Tempus 1/2023

Kielitaito taiteilijan työssä – kuvataiteilijan ja oopperalaulajan haastattelut

Kielistä ja opetuksesta monipuolisesti: tutkimusta ja muuta uutta

Tärppejä Educaan –tervetuloa Helsingin Messukeskukseen tammikuussa!

3

Pääkirjoitus Euroopan hullu vuosi 4 Ajankohtaista 6 SUKOLin kevätkoulutuspäivät Tampereella 21.–22.4. Ilmoittautuminen avataan Koulutuskalenterissa 8 Unelmia hyvästä vuorovaikutuksesta ja resurssipulan pelkoa Tutkimushanke selvittää opettajaopiskelijoiden toiveita 12 ”Nehän puhuu mulle venäjää!”

Venäjänkielisen CLIL-luokan vuorovaikutusta 14 ”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse” Pedagogiset järjestöt yhdistivät voimansa 16 Kieltenopettajan Educa-tärpit Vinkkejä Educaan 27.–28.1.2023 18 Kielitaitoa keittiössä Ravintola-alan opiskelijoiden kansainvälistä vaihtoa 20 Laulu kielellä Oopperalaulaja Mari Palon haastattelu 22 Kuvataitelija löysi itsensä Italiasta Mari Vuolannon haastattelu 24 Virtuaalisesti halki Euroopan Nu åker vi! Los geht’s! Allons-y ! ¡Vámonos! 27 Mikä koulussa on häiriöksi? Arvio uutuuskirjasta 28 Mitä kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa? Verotietoa ja jäsenten vinkkejä 30 9. luokan valtakunnalliset kokeet Vuoden 2023 kokeiden tilausohje 31 Kieliyhdistysten tiedotuksia

Virtuaalisesti halki Euroopan -hanke esittäytyy s. 24

9. luokan valtakunnallisissa kielten kokeissa testataan ensi kertaa sähköistä pilottia s. 30

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

VEROTUSTIETOA KIELTENOPETTAJALLE

KIELTENOPETTAJA voi vähentää verotuksessa erilaisia ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Lue lisää tämän lehden sivulta 28, ja pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta jäsensihteeri Tiinalta, tiina.eraheimo@sukol.fi.

EDUCA Helsingin Messukeskuksessa 27.–28.1.2023 – tervetuloa tapaamaan kollegoja vihdoin kolmen vuoden tauon jälkeen! Lue lisää tästä lehdestä ja osoitteesta educamessut.fi.

!JÄSENVIIKKOA vietetään jälleen helmikuun alussa 6.–12.2.2023. Viikon aikana arvomme palkintoja vuoden 2023 jäsenmaksunsa maksaneiden kesken. Lisätietoja jäsensivuilta: www.sukol.fi/jasenviikko (sivun avautuminen vaatii kirjautumista jäsensivuille).

SUKOLIN KEVÄTKOULUTUSTA

KOULUTUSPÄIVÄT järjestetään Tampereella 21.–22.4.2023. Ennakkotietoa ohjelmasta on tämän lehden sivuilla 6–7. Ilmoittautuminen avataan alkuvuodesta osoitteessa sukol.fi/koulutus.

EUROOPAN HULLU VUOSI

VUOSI 2022 alkoi koronapandemian keskellä, ja helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Kevään ja kesän kuluessa käytiin työmarkkinaosapuolten välillä kovia neuvotteluja, ja opetusalallakin jouduttiin vauhdittamaan niitä työtaistelutoimin. Kesän aikana äärimmäiset sääilmiöt koettelivat yhteiskuntia eri puolilla maailmaa. Syksyn mittaan huolta kasvatti niin kiihtyvä energiakriisi kuin inflaatiokin, ja joulun alla todistimme terveydenhuoltojärjestelmämme akuuttia kriisiytymistä, kun päivystykset olivat erinäisten syiden takia lähes kykenemättömiä hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään.

Kaiken keskellä meidän opettajien tulee luoda ja ylläpitää uskoa tulevaisuuteen sekä kehittää oppilaissa ja opiskelijoissa niitä tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä löytämään paikkansa elämässä. Opettajan työ on merkityksellistä. Kevään 2023 hallitusneuvotteluissa päätetään koulutuksen suunnasta: muun muassa rahoituksesta ja lainsäädännön uudistustarpeista. Tehtävät päätökset vaikuttavat suoraan oppilaitosten arkeen ja toimintaedellytyksiin. Toivokaamme viisaita ja kaukokatseisia päätöksiä – ja muistakaamme vaikuttaa äänestämällä! SUKOLin eduskuntavaalitavoitteet on julkaistu osoitteessa sukol.fi/vaalitavoitteet.

EUROPAS GALNA ÅR

ÅRET 2022 inleddes under en rådande coronapandemi och i februari inledde Ryssland ett anfallskrig mot Ukraina. Under våren och sommaren förde arbetsmarknadsparterna hårda förhandlingar, som även undervisningssektorn såg sig tvungen att påskynda med stridsåtgärder. Under sommaren hemsöktes samhällen i olika delar av världen av extrema väderfenomen. Under hösten skapade både den accelererande energikrisen och inflationen ökad oro, och strax före julen kunde vi bevittna en akut kris inom vårt hälso- och sjukvårdssystem, när jourerna av diverse skäl var i det närmaste oförmögna att klara av sina lagstadgade uppgifter. Mitt i allt detta bör vi lärare skapa och bevara framtidstron samt utveckla hos elever och studerande de kunskaper och färdigheter, som hjälper dem att finna sin plats i livet. Lärarens arbete är betydelsefullt. I regeringsförhandlingarna våren 2023 beslutar man om inriktningen för utbildningen: bland annat om finansieringen och behoven att reformera lagstiftningen. De beslut som tas påverkar direkt läroinrättningarnas vardag och verksamhetsförutsättningar. Låt oss önska kloka och framsynta beslut – och komma ihåg att påverka genom att rösta! SUKOLs valmål inför riksdagsvalet har publicerats på adressen sukol.fi/valmal.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

MUUTOKSIA JÄSENSIVUILLA

OMIEN tietojen päivitys muuttuu SUKOLin jäsenrekisteriuudistuksessa vuodenvaihteessa. Monille tuttu Omat tiedot -päivityssivu on jo poistettu käytöstä SUKOLin jäsensivuilla.

TIETOJA voi aina päivitää jäsensihteerin kautta. Kannattaa pitää huolta siitä, että erityisesti sähköpostiosoite on ajan tasalla, sillä tiedotamme sähköpostitse muun muassa jäsenrekisteriuudistukseen liittyvistä, jäseniä koskevista muutoksista.

KIRJAUTUMISONGELMIA?

SALASANAMUISTUTUS on poistunut käytöstä rekisteriuudistuksen siirtymäkaudella.

JOS haluat kirjautua jäsensivuille –vaikkapa tutustumaan jäsenetuihin tai tarjolla oleviin materiaaleihin tai lataamaan stipendihakemuslomakkeen – ja tarvitset apua, ota yhteyttä jäsensihteeri Tiinaan: tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

STIPENDEJÄ HAETTAVISSA JÄSENTEN KOULUTTAUTUMISEEN

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista.

LATAA stipendinhakulomake jäsensivuilta osoitteesta www.sukol.fi/stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Hakuaika on 1.2.–31.3.2023. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ

SUKOLin liittokokous pidetään tänä vuonna lauantaina 11.11.2023. Kokouksessa valitaan liitolle uusi hallitus, johon jäsenyhdistysten on ilmoitettava ehdokkaansa 30.9.2023 mennessä. Yhdistyksiä pyydetään ilmoittamaan liittokokousedustajansa viimeistään 30.6.2023 Tiinalle: tiina.eraheimo@sukol.fi.

DIGIPILOTTI KEVÄÄLLÄ 2023

KIELTEN 9. luokan valtakunnallisten kokeiden digitalisaatioprosessi etenee.

KEVÄÄLLÄ 2023 digikokeita pilotoidaan. Kokeen tilaajille tarjotaan mahdollisuus valita paperikokeen sijaan digitaalinen koe A-englannissa ja B-ruotsissa. Samalla testataan kokeiden vaatimaa palvelinkapasiteettia. Koska kyseessä on pilotti, digikokeita myydään keväällä 2023 vain rajallinen määrä.

PILOTTIKOKEEN hinta on sama kuin paperikokeen. Tulevina vuosina, kun siirrytään kokonaan digitaaliseen kokeeseen, kokeen hinnoittelua täytyy muuttaa. Todennäköisesti hintaan tulee jonkinlainen oppilaskohtainen osuus.

KOKEESTA on toki tänäkin vuonna mahdollista saada PDF-versio. Digitaalisten kokeiden sisältö ja rakenne ovat samat kuin PDF-kokeissakin. Lue lisää tämän lehden sivulta 30 ja osoitteesta sukol.fi/valtakunnalliset.

Sarjakuva AINO SUTINEN

TAMMIKUUTA perjantaina avautuu opetusalan kaksipäiväinen Educa-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. SUKOL on mukana Opettajan olohuone -osastolla muiden pedagogisten järjestöjen kanssa.

PERJANTAINA 27.1. klo 15 Tieto-lavalla on OAJ:n järjestämä kielitaitopaneeli, jota vetää SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli. Tule kuuntelemaan, mitä mieltä esimerkiksi EK:ssa ja Helsingin yliopistossa ollaan kielitaitotarpeista ja kieltenopetuksen asemasta.

OPETTAJAN olohuoneen ohjelmassa on perjantaina myös kaksi paneelikeskustelua, klo 15 ja klo 17. Niissä aiheena on ”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse” – miksi kannattaa kuulua omaan pedagogiseen järjestöön.

LAUANTAINA 28.1. klo 12.30–13 Opettajan olohuoneessa SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa kieltenopettaja Tiina Salomaa haastattelee Wienissä asuvaa kirjailijaa Satu Taskista, joka kertoo kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta ja kääntämisestä. Miten äidinkieli säilyy ilmaisuvoimaisena kokonaan vieraassa kieliympäristössä? Millaista on seurata romaanien kääntämistä ja vastaanottoa uudessa kotimaassa? Satu Taskiselta on ilmestynyt kolme romaania, jotka kaikki on käännetty saksaksi. Hänen neljäs romaaninsa ilmestyy vuonna 2023.

LAUANTAINA järjestetään myös perinteinen kieliyhdistysten pj-tunti klo 13.30–14.30. Tervetuloa keskustelemaan oman kielesi asioista!

LISÄÄ Educa-tärppejä on tämän lehden sivuilla 14–17.

REKISTERÖIDY messukävijäksi ennakkoon: educamessut.fi

1 / 2023 www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE

Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 58. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA gaspr13/ iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson

HUOM!

MERKITSE kalenteriin 9. luokan valtakunnallisten kokeiden suosituspäivät: • ti 4.4.2023 A-englanti • to 13.4.2023 A- ja B-ruotsi • ke 19.4.2023 A-ranska ja A-saksa • ti 25.4.2023 B-ranska, B-saksa ja B-espanja

LISÄTIETOJA: sukol.fi/valtakunnalliset

SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail. com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi

ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS

1 /1 takakansi 2 670 €

1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 550 €

1 / 1 sisäsivu 2 390 €

1 / 2 leveä palsta 1 725 €

1 / 2 vaaka 1 470 €

1 / 2 kapea palsta 625 €

Koulutusta

Tutustu ja ilmoittaudu koulutuksiin SUKOLin Koulutuskalenterissa osoitteessa www.sukol.fi/koulutus.

SUKOLin kevätpäivät Tampereella

21.–22.4.2023

PERJANTAI 21.4.2023

Pirkanmaan kieltenopettajat ry järjestää omakustanteista ohjelmaa, johon ilmoittaudutaan koulutuspäivän ilmoittautumislomakkeella. Lisätietoja päivitetään Koulutuskalenteriin: sukol.fi/koulutus

LAUANTAI 22.4.2023

Sammon keskuslukio, Uimalankatu 5, 33540 Tampere 9.15–9.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.45–10.00 SUKOLin tervetuliaissanat Puheenjohtaja Outi Vilkuna Sammon keskuslukion tervehdyssanat Rehtori Tuija Ylöniemi 10.00–11.00 Armoa aivoillesi Professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto 11.00–11.15 Tauko 11.15–12.30 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)

A Immersiiviset 3D-pelimaailmat kielten tunneilla – iloa, luovuuden intoa ja erinomaista eriytystä Laura Pihkala-Posti

B Yhteinen arviointikulttuuri peruskoulun päättöarvioinnissa Sanna Kaukonen-Heikkilä

C Ajankohtaista kielten ylioppilaskokeissa Katja Mäntylä

D Ajankohtaista ammatillisessa kieltenopetuksessa Anna-Leena Haapala

E Musiikista iloa kieltenopetukseen Anneli Niemistö 12.30–13.30 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn

13.30–14.45 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)

1 Englanti Puhuja ja otsikko ilmoitetaan myöhemmin

2 Ruotsi Småfakta om grannlandet Erkki Kuronen Därför svenska! Oona Mertoniemi

3 Saksa Aue-säätiön tervehdys Johanna Hovilainen Landeskunde 2.0 am Beispiel Frankfurt am Main Petra Schirrmann

4 Ranska La météorologie et le français Jere Dauchy

5 Venäjä Puhuja ja otsikko ilmoitetaan myöhemmin 14.45–15.15 Iltapäiväkahvi 15.15–15.25 LUKKI-hankkeen puheenvuoro 15.25–16.25 Euroviisut kulttuurisena ilmiönä Yliopistonlehtori Outi Hakola, Itä-Suomen yliopisto

16.25–16.30 Koulutuspäivän päätös

ILMOITTAUTUMINEN avataan tammikuussa osoitteessa sukol.fi/koulutus

SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä LUKKI-hankkeen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

LISÄTIETOJA: jenna.latvala-suominen@sukol.fi P. 040 487 3632

PÄÄLUENNOILLA AIVOTUTKIMUSTA JA EUROVIISUJA

Minna Huotilainen on suosittu luennoitsija ja kouluttaja, joka toimii muun muassa Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikössä Helsingin yliopistossa. Hänen alaansa on aivotutkimus ja aivojen hyvinvoinnin merkitys oppimiselle. Huotilaisen luento aiheesta Armoa aivoillesi aloittaa lauantain varsinaisen koulutusosuuden.

