampereelle katsomaan Anastasia-musikaalia. Valitettavasti koronatilanne ei vielä salli kesäseminaarin järjestämistä Venäjällä tänäkään kesänä.

35

Därför

SVENSKA!

Därför SVENSKA! on hauska ja inspiroiva video, joka motivoi ruotsin kielen opiskeluun.

Ruotsin kieltä tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kielitaito avaa ovet Pohjolaan, ja osaamalla ruotsia ymmärrät paremmin myös Suomen rikasta ja monipuolista kulttuuria.

Videolla nuoret aikuiset kertovat kielitaidon tärkeydestä ja merkityksestä omassa elämässään.

Video toimii myös tukimateriaalina kieliprofiilin laatimisessa.

Hur ser ditt SPRÅKJAG ut?

Material för bearbetning av SPRÅKPROFILEN på plugganu.fi