Työpajaosuuksien jälkeen päivän päättää Outi Hakola, joka työskentelee yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa ja jonka aiheena on Euroviisut kulttuurisena ilmiönä. Euroviisut rakentaa julkista eurooppalaista tilaa, jossa kilpaillaan musiikin ohella maanäkyvyydestä. Eurooppalaisuuden ja kansallisuuden köydenveto on näkynyt esimerkiksi muuttuvissa kielisäännöissä ja trendeissä: Lauletaanko omalla kielellä, keksityllä kielellä vai ylikansallisiksi koetuilla kielillä? Mikä on autenttista oman kulttuurin esittämistä? Mikä taas koetaan laskelmoiduksi? Vastaukset luovat vaihtuvia ajankuvia eurooppalaisuudesta. Euroviisutapahtumat ylittävät kulttuurisia, uskonnollisia, poliittisia ja kielellisiä rajoja – voidaan jopa sanoa, että ne vahvistavat eurooppalaisia sivistysarvoja kuten demokratiaa, liberaaliutta ja monimuotoisuutta.

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU

Aamupäivän teemapajat keskittyvät eri asteille: alakouluun, yläkouluun, lukioon, ammatilliselle toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön. Kieliyhdistysten järjestämä iltapäivän rinnakkaisohjelma täydentyy ennen kuin ilmoittautuminen avataan.

Ilmoittautuminen avataan alkuvuodesta osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Ilmoittautumisaika päättyy 31.3.2023. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutuksen hinta on jäsenille 100 euroa, ei-jäsenille 120 euroa ja opiskelijoille 10 euroa. Hintaan sisältyy lauantain koulutus ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Lasku lähetetään postitse tai e-laskuna. Perjantain omakustanteiseen tilaisuuteen ilmoittaudutaan samalla ilmoittautumislomakkeella kuin lauantain koulutukseenkin, mutta osallistujat saavat erillisen laskun perjantain ohjelmasta.

SUKOLilaisille on alustavasti varattu kiintiö huoneita Scandic Tampere Koskipuistosta (Koskikatu 5, Tampere). Majoitus varataan ja maksetaan itse. Varaukset 7.4.2023 mennessä verkosta: www.scandichotels.fi. Varauksen yhteydessä on mainittava tapahtuman tunnus BSUK210423 erikoishinnan takaamiseksi. Kiintiöhinnat ovat 108 e / 1hh ja 128 e / 2hh. Hotellin yhteystiedot: koskipuisto@scandichotels.com, p. 03 0030 8430.

Kuva Visit Tampere / LAURA VANZO

Unelmia hyvästä vuorovaikutuksesta ja resurssipulan pelkoa

Kolmen yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvitetään ruotsinopettajaksi ja kielikylpyopettajaksi opiskelevien ajatuksia tulevaisuudesta kielen ammattilaisena.

Millaisia käsityksiä ruotsinopettajaopiskelijoilla ja tulevilla kielikylpyopettajilla on ruotsinopetuksesta ja ruotsin kielen asemasta Suomessa? Millainen on heidän oma suhteensa ruotsin kieleen, ja millaiseksi he määrittelevät tulevan ammatti-identiteettinsä? Mikä puolestaan on työ, joka ei vastaa opiskelijan unelmaa? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Svenska kulturfondenin rahoittamassa, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen ja Åbo Akademin yhteisessä tutkimushankkeessa, jonka nimi on Ruotsin kieli kokemuksena, pedagogiikkana ja politiikkana: ruotsin kielen opettajaopiskelijoiden käsityksiä ruotsin kielen opettamisesta (PoPUpp).

PoPUpp-hankkeessa tutkitaan opettajaopiskelijoiden käsityksiä opettamisesta muun muassa visuaalisten narratiivien kautta. Opiskelijat kuvaavat ajatuksiaan tulevaisuudestaan kielen ammattilaisena tuottamalla vapaavalintaisella menetelmällä kaksi kuvaa. Kuviin he kirjoittavat lyhyet selittävät tekstit, sillä visuaalinen aineisto voi olla monitulkintaista. Osaa opiskelijoista haastatellaan myöhemmin visualisointien pohjalta. Keväällä 2023 analyysin pohjalta etsitään hyväksi havaittuja käytäntöjä, jotka tukevat identiteetin kehittymistä monikielisyyskasvattajaksi opintojen aikana.

Toivottu ja epätoivottu tulevaisuus

Ensimmäinen keräämämme aineisto sisältää opiskelijoiden visualisointeja toivotusta ja epätoivotusta ammattitulevaisuudesta. Näiden kuvien alustavan tarkastelun mukaan opiskelijoiden toiveissa on paljon yhteistä yliopistosta riippumatta, ja myös peloissa on paljon samaa. Peloissa on merkkejä yhteiskunnassa laajemmin käytävästä keskustelusta ruotsinopettajana toimimisen haasteista. Toisaalta opiskelijoiden positiivisissa tulevaisuudenkuvissa näkyy luottamus yhteistyön luomiin mahdollisuuksiin.

Osallistujiemme käsitykset ruotsista opetettavana aineena sisältävät perinteistä kuvastoa: lähes kaikki kuvaavat luokkahuonetta, jossa on opettaja, oppilaita, pulpetteja ja taulu. Taulun lisäksi Jyväskylän yliopiston aineistossa näkyy vain vähän muuta opetusvälineistöä; vain muutamissa narratiiveissa esiintyy opettajan tietokone, monimediaista opetusmateriaalia tai oppikirjoja ja tehtäväpapereita. Åbo Akademin ai-

neistossa opiskelijat kuvaavat laajemmin esimerkiksi kirjoja ja kirjapinoja, tehtäväpapereita, työvihkoja, läppäreitä, kansioita ja tablet-tietokoneita. Tärkeänä osana luokkahuonetta ovat näiden lisäksi seinillä olevat aakkoset, piirustukset ja laskutehtävät sekä käsitteet ja sanat ruotsiksi ja suomeksi ja näiden havainnollistaminen kuvin. Myös erilaisten teemaviikkojen sisältöjä on kuvattu. Nämä kaikki liittyvät ruotsin kieleen ja kuvastavat sisällön oppimista kielikylpykielellä.

Ensimmäinen keräämämme aineisto sisältää opiskelijoiden visualisointeja toivotusta ja epätoivotusta ammattitulevaisuudesta.

Osassa kuvista opettaja seisoo luokan edessä, mutta suurimmalla osalla opetus näyttää rakentuvan opettajan ja oppilaiden väliselle vuorovaikutukselle ja opettaja on sijoitettu oppilaiden pariin. Digitaalisen teknologian lisääntyminen tai korona-ajan etäopetus ei näyttäisi lisänneen opiskelijoiden toivetta etäopetukseen, vaan opiskelijoiden kuvia leimaa kasvokkainen vuorovaikutus. Tähän viitataan myös teksteissä: unelmatyössä opetus on osallistavaa, oppilaat ovat aktiivisia ja luokassa on paljon suullista vuorovaikutusta. Opetuksessa nostetaan esille myös erilaisia kulttuuri-ilmiöitä, eikä opetus ole vain kielioppia. Narratiiveissa näkyy toiveita vuorovaikutuksesta kollegoiden kesken. Yhteisopettajuuden tai useamman aikuisen läsnäolon lisäksi toivotaan hyvin toimivaa ja myönteistä työyhteisöä, joka tukee onnistumista työssä. Vastakkaisissa tulevaisuudenkuvissa näkyy resurssipula ja pelko ruotsin opetuksen vähenemisestä kouluissa. Puolet on sijoittanut itsensä luokkahuoneeseen kuten unelmatyössäkin, mutta oppilaat istuvat passiivisina tai luokassa ei ole työrauhaa ja ryhmä on liian iso. Liiallinen työmäärä, väsymys ja kiire ovat läsnä. Myös negatiiviset yhteiskunnalliset asenteet ruotsia kohtaan ja oppilaiden motivaation puute mainitaan. Erityisen paljon pelkoja opiskelijoilla liittyy ruotsin opettajuuteen yläkoulussa. Osa opiskelijoista on kuvissaan toimistotyössä, johon ovat joutuneet opetusalan huonon työtilanteen vuoksi.

Teksti ja kuvat LIISA SUOMELA, MARIA RUOHOTIE-LYHTY ja CAMILLA ROSVALL

Toimistotyötä leimaavat työpöydän ää ressä istuminen, kiire ja yksinäisyys.

Opetusalaa yleisesti koskevat käsityk set näkyvät opiskelijoiden narratiiveis sa kiireenä, uupumuksena ja stressinä. Teksteissä tuodaan esille myös pelkoja resurssipulasta. Erään tekstin mukaan näistä asioista uutisoidaan paljon ja niistä pitäisikin keskustella poliittisella tasolla, sillä opetusjärjestelmä on muu toksen tarpeessa.

Monelle osallistujallemme ruotsintai luokanopettajuus on pitkäaikainen toiveammatti. Osalla ajatukset unelma työstä ovat kuitenkin jokseenkin epäsel viä tai sisältävät pohdintoja erilaisista vaihtoehdoista. Useimmat mainitsevat toivovansa työtä, jossa voi käyttää ruot sia tai joka on ruotsinkielinen tai moni kielinen tai jopa sijaitsee Ruotsissa.

Koulutustarpeet esiin

Kieltenopetuksen kehittämiseen liit tyy yhteiskunnallisia painotuksia. Pe rusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmissa korostetaan oppilaiden moni kielisen osaamisen kehittämistä ja mo nikielisyyden tukemista hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaiden vapaa-ajalla käyttämiä kieliä. Tulevaisuuden koulut ovat yhä monikielisempiä ja -kulttuu risempia, ja niissä tarvitaan opettajia, jotka ymmärtävät kielen merkityksen yhteiskunnassa ja yksilön elämässä ja osaavat tukea oppijoiden monikielisyyt tä. Monikielinen opettajaidentiteetti on tärkeä resurssi myös ruotsinopettajalle. Kieltenopetuksen kehittäminen voi kui tenkin toteutua täysipainoisesti vain hy vinvoivassa opettajayhteisössä.

Alustavien tutkimushavaintojen perusteella voidaan todeta, että opiskeli joiden positiivisissa narratiiveissa ko rostuvat toiveet vuorovaikutuksellisuu desta ja yhteisöllisyydestä. Opiskelijat arvelevat ruotsinopetuksen olevan par haiten toteutettavissa aktiivisessa vuo rovaikutuksessa ja yhteistyössä toisten kanssa. Tämä yhteisöllinen orientaatio on muutos aiempaan opettajuusku vaan. Yhteistyö vaatii työhönsiirtymis vaiheessa opettajilta myös hyviä val miuksia verkostojen luomiseen, johon opettajankoulutuksen tulisikin tarjota entistä paremmin eväitä.

Opiskelijoita tulisi rohkaista ja kan nustaa sisäistämään oma vaikutusval

Opiskelijan piirtämä kuva unelmatyöstä: Lukiossa opetus on osallistavaa ja keskustelevaa. Luokassa on kaksi aikuista, jolloin on mahdollista ottaa huomioon oppilaat yksilöinä.

Opiskelijan piirtämä kuva ei-toivotusta työstä: Peruskoulussa ryhmät ovat liian isoja ja vain opettaja on äänessä.

Monien opiskelijoiden visualisoinneissa on samanlaisia elementtejä. Opiskelijoiden toiveissa on paljon yhteistä yliopistosta riippumatta, ja myös peloissa on paljon samaa

tansa ja toimijuutensa työelämässä. Toimijuudella viitataan aktiivisuuteen, aloitteellisuuteen, osallisuuteen ja kokemuksiin oman työn ja elä mä n hallinnasta.

Opintojen ja harjoittelujen aikana on syytä tarjota tilaa ja aikaa itsereflektiolle ja keskustelulle tulevasta työstä ja opettamisesta. Merkityksen antaminen omille kokemuksille edistää itsestä oppimista, ja oman ideaalin opettajaminän hahmottaminen voi toimia ohjaavana tekijänä: millainen opettaja minä haluan olla?

POPUPP-HANKE JÄRJESTÄÄ SEMINAAREJA TOUKOKUUSSA – TERVETULOA! PoPUpp-hankkeen tarkoituksena on selvittää, millaiset käsitykset ruotsin kielestä yhteiskunnallisena ilmiönä, opetettavana aineena ja henkilökohtaisena kokemuksena määrittävät opiskelijoiden ruotsinopettajaidentiteettiä. Aineistonkeruu aloitettiin Jyväskylän yliopistossa ja Åbo Akademissa syksyllä 2022.

Tutkimuksen perusteella kehitetään ruotsinopettajien koulutusta yliopistojen yhteistyössä. Hankkeessa ovat mukana ruotsin aineenopettajien koulutusohjelmat Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista sekä luokanopettajaksi ja ruotsinopettajaksi valmistavat kielikylpyopettajakoulutus Åbo Akademista ja Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opettajankoulutus (KIMO) Jyväskylän yliopistosta. Eri tutkimusaineistojen kautta havaittuja kehittämistarpeita voidaan sisällyttää näiden yliopistojen opettajankoulutukseen. Lisäksi eri yliopistossa opiskelevien opiskelijoiden kokemusten perusteella voidaan löytää eri koulutusohjelmien vahvuuksia ja tuoda ne laajempaankin käyttöön.

Tulevaisuudessa tutkimusta on tarkoitus laajentaa jo työelämässä olevien ruotsinopettajien käsitysten kartoittamiseen. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää ruotsinopettajien täydennyskoulutuksessa tukemaan ammatillista kasvua ja työssä jaksamista, mikä mahdollistaa muuttuvan työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin vastaamisen.

Toivotamme kaikki monikielisyyskasvatuksesta kiinnostuneet opettajat tervetulleiksi PoPUpp-hankkeen seminaareihin Jyväskylässä 16.5. ja Hanasaaressa, Espoossa 17.5., joissa puhujana on muun muassa Line Krogager Andersen (Syddansk Universitet) aiheesta Multilingual language learning: Promoting oral participation through plurilingual teaching. Lisätietoja ja ilmoittautuminen PoPUpp-hankkeen sivuilla:  www.jyu.fi /hytk/fi /laitokset/kivi/tutkimus/hankkeet/ popupp.

Kirjoittajat: Liisa Suomela, Maria Ruohotie-Lyhty ja Camilla Rosvall

Liisa Suomela ja Maria Ruohotie-Lyhty työskentelevät Jyväskylän yliopistossa ja Camilla Rosvall Åbo Akademissa.

”Nehän puhuu mulle venäjää!”

Tapaustutkimus venäjänkielisen CLIL-alkuopetusluokan vuorovaikutuksesta.

Teksti MAARIT KAUNISTO

Joitakin vuosia sitten paiskin töitä ekaluokkalaisteni kanssa. Puhuin heille venäjää lähes taukoamatta ja kaiken muun toiminnan keskellä videoin luokan vuorovaikutusta – myös itseäni. Mahdollisia tutkimuskysymyksiä vilisti ajatuksissani, mutta mitään konkreettista ei minulla tässä vaiheessa vielä ollut.

Väitöstutkimukseni lähtökohdat ovat kiinnostuksessani CLIL-opetukseen (Content and Language Integrated Learning) ja rakkaudessani venäjän kieleen. CLIL-opetuksessa ydinajatuksena on toiminnallinen kielenkäyttö mahdollisimman autenttisissa tilanteissa, muun toiminnan ohessa. Kun kieltä opiskellaan sisältöjen ja merkitysten välityksellä, muotoutuu perusta elinikäiselle kielenoppimiselle.

Tutkimuksessani alkuopetusikäiset, täysin suomenkieliset oppilaat käyttävät CLIL-opetuksen kohdekieltä, venäjää, oppimisen välineenä. Olin jo ennen tutkimuksen aloittamista luokanopettajan työssäni tehnyt arkihavaintoja siitä, että pienet suomenkieliset kielenoppijat melko helposti ja nopeastikin pystyvät toimimaan venäjänkielisessä opetuksessa mutta eivät itsenäisesti tuottamaan kieltä.

Kielitaidon kapenemista vastaan

Henkilökohtaisen motiivini lisäksi tutkimuksen tekemiseen minua ajoi Suomessa harjoitettu kielipolitiikka. Suomalaisten kielitaito kapenee, ja kansallinen kielivarantomme köyhtyy. Tämä on herättänyt huolta jo useamman vuosikymmenen. Kouluissa opiskellaan pääsääntöisesti englantia ja ruotsia, ja muiden kielten opiskelu on valitettavan vähäistä. Myös CLIL-opetuksen yleisimmät kielet ovat englanti ja ruotsi. Väitöstutkimuksessani nostan esiin harvemmin ensimmäisenä vieraana kielenä opiskellun kielen, venäjän, merkityksen niin kielivalintana kuin kielivarannon rikastajana.

Väitöstutkimukseni osallistuu keskusteluun yksikielisen kouluinstituution murroksesta. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä on aina käytetty kieliä limittäin. Sen sijaan esimerkiksi CLIL-opetuksessa kieliä on pyritty pitämään perinteisesti erillään. Kielten käyttö rinnakkain on nykyään täysin sallittua myös opetuksessa, jos se palvelee merkitysten välittämistä ja ymmärtämistä. Oma tutkimukseni toteutuu kuitenkin yksikielisessä kontekstissa. Opettajana käytin johdonmukaisesti CLIL-tunneilla kohdekieltä venäjää, ja samalla rohkaisin oppilaita heille vieraan kielen käyttöön pienelläkin kielitaidolla.

Perustelen tätä kielipedagogista ratkaisuani muun muassa sillä, että oppilaiden arjen kieliympäristö oli venäjänkielisiä

CLIL-tunteja lukuunottamatta täysin suomenkielinen. Oppilaat olivat kielellisesti samalla lähtöviivalla: kaikkien äidinkieli oli suomi ja vieras kieli venäjä. Kohdekieltä oppilaat eivät päässeet harjoittelemaan missään muualla kuin CLIL-tunneilla. Puhuin oppilaille venäjää, mutta heiltä ei ollut kiellettyä käyttää suomen kieltä. Tuin oppilaita suullisissa vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi tarjoamalla heidän käyttöönsä sanastoa ja fraaseja.

Henkilökohtaisen motiivini lisäksi tutkimuksen tekemiseen minua ajoi Suomessa harjoitettu kielipolitiikka. Suomalaisten kielitaito kapenee, ja kansallinen kielivarantomme köyhtyy.

Videointia ja analyysia Väitöstutkimukseni kohteena on opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus erityisesti kielenkäytön ja osallistujaroolien kannalta kahden alkuopetusvuoden aikana. Tutkimuksen aineisto on videoitu aidoissa vuorovaikutustilanteissa venäjänkielisillä CLIL-tunneilla. Tutkimuksessa analysoin osallistujien kielellistä ja mahdollisuuksien mukaan myös kehollista vuorovaikutusta kahdessa erilaisessa aktiviteetissa: opettajajohtoisessa opiskelussa ja vapaammassa itsenäisessä työssä käsityötunneilla.

Tutkimusprosessini aikana osallistuin tutkimani CLIL-yhteisön jäsenenä täysipainoisesti yhteisön toimintaan. Luokkahuoneessa jalustalla seisova kamera kuvasi sellaisenaan opettajan ja oppilaiden toimintaa arjessa. Poimin videoaineistosta pysäytyksiä, joista opetustilanteiden jälkeen analysoin CLIL-yhteisön kielellistä ja mahdollisuuksien mukaan myös kehollista käyttäytymistä. Hyödynsin joitakin keskustelunanalyysin välineitä kuten sekventiaalisuuden eli puheen peräkkäisyyden erittelemistä, ja otin huomioon puheen kanssa samaan aikaan esiintyvän multimodaalisuuden. Haastavinta tutkimuksen tekemisessä oli kaksoisroolini tutkimuksen suorittajana ja tutkittavan kohdejoukon opettajana.

Osallisuus lisääntyy Kokonaisuudessaan väitöstutkimus osoitti muutoksen oppilaiden osallistumisessa, kohdekielen käyttämisessä ja CLIL-luo-

kan toimintakulttuuriin sosiaalistumisessa. Tiivistetysti päätulokseksi muodostui se, että kahden alkuopetusvuoden aikana luokkahuoneen vuoronvaihtorakenteissa tapahtui selkeitä muutoksia. Oppilasaloitteet lisääntyivät ja monipuolistuivat, ja oppilaiden ilmaisut muuttuivat lähes täysin kohdekielisiksi.

Väitöstutkimukseni kohteena on opettajan ja oppilaiden välinen vuorovaikutus erityisesti kielenkäytön ja osallistujaroolien kannalta kahden alkuopetusvuoden aikana.

Toinen päähavainto liittyy oppilaiden osallisuuteen. Harjoitteleva CLIL-toimintayhteisö näytti ruokkivan opettajan johdolla oppilaiden kielellistä ja sosiaalista toimijuutta vuorovaikutuksessa. Monenkeskinen, kaikille osallistujille puheoikeuksia salliva vuorovaikutusasetelma tarjosi oppilaille mahdollisuuksia toimia vaihtelevissa osallistujarooleissa.

Tutkimuksellani on merkitystä ensimmäisten kouluvuosien aikaisen kielenoppimisen parissa työskenteleville kielikasvattajille. Tutkimukseni antaa myös uutta tietoa siitä, miten voi alkuopetuksessa oppia venäjää vieraana kielenä muun toiminnan ohessa. Ohjattu ja tuettu tilanteinen kohdekielen käyttö luokkahuonevuorovaikutuksessa mahdollistaa osallistumisen kokemuksen, joka ajan kuluessa johtaa kielen oppimiseen.

TUTKIMUKSEN TEORIATAUSTAA

Väitöstutkimukseni teoreettinen pohja rakentuu sille ajatukselle, että kieltä opitaan käytön ja osallistumisen kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toimimalla, harjoittelevan yhteisön oikeutettuna jäsenenä.

Tutkimukseni teoreettisessa osuudessa tarkastelen CLIL-vuorovaikutuksessa kehittyvää kielenkäyttöä kolmesta näkökulmasta: institutionaalinen luokkahuonevuorovaikutustutkimus ja CLIL-metodologia, varhainen vieraan kielen oppiminen alkuopetuksen kontekstissa ja lähestymistavat osallistumiseen luokkahuonevuorovaikutuksessa.

Institutionaalisuus voi herättää jo sanana mielikuvan jäykkyydestä ja mekaanisuudesta. Luokkahuoneessa vuorotellaan, ja vuorottelua ohjaa yleensä opettaja, jonka toimintaa taas ohjaavat pedagogiset tavoitteet. Perinteisesti kahdenvälisen vuorottelun aloittaa opettaja kysymyksellään, johon hän odottaa oppilaalta tietynlaista vastausta. Luokkahuoneen vuorottelusäännöstöä voidaan kuitenkin rikkoa esimerkiksi keskeyttämällä ja puhumalla päällekkäin ja ottamalla puheenvuoro itsenäisesti. Erityisesti kieltä harjoittelevassa yhteisössä, kuten tämän tutkimuksen CLIL-luokassa, on jopa suotavaa rohkaista oppilaita tuottamaan kieltä tarjoamalla mahdollisuus horjuttaa perinteistä kahdenvälistä vuorovaikutuspuhetta. Opettaja voi omalla toiminnallaan luoda oppilailleen näitä mahdollisuuksia. Kun keskiössä on viestien merkitys ja sisältö kuten CLIL-opetuksessa, eikä esimerkiksi kielen muotoseikat, syntyy helpommin arkikeskustelua muistuttavaa vuorovaikutusta.

Kieltä harjoittelevassa yhteisössä osallistumista voi tukea ennustettava kysymys ja siihen tarjoutuva selkeä vastausmahdollisuus yksin tai kuorossa. Osallistumisen mahdollisuuksia tarjoavat myös holistiset fraasit eli formulat. Omassa tutkimuksessani pyynnöt toimivat tällaisina fraaseina, joita oppilaat hyödynsivät tietyissä tilanteissa toimiessaan CLIL-tunneilla. Kieltä harjoittelevassa luokkahuoneessa sosiaalinen vuorovaikutus sisältää puheen lisäksi myös siihen liittyviä prosodisia ja kehollisia elementtejä.

TUTKIMUSKYSYMYKSET JA AINEISTON KERUU

Mielestäni paras tapa tutkia kieliluokan vuorovaikutusta on mikrotason vuorovaikutusilmiöiden yksityiskohtainen tarkastelu. Kielen oppiminen on aina hidas prosessi, ja tästä syystä pitkän aikavälin tutkimus on tärkeää. Kahden vuoden aikana keräämäni aineisto tarjosi mahdollisuuden osoittaa muutos oppilaiden kehittyvässä venäjän kielen käytössä ja osallistumisessa luokkahuoneen vuorovaikutukseen.

Kolmesta artikkelista ja yhteenvedosta koostuvassa tutkimuksessani vastaan päätutkimuskysymykseen: Mitä vuoronvaihtorakenteita ja osallistujarooleja CLIL-alkuopetusluokan vuorovaikutuksessa esiintyy, ja miten ne muuttuvat?

Kirjoittaja: Maarit Kaunisto Maarit Kauniston väitöskirja ”Nehän puhuu mulle venäjää!” Tapaustutkimus venäjänkielisen CLIL-alkuopetusluokan vuorovaikutuksesta tarkastettiin Helsingin yliopistossa joulukuussa 2022.

Aineiston analysoinnissa hyödynnän mikroetnografiaa ja multimodaalista keskustelunanalyysia. Kokonaisvaltainen, kontekstitiedon hyödyntämiseen perustuva mikroetnografia sopii parhaiten tutkimusmenetelmäksi, sillä osallistuin itse tutkimani yhteisön toimintaan.

”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse”

Pedagogiset opettajajärjestöt toimivat jäsentensä ja oman oppiaineensa hyväksi. Tätä työtä tehdään näkyväksi järjestöjen yhteisessä kampanjassa.

Teksti ANNA HALME kuvat Messukeskus

Pedagogiset opettajajärjestöt ovat yhdistäneet voimansa kampanjaan, jossa tuodaan esiin järjestöön kuulumisen iloja ja hyötyjä. Kampanja avataan järjestöjen osastolla Opettajan olohuoneessa Educassa 27.1.2023.

Miksi kannattaa olla jäsen

Educa-tapahtumassa pääsee kuulemaan pedagogisten järjestöjen tekemästä työstä ja niihin kuulumisen hyödyistä. Järjestöt ovat läsnä Opettajan olohuoneessa vastaamassa jäsenten ja jäsenyyttä harkitsevien kysymyksiin. Lisäksi Opettajan olohuoneen lavalla on perjantaina 27.1. kaksi paneelikeskustelua, joiden vetäjänä toimii peruskoulun aineenopettaja Johanna Nygård. Paneelien aiheena on ”Miksi opettajan kannattaa

kuulua omaan pedagogiseen ainejärjestöönsä?”. Jos tämä kysymys mietityttää, kannattaa tulla kuulemaan vastauksia!

Pedagogisten järjestöjen yhteinen Kutsu kollega jäseneksi -kampanja on käynnissä 27.1.–31.3. Kampanjaan voi osallistua, vaikka saman aineen kollegaa ei omassa koulussa olisikaan – minkä tahansa kampanjassa mukana olevan aineen opettaja käy yhtä hyvin. Kampanjasta kerrotaan lisätietoja Educassa, ja tiedotamme siitä myös jäsenkirjeessä.

Educassa kuvataan perjantain aikana kampanjaan liittyvä video, joka julkaistaan järjestöjen Youtube-kanavilla helmi–maaliskuun vaihteessa. Näin sellaisetkin opettajat, jotka syystä tai toisesta eivät voi osallistua Educaan, pääsevät osalliseksi yhteisöllisestä tunnelmasta.

Yhteistyötä yli ainerajojen

Kampanjan suunnitteluryhmässä on edustus seuraavista liitoista: Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Kotitalousopettajien liitto KTAOL, Matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL, Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ja Äidinkielen opettajain liitto ÄOL. Opettajan olohuoneen järjestöistä mukaan kampanjaan ovat lähteneet Suomen erityiskasvatuksen liitto SEL, Suomen Luokanopettajat ja Teknisten aineiden opettajat TAO.

Hupeneva jäsenmäärä on pedagogisten opettajajärjestöjen yhteinen huoli. Kampanjan suunnitteluryhmän ensimmäiseen tapaamiseen oli kutsuttu keskustelemaan erityisasiantuntija Tuomo Laakso OAJ:sta, sillä OAJ:n pedagogisessa toimikunnassakin on huomattu, että järjestöjen jäsenmäärä on laskusuunnassa. ”Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse” -kampanjan avulla järjestöt haluavat pysäyttää laskun ja kääntää kehityksen toiseen suuntaan.

Pedagogiset järjestöt tarjoavat jäsenilleen hyötyä mutta myös huvia – verkostoitumista samanmielisten kanssa. Aktiivijäseniäkin tarvitaan, mutta jo pelkästään jäseneksi liittymällä jokainen opettaja voi edistää yhteisiä päämääriä.

TÄSTÄ KAMPANJASSA MUISTUTETAAN

Jäsenyytesi pedagogisessa järjestössä voimistaa oppiaineesi ääntä.

Sinun ei tarvitse … … huolehtia oppiaineesi edunvalvonta- ja vaikuttamistyöstä. Mitä enemmän jäseniä on, sitä paremmin ääni pääsee kuuluviin!

… kehittää ammatillista osaamistasi yksin. Voit osallistua liittosi järjestämiin koulutuksiin.

… jäädä yksin, kun kohtaat ongelmia työssäsi. Saat vertaistukea oman oppiaineesi kollegoilta.

… selvittää kaikkea itse. Liittosi tarjoaa ajankohtaista tietoa ja materiaaleja omalta alaltasi.

… olla koko ajan otsa rypyssä. Pedagogiset järjestöt tarjoavat vapaamuotoista verkostoitumista samanmielisten kanssa.

Jo pelkästään jäseneksi liittymällä edistät yhteisiä päämääriä. Tervetuloa mukaan!

Iloisia ilmeitä Educassa muutama vuosi sitten. Pandemian aiheuttaman tauon jälkeen tapahtuma voidaan vihdoin taas järjestää.

Kieltenopettajan Educa-tärpit

Otteita Educan ohjelmasta 27.–28.1.2023

Koonnut NIINA SINKKO

Kokosimme toimituksessa tulevien Educa-messujen ohjelmasta kieltenopetukseen liittyviä tärppejä. Ohjelmatiedot on pääosin koottu educamessut.fi-sivulta joulukuussa, joten lopullinen ohjelmatilanne kannattaa vielä tarkistaa messuilla.

27.1.2023 KLO 12.15–12.45

Satsaa Saksaan: Saksan kielestä vauhtia opiskelu- ja työelämään / Setz auf Deutsch: Deutsch im Studium und Beruf in Finnland Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto ry on kutsunut saksankielisten maiden suurlähettiläitä ja Goethe-Institutin johtajan keskustelemaan saksan kielen merkityksestä suomalaisessa työelämässä, koulutuskentässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Keskustelu käydään saksan kielellä, suomenkielinen tulkkaus. Keskustelemassa: Saksan suurlähettiläs Konrad Arz von Straussenburg, Sveitsin suurlähettiläs Anja Zobrist Rentenaar ja Goethe-Instutin johtaja Irene Bark. Paikka: Open Lounge

27.1.2023 KLO 15.00–15.30 JA 17.00–17.30

Tätä sinun ei tarvitse tehdä itse Miksi opettajan kannattaa kuulua omaan pedagogiseen ainejärjestöönsä? Eri oppiaineiden opettajat keskustelevat aiheesta paneelissa. Paikka: Opettajan olohuone

Suomalaisten kielivaranto uhkaa kaventua entisestään. Vieraiden kielten osaamattomuus näkyy yritysten mahdollisuudessa kasvaa ja kansainvälistyä.

27.1.2023 KLO 15.00–15.45

Puhutaanko kielillä?

Suomalaisten kielivaranto uhkaa kaventua entisestään. Vieraiden kielten osaamattomuus näkyy yritysten mahdollisuudessa kasvaa ja kansainvälistyä. Kouluissa ei enää opiskella ns. valinnaisia vieraita kieliä. Korkeakoulujen todistusvalinnat ohjaavat lukiolaisia pois kieliopinnoista. Totta vai tarua? Aiheesta keskustelemassa: • Sari Lindblom, rehtori, Helsingin yliopisto • Mikko Vieltojärvi, asiantuntija, EK • Lotta Leinonen, pj, SYL • Ella Siltanen, pj, SLL • Mari Mizer, kieltenopettaja,

ammattiopisto Careeria. Keskustelua johdattelee SUKOLin hallituksen jäsen Leena Pulli. Paikka: Tieto

27.1.2023 KLO 15.50–16.45

Right to Learn – Equality through Inclusion, Linguistic Awareness and Teacher-Collaboration

Schools are increasingly having to find ways how to support the learning and participation of pupils with an immigrant background. What is the role of language awareness, inclusion and cooperation for learning and participation? Through these three themes, an effort is made to form a comprehensive approach to integrate all pupils into the school community. Participants include Mirja Tarnanen, Professor, University of Jyväskylä, Katri Kuukka, Senior Advisor, Finnish National Agency for Education and Mira Kalalahti, Assistant Professor, University of Jyväskylä. Paikka: Equity

27.1.2023 KLO 16.00–16.30

Why learn French? How French language learning can benefit a student’s future career

Motivation is crucial for language learning. The biggest motivator is the idea of increasing your chances of getting the job of your dream. Learning or improving French language is a way to a differentiation strategy by providing students with something unique, different, and distinct from items their future competitors may offer in the marketplace. Nowadays, is speaking English still a competitive advantage since everybody can? The ability to speak both French and English is an advantage for finding a job with the many multinational companies using French as their working language, in a wide range of sectors. French is the sole official language in 29 countries worldwide, and the second official language in an additional 16 other countries. The French course is not another course to take to obtain a diploma. French is, economically, an asset. Performer: Stéphane Alati, Educational Attaché at the Institut Français. Paikka: Open Lounge

28.1.2023 KLO 12.00–13.00

Unga + språk = sant? Hur ser unga i Svenskfinland på behovet av språkkunskaper? Varför väljer allt färre högstadieelever och gymnasiestuderande att läsa främmande språk och hur kan vi vända den trenden? Vad motiverar unga till språkstudier? En diskussion som riktar

sig till språklärare och alla andra intresserade. Medverkande: Marie-Louise Krüger-Forslund, studiehandledare, Borgå gymnasium, Toni Mäkipää, forskardoktor, Helsingfors universitet, Yvonne Nummela, undervisningsråd, Utbildningsstyrelsen, medlem av Studentexamensnämnden, Maarit Westerén, regionchef, Ung Företagsamhet rf. Moderator: Katarina von Numers-Ekman, ombudsman i utbildningsteamet på Svenska kulturfonden.

Paikka: Hörnan

Miten äidinkieli säilyy ilmaisuvoimaisena kokonaan vieraassa kieliympäristössä? Millaista on seurata romaanien kääntämistä ja vastaanottoa uudessa kotimaassa?

28.1.2023 KLO 12.30–13.00

Toiseuden kokemus ja sen kuvaaminen SUKOLin ja ÄOL:n yhteinen ohjelma Wienissä asuva kirjailija Satu Taskinen kertoo kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta ja kääntämisestä. Miten äidinkieli säilyy ilmaisuvoimaisena kokonaan vieraassa kieliympäristössä? Millaista on seurata romaanien kääntämistä ja vastaanottoa uudessa kotimaassa? Satu Taskiselta on ilmestynyt kolme romaania, jotka kaikki on käännetty saksaksi. Hänen neljäs romaaninsa ilmestyy vuonna 2023. Haastattelijana on kieltenopettaja Tiina Salomaa. Paikka: Opettajan olohuone

28.1.2023 KLO 13.00–14.00

”Ruotsin kieli: vihasta rakkauteen – minun tarinani” ”Det svenska språket: från hat till kärlek – min berättelse” Kielilähettiläät ry:n toiminnanjohtaja ja SFV:n vuoden 2022 Brobyggarpriset-palkittu Jaan Siitonen kertoo oman tarinansa siitä, miten ruotsin kieli muutti hänen elämänsä. Lisäksi hän kertoo, mitä SUKOLin vuoden 2022 kielitekopalkinnon voittaneelle Kielilähettiläät ry:lle kuuluu nyt ja minkälaisia uusia avauksia yhdistys on tekemässä tulevaisuudessa. Luvassa on täysin uusia näkökulmia ruotsin kieleen ja sen opiskeluun! Språkambassadörerna rf:s verksamhetsledare och vinnaren för SFVs årets 2022 Brobyggarpriset, Jaan Siitonen, berättar sin historia hur det svenska språket förändrade hans liv. Siitonen berättar dessutom hur det går för Språkambassadörerna rf (vinnaren för SUKOL:s årets 2022 språkgärning) och hurdana nya öppningar föreningen kommer att göra i framtiden. Du får höra helt nya perspektiv till det svenska språket och dess inlärning!

Paikka: Tila 101C

28.1.2023 KLO 14.30–15.00

Level up! Näin yläkoulun englannin opetus viedään seuraavalle tasolle päättöarvioinnin kriteerit huomioon ottaen Esiintyjät: Pauliina Kanervo, Joonas Kauppinen Paikka: Tulevaisuuden luokkahuone

MUUTA KIELTENOPETUSTA TUKEVAA OHJELMAA

Suoraan kieliin liittyvien ohjelmien lisäksi kieltenopettajalle voi olla hyötyä muustakin Educa-tarjonnasta. Kokosimme tähän kiinnostavia vinkkejä.

27.1.2023 KLO 13.00–13.45 Avaa aivot oppimaan Mitä oppiminen aivojen näkökulmasta tarkoittaa, ja millaisia oppimisen tapoja ja ympäristöjä se vaatii? Mitä opettajan tulisi tietää neurotieteestä? Näihin kysymyksiin vastaa professori Minna Huotilainen, joka on myös SUKOLin koulutuspäivän avausluennoitsijana Tampereella 22.4.2023. Paikka: Tahto

28.1.2023 KLO 13.45–14.30 Musiikkia yli oppiainerajojen Oppiainerajat ylittävän opetuksen ja yhteistyön esimerkkejä ja uusia ideoita musiikin näkökulmasta. Tule kuulemaan, ideoimaan ja jakamaan oppimiskokonaisuuksia, joissa edes korkea c ei ole rajana. Tilaisuudessa palkitaan Vuoden musiikinopettaja. Esiintyjä: Jan Nyberg, MuM, KMO hallitus. Paikka: Taito

28.1.2023 KLO 13.45–14.30 Kuvitus osana opetuksen maailmaa Moni muistaa kuvituksia oman koulutaipaleensa oppikirjoista. Tule katsomaan ja kuulemaan oivaltavien esimerkkien kautta, kuinka oppimateriaalin kuvitus syntyy ja miten tärkeä rooli sillä on oppimisessa ja motivoinnissa. Tule kuuntelemaan kuvittajien näkemyksiä aiheesta. Esiintyjät: Kuvittajat Kiira Mukka, Tiia Reijonen, Juha Koivusalo ja Kati Koivikko. Paikka: Tahto

28.1.2023 KLO 14.45–15.15 Tekijänoikeustaidot opettajan työssä Miten toimin oikein omassa työssäni? Tekijänoikeudet muuttuvat. Mitä sisältöjä saan käyttää ja jakaa opetuksessa? Miten opettaa tekijänoikeustaitoja oppijoille? Esityksessä saat kattavan paketin ja vinkkejä, miten ottaa huomioon tekijänoikeudet opetuksessa, omassa tuottamisessa ja oppijoiden kanssa. Tervetuloa ottamaan tekijänoikeustaidot haltuun! Paikka: Tieto

Kielitaitoa keittiössä

Ravintola-alan opiskelijoiden suosituin kansainvälisen vaihdon kohde on Espanja. Englannin kielen valta-asema on vahva, vaikka muitakin kieliopintoja tarjotaan.

Perho Liiketalousopistossa opiskelijoiden tavallisin kansainvälisen liikkuvuuden muoto on työpaikalla suoritettava oppimisjakso. Jaksolle voi lähteä suoraan työssäoppimispaikkaan yrityksiin tai kumppanioppilaitoksen välityksellä.

Suoraan yrityksiin lähtevien opiskelijoiden jakso vastaa täysin kotimaista työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Jakson kesto ulkomailla on tavallisesti Perhossa 2–3 kuukautta, ja opiskelijat suorittavat jakson aikana ammattiosaamisen näyttöjä.

Ravintola-alan kumppanioppilaitosverkoston kautta vaihdamme keskitetysti opiskelijoita kahdesti vuodessa pitkille 4–5 kuukauden jaksoille, jotka sisältävät yhden kuukauden kohdemaan kieli- ja kulttuuriopintoja koululla. Tämän jälkeen opiskelijat jatkavat yrityksissä ammattiopintojen parissa. Verkoston kouluja on 17 Euroopan maassa.

Suosituin kohdemaa on alasta riippumatta Espanja. Ravintola-alalla myös Ranska, Italia ja Irlanti ovat suosiossa. Osaltaan varmasti ilmastolla on oma vaikutuksensa, mutta monen valintaa

ohjaa kiinnostus kohdemaan ruokakulttuuriin ja mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Irlannin suosio liittyy yleensä kieleen; moni kokee englantia puhuvan maan mieluisimmaksi vaihtoehdoksi.

Espanjassa kestosuosikkina on ollut pitkäaikainen kumppanimme FU International Tenerife, joka sijaitsee Puerto de la Cruzissa. Yhteistyötä on laajennettu juuri myös liiketoiminnan ja matkailualan opiskelijoille. Opiskelijoita kiinnostavat yhdistetyt espanjan kielen opinnot ja ammattiopinnot, ja varmasti

Teksti SEPPO HONKANEN kuvat LEEA STEN

Leea Sten on tyytyväinen vaihtokokemukseensa Amsterdamissa. Viiden kuukauden työssäoppimisjakso on haastava mutta opettavainen.

Työkieli on englanti, mutta hollantiakin Leea on oppinut hieman.

sijainnillakin on merkityksensä. FU International järjestää aktiivisesti opiskelijoille myös vapaa-ajan aktiviteetteja.

Kielitukea tarjotaan

Erasmus+-tukeen kuuluu EU:n Online Language Support (OLS) eli kielitaidon arviointi ja mahdollisuus osallistua online-kielikurssille jakson aikana ja sen päätyttyä. Kielitaidon arviointi ja tason mukaisesti räätälöity valmennus pohjautuvat eurooppalaiseen viitekehykseen. Euroopan komission tarjoama kielivalmennuksen verkkopalvelu on juuri viime kesän aikana uudistunut ja on nyt osittain avoinna kaikille eurooppalaisista kielistä kiinnostuneille (https://www.oph.fi/fi/ohjelmat/online-language-support-ols-kielivalmennus-verkossa). Opiskeltavien kielten määrää ei ole rajoitettu, ja opiskelijalle on verkkokurssille pääsy vielä kolme vuotta vaihdon jälkeen. Erasmus+-jaksolle osallistuvalle OLS-kurssi on vapaaehtoinen, mutta kannustamme opiskelijaa testaamaan kielitaidon tasoa ja kehittymistä. Onhan kielitaitoarvio mainio lisä liitettäväksi opiskelijan ansioluetteloon. Opiskelija voi itse valita testattavan kielen kohdemaasta riippumatta, mutta lähes kaikki valitsevat englannin kielen.

Kieliarvioinnin tulosten perusteella opiskelijoiden lähtötaso on tavallisesti B1–B2-tasoa, ja jakson päätyttyä kielitaito kohenee usein yhden asteikon tason verran. Mitään tarkkoja vaatimuksia lähtijöiden kielitaidolle emme aseta, kunhan opiskelija itse kokee pärjäävänsä jaksolla. Lähtijöille emme järjestä erillisiä kielikursseja, mutta kumppanioppilaitosverkoston kautta Suomeen tulevat opiskelijat opiskelevat suomen alkeita ensimmäisen kuukauden aikana.

Keittiössä puhutaan englantia Suomessakin ravintola-alan henkilöstö on yhä useammin kansainvälistä, ja englannin kielen käyttäminen yleistyy niin salissa kuin keittiössä. Englanti valikoituu kieleksi, koska sitä useimmat osaavat. Osaltaan tähän vaikuttaa koko Eurooppaa koskeva ravintola-alan työvoimapula, mutta alalla on myös helppoa saada töitä ulkomailta. Harvassa paikassa pidetään enää tiukasti kiinni oman maan kielestä, mikäli työyhteisö on kansainvälinen, varsinkaan keittiössä, jossa ei olla asiakaskontaktissa.

VAIHDOSSA OPPII UUSIA TAITOJA JA PÄÄSEE SISÄÄN UUTEEN KULTTUURIIN

LEEA Sten opiskelee Ravintola- ja cateringalan perustutkintoa ruokapalvelujen osaamisalalla kokiksi. Hän on Perhon partnerikoulun kautta viiden kuukauden työssäoppimisjaksolla Amsterdamissa. Haastatteluvaiheessa viiden kuukauden jakso oli suurin piirtein puolessavälissä. Leea kertoo kokemuksistaan alla.

KOKEMUS on ainakin tähän mennessä tosi kiva, olen saanut uusia kavereita, ja on ollut kiinnostavaa nähdä, millaista toisessa maassa asuminen ja työskenteleminen on. Yllätyin positiivisesti siitä, että ruokakaupoissa on halvempaa kun Suomessa!

VAIHDON aikana olen oppinut uusia taitoja keittiössä. Työ on haastavampaa kuin olen tottunut, joten siinä oppiikin nopeasti. Tietenkin olen myös oppinut paljon uutta Hollannista ja sen ruokakulttuurista, ihmisistä, tavoista ja perinteistä.

HOLLANNIN kielellä osaan lähinnä vain tervehtiä ja kiittää, mikä on toki hyvä, kun ottaa huomioon, että ennen vaihtoa en osannut mitään! Tärkein sana, jonka olen oppinut, on lekker (hyvä, kiva, maukas), sitä käytetään paljon.

Kannustamme opiskelijaa testaamaan kielitaidon tasoa ja kehittymistä. Onhan kielitaitoarvio mainio lisä liitettäväksi opiskelijan ansioluetteloon.

Perhossa vaihtoon lähtevien opiskelijoiden työkielenä on englanti, ja vähintään opiskelijan työpaikkaohjaajan tulee osata englantia. Opiskelijan palaute- ja arviointilomakkeet ovat englanniksi. Toki opiskelija saa kohdemaansa kielikylvyn jakson aikana, ja ainakin ammattisanasto käy useassa paikassa tutuksi. Matkailualalla on yleisempää, että työssäoppimispaikoilla voi olla vaatimuksia kohdemaan kielen osaamiselle esimerkiksi hotellin vastaanoton tai matkatoimiston työtehtävissä.

Jokainen perholainen on kielitaidollaan ulkomaan jaksolla pärjännyt, vaikka on saattanutkin olla tilanteita, ettei kaikilla ole joka hetki yhteistä kieltä käytettävissä.

Perhossa ravintola-alalla opiskeltavat kielet ovat englanti, ruotsi ja valinnaisena espanja. Englannin kielen valta-asema korostuu myös opinnoissa. Valitettavan vähän espanjaa opiskellaan; tänä vuonna 14 opiskelijaa on valinnut espanjan. Ranskan gastronomista sanastoakaan ei opeteta enää erillisenä aineena. Toki sanastoa tulee esille opintojen ohessa viinitietoudessa, menun suunnittelussa ja keittiötunneilla sekä ruokalajien että ruoanvalmistustapojen nimissä.

Kirjoittaja: Seppo Honkanen Seppo Honkanen on kansainvälisten toimintojen koordinaattori Perho Liiketalousopistossa. Perho Liiketalousopisto tarjoaa toisen asteen ammatillista koulutusta ravintola-, matkailu- ja liiketoiminnan alalla.

Laulu kielellä

Oopperalaulajan ammatt itaitoon kuuluu laulaminen monilla eri kielillä. Käytännön kielitaitoakin tarvitaan, sillä työyhteisö on useimmiten kansainvälinen.

Teksti ANNA HALME kuvat MONA SALMINEN

Oopperalaulaja Mari Palo konsertoi kotimaassa ja ulkomailla ja vierailee säännöllisesti Suomen Kansallisoopperassa ja alueoopperoissa. Klassisen liedja oopperaohjelmiston lisäksi hän esittää myös kevyempää musiikkia.

Laulua ja kieliä

Palo kertoo, että lukiossa hän opiskeli englantia, ruotsia ja saksaa. Lukioikäisenä hän myös aloitti lauluopinnot Keski-Pohjanmaan konservatoriossa Kokkolassa. Vuonna 1996 hän pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2008.

”Sibelius-Akatemissa meillä oli myös italian kielen opiskelua ja tietenkin englantia”, Palo muistelee, ”ja sitten oli paljon foneettista opiskelua.” Fonetiikan hallinta on laulajalle ensiarvoisen tärkeää, ja siihen panostettiin opinnoissa. Yhtenä esimerkkinä tästä Palo mainitsee, että laulajat harjoittelivat eri kielten kirjoittamista foneettisilla merkeillä.

Kielitaito työssä

Millaisissa tilanteissa oopperalaulaja tarvitsee työssään kielitaitoa? Palo toteaa, että oopperan ensemble, ohjaaja ja kapellimestari saattavat edustaa monia eri kansallisuuksia. Yhteinen työkieli on yleensä englanti.

Keho ja ääni ovat laulajan instrumentti, joiden täytyy venyä moneen. Eri kielillä on pystyttävä laulamaan, sillä ohjelmistot ovat monipuolisia. ”Itse olen laulanut suomea, ruotsia, saksaa, englantia (sekä amerikan- että brittienglantia), ranskaa, norjaa, islantia, kiinaa, tšekkiä, puolaa, venäjää”, Palo kertoo. Esityksessä käytettävää kieltä ei ole välttämätöntä osata. Tärkeintä on hyvä foneettinen korva, jotta pystyy mahdollisimman hyvin imitoimaan kulloinkin laulettavaa kieltä ja löytämään oikean intonaation.

Vaikka kielen osaaminen ei olekaan ehdoton edellytys, Palon mielestä roolien opettelua helpottaa huomattavasti, jos osaa edes alkeet. Oopperaproduktioissa mukana on natiiveja opettajia laulajien apuna. ”Laulettu kieli on useimmiten erilaista kuin puhuttu kieli, joten on hyvä, jos opettaja on myös muusikko”, Palo sanoo. Jokaisella kielellä on omat lainalaisuutensa, jotka täytyy ottaa laulaessa huomioon – esimerkiksi ovatko vokaalit kapeita vai avoimia ja niin edelleen.

Harjoituksissa ja joskus esityksissäkin sattuu kielikommelluksia. Palolle tulee ensimmäisenä mieleen kollegalle sattunut

tapaus: ”Muistan erään mieskollegan laulaneen duetossa ’Your farts are far behind you’, kun piti laulaa ’Your fears are …’. Silloin oli pokassa pitelemistä!”

Laulajan terveiset Musiikkiurasta haaveileville nuorille Palo lähettää kannustavia terveisiä, vaikka työ vaatiikin tahtoa, kovaa työtä ja epävarmuuden sietoa. Laulajan työ on suurelta osin yksinäistä harjoittelua tekstien ja musiikin parissa. Oma rooli pitää olla hallussa, kun menee yhteisiin harjoituksiin. ”Yhdessä tekeminen palkitsee monin verroin yksinäiset harjoittelutunnit ja kaiken vaivannäön”, Palo painottaa.

Kielivalintoja pohtiville nuorille ja heidän huoltajilleen Palo haluaa muistuttaa, että kielten opiskelu kannattaa aina: ”En ollenkaan ymmärrä, että matemaattiset aineet katsotaan tärkeämmäksi kuin esimerkiksi kielten opiskelu, jos ajatellaan vaikkapa jatko-opintoja.” Kielitaitoa tarvitaan kaikilla aloilla.

SUOSITTU SOPRAANO

Mari Palo on esiintynyt ympäri maailmaa liedlaulajana, orkestereiden solistina ja kamarimusiikkifestivaaleilla. Suomen Kansallisoopperan lavalla Paloa on nähty jo vuodesta 1999. Viimeaikaisina rooleina ovat olleet muun muassa Jaakko Kuusiston Jään Mona ja Franz Leharin Iloisen lesken Hanna Glavari. Maaliskuussa 2023 Mari Palo nähdään Philip Venablesin palkitussa nykyoopperassa Denis & Katya. Kesällä 2022 Ilmajoen musiikkijuhlilla kantaesitetyssä Jukka Linkolan oopperassa Hiljaiset perivät maan hän lauloi Minna Craucherin roolin.

Esiintyvän taiteilijan työnsä ohella Palo opettaa Kokkolan ammattikorkeakoulussa ja toimii yhdessä Jukka Perkon kanssa Oulun Musiikkijuhlien taiteellisena

Tasavallan presidentti myönsi Palolle Pro Finlandia -mitalin vuonna 2019.

Kuvataiteilija löysi itsensä Italiasta

Opiskelijavaihdon myötä italialaistunut Mari Vuolanto sukkuloi sujuvasti kahden kotimaansa välillä.

Teksti SATU TASKINEN kuvat MARI VUOLANTO / MARIVUOLANTO.COM, SATU TASKINEN

Alun perin Helsingistä kotoisin oleva Mari Vuolanto tunsi jo lapsena, että taiteella olisi voima viedä mennessään ja määrätä jopa koko elämän suunnasta: ”Olen aina samastunut taiteilijoihin, kuvataiteilijoihin ja kirjailijoihin erityisesti. Lapsena tykkäsin lukea taiteilijoiden elämäkertoja, ja olen myös sellaisesta perheestä, jossa jo pienenä näki taidetta.”

Ensin ajatuksissa oli ryhtyminen kirjailijaksi, sillä kirjoittaminen tuntui silloin jotenkin helpommalta kuin maalaaminen. Lopulta kuvataide veti puoleensa enemmän kuin sanat. Päätös ammatinvalinnasta syntyi taidelukiossa maalauskurssilla. ”Tajusin, että en voi tehdä mitään muuta loppuelämääni. Oli pakko päästä opiskelemaan taidetta”, Mari sanoo.

Taide vei Italiaan Yhteys Italiaan syntyi vaihto-opinnoissa. ”Olin kiinnostunut Italian taiteesta, etenkin renessanssista ja barokista. Ei silti ollut niin, että olisin ehdottomasti halunnut juuri sinne. Kohde oli lopulta sattumaa. Varmaa oli vain halu lähteä jonnekin vaihtoon”, Mari kertoo. Venetsiassa oli paikka, ja se osoittautui oikein sopivaksi ja hyväksi.

Marin mukaan Italia on vaikuttanut voimakkaasti hänen töihinsä: ”Töissäni ei näy, olenko Suomessa vai Italiassa – mutta Italia on auttanut minua löytämään asioita. Olen siellä tehnyt suuren osan tuotannostani. Kun menin niin nuorena, niin kasvoin ja löysin oman jutun juuri siellä.”

Sujuva luoviminen Italian ja Suomen kulttuurien välillä ei aina ole ollut itsestään selvää. Alussa tulokkaasta ei ylipäätään tuntunut siltä, että olo olisi kotoisa. Parin vuoden jälkeen, kun kielikin sujui jo mainiosti, Mari kertoo huomanneensa jotain mullistavaa: ”Oli kokemus, että Italia on täydentänyt minut omaksi itsekseni.”

Yksi syy siihen, että Italia on Marille erityisen tärkeä, liittyy maan ja kulttuurin ikään. Italiassa tuntuu voimakas yhteys menneisyyteen ja historiaan. Marin Italian koti sijaitsee kylässä nimeltä Mazzano Romano, jossa on keskiaikainen linnoituskaupunginosa. Asutusta alueella on ollut jo kauan ennen ajanlaskun alkua. Vanha aika tuntuu siellä ihan konkreettisesti niin kuin Italiassa melkein kaikkialla.

Suomessa Mari ei tunne samanlaista jatkumoa, joka antaisi yhteyden johonkin vanhaan: ”Se on asia, jonka olen saanut Ita-

liassa. Italia on antanut minulle tämän tunteen.” Siitä syystä Marista tuntuu, että hän kuuluu Italiaan ja hänen henkinen kotinsa on siellä: ”Koen, että historian ja vanhan taiteen läsnäolo, taidehistoria, toisin sanoen se, että ihminen on aina tehnyt siellä taidetta, on merkityksellistä minulle. Ihmisen luoma kauneus.”

Kuva kurottaa tietoisen kielen tuolle puolen Opiskelujen aikainen vaihtovuosi riitti hyvän perustason saavuttamiseen italian kielessä. Myöhempi oleskelu ja työskentely Italiassa ja tutustuminen tulevaan puolisoon vahvistivat kielitaitoa.

Kielen vaihtaminen voi vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Mari näkee muuttuneensa itsekin uuden kielen myötä. ”Puhun suomeakin esimerkiksi kovemmalla äänellä. Pidän huolta siitä, että minut kuullaan. Italiassa kukaan ei huomaa sinua, jos et tee itsestäsi numeroa”, Mari tiivistää, ”ja olen oppinut käyttäytymään samaan tapaan Suomessakin.” Mari pohtii, että hän saattaa myös painottaa suomen sanoja erikoisesti tai käyttää ilmaisuja, jotka eivät ole tyypillisiä Suomessa.

Entä sitten kuva: onko kuva taiteilijalle kieli? Sanotaanhan, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. ”Maalaamisesta voi toki puhua kielenä, voi puhua maalauksen kielestä. Mutta ’kieli’ sanana minun mielestäni viittaa aika tietoiseen ilmaisuun, kun taas maalaaminen ja viestiminen kuvien kautta on minulle ilmaisua, joka kurottaa kielen toiselle puolelle”, Mari sanoo.

Omien sanojensa mukaan Mari ei työskennellessään noudata kielioppia – kuten kielen kanssa olisi välttämätöntä. Maalauksessa käytetään väriä ja materiaa, jotta saadaan ikään kuin sanotuksi mitä halutaan. Marilla ei kuitenkaan ole mitään tiettyä asiaa, jota hän haluaisi ilmaista. Hänen aiheenaan on enimmäkseen ihminen, ihmisen kuva. Mari kertoo, että hän yrittää olla miettimättä etukäteen, minkälainen valmis teos on: ”Aikaisemmin työskentelin ehkä enemmän kohti valmista ideaa. Mietin, miten saisin tehtyä tietynlaisen kuvan, millä tekniikalla ja miten rakentaen.” Nyt hän kuvailee pyrkivänsä tietoisesti eroon ohjelmallisesta suhtautumisesta. Tilaa saa yhä enemmän maalausprosessi. Maalari on siinä väline, joka yrittää vain toteuttaa sen, mikä pyrkii esiin. ”Koen, että en itse edes välttämättä valitse sitä, mitä teen. Samoin kuin en ole itse

valinnut, että minusta tulee taiteilija. Ei vain ole tarvetta tehdä muuta.”

Uusi kulttuuri tuo erot esiin Eri kulttuureissa ihmiset käyttäytyvät eri tavoin. Marin mielestä italialaisuuteen kuuluu esimerkiksi epäkäytännöllisyys, joka näkyy arkielämän tilanteissa kuten jonottamisessa kaoottisuutena. Italiassa on hänen mielestään myös hyväksyttävämpää puhua toiselle hyökkäävästi, kun taas suomalaiset ovat usein hillitympiä: ”Minulle oli vaikeaa alussa tunnistaa, etteivät ihmiset ole toisilleen välttämättä vihaisia, kun he huutavat. Se oli vain ilmaisun tapa. Asioita liioitellaan, ja se on osa kieltä. On tapana vähän paisutella kaikkea.” Samaa vähemmän varovaista ja ekspressiivisempää ilmaisua Mari sanoo oppineensa itsekin ajan myötä.

Italialaiseen kulttuuriin kuuluvat selkeät käyttäytymisnormit. Pienestä asti opitaan, mitä kussakin tilanteessa pitää sanoa – muuten käytös tulkitaan epäkohteliaaksi. On osattava tehdä niin kuin tilanne ja yhteisö vaativat. Jos sääntöjä ei tunne, ulkomaalaisena voi helposti näyttää paikallisen silmissä huonokäytöksiseltä. ”Suomalaiset miettivät sanojen aitoutta ehkä välillä vähän liikaa – että voiko jotain sanoa, eivätkä

siksi sano”, Mari toteaa. Aina ei kannata juuttua siihen, onko jokin asia totta.

Jos kommunikaatiossa on ongelmia, se voi johtua siitäkin, että Italiassa keskimäärin tunnetaan hyvin niukasti Suomea. Mari on huomannut, ettei oikeastaan ole mitään vahvaa Suomi-kuvaa. Suomi yhdistyy Pohjoismaihin, epämääräiseen käsitykseen yhteiskunnan erilaisuudesta ja jäykkyydestä. Toisaalta kaikki maat Italian pohjoispuolella ovat helposti ”pohjoisia maita”. ”Sitten on mielikuvia Suomen luonnosta ja siitä, että ihmiset eivät paljon puhu. Ei välttämättä kyllä edes muisteta, missä Suomi tarkasti sijaitsee”, Mari kertoo.

Toisaalta se klisee kyllä pitää paikkansa, että Italiassa on mahdollista kommunikoida paljonkin, vaikka ei olisi yhteistä kieltä. Kun vain yrittää, paikalliset auttavat mieluusti. ”Italialaiset suhtautuvat positiivisesti ulkomaalaisiin ja ihmisiin ylipäätään. He ovat rentoja ja armollisia, jos tulee virheitä. He kohtaavat vieraat avuliaasti ja ystävällisesti, vaikka olisi väärinkäsityksiäkin.”

Taitelijan elämä vaatii joustoa Marin taiteeseen voi tutustua hänen sivuillaan osoitteessa marivuolanto. com. Vaikka taide on Marille kutsumus, hän on tottunut tekemään muutakin

ja vaihtamaan kotimaata tarvittaessa ”henkensä pitimiksi”, kuten hän sanoo: ”Olin kaksitoista vuotta Italiassa yhteen menoon.” Korona hankaloitti maiden välillä siirtymistä, ja tämän vuoden alusta Mari otti vastaan työn Suomessa Vantaan steinerkoulussa. Hän opettaa sijaisena 10–14-vuotiaita ja pitää työstään kovasti.

”Ajattelen, että tyttäremme on hyvä päästä tutustumaan kunnolla suomalaisuuteen. Isona hän voisi sitten itse valita, kummassa kulttuurissa viihtyy paremmin, mutta päätös ei syntyisi pelkästään lomien perusteella vaan Suomessa olosta olisi kokemusta arkielämässäkin.”

Satu Taskinen on Wienissä asuva suoma-

Taiteilija Mari Vuolanto oman teoksensa edessä. Mazzano Romanon kylän keskus on peräisin keskiajalta.

Virtuaalisesti halki Euroopan

Vaivaako matkakuume? Kiinnostavatko nähtävyydet? Kiehtooko erilainen kulttuuri? Haluaisitko päästä käyttämään opiskelemaasi kieltä aidossa ympäristössä, mutta sinulla ei ole aikaa eikä rahaa?

Teksti PÄIVI PACKALEN kuvat LOTTA STRANDMAN / Svenska nu

Nyt sinulla on mahdollisuus matkustaa virtuaalisesti Euroopassa yksin tai yhdessä poistumatta luokkahuoneesta tai kotoa! Samalla kun tutustut nähtävyyksiin ja kulttuuriin, ratkaiset jännittävää arvoitusta kielitaitosi avulla.

Arvoituksia ratkomaan

Virtuaalisesti halki Euroopan -sivusto kutsuu 11–19-vuotiaita kieltenopiskelijoita virtuaalimatkoille Euroopan maihin. Sivuston tarkoituksena on tarjota eurooppalaisia kieliä opiskeleville nuorille tilaisuus käyttää kielitaitoaan mahdollisimman autenttisissa tilanteissa ja tutustua kohdemaan kulttuuriin ja nähtävyyksiin. Matkaa Englantiin materiaalissa ei kuitenkaan ole, sillä pääpaino hankkeessa on ollut vähemmän opiskelluissa kielissä ja kulttuureissa.

Matkat eivät ole turistimatkoja vaan pedagogisesta näkökulmasta suunniteltuja pakohuone-tyyppisiä pelejä. Opiskelijat suuntaavat eri maihin ratkaisemaan arvoituksia. Ruotsissa

Tukholmassa jahdataan vihjeitä maailman parhaan kanelipullareseptin löytämiseksi. Saksassa Leipzigissä etsitään kadonnutta Ulfberht-miekkaa. Ranskassa Pariisissa selvitetään, kuka on varastanut Mona Lisan. Venäjällä Pietariin suuntautuvan matkan aikana on tarkoitus pelastaa Fabergé-muna varkaiden käsistä. Materiaaliin on tulossa matkat myös Sveitsiin ja Espanjaan.

Matkat eivät ole turistimatkoja vaan pedagogisesta näkökulmasta suunniteltuja pakohuone-tyyppisiä pelejä.

Arvoituksen ratkaisemiseksi opiskelijoiden on etsittävä vihjeitä ja suoritettava erilaisia tehtäviä. Matkat alkavat Oulun kaupungin sivuilta www.ouka.fi/oulu/virtuaalisesti. Sivuilla opiskelijat varaavat matkan ja majoituksen heille annetulla

Viri Virtuaali -pelihenkilöllisyydellä. Opiskelijat tutustuvat myös kohdemaan säähän ja pakkaavat matkalaukkunsa ennen varsinaisen matkan aloittamista.

Matkojen rakenne vaihtelee maittain. Etsiessään Saksassa kadonnutta Ulfbehrt-miekkaa opiskelijat käyttävät kielitaitoaan löytääkseen vihjeitä miekan olinpaikasta ja etenevät näin ympäristöstä toiseen. Ranskassa taas opiskelijoilla on lähes heti pääsy kaikkiin eri ympäristöihin, joissa he voivat matkustella vapaavalintaisessa järjestyksessä taulun varasta selvittäessään.

Tehtävät sisältävät erilaisia reagointi- ja dialogitehtäviä, luetun ja kuullun ymmärtämistehtäviä sekä kielioppitehtäviä.

Koko matka tai pikareitti

Varsinainen matka toteutetaan Th inglink-sovelluksessa, jossa on taustakuvaan upotettuna kuvia, videoita, tekstejä, tehtäviä ja karttalinkkejä. Tehtävissä opiskelijat harjoittelevat matkustamiseen liittyviä tilanteita kuten lentokentän lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa toimimista, ravintolassa asioimista ja ostosten tekemistä. Tehtävät sisältävät erilaisia reagointi- ja dialogitehtäviä, luetun ja kuullun ymmärtämistehtäviä sekä kielioppitehtäviä. Google Streetview -linkkien ja 360-kuvien ja -videoiden kautta opiskelijat voivat liikkua autenttisessa ympäristössä tietokoneen tai mobiililaitteen ruudulla tai virtuaalilasien avulla, jos sellaiset on käytössä.

Kuvissa on esimerkkejä ranskan ja ruotsin tehtävistä.

Saksan matkaosuudella kadonnutta Ulfbehrt-miekkaa etsiessään opiskelijat käyttävät kielitaitoaan löytääkseen vihjeitä miekan olinpaikasta. Vihjeiden avulla he pääsevät etenemään peliympäristöstä toiseen.

Kokonaisuudessaan virtuaalimatkat kestävät useita tunteja (n. 5–8). Matkoja voi kuitenkin suorittaa myös osittain, ja esimerkiksi Ruotsin matkan arvoituksen voi ratkaista yhdessä tunnissa pikareittiä käyttäen. Kesken jäänyttä matkaa voi jatkaa myöhemmin samasta paikasta tarvitsematta aloittaa uudestaan alusta.

Apuna toimii koodipassi, johon opiskelijat keräävät koodeja tiettyjen etappien päätteeksi. He voivat syöttää koodin matkan etusivulle ja pääsevät silloin jatkamaan matkaa keskeytyneestä kohdasta. Opettajanoppaassa on esitetty arviot etappien kestosta, mutta loppujen lopuksi matkan kesto riippuu monesta asiasta kuten opiskelijan kieli- ja digitaidoista sekä siitä, mitä kaikkia tehtäviä hän tekee ja kuinka perusteellisesti.

Virtuaalimatkoja voi toteuttaa kielten oppituntien lisämausteena yhdessä koko ryhmän kanssa tai vaihtoehtoisesti pari- tai yksilötyöskentelynä. Matkasuorituksia voi antaa myös kotitehtäväksi. Toisaalta täysi matka voi toimia itsenäisenä kurssisuorituksena tai opiskelukokonaisuutena.

Vaikka virtuaalimatkat on rakennettu lähinnä kieltenopetuksen tueksi, ne sopivat erinomaisesti monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi, sillä niissä voi yhdistellä esimerkiksi kieliä, historiaa, maantietoa ja kuvataidetta. Matkan lopussa arvoituksen ratkaistuaan opiskelijat saavat suorituksestaan diplomin.

LISÄTIETOJA HANKKEESTA

Virtuaalisesti halki Euroopan on Opetushallituksen rahoittama Oulun kaupungin hanke, ja se on toteutettu yhteistyössä Svenska nun, Goethe-instituutin, Institute Français’n, Suomi–Venäjä-seuran ja Oulun ylipiston saksan laitoksen kanssa. Hankkeen alkusysäyksenä toimivat kieltenopettaja Hanna Viippolan virtuaalimatkat Ylitornion lukiossa (ks. Tempus 4/2021). Materiaali on kaikille avoin eikä vaadi opiskelijoilta kirjautumista tai omien henkilötietojen antamista missään vaiheessa.

Hankkeen sivut: https://www.ouka.fi/oulu/virtuaalisesti

Matkoihin liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä: virtuaalisestihalkieuroopan@gmail.com

Mikä koulussa on häiriöksi?

Häiriö?-teoksessa tarkastellaan työrauhan haasteita pedagogisena, yhteiskunnallisena ja vertaisryhmän ilmiönä.

Teksti NIINA SINKKO kuva Vastapaino

Häiriö?-kirjassa koulujen kirjavia työrauhan haasteita tarkastelee vakuuttava kavalkadi kasvatusalan asiantuntijoita. Maija Lanaksen ja Tomi Kiilakosken toimittaman teoksen taustavoimissa vaikuttaa peräti 14 kirjoittajan joukko. Kirjoittajien monipuolinen asiantuntemus näkyy aihepiirin tarkastelun laajuudessa ja moninaisissa näkökannoissa – mutta valitettavasti lukijan kannalta myös siinä, että teos on melko epäyhtenäinen ja paikoin raskaslukuinen.

Itselleni lähes ylivoimaiseksi haasteeksi muodostui teoksen alku, jossa käytetään peräti 27 sivua teoksen sisällön ja käsittelytavan kuvailuun ja lukijan sisäänajoon kirjan tematiikkaan. Nyky-yhteiskunnan kuormittamat aivoni kaipasivat tuon tuostakin yksinkertaisempaa käsittelytapaa ja suorempaa siirtymistä asioiden ”syvään päätyyn” koulujen arkeen. Toisaalta nämä hetket pysäyttivät minut: olenko minä muodostumassa häiriöksi, koska keskittymiseni tuntuu hapuilevan tämän tästä?

Mikä on häiriö?

Teos onnistuu todella loistavasti laajentamaan lukijan ajattelua siitä, miten häiriöt tulkitaan koulumaailmassa ja miten niitä lähestytään. Sain itsenikin kiinni siitä, että olen usein tarkastellut asiaa puhtaan oppilaslähtöisesti akselilla kiusaaja ja kiusattu. Koin yksinkertaisia ahaa-elämyksiä siinä, että lasten arki koulussa on erilaisten sääntöjen ja koodien havainnointia ja oman toiminnan sopeuttamista tähän kirjoittamattomien ohjeiden viidakkoon. Se, mikä yhtäällä näyttäytyy opettajan sallimana ja arvostamana aktiivisuutena, onkin toisaalla päälle puhumista ja niskurointia. Soisinkin, että kouluissa käytäisiin keskustelua teoksen teemojen ympäriltä: Mikä kaikki on omassa kouluyhteisössämme ei-toivottua käytöstä? Miten siihen voidaan pureutua systemaattisesti ja syyllistämättä?

Koska työrauhaan liittyvät häiriöt ovat aina konkreettista tapahtumahetkeä monisyisempi kokonaisuus, teoksen kolmas osa, jossa pureudutaan häiriöön yhteiskunnallisena ilmiönä, oli ehdottomasti minulle lukijana mielenkiintoisin.

Ajankohtainen aihe

Teoksen aihe ei voisi olla ajankohtaisempi. Häiriöt ovat puhuttaneet viimeaikaisen inkluusiokeskustelun myötä sekä opettajia että yhteiskunnan päättäjiä. Tämän vuoksi kirja on paikallaan laajentamaan näkökulmiamme ja lisäämään tietoisuutta koulujen työrauhaan vaikuttavista seikoista yksilön, ryhmän ja yhteiskunnan tasolla.

Pienenä ”juonipaljastuksena” voin kertoa, että haastavasta teemastaan huolimatta teos on lopulta paikoin viihdyttäväkin. Esimerkkinä tästä on kuvaus perunan muussaamisen aiheut-

tamasta häiriöstä, joka paisuu isomman mittaluokan ongelmaksi kyseisessä kouluyhteisössä. Esimerkin myötä itselleni heräsi ajatus siitä, että kasvattajillakin on syytä käydä syvää sisäistä pohdintaa erilaisista koulun häiriötilanteista ja omista tulkinnoistaan ja vaatimuksistaan niiden keskellä.

Lukijana pystyin samastumaan moniin kuvattuihin tilanteisiin ja peilaamaan omia kokemuksiani ja toimintatapojani kirjan antaman syvemmän tiedon valossa. Häiriö? johdattaa lukijan myös ansiokkaasti lisätiedon lähteelle, sillä teoksessa annetaan lähdekirjallisuutta ja viittauksia alan tutkimukseen.

Maija Lanas ja Tomi Kiilakoski (toim.): Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin kouluissa. Vastapaino 2022.

Mitä kieltenopett aja voi vähentää verotuksessa?

Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimiskuluja kuten SUKOLin jäsenmaksun. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje SUKOLin toimistosta.

Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä. Hyväksyttäviä tulonhankkimiskuluja ovat ammattijärjestöjen jäsenmaksut, myös pedagogisten aineopettajajärjestöjen kuten SUKOLin tai kieliyhdistysten.

Oletko ostanut tietokoneen, tulostimen tai muita opetustyössä välttämättömiä tarvikkeita? Voit vähentää ne verotuksessa. Vähennysoikeus voi koskea myös esimerkiksi ammattikirjallisuutta ja ulkomaisten lehtien irtonumeroita. Muita tulonhankkimiskuluja ovat ammattitaitoa ylläpitävästä täydennyskoulutuksesta tai ulkomaille suuntautuneista opintomatkoista aiheutuneet kulut.

Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä.

Muista perustella tarkkaan

Anomuksen tulee olla huolellisesti laadittu niin, että verovelvollisella on esittää kaikki tarpeelliset kuitit ja muut selvitykset. Selitä perusteellisesti, sillä verovirkailija ei välttämättä tunne kieltenopettajan työtä.

Jotta ulkomaille suuntautuneen opintomatkan kulut saa vähennetyksi verotuksessa, matkalla on oltava tarkka erityisohjelma. Näyttö työnantajan myönteisestä suhtautumisesta auttaa. Perustele, miksi juuri tämä matka on ammattitaitosi säilymisen kannalta välttämätön, mitä ammattitaitoasi ylläpitävää tietoa sait matkasi aikana ja miten hyödynnät matkalla hankkimaasi tietoa tai aineistoa opetuksessasi.

Pyydä lisäperusteluksi anomukseesi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta Tiina Eräheimo Caballerolta, tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608. Verotuskohtelu voi vaihdella, ja voit joutua valittamaan, ennen kuin verovähennys hyväksytään. Myös valitukseen voit pyytää liitteeksi puoltokirjeen.

VEROVÄHENNYSVINKKEJÄ JÄSENILTÄ

SUKOLin jäsenmaksun lisäksi olen saanut vähennettyä matkakulut (kiertävän opettajan työ), työhuoneen käytön, nettiliittymän sekä erään Opetushallituksen järjestämän koulutuksen matkakulut ja yöpymiskustannukset.

NÄISTÄ olen saanut kulukorvaukset verottajalta, kun olen pyytänyt puoltokirjeen SUKOLin toimistosta: oman päätelaitteen käyttö (myös puhelin, koska tarvitaan kaksoistunnistus), maksullisten kieltenopiskelusovellusten hankkiminen (pro-teacherversiot), netin käyttö, lehden tilaaminen, mustekasetit, oppilaille tilatut motivointitarrat ja pikkupalkinnot. Olenpa myös saanut eräänä vuonna jopa Itävallasta ostamani sadan euron Dirndl-kansallispuvun vähennettyä verotuksessa, koska olen pitänyt sitä teemapäivinä koulussa.

TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSIT sekä Suomessa että Ranskassa olen saanut läpi. Québeciin suuntautunut kongressimatka hyväksyttiin valituksen jälkeen. Ulkomaan kurssimatkojen yhteydessä olen saanut vähennettyä myös lentokenttäkuljetukset (taksilla tai bussilla). Kerran olin oppaana Loiren laaksossa, ja silloin sain vähennettyä jopa museoiden, linnojen ja muiden kohteiden pääsymaksut. Työhuonevähennys on tietysti itsestään selvää. Muista, että kaikki vähennykset pitää perustella huolella ja tarkasti: mihin tarvitset työssäsi tiettyä kirjaa, tai miten jokin kurssi liittyy ammattiisi.

Kansainvälisesti palkittu B1-ruotsin Trampolin-sarja innostaa oppimaan!

Peruskoulun B1-ruotsin Trampolin tekee ruotsin oppimisesta hauskaa ja palkitsevaa sekä tukee monipuolisesti opettajan työtä.

• selkeä rakenne ja monipuoliset eriyttämismahdollisuudet

• helppokäyttöinen ja laaja digiopetusaineisto sekä arvioinnin työkalut

Yläkouluun

• aidot tarinat ja henkilöt, joihin on helppo samaistua

• monipuoliset videot, jotka rikastuttavat opetusta

• Trampolin Min bok -oppikirja helpottaa alaspäin eriyttämistä

”Eriyttäminen sujuu. Kappaleen alkupään tehtävät auttavat heikommin sanastoa omaksuvia, ja ylöspäin eriyttäviä tehtäviä on riittävästi.”

Trampolin-käyttäjä

Uutuus!

Alakouluun

Tutustu sarjaan: otava.fi/trampolin

TRAMPOLIN­KIERTUE KEVÄTKAUDELLA 2023!

Tule mukaan Trampolin-esittelyiltaan, jossa kuulet sarjan oppikirjailijaa ja tapaat kollegoita illallisen merkeissä. Tulossa myös Trampolin-webinaari! Katso paikkakunnat: otava.fi/tilaisuudet

9. luokan valtakunnallisten kokeiden tilausohje

A-englannissa ja B-ruotsissa tarjotaan rajalliselle pilottijoukolle digitaalista koetta PDF-kokeen vaihtoehtona.

JENNA LATVALA-SUOMINEN kuva AINO SUTINEN

SUKOLin tuottamat 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan tänä vuonna pidettäviksi seuraavina päivinä:

• A-englanti ti 4.4.2023

• A- ja B-ruotsi to 13.4.2023

• A-ranska ja A-saksa ke 19.4.2023

• B-ranska, B-saksa ja B-espanja ti 25.4.2023

Kokeen järjestäminen

Kokeet voidaan järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä. Kokeiden kesto on 60 minuuttia. Otathan huomioon, että älypuhelimet ja älykellot pitää ehdottomasti kerätä pois kokeen ajaksi.

Opetussuunnitelman mukaiset kokeet

SUKOLin 9. luokan kokeet noudattavat perusopetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja niiden laadinnassa on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvä Eurooppalainen viitekehys taitotasoineen. Tekstipohjien valinnassa ja muokkauksessa on noudatettu taitotasoajattelua.

Kokeet testaavat aikaisempaan tapaan erilaisin tehtävin kuullun ymmärtämistä, reagointia, kulttuurintuntemusta, luetun ymmärtämistä, sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjoitustaitoja.

Kokeen teksteistä osa on tasoltaan hieman vaativampia kuin opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvän osaamisen taso edellyttää. Myös tehtävissä on sekä vaativampia että helpompia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee onnistuneensa mutta

joutuneensa myös koettelemaan taitojaan.

Koepaketin sisältö ja hinta Kaikkiin kokeisiin sisältyy ääniaineisto. Kokeet maksavat 100 euroa / kpl (+ ALV 24 %). Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 prosentin alennus.

Jokainen koepaketti sisältää valmiiksi tauotetun audio- ja videokuuntelun verkkolinkkinä, opettajan ohjeet arviointiehdotuksineen sekä oppilaille tulostettavat tehtävät ja vastauslomakkeet. Oppilaille jaettavat sivut tulostetaan koulussa. Kustantaja on Sukol-Palvelu Oy.

Kokeet tilattavissa

Kokeet tilataan 10.2.2023 mennessä SUKOLin WWW-sivuilta osoitteesta www. sukol.fi /valtakunnalliset

Paperisia koepaketteja ei enää lähetetä, vaan saat linkin ja tunnukset, joilla pääset lataamaan itsellesi kätevän PDF-kokeen.

DIGIPILOTTI 2023

DIGIKOKEITA pilotoidaan keväällä 2023. Kokeen tilaajille tarjotaan mahdollisuus valita paperikokeen sijaan digitaalinen koe A-englannissa ja B-ruotsissa. Samalla testataan kokeiden vaatimaa palvelinkapasiteettia. Koska kyseessä on pilotti, digikokeita myydään keväällä 2023 vain rajallinen määrä. Pilottikokeen hinta on sama kuin paperikokeen. Tulevina vuosina, kun siirrytään kokonaan digitaaliseen kokeeseen, kokeen hinnoittelua täytyy muuttaa. Todennäköisesti hintaan tulee jonkinlainen oppilaskohtainen osuus. Digitaalisten kokeiden sisältö ja rakenne ovat samat kuin PDF-kokeissakin. Lisätietoja: Jenna Latvala-Suominen, jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632.

Teksti

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto

Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2023. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

KIITOKSET

Kiitämme lämpimästi tehtävänsä jättäneitä hallituksen jäseniä Kati Sinkkosta ja Minna Åkermania sekä varajäsentä Camilla Rikbergia ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.

YOURS TRULY 2023

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

American Studies 6.5.2023

Kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä Hotel Arthurissa 6.5. Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tarkka ohjelma ja ilmoittautumislomake tulevat kotisivuillemme, seuraa ilmoittelua.

British Studies

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään kaksipäiväisenä Turussa heinäkuun lopulla viikolla 30. Puhujaksi on tulossa Tom Wishart uudella ajankohtaisella ja monipuolisella luentosarjalla. Seuraa kotisivujamme.

IATEFL Harrogate 2023

The 56th International IATEFL Annual Conference will be held in Harrogate, UK, on 18th to 21st April 2023. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price when signing up for the Conference. Please email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. See: http://www.iatefl.org.

KESÄN KOULUTUSMATKAT Etelä-Afrikan opintomatka

• matkan ajankohta 6.–19.6.2023 (13 päivää / 11 yötä)

• Qatar Airwaysin reittilennot Helsinki–Doha– Cape Town –Doha–Helsinki • majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa ja yhden hengen huone lisämaksusta

• alustavan matkareitin majoituspaikkakunnat: Kapkaupunki (4 yötä), Hermanus (2 yötä), Knysna (3 yötä), Garden Route (1 yö) ja Stellenbosch (1 yö)

• tutustuminen matkalla paikalliskohteisiin

• osallistujamäärä vähintään 15 • muutokset ohjelmassa mahdollisia • matkalle ilmoittaudutaan yhdistyksen

kotisivulla olevalla ilmoittautumislomakkeella 17.2.2023 mennessä.

Lontoon matka

Ajankohta 3–4 vrk 4.6. ja 11.6.2023 välisellä ajalla. Tarkempi aika ja kesto täsmentyvät myöhemmin. Yritämme saada ohjelmaan sisältymään kouluvierailun (Harrow College). Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet tulevat kotisivuillemme ja sähköpostitse tulevaan jäsentiedotteeseen.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2023

Vuoden 2023 englannin kokeessa kuudesluokkalaiset käyvät läpi heidän elämäänsä koskettavia asioita teeman keskittyessä vapaa-ajan harrastuksiin. Kokeessa keskitytään harrastussanastoon sekä tutustutaan koulupäivien yhteydessä olevaan harrastustoimintaan, harrastamisen Suomen malliin. Pääpainon lisäksi kokeen rakenteelliset ja sanastolliset sisällöt kattavat peruskoulun alakoulussa opiskellut pääsisällöt, joten kyseessä on kokoava koe alakoulun englannin opinnoista.

Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi rakenneja sanastotehtävä ja tuottamistehtävä. Tehtävistä on helpotetut E-tehtävät tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle. Ylöspäin eriyttävänä on Tilanteet ja reagointi -tehtävä. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai vaikka harjoituksena.

Koe on pyritty tekemään siten, että opettajan on vaivaton korjata se. Koe on tehtävissä 1–2 oppitunnin aikana sen mukaan, mitä osioita haluat oppilaillasi teettää.

Kokeen kesto n. 1–1,5 h. Suositusaika: maaliskuun loppu – toukokuu. Hinta: 50 € / toimitetaan Dropboxin linkkinä. Toimitus muistitikulla hintaan 60 €. Tilaa koe 13.3.2023 mennessä: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2023

Test & Train 2023 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa. Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona.

Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota.

Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen nettisivujen kautta. Hinta 150 € (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 € (toimitetaan muistitikulla). Test & Train 2023 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet. Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet. Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video. Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan beställas redan nu via föreningens hemsida. Pris 150 € (levereras som Dropbox länk) / 160 € (levereras som USB-minne).

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Hyvää alkanutta vuotta jäsenillemme! Kevään 2023 tulevat tapahtumat: • yhdistyksen vuosikokous • koulutuspäivät Kesälle 2023 on suunnitteilla matka Baleaareille. Tarkempaa tietoa tapahtumista lähempänä.

Seuraa meitä myös: Facebookissa: Asociación de Profesores de Español de Finlandia; Instagramissa: espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet!

Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras! Vi informerar också via vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf.

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia

Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com

Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi

Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Toivotamme kaikille jäsenillemme hyvää uutta vuotta! Haluathan kuulua yhdistykseemme jatkossakin? Lähetämme vuoden alussa jäsenmaksulaskut vanhoille jäsenillemme sähköpostitse. SUKOLiin kuuluvat maksavat yhdistyksemme jäsenmaksun SUKOLin laskun yhteydessä.

Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal marc.blumenthal@kauniainen.fi

Sekreterare Sara Nyholm Kassör Carola Åkerlund finsklararforeningen@gmail.com

Hej alla medlemmar och en god fortsättning på året! Hoppas jullovet var skönt och avkopplande och att ni nu har energi och iver för hela vårterminen.

I skrivande stund vet styrelsen ännu inga datum för vårens program, info kommer inom kort per e-post och på facebook.

Pidämme vuosikokouksemme 22. huhtikuuta 2023. Julkaisemme lisätietoa lähiaikoina. Toivomme runsasta osallistumista. Osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä.

Kiinnostaisiko Sinua toimia italian opetuksen edistämiseksi yhdistyksemme hallituksessa? Vuosikokouksessamme valitaan mahdollisesti uusia jäseniä ja varajäseniä erovuoroisten tilalle. Voit ilmoittaa kiinnostuksestasi yhdistykselle jo aikaisemmin.

Tarkoituksemme on järjestää keväällä 2023 muitakin jäsentapahtumia, joihin voi etäyhteydellä osallistua eri puolilta Suomea. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia ja ideoita uusista jäsentapahtumista.

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande

Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

BONNE ANNÉE !

Toivomme, että vaihtomahdollisuudet Ranskaan saavat tuulta siipiensä alle, jotta tämä upea vaihto-ohjelma on pysyvä osa ranskanopiskelijoiden mahdollisuuksia myös tulevassa. Ranskan instituutin vaihdot ovat helppoja – matalan kynnyksen – tapoja tutustua ranskalaiseen kulttuuriin, niissä oppilaat/ opiskelijat saavat sellaisia kokemuksia, joita ei koulunpenkillä pystytä tarjoamaan. Bonuksena kielikokemukset ja eri kielten käyttäminen aidossa ympäristössä. Yleensä nuorena koetut ensimmäiset retket ulkomailla, itsenäisesti, jäävät mieleen ikuisesti! Vaihto-oppilasaika Ranskassa kasvattaa siis parhaimmillaan uusia frankofiilejä Suomeen. Tarkat tiedot Institut francais’n nettisivuilla!

KEVÄTKOKOUS 25.3.2023

Varaa jo nyt kalenteriin yhdistyksen kevätkokous: 25.3. Espoossa. Esityslistalla sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022. Kokouksen yhteyteen on tulossa Ranskalaista siideriä ja juustoja -maistelu yhteistyössä Sidiksen kanssa. Tarkkaile tarkempaa ilmoittelua alkuvuodesta.

YO-PISTEKIRJEET 2023

Lyhyen kielen pisteitysohjekirjeet lähetetään jäsenistölle maaliskuussa; ko.

päivät ilmoitetaan kevään jäsenkirjeissä. Huolehdithan SUKOLin jäsenmaksusta alkuvuoden aikana. Pisteityskokous pidetään seuraavina päivinä 16.3.2023 sekä 20.3.2023. Tule mukaan kokoustamaan erilaisista vastausvaihtoehdoista ja pohtimaan pisteitystä! Ilmoittautumiset puheenjohtajalle: presidente.apff@ apff.fi.

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu useita kielimarkkinointi- tai kieli-informatiivisia videoita ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Sopii myös kevään viimeisille tunneille. Haastattelut tähän mennessä: • Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari • opiskelija Anniina Lappalainen • viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo • taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinta • suomentaja Lotta Toivanen (taas ajankohtainen, sillä hän on suomentanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon v. 2022 saanutta Annie Ernaux’ta)

• viestinnän asiantuntija Johannes Jauhiainen

• matkatoimisto Pamplemoussen toimitusjohtaja Heidi Kilpiä Tulossa uusimpana videona Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen. Linkki kanavalle: https://www. youtube.com/channel/UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/videos

SUKOLIN KOULUTUSPÄIVÄ

LA 22.4.2023

SUKOLin koulutuspäivien rinnakkaisohjelmassa Tampereella ranskan työpajan vetää Suomessa asuva ranskalainen Jere Dauchy, météorologue. Monsieur Dauchy työskentelee ranskanopettaja-

na. Hän on koulutukseltaan myös meteorologi. Ilmoittautuminen suoraan SUKOLiin keväällä: sukol.fi/koulutus.

APFF-JÄSENTUOTTEET

Ääntämispaketti – materialpaket om franskt uttal

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi. Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Kielivalintaesitteet suomeksi och på svenska Yhdistys tuotti juhlavuoden 2020 aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon). Olethan ottanut ne talteen tammikuun 2021 jäsenkirjeen linkistä? Tai ole yhteydessä yhdistyksen sihteeriin.

Sähköinen kielioppipaketti –grammatikpaket Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun

valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Uutta prelikoetta ei ole tulossa Yhdistys on nyt tuottanut kaksi kertaa sähköiset prelikokeet A- ja B-ranskaan. Edelliset kokeet ovat edelleen saatavilla. Föreningen har gjort två elektroniska preliminära studentprov. Tidigare prov är fortfarande tillgängliga.

Prelikokeet A- ja B-ranskaan

Juhlavuodeksi 2020 ilmestyivät prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan (01/2020). Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Myös edelliset prelipaketit ovat tilattavissa. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Vi gjorde preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter. Beställningen: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf

Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto

Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

SFV:S SVENSKLÄRARPRIS

Nimeämislomake on avoinna tammikuun loppuun asti kotisivuillamme.

KEVÄÄN 2023 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2023. Tehtävien palautus viimeistään 6.2.2023. Kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) sekä 6. ja 9. luokkien kielikylpyoppilaille helmi-maaliskuussa.

Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmi-maaliskuussa. Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokous pidetään 22.4.2023 joko etänä tai Tampereella SUKOLin kevätkoulutuspäivien yhteydessä. Lisätietoa tulossa myöhemmin.

KEVÄTKOULUTUSPÄIVÄT

SRO järjestää rinnakkaisohjelmaa SUKOLin kevätkoulutuspäivillä aiheesta Småfakta om grannlandet & Därför svenska! Erkki Kuronen håller en interaktiv föreläsning om bland annat populärkultur, media och samtidsfenomen från Sverige, svenska varumärken och

artister, fascinerande småfakta och ständigt uppdaterade detaljer från konungariket i väster. Svenska nus pedagogiska beredare Oona Mertoniemi presenterar Svenska nus nya material, bland annat uppföljaren till den populära Därför svenska-videon, och man diskuterar tillsammans olika sätt att motivera elever.

KESÄN 2023 KURSSIT

Täydennyskoulutuskurssi Färsaaret 5.–9.6.2023

Sommarkurs på Hanaholmen 2.–3.8.2023

PÄIVITETTY PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2022

Koepaketti sisältää mm. Abitti-prelit (A ja B1), suullisia harjoituksia, luetunymmärtämistehtäviä, rakenneharjoituksia, kuunteluita ja videoita. Koepaketin hinta 150 euroa. Päivitetyssä versiossa kuunteluiden ääniä on parannettu. Myös tehtävätyyppejä on muokattu sekä opiskelijaa että opettajaa ajatellen ystävällisemmiksi. Tilauslomake kotisivuillamme.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

SUKOL kouluttaa

SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

Keväällä 2023 tulossa Maaliskuussa etäkoulutus kuudennen luokan uusista arviointikriteereistä

Huhtikuussa valtakunnalliset koulutuspäivät Tampereella Koulutukset päivitetään Koulutuskalenteriin: sukol.fi/koulutus

Muista myös Educa Helsingin Messukeskuksessa 27.–28.1.!

Lisätietoja: Koulutussihteeri Jenna Latvala-Suominen jenna.latvala-suominen@sukol.fi p. 040 487 3632

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja

Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi

Toimisto

Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

www.suomensaksanopettajat.fi

WEBINAR

Donnerstag 16.2.2023 um 18 Uhr: „Musik im DaF-Unterricht: Aktuelles aus den Deutschen Charts“ (Alexandra Virtanen)

Egal ob via Radio, YouTube oder Streaming-Anbieter, aktuelle Musikneuheiten können wir heutzutage überall auf der Welt beim Joggen hören oder direkt in unser Klassenzimmer holen. Aber oft macht es uns die Fülle an Angebot besonders schwer, zu entscheiden, was wir eigentlich auch im Unterricht benutzen könnten. Wenig Zeit für Vorbereitungen lässt uns dann trotzdem wieder auf altbewährte Titel zurückgreifen und spätestens beim Abspielen im Unterricht stellen wir uns die Frage: Kann ich meine Lernenden damit überhaupt noch erreichen? Wäre nicht mal ein Blick in die Charts angebracht? Doch erschreckend stellen wir dann fest, dass sich für unsere Ohren alles gleich anhört oder die Texte vielleicht inhaltlich nicht ganz jugendfrei klingen. Was dann?

In der einstündigen Online-Fortbildung „Musik im DaF-Unterricht: Aktuelles aus den Deutschen Charts“ sehen wir uns einige Hits aus dem letzten Jahr ein wenig genauer an. Wir gehen kurz auf inhaltliche Fragen und Informationen

über die Musiker ein. Außerdem erhaltet ihr didaktisierte Materialien, die Schritt-für-Schritt zeigen, wie ihr diese Hits im Unterricht einbauen könnt. Herzlich Willkommen! Die Teilnahme ist kostenlos und den Teilnahmelink versenden wir im Februar via unseren Newsletter. Mit freundlicher Unterstützung durch die Aue-Stiftung.

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii

Puheenjohtaja

Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com

Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomenvenajanopettajat.fi

SEMINAARIMATKA

Suomen venäjänopettajien yhdistyksellä on suunnitelmissa seminaarimatka Georgiaan

KOKOUS, KOULUTUS JA TEATTERI

Yhdistyksen kevätkokous pidetään SUKOLin koulutuspäivän yhteydessä 22.4.2023 Tampereella. Koulutuspäivän rinnakkaisohjelmassa on keskustelua venäjänopetuksen tilanteesta ja materiaalin vaihtoa. Tervetuloa! Kevätkokouksen jälkeen yhdistys on varannut Anastasia-musikaaliin lippuja. Lippuja on rajattu määrä, ja tästä tulee tietoa jäsenille sähköpostitse myöhemmin.

Wir wünschen allen einen guten Start ins neue Jahr!

Gilla innostaa oppimaan ruotsia

“Ope huomaaks, kuinka innostuneita me ollaan!”

“Tekstit on aitoja – niihin voi samaistua niin oppilaat kuin ope.”

Lukion B1-ruotsin Gilla-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin:

• Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

• Aineiston laajuuden ansiosta tekstejä ja tehtäviä voi vaihdella vuosien mittaan.

• Eriyttäminen ylös- ja alaspäin on helppoa eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

• Digiaineisto lisätehtävineen, peleineen ja tulostettavine aineistoineen täydentää kirjaa.

• Koetehtäviä kattavasti Abitti- ja Word-kokeissa sekä Digikokeissa.

Tutustu Questiin : oppiminen. edita.fi/ quest

Lisätiedot opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 edita.fi/lops

Tutustu Gillaan : oppiminen. edita.fi/ gilla

Yksilöllistä englannin opiskelua Questin kanssa

“Monitasoiset tekstit, joissa on monipuolista sanastoa.”

“Tehtävät ovat hauskoja!”

Lukion A1-englannin Quest-sarja vastaa uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin

• mahdollistamalla opiskelijoiden erilaiset oppimispolut

• tukemalla monipuolisen suullisen kielitaidon kehittymistä

• huomioimalla inklusiivisen oppimisen ja opetuksen tarpeet

• antamalla eväät kokonaisvaltaisen arvioinnin tueksi